Sisäasiainministeriö E-KIRJE SM KVY Lamminmäki Anne(SM) JULKINEN. Suuri Valiokunta Hallintovaliokunta

Transkriptio

1 Sisäasiainministeriö E-KIRJE SM KVY Lamminmäki Anne(SM) JULKINEN Suuri Valiokunta Hallintovaliokunta Viite Asia EU/OSA: Komission ns. maahanmuuttopaketti; 1) maahanmuutto- ja turvapaikkapolitiikkaa koskeva vuosikertomus, 2) maahanmuuttotiedonanto, 3) tiedonanto eteläisen Välimeren maiden kanssa käytävästä muuttoliikettä, liikkuvuutta ja turvallisuutta koskevasta vuoropuhelusta U/E-tunnus: EUTORI-numero: EU/2011/1039 EU/2011/1131 EU/2011/1133 Ohessa lähetetään perustuslain 97 :n mukaisesti selvitys komission ns. maahanmuuttopaketista; 1) maahaanmuutto- ja turvapaikkapolitiikkaa koskeva vuosikertomus, 2) maahanmuuttotiedonanto, 3) tiedonanto eteläisen Välimeren maiden kanssa käytävästä muuttoliikettä, liikkuvuutta ja turvallisuutta koskevasta vuoropuhelusta. Ylijohtaja Laura Yli-Vakkuri LIITTEET SM ;COM(2011) 248 fin; COM(2011) 291 fin; SEC(2011) 620 fin; COM(2011) 292 fin; 11476/2011

2 2(2) Asiasanat Hoitaa Tiedoksi kotouttaminen, laiton maahanmuutto, maahanmuutto, oikeus - ja sisäasiat, rajavalvonta, turvapaikka, ulkorajat, viisumit, pakolaiset OM, SM, UM EUE, OKM, PLM, STM, TEM, TH, VM, VNEUS

3 Sisäasiainministeriö PERUSMUISTIO SM KVY Lamminmäki Anne(SM) JULKINEN Asia EU/OSA; Komission ns. maahanmuuttopaketti; 1) maahanmuutto- ja turvapaikkapolitiikkaa koskeva vuosikertomus, 2) maahanmuuttotiedonanto, 3) tiedonanto eteläisen Välimeren maiden kanssa käytävästä muuttoliikettä, liikkuvuutta ja turvallisuutta koskevasta vuoropuhelusta Kokous Liitteet Viite EUTORI/Eurodoc nro: EU/2011/1039 EU/2011/1131 EU/2011/1133 U-tunnus / E-tunnus: Käsittelyn tarkoitus ja käsittelyvaihe: Asiakirjat: Kesäkuun Eurooppa-neuvoston ( ) on tarkoitus i) arvioida maahanmuuttoja turvapaikkapolitiikassa saavutettua edistystä sekä ii) keskustella Pohjois-Afrikan tilanteen johdosta ulkorajojen valvonnasta, Schengen-alueen hallinnoinnista, yhteisen eurooppalaisen turvapaikkajärjestelmän perustamisesta ja kumppanuuksien perustamisesta eteläisen naapuruston maiden kanssa. - COM(2011) 248 final - COM(2011) 291 final - SEC(2011) 620 final - COM(2011) 292 final /11 EU:n oikeuden mukainen oikeusperusta/päätöksentekomenettely: Käsittelijä(t): Laura Yli-Vakkuri, SM/KVY, Matti Sarasmaa, SM/RVLE, Tuomas Koljonen, SM/MMO, Anne Lamminmäki, SM/KVY,

4 2(15) Suomen kanta/ohje: Komission toinen maahanmuuttoa ja turvapaikkaa koskeva vuosikertomus (2010) Suomi pitää hyvänä, että EU:n maahanmuutto- ja turvapaikkapolitiikan puitteissa tehtyjen sitoumusten toteutumista tarkastellaan säännöllisesti. Tämä luo uudenlaisia edellytyksiä politiikan kehittämiselle. Seurantaprosessin puitteissa kootaan myös paljon arvokasta tietoa jäsenmaiden tilanteesta ja käytänteistä. Suomi voi yleisesti yhtyä komission kertomuksen johtopäätöksiin ja suosituksiin. Ne perustuvat pitkälti jo hyväksyttyihin poliittisiin linjauksiin ja useimmissa niistä lähinnä vahvistetaan tarve jatkaa olemassa olevien sitoumusten ja aiemmin määriteltyjen strategisten tavoitteiden toteuttamista. Yksi tulevaisuuden tärkeimmistä strategisista tavoitteista on yhteisen eurooppalaiseen turvapaikkajärjestelmän luominen. Suomi tukee komission pyrkimyksiä yhteisen eurooppalaiseen turvapaikkajärjestelmän luomisessa ja pitää tärkeänä, että sitä koskevista lainsäädäntöehdotuksista päästään yhteisymmärrykseen ennen vuoden 2012 määräaikaa. EU:n on vahvistettava myös turvapaikkapolitiikkansa ulkoista ulottuvuutta muun muassa uudelleensijoittamispolitiikan ja kolmansien maiden suojeluvalmiuksien kehittämisen muodossa ja Suomi pitää myönteisenä että tämä on nostettu kertomuksessa esille. Pohjois-Afrikan tilanne maahanmuutto-, rajavalvonta- ja turvapaikkapolitiikan näkökulmasta Suomi näkee keskeisenä sen, että eteläisen naapurustoon liittyvien toimenpiteiden toteuttaminen koordinoidaan huolellisesti eri EU-instituutioiden ja neuvostokokoonpanojen välillä ja että eri politiikkasektoreilla tehtävät toimet tukisivat toisiaan. Lyhyen aikavälin toimien lisäksi eteläisen naapuruston tilanteen hoitamista varten on laadittava myös pitkän aikavälin toimintasuunnitelma, joka tähtää ennen kaikkea muuttoliikkeen rakenteellisten syiden hoitamiseen, ml. toimimaton hallintorakenne ja työttömyys. Suomi on omalta osaltaan edistänyt Eurooppa-neuvostoissa (11.3. ja ) ja oikeus- ja sisäasianneuvostoissa ( ja 12.5.) esitettyjen tavoitteiden saavuttamista ja toimenpiteiden toteuttamista esimerkiksi toimittamalla alueelle humanitääristä apua ja osallistumalla Frontexin Välimeren alueen operaatioihin. EU:n sisäinen solidaarisuus Suomen näkemyksen mukaan komissiolla ja ao. virastoilla tulee olla vahva rooli eteläiseen naapurustoon liittyvien oikeus- ja sisäasioita koskevien toimien hallinnoinnissa ja valvonnassa. Eri EU-virastojen esim. Frontex, EASO ja EUROPOL yhteistyön toimivuus on myös tärkeää tilanteen hallinnoimisessa. Suomi kannattaa myös läheistä yhteistyötä kansallisten tulli- ja poliisiviranomaisten kanssa. Suomi pitää tärkeänä, että EU:n tasolla jatketaan erilaisten mekanismien kehittämistä solidaarisuuden osoittamiseksi EU:n sisällä erityisen paineiden alla olevien jäsenmaiden avustamiseksi. Solidaarisuutta tulee kehittää Tukholman ohjelman mukaisesti soveltaen laaja-alaista ja tasapainoista lähestymistapaa. Suomi ei kannata kansainvälistä suojelua saaneiden henkilöiden siirtämistä EU:n sisällä solidaarisuuden keinona muutoin kuin vapaaehtoisuuden pohjalta. Suomi ei ole myöskään kannattanut Dublin-palautusten keskeyttämistä solidaarisuuden keinona.

5 3(15) Suomi pitää tärkeänä, että tilapäisen suojelun direktiivin aktivointimahdollisuus pidetään mielessä tilanteen kehittyessä, vaikkakaan tällä hetkellä sen soveltaminen ei ole ajankohtaista. EU:n ulkorajavalvonta sekä Schengen-järjestelmän kehittäminen Suomi näkee tärkeäksi, että maahanmuuton hallintaan liittyviä valvontajärjestelmiä (esim. rajanylitystietojärjestelmä, viisumivapauden seuranta- ja keskeyttämismekanismi) kehitetään liikkuvuutta lisäämistä koskevien toimenpiteiden yhteydessä. Suomi kannattaa komission tiedonannossa esittämää ajatusta siitä, että lainvalvontaviranomaisille varmistettaisiin pääsy Eurodac -sormenjälkijärjestelmään. Suomi tulee myöhemmin U- kirjelmässä/u-jatkokirjeessä tarkentamaan näkemyksensä komission esitykseen. Sisärajatarkastukseton vapaan liikkuvuuden Schengen-alue on erittäin merkittävä saavutus EU:ssa ja sitä tulee vaalia. Schengen-järjestelmän toimivuus tulee taata kokonaisuutta kehittämällä ja säilyttämällä jäsenvaltioiden keskinäinen luottamus. Schengen-järjestelmä perustuu tähän luottamukseen. Tämän vuoksi jäsenvaltioiden kykyä soveltaa Schengenin säännöstöä riittävällä tavalla tulee valvoa tehokkaasti. Samoin käytettävissä tulee olla riittävät keinot puuttua Schengenin säännöstön täytäntöönpanossa ilmenneisiin vakaviin puutteisiin. Suomi tukee Schengen-järjestelmän vahvistamiseen liittyviä hankkeita. Jäsenvaltioilla tulee olla järjestelmässä keskeinen rooli yhdessä komission kanssa. Suomi katsoo, että sisäisen turvallisuuden vaatimuksiin vastaamiseksi tulee keskustella myös rajavalvonnan tilapäisestä palauttamisesta sisärajoille. Rajavalvonnan tilapäisen palauttamisen tulee perustua tarkasti määriteltyihin sääntöihin ja sen tulee olla viimesijainen toimenpide. Lisäksi tulee ottaa huomioon kunkin jäsenvaltion tarve ja velvollisuus huolehtia omasta sisäisestä turvallisuudestaan. Rajavalvonnan tilapäistä palauttamista varten on luotava toimiva ja selkeä mekanismi. Rajavalvonnan tilapäinen palauttaminen edellyttää erityisosaamista, ja mekanismin toimeenpanon osalta tuleekin harkita toimivaltuuksien antamista Frontexille toimeenpanoon liittyvien operaatioiden koordinoinnissa. Frontexin kehittäminen ja yhteistyö EASO:n kanssa Suomi pitää Frontexin (EU:n jäsenvaltioiden operatiivisesta ulkorajayhteistyöstä huolehtiva virasto) vahventamista ja hallittua kehittämistä tärkeänä. Frontex-asetus tulisi hyväksyä nopeasti, jotta asetuksen myötä tulevat uudet työkalut saadaan operatiiviseen käyttöön. Frontexin vahventaminen lisähenkilöstöllä ja -budjetilla on nykytilanteessa välttämätöntä. Suomi odottaa komissiolta konkreettisia toimenpidelupauksia Frontexin vahventamiseksi ja kehittämiseksi. Laittoman maahanmuuton ehkäiseminen ei saa estää ihmisiä hakemasta suojelua. Suomi pitää tärkeänä, että laittoman maahanmuuton torjunnan yhteydessä huolehditaan kansainvälisen suojelun tarpeessa olevien identifioinnista ja non-refoulement -periaatteen noudattamisesta. EASOn (EU:n turvapaikka-asioiden tukivirastolta) ja Frontexin sujuva yhteistyö on tässä suhteessa tärkeää. Suomi näkee, että toimiva palautuspolitiikka on välttämätön edellytys EU:n maahanmuuttopolitiikalle, sillä sen toimimattomuus on vetotekijä laittomalle maahanmuutolle. Suomi katsoo, että jäsenvaltioiden tulisi saada riittävän tarkkaa tietoa perusteista, joilla eri jäsenmaat myöntävät oleskelulupia. Tiedonvaihtoa tältä osin tulee lisätä.

6 Yhteistyön tiivistäminen eteläisen naapuruston maiden kanssa 4(15) Yhteistyön tiivistämistä eteläisen Välimeren maiden kanssa asiakirjassa KOM(2011) 292 lopullinen esitetyllä tavalla tiedonannossa esiteltyjen periaatteiden ja kriteerien mukaisesti kannatetaan lämpimästi. Pitkän aikavälin tavoitteena on, että kumppanimaat pystyvät tulevaisuudessa hallitsemaan muuttoliikkeitä täysipainoisesti ja antamaan kansainvälistä suojelua. EU:n tulee panostaa jatkossa voimakkaammin kauttakulkumaiden suojeluvalmiuksien vahvistamiseen. Liikkuvuuskumppanuuksissa keskeinen elementti on liikkuvuuden ja laillisen maahanmuuton helpottaminen. Suomi pitää molempia tavoitteita tärkeinä ja kannatettavina, mutta korostaa, ettei kumppaneille tule luoda tältä osin turhia odotuksia. Lähtökohtana tulee olla EU:n ja jäsenmaiden tarpeet ja kumppanien näkyvä sitoutuminen yhteistyöhön maahanmuuton hallinnassa EU:n kanssa. Liikkuvuutta tulee helpottaa ensi sijassa soveltamalla EU:n viisumisäännöstöä täysimääräisesti ja tehokkaasti sekä parantamalla paikallista konsuliyhteistyötä. Pääasiallinen sisältö: Maahanmuuttokysymykset ovat viime aikoina nousseet Eurooppa-neuvoston asialistalle erityisesti Pohjois-Afrikan tilanteen käsittelyn muodossa. Maaliskuussa Eurooppaneuvosto käsitteli Pohjois-Afrikan tilannetta kahdesti ja antoi komissiolle ja oikeus- ja sisäasioiden neuvostolle useita toimeksiantoja, joihin odotetaan vastinetta kesäkuun Eurooppa-neuvostoon mennessä. Eurooppa-neuvostot antoivat komissiolle toimeksiannot seuraavien tiedonantojen laatimisesta 1) maahanmuuttoa koskevasta kokonaisvaltaisesta lähestymistavasta sekä 2) liikkuvuuskumppanuudesta. Komissiolta edellytetään myös suunnitelmaa 3) valmiuksien kehittämiseksi muuttoliikkeen ja pakolaisvirtojen hallitsemiseksi. Tämän lisäksi Eurooppa-neuvostoista tuli vahva poliittinen viesti siitä, että Frontexin voimavaroja lisäävästä asetusehdotuksesta tulisi päästä sopuun kesäkuuhun mennessä. Kesäkuun Eurooppa-neuvoston on tarkoitus annettujen toimeksiantojen edistymistä seuraavasti i) arvioida maahanmuutto- ja turvapaikkapolitiikassa saavutettua edistystä sekä ii) keskustella Pohjois-Afrikan tilanteen johdosta ulkorajojen valvonnasta, Schengen-alueen hallinnoinnista, yhteisen eurooppalaisen turvapaikkajärjestelmän perustamisesta ja kumppanuuksien perustamisesta eteläisen naapuruston maiden kanssa. Komissio on laatinut vuosittaisen maahanmuuttoa ja turvapaikkaa koskevan vuosikertomuksen lisäksi maaliskuun Eurooppa-neuvostojen toimeksiantojen vastineeksi myös tiedonannon maahanmuutosta sekä tiedonannon eteläisen Välimeren maiden kanssa käytävästä muuttoliikettä, liikkuvuutta ja turvallisuutta koskevasta vuoropuhelusta. Kevään maahanmuuttoaiheiset tiedonannot toimivat pohjana oikeus- ja sisäasioiden neuvoston päätelmille raja-, maahanmuutto- ja turvapaikkaasioista. Edellä mainittujen tiedonantojen lisäksi komissio tulee palaamaan useisiin eteläisen naapuruston kriisin käsittelyn yhteydessä nousseisiin aihepiireihin syksyn aikana mm. tiedonantojen muodossa, esim. Älykkäisiin rajoihin (sis. maahantulo- ja maastapoistumis -järjestelmä ja rekisteröityjen matkustajien ohjelma l. ns. entry-exit- järjestelmä sekä RTP-ohjelma) liittyvä tiedonanto on odotettavissa syyskuussa. Marraskuussa puolestaan odotettavissa on tiedonanto EU:n sisäisen yhteisvastuun (solidaarisuuden) lujittamisesta.

7 5(15) Komission toinen maahanmuuttoa ja turvapaikkaa koskeva vuosikertomus (2010) Komissio raportoi vuosittain Euroopan maahanmuutto- ja turvapaikkasopimuksen ja Tukholman ohjelman täytäntöönpanosta jäsenmailta kerättyjen tietojen perusteella. Komission vuosikertomus koostuu arviointia ja suosituksia sisältävästä poliittisluonteisemmasta raportista sekä komission työasiakirjan muodossa annettavasta yksityiskohtaisemmasta raportista. Komission vuosiraportin suositukset Kooste komission vuosiraportin suosituksista: Laillinen maahanmuutto EU:n jäsenmaiden on parannettava - komission tuella - työmarkkinoiden kysynnän ja tarjonnan kohtaamista. Hallittu työvoiman maahanmuutto kolmansista maista on nähtävänä keskeisenä välineenä työmarkkinoiden tarpeiden täyttämisessä. EU-tasolla olisi parannettava osaamisen ja tutkintojen tunnustamista, jotta kolmansista maista tulleet henkilöt voisivat paremmin hyödyntää potentiaaliaan. EU:n sisäisen liikkuvuuden lisääminen on tärkeää. Hallittu laillinen maahanmuutto, maahanmuuttajien kotoutumisen ja työllistymisen edistäminen on olennaista Eurooppa 2020-strategian tavoitteiden kannalta. Jotta oikeudellinen viitekehys saadaan kuntoon, jäsenmaiden olisi pikimmiten saatettava kansallisesti voimaan ns. erityisosaajadirektiivi ( Blue Card ). Sen ohella olisi päästävä nopeasti yhteisymmärrykseen yhdistelmälupaa koskevasta ehdotuksesta, ja olisi saavutettava lähikuukausina selvää edistystä kausityöntekijöiden maahantuloa sekä yritysten sisällä siirtyviä henkilöitä koskevissa ehdotuksissa. Voimassa olevan lainsäädännön kansallisen voimaansaattamisen arvioimista jatketaan, tavoitteena parantaa nykyistä lainsäädäntöä ja identifioida mahdollisia tarpeita uudelle lainsäädännölle. Turvapaikkapolitiikka On päästävä yhteisymmärrykseen kaikista turvapaikkaa koskevista lainsäädäntöehdotuksista ennen vuoden 2012 määräaikaa. Tarvitaan yhteinen turvapaikkamenettely ja asema kansainvälistä suojelua saaville EU-tasolla. Tarvitaan parempaa EU-lainsäädäntöä, läheisempää käytännön yhteistyötä EASOn koordinoimana, konkreettista ja monimuotoista sitoutumista solidaarisuuteen sekä suurempaa panostamista yhteistyöhön kolmansien maiden kanssa. Neuvoston ja parlamentin on päästävä yhteisymmärrykseen EU:n uudelleensijoittamisohjelmaa koskevasta ehdotuksesta.

8 6(15) Kansainvälistä suojelua saaneiden henkilöiden siirtämistä EU:n sisällä koskeva Maltan pilottiprojekti ja jäsenmaiden tuki Kreikan kansalliselle maahanmuutto- ja turvapaikka-asioiden toimintasuunnitelmalle ovat konkreettisia esimerkkejä solidaarisuudesta. Kotouttaminen EU:n on varmistettava laillisesti oleskelevien kolmansien maiden kansalaisten sosiaalinen ja taloudellinen kotoutuminen. EU:n on mahdollista sovittaa yhteen maahanmuuttajien kontribuutio taloudelliselle kasvulle ja sosiaalinen koheesio. Tämä edellyttää kotouttamiskysymysten valtavirtaistamista kaikkiin relevantteihin politiikan aloihin. Paikallistason toimilla on keskeinen merkitys. Kotouttamista tulee edistää myös proaktiivisella ja maahanmuuton myönteisiä vaikutuksia korostavalla viestinnällä. Laittoman maahanmuuton ehkäisy Jäsenmaiden olisi transponoitava ns. työnantajasanktiodirektiivi määräaikaan (heinäkuu 2011) mennessä. Jäsenmaiden on lisättävä toimenpiteitään ihmiskaupan ehkäisemiseksi kiinnittäen huomiota uhrien oikeuksien vahvistamiseen. Myös paluudirektiivi olisi täysin transponoitava ja erityisesti pyrittävä hyödyntämään vapaaehtoista paluuta direktiivin mukaisesti. Yhteisiä paluulentoja olisi jatkettava ja niissä hyödynnettävä paluurahaston rahoitusta ja Frontexin koordinaatiota. Jäsenmaiden olisi järjestelmällisesti lisättävä maahantulokiellot SISjärjestelmään. Neuvoston ja parlamentin olisi päästävä pikaisesti yhteisymmärrykseen Frontexasetuksen muuttamista koskevasta ehdotuksesta, jotta saadaan luotua oikeusperusta Frontexin toiminnan vahvistamiselle. On varmistettava Schengenin rajasäännöstön mukaiset rajatarkastukset ja sekä tehokas rajavalvonta. Tämä edellyttää rajanylityspaikkojen varustamista ja rajavartijoiden kouluttamista käyttämään uutta IT-teknologiaa. On hyväksyttävä ehdotettu Schengenin arviointimekanismi. On tarkasteltava eurooppalaisen rajavartiojärjestelmän perustamisen tarkoituksenmukaisuutta. Paikallista Schengen-yhteistyötä on parannettava, tavoitteena varmistaa täysin harmonisoitu ja nopea viisuminmyöntömenettely bona-fide -matkustajien liikkuvuuden helpottamiseksi.

9 7(15) Tulisi jatkaa EUROSUR- valvontajärjestelmän perustamista ja tutkia maahantulo- /maastapoistumisjärjestelmän sekä rekisteröityneiden matkustajien järjestelmän perustamista. Olisi parannettava rajavalvonnasta vastaavien EU- ja kansallisten viranomaisten koordinaatiota. Komissio tulee antamaan tähän liittyviä ehdotuksia Yksin ilman huoltajaa olevat alaikäiset - erityishaaste On jatkettava yksin ilman huoltajaa olevien alaikäisiä koskevan EUtoimintasuunnitelman toimeenpanoa. Maahanmuuttopolitiikan ulkoinen ulottuvuus EU:n maahanmuuttopolitiikan ulkoisen ulottuvuuden on heijastettava EU:n työmarkkinoiden prioriteetteja ja maahanmuuttopolitiikan roolia, EU strategian mukaisesti. Kokonaisvaltaista lähestymistapaa olisi edelleen kehitettävä tasapainoisemmaksi politiikan viitekehykseksi. On tarkasteltava maantieteellisiä ja temaattisia prioriteetteja. EU:n olisi paremmin varauduttava äkillisiin joukottaisiin maahantuloihin ja niiden ehkäisemiseen sisäisen solidaarisuusmekanismin kautta ja toisaalta kumppanuudessa kolmansien maiden kanssa. EU tarjoaa kumppanimailleen - erityisesti eteläisen naapuruston kumppaneille - strukturoitua maahanmuutto-, liikkuvuus- ja turvallisuus -vuoropuhelua, pyrkimyksenä sopia liikkuvuuskumppanuuksista, jotka kattavat aloitteita laillisen maahanmuuton ja viisumihelpotusten alalla. Komission tiedonanto maahanmuutosta Komission 4.5. julkaisemassa tiedonannossa käsitellään maahanmuuttoon liittyviä kysymyksiä peilaten niitä eteläisen naapuruston kriisin synnyttämään tilanteeseen. Komissio on pyrkinyt monipuoliseen poliittisen katsaukseen. Komissio toteaa, että eteläisen naapuruston kriisi on osoittanut EU:n tarvitsevan vahvan ja yhteisen maahanmuutto- ja turvapaikkapolitiikan. Kriisin hoidossa on muistettava, ettei tule tyytyä lyhyen aikavälin toimien laatimiseen eli lähinnä rajavalvonnan parantamiseen, vaan huomiota tulee kiinnittää myös pitkän aikavälin ongelmiin ja niiden hoitamiseen. Tiedonannossa käsitellään laaja-alaisesti mm. rajavalvontaa ja Schengen-alueen hallinnointia, laittoman maahanmuuton hallintaa, liikkuvuutta Schengen-alueen sisällä, maahanmuuton parempaa järjestämistä ja kotouttamista, turvapaikkakysymyksiä sekä kriisin jälkeistä tulevaisuutta. Komissio ei tiedonannossa esitä niinkään ratkaisuehdotuksia, vaan toteaa ratkaisuja esitettävän vasta odotettavissa olevasta tiedonannossa liittyen dialogiin maahanmuutosta, liikkuvuudesta ja turvallisuudesta läntisen Välimeren maiden kanssa. Komissio nostaa tiedonannossa esiin joitakin poliittisia linjausehdotuksiaan, joita tullaan esittelemään ohessa osa-alueittain.

10 8(15) Tämän lisäksi tiedonannossa on listattu tiedonantoja, raportteja jne. joita asian puitteissa tullaan antamaan, sekä jo annettuja tiedonantoja jne. joilla on merkitystä kysymysten hoidossa (kts. myös tiedonannon liite 1.). Kriisistä selviytyminen lyhyellä aikavälillä Komissio toteaa, että vallitseva kriisi on vahvistanut sen, että Euroopassa tarvitaan enemmän solidaarisuutta ja parempaa vastuunjakoa. Komissio toteaa, ettei EU:lla ole riittäviä välineitä auttaa niitä maita, jotka ovat suurimpien maahanmuuttovirtojen kohteina. Yhteisvastuuta ja maahanmuuttovirtojen hallintaa koskevan yleisohjelman puitteissa käytettävissä olevat varat ovat riittämättömät, lisäksi ne otettavissa käyttöön liian hitaasti. Varoja ei myöskään ole riittävästi eteläisen naapuruston tilanteeseen liittyvien moninaisten ongelmien hoitamiseen. Komission mukaan kriisin hoitamisesta saadut opetukset tulisi hyödyntää monivuotista rahoituskehystä laatiessa ja muokata rahoitusmekanismeja niin, että se olisi joustavampi ja nopeampi myös kolmansiin maihin liittyvien kriisien hoidossa. Komissio myös esittää, että EU:n tulisi perustaa omia erityisrahastoja, joihin lahjoittajien rahoitusosuuden koottaisiin kriisien ja niiden jälkihoitoa varten. Tilapäisen suojelun direktiivin käyttöönoton suhteen komissio toteaa seuraavansa tilannetta tarkkaan, ja ottamalla direktiivin sen käyttöehtojen toteutuessa käyttöön. Komissio tulee tekemään ehdotuksia vuoden 2011 aikana kokonaisvaltaisen yhteisvastuun edistämiseksi sekä arvioimaan ja joissa säädetään avun antamiseen liittyvistä käytännön järjestelyistä. Komissio muistuttaa myös kansainvälistä suojelua tarvitsevien henkilöiden uudelleensijoittamistarpeesta Pohjois-Afrikasta jäsenmaihin solidaarisuuden osoituksena etenkin Tunisiaa kohtaan. Ulkorajojen rajavalvonta Komissio muistuttaa, että maahanpääsyn valvominen on yksi valtion tai sisärajattoman alueen keskeisiä tehtäviä. Jokainen Schengen-alueeseen osallistuva valtio on vastuussa tehtävän luotettavasta hoitamisesta. Komission mukaan EU:n ulkorajojen valvontaa on jatkuvasti kehitettävä maahanmuuttoon ja turvallisuuteen liittyvien uusien haasteiden myötä (esim. yhtäkkinen kriittinen maahanmuuttopaine vähäriskisenä pidetyssä ulkorajan kohdassa). Ulkorajan heikkous murentaa jäsenmaiden keskinäistä luottamusta. Välineinä tähän komissio esittää mm. eurooppalaisen rajavartiojärjestelmän muodostamista (yhteiset toimintatavat, ei välttämättä uutta hallintoelintä). Lisäksi oleellisia elementtejä ovat Euroopan rajavalvontajärjestelmä (EUROSUR) kehittäminen sekä Frontexin vahvistaminen oikeudellisen kehyksen päivittämisen myötä. Schengen-alueen hallinnointi Komissio toteaa Schengen-alueen luomisen oleva yksi EU:n konkreettisimmista ja suosituimmista saavutuksista, jota tulee suojella ja ennen kaikkea laatia sen hallinnoinnille selkeä järjestelmä. Tämän lisäksi komission näkee, että Schengenin arviointimekanismin tulisi perustua komissiojohtoiseen yhteisölliseen mekanismiin, johon osallistuisi jäsenmaiden ja Frontexin asiantuntijoita. Komissio näkee niin ikään tarpeelliseksi myös erillisen yhteisöpohjaisen mekanismin luomisen, jolla koordinoidut unionitason toimet, mikäli tietty jäsenmaa ei hoitaisi velvollisuuttaan ulkorajan valvonnassa tai mikäli tietty osio ulkorajasta joutuisi erityisen kovan ulkoisen paineen alle. Komission arvion mukaan tämä lisäisi jäsenvaltioiden luottamusta. Mekanismin

11 9(15) avulla voitaisiin EU:n tasolla päättää sisärajatarkastusten palauttamisen tarpeellisuudesta ja kestosta, mutta sen tulisi olla viimeinen oljenkorsi vaikeiden tilanteiden hoidossa. Laittoman maahanmuuton ehkäiseminen Komission mukaan uskottava maahanmuutto- ja liikkuvuuspolitiikka edellyttää määrätietoista ja tehokasta puuttumista laittomaan maahanmuuttoon. Sen ehkäisemisessä oleellista on vetotekijöiden (palautusten vähäisyys, harmaa talous) poistaminen hyödyntämällä käytettävissä olevia EU-tason välineitä ja toimintalinjoja nykyistä koordinoidummin. Komissio kehottaakin jäsenmaita saattamaan työnantajiin kohdistettavia seuraamuksia koskevan direktiivin osaksi kansallista lainsäädäntöään, sekä panemaan täytäntöön palautusdirektiivin viipymättä. Komissio toteaa myös, että EU:n takaisinottopolitiikkaa tulisi tarkistaa siten, että takaisinottosopimuksia tarkasteltaisiin laajemmasta näkökulmasta, osana EU:n ja tietyn kumppanimaan suhteiden kokonaisuutta. Kolmansien maiden kanssa tehtäviin puitesopimuksiin olisi tätä varten pyrittävä sisällyttämään tehostettu takaisinottovelvollisuus. Organisoitu liikkuvuus EU:n ulkorajojen tehtävänä on antaa suojaa ja taata sujuva liikkuminen EU-kansalaisille sekä kaikille kolmansien maiden kansalaisille, jotka tuleva EU:n alueelle sovittujen sääntöjen mukaisesti. Komission mukaan oleellisia välineitä etenkin kolmansien maiden kansalaisten liikkuvuuden hallinnointiin ja sujuvoittamiseen ovat Euroopan laajuinen rajanylitystietojärjestelmä (entry-exit) ja rekisteröityjen matkustajien ohjelma (RTP=registered travellers programme). Komissio huomauttaa, että kyseisten järjestelmien luominen tulee vaatimaan huomattavia investointeja niin jäsenmailta kuin EU:lta, minkä vuoksi komissio pitää tärkeänä Euroopan parlamentin ja jäsenmaiden kuulemista asiassa. Kolmansien maiden kansalaisia koskeva johdonmukainen viisumipolitiikka, viisumit mukaan lukien EU on viime vuosina solminut useita viisumihelpotussopimuksia ja käynyt vuoropuhelua viisumivapauden. Joidenkin maiden osalta tämä vuoropuhelu on johtanut jopa viisumivapauteen. Näiden kokemusten myötä komissio toteaa, että on mahdollista taata hallittu liikkuvuus turvallisessa ympäristössä. Komissio esittää kuitenkin, että tarvittaessa tasapainon säilyminen olisi tarkistettava viisumivapauden myöntämisen jälkeen käyttöön otettavalla seurantamekanismeilla. Tästä esimerkkinä komission tammikuussa 2011 perustama mekanismi, jolla seurataan viittä Länsi-Balkanin maata. Laajamittaisen väärinkäytön varalta komissio toteaa, että EU:lla on oltava tarvittavat välineet ongelmien korjaamiseen. Hallittu laillinen maahanmuutto Komissio muistuttaa, että jo Eurooppa 2020-strategiassa on painotettu EU:n tarvitsevan järkevää maahanmuuttopolitiikkaa. Lisätoimet ovat tarpeen työvoima- ja osaamispulan ennakoimiseksi, jotta maahanmuutolla voitaisiin korvata puutteet. Vaikka EU-tasolla laaditaan parhaillaan maahanmuuttoa koskevaa lakikehystä, on jäsenvaltioilla vastuu työperäisen maahanmuuton määristä. Komissio pitää tärkeänä, että sopuun päästäisiin myös 2007 annetusta yhdistelmälupaa (oleskelu- ja työlupa yhdistettynä) koskevasta ehdotuksesta, jolla pyritään yksinkertaistamaan maahanmuuttajiin liittyvää hallinnollista taakkaa. Maahanmuuttajien tiedonsaannin komissio pyrkii varmistamaan 2011 vuoden lopulla avattavan EU:n maahanmuuttoportaalin avulla. Portaaliin tullaan keräämään tietoa eri kysymyksistä selkeässä ja ymmärrettävässä muodossa. Maahanmuuttajien kotouttaminen osallistavaan yhteisöön

12 10(15) Komissio toteaa, että kotouttaminen on keskeinen ja toisinaan ristiriitojakin aiheuttava kysymys. Menestyksekkään kotouttamisen varmistamiseksi tarvitaan lisäponnisteluja niin EU:lta kuin kansalliselta ja paikalliselta tasolta. Tavoitteena on, että maahanmuuttajat tuntevat Euroopan kodiksi, kunnioittavat sen lakeja ja arvoja ja antaisivat oman panoksensa Euroopan tulevaisuuteen. Komissio laatii parhaillaan parhaiden kotouttamiskäytäntöjen työkalupakkia, joista kansalliset viranomaiset voivat oppia ja valita keinoja, joilla kotouttamistavoitteet on parhaiten saavutettavissa. Kansainvälistä suojelun antaminen sitä tarvitseville Komissio toteaa, että Euroopan yhteinen turvapaikkajärjestelmää on aika täydentää Eurooppa-neuvoston 2009 sovittuun määräaikaan mennessä, eli vuoteen 2012 mennessä. Tämä edellyttää siihen liittyvistä direktiiviehdotuksista sopuun pääsemistä (vastaanottoolosuhteita sekä turvapaikkamenettelyjä koskevat direktiivit, Dublin-asetuksen tarkistaminen). EU:n lainsäädäntöä ja sen asianmukaista täytäntöönpanoa on täydennettävä käytännön yhteistyötä vahvistamalla. Kesäkuussa toimintansa aloittava Euroopan turvapaikkaasioiden tukivirasto lisää luottamusta ja yhteistyötä eurooppalaisten kumppaneiden kanssa. Komissio huomauttaa, että solidaarisuutta ja yhteistyötä kolmansien maiden kanssa tarvitaan eritoten turvapaikka- ja pakolaisvirtojen hallinnoinnissa. Tämän vuoksi alueellisia suojeluohjelmia tulee jatkaa. Komissio nostaa esille, että EU-maat yhteensä ottavat vastaan vähemmän pakolaisia kuin Kanada ja painottaa, että uudelleensijoittaminen tulee sisällyttää erottamattomaksi osaksi EU:n turvapaikkapolitiikkaa. Komissio kehottaa neuvostoa ja Euroopan parlamenttia hyväksymään komission ehdotuksen EU:n yhteisestä uudelleensijoittamisohjelmasta viipymättömästi. Maahanmuuttoa koskeva kokonaisvaltainen lähestymistapa EU:n on vahvistettava maahanmuuttoa koskevia linjauksiaan ulkosuhteiden saralla. Maahanmuuttokysymykset olisi nivellettävä osaksi EU:n ulkosuhdepolitiikkaa EU:n etujen ja tarpeiden edistämiseksi. Sisäisen ja ulkoisen politiikan johdonmukaisuus on oleellista tulosten aikaansaamiseksi. Ulkoinen ulottuvuus voisi olla merkittävässä roolissa tavoiteltaessa niitä kolmansia maita, joiden kanssa pyritään kumppanuuteen esim. mitä tulee EU:n työvoimatarpeiden täyttämisessä. Komissio toteaa, että muuttoliikkeen ja kehitysyhteistyön inhimillistä ulottuvuutta tulisi vahvistaa ottamalla ihmiset toiminnan keskiöön. Maahanmuuttajavähemmistöille tulisi antaa mahdollisuus lähtömaansa kehitykseen erilaisten aloitteiden avulla. Kriisin jälkeen: EU:n ja eteläisen Välimeren maiden kumppanuus Eurooppa-neuvostojen kokouksissa ja vahvistettiin EU:n sitoutuminen uudenlaisen kumppanuuden luomiseen eteläisen naapuruston maiden kanssa. Ensimmäisenä askeleena kumppanuuden luomisessa EU on ehdottanut eteläisen naapuruston maille jäsennellyn vuoropuhelu aloittamista muuttoliikettä, liikkuvuutta ja t ja turvallisuutta koskevista kysymyksistä, jotta voidaan luoda tätä koskeva liikkuvuuskumppanuus kunkin maan erityistilanteen huomioon ottaen. Liikkuvuuskumppanuuden edellytyksenä on mm. aito sitoutuminen laittomien maahanmuuttajien takaisinottoon ja tehokkaiden toimenpiteiden toteuttaminen laittoman maahanmuuton estämiseksi, esim. yhdennetyn rajavalvonnan käyttöönottaminen. Kumppanimaita, jotka ovat valmiita yhteistyöhön turvapaikka-, muuttoliike- ja rajaturvallisuusasioissa sekä oikeusvaltioperiaatteiden tehostamisessa, tuetaan tarvittavien valmiuksien kehittämisessä.

13 11(15) Komission tiedonanto eteläisen Välimeren maiden kanssa käytävästä muuttoliikettä, liikkuvuutta ja turvallisuutta koskevasta vuoropuhelusta ( ) Tiedonannon tarkoituksena on käsitellä tämänhetkisiä maahanmuuttoon ja liikkuvuuteen liittyviä haasteita EU:n ja eteläisen Välimeren alueen maiden kanssa perustettavan maahanmuutto, liikkuvuus- ja turvallisuusdialogin kautta huomioiden EU:n kokonaisvaltaisen maahanmuuttoon liittyvät linjaukset. Komissio toteaa, että päivän tiedonantoa tulisi tarkastella jatkumona 4.5. julkaistulle maahanmuuttotiedonannolle. Muuttoliike, liikkuvuus- ja turvallisuusvuoropuhelua käsittelevä tiedonanto on komission vastaus Eurooppa-neuvostossa esitettyyn toimenpidepyyntöön laatia suunnitelma Välimereltä saapuvien maahanmuuttajien ja pakolaisten hallinnoinnin kehittämiseksi ennen kesäkuun Eurooppa-neuvostoa. Tiedonannossa kerrataan EU:n toimesta tehdyt välittömät toimet tilanteen hoitamiseksi sekä jo OSA-neuvostoissa sekä käsiteltyjä ja pääosin jäsenmaiden toimesta siunattuja lyhyen ja keskipitkän aikavälin toimenpiteitä, joita prosessoidaan parhaillaan (mm. humanitäärinen apu, Frontexin operaatiot Välimeren alueella, lisärahoitus ulkorajarahaston ja pakolaisrahaston kautta). Komissio toteaa, että EU on reagoinut eteläisen naapuruston kriisitilanteeseen ripeästi ja tehokkaasti. Välittömistä ja lyhyen aikavälin toimista on kuitenkin katsottava nyt eteenpäin ja laadittava muuttoliikkeen hallinnoinnin kehittämiseen tähtääviä pitkän aikavälin toimenpiteitä, joilla tulee pyrkiä parantamaan etenkin yhteistyötä eteläisen Välimeren alueen maiden kanssa. Komissio esittää pitkän aikavälin toimenpiteeksi muuttoliikettä, liikkuvuutta ja turvallisuutta koskevan vuoropuhelun aloittamista Tunisian, Marokon ja Egyptin kanssa. Vuoropuhelun pyrkimyksenä on uudistusten tukeminen ja liikkuvuuden edistäminen eteläisestä naapurustosta EU:n jäsenmaihin samalla pyrkien vaikuttamaan muuttoliikkeen perimmäisiin syihin (esim. työttömyys, huonot elinolot). Vuoropuhelun edistämisen välineiksi komissio esittää liikkuvuuskumppanuutta, joka on osoittanut hyödyllisyytensä vuoropuhelun luomisessa kolmansien maiden kanssa. Liikkuvuuskumppanuus on oleellinen osa maahanmuuton kokonaisvaltaista lähestymistapaa, jonka periaatteet tulee huomioida myös vuoropuhelua rakentaessa. Eteläisen Välimeren alueen maiden kanssa sovittavat liikkuvuuskumppanuudet tulee räätälöidä kunkin maan tilanteen ja tarpeen mukaisesti. Muuttoliikettä, liikkuvuutta ja turvallisuutta koskevan vuoropuhelun aloittamiseen tulee pätemään seuraavat periaatteet: 1) eriyttäminen (differentiation); vuoropuhelua tullaan tarjoamaan ja kehittämään kunkin kumppanimaan omien meriittien pohjalta huomioiden kansallisten järjestelmien edistyminen 2) kahdenvälisyys; vuoropuhelu sovitaan kunkin kumppanimaan ja EU:n (ja sen jäsenmaiden) välillä kahdenvälisesti 3) ehdollisuus; vuoropuhelun tulokset tulevat riippumaan ponnisteluista kaikilla sen osaalueilla (muuttoliike, liikkuvuus ja turvallisuus) ja tuloksissa tulee huomioida myös hallinnon saralla saatu edistyminen 4) seuranta: kumppanimaiden tulisi laatia tehokas mekanismi liikkuvuuskumppanuuden konkreettisen toimeenpanon seuraamiseksi. EU ja sen jäsenmaiden asiantuntijoiden tulisi olla osana tätä mekanismia.

14 12(15) Tällä moniulotteisella lähestymistavalla mahdollistetaan se, että EU voi tarjota liikkuvuuden mukanaan tuomia hyötyjä niille kumppanuusmaille, jotka osoittavat halukkuutensa ja kykynsä saada tuloksia edellä mainituilla osa-alueilla. Liikkuvuuskumppanuudet sovitaan poliittisella tasolla EU:n (ja sen jäsenvaltioiden) ja kumppanimaiden kanssa ja sillä katetaan kaikki toimet (käytännön ja lakisääteiset), joilla varmistetaan, että henkilöiden liikkuvuus EU:n ja kumppanimaiden välillä on hyvin hallinnoitua ja turvallista. Näillä sovituilla toimilla pyritään lisäämään maahanmuuton hallinnoinnin suorituskykyä ja henkilöiden liikkuvuutta huomioiden EU:n maahanmuuton kokonaisvaltaisen lähestymistavan osa-alueet 1) laillisen maahanmuuton parempi koordinointi, 2) maahanmuuton kehitykseen kohdistuvien positiivisten vaikutusten maksimointi, 3) tehokas taistelu laitonta maahanmuuttoa vastaan. Näiden lisäksi liikkuvuuskumppanuuteen sisältyisi välinesetti, jolla 4) edistetään ja kunnioitetaan maahanmuuttajien oikeuksia (ml. kumppanimaiden kansalaiset ja kolmansien maiden kansalaiset). Turvapaikkakeskustelun saralla liikkuvuuskumppanuuksilla pyritään lisäämään kansanvälisen suojelun edellytyksiä kumppanimaissa. Tämän lisäksi kotouttamiseen liittyvät aloitteet tulisi sisällyttää osaksi liikkuvuuskumppanuuksia, sillä menestyksekäs kotouttaminen kohdemaissa luo pohjan lähtömaiden kehityksen edistämiseen ja onnistuneeseen paluumuuttoon. Liikkuvuuskumppanuuksiin tulisi sisällyttää myös suorituskyvyn lisäämiseen tähtäävä välinepaketti, joka pohjautuisi räätälöityihin analyyseihin ko. maista ja EU:n esityksiin ja toivomuksiin. Suorituskykyä maahanmuuton, liikkuvuuden ja kotouttamisen saralla voitaisiin edistää mm. seuraavilla toimilla: - lisäämällä ja helpottamalla pääsyä laillisen maahanmuuton kanaviin etenkin työperäisen maahanmuuton osalta - kumppanimaiden avustaminen suorituskyvyn kasvattamisessa laillisen maahanmuuton tehokkaan koordinoimiseksi ml. rekrytointi, taitojen tunnistamien, palautus ja paluumuuttajien kotouttaminen - parantamalla siviilirekisterien sekä henkilöllisyystodistusten ja matkustusasiakirjojen laatua kumppanimaissa - maahanmuuttajien perusoikeuksien kunnioittaminen, ml. kolmansista maista saapuneet - tehokkaan kotouttamisen ja syrjimättömän kohtelun tukeminen vastaanottavissa yhteisöissä - erityisavun tarjoaminen ns. haavoittuvaisille maahanmuuttajille esim. yksinään saapuvat alaikäiset lapset ja ihmiskaupan uhrit - non refoulement periaatteen soveltaminen ja kestävien ratkaisujen tarjoaminen niille, jotka ovat kansainvälisen suojelun tarpeessa - kansainväliset standardit täyttävän turvapaikkajärjestelmän kehittäminen ja toimeenpaneminen kumppanimaissa (yhteistyössä UNHCR:n kanssa) Yllä esiteltyjen toimien lisäksi eteläisen naapuruston liikkuvuutta voitaisiin helpottaa myös seuraavilla toimilla: - viisumihelpotussopimusten laatiminen kumppanimaiden kanssa. Sopimukset olisivat kuitenkin maakohtaisia ja niillä pyrittäisiin ensisijaisesti helpottamaan eri ryhmien liikkuvuutta, esim. opiskelijoiden, tutkijoiden ja liike-elämän matkustajien - työperäisen maahanmuuton helpottaminen erilaisten liikkuvuuskumppanuuteen sisältyvien järjestelmien avulla, kuitenkin huomioiden jäsenmaiden oikeus päättää työperäisten maahanmuuttajien määristä. Jäsenmaat voivat myös

15 13(15) liikkuvuuskumppanuuden tarjoamassa viitekehyksessä tehdä omia aloitteitaan helpottaakseen kumppanimaista saapuvien maahanmuuttajien pääsyä työmarkkinoilleen Edellä kuvattu lisääntyneen liikkuvuuden toteutuminen riippuu etukäteisehtojen täyttymisestä, joilla tähdätään henkilöiden turvalliseen liikkuvuuteen sovittujen kanavien ja modaliteettien mukaisesti. Kullekin maalle laaditaan omat etukäteisehdot, jotka riippuvat vuoropuhelun myötä sovituista tavoitteista. Erityisesti seuraavien toimien toimeenpanoa odotetaan kumppanimailta: - vapaaehtoisten palautusjärjestelmien pystyttäminen - takaisinottosopimusneuvottelujen loppuunsaattaminen EU:n kanssa, sopimukseen tulisi sisältyä myös lauseke kolmansien maiden kansalaisten takaisinotosta - työjärjestelyjen/sopimuksen solmiminen Frontexin kanssa - suorituskyvyn parantaminen yhdennetyn rajavalvonnan, asiakirjojen turvallisuuden ja järjestäytyneen rikollisuuden ehkäisyn (ml. ihmiskauppa ja maahanmuuttajien salakuljetus) saralla - osallistuminen Välimeren yhteiseen valvontaan, ml. yhteistyö mahd. EUROSURprojektin puitteissa - yhteistyökyvyn osoittaminen omien kansalaisten ja asukkaiden tunnistamisessa, etenkin poliisi- ja oikeudellisen yhteistyön tapauksessa sekä takaisinoton ja luovutusten yhteydessä - YK:n järjestäytyneen rikollisuuden sopimuksen ratifiointi ja toimeenpano myös ihmiskaupan ja maahanmuuttajien salakuljetuksen osalta Liikkuvuuskumppanuus tulee toimimaan pitkäaikaisena viitekehyksenä poliittiselle vuoropuhelulle sekä operatiiviselle yhteistyölle. Liikkuvuuskumppanuuksien solmimista tullaan valmistelemaan korkean tason virkamiestapaamisissa EU:n (ml. jäsenmaat) ja ko. eteläisen Välimeren maiden kanssa. Virkamiestason kokouksissa tullaan selvittelemään odotuksia ja tarpeita sekä identifioimaan yhteistyöalueita. Tällä vuoropuhelulla paitsi valmistellaan liikkuvuuskumppanuuden perustamista, myös avataan väylä sen toimeenpanemisen seurannalle. Valmisteluvaiheessa läntisen Välimeren maita tullaan pyytämään ottamaan edistysaskeleilta maahanmuuton hallinnoinnin tehostamisessa ja liikkuvuuden turvallisuuden varmistamisessa. EU tulee tukemaan näitä ponnisteluja teknisesti ja rahallisesti sekä EU-virastojen kautta (Frontex, EASO ja Europol). EU tulee tarvitsemaan lisävaroja eteläisen Välimeren alueen kehityksen tukemiseen. Tämän vuoksi osana vuoropuhelua kumppanimaiden kanssa tullaan arvioimaan parhaita tapoja varmistaa riittävä rahoitus ja arvioimaan etenkin rahoituksen kohdistamista. Myös EU:n uutta rahoituskehystä laatiessa tulisi pohtia uuden rahoitusinstrumentin luomista eteläisen Välimeren maiden kanssa tehtävän yhteistyön tukemiseksi. Mikäli takaisinottosopimukset ja viisumihelpotukset toimeenpannaan kumppanimaiden toimesta tehokkaasti täytäntöön, näkee komissio pitkällä aikavälillä mahdolliseksi (ja tapauskohtaisesti) jopa viisumivapauteen tähtäävän viisumidialogin aloittamisen. Kansallinen käsittely: Eduskuntakäsittely: EU-ministerivaliokunnan kirjallinen menettely (OSA-neuvosto )

16 14(15) SuV Käsittely Euroopan parlamentissa: Kansallinen lainsäädäntö, ml. Ahvenanmaan asema: Taloudelliset vaikutukset: Muut mahdolliset asiaan vaikuttavat tekijät:

17 15(15) Asiasanat Hoitaa Tiedoksi kotouttaminen, laiton maahanmuutto, maahanmuutto, oikeus - ja sisäasiat, turvapaikka, viisumit, pakolaiset OM, SM, UM EUE, OKM, STM, TEM, TH, VM, VNEUS

18 EUROOPAN KOMISSIO Bryssel KOM(2011) 248 lopullinen KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE, NEUVOSTOLLE, EUROOPAN TALOUS- JA SOSIAALIKOMITEALLE SEKÄ ALUEIDEN KOMITEALLE Maahanmuuttotiedonanto

19 SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto Rajojen ylittäminen Kriisistä selviytyminen lyhyellä aikavälillä Ulkorajojen valvonta Schengen-alueen hallinnointi Laittoman maahanmuuton ehkäiseminen Liikkuminen ja oleskelu sisärajattomalla alueella Organisoitu liikkuvuus Kolmansien maiden kansalaisia koskeva johdonmukainen liikkuvuuspolitiikka, viisumit mukaan lukien Hallittu laillinen maahanmuutto Maahanmuuttajien kotouttaminen osallistavaan yhteiskuntaan Kansainvälisen suojelun antaminen sitä tarvitseville Maahanmuuttokysymykset ulkosuhteissa kriisin jälkeen Maahanmuuttoa koskeva kokonaisvaltainen lähestymistapa Kriisin jälkeen: EU:n ja eteläisen Välimeren maiden kumppanuus LIITE LIITE FI 2 FI

20 1. JOHDANTO Välimeren eteläpuolisten maiden tapahtumat antavat miljoonille ihmisille EU:n lähialueilla toivoa paremmasta elämästä ja siitä, että ihmisoikeuksien, moniarvoisuuden, oikeusvaltion periaatteiden ja sosiaalisen oikeudenmukaisuuden kunnioittamisessa tapahtuu edistymistä. Kuten demokraattisten kansannousujen yhteydessä usein käy, tapahtumiin voi lyhyellä ja keskipitkällä aikavälillä liittyä myös mullistuksia ja epävarmuutta. Poliittiset levottomuudet ja sotilaalliset konfliktit ovat johtaneet ihmishenkien menetykseen, ja satojatuhansia ihmisiä on paennut kotiseuduiltaan sekä niissä maissa, joita muutokset koskettavat suoraan, kuten Tunisiassa ja Libyassa, että muualla. Viimeaikainen tapahtumien vyöry Välimeren eteläpuolella on tuonut entistä korostetummin esiin sen, että EU tarvitsee vahvan yhteisen maahanmuutto- ja turvapaikkapolitiikan. Meidän on nyt tärkeämpää kuin koskaan saada aikaan merkittävää edistystä lainsäädännön antamisessa, käytännön yhteistyössä ja suhteissa kolmansiin maihin. Tässä tiedonannossa pyritään asettamaan viime aikoina tehdyt ja lähitulevaisuudessa esitettävät toimintaehdotukset kehykseen, jossa otetaan huomioon kaikki asiaan kuuluvat näkökohdat, niin että EU ja sen jäsenvaltiot voivat hoitaa turvapaikka- ja maahanmuuttoasioita ja kolmansien maiden kansalaisten liikkuvuutta turvallisessa ympäristössä. Kun EU:n alueelle pyrkii sankoin joukoin laittomia maahanmuuttajia ja vähäisemmässä määrin myös kansainvälistä suojelua tarvitsevia henkilöitä, paineet kohdistuvat välittömimmin tiettyihin jäsenvaltioihin, kuten Italiaan, Maltaan, Kreikkaan ja Kyprokseen. Tämä ei ole vain näiden maiden ongelma, vaan siihen on puututtava EU:n tasolla toimin, jotka edellyttävät jäsenvaltioilta todellista yhteisvastuuta. EU:n on huolehdittava siitä, että se pystyy antamaan nopeasti apua kaikille sitä tarvitseville, niin kuin se on tehnytkin esimerkiksi Tunisian ja Libyan rajalla, ja tarjoamaan kansainvälistä suojelua niille, jotka sitä tarvitsevat. Samalla kun EU:n on ylläpidettävä ja lujitettava turvapaikan ja suojelun myöntämiseen liittyviä perinteitään, sen on myös varauduttava tarvittavin keinoin estämään se, että suuria määriä ihmisiä tulee rajojen yli laittomasti taloudellisista syistä. Näiden tavoitteiden saavuttaminen edellyttää EU:n rajojen tehokasta valvontaa, koska se on uskottavuuden edellytys niin unionin sisällä kuin sen ulkopuolellakin. EU:n eteläisten naapurimaiden jatkuvasti muuttuva tilanne vaatii nopeaa reagointia. Komissio esittää 24. toukokuuta ehdotuksia, joiden tarkoituksena on varmistaa johdonmukainen EU:n toimintalinja muuttoliikkeen, liikkuvuuden ja turvallisuuden osa-alueilla suhteessa eteläisen Välimeren maihin. Ehdotukset perustuvat Eurooppa-neuvoston 11. ja 25. maaliskuuta antamiin päätelmiin, Euroopan parlamentin 5. huhtikuuta antamaan päätöslauselmaan 1 ja komission ja korkean edustajan 8. maaliskuuta antamaan yhteiseen tiedonantoon. Tähän haastavaan ja nopeasti muuttuvaan tilanteeseen on puututtava. Ei kuitenkaan pidä tyytyä pelkästään lyhyellä aikavälillä tarvittaviin rajavalvontatoimenpiteisiin, vaan on otettava huomioon myös pitkän aikavälin näkökohdat. On käytävä vuoropuhelua ja tehtävä yhteistyötä maahantulijoiden lähtö- ja kauttakulkumaiden kanssa. Tämän yhteistoiminnan tulee perustua turvallisuuteen ja hyvään hallintoon, jotta voidaan luoda molempia osapuolia hyödyttäviä 1 Euroopan parlamentin päätöslauselma, annettu , Epävakauden aiheuttamat muuttovirrat: EU:n ulkopolitiikan soveltamisala ja tehtävä (2010/2269(INI)). FI 3 FI

21 toimintamalleja laillisen maahanmuuton osa-alueella. Samalla on tehostettava taloudellista yhteistyötä, jotta voidaan kehittää kasvun ja työllisyyden edellytyksiä lähtömaissa ja puuttua siten laittoman siirtolaisuuden syihin. Tämän yhteistyön tulisi perustua samaan ehdollisuuden periaatteeseen, jota sovelletaan maahanmuuttoasioissa, niin että kumppanimaita voidaan tehokkaasti kannustaa sitoutumaan laittomien muuttovirtojen ehkäisemiseen, rajojensa tehokkaaseen valvontaan ja laittomien maahanmuuttajien palauttamista ja takaisinottoa koskevaan yhteistyöhön. EU:n ulkopuolisten maiden kansalaisia koskeva kattava maahanmuuttopolitiikka, joka perustuu yhteisiin maahantulomenettelyihin ja kolmansien maiden kansalaisten oikeudenmukaiseen kohteluun, edistää tulevaisuudessa myös EU:n vaurautta. Kuten Eurooppa strategiassa korostetaan, yksi tiukimmista Eurooppaan kohdistuvista taloudellisista haasteista on työikäisen väestön väheneminen ja tietyillä aloilla odotettavissa oleva merkittävä pula ammattitaitoisesta työvoimasta. Jotta Euroopan kilpailukyky ja sosiaalinen malli voidaan säilyttää kestävästi, on pyrittävä parantamaan työllisyyttä EU:ssa. Samalla on toteutettava konkreettisia toimenpiteitä, jotta odotettavissa olevaan työvoiman tarpeeseen voidaan vastata kolmansien maiden kansalaisten kohdennetun maahanmuuton avulla. EU:n olisi myös varmistettava, että sillä on käytössään turvalliset ja tehokkaat turvapaikkamenettelyt niille, jotka tarvitsevat suojelua. Pakolaisten oikeusasemaa koskevan Geneven yleissopimuksen allekirjoittamisesta on kulunut 60 vuotta, ja EU:n on aika näyttää, että se on edelleen valmis tarjoamaan suojelua kaikille sen alueelle tuleville vainotuille kolmansien maiden kansalaisille tai valtiottomille henkilöille. Eurooppa-neuvostossa on sovittu, että yhteinen eurooppalainen turvapaikkajärjestelmä, joka tarjoaa korkeatasoisen suojelun ja tasoittaa jäsenvaltioiden turvapaikkajärjestelmien välisiä eroja, saadaan valmiiksi vuoteen 2012 mennessä. Maahanmuuttokysymysten poliittinen vaikutus EU:ssa lisääntyy jatkuvasti. Eurooppaneuvosto antoi sysäyksen EU:n yhteisen politiikan kehittämiseksi hyväksymällä lokakuussa 2008 Euroopan maahanmuutto- ja turvapaikkasopimuksen, joka sisältää viisi sitoumusta: laillisen maahanmuuton järjestäminen, laittoman maahanmuuton torjunta, ulkorajojen vahvistaminen, EU:n turvapaikkajärjestelmän toteuttaminen sekä muuttoliikettä ja kehitystä koskevan kokonaisvaltaisen kumppanuuden luominen. Maahanmuutto- ja turvapaikkasopimuksen perusolettamus pätee edelleen, ja sitä olisi noudatettava myös tulevassa toiminnassa: siinä missä hallitsematon maahanmuutto voi heikentää sosiaalista yhteenkuuluvuutta ja kansalaisten luottamusta sisärajattomaan vapaan liikkuvuuden alueeseen, hyvin hallinnoitu maahanmuutto voi olla EU:lle positiivinen voimavara. Näitä sitoumuksia täsmennetään Tukholman ohjelmassa, jonka neuvosto hyväksyi joulukuussa Lisäksi Lissabonin sopimuksen voimaantulo tarjoaa EU:n maahanmuuttopolitiikan kehittämiselle vakaan, kattavan ja vastuullisemman lainsäädäntökehyksen muun muassa siksi, että se lisää Euroopan parlamentin osallistumista päätöksentekomenettelyyn. Viimeaikaiset tapahtumat ovat kiistatta osoittaneet, että EU:lla on yhä edessään vakavia haasteita maahanmuuttopolitiikkansa kehittämisessä. Selkeä esimerkki tästä on EU:n ulkorajojen haavoittuvuus tietyillä alueilla, erityisesti eteläisellä Välimerellä sekä Kreikan ja Turkin välisellä maarajalla. On pyrittävä estämään se, että EU:n alueelle tulee suuria määriä laittomia siirtolaisia, joista monet ovat joutuneet häikäilemättömien rikollisverkostojen hyväksikäytön kohteiksi. EU:n maahanmuuttopolitiikan tavoitteena olisi oltava maahantulon tehokas hallinnointi niin, että liikkuvuuden lisäämisen tarpeet eivät murenna unionin ulkorajojen turvallisuutta. Tässä tiedonannossa keskitytään tällä hetkellä eniten huolta FI 4 FI

22 aiheuttaviin alueisiin, mutta EU:n maahanmuuttopolitiikka koskee toki kattavasti eri maantieteellisiä alueita. 2. RAJOJEN YLITTÄMINEN 2.1. Kriisistä selviytyminen lyhyellä aikavälillä Tämän vuoden alusta lähtien ihmisiä on siirtynyt joukoittain pois asuinseudultaan useissa Pohjois-Afrikan maissa, etenkin Libyassa. Tuoreimpien arvioiden mukaan yli ihmistä on paennut Libyan väkivaltaisuuksia. He ovat saaneet suojaa naapurimaissa, etupäässä Tunisiassa ja Egyptissä, ja monet ovat sittemmin onnistuneet palaamaan kotimaihinsa tai heitä on autettu palaamaan sinne. Vastaanotto- ja palautusoperaatioihin on vaadittu valtavasti resursseja vastaanottavilta mailta, EU:lta, kansalaisjärjestöiltä ja kansainväliseltä yhteisöltä. EU on tähän mennessä antanut apua noin kolmannen maan kansalaisen palauttamisessa joko humanitaarisen rahoituksen tai kuljetusjärjestelyjen muodossa. Tuhansia siirtymään joutuneita ihmisiä on viime aikoina pyrkinyt EU:n alueelle, mikä on aiheuttanut eräiden jäsenvaltioiden suojelu- ja vastaanottojärjestelmille kasvavaa painetta. Yli ihmistä lähinnä Tunisiasta ja jossain määrin myös muista Afrikan maista on onnistunut tulemaan laittomasti EU:n alueelle rantautumalla Italiaan (lähinnä Lampedusan saareen) ja Maltaan, joihin kohdistuu voimakas maahanmuuttopaine. Useimmat tulijat ovat lähteneet liikkeelle taloudellisista syistä, ja heidät olisi palautettava lähtömaihinsa. Siirtymään joutuneiden ja siirtotyöläisten ohella Libyasta on poistunut huomattava määrä pakolaisia, jotka edustavat useita eri kansallisuuksia somaleista eritrealaisiin ja sudanilaisiin. Osa heistä on onnistunut pääsemään Italiaan ja Maltaan. Nämä mittavat muuttovirrat, joiden mukana tulee myös ilman huoltajaa saapuvia ala-ikäisiä, mikä edellyttää erityisesti lapset huomioon ottavia vastaanottojärjestelyjä, ovat aiheuttaneet lisäpainetta myös kohteena olevien jäsenvaltioiden terveydenhuoltojärjestelmille, joiden pitäisi pystyä tarjoamaan sairaanhoitoa sitä tarvitseville maahantulijoille ja huolehtimaan myös tarvittavista terveystarkastuksista ja ennaltaehkäisevästä terveydenhoidosta. On tärkeää erottaa toisistaan laittomat maahantulijat (henkilöt, jotka pyrkivät EU:n alueelle laittomasti taloudellisista syistä), pakolaiset tai mahdolliset turvapaikanhakijat sekä henkilöt, jotka ovat joutuneet siirtymään pois asuinseudultaan väliaikaisesti (esimerkiksi Libyan siirtotyöläiset, jotka ovat joutuneet lähtemään sieltä konfliktin vuoksi ja jotka haluavat palata takaisin lähtömaihinsa). Nämä ryhmät ovat keskenään erilaisessa oikeudellisessa asemassa, ja EU voi tarjota eri ryhmille erilaista apua. EU on vastannut kaikkiin näihin haasteisiin nopeasti, ja se on myös pyrkinyt ennakoimaan niitä. Komissio ja jäsenvaltiot ovat myöntäneet varoja humanitaariseen hätäapuun, jota tarvitaan siksi, että Libyan naapurimaihin on äkillisesti virrannut pakolaisia ja siirtymään joutuneita henkilöitä. Näin pakolaisille ja siirtymään joutuneille on voitu tarjota väliaikaista suojaa, tyydyttää heidän perustarpeensa ja auttaa heitä palaamaan lähtömaihinsa. Tähän mennessä EU on myöntänyt humanitaarista apua yli 100 miljoonaa euroa, mistä komissio on myöntänyt lähes puolet, 48,8 miljoonaa euroa. Lisäksi on otettu käyttöön EU:n pelastuspalvelumekanismi, jonka avulla voidaan helpottaa sekä EU:n että kolmansien maiden kansalaisten kotiinpaluuta. 15 jäsenvaltiota on myöntänyt tähän tarkoitukseen kuljetusapua, jonka koordinoinnista vastaa komission seuranta- ja tiedotuskeskus. On selvää, että näitä yhteisiä ponnisteluja on jatkettava. Frontex on aloittanut Välimeren yli pyrkivien laittomien, eri ryhmistä koostuvien muuttovirtojen hillitsemiseksi yhteisen operaation nimeltä EPN FI 5 FI