Maapallon väestönäkymät ja kantokyky
|
|
- Matilda Heikkinen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 MAAPALLO POTILAANA Maapallon väestönäkymät ja kantokyky Miksi loit niin paljon ihmisiä? Voisit tehdä vaikka yhden maapallon lisää ja panna kaikki ylimääräiset sinne. J.P. Lasten kirjeitä Jumalalle, s. 41 V aivaako maapalloa parantumaton väestötauti? Asiantuntijat ovat erimielisiä: eräiden mielestä nykyinen väkimäärä (lähes kuusi miljardia) ylittää kantokyvyn rajat, kun taas jotkut eivät pidä väestönkasvun hillitsemistä edes tarpeellisena. Suurinta väestönkasvu on ollut oman sukupolvemme aikana. Vuotuiset väenlisäykset ovat alkaneet hieman supistua vasta 1990-luvulla. Tuoreet väestölaskelmat ennakoivat maltillisempaa väestönkasvua kuin aiemmat ennusteet. Tietty väestönkasvu on väistämätöntä ainakin parin sukupolven ajan, koska kehitysmaiden nuoret ikäluokat ovat suuria. Sodanjälkeinen väestönkasvu on paljolti nykylääketieteen ansiota: kuolevuus on pienentynyt kehitysmaissa, vaikka niiden talous ei ole kohentunut. Väestönäkymät riippuvat ratkaisevasti syntyvyydestä, joka Afrikassa on yhä runsasta mutta on Itä-Aasiassa vähentynyt lähes eurooppalaiselle tasolle. Olkaa hedelmälliset ja lisääntykää ja täyttäkää kaikki maa. Tätä Jumalan Nooalle ja hänen pojilleen antamaa kehoitusta ihmiskunta ei ole milloinkaan noudattanut niin tuloksellisesti kuin oman sukupolveni aikana. Syntymäni (1932) jälkeen maapallon väkiluku on miltei kolminkertaistunut kahdesta miljardista lähes kuuteen miljardiin. Ihmiskunta on monitahoisen muutosprosessin kourissa. Väestönkehitys, ympäristön laatu, ravinnontuotanto ja energiansaanti ovat maailmanlaajuisia ongelmia, jotka myös Duodecim 113: ,
2 kytkeytyvät toisiinsa. Niinpä ympäristön heikkeneminen pakottaa kysymään, miltä osin se johtuu väestönkasvusta. Milloin maapallo sitten on täynnä ihmisiä? Minkä verran väkeä planeettamme pystyy ruokkimaan? Olisiko ihmiskunnan lopulta pienennyttävä, jos ympäristö uhkaa pilaantua asumiskelvottomaksi? Kyetäänkö väestönkasvu tyrehdyttämään tehokkaalla perhesuunnittelulla, vai onko edessä kuolevuuden uusi kasvu? Johtaako eri maanosien välinen elintason ja väestönkehityksen kuilu kansainvälisten muuttovirtojen kiihtymiseen? Missä vaiheessa väestönkasvun on pakko pysähtyä ja mistä syistä? Mitä on pääteltävissä maapallon väestöennusteista ja kantokykyä koskevista arvioista? Maapallollamme elää tätä nykyä arviolta 5.85 miljardia ihmistä. Tänä vuonna maailmaan syntyy noin 140 miljoonaa lasta ja lähes 60 miljoonaa ihmistä kuolee. Ihmiskunnan luonnollinen lisäys on siten runsaat 80 miljoonaa henkilöä eli 1.4 % vuodessa. Väkimäärän vuotuiset lisäykset ovat alkaneet pienentyä vasta 1990-luvulla, vaikka väestönkasvun vauhti on laantunut 1970-luvun alusta lähtien. Väestönkasvun historiaa Maailman väestönkasvun osatekijät ovat syntyvyys ja kuolevuus. Kumpikin niistä riippuu lukuisista tekijöistä, jotka siis on otettava väestönkasvua ennakoitaessa huomioon. Sitä paitsi syntyvyys ja kuolevuus vaikuttavat toisiinsakin. Alueellinen väestönkehitys riippuu lisäksi muuttoliikkeestä. Varsinkin paikallisesti muuttoliike voi vaikuttaa kehitykseen paljon enemmän kuin syntyvyys tai kuolevuus. Väestönkasvu oli teolliseen vallankumoukseen eli 1700-luvulle saakka äärimmäisen hidasta. Toistuneet tautiepidemiat, nälänhädät ja sodat vähensivät ajoittain rajustikin väkilukuja, jotka olivat kasvaneet suotuisina kausina. Vielä 1800-luvulla ihmiskunta lisääntyi vain vajaalla kymmenellä miljoonalla vuodessa. Ajanlaskumme alussa ihmisiä oli arviolta miljoonaa. Maailman väkiluku ylitti miljardin rajan vuoden 1830 tienoilla. Kaksi miljardia tuli täyteen satakunta vuotta myöhemmin (1930). Toisen maailmansodan jälkeen väestönkasvu kiihtyi ennen kokemattomalla tavalla. Kolmas miljardi täyttyi jo noin v ja neljäs miljardi vuoden 1975 paikkeilla. Viiden miljardin raja rikkoutui v Todelliset ajankohdat voivat poiketa näistä arvioista, koska kaikkialta ei ole ollut tarkkoja väestötilastoja käytettävänä. Maailman väestön kasvuvauhti oli huipussaan vuoden 1970 tienoilla, lähes 2.1 % vuodessa. Sitten vauhti alkoi hiljetä ja oli 1980-luvulla 1.7 % vuodessa. Viime vuosina kasvuvauhti on laantunut nykyiseen 1.4 %:iin vuodessa. Tämä ei ole johtunut pelkästään syntyvyyden vähenemisestä: eräin paikoin (lähinnä itäisessä Afrikassa ja eräissä entisen Neuvostoliiton osissa) myös kuolevuus on alkanut kasvaa. Kasvuvauhdin hidastumisesta huolimatta vuotuiset väenlisäykset kasvoivat jatkuvasti 1990-luvun alkuvuosiin asti. Suurimmillaan ne olivat jopa 90 miljoonaa vuodessa. Vuonna 1996 kasvu oli YK:n tietojen mukaan 81 miljoonaa. YK:n arvioiden mukaan vuosittaiset kasvuluvut eivät näytä oleellisesti supistuvan ainakaan vuoteen 2015 mennessä. Väestöennusteet Maailman väkiluvun tulevaa kehitystä on pyritty arvioimaan monella taholla ja vaihtelevin menetelmin. Koska väestöolot ja niiden kehityssuunnat vaihtelevat tuntuvasti 2368
3 Maailman väkiluku (miljardeja) Pieni kuolevuus, suuri syntyvyys Todennäköisin (keski)vaihtoehto Suuri kuolevuus, pieni syntyvyys Väistämätön väestönkasvu K u v a 1. Maailman väkiluku : väistämätön ja vältettävissä oleva väestönkasvu IIASA:n kahden väestöennusteen (1994, 1996) kolmen vaihtoehdon mukaan (Lutz 1994, 1996). maapallon eri osissa, ne on pyrittävä ottamaan huomioon myös koko maapallon väestöennusteita laadittaessa. Maanosa- ja maakohtaiset väestöselvitykset ovatkin lähtökohtana niissä ennusteissa, joita mm. Yhdistyneet kansakunnat ja Wienissä toimiva kansainvälinen tutkimuslaitos IIASA (International Institute for Applied Systems Analysis) ovat laatineet. Väestöennusteet heijastelevat useimmiten lähtökohtatilanteessa vallitsevia syntyvyyden ja kuolevuuden (maakohtaisissa ennusteissa myös muuttoliikkeen) kehityssuuntia. Koska syntyvyys pieneni kehitysmaissa 1980-luvulla verkkaisesti, tämä kuvastui myös YK:n väestöennusteisiin: toisiaan parin vuoden välein seuranneet ennusteet päätyivät yhä suurempiin arvioihin esimerkiksi vuoden 2025 väkiluvusta. Väestönkasvun hidastuminen 1990-luvulla on sitä vastoin pienentänyt arvioita väkilukujen kehityksestä. Vuonna 1996 laaditun YK:n väestöennusteen (keskivaihtoehdon) mukaan maailman väkiluku ylittää kuuden miljardin rajan vuonna Vuonna 2025 maapallon asukasluku lienee hieman yli kahdeksan miljardia (vuoden 1994 ennusteen arvio oli 8.3 miljardia). Näin voi käydä, jos syntyvyys vähenee selvästi nykyisestään eikä kuolevuus ala suureta. IIASA on tuottanut viime vuosina kaksikin sarjaa maailman väestöennusteita, joita voidaan pitää alansa perusteellisimmin valmisteltuina (Lutz 1994, 1996). Näissä ennustejulkaisuissa on yksityiskohtaisesti arvioitu väestönkehityksen eri osatekijöitä ja niihin vaikuttavia muuttujia maanosittain osin jopa vuoteen 2100 asti. Kuvassa 1 on otettu tarkasteltaviksi IIASA:n kummankin ennusteen viidestä vaihtoehdosta kolme eli nopeimman, todennäköisimmän ja hitaimman kasvun vaihtoehdot. Kasvu olisi nopeaa, jos kehitysmaiden syntyvyys ei oleellisesti pienenisi mutta kuolevuus vähenisi silti. Syntyvyyden ripeä pieneneminen samalla kun kuolevuus pysyisi lähes ennallaan puolestaan johtaisi väestönkasvun selvään hidastumiseen. Todennäköisin kehitysura asettuu näiden vaihtoehtojen väliin. Maapallon väestönäkymät ja kantokyky 2369
4 Vuoden 1994 laskelmat perustuivat niihin tietoihin, joita oli käytettävänä luvun alussa eri maiden väestötilanteesta ja sen kehitysnäkymistä. Sittemmin saadut uudet tiedot antoivat IIASA:lle aiheen tarkistaa laskelmiaan myös kehittyneempien ennustemenetelmien pohjalta. Kuten kuvasta 1 ilmenee, tuoreet laskelmat viittaavat väestönkehityksen maltillistumiseen. Uuden ennusteen jokaisessa vaihtoehdossa vuoden 2050 ihmiskunta olisi vähintään miljardin pienempi kuin aiemmassa ennusteessa. Hitaimman kasvun vaihtoehto merkitsisi jopa sitä, että maapallon väkiluku alkaisi vähetä 2030-luvulta lähtien. Kuvassa 1 on kenties huomionarvoisinta se, että tietty väestönkasvu (rasteroidut kentät) on väistämätöntä. Väestönkasvun pysähtyminen vaatii nimittäin pitkän ajan siitä yksinkertaisesta syystä, että nuoret ikäryhmät muodostavat suuren osan kehitysmaiden väestöstä (ääriesimerkkinä Kenia, jonka väestöstä vuonna 1985 peräti 52 % oli alle 15-vuotiaita). Lukuisissa kehitysmaissa lasten osuus väestöstä on yhä yli 40 %. Vaikka tästedes kutakin alle 15-vuotiasta kohden syntyisi hänen elinaikanaan ainoastaan yksi lapsi, maailman väestönkasvu jatkuisi pari sukupolvea eteenpäin. Parin sukupolven päähän (vuoteen 2050) ulottuvat väestöennusteet eivät ole vailla realistista pohjaa, sillä kaikki ne, jotka tuolloin ovat yli 55-vuotiaita, ovat jo syntyneet. Silti eri ennustevaihtoehtojen erot voivat levetä tuntuviksi. Mutta onko kauemmaksi luotaavissa ennusteissa mitään mieltä, vai ovatko ne pikemminkin arvauksia? Voisiko nopeimman kasvun vaihtoehto, joka 2100-luvulle jatkettuna johtaisi jopa 30 miljardin ihmispaljouteen, koskaan toteutuakaan? Joka tapauksessa maailman väestönkasvu hidastuisi sitä varmemmin, mitä useammat kehitysmaidenkin asukkaat harjoittavat perhesuunnittelua. Monissa teollisuusmaissa sitä vastoin väkiluvut saattavat alkaa pienentyä vähäisen syntyvyyden takia. Kehitysmaiden syntyvyysnäkymät Maapallon väestönkehitykseen olennaisimmin vaikuttava tekijä on kehitysmaiden syntyvyys. Syntyvyyttä on tapana kuvata kokonaishedelmällisyydellä, kullekin naiselle hänen elinaikanaan keskimäärin syntyvien lasten määrällä. Vielä 1960-luvulla kehitysmaat olivat tässä suhteessa melko samanlaisia: kokonaishedelmällisyys oli useimmissa niistä 6 7 lasta. Kuten kuvasta 2 käy ilmi, kolmannen maailman kokonaishedelmällisyys on vähentynyt runsaaseen kolmeen lapseen. Samalla eri maanosien ja varsinkin eri maiden väliset erot ovat laajentuneet merkittävästi. Syntyvyysluvut ovat edelleen hyvin suuria Afrikassa, Lähi-idässä sekä mm. Pakistanissa ja Bangladeshissa. Syntyvyys on vähentynyt tuntuvasti Latinalaisessa Amerikassa ja varsinkin Itä-Aasiassa, jonka kokonaishedelmällisyys alkaa olla Kiinan tehokkaan perhesuunnittelupolitiikan ansiosta eurooppalaista tasoa. Kiinan ohella syntyvyyden aleneminen on ollut tuntuvinta Etelä-Koreassa, Thaimaassa, Taiwanissa, Indonesiassa, Singaporessa, Mauritiuksessa, Kuubassa ja Barbadosissa. Syntyvyyden kehityksessä ilmeneviä eroja ei pystytä selittämään. Taloudellinen kehitys tuntuu vaikuttaneen siihen jossain määrin. Afrikan taloudelliset olot eivät juuri ole muuttuneet, eivätkä yleensä suotuisampaan suuntaan. Latinalaisessa Amerikassa ja suuressa osassa Aasiaa perinteinen maatalous on joutunut antamaan tilaa kaupallisten kasvien (mm. kahvin ja teen) viljelylle. Lisäksi kaupungistuminen on kummassakin maanosassa ollut sangen voimakasta. Tällaisiin muutoksiin liittynyt perinteisten elintapojen murros, jota lasten koulutus näyttää osaltaan jouduttaneen, on puolestaan muokannut asenteita perhesuunnittelua suosivaan suuntaan. 2370
5 Lapsia/ nainen Maanosan keskiarvo Kaikki kehitysmaat Afrikka Aasia Amerikka Pohj. Itä Keski Länsi Etelä Itä Kaakk. Etelä Länsi Karib. Väli Etelä K u v a 2. Kokonaishedelmällisyyden väheneminen kolmannessa maailmassa maanosittain 1960-luvulta 1990-luvulle (Sadik 1991, 1997). Maailman väestönkehitystä koskevat ennusteet nojautuvat ainakin peitetysti olettamukseen, että väestöllinen muuntuminen toteutuu myös kolmannessa maailmassa. Vaikka tämänsuuntaista kehitystä on havaittavissa joissakin kehitysmaissa, sen syyt saattavat olla toisenlaisia kuin aikanaan Euroopassa. Mitään vakuuttavaa näyttöä ei ole siitä, että kehitys seuraisi samantapaista polkua runsaan syntyvyyden maissa, eikä siitäkään, että syntyvyyden väheneminen jatkuisi kaikkialla siellä, missä perheiden koko on alkanut pienentyä. Kehitysmaiden kuolevuusnäkymät Väestönkasvun sodanjälkeinen nopeutuminen johtui kuolevuuden ripeästä vähenemisestä kehitysmaissa. Siihen oli pääsyynä lääketieteen tulosten soveltaminen moniin ikiaikaisiin vitsauksiin; toisin kuin Euroopassa aikoinaan talouskehityksellä on ollut vähäinen vaikutus eliniän pitenemiseen. Kuolevuus on silti runsaampaa kuin teollisuusmaissa: esimerkiksi äitiyteen menehtyy yli puoli miljoonaa kehitysmaiden naista joka vuosi, ja imeväiskuolevuus on vähintään kymmenkertaista Suomeen verrattuna. Mikäli elintila käy riittämättömäksi eikä väestönkasvua kyetä pysähdyttämään syntyvyyttä vähentämällä, edessä saattaisi olla kuolevuuden kasvu. Se tuskin olisi maailmanlaajuinen ilmiö (mikäli ydinsodalta vältytään), vaan se saattaisi toteutua eri syistä tapahtuvien paikallisten tai alueellisten väestökatastrofien muodossa. Merkkejä siitä on jo saatu mm. itäisessä Afrikassa, jossa niin toistuneet kuivuuskaudet kuin sisällissodatkin ovat aiheuttaneet laajaa nälänhätää. Kuolevuus saattaa kasvaa uudelleen myös tähän asti tuntemattomista syistä. Eräs mahdollisuus on uudenlaisten tautien ilmaantuminen, mistä AIDS jo on kouriintuntuvaa todellisuutta. Lisäksi tunnetutkin taudit voivat muuntua kohtalokkaammiksi. Miten lääketiede ja terveyspalvelut pystyisivät vastaamaan tällaisiin haasteisiin? Maapallon väestönäkymät ja kantokyky 2371
6 Kantokykyarviot Useat tutkijat ovat eri aikoina arvioineet, minkä verran ihmisiä maapallo kykenisi elättämään. Nämä arviot vaihtelevat erittäin suuresti: vajaasta miljardista jopa tuhanteen miljardiin, ja useimmat asettuvat neljän ja 16 miljardin väliin (Cohen 1995). Monipuolisessa selvityksessään Cohen havaitsi, että päinvastoin kuin tieteessä yleensä arvioiden hajonta on ajan myötä ollut laajenemaan päin. Heiligin (1996) mukaan maapallon kantokyky ei ole mikään luonnonlain määrittämä suure, vaan se on ihmisten toiminnasta riippuva dynaaminen tasapainotila. Niinpä se riippuu mm. yhtäältä maanviljelijöiden käyttämästä tekniikasta ja toisaalta siitä, missä määrin ihmiset sietävät ympäristön saastumista. Luonto saattaisi sallia ruoan tuottamisen jopa miljardille ihmiselle, mutta alusrakenteen puute, suunnitteluongelmat yms. rajoitteet supistaisivat kantokykyä tuntuvasti. Sitä pienentävät ehkä vieläkin jyrkemmin investointipääoman niukkuus, velka- ja hintaongelmat ym. taloudelliset tekijät, puhumattakaan sellaisista ympäristötekijöistä kuin ilman ja veden saastuminen, eroosio ja aavikoituminen. Lopulta kantokyky supistuu niihin puitteisiin, joita määrittävät monenlaiset yhteiskunnalliset ja kulttuuritekijät, mukaan luettuina olojen vakaus, väestön koulutustaso, yrittäjyysilmapiiri, maatalouspolitiikka jne. Maapallon todellinen kantokyky on siten murto-osa sen teoreettisesta enimmäismäärästä (Heilig 1996). Ovatko uhkakuvat todellisia? Uhkaako planeettaamme liikakansoittuminen, vai onko uhkakuva jo toteutunut? Asiantuntijoiden käsitykset ovat ristiriitaisia. Yhdysvaltalaiset tutkijat Paul ja Anne Ehrlich ovat v ilmestyneessä kirjassaan The Population Explosion sitä mieltä, että maapallon ekosysteemien ylläpitoa ja yhteiskuntien tasapainoista kehitystä järkyttävä väestöräjähdys on jo tapahtunut. Tasapaino ympäristön kanssa voitaisiin tosin palauttaa pienentämällä nopeasti syntyvyyttä. Sekin tie olisi kehitysmaiden nuoren ikärakenteen takia hyvin hidas. Toista mieltä on mm. yhdysvaltalainen tutkija Julian Simon, joka kirjoituksissaan (mm. The Ultimate Resource 1981) on kannattanut jatkuvaa väestönkasvua. Hänen mielestään maapallo voi elättää nykyistä tuntuvastikin suuremman ihmiskunnan ja turvata sille paremmat elinehdot. Suurempi väestö merkitsee suurempaa lahjakkuuksien määrää, ja näitä kykyjä voidaan käyttää mm. ravinnon tuotannon lisäämiseen ja ympäristöongelmien ratkaisemiseen. Jossain liikakansoituksen raja kuitenkin tulee vastaan, mitä Simonkaan ei kiistä. Eräitä poikkeuksia lukuun ottamatta väestönkasvu on voimakkainta maapallon köyhimmissä maissa, joissa elää yhteensä noin 600 miljoonaa aliravittua ihmistä eli kymmenesosa ihmiskunnasta. Lisäksi arviolta miljardi ihmistä on niukan ja yksipuolisen ravinnon varassa. Nopea väestönkasvu vaatii yhä enemmän varoja ns. väestöperusteisiin investointeihin (kouluihin, asuntoihin, ravinnon tuotantoon jne.), mikä vähentää mahdollisuuksia talouskasvua ja hyvinvointia lisääviin hankkeisiin. Elinolojen parantaminen on siis erittäin vaikeaa, vaikka kehitysponnistelut olisivat mittaviakin. Kehitysavun antamista on joskus arvosteltu siitä, että apu vain ylläpitää tai kiihdyttääkin väestönkasvua. Toisaalta moititaan kehitysyhteistyövarojen leikkauksia ja kehitysmaille myönnettyjen lainojen takaisinperintää sosiaalisen kehityksen mm. perhesuunnitteluohjelmien vaarantamisesta. Nykytiedoilla ei ole selvitettävissä, minkä verran väestöä maapallolla voi elää tyydyt- 2372
7 tävissä elin- ja ympäristöolosuhteissa. Selvää kuitenkin on, että hitaampi väestönkasvu parantaisi kehitysmaiden mahdollisuuksia edistää asukkaittensa hyvinvointia. Taloudellisesta kasvusta voitaisiin tällöin ohjata suurempi osa muihinkin tarkoituksiin kuin uusien suiden ruokkimiseen. Kirjallisuutta Brown L R, Starke L, ym.: Maailman tila Worldwatch-instituutin State of the World -ympäristöraportti. Gaudeamus, Helsinki 1997 (myös vastaavat raportit vuosilta ) Cohen J E: How many people can the earth support? W.W. Norton & Company, New York 1995 Ehrlich, P R, Ehrlich A H: The population explosion. Simon & Schuster, New York 1990 Heilig G K: How many people can be fed on earth? Kirjassa: The future population of the world. Revised and updated edition, s Toim. W Lutz. IIASA & Earthscan Publications Ltd., London 1996 Lutz W (toim.): The future population of the world. What can we assume today? Revised and updated edition. IIASA & Earthscan Publications Ltd., London 1996 (myös I laitos, 1994) Marshall E, Hample S (toim.): Lasten kirjeitä Jumalalle. Toinen painos. Oy Edes, Vaasa 1986 Sadik N: The state of world population 1997, The right to choose: reproductive rights and reproductive health. United Nations (UNFPA), New York 1997 (myös vastaavat raportit vuosilta ) Simon J L: The ultimate resource. Princeton University Press, Princeton NJ, 1981 ALTTI MAJAVA, FL Ratakatu 29 A Helsinki Maapallon väestönäkymät ja kantokyky 2373
Reino Hjerppe. Vihreiden väestöseminaari 26.1.2010 Eduskunnan kansalaisinfossa
Reino Hjerppe Vihreiden väestöseminaari 26.1.2010 Eduskunnan kansalaisinfossa 1960-LUVULLA PUHUTTIIN VÄESTÖRÄJÄHDYKSESTÄ PELÄTTIIN MAAPALLON VÄESTÖN KASVAVAN HALLITSEMATTOMAN SUUREKSI VÄESTÖN KASVU OLI
LisätiedotTalouskasvua ja materiaalivirtaa vai kohtuutta. Eija Koski Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskus Oy
Talouskasvua ja materiaalivirtaa vai kohtuutta Eija Koski Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskus Oy Ranskalainen arvoitus: Vesihyasintti Huomaat lammessa vesihyasintin Sen määrä kaksinkertaistuu joka päivä
LisätiedotTULEVA TYÖELÄMÄ Alustus seminaarissa Haasteet kovenevat millaista kuntoutusta työikäisille? Paasitorni 30.9. 2014
Antti Kasvio, vanhempi tutkija TULEVA TYÖELÄMÄ Alustus seminaarissa Haasteet kovenevat millaista kuntoutusta työikäisille? Paasitorni 30.9. 2014 Ennakoinnin vaikea tehtävä Aiempia säännönmukaisuuksia talouskasvu
LisätiedotONKO TYÖELÄMÄSSÄ VARAA KOHTUUTEEN? Puheenvuoro Liideri-ohjelman aamukahvitilaisuudessa 24.9. 2014
Antti Kasvio, vanhempi tutkija ONKO TYÖELÄMÄSSÄ VARAA KOHTUUTEEN? Puheenvuoro Liideri-ohjelman aamukahvitilaisuudessa 24.9. 2014 Kohtuullisia toiveita ILO:n mukaan kaikilla työikään kasvavilla kansalaisilla
LisätiedotTOISIN TEKEMISEN VÄLTTÄMÄTTÖMYYS TULEVAISUUSAJATUKSIA TOISIN AJATTELU TOISIN TEKEMINEN AIKUISSOSIAALITYÖN PÄIVÄT TAMPEREELLA 23.-24.1.
Antti Kasvio, vanhempi tutkija TOISIN TEKEMISEN VÄLTTÄMÄTTÖMYYS TULEVAISUUSAJATUKSIA TOISIN AJATTELU TOISIN TEKEMINEN AIKUISSOSIAALITYÖN PÄIVÄT TAMPEREELLA 23.-24.1. 2013 Johdatukseksi Mikä aikuissosiaalityö?
LisätiedotVäestö. GE2 Yhteinen maailma Leena Kangas-Järviluoma
Väestö GE2 Yhteinen maailma Leena Kangas-Järviluoma Väkiluku maailmassa elää tällä hetkellä yli 7 mrd ihmistä Population clock väestön määrään ja muutoksiin vaikuttavat luonnolliset väestönmuutostekijät
LisätiedotLaura Londénin puhe Maailman Syntyvyys seminaarissa STATE OF WORLD POPULATION REPORT 2018
Laura Londénin puhe Maailman Syntyvyys seminaarissa 14.11.2018. STATE OF WORLD POPULATION REPORT 2018 Tervetuloa State of World Population 2018 raportin julkaisutilaisuuteen. Tämän vuoden raportti kertoo
LisätiedotVäestönkasvuun vaikuttavat tekijät - Mitä Suomi voi tehdä?
Väestönkasvuun vaikuttavat tekijät - Mitä Suomi voi tehdä? Minna Säävälä Dosentti, erikoistutkija Väestöliitto, Väestöntutkimuslaitos Väestöräjähdys ja elämän tulevaisuus -seminaari Eduskunnan lisärakennuksen
LisätiedotRAHAPÄIVÄ 20.9.2011 Megatrendien hyödyntäminen. Matti Alahuhta Toimitusjohtaja, KONE Oyj
RAHAPÄIVÄ 20.9.2011 Megatrendien hyödyntäminen Matti Alahuhta Toimitusjohtaja, KONE Oyj Agenda Taloudellinen kehitys Johtaminen megatrendejä hyödyntäen Johtaminen tämän päivän epävarmassa ympäristössä
LisätiedotSuomalaistuuko islam? Islamilaistuuko Suomi? Husein Muhammed Lakimies, tietokirjailija Luetaan yhdessä -verkosto Hyvinkää 15.10.
Suomalaistuuko islam? Islamilaistuuko Suomi? Husein Muhammed Lakimies, tietokirjailija Luetaan yhdessä -verkosto Hyvinkää 15.10.2011 Väite1: islam suomalaistuu Eurooppalaisiin, varsin maallistuneisiin
LisätiedotSuomen (tavara)liikenne. Kestävä kehitys. Pöyry Infra Oy. Veli Himanen 22.8.2007
Kestävä kehitys Suomen (tavara)liikenne 22.8.2007 Veli Himanen Pöyry Infra Oy Sisältö 1 Mitä on kestävä kehitys 2 Maapallon ja ihmiskunnan esihistoria 3 Imaston nykyinen muutos 4 Moderni maailma 5 Mihin
LisätiedotKasvu vahvistunut, mutta inflaatio vaimeaa
Hanna Freystätter Toimistopäällikkö, Suomen Pankki Kasvu vahvistunut, mutta inflaatio vaimeaa Euro & talous 4/2017: Rahapolitiikka ja kansainvälinen talous 28.9.2017 Teemat Maailmantalouden ja euroalueen
LisätiedotVäestön ikääntyminen: talouden voimavara ja kustannustekijä
Väestön ikääntyminen: talouden voimavara ja kustannustekijä Seppo Honkapohja Vanhus- ja lähimmäispalvelun liiton seminaari 4.9.2012 Sisältö Väestörakenteen muutos Suomessa Suomessa ikääntymisen kansantaloudelliset
LisätiedotIlmastonmuutoksen kansainväliset vaikutukset. Matti Heinonen, Migri
Ilmastonmuutoksen kansainväliset vaikutukset Matti Heinonen, Migri Tampere 30.9.2015 Matti Heinonen 2 "Tulevaisuus ei ole jokin paikka, johon olemme menossa, vaan paikka, jonka me luomme. Polkuja tulevaisuuteen
LisätiedotSuomen väestörakenteen historiallinen kehitys vuosina
Suomen väestörakenteen historiallinen kehitys vuosina 1940-2005 Väestöllä tarkoitetaan yleensä kaikkia jonkin alueen, kuten maapallon, maanosan, valtion, läänin, kunnan tai kylän asukkaita. Suomen väestöön
LisätiedotOnko sijoittajalla oikeutta hyötyä ruuan hinnan noususta?
Onko sijoittajalla oikeutta hyötyä ruuan hinnan noususta? Finsifin seminaari 20.9.2011 Hanna Hiidenpalo 19.9.2011 1 Miksi elintarvikkeet ja ruuan tuotanto kiinnostavat myös sijoittajia? 35 % maailman työväestöstä
LisätiedotYhteinen arki Islam ja suomalainen kulttuuri. 3.11.2011 muslimit Suomessa 1
Yhteinen arki Islam ja suomalainen kulttuuri 3.11.2011 muslimit Suomessa 1 Islam ja muslimit Islam 600-luvulla Arabian niemimaalla syntynyt monoteistinen uskonto Seuraajia, muslimeja, n. 1,5 miljardia
LisätiedotVÄESTÖENNUSTE 2015-2040
VÄESTÖENNUSTE 2015-2040 KEHITTÄMIS- JA TALOUSOSASTO/ Kehittämispalvelut 1 / 2016 Alkusanat Tilastokeskus on julkaissut väestöennusteen joka kolmas vuosi. Tilastokeskuksen väestöennusteet perustuvat havaintoihin
LisätiedotSiirtolaisuus ennen ja nyt. Tuomas Martikainen
Siirtolaisuus ennen ja nyt Tuomas Martikainen Siirtolaisuusinstituutti Siirtolaisuusinstituuttisäätiö perustettu vuonna 1974 Juuret Turun yliopiston kaukosiirtolaisuustutkimuksessa Ainoa muuttoliikkeiden
LisätiedotVTT, Dos. Tiina Silvasti Jyväskylän yliopisto Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos Yhteiskuntapolitiikka
VTT, Dos. Tiina Silvasti Jyväskylän yliopisto Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos Yhteiskuntapolitiikka Luentorunko Luennon lähtökohdat riittääkö ruoka? Kriisit: Vuosien 2007-2008 ruokakriisi Väestönkasvu
LisätiedotTyövoiman saatavuus, liikkuvuus ja tarjonnan kannustimet Pekka Sinko 20.2.2007 Faktat pöytään, Kitee
Työvoiman saatavuus, liikkuvuus ja tarjonnan kannustimet Pekka Sinko 20.2.2007 Faktat pöytään, Kitee Työvoimapula vai työpula? Lehtitietojen valossa työvoimapula on jo yritysten arkipäivää. Valtiovarainministeriö
LisätiedotTulevaisuuden arvoperusta
Tulevaisuuden arvoperusta Lea Pulkkinen Arvoseminaari, Seinäjoki 24.10.2012 Kulttuuriset arvo-orientaatiot (Schwartz, 2011) HARMONIA Islamilainen lähi-itä Länsi- Eurooppa Englantia puhuva alue TASA-ARVO
LisätiedotVÄESTÖENNUSTE
VÄESTÖENNUSTE 2012-2040 KEHITTÄMIS- JA RAHOITUSOSASTO/ Kaupunki- ja taloussuunnittelu 10 / 2012 Alkusanat Tilastokeskus on julkaissut väestöennusteen joka kolmas vuosi. Tilastokeskuksen väestöennusteet
LisätiedotBEAM-ohjelma. KEHITYSYHTEISTYÖ JA KEHITTYVÄT MARKKINAT Ohjelmapäällikkö Minh Lam 2.3.2016 Kuntaliitto
BEAM-ohjelma KEHITYSYHTEISTYÖ JA KEHITTYVÄT MARKKINAT Ohjelmapäällikkö Minh Lam 2.3.2016 Kuntaliitto 2 Tarve Suomen talouden elinehto on elinkeinoelämän uudistuminen ja kasvaminen. Suomalaisilla yrityksillä
LisätiedotMaailmantalouden tila, suunta ja Suomi
ICC - INFO Q 3-2014 Maailmantalouden tila, suunta ja Suomi Maailmantalouden tila ja suunta - World Economic Survey 3 / 2014 Maajohtaja Timo Vuori, Kansainvälinen kauppakamari ICC Suomi 1 Maailmantalouden
LisätiedotVäestönmuutokset 2011
Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 17.6.2012 Väestönmuutokset 2011 Suomen kahdeksanneksi suurimman kaupungin Lahden väkiluku oli vuoden 2011 lopussa 102 308. Vuodessa väestömäärä lisääntyi
LisätiedotSuhteellisen edun periaate, kansainvälinen kauppa ja globalisaatio
Suhteellisen edun periaate, kansainvälinen kauppa ja globalisaatio Juha Tarkka Tieteiden yö 13.01.2005 Suhteellisen edun periaate ulkomaankaupassa Yksinkertainen väite: vapaan kilpailun oloissa kunkin
LisätiedotMatti Kärkkäinen professori (emeritus) Ugrilainen klubi 15.4.2011 klo 12 Helsinki, Katajanokan kasino
Mihin Suomen puu tulisi käyttää? Matti Kärkkäinen professori (emeritus) Ugrilainen klubi 15.4.211 klo 12 Helsinki, Katajanokan kasino Nykytilanteesta ei pidä tehdä hätiköityjä päätelmiä Matti Kärkkäinen
LisätiedotSuunnitelma 0,7% -varojen käytöstä
Suunnitelma 0,7% -varojen käytöstä Johdanto Turun yliopiston ylioppilaskunnan edustajisto linjasi joulukuussa 2007, että TYY tulee näyttämään mallia YK:n vuosituhattavoitteiden toteuttamisessa. Poliittisessa
LisätiedotMiehet haluavat seksiä useammin kuin naiset
Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset Julkisessa keskustelussa nostetaan ajoittain esille väitteitä siitä, haluavatko miehet vai naiset seksiä useammin ja joutuvatko jotkut elämään seksuaalisessa
LisätiedotSolidaarinen maatalous. Sosiaalifoorumi 2.4.2011 Jukka Lassila
Solidaarinen maatalous Sosiaalifoorumi 2.4.2011 Jukka Lassila Työn arvotus Ruoan tuotanto 5 /h Jatkojalostus 10 /h Edunvalvonta 0-15 /h Luomenauraus ym. 20 /h Luennot 40-50 /h Maatila nykymalli Tuotantopanos
LisätiedotJOM Silkkitie & Komodo -rahastot
JOM Silkkitie & Komodo -rahastot JOM Rahastoyhtiö JOM Rahastoyhtiö Oy on Suomeen rekisteröity Aasian osakemarkkinoihin erikoistunut rahastoyhtiö. Hallinnoimme kahta aktiivisesti suoraan osakemarkkinoille
LisätiedotMetsätieteen aikakauskirja. Metsänomistajakunnan rakenne 2020: Yleiseen väestömuutokseen perustuvat ennustemallit. Heimo Karppinen ja Magnus Ahlberg
Metsätieteen aikakauskirja t i e d o n a n t o Heimo Karppinen ja Magnus Ahlberg Heimo Karppinen Metsänomistajakunnan rakenne 2020: Yleiseen väestömuutokseen perustuvat ennustemallit Karppinen, H. & Ahlberg,
LisätiedotYK: vuosituhattavoitteet
YK: vuosituhattavoitteet Tavoite 1. Poistetaan äärimmäinen nälkä ja köyhyys -Aliravittujen määrä on lähes puolittunut 23,3%:sta 12,9%:iin. -Äärimmäisen köyhyysrajan alapuolella elävien määrä on puolittunut
LisätiedotMaahanmuutto ja maahanmuuttajat Itä-Suomen ELY-alueella
Maahanmuutto ja maahanmuuttajat Itä-Suomen ELY-alueella Kotouttamisen osaamiskeskuksen ja ELYkeskuksen aluekoulutus Kuopio 21.11.2014 Villiina Kazi Asiantuntija Maahanmuuton määrä kasvaa mutta myös tasaantuu
LisätiedotMaatalouden muodot. = Ilmastoltaan samanlaisille alueille on kehittynyt samanlaista maataloutta. Jako kahteen:
Maatalouden muodot = Ilmastoltaan samanlaisille alueille on kehittynyt samanlaista maataloutta. Jako kahteen: 1. Intensiivinen maatalous: Suuriin hehtaarisatoihin yltävä voimaperäinen maatalous. Tyypillistä
LisätiedotEducation at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa
Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa Education at a Glance: OECD Indicators (EaG) on OECD:n koulutukseen keskittyvän työn lippulaivajulkaisu, joka kertoo vuosittain koulutuksen
LisätiedotIlmastosodat. Antero Honkasalo
Ilmastosodat Antero Honkasalo Ilmastonmuutos etenee Ilmastonmuutos etenee päästöjen rajoittamisesta huolimatta; muutos on huomenna suurempi kuin tänään Lämpötila nousee Merten pinta nousee Sään ääri-ilmiöt
LisätiedotSUHDANNEKUVA, PTT-KATSAUS 1/2007
PELLERVON TALOUDELLINEN TUTKIMUSLAITOS PTT LEHDISTÖTIEDOTE Julkaisuvapaa 6.3.7 klo 9.3 SUHDANNEKUVA, PTT-KATSAUS 1/7 Työvoimapulan edessä ei pidä antautua Uusi hallituskausi alkaa suhdannehuipun jälkimainingeissa.
LisätiedotOsa 15 Talouskasvu ja tuottavuus
Osa 15 Talouskasvu ja tuottavuus 1. Elintason kasvu 2. Kasvun mittaamisesta 3. Elintason osatekijät Suomessa 4. Elintason osatekijät OECD-maissa 5. Työn tuottavuuden kasvutekijät Tämä on pääosin Mankiw
LisätiedotEläkkeet ja kansantalous. Keva-päivä 26.5.2011. Seppo Honkapohja Suomen Pankki*
Eläkkeet ja kansantalous Keva-päivä 26.5.2011 Seppo Honkapohja Suomen Pankki* *Esitetyt näkemykset ovat omiani eivätkä välttämättä vastaa SP:n kantaa. 1 I. Eläkejärjestelmät: kansantaloudellisia peruskysymyksiä
LisätiedotMaailman metsäteollisuuden kohtalonkysymykset
Maailman metsäteollisuuden kohtalonkysymykset Petteri Pihlajamäki, varatoimitusjohtaja Pöyry Forest Industry Consulting Oy Paperin ja kartongin maailmanmarkkinat Kaksi maailmaa: Kehittyvät markkinat 3-5%/v
LisätiedotTaloudellisen tilanteen kehittyminen
#EURoad2Sibiu Taloudellisen tilanteen kehittyminen Toukokuu 219 KOHTI YHTENÄISEMPÄÄ, VAHVEMPAA JA DEMOKRAATTISEMPAA UNIONIA EU:n kunnianhimoinen työllisyyttä, kasvua ja investointeja koskeva ohjelma ja
LisätiedotVäestöennuste 2015 2065
Väestö 2015 Väestöennuste 2015 2065 Nuorten osuus väestöstä uhkaa yhä pienentyä Tilastokeskuksen tuoreimman väestöennusteen mukaan Suomessa olisi vuonna 2030 alle 15-vuotiaita henkilöitä 882 000. Viimeksi
LisätiedotTuottavuus ja kuntatalouden kestävyysongelma
Tuottavuus ja kuntatalouden kestävyysongelma Kuntajohtajapäivät, Kuopio 30.8.2012 Jarmo Vakkuri Kunnallistalouden professori Tampereen yliopisto, Johtamiskorkeakoulu 33014 Tampereen yliopisto Puh. 050-318
LisätiedotMaailmantalouden trendit
Maailmantalouden trendit Maailmantalouden kehitystrendit lyhyellä ja pitkällä aikavälillä ja niiden vaikutukset suomalaiseen metsäteollisuuteen. Christer Lindholm Maailmantalouden trendit 25.05.2011 1
LisätiedotVäestön ja eläkemenojen kehitys ilman suuria ikäluokkia
avaukset Väestön ja eläkemenojen kehitys ilman suuria ikäluokkia Kalle elo Seuraavien noin 20 vuoden aikana Suomessa on odotettavissa väestön nopea ikääntyminen, sillä sotien jälkeen syntyneet ikäluokat
LisätiedotHelmikuussa 2005 oli normaali talvikeli.
Boris Winterhalter: MIKÄ ILMASTONMUUTOS? Helmikuussa 2005 oli normaali talvikeli. Poikkeukselliset sääolot Talvi 2006-2007 oli Etelä-Suomessa leuto - ennen kuulumatontako? Lontoossa Thames jäätyi monasti
LisätiedotVäestöennusteen taustat ja tulkinnat. Markus Rapo, Tilastokeskus
Väestöennusteen taustat ja tulkinnat Markus Rapo, Tilastokeskus Esityksessäni Hieman historiaa Miksi ennusteita laaditaan Tilastokeskuksen väestöennusteen luonne ja tulkinta Lyhyesti ennustevirheistä Tor
LisätiedotSuomessa on 20 vuoden kuluttua vain kolme kasvavaa kaupunkiseutua
Suomessa on 20 vuoden kuluttua vain kolme kasvavaa kaupunkiseutua Kooste kymmenen kaupunkiseudun väestönkehityksestä vuoteen Alueellinen väestöennuste kertoo, että pääkaupunkiseudun väestö kasvaa 270 000
LisätiedotSyksyn 2013 talousennuste: Asteittaista elpymistä ulkoisista riskeistä huolimatta
EUROOPAN KOMISSIO LEHDISTÖTIEDOTE Bryssel 5. marraskuuta 2013 Syksyn 2013 talousennuste: Asteittaista elpymistä ulkoisista riskeistä huolimatta Viime kuukausina on ollut näkyvissä rohkaisevia merkkejä
Lisätiedot1 Miksi tarvitsemme kestävää kehitystä?
Kestävä kehitys Kelassa 2012 Sisältö 1 Miksi tarvitsemme kestävää kehitystä? 3 Painopisteenä kestävyys 3 Ohjelman perusta ja tavoite 3 Yhteinen globaali haaste 3 Kestävyys on monien asioiden summa 4 2
LisätiedotMUUTAMA HUOMIO LASKELMISTA TUOREIN TRENDILASKELMA POVAA MAAKUNTAAN AIEMPAA HITAAM- PAA VÄESTÖNKASVUA
TUOREIN TRENDILASKELMA POVAA MAAKUNTAAN AIEMPAA HITAAM- PAA Tilastokeskus laatii noin kolme vuoden välein ns. trendilaskelman. Laskelmassa arvioidaan väestönkehitystä noin 30 vuotta eteenpäin. Tuoreimman
LisätiedotKestävää kehitystä julkisiin ruokapalveluihin
Liite 15.12.2008 65. vuosikerta Numero 4 Sivu 13 Kestävää kehitystä julkisiin ruokapalveluihin Helmi Risku-Norja, MTT Lakisääteinen julkinen ruokapalvelu tarjoaa vuosittain 431 miljoonaa ateriaa, mikä
LisätiedotTalouskasvun edellytykset
Pentti Hakkarainen Suomen Pankki Talouskasvun edellytykset Martti Ahtisaari Instituutin talousfoorumi 16.5.2016 16.5.2016 Julkinen 1 Talouden supistuminen päättynyt, mutta kasvun versot hentoja Bruttokansantuotteen
LisätiedotTaantuva talous pakottaa valintoihin Arvot ohjaavat valintoja
Taantuva talous pakottaa valintoihin Arvot ohjaavat valintoja Paavo Okko Kaarinan kaupungin strategiaseminaari II 20.4.2009 Miksi viaton Suomi kärsii näin pahasti muun maailman finanssikriisistä? Finanssikriisimaiden
Lisätiedotrotary tätä on rotary
rotary tätä on rotary Yhteystietoja RI:n keskushallinto One Rotary Center 1560 Sherman Avenue Evanston, IL 60201-3698 USA Puhelin +1 847 866 3000 Faksi +1 847 328 8554 tai +1 847 328 8281 www.rotary.org
LisätiedotTYÖELÄKEUUDISTUS 2017
TYÖELÄKEUUDISTUS 2017 MIKSI UUDISTUS? Suomalaiset elävät keskimäärin entistä pidempään ja elinajan ennustetaan kasvavan edelleen. Työmarkkinajärjestöt ovat sitoutuneet neuvottelemaan ratkaisun, joka nostaa
LisätiedotMaailmantalouden kehitystrendit [Tilastokeskus 3.10.2007] Jaakko Kiander Palkansaajien tutkimuslaitos
Maailmantalouden kehitystrendit [Tilastokeskus 3.10.2007] Jaakko Kiander Palkansaajien tutkimuslaitos Maailmantalouden kehitystrendit! Lyhyen ajan muutokset Talouden suhdanteet Makrotalouden epätasapainot!
LisätiedotTalouden näkymät. Edessä hitaan kasvun vuosia. Investointien kasvu maltillista
3 2012 Edessä hitaan kasvun vuosia Vuonna 2011 Suomen kokonaistuotanto elpyi edelleen taantumasta ja bruttokansantuote kasvoi 2,9 %. Suomen Pankki ennustaa kasvun hidastuvan 1,5 prosenttiin vuonna 2012,
LisätiedotJOM Silkkitie & Komodo -rahastot
JOM Silkkitie & Komodo -rahastot JOM Rahastoyhtiö JOM Rahastoyhtiö Oy on Suomeen rekisteröity Aasian osakemarkkinoihin erikoistunut rahastoyhtiö. Hallinnoimme kahta aktiivisesti suoraan osakemarkkinoille
LisätiedotTalouskasvun näkymät epävarmuuden oloissa: Eurooppa ja Suomi
Olli Rehn Pääjohtaja, Suomen Pankki Talouskasvun näkymät epävarmuuden oloissa: Eurooppa ja Suomi Rauman ja Satakunnan kauppakamarit 1 Kriisien sarjan kuusi vaihetta reaalitalouden syvä taantuma valtionvelkakriisi
LisätiedotPölyttäjät, pölytys ja ruoantuotanto IPBES-raportin esittely. Esko Hyvärinen Ympäristöneuvos Luontopaneelin seminaari
Pölyttäjät, pölytys ja ruoantuotanto IPBES-raportin esittely Esko Hyvärinen Ympäristöneuvos Luontopaneelin seminaari 17.3.2016 Arviointiraportin laatimisen vaiheet IPBES-2 päätti arvioinnin käynnistämisestä
LisätiedotJatkuva kasvu? Viimeisten 45 vuoden aikana maapallon väestö on kasvanut enemmän kuin sitä edeltäneiden MAAPALLO POTILAANA
MAAPALLO POTILAANA V äestönkasvu kehitysmaissa ja aineellisen tuotannon ja kulutuksen kasvu teollistuneessa maailmassa ovat tärkeimmät syyt sille ekokatastrofin uhalle, joka globaalina ja alueellisena
LisätiedotKONEen tilinpäätös 2010. 26. tammikuuta 2011 Toimitusjohtaja Matti Alahuhta
KONEen tilinpäätös 2010 26. tammikuuta 2011 Toimitusjohtaja Matti Alahuhta Q4 2010: Vahva tilausvirta ja ennätyksellinen liikevoitto Q4/2010 Q4/2009 Historiallinen muutos Vertailukelpoinen muutos Saadut
LisätiedotGlobaaleja kasvukipuja
Samu Kurri Kansainvälisen ja rahatalouden toimisto, Suomen Pankki Globaaleja kasvukipuja Euro & talous 1/2016 Rahapolitiikka ja kansainvälinen talous 22.3.2016 Julkinen 1 Esityksen teemat Maailmantalouden
LisätiedotRakentamisen suhdannenäkymät Satakunnassa
Rakentamisen suhdannenäkymät Satakunnassa Sami Pakarinen Markku Leppälehto Lokakuu 2015 Satakunnan talonrakentamisen suhdannetilanne on tyydyttävä Satakunnan talonrakentamisen suhdannetilanne on rakennusalan
LisätiedotMaailman ja Suomen talouden näkymät vuonna 2019
Olli Rehn Suomen Pankki Maailman ja Suomen talouden näkymät vuonna 2019 Teknologiateollisuuden hallitus 17.1.2019 17.1.2019 1 Maailmantalouden kasvu jatkuu, mutta ei niin vahvana kun vielä kesällä ennustettiin
LisätiedotKONEen osavuosikatsaus tammi kesäkuulta 2013
Uusi KONE UltraRope -teknologia nostaa rakennukset uusiin korkeuksiin. KONEen osavuosikatsaus tammi kesäkuulta 2013 Innovatiivinen KONE UltraRope tulee mullistamaan korkeiden rakennusten suunnittelu- ja
LisätiedotKONEen osavuosikatsaus tammi syyskuulta lokakuuta 2011 Toimitusjohtaja Matti Alahuhta
KONEen osavuosikatsaus tammi syyskuulta 2011 20. lokakuuta 2011 Toimitusjohtaja Matti Alahuhta Q3 2011: Myönteinen kehitys jatkui haastavassa ympäristössä Q3/2011 Q3/2010 Historiallinen muutos 2010 Saadut
LisätiedotSUOMEN KEHITYSYHTEIS TYÖ MÄÄRÄRAHAT EU JÄSENYYDEN AIKANA SUOMEN KEHY MÄÄRÄRAHAT...
SUOMEN KEHY MÄÄRÄRAHAT... Suomi tukee kehitysmaita sekä kahdenvälisesti että järjestöjen, kansalaisjärjestöjen ja kansainvälisten kehitysrahoituslaitosten kautta. 6/2005 SUOMEN KEHITYSYHTEIS TYÖ MÄÄRÄRAHAT
LisätiedotKONEen yhtiökokous helmikuuta 2013 Matti Alahuhta, toimitusjohtaja
KONEen yhtiökokous 2013 25. helmikuuta 2013 Matti Alahuhta, toimitusjohtaja 2012: Vahvaa kehitystä ja ennätyskorkea rahavirta 2012 2011 Historiallinen muutos Vertailukelpoinen muutos Saadut tilaukset Me
LisätiedotENNUSTEEN ARVIOINTIA
ENNUSTEEN ARVIOINTIA 23.12.1997 Lisätietoja: Johtaja Jukka Pekkarinen puh. (09) 2535 7340 e-mail: Jukka.Pekkarinen@labour.fi Palkansaajien tutkimuslaitos julkaisee lyhyen aikavälin talousennusteen (seuraaville
LisätiedotSuhdanne 1/2016. Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 22.03.2016 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY
Suhdanne 1/2016 Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 22.03.2016 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY Ennusteen lähtökohdat ja oletukset - Kiinan äkkijarrutus
LisätiedotVäestöennusteen vaikutukset alueelliseen kehitykseen
Väestöennusteen vaikutukset alueelliseen kehitykseen Tilastokeskuspäivä 4.11.2008 Yliaktuaari Markus Rapo, Tilastokeskus Esityksessäni! Hieman historiaa! Miksi ennusteita laaditaan! Tilastokeskuksen väestöennusteen
LisätiedotAlueiden taustatiedot Suomen lähialueiden taloudellista ja sosiodemografista vertailutietoa
Alueiden taustatiedot Suomen lähialueiden taloudellista ja sosiodemografista vertailutietoa Tutkimus- ja Analysointikeskus TAK Oy :: GSM +358 45 137 599 :: info@tak.fi :: www.tak.fi SISÄLLYSLUETTELO Alueiden
LisätiedotSuomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa
Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa 1. Mitkä ovat kasvun tyylilajit yleensä? 2. Globalisaatio haastaa rikkaat maat; olemme siis hyvässä seurassa 3. Kasvu tulee tuottavuudesta; mistä tuottavuus
LisätiedotEläkeiän kynnyksellä kahden kohortin vertailu
Eläkeiän kynnyksellä kahden kohortin vertailu Antti Karisto & Ilkka Haapola Lahden tiedepäivä 27.11.2012 www.helsinki.fi/yliopisto APC-ongelma Olisi tärkeää erottaa toisistaan ikävaikutus (Age), ajankohtavaikutus
LisätiedotLuoton takaisinmaksuturva lainanottajan perusturva
Luoton takaisinmaksuturva lainanottajan perusturva Lainamäärät erityisesti asuntoluottojen määrät ovat vuosi vuodelta kasvaneet ja laina-ajat pidentyneet. Moni lainanottaja mitoittaa luottonsa melko tarkkaan
LisätiedotGlobaalin kehityksen epävarmuus
Globaalin kehityksen epävarmuus Metsäalan tulevaisuusseminaari, 1.11.2007 Jukka Pirttilä Tutkimuskoordinaattori Palkansaajien tutkimuslaitos Puheen rakenne Kyse talouden globalisaatiosta: kansallisten
LisätiedotVäestömäärän kehitys, ikärakenne ja kielijakauma 31.12.2014 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 12.1.2015
Väestömäärän kehitys, ikärakenne ja kielijakauma 31.12.2014 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 12.1.2015 Väestörakenne 2014 Väestötilastojen avulla seurataan Hyvinkään väestömäärän kehitystä ja väestörakennetta.
LisätiedotRuoka ja vesi ovat kriittisiä elementtejä globaalisti Suomen erityispiirteet
Ruoka ja vesi ovat kriittisiä elementtejä globaalisti Suomen erityispiirteet Olli Varis Matti Kummu, Miina Porkka, Mika Jalava Maailman väkiluku: 1960: 3.0 miljardia 2012: 7.0 miljardia 2040: ~9 miljardia
LisätiedotTaloudellinen katsaus maaliskuuta 2010 Toimitusjohtaja Matti Alahuhta
Taloudellinen katsaus 2009 1. maaliskuuta 2010 Toimitusjohtaja Matti Alahuhta Sisältö 1. KONEen kilpailukyvyn kehittäminen 2. Taloudellinen kehitys 3. Markkinakehitys 4. Kehitysohjelmat 5. Markkinanäkymät
LisätiedotAsuntotuotantotarve 2040 tutkimuksen tiivistelmä
1 Asuntotuotantotarve 2040 tutkimuksen tiivistelmä Tutkimuksen taustat Teknologian tutkimuskeskus VTT on tehnyt tutkimuksen uusien asuntojen rakentamistarpeesta seuraavien 25 vuoden aikana. Tutkimuksessa
LisätiedotRiittääkö öljy ja millä hinnalla? Kansantaloudellinen Yhdistys Economicum Paavo Suni 26.9. 2006
Riittääkö öljy ja millä hinnalla? Kansantaloudellinen Yhdistys Economicum Paavo Suni 26.9. 26 1 Raakaöljyn dollarihinta kohosi kesällä 26 uusiin ennätyksiin 8 7 6 5 4 3 2 1-1 M:198/1 M:1985/1 M:199/1 M:1995/1
LisätiedotKONEen tilinpäätös tammikuuta 2008 Matti Alahuhta, pääjohtaja. KONE Corporation
KONEen tilinpäätös 2007 25. tammikuuta 2008 Matti Alahuhta, pääjohtaja 1 KONE Corporation Q4 Saatujen tilausten ja liikevoiton voimakas kasvu jatkui 10-12/2007 10-12/2006 Hist. muutos Vert. muutos Saadut
LisätiedotEnergia- ja ympäristötutkimuksen rahoitusmahdollisuudet tiukentuvan talouden Euroopassa
Energia- ja ympäristötutkimuksen rahoitusmahdollisuudet tiukentuvan talouden Euroopassa Eikka Kosonen Euroopan komission Suomen-edustuston päällikkö 7.2.2012 Eurooppa tarvitsee tutkimusta ja innovointia
Lisätiedot6 Ikärakenne ja taloudellinen kasvu
6 Ikärakenne ja taloudellinen kasvu Väestöllisen transition yhteydessä ikärakenne vaihtelee systemaattisesti Väestöpyramidi kertoo paljon Perustutkimus: Bloom ja Williamson 1997 Bloom ja Williamson 1997
LisätiedotNopein talouskasvun vaihe on ohitettu
Meri Obstbaum Suomen Pankki Nopein talouskasvun vaihe on ohitettu Euro ja talous 5/2018 18.12.2018 1 Euro ja talous 5/2018 Pääkirjoitus Ennuste 2018-2021 Kehikot Julkisen talouden arvio Työn tuottavuuden
Lisätiedot21.5.2014 Copyright www.videomarkkinointi.info
1 Tervetuloa kolmannelle jaksolle! Tähän jaksoon sisältyy testi, miten käytät oman aikasi? Saat vinkkejä miten omat unelmat saadaan kirkkaaksi. Jotta voit ne toteuttaa Tarvitset suunnitelman ja työkalut.
LisätiedotMarkkinainstituutio ja markkinoiden toiminta. TTT/Kultti
Markkinainstituutio ja markkinoiden toiminta TTT/Kultti Pyrin valottamaan seuraavia käsitteitä i) markkinat ii) tasapaino iii) tehokkuus iv) markkinavoima. Määritelmiä 1. Markkinat ovat mekanismi/instituutio,
LisätiedotRuuan ja vesivarojen riittävyyden globaalit haasteet The world is thirsty because we are hungry?
Ruuan ja vesivarojen riittävyyden globaalit haasteet The world is thirsty because we are hungry? Olli Varis Matti Kummu Vesitekniikka, Aalto-yliopisto Sustainable Global Technologies Maailman väkiluku:
LisätiedotTYÖASIAKIRJA. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI 25.1.2011. väestörakenteen muutoksesta ja sen vaikutuksista EU:n tulevaan koheesiopolitiikkaan
EUROOPAN PARLAMENTTI 2009-2014 Aluekehitysvaliokunta 25.1.2011 TYÖASIAKIRJA väestörakenteen muutoksesta ja sen vaikutuksista EU:n tulevaan koheesiopolitiikkaan Aluekehitysvaliokunta Esittelijä: Kerstin
LisätiedotENPOS Maaseudun Energiaakatemia
ENPOS Maaseudun Energiaakatemia Jukka Ahokas Maataloustieteiden laitos Helsingin yliopisto Maatalous-metsätieteellinen tiedekunta Hannu Mikkola Energian käyttö ja säästö maataloudessa 1.3.2011 1 Maaseudun
LisätiedotKevään 2015 talousennuste: Talouskasvua tukevat tekijät edistävät elpymistä
Euroopan komissio - lehdistötiedote Kevään 2015 talousennuste: Talouskasvua tukevat tekijät edistävät elpymistä Bryssel, 05 toukokuu 2015 Euroopan unionin talouskasvu hyötyy tänä vuonna suotuisista talouden
LisätiedotJatkuvalla uusiutumisella eteenpäin. 28.02.2011 Toimitusjohtaja Matti Alahuhta
Jatkuvalla uusiutumisella eteenpäin 28.02.2011 Toimitusjohtaja Matti Alahuhta Sisältö Taloudellinen kehitys 2010 Markkinoiden kehitys Kilpailukyvyn kehittäminen Pitkän aikavälin taloudelliset tavoitteet
LisätiedotTeknisiä laskelmia vuosityöajan pidentämisen vaikutuksista. Hannu Viertola
Teknisiä laskelmia vuosityöajan pidentämisen vaikutuksista Hannu Viertola Suomen Pankki Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto 29.1.2015 Sisällys 1 Johdanto 2 Vuosityöajan pidentämisen dynaamisista vaikutuksista
LisätiedotKohti tulevaisuutta - opettaja uudistumisen ytimessä
Kohti tulevaisuutta - opettaja uudistumisen ytimessä Taito 2016 - Oppimisen ydintä etsimässä Tampere 11.5.2016 Pirjo Ståhle Tietojohtamisen professori Aalto-yliopisto Elintaso 16 kertaa korkeampi Elinaika
LisätiedotKestävyys tuotteiden suunnittelun ja teknologian haasteena. Antero Honkasalo Ympäristöministeriö
Kestävyys tuotteiden suunnittelun ja teknologian haasteena Antero Honkasalo Ympäristöministeriö Ekologinen jalanjälki Ekosysteempipalvelut ovat vakavasti uhattuna Erilaiset arviot päätyvät aina samaan
LisätiedotEuroopan ja Yhdysvaltain taloudet vahvistuneet, Suomen näkymät heikot
Suomen Pankki Euroopan ja Yhdysvaltain taloudet vahvistuneet, Suomen näkymät heikot Säästöpankki Optia 1 Esityksen teemat Kansainvälien talouden kehitys epäyhtenäistä Euroopan ja Yhdysvaltain taloudet
Lisätiedot