HEINÄTORIN KOULU. OPETUSSUUNNITELMA (hyväksytty ) Vuosiluokat 1-10

Transkriptio

1 HEINÄTORIN KOULU OPETUSSUUNNITELMA (hyväksytty ) Vuosiluokat 1-10

2 Sisällysluettelo 1 HEINÄTORIN KOULUN TYÖN PERUSTA ARVOT JA TOIMINTA-AJATUS YLEISET KASVATUKSEN JA OPETUKSEN TAVOITTEET KOULUN TOIMINTAKULTTUURIN KUVAUS OPPIMIS- JA TIEDONKÄSITYS OPETUKSEN SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHTINA OPPIMISYMPÄRISTÖN KEHITTÄMISEN PAINOPISTEET OPETUKSEN PAINOPISTEET HEINÄTORIN KOULUN TIETOSTRATEGIA YHTEISTYÖ KOULUTYÖN OSANA Koulun sisäinen yhteistyö Yhteistyö yhtenäisellä oppimisen polulla Yhteistyö kotien kanssa Muu ammatillinen yhteistyö KUVAUS KOULUVUODEN TYÖN PERIAATTEISTA KOULUN SÄÄNNÖT KOULUN TOIMINNAN KEHITTÄMINEN JA ARVIOINTI OPETUKSEN JÄRJESTÄMISEN PERIAATTEET KOULUN PAIKALLINEN TUNTIJAKO OPPILAAKSI OTTAMISEN PERIAATTEET OPINNOISSA ETENEMISEN PERIAATTEITA OPINNOISSA ETENEMINEN OMAN OPINTO-OHJELMAN MUKAAN KOULUN KIELIOHJELMA ERI KIELI- JA KULTTUURIRYHMIIN KUULUVIEN OPETUS OPISKELUN YLEINEN TUKI TUKIOPETUS OPPIMISSUUNNITELMAN LAATIMISEN YLEISET PERIAATTEET OPPILASHUOLLON SUUNNITELMA Koulun oppilashuoltotyö Koulunterveydenhuolto Kouluruokailu ja kuljetukset KOULUN KERHOTOIMINTA ERITYISTÄ TUKEA TARVITSEVIEN OPPILAIDEN OPETUS YLEISET PERIAATTEET OPPILAAN TUKEMINEN OPETUKSEN SIIRTYMÄVAIHEISSA OSA-AIKAISEN ERITYISOPETUKSEN JÄRJESTÄMINEN OPPILAAN SIIRTÄMINEN ERITYISOPETUKSEEN HOJKS:N LAATIMISEN PERIAATTEET ERITYISTÄ TUKEA TARVITSEVIEN OPPILAIDEN TYÖELÄMÄÄN TUTUSTUMINEN ARVIOINTI OPPILAAN ARVIOINNIN PERIAATTEET Opintojen aikainen arviointi Päättöarviointi Tavoitteet oppilaan käyttäytymiselle TODISTUKSET OPPIMISTAVOITTEET JA OPETUKSEN KESKEISET SISÄLLÖT

3 7.1 OPETUS ENSIMMÄISILLÄ VUOSILUOKILLA OPETUKSEN EHEYTTÄMISEN JA AIHEKOKONAISUUKSIEN TOTEUTTAMINEN Aihekokonaisuudet Heinätorin koulussa Ihmisenä kasvaminen Kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys Viestintä ja mediataito Osallistuva kansalaisuus ja yrittäjyys Vastuu ympäristöstä, hyvinvoinnista ja kestävästä kehityksestä Turvallisuus ja liikenne Ihminen ja teknologia OPETUKSEN TAVOITTEET JA SISÄLLÖT VUOSILUOKITTAIN Äidinkieli ja kirjallisuus Toinen kotimainen kieli (B-ruotsi) Vieraat kielet Matematiikka Ympäristö- ja luonnontieto Biologia ja maantieto Fysiikka ja kemia Terveystieto Uskonto Elämänkatsomustieto Historia ja yhteiskuntaoppi Musiikki Kuvataide Käsityö Kuvataide Liikunta Liikunta Kotitalous Valinnaiset aineet Oppilaanohjaus OPETUSSUUNNITELMAA TÄYDENTÄVÄT SUUNNITELMAT TYÖSUUNNITELMA Kestävän kehityksen ja ympäristökasvatuksen kokonaisuus Heinätorin koulussa Kestävä kehityksen suunnitelman toteuttaminen Kestävä kehitys Heinätorin koulun eri toiminnoissa Ylläpitotoiminnot KOULUN TURVALLISUUTEEN JA KRIISITILANTEISIIN LIITTYVÄT SUUNNITELMAT KOULUN KULTTUURIOPETUKSEN SUUNNITELMA SAAMEN KIELEN JA SAAMELAISEN KULTTUURIN OPETUSSUUNNITELMA ROMANIT MAAHANMUUTTAJAOPPILAIDEN OMAN ÄIDINKIELEN OPETUS VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA (10.LUOKKA) Niva-ammattikymppi LIITTEET ASETUKSEN MUKAISET KASVATUKSEN JA OPETUKSEN TAVOITTEET OULUN PERUSOPETUKSEN TUNTIJAKO MONIAMMATILLINEN YHTEISTYÖ ESI- JA ALKUOPETUKSEN SIIRTYMÄVAIHEESSA SUOSITUS KÄYTTÄYTYMISEN ARVIOINTIKRITEEREIKSI OULUSSA

4 1 HEINÄTORIN KOULUN TYÖN PERUSTA 1.1 Arvot ja toiminta-ajatus Kasvatus ja opetus edellyttävät määrätietoista arvopäämääriin suuntautumista, perusteltujen valintojen tekemistä ihanteiden ja arvostusten pohjalta. Kasvatus ja opetustyö on yhteiskunnallista toimintaa. Pyrkimys demokratiaan, ihmisarvon kunnioittamiseen, oikeudenmukaisuuteen ja luonnon elinkelpoisena säilyttämiseen ovat ohjenuoria koulutyölle. Kasvatuksessa on vahvistettava myös yksilön minuutta hyvän elämän rakennusaineena ja kasvualustana hyvinvoivalle yhteisölle. Oulun kaupungin opetustoimessa sitoudutaan näihin opetussuunnitelman perusteiden pohjana oleviin periaatteisiin. Oulun kaupungin opetustoimen visiona on yhteistyössä avaimet elämässä onnistumiseen. Yhteistyö on paitsi koulun kehittämisen edellytys, myös kasvatuksen päämäärä. Opetusta kehitetään yksilölliseen suuntaan ja se järjestetään oppijan edellytysten mukaisesti. Opetus antaa valmiuksia elinikäiseen oppimiseen. Koulu kehittää yleissivistävien tietojen ja taitojen lisäksi oppilaan yhteistyö- ja vuorovaikutustaitoja sekä oppimisen taitoja. Kasvatuksen tavoitteena on vastuullinen, osallistuva kansalainen. Heinätorin koulussa painotetaan oppilaan kehittymistä tasapainoiseksi, yhteistyökykyiseksi ja terveen itsetunnon omaavaksi nuoreksi. Jokaiselle oppilaalle pyritään antamaan hyvän elämän eväät tukemalla oppilaan vahvuuksia ja antamalla mahdollisuus kehittää kädentaitoja, luovuutta sekä liikunnan taitoja. Heinätorin koulun kasvatuksen ja opetuksen lähtökohtana on se, että kaikki oppilaat ovat oppimiskykyisiä ja oppivat uusia asioita omalla tavallaan. Oppilaiden kasvatuksessa ja oppimisessa otetaan huomioon oppilaiden yksilölliset oppimisvalmiudet, yksilölliset tarpeet ja erityispiirteet. Tätä toimintaa tukee koulumme turvallinen opiskeluilmapiiri, jonka pohjana on humanistista ihmiskäsitystä painottavat arvot. Näissä arvoissa korostuvat oppilaiden yksilöllinen kasvatus ja oppiminen suvaitsevaisuuteen, rehellisyyteen, sosiaalisuuteen ja erilaisuuden hyväksymiseen. Koulussamme korostuu edelleen toiminnallinen ja käytännönläheinen toimintakulttuuri, missä erityisesti huomioidaan hyvät tavat ja muiden huomioiminen. 4

5 1.2 Yleiset kasvatuksen ja opetuksen tavoitteet Heinätorin koulu tarjoaa kokonaisvaltaista ja pitempiaikaista pienryhmäopetusta yksilöllistetyn opetussuunnitelman mukaan opiskeleville oppilaille, joilla on erilaisia oppimisvaikeuksia. kehityksellisiä häiriöitä tai sosioemotionaalisia ongelmia ja jotka tarvitsevat oppimiseen enemmän aikaa. Heinätorin koulun tärkeänä tehtävänä on mahdollistaa jatko-opintoihin sijoittumisen kannalta tarpeellisten perustietojen ja taitojen saavuttaminen, mikä auttaa oppilaittemme integroitumista yhteiskuntaan. Opetus on oppilaan yksilöllisyyttä korostavaa ja kuntouttavaa ja siinä huomioidaan oppilaan elämäntilanne kokonaisvaltaisesti. Jokaiselle koulumme oppilaalle laaditaan perusopetuslain 17 : n velvoittava henkilökohtaisen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma eli HOJKS. HOJKS: n määrittää oppilaan yksilölliset oppimisen ja opetuksen tavoitteet, joiden päämääränä on tukea oppilaiden kasvua ja integroitumista yhteiskunnan täysvaltaisiksi jäseniksi. 2 KOULUN TOIMINTAKULTTUURIN KUVAUS 2.1 Oppimis- ja tiedonkäsitys opetuksen suunnittelun lähtökohtina Opetussuunnitelman perusteissa korostetaan, että oppiminen on yksilöllistä ja yhteisöllistä tietojen ja taitojen rakentamista. Oppimisprosessin käynnistymisen edellytyksenä on oppilaan motivoituminen. Motivaation virittäjänä opettajalla on tärkeä tehtävä. Opettajan tulee olla tietoinen oppilaan tietopohjasta, oppimis- ja työskentelytavoista ja hänen käsityksestään itsestään oppijana. Oppimista säätelee myös oppijan kulttuuritausta, hänen käsityksensä opittavan asian merkityksestä hänen elämässään. Onnistuneessa oppimisprosessissa oppilas on tietoinen opiskelun tavoitteesta. Hänellä on mahdollisuus olla osallisena työskentelyn suunnittelussa ja arvioinnissa. Oppiminen on aktiivista toimintaa ja tehokasta silloin, kun opittava asia kiinnostaa ja liittyy mielekkäällä tavalla aikaisempaan kokemukseen ja tietorakenteeseen. Opiskeluprosessin ohjaamisessa ja oppimisen näkyväksi tekemisessä opettajalla on merkittävä tehtävä. Opettaja kannustaa ja auttaa oppilasta havainnoimaan ja arvioimaan oppimisen kulkua ja tavoitteen saavuttamista. Opettajan tehtävänä on myös auttaa oppilasta jäsentämään tietoa ja ymmärtämään asiayhteyksiä aiemmin opitun ja uuden tiedon välillä. Opettaja auttaa oppilasta ymmärtämään tiedon muuttuvaa luonnetta ja sen kulttuurisidonnaisuutta. Opetuksessa on olennaista antaa esimerkkejä ja malleja tiedon soveltamisesta oppijan kokemusmaailmaan. Oppiminen on tilannesidonnaista. Oppimiseen tarvitaan aikaa, ohjausta ja rohkaisua. Opetuksen suunnittelun tavoitteena on kiireetön, salliva ja luova työskentelyilmapiiri, jossa on sijaa vuorovaikutteiseen työskentelyyn sekä opettajan että toisten oppilaiden kanssa. 5

6 Koulumme pyrkii oppilaiden edellytysten mukaiseen tietojen ja taitojen saavuttamiseen. Oppiminen ja sen arviointi on jatkuva prosessi. Koulussamme laaditaan jokaiselle oppilaalle henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma, HOJKS. Se tehdään ja sen tavoitteellisuus arvioidaan yhdessä oppilaan, huoltajan ja muiden tarvittavien asiantuntijoiden kanssa. Oppilaan tavoitteiden määrittelyssä otetaan huomioon aikaisemmat oppimiskokemukset - ja saavutukset. Koulussamme oppilasta ohjataan itsenäiseen, yhteistoiminnalliseen ja aktiiviseen työskentelyyn. Oppilasta ohjataan tekemään itsenäisiä ratkaisuja ja ymmärtämään vastuu omista teoistaan. Tavoitteena on ennakoida oppilaan tulevaisuuden haasteita ja valmentaa hänet kohtaamaan ne suunnitelmallisesti ja vastuullisesti. Työtavoissa huomioidaan, sekä yksilön, että ryhmän oppimisedellytykset. Opetussuunnitelmaan liittyvästä tuntijaosta voidaan poiketa ja oppilaan ainevalintoja tarkistaa tarvittaessa. Oppilaiden arvioinnissa pyritään jatkuvaan, kannustavaan osaamisen arviointiin. Yksilöllisyyttä ja valinnaisuutta korostava arviointi painottuu oppilaan omien tavoitteiden ja mahdollisuuksien selkeyttämiseen. Opetuksen lähtökohtien, tavoitteiden ja aihekokonaisuuksien tulee olla jatkuvan arvioinnin kohteena. 2.2 Oppimisympäristön kehittämisen painopisteet Opetussuunnitelman perusteissa oppimisympäristöllä tarkoitetaan oppimisen fyysistä ja psyykkistä kokonaisuutta, jossa oppiminen tapahtuu. Psyykkinen oppimisympäristö muodostuu kognitiivisista, emotionaalisista ja sosiaalisista rakenteista. Opetussuunnitelman taustalla oleva oppimiskäsitys edellyttää oppimisympäristön arviointia ja kehittämistä. Hyvässä oppimisympäristössä oppilaalla on mahdollisuus tehdä valintoja omien oppimisedellytystensä ja kiinnostuksensa mukaisesti. Oppiminen perustuu oppilaan toiminnallisuuteen ja aktiiviseen työskentelyyn, jossa käytetään laajasti hyväksi kaikkia koulun ja sen ympäristön tarjoamia mahdollisuuksia. Uudistuva oppimisympäristö asettaa vaatimuksia opetusmenetelmien kehittämiselle. Tavoitteena on turvallinen, ergonominen, muunneltava ja viihtyisä oppimisympäristö. Oppimisympäristön erityispiirteitä eri oppiaineiden osalta tarkastellaan luvussa 7. 6

7 Opetussuunnitelman perusteissa oppimisympäristöllä tarkoitetaan oppimisen fyysistä ja psyykkistä kokonaisuutta, jossa oppiminen tapahtuu. Psyykkinen oppimisympäristö muodostuu kognitiivisista, emotionaalisista ja sosiaalisista rakenteista. Opetussuunnitelman taustalla oleva oppimiskäsitys edellyttää oppimisympäristön arviointia ja kehittämistä. Hyvässä oppimisympäristössä oppilaalla on mahdollisuus tehdä valintoja omien oppimisedellytystensä ja kiinnostuksensa mukaisesti. Oppiminen perustuu oppilaan toiminnallisuuteen ja aktiiviseen työskentelyyn, jossa käytetään laajasti hyväksi kaikkia koulun ja sen ympäristön tarjoamia mahdollisuuksia. Uudistuva oppimisympäristö asettaa vaatimuksia opetusmenetelmien kehittämiselle. Tavoitteena on turvallinen, ergonominen, muunneltava ja viihtyisä oppimisympäristö. Oppimisympäristön erityispiirteitä eri oppiaineiden osalta tarkastellaan luvussa 7. Koulumme toimii kolmessa eri toimipisteessä. Vuosiluokat 1-5 toimivat Nuottasaaren koululla, vuosiluokat 6-9 Heinätorin koululla ja NIVA ammattikymppi toisen asteen ammatillisessa oppilaitoksessa. Toimintaympäristömme on Oulun kaupungin keskusta. Oppimista pyritään viemään ulos luokasta hyödyntämällä esimerkiksi liikunta- ja kulttuuripalveluja. Oppilasryhmät pyritään muodostamaan toimiviksi huomioiden samalla oppilaiden tarpeet ja erityispiirteet. Opettajien taipumuksia ja erityisosaamista hyödynnetään opetuksen suunnittelussa ja toteutuksessa. Koulun ulkopuolisia eri alojen asiantuntijoita ja koulumme sidosryhmiä hyödynnetään opetuksessa. Monipuolisessa oppimisympäristössä oppilaan on turvallista kokeilla ja harjoitella niitä tietoja ja taitoja, joiden avulla hän selviää yhteiskunnassa. Koulumme toimintaa ja tiloja kehitetään siten, että ne edistävät opetussuunnitelman mukaisia kasvatus- ja opetustavoitteita. Tavoitteena on erityisopetukseen soveltuva ja motivoiva oppimisympäristö. 2.3 Opetuksen painopisteet Opetuksen pohjana on yksilöllisyys ja jokaiselle laadittava HOJKS suunnitelma, jossa otetaan huomioon kaikkien oppilaiden tarpeet, vahvuudet ja kehittämistarpeet. Opettaja laatii HOJKS suunnitelman yhteistyössä vanhempien ja mahdollisten muiden kuntouttavien tahojen kanssa. Opetuksen yksi tärkeä painopiste on elämisen hallinnan ja hyvien käytöstapojen kehittymisen ohjaaminen. Tavoitteena on antaa eväitä elämää varten ja jatko-opinnoissa tarvittavien valmiuksien yksilöllinen kehittäminen. Koulumme haluaa olla oppilaidensa merkittävä kasvattaja. Pelkkä tietotietämyksen lisääminen on oppilaillemme riittämätön tavoite. Heinätorin koulun opetuksen painopistealueita ovat: - Rehellisyys, käytöstavat - Itsetuntemuksen ja itseluottamuksen kehittyminen. - Vuorovaikutustaidot, vuorovaikutuskeinot - Omatoimisuus. - Vastuuntunnon kehittyminen koskien omaa itseä, toisia ja ympäristöä. - Opetuksessa pyritään käyttämään vaihtelevia metodeja ja pyritään tarjoamaan oppilaille erilaisia 7

8 kokemuksia ja elämyksiä Heinätorin koulun tietostrategia Tieto- ja viestintäteknologian opetuskäytön periaatteet koulussamme Onnistuneissa oppimistilanteissa oppilaan on mahdollista kehittää vuorovaikutus- ja yhteistyötaitojaan, asettaa itselleen tavoitteita ja seurata niiden saavuttamista sekä oppia tiedon hankinnan ja prosessoinnin taitoja. Nämä tavoitteet toteutuvat laadukkaassa tietoverkkoja ja tietoteknisiä oppimisympäristöjä hyödyntävässä opetuksessa. Tieto- ja viestintätekniikkaa hyödyntävä opetus antaa luontevan mahdollisuuden oppiaineiden integrointiin ja yhteistyöhön. Tavoitteena on, että tarvittavat tekniset tiedot ja taidot opitaan muun opiskelun yhteydessä osana opiskeluprosessia. Tieto- ja viestintätekniikkaa hyödynnetään jokaisessa oppiaineessa ja aihekokonaisuuksissa pedagogisesti mielekkäällä tavalla. Opetus suunnitellaan oppilaiden erilaiset taitotasot huomioon ottaen ja opetusta eriyttäen. Oppilaalle tarjotaan mahdollisuuksia tehdä valintoja oman mielenkiintonsa mukaisesti opettajan ohjauksessa. Oleellista on myös vuorovaikutus opiskelun aikana sekä palautteen saaminen ja antaminen. Oppilaat ohjataan käyttämään verkkopohjaisia oppimisympäristöjä jo varhain. Oppilaat tutustuvat verkkokäyttäytymisen pelisääntöihin ja verkossa liikkujan oikeuksiin. Erityisesti opetuksessa on huomioitava ne oppilaat, joiden kotoa saama malli tieto- ja viestintätekniikan hyödyntämisestä on suppea. Keskeistä on myös tyttöjä motivoivan työskentelyn kehittäminen. Tietokone on työväline. Kaikissa töissä tietokonetta ei tarvita. Tieto ja viestintäteknologian hyödyntämisestä vastaa opetusryhmän opettaja. Oppilaiden kanssa perehdytään verkkokäytön sääntöihin ja verkossa liikkujan oikeuksiin. Opetuksessa otetaan huomioon oppilaat, joiden taidot tieto ja viestintätekniikan hyödyntämiseen ovat suppeat. Koulun teemat ja projektit Koulumme on mukana mm. kansainvälisissä projekteissa, joissa tieto- ja viestintätekniikan käyttö ja soveltaminen ovat keskeisessä asemassa tuotoksia tehtäessä. Oppilaiden projekteja julkaistaan mm. Riihioppimisympäristössä. Koulun tvt- käyttäytymisen periaatteet Tieto ja viestintäteknisten laitteiden käytössä ja käsittelyssä korostetaan harkintaa, vastuuntuntoa ja annettujen ohjeiden noudattamista. Laitteiden käyttämättä jääminen rikkoutumisen tai vaikkapa virustartunnan vuoksi aiheuttaa kohtuutonta haittaa koulutyölle. 8

9 Oppilaat sitoutuvat internetin käytössä sovittuihin sääntöihin. Laitteistojen, ohjelmien ja tilojen ylläpito sekä vastuuhenkilöt Koulussa on kaksi tvt- vastaavaa opettajaa, joista toinen vastaa Heinätorin koulun kiinteistössä olevista laitteistosta sekä tilojen ja ohjelmien ylläpidosta ja toinen Nuottasaaren koulun tiloissa olevien luokkien laitteistosta sekä tilojen ja ohjelmien ylläpidosta. Opetusviraston kautta ylläpitoa avustavat tukihenkilöt. Opettajien kouluttautumissuunnitelma Opettajille tulee tarjota riittävää koulutusta tvt- taitojen omaksumiseen. Tavoitteemme on, että jokainen koulun opettaja saavuttaisi OPH:n kuvaamat: Opiskeluympäristön järjestämisen pedagogiset periaatteet Heinätorin koulussa jokaisessa luokassa on tietokone, josta on yhteys verkkoon. Tietokone on oppimisen ja eriyttämisen mahdollistava väline. Koulun sisäinen verkottaminen mahdollistaa työskentelyn kaikista luokkatiloista ja myös kirjastosta. Monipuoliset oppilaiden käyttöön soveltuvat ohjelmat ovat välttämättömät ja niihin tulee koululla olla käyttölisenssit. Opetusohjelmien pedagogisesti järkevä käyttö edellyttää vielä välinehankintoja: mm. kuulokkeita, mikrofoneja. Erityiskoulun oppilaille pienissä ryhmissä tapahtuva tieto ja viestintäteknisten laitteiden käytön opiskelu on myös pedagogisesti perusteltua. 9

10 Opiskelun tavoitetaso Lähtökohtana on kehittää arkielämässä tarvittavaa tietokoneen peruskäyttötaitoa sekä luoda pohjaa tulevia opiskeluja varten. Peruskäyttötaitoon kuuluu: - laitteiston käyttöön liittyvät perusasiat (käyttöliittymän perusasioiden hallinta, ohjelmien avaaminen, tallentaminen, tulostaminen) - jonkin tekstinkäsittelyohjelman peruskäyttö - tutustuminen johonkin yksinkertaiseen piirto-ohjelmaan - sähköpostin peruskäyttö - WWW-sivujen käyttö 2.5 Yhteistyö koulutyön osana Opetustoimen strategia korostaa yhteistyötä: yhteistyöllä avaimet elämässä onnistumiseen. Yhteistyö on koulun kehittämisen edellytys ja yhteistyötaidot ovat koulun kasvatuksen päämäärä. Rajalliset resurssit ja toisaalta kouluun kohdistuvat haasteet vaativat koululta yhä tiiviimpää yhteistyötä opettajien, muiden ammattilaisten ja huoltajien kanssa. Laadukas työskentely monissa ammateissa edellyttää hyviä vuorovaikutus- ja yhteistyötaitoja. Tämän vuoksi oppilaiden on hyvä nähdä ja kokea yhteistyön merkitys jo koulutyössä Koulun sisäinen yhteistyö Heinätorin koulussa luodaan hallinnollisella tiimityöskentelyn mallilla opettajille luonteva mahdollisuus koulutyön itsenäisempään suunnitteluun ja toteuttamiseen. Koulussamme toimii kuusi tiimiä, joiden työn tukena toimivat tiimivastaavat. Tiimityöskentelyn avulla luodaan mahdollisuus eri luokka-asteilla luontevaan pedagogiseen suunnitteluun. Oppimisen suunnitteluun, toiminnallisten työtapojen kehittelyyn sekä eriyttävään opetukseen tarvitaan opettajien keskinäistä yhteistyötä. Yhteistyön avulla opettajat ja avustajat jakavat ja oppivat toisiltaan uusia ja koeteltuja työmuotoja ja saavat myös kollegiaalista tukea helpommin. Lukuvuosien alussa tiimit suunnittelevat keskeiset pedagogiset painoalueet ja ajankohdat. Rehtori ja tiimivastaavat linjaavat nämä yhdeksi kokonaisuudeksi johtoryhmän kokouksissa. Rehtori ja tiimit tapaavat säännöllisesti ja käyvät läpi yhdessä tiimien pedagogisia kehityslinjoja ja tarpeita. Yhteisissä kerran kuukaudessa toteutettavissa opettajainkokouksissa käsitellään koulun yleiseen kehittämiseen ja suunnitteluun liittyvät asiat. Heinätorin koulussa sisäinen tiedottaminen tapahtuu viikkotiedotteiden kautta ja käyttämällä riihialustaa koulun henkilöstön sisäisenä tiedottamiskanavana. 10

11 Yhteistyö opiskelun ohjauksessa Oppilaan opintojen ohjauksesta huolehtivat kaikki opettajat yhteistyössä koko perusopetuksen ajan. Ohjauksen tehtävänä on oppimisen taitojen ja valmiuksien kehittäminen sekä opintoihin liittyvien ongelmien ennaltaehkäiseminen. Ohjauksella tuetaan erityisesti syrjäytymisvaarassa olevia oppilaita. Ohjaus ja tiedon kulku korostuvat erityisesti opintojen nivelvaiheissa kuten siirryttäessä esiopetuksesta kouluun, alkuopetuksesta kolmannelle luokalle, alakoulusta yläkouluun, peruskoulusta toiselle asteelle sekä uuden oppiaineen alkaessa, oppiaineiden nivelkohdissa ja opettajan tai koulun vaihtuessa. Myös oppilaan turvallista siirtymistä peruskoulusta toiselle asteelle tuetaan yhteistyön avulla. Ohjauksella annetaan tietoa oppilaalle ja huoltajille työtavoista, valintamahdollisuuksista ja niiden merkityksestä oppilaan oppimiselle ja tulevaisuudelle. Ohjauksen näkökulma on osa oppilaan, opettajan ja huoltajan välisten arviointikeskustelujen sisältöjä. Huoltajille tarjotaan myös muita oppilaan opiskelua ja valintoja tukevia tilaisuuksia. Eri oppiaineissa on tärkeää korostaa tietoja ja taitoja työ- ja elinkeinoelämän näkökulmasta sekä painottaa yrittäjyyden merkitystä yhteiskunnan toiminnan kannalta. Ohjaustehtävä käsittää yhteistyön järjestämisen paikallisen työ- ja elinkeinoelämän kanssa koko koulun toiminnan tasolla. Oppilaanohjauksella tuetaan oppilaan persoonallista kasvua ja kehitystä. Oppilas kykenee edistämään opiskeluvalmiuksiaan ja sosiaalista kypsymistään sekä kehittämään elämänsuunnittelun kannalta tarpeellisia tietoja ja taitoja. Ohjauksen tuella oppilas tekee omiin kykyihinsä ja kiinnostuksiinsa perustuvia opiskelua, koulutusta, arkielämää ja elämänuraa koskevia ratkaisuja. Oppilaanohjauksen tarkoituksena on edistää koulutyön tuloksellisuutta, lisätä hyvinvointia koulussa sekä ehkäistä syrjäytymistä. Sen avulla edistetään myös koulutuksellista, etnistä ja sukupuolten välistä tasa-arvoa. Oppilaan turvallista siirtymistä opintopolun nivelvaiheissa tuetaan oppilaanohjaajien ja toisen asteen oppilaitosten ohjauksesta ja vastaavien opintoohjaajien sekä opettajien välisellä yhteistyöllä, joka ylittää oppilaitosten ja kouluasteiden väliset rajat. Ensimmäisestä luokasta alkaen luodaan pohja oppilaanohjauksen tavoitteiden prosessiluonteiselle toteuttamiselle. Myös vanhempia autetaan opiskelutaitojen ohjauksessa HOJKS - palaverien yhteydessä, reissuvihkojen (1.-5.lk) välityksellä ja muun yhteydenpidon ohella. Tavoitteet täydentyvät ja syventyvät siirryttäessä vuosiluokalta toiselle. Opintopolun valintojen ohjaus perustuu oppilaan kiinnostuksiin ja kykyihin ja vaikuttaa myös jatko-opintojen valintaan. Oppilaanohjaus tukee omalta osaltaan syrjäytymisen ehkäisyä Oulun kaupungin strategian mukaisesti. NIVA luokka auttaa oman koulutusuran löytämisessä. 11

12 Monikulttuurisuuteen kasvaminen ja kansainvälisyys ja erilaisuuden arvostaminen sisältyy koulumme toimintakulttuuriin. Oppilailla tulee olla mahdollisuus perehtyä kansainvälisiin opiskelu- ja työmahdollisuuksiin sekä kansainvälistymisen vaikutuksiin koulutuksessa ja työelämässä. Koulun ja ympäröivän yhteiskunnan lähentämiseksi ja oppilaan ammatinvalinnan helpottamiseksi koulun opetukseen kuuluu työelämään tutustumista. Oppilaat tutustuvat työelämään TET viikkojen aikana. TET:n tavoitteena on antaa oppilaalle mahdollisuus tutustua erilaisiin töihin ja työpaikkoihin ja auttaa oppilasta pohtimaan omaa jatkokoulutustaan ja ammatinvalintaa. Oppilaat saavat kokemuksia työelämästä ja selkeyttä omaan uravalintaan. TET jaksot painottuvat pääasiassa 9-luokille ja 10-luokalle. Työelämään tutustuminen tapahtuu TET jaksojen, työpaikkavierailujen sekä asiantuntijavierailujen yhteydessä Oppilaiden yhteistyö ja osallisuus Perusopetuksen tavoitteena on kannustaa oppilaita yhteisten asioiden hoitoon ja vastuun kantamiseen sekä omassa kouluyhteisössä että paikallisyhteisössä. Osallisuuden käsittelyssä edetään oppilaan ikäkauden mukaan alkaen kodista, omasta luokasta ja koulusta, paikallisyhteisön kautta koko yhteiskuntaan. Yhteistyön ja osallisuuden avulla tuetaan oppilaan kasvua omatoimiseksi, päämäärätietoiseksi, osallistuvaksi kansalaiseksi, jolla on realistinen kuva omista vaikutusmahdollisuuksistaan. Oppilaan osallisuus toteutuu myös mahdollisuutena vaikuttaa omaan opiskeluprosessiin sekä päämäärien että tavoitteiden asetteluun. Opetustoimen strategian mukaisesti jokaisessa koulussa on oma oppilaskunta. Kouluissa kehitetään monimuotoista oppilaskuntatoimintaa ja kannustetaan oppilaita osallistumaan nuorisotoimen alueelliseen yhteistyöhön. Oppilaiden yhteistyö ja osallisuus tarkoittavat Heinätorin koulun toiminnassa erityisesti oppilaiden kannustamista itsetunnon kohottamiseen ja itsenäiseen toimintaan. Lisäksi heidät pyritään saamaan ymmärtämään omat realistiset kykynsä yksilöinä ja mahdollisuutensa yhteiskunnan jäseninä. Keinoina näihin käytämme Heinätorin koululla mm. oppilaskuntatoiminta kummiluokat yhteisten luokkaretkien järjestäminen (mm. retken suunnittelu ja rahankeruu) TET oman koulun ruokalassa, siivouksessa ja jaksot koulun ulkopuolella, esim. yritysmaailmassa koulun juhlien järjestäminen ja tapahtumiin osallistuminen osallistuminen koulun ulkopuolisten yhteisöjen tapahtumiin esimerkiksi esiintyjinä koulun sääntöjen laadintaan osallistuminen yhteisestä omaisuudesta huolehtiminen (mm. oman koulun puitteissa) koulun ulkopuolinen urheilutoiminta (mm. sählyjoukkue) 12

13 osallistuminen eri kansalaisjärjestöjen toimintamuotoihin Opettajien keskinäinen ja oppilasta tukevan henkilöstön välinen yhteistyö Opettajat tekevät tiimityötä koulussamme opetuksen suunnittelussa ja toteutuksessa. Yhteistyö on tiiviimpää rinnakkaisluokkien opettajien kesken. Suunnittelussa kiinnitetään erityisesti huomiota opiskeluympäristön luomiseen ja toteuttamiseen sekä aihekokonaisuuksiin. Yhteistyön avulla opettajat oppivat toisiltaan ja jakavat työmäärää sekä kehittävät työtään. Oppilaiden yksilöllisten tarpeiden huomioon ottaminen edellyttää yhteistyötä sekä opettajien että oppilasta tukevan henkilöstön välillä (esim. opo, kuraattori, terveydenhoitaja, terapeutit, psykologit, laaja-alainen erityisopettajat ja avustajat jne.) Yhteistyö yhtenäisellä oppimisen polulla Perusopetuksen kehittämisen tavoitteena on luoda yhtenäinen oppimisen polku. Tämä edellyttää opettajien yhteistyötä oppilaan siirtyessä esiopetuksesta kouluun, alakoulusta yläkouluun ja aina, kun opettaja vaihtuu. Yhteistyö on ammatillista keskustelua ja tiedon vaihtoa oppilaan taustasta, oppimisesta, opiskelun tavoitteista ja oppilasarvioinnista hyvän oppimisen tueksi. Samalla opettajat tutustuvat toistensa työhön ja eri koulujen kulttuuriin. Opettajien laaja tuntemus esi- ja perusopetuksen kentästä on oleellista opetuksen ja koulun kehittämisessä. Oppilaalla on oikeus opiskella ympäristössä, jossa hänen varhaisempi oppimishistoriansa tunnetaan ja jossa hänen omia oppimistavoitteitaan kunnioitetaan. Esiopetuksesta kouluun siirtyvien oppilaiden osalta on käytössä tiedonsiirtolomake. Oppilas luo käsitystä koulusta ja oppilaana olemisesta jo ensimmäisten kontaktien aikana. Tämän vuoksi kouluun ilmoittautumiseen ja tutustumistilaisuuksiin on kiinnitettävä erityistä huomiota Koululla on valittu esiopetuksen yhdysopettaja. Käytännössä tulevia oppilaita koskevat asiat hoitaa sen hetkinen ensimmäisen luokan opettaja, kunnes tuleva ensimmäisen luokan opettaja tiedetään. Pyydettäessä voidaan käydä esiopetusta antavissa toimipisteissä kertomassa koulumme tarjoamasta opetuksesta esim. vanhempainillassa. Pääpaino näissä tilaisuuksissa on esiopetuksen erityisryhmissä. Kouluvalmiustutkimusten pohjalta käydään esiopetuksessa keskustelua sopivimmasta kouluvaihtoehdosta. Keskusteluissa voivat olla mukana mm. huoltajat, esiopetusta antava opettaja ja erityisopetuksen koordinaattori. Myös tutustumiskäynti Heinätorin kouluun on mahdollinen koulupäätöstä mietittäessä. Heinätorin koulun kannalta olisi parasta, että kouluvalmiustutkimuksen tulokset olisivat käytettävissä jo riittävän ajoissa keväällä. Mikäli tutkimustulosten ja niiden pohjalta käytyjen keskustelujen perusteella valitaan koulunaloituspaikaksi 13

14 Heinätorin koulu, tuleva oppilas osallistuu toukokuussa järjestettävään tutustumispäivään Heinätorin koululla. Siirtokeskustelujen ajankohta riippuu kouluvalmiustutkimusten valmistumisesta. Keskustelu käydään esiopetuksessa mahdollisesti tehdyn HOJKS:n pohjalta ja tarkoituksena on siirtää kaikki tarpeellinen tieto tulevasta oppilaasta esiopetuksen puolelta kouluun. Keskusteluun voivat osallistua lapsen huoltajat, esiopetusta antava opettaja, mahdolliset terapeutit ja Heinätorin koulun puolelta laaja-alainen erityisopettaja sekä lapsen tuleva opettaja, mikäli hän on jo tiedossa. Osa tiedonsiirtokeskusteluista käydään vasta syksyllä, jos koulunaloituspaikassa tai tutkimustuloksissa on vielä jotain epäselvää. Tietoa saadaan keskustelujen lisäksi myös esim. kirjallisilla kuvauksilla oppilaan vahvuuksista ja erityisen tuen tarpeesta. Tarvittaessa voidaan myöhemminkin olla yhteydessä esiopetusta järjestävään tahoon. Muun perusopetuksen kanssa tehtävän yhteistyön raameina ovat Oulun kaupungissa voimassa olevat erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden opetusta koskevat ohjeet. Heinätorin koulun tavoitteena on luonteva ja vastavuoroinen yhteistyö perusopetuksen kanssa Oulun kaupungin oppilaiden hyväksi. Uusia yhteistyömuotoja voidaan kehittää sekä Heinätorin koulun että perusopetuksen tarpeista lähtien, esimerkiksi resurssikeskustoiminta. Tavoitteena on kehittää Heinätorin koulusta opetuksen yksilöllistämiseen liittyvän tiedon, taidon ja materiaalien keskus. Heinätorin koulun alaluokkien toimiminen Nuottasaaren koulun tiloissa antaa mahdollisuuden luontevaan yhteistyöhön ja vuorovaikutukseen yleisopetuksen kanssa. Yhteistyötä toteutetaan mm. integraatiokokeilujen ja yhteisten tilaisuuksien muodossa. Nykyisin jo toteutuvaa liikuntatapahtumiin liittyvää yhteistyötä perusopetuksen kanssa voidaan kehittää sekä etsiä yhteistyölle uusia muotoja varsinkin muissa taito- ja taideaineissa. Oppilassiirtoihin liittyvät yhteistyömuodot Oppilaan siirtyessä muusta perusopetuksen koulusta Heinätorin kouluun huoltajille ja oppilaalle tarjotaan mahdollisuus tutustua kouluun ja sen toimintamuotoihin. Tarpeen vaatiessa oppilaalle voidaan tarjota myös mahdollisuus kokeilujaksoon Heinätorin koulussa ennen varsinaista koulusiirtopäätöstä. Opetuksen suunnittelun ja järjestämisen toteutumiseksi parhaalla mahdollisella tavalla tarvitaan vastavuoroista tiedon kulkua koulujen välillä. Suunniteltaessa Heinätorin koulun oppilaan siirtymistä toiseen kouluun ollaan yhteydessä huoltajaan ja tulevaan kouluun. Heinätorin koulu antaa tulevalle koululle kaiken tarpeellisen oppilasta koskevan tiedon ja voi tarvittaessa antaa konsultaatiota. Heinätorin koulu on mukana myös tutustumiskäyntien ja kokeilujaksojen suunnittelussa. 14

15 2.5.3 Yhteistyö kotien kanssa Päävastuu lapsen kasvatuksesta on aina hänen huoltajillaan. Koulu vastaa oppilaan kasvatuksesta ja oppimisesta kouluyhteisön jäsenenä. Huoltajien on tärkeää koko perusopetuksen ajan ottaa vastuu lapsensa tavoitteellisesta koulutyöstä. Koulu tukee huoltajia tässä tehtävässä tiedottamalla ja järjestämällä tapaamisia. Yhteistyölle etsitään luontevia tapoja yhdessä huoltajien kanssa. Yhteistyö huoltajien kanssa on erityisen tärkeää ongelmatilanteissa ja opetuksen nivelvaiheissa. Luokanopettaja tai luokanvalvoja kutsuu oppilaan ja huoltajat arviointikeskusteluun lautakunnan päätöksen mukaisesti. Yhteinen keskustelu auttaa oppilasta arvioimaan oppimistaan ja ottamaan vastuuta työskentelystään. Oppilaan mukana olo keskusteluissa on tärkeää. Huoltajille keskustelut antavat tarvittavaa tietoa lapsen koulutyön tukemiseksi. Opettajalle yhteiset keskustelut ovat tärkeitä oppilaan tuntemuksen kannalta. Arviointikeskusteluissa keskustellaan oppilaan opintojen etenemisestä, työskentelytaidoista ja käyttäytymisestä sekä asetetaan yhteisiä tavoitteita opiskelulle. Keskusteluissa käsitellään myös oppilaan ohjauksen kannalta ajankohtaisia aiheita. Keskustelun tuloksia on hyvä dokumentoida esimerkiksi oppilaan oppimissuunnitelmaan. Huoltajille tarjotaan mahdollisuuksia osallistua koulun kehittämiseen. Jokaisessa oululaisessa peruskoulussa toimii vanhempien edustajisto (esim. kotikoulutoimikunta). Toimikunnan edustajien valinnasta ja toimenkuvasta sovitaan huoltajien kanssa. Vanhempien edustajisto tukee koulutyötä ottamalla kantaa ja vaikuttamalla koulua koskeviin päätöksiin luottamuselimissä ja alueellisissa yhteistyöryhmissä. Koulumme oppilaat ovat erityistä tukea tarvitsevia, joten kodin ja koulun välinen yhteistyö on kiinteää. Yhteydenpito koteihin on säännöllistä ja välttämätöntä koulutyön onnistumisen kannalta. - Koulussamme yhteydenpidosta huoltajiin vastaa luokanopettaja/-valvoja. - Tapaamismuodot vaihtelevat vanhempainilloista henkilökohtaisiin tapaamisiin opettajan ja oppilaan huoltajien välillä. HOJKS- tapaamiset kuuluvat jokaisen opettajan työtehtäviin ja niihin osallistuvat opettajan lisäksi ainakin oppilaan huoltaja/huoltajat ja mahdollisesti oppilas itse. - Kodin ja koulun välistä yhteistyötä tuetaan oppilashuoltoryhmän toiminnan avulla. - Oppilaiden huoltajat saavat tarvittavat tiedot koulutyön järjestämisestä sekä toteuttamisesta syksyisin jaettavan syystiedotteen muodossa. Lisäksi tähän aihepiiriin perehdytään vanhempainilloissa sekä henkilökohtaisissa tapaamisissa. Normaalista koulutyöskentelystä poikkeavista asioista, tapahtumista ja tilanteista jokainen opettaja tiedottaa koteihin. - Huoltajilla ja opettajilla on velvollisuus ilmoittaa lapsen poissaolot sekä niiden syyt. Muihin kuin sairaudesta aiheutuviin poissaoloihin on kysyttävä koulusta lupa. - Jatko-opintojen ja TET- jaksojen osalta informointi ja yhteydenpito huoltajiin ovat pääsääntöisesti 15

16 opinto-ohjaajan vastuulla. - Opetustyön tavoitteiden arviointi tapahtuu keväällä HOJKS- tapaamisen yhteydessä, jolloin arviointikeskustelun pohjana käytetään HOJKS- kaavaketta. - Heinätorin koulussa kodin ja koulun yhteistyötä tukee kotikoulutoimikunta, joka on vapaamuotoinen ryhmä, ja jonka kokoontumiset ovat avoimia kaikille oppilaiden vanhemmille ja huoltajille Muu ammatillinen yhteistyö Yhteistyö toisen asteen ammatillisen koulutuksen kanssa Heinätorin koulu rakentaa yhteistyöverkostoa toisen asteen ammatillisen koulutuksen oppilaitosten kanssa. NIVA- ammattikymppi liittyy perusopetuksen ja ammatillisen opetuksen nivelvaiheeseen. NIVA- ammattikympin kautta kehitetään edelleen jo aloitettua yhteistyötä Oulun Palvelualan Opiston ja Oulun Seudun ammattiopiston ja ammattikorkeakoulun kanssa. Yhteistyön tarkoituksena on auttaa Heinätorin koulussa peruskoulun päättäviä, erityistä tukea ja ohjausta tarvitsevia oppilaita pääsemään ammatillisiin opintoihin suunnitelmallisesti. Ensimmäisen vaiheen yhteistyömuotona on seurata oppilaitten sijoittumista mainittuihin ja myös muihin ammatillisiin oppilaitoksiin ja toimittaa heidän opiskelunsa järjestämisen helpottamiseksi peruskoulun 9. luokan siirto-hojks:t. Lisäksi Heinätorin koulun opinto-ohjaaja avustaa tarvittaessa opiskelijan sijoittumista ja opiskelusuunnitelman tekemistä yhteistyössä ammatillisten oppilaitosten kanssa. Yhteistyömuotoja kehitetään yhteistyössä myös muiden toisen asteen oppilaitosten kanssa sekä muun ammatillisen koulutuksen kanssa. Oppilashuollollinen yhteistyö Heinätorin koulussa laaditaan erikseen suunnitelma oppilashuollon ja siihen liittyvän yhteistyön järjestämiseksi. Oppilashuollossa yhteistyötahoja ovat mm. kouluterveydenhuolto, kuraattori, koulupsykologi, sosiaalityöntekijät, lastensuojeluviranomaiset sekä opetustoimen ja terveystoimen ulkopuolisina perheneuvola, OYS:n lasten ja nuorten psykiatrinen klinikka, perhekodit sekä seurakunta. Muu yhteistyö Heinätorin koulu jatkaa vakiintunutta yhteistyötä eri viranomaisten (poliisi, liikenneturva, palo- ja pelastustoimi), nuorisotyötä tekevien tahojen, nuorisotoimen, urheiluseurojen ja koulua lähellä olevien yhteisöjen kanssa. Yhteistyötä kehitetään ja tiivistetään tarpeen mukaan. 16

17 2.6 Kuvaus kouluvuoden työn periaatteista Koulun juhlat Koulun syyslukukausi päättyy joulujuhlaan ja kevätlukukausi kevätjuhlaan. Koulun muita mahdollisesti järjestettäviä juhlia ovat mm. itsenäisyyspäivän juhla (joulukuu) ja Kalevalan juhla (helmikuu). Teemapäivät Koululla opetuksessa voidaan ottaa huomioon mahdolliset kalenterivuoden mukaiset tapahtumat, jotka luontevasti mukautuvat opetuksessa. Tällaisia muita tapahtumia ovat mm. konsertit, teatteriesitykset, kirjailijavierailut ym. kysymykseen tulevat vierailut. Tällaisia mahdollisia eheyttäviä teemoja ja aihekokonaisuuksia ovat mm. syyskuu lokakuu marraskuu joulukuu tammikuu helmikuu maaliskuu huhtikuu toukokuu koulun liikuntapäivä syksyn satoa/ markkinat pyhäinpäivä adventti ja vuosi vaihtuu ja ystävyys kansainv. pääsiäinen Eurooppapäivä joulun teemana: aika naistenpäivä lähestyminen kansain. lastenpv. YKviikko eläinten viikko Isänpäivä itsenäisyys nuorten valtakunnalliset sanataidepäivät laskiainen veteraanien päivä kevät/ luonnonsuojelu lastenelokuvat Kalevala äitien päivä lapsen koulun oikeuksien liikuntapäivä/hiihto päivä Vanhempainillat ja tapaamiset: Koululla järjestetään vanhempainiltoja luokittain tarpeen mukaan ( vähintään kerran lukukaudessa). Opettajat tapaavat tarvittaessa muulloinkin vanhempia. Oppilaan HOJKS - palavereihin osallistuu aina oppilaan huoltaja. Koko koulun / useampia luokkia koskevissa vanhempainilloissa pyritään saamaan alustajiksi asiantuntijoita. Opintoretkien ja leirikoulutyön periaatteet: Koko koulun / luokkien yhteisiä retkiä järjestetään sekä syksyllä, talvella että keväällä. Tavoitteena on aina edistää yhteistyötaitoja, hyvää ryhmäytymistä ja koulun yhteisöllisyyttä. Opetusmenetelmiin sisältyy erilaisia sosiaalisen oppimisen tapoja ja hyvän käyttäytymisen opettelemista. Opintoretkien tarkoituksena on syventää ja monipuolistaa oppisisältöjä eri oppiaineissa. Opintoretkissä vastuu on koululla ja se edellyttää opettajan mukana oloa. Vanhemmat voivat osallistua leirikoulun suunnitteluun ja toteuttamiseen. 17

18 Opettajien suunnittelutyön periaatteet: (opettajien kokoukset, tiimien työskentely, VESO- päivät) Heinätorin koululla pidetään tarpeen mukaan koko henkilökunnan kokouksia. Koululla pidetään opettajien kokoukset vuosittaisen työsuunnitelman mukaisesti. Opetustyön suunnittelussa käytetään tiimityöskentelyä. Koulussa toteutetaan opetusalan virkaehtosopimuksen mukaiset VESO- koulutuspäivät. Arviointi- ja kehityskeskustelut: Heinätorin koulun johtamisen, kehittämisen ja yhteistyön väline on rehtorin suunnittelemat ja toteuttamat arviointi- ja kehityskeskustelut. Henkilöstön jaksamisen tukeminen: Oulun kaupungin opetustoimi on strategiassaan paneutunut erityisesti henkilöstönsä jaksamiseen. Heinätorin koulu tukee omien työntekijöidensä jaksamista käyttämällä Oulun kaupungin palveluja ja asiantuntemusta, mm. TYKY toiminta ja muu kuntouttava toiminta. Koulullamme pyritään kehittämään tapoja sisäiseen työnohjaukseen, samalla opettajat osallistuvat työilmapiirin arviointiin. Työilmapiirin arviointi ja arviointiin pohjautuva työympäristön kehittäminen auttavat jaksamisessa. Työnohjauksen tavoitteena on ensisijaisesti lisätä opettajien edellytyksiä selviytyä opetus - ja kasvatustyössä sekä edistää työyhteisön toimintaa. Työnohjauksella voidaan katsoa olevan myös työsuojelullista merkitystä. Koulutyö on ihmissuhdetyötä ja voimavaroja kuluttavaa sekä alati muuttuvaa ja haasteellista. Koulumme opettajilla tulee olla mahdollisuus saada työnohjausta. Koulun verkostoyhteistyö Heinätorin koulun verkostoyhteistyön tavoitteena on laajentaa yhteistyötä sekä esiopetuksen että ammatillisen opetuksen suuntaan. Sen lisäksi jo olemassa olevia yhteyksiä pyritään tiivistämään. Sujuvan verkostoyhteistyön kannalta on tärkeää osata hyödyntää yhteistyötahojen erityisosaamista ja jonkin erityisen asian noustessa esille oppilashuoltotyössä tietää, mihin on syytä olla yhteydessä. Tätä tietoa opettajille välittyy parhaiten oppilashuoltotyöryhmän kautta. Yhteistyötahoista eniten käytettyjä ovat sijais- ja nuorisohuolto, sosiaalitoimi, opetustoimen koko oppilashuollollinen yksikkö, perheneuvola, OYS ja Tahkokangas sekä Merikosken ammatillinen koulutuskeskus, joiden kanssa syvennetään ja parannetaan kokonaisvaltaista yhteistyötä. Ammatillisen koulutuksen onnistumisen edellytysten parantamiseksi ja ammatilliseen koulutukseen pääsemiseksi Heinätorin 10.lk toimii toisen asteen ammatillisen oppilaitoksen yhteydessä. Ammatillisten oppilaitosten kanssa pyritään laajentamaan yhteistyötä huolehtimalla oppilaiden jatkokouluttautumisesta. Vastuuhenkilöinä toimivat rehtori ja opintojenohjaaja. 18

19 Nuottasaaren yksikössä pyritään mahdollisuuksien mukaan integraation toteuttamiseen yleisopetusryhmien kanssa. Pyritään lisäämään yhteistyötä alueen muiden koulujen kanssa. 2.7 Koulun säännöt HEINÄTORIN KOULUN JÄRJESTYSSÄÄNNÖT Perusopetuslain 29 mukaan jokaisella opetukseen osallistuvalla on oikeus turvalliseen opiskeluympäristöön. Heinätorin koulun järjestyssäännöt on laadittu, jotta jokainen kouluyhteisön jäsen voi oppia ja työskennellä turvallisessa ja rauhallisessa ympäristössä. Heinätorin koulun henkilökunta kasvattaa yhteistyössä vanhempien kanssa oppilaista vastuuntuntoisia, yhteistyökykyisiä ja hyvin käyttäytyviä lapsia ja nuoria. Yleisiä ohjeita koulumme oppilaalle Käyttäydyn ystävällisesti ja kohteliaasti kaikkia kohtaan. Noudatan opettajien ja koulun muun henkilökunnan ohjeita. Tervehdin koulun henkilökuntaa ja vieraita. Keskityn opiskeluun ja annan työrauhan toisille. Koulun tiloissa liikun rauhallisesti ja meluamatta. Säilytän ja suojelen yhteistä omaisuutta ja huolehdin omista koulutavaroistani. Mikäli rikon jotakin, korvaan sen. Tuon kouluun vain koulutyössä tarvitsemiani tavaroita. En koske luvatta toisten tavaroihin. Olen koulussa pukeutuneena sään mukaan ja asiallisesti. Riisun päällysvaatteet sisälle tullessani ja jätän ne naulakkoon. Suljen matkapuhelimen tunnille tullessani. Pidän ympäristön siistinä (en roskaa, en syljeskele). Ruokailu Noudatan hyviä ruokailutapoja ja toimin opettajan ja keittiöhenkilökunnan antamien ohjeiden mukaan. Välitunnit Välituntialuetta on koulun piha lukuun ottamatta autoille ja pyörille varattua aluetta, koulun portaita ja terveydenhoitajan tiloja ympäröivää aluetta. Välitunnille menen ja tulen sieltä viivyttelemättä. En kiusaa ketään, enkä käy kenenkään kimppuun leikilläkään. Turvallisuussyistä en heittele lumipalloja, en tee liukupaikkoja enkä pyöräile välitunnin aikana. Mikäli välitunnilla sattuu jokin vahinko, ilmoitan siitä valvovalle opettajalle. En poistu koulualueelta ilman lupaa. 19

20 Koulumatkat Tulen kouluun ajoissa. Koulumatkat kuljen ketään kiusaamatta ja häiritsemättä. Noudatan liikennesääntöjä. Menen koulun jälkeen suoraan kotiin, ellen ole huoltajan kanssa toisin sopinut. Kurinpito Oppilaan on noudatettava lakeja ja asetuksia. Jos oppilas ei noudata koulun järjestystä, käyttäytyy sopimattomasti tai laiminlyö tehtävänsä, hän syyllistyy rikkomukseen. Tällöin koulun on ryhdyttävä perusopetuslain 36 mukaisiin ojentamistoimiin. Kotitehtävänsä laiminlyönyt oppilas voidaan määrätä työpäivän päätyttyä enintään tunniksi kerrallaan valvonnan alaisena suorittamaan tehtäviään. Opetusta häiritsevä oppilas voidaan määrätä poistumaan luokasta oppitunnin jäljellä olevaksi ajaksi. Epäasiallisesti käyttäytyvä oppilas voidaan määrätä enintään kahden tunnin jälki-istuntoon. Oppilasta, joka rikkoo järjestystä, menettelee vilpillisesti tai käyttäytyy muuten epäasiallisesti, voidaan rangaista kurinpidollisesti. Kurinpitorangaistuksia ovat kirjallinen varoitus ja oppilaan erottaminen enintään kolmeksi kuukaudeksi. Poissaolot Jos oppilas on poissa koulusta sairauden vuoksi, on huoltajan ilmoitettava siitä puhelimitse viipymättä kouluun. Kesken päivän sairauden vuoksi koulusta poistumiseen oppilas tarvitsee aina terveydenhoitajan, luokanvalvojan tai muun opettajan luvan, jos ed. eivät saavutettavissa. Ennalta tiedettävistä muista syistä, enintään viiden päivän vapautukseen koulunkäynnistä anotaan kirjallisesti lupa luokanvalvojalta, pitempiin poissaoloihin rehtorilta. Luvattomista poissaoloista rangaistaan aina. 2.8 Koulun toiminnan kehittäminen ja arviointi Heinätorin koulussa pyritään arvioinnin avulla koulun kokonaisvaltaiseen kehittämiseen. Arviointi pyritään saamaan luontevaksi työvälineeksi koulukulttuurissamme ja sen kehittämisessä. Heinätorin koulussa työsuunnitelmassa pyritään määrittämään vuotuiset arvioinnin kohteet. Vuosittain pyritään arvioimaan uusien opetussuunnitelmien toteutumista koulun arjessa ja korjaamaan siinä esiin tulevia muutostarpeita. Koulumme tärkein tavoite on turvata oppilaillemme yksilöllisten edellytysten mukaisten tietojen ja taitojen saavuttaminen, on näiden tavoitteiden saavuttaminen jatkuvan arvioinnin kohteena. Opettajat suorittavat oppilasarviointia ja rehtori puolestaan arvioi niiden saavuttamista koko koulun tasolla. Myös vanhemmat arvioivat oppilaiden saavutusten toteutumista ja opetuksen laatua. Yläluokkien osalta tärkeä arvioinnin kohde on oppilaiden jatkokoulutukseen sijoittuminen ja ammatillisen tutkinnon suorittaminen. 20

21 Koulu pyrkii aktiivisesti kehittämään pedagogiseen toimintaansa erilaisia projekteja ja toimintamuotoja. Vuosittain nämä kehittämisprojektit ovat arvioinnin kohteina. Rehtori ja opetusvirasto pyrkivät arvioimaan koulussa taloudellisten resurssien kohdentumista annettujen resurssien mukaisesti. Koulussamme kehitetään toimintakulttuuria siten, että henkilökunnan jaksamista vahvistetaan huomioimalla olemassa olevat resurssit. Koulutus ja työnohjaus monipuolistaa jaksamista ja viihtymistä. Tätä toimintaa arvioidaan kolmen vuoden välein Oulun kaupungin työterveyshuollon suorittaman arvioinnin pohjalta. Esiin tulleita kehittämisen kohteita pyritään toteuttamaan olemassa olevien resurssien avulla. Arviointitietoa kerätään joko suullisen palautteen tai kirjallisten kyselyiden avulla. 3 OPETUKSEN JÄRJESTÄMISEN PERIAATTEET 3.1 Koulun paikallinen tuntijako Oulun perusopetuksen tuntijako (opetussuunnitelman liite 9.2) perustuu valtioneuvoston asetuksessa 1435/2001 annettuun tuntijakoon. Oulun perusopetuksen tuntijako osoittaa puitteet koulun oman tuntijaon suunnitteluun. Tuntijaossa määritetään oppilaan oppituntien lukumäärät vuosiluokittain, opetuksen määrät eri oppiaineissa vuosiluokittain ja valinnaisten opintojen määrä. Tuntijaossa määritetään opetuksessa lukuvuoden aikana toteutuvat laskennalliset vuosiviikkotunnit. Opetusta voidaan jaksottaa ja eheyttää tuntijaon puitteissa. Tuntijako antaa koululle mahdollisuuden päättää opetuksen painotuksesta taito- ja taideaineiden opetuksessa eri vuosiluokilla. Opetuksen tulee kuitenkin noudattaa Oulun perusopetuksen tuntijaossa määriteltyjä opetuksen vähimmäistuntimääriä. Paikallinen tuntijako /Heinätorin koulu 1.-6.lk 1. LUOKKA 2.LUOKKA 3.LUOKKA 4.LUOKKA 5.LUOKKA 6.LUOKKA AI EN MA YMP/FK UE HI MU KU KÄ LI BG/Valin

22 7.-10.lk 7.LUOKKA 8.LUOKKA 9.LUOKKA NIVA 10 AI EN RU MA BG/GE FK , 1 TT 1,5 1,5 0 0 UE HI MU ,5 KU KÄ KO ,5 LI OP 0,5 0,5 1 2 VALIN Heinätorin koulun tuntijako noudattaa alaluokkien osalta pääsääntöisesti Oulun kaupungin yleisopetuksen paikallista tuntijakoa. Yläluokkien tuntijaossa painottuvat erityisesti kädentaito aineet. Kahdeksannella ja yhdeksännellä luokilla oppilaiden opintosuunnitelmaan kuuluvat tekninen työ, tekstiilityö, kotitalous kuvaamataito ja musiikki pakollisena ja niistä voidaan myös valita yksi oppiaine edelleen valinnaisena kahdeksannella ja yhdeksännellä luokalla.(opltk ) Tuntijako ilmoitetaan syystiedotteessa huoltajille. Oppilaille annettava lukujärjestys voi luokilla olla ns. kokonaisopetuslukujärjestys, jossa oppiaineita ei eritellä, mutta ryhmäjaot näkyvät. (esim. matematiikka, äidinkieli ja käsityö) Ainekohtainen lukujärjestys voidaan antaa 3.luokalta lähtien. 22

23 3.2 Oppilaaksi ottamisen periaatteet Kouluissa noudatetaan opetuslautakunnan hyväksymiä oppilaaksi ottamisen periaatteita, joissa määritellään myös oppilasalueet ja maksuttoman koulukuljetuksen periaatteet. Periaatteet tarkistetaan vuosittain. Oulun kaupungin peruskouluihin otetaan oppilaita, joiden asuinkunta on Oulu. Kunta osoittaa oppilaalle lähikoulun oppilasaluejaon mukaisesti. Kunta voi kuitenkin perustellusta opetuksen järjestämiseen liittyvästä syystä vaihtaa opetuksen järjestämispaikkaa. Oppilaan erityisen tuen tarve pyritään Oulussa toteamaan mahdollisimman varhain yli hallintokuntarajojen toteutettavana moniammatillisena yhteistyönä. Tukitoimia haetaan ja niiden käytöstä sovitaan oppilaan huoltajan, opettajien ja oppilashuollon ammattihenkilöiden kanssa. Jos oppilas valitsee muun kuin englannin ensimmäiseksi vieraaksi kielekseen, hän voi siirtyä opiskelemaan valitsemaansa kieltä oman koulualueensa ulkopuolella olevaan kouluun. Kansainväliseen kouluun ja erikoisluokille, joita ovat kuvataide-, musiikki- ja liikuntaluokat, valitaan oppilaat hakemuksien ja valintakokeiden perusteella. Periaatteet kirjataan kyseisten koulujen opetussuunnitelmiin. Erityiskoulujen, erityisluokkien, lisäluokkaopetuksen sekä valmistavan opetuksen oppilasalueena on koko kaupunki. Näissä kouluissa tarkennetaan oppilaaksi ottamisen periaatteet koulun opetussuunnitelmassa. Maahanmuuttajaoppilaat ohjataan valmistavaan opetukseen, jota annetaan lautakunnan nimeämissä kouluissa. Lisäluokkaopetuksen sijoituksesta päätetään erikseen vuosittain. Harjaantumisopetukseen ja kansainväliseen kouluun voidaan ottaa myös vieraskuntalaisia oppilaita. Heinätorin koulun koulupiirinä toimii koko Oulun kaupunki. Oppilaaksi otettavalla on oltava opetuspäällikön allekirjoittama erityisopetuksen siirtopäätös. Päätös Heinätorin kouluun siirtymisestä tehdään aina yhteistyössä huoltajan ja lähikoulun/päiväkodin kanssa. Koordinaattori pidetään siirroista ajan tasalla. 23

24 3.3 Opinnoissa etenemisen periaatteita Opinnoissa etenemisen ja vuosiluokalta siirtymisen periaatteet on määritelty perusopetusasetuksessa ja opetussuunnitelman perusteissa. Oppilaan opintojen etenemisestä tiedotetaan säännöllisesti huoltajalle. Opetuksen tavoitteita ja oppilaan etenemistä tarkastellaan huoltajien ja opettajien välisissä arviointikeskusteluissa ja muussa yhteistyössä. Mikäli oppilaalla on vaikeuksia edetä opinnoissaan, hänelle tulee tarjota tukiopetusta sekä muita opiskelun kannalta tarkoituksenmukaisia tukimuotoja. Vuosiluokalta siirtymisen periaatteet Oppilas siirtyy seuraavalle vuosiluokalle, mikäli hän on suorittanut koulun opetussuunnitelmassa määritellyt vuosiluokan tavoitteet hyväksytysti. Jos oppilas annetuista tukitoimista huolimatta ei ole suorittanut hyväksytysti jonkin oppiaineen tai aineryhmän opetussuunnitelman mukaista oppimäärää, hänen suorituksensa hylätään siltä osin. Oppilaalle tulee kuitenkin varata mahdollisuus opetukseen osallistumatta osoittaa saavuttaneensa hyväksyttävät tiedot ja taidot. Oppilas voi siirtyä seuraavalle vuosiluokalle, vaikka hänellä olisi hylättyjä suorituksia, jos arvioidaan, että hän selviytyy seuraavan vuosiluokan opinnoista hyväksytysti. Oppilas katsotaan yhdeksännen luokan oppilaaksi, kunnes hän suorittaa perusopetuksen koko oppimäärän ja saa päättötodistuksen tai hänen oppivelvollisuusikänsä täyttyy ja hän eroaa koulusta. Vuosiluokalle jättäminen tai ehdot Oppilas voidaan jättää vuosiluokalle, jos hänellä on yhdessä tai useammassa vuosiluokan oppiaineessa hylätty suoritus ja arvioidaan, ettei hän suoriudu seuraavan vuosiluokan tavoitteista. Oppilas voidaan jättää vuosiluokalle, jos se on hänen yleisen koulumenestyksensä vuoksi tarpeen, vaikkei hänellä olisi hylättyjä suorituksia. Ennen tällaista päätöstä huoltajalle on tarjottava tilaisuus tulla kuulluksi. Jos oppilaalla on hylätty suoritus yhdessä tai useammassa oppiaineessa, luokalle jättämisestä voidaan tehdä ehdollinen päätös. Päätöksessä mainitaan ne vuosiluokan osaalueet, jotka oppilaan on suoritettava hyväksytysti siirtyäkseen seuraavalle vuosiluokalle. Vuosiluokalle jäävän oppilaan suoritukset raukeavat. Opinnoissa eteneminen oman opinto-ohjelman mukaan Oppilas voi edetä myös vuosiluokkiin sitomattoman opetuksen mukaisesti. Tällöin hänelle laaditaan oppimissuunnitelma tai henkilökohtaisen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (ks. luvut 4.2 ja 5.5). Oman opinto-ohjelmansa mukaan opiskeleva oppilas siirtyy kouluvuoden työnsä päätyttyä seuraavalle vuosiluokalle. Oppilas voidaan jättää vuosiluokalle vain yleisen heikon koulumenestyksen vuoksi. Oppilaan siirtyminen toiseen oppilasryhmään tai toiseen kouluun Oppilaan siirtyessä toiseen oppilasryhmään tai toiseen kouluun tulee kiinnittää huomiota opetuksen ja oppilaan hyvinvoinnin kannalta merkittävän tiedon kulkuun. Nämä käytänteet on määritelty luvun ohjeissa. Mikäli oppilas siirtyy toiseen oululaiseen peruskouluun, hänen oppilastietonsa siirretään hallinto-ohjelman kautta. Oppilaan siirtyessä toisen kunnan peruskouluun hänelle annetaan erotodistus. Erotodistuksen liitteenä tulee olla koulun tuntijako sekä selvitys mahdollisista opetuksen painotuksista. Valmistavan opetuksen ja lisäopetuksen erityiskysymyksistä määrätään erillisissä opetussuunnitelmissa. 24

25 Heinätorin koulussa jokainen oppilas etenee henkilökohtaisen opetussuunnitelman (HOJKS) mukaan, jonka pohjalta myös oppilasarviointi suoritetaan. Oppilas etenee opetuksessa pääsääntöisesti vuosiluokittain, mutta tästä voidaan myös poiketa, jos se on oppilaan edun mukaista. Oppilas pyritään aina sijoittamaan opetusryhmään, joka parhaiten vastaa hänen ikätasoaan ja tarpeitaan. Oppilaan opintojen etenemistä seurataan jatkuvasti ja tarvittaessa tehdään henkilökohtaiseen opetussuunnitelmaan muutoksia lukuvuoden aikana. Opetuksen etenemisestä tiedotetaan huoltajille HOJKS -palavereissa kaksi kertaa lukuvuoden aikana, sekä lukukausi ja lukuvuositodistuksilla. Etenemisestä on syytä olla huoltajiin yhteydessä muinakin aikoina, jotta koti ja koulu voivat yhdessä tukea oppilaan edistymistä parhaalla mahdollisella tavalla. 3.4 Koulun kieliohjelma Heinätorin koulun A1- kieli on englanti, jonka opiskelu aloitetaan 3. luokalla. Keskeistä opintojen alkuvaiheessa on kielen kuuntelu, kielellä leikkiminen loruillen ja laulaen sekä yksinkertaisten fraasien rohkea ilmaisu. B- kielenä on ruotsi, jonka opiskelu aloitetaan 7-luokalta. Koulussa pyritään huomioimaan kielen opiskelijoiden erilaiset tasot esimerkiksi toisistaan poikkeavien tuntimäärien muodossa. Pyrkimyksenä on antaa kaikentasoisille oppijoille onnistumisen elämyksiä ja mahdollisuus omien edellytysten mukaiseen etenemiseen. 25

26 3.5 Eri kieli- ja kulttuuriryhmiin kuuluvien opetus Oulu on kansainvälistyvä kaupunki. Eri kulttuuriryhmät tuovat rikkautta ja kasvattavat suvaitsevaisuuteen. Perusopetuksen tavoitteena on monikulttuurisuuteen kasvaminen. Saamen kielen ja romanikielen opetus Oulussa saamen kieltä opetetaan täydentävänä opetuksena tai kerhomuotoisesti. Tämä opetus tähtää kielitaidon ylläpitämiseen. Opetuksen tavoitteista ja järjestelyistä tiedotetaan tarkemmin huoltajille opetustoimen tiedotteissa. Opetusta pyritään järjestämään eri puolilla kaupunkia tarpeen mukaan. Saamen kielen opetukseen on laadittu erillinen opetussuunnitelma. Viittomakielinen opetus Viittomakielisessä opetuksessa noudetaan perusopetuksen opetussuunnitelman perusteita. Koska viittomakielellä ei ole yleisesti käytössä olevaa kirjoitusjärjestelmää, henkilökohtainen kielellinen vuorovaikutus korostuu. Viittomakielistä opetusta annetaan Merikartanon koulussa. Joidenkin erityisryhmien opetuksessa käytetään tukiviittomia. Muiden kieliryhmien opetus Maahanmuuttaja on yleiskäsite, jota käytetään kuvaamaan kaikkia eri syistä maahan muuttaneita henkilöitä. Käsitteen piiriin kuuluvat turvapaikanhakijat, pakolaiset, siirtolaiset, paluumuuttajat sekä muusta syystä Suomeen tulleet. Maahanmuuttajaoppilaita koskevia periaatteita sovelletaan niiden oppilaiden opetuksessa, joiden suomen kielen taito ja suomalaisen kulttuurin tuntemus eivät riitä suomenkieliseen yleisopetukseen. Valmistavalla opetuksella tarkoitetaan vasta maahan muuttaneiden opetusta. Valmistavan opetuksen tavoitteena on taata maahanmuuttajille riittävä kielen ja kulttuurin tuntemus, jotta yleisopetukseen osallistuminen tulisi mahdolliseksi. Oulun kaupungissa maahanmuuttajataustaisten kieliryhmien valmistava opetus on keskitetty lautakunnan nimeämiin kouluihin. Maahanmuuttajaoppilaan oppimiseen vaikuttaa hänen aiempi oppimishistoriansa, joka voi poiketa suomalaisesta tavasta opiskella. Opiskelun yksilölliset tavoitteet määritellään oppilaan oppimissuunnitelmassa tai henkilökohtaisen opetuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa. Oppilaan tausta ja vähitellen kehittyvä suomen kielen taito otetaan huomioon oppilaan arvioinnissa. Oppilaan suomen kielen taitojen puutteet huomioidaan käyttämällä soveltavia arviointimenetelmiä. Maahanmuuttajaoppilas osallistuu suomi toisena kielenä -opetukseen, mikäli hänen kielitaitonsa ei riitä suomi äidinkielenä -tasoiseen opiskeluun. Paluumuuttajien kohdalla kielitaidon arviointiin ja kielen kehityksen tukemiseen tulee kiinnittää huomiota. Oulussa englanninkielinen opetus on keskitetty Oulun kansainväliseen kouluun (Oulu International School). Kansainvälisessä koulussa tarjotaan opetusta niille oppilaille, joiden kielitaito riittää englanninkieliseen opiskeluun. Koulussa järjestetään oppilaan oman äidinkielen opetusta eri kielissä, mikäli oppilasryhmät kaupungissa ovat riittävän suuria. Koulun toiminnasta tiedotetaan koulun kotisivuilla ja opetustoimen oppaissa. Eri uskontokuntiin kuuluvat oppilaat Oppilaan uskonnollinen tausta otetaan huomioon perusopetuksessa. Lainsäädännössä erotetaan uskonnon opetus ja uskonnon harjoittaminen. Eri uskontoihin liittyviä kulttuurisia tapoja kunnioitetaan koulussa. Heinätorin koulussa pyritään ottamaan huomioon eri kieliryhmien opetus siten, että kotikielen opetus pyritään järjestämään yhteistyössä alueen muiden koulujen kanssa. Opetuksessa tavoitteena on monikulttuurisuuteen kasvaminen. Pyrkimyksenä on myös ottaa huomioon kodin taholta tulleet toiveet esim. tapakulttuuriin liittyen. Eri uskontoihin liittyviä kulttuurisia tapoja kunnioitetaan koulussamme ja uskonnollinen tausta otetaan opetuksessa huomioon. S2 kielen opetusta järjestetään tarpeen mukaan. 26

27 4 OPISKELUN YLEINEN TUKI 4.1 Tukiopetus Oppilaalle, joka on jäänyt jälkeen opinnoissaan tai tarvitsee erityistä tukea, on annettava tukiopetusta (PL 16. ). Tukiopetus on ensisijainen tukitoimi opiskeluvaikeuksissa. Se on sekä ennalta ehkäisevää että korjaavaa. Oppilaalla on oltava mahdollisuus osallistua tukiopetukseen, ennen kuin hänen menestymisensä oppiaineessa tai aineryhmässä arvioidaan heikoksi. Tukiopetus voidaan järjestää samanaikaisopetuksena tai työjärjestyksen mukaisten oppituntien ulkopuolella yksilö- tai ryhmäopetuksena. Tukiopetuksessa otetaan huomioon oppilaan tuen tarve, vahvuudet, oppimistyyli ja työskentelytavat. Oppilaan edellytetään osallistuvan hänelle tarjottavaan tukiopetukseen. Aloitteen tukiopetuksen järjestämisestä tekee ensisijaisesti opettaja. Oppilaan huoltajalle tiedotetaan tukiopetuksen järjestämisestä ja oppilaan mahdollisesta osallistumisesta siihen. Heinätorin koulussa tukiopetus on yksi oppilaan oppimisen ja kasvun tukimuoto. Tukiopetuksen avulla pyritään korjaamaan ja myös ennaltaehkäisemään oppilaan opiskelun ja koulunkäynnin vaikeuksia. Heinätorin koulussa kaikilla oppilailla eri luokka-asteilla on oikeus saada tukiopetusta. Rehtori pyrkii varaamaan koulun työsuunnitelmaan riittävästi resurssia tukiopetuksen antamiseen. Heinätorin koulussa tukiopetusta pyritään antamaan oppilaalle ja opettajalle sopivana ajankohtana. Opettaja tiedottaa tukiopetuksen antamisesta koteihin. Tukiopetuksessa käytettävänä olevaa eriyttävää materiaalia suunnitellaan yhteistyössä eri opettajien kanssa. 4.2 Oppimissuunnitelman laatimisen yleiset periaatteet Oppilaalle voidaan laatia oppimissuunnitelma. Oppimissuunnitelma on väline opetuksen yksilöllistämiseen, oppimisen arviointiin sekä oppilaan ohjaukseen. Erityisen tärkeää oppimissuunnitelman laatiminen on silloin, kun opetus on vuosiluokkiin sitomatonta (PA 11 :n 3. mom.) tai kun lapsi tarvitsee erityistä tukea oppimisessaan. Koulun vaihtuessa siirtokeskustelussa täytettävä oppimissuunnitelma turvaa jatkuvuutta oppimisen tukitoimissa. Oppimissuunnitelman laatimisessa on keskeistä yhteistyö oppilaan, huoltajan ja opettajien kesken ja mukana voi olla myös oppilashuollon edustajia. Oppimissuunnitelma voidaan laatia huoltajien kanssa käytävien keskustelujen perusteella. Mikäli oppilaalle on esiopetuksessa laadittu lapsen esiopetuksen suunnitelma, oppimissuunnitelma voidaan rakentaa sen pohjalle. Perusopetuksen alkuvaiheessa oppimissuunnitelman laatimisen päävastuu on opettajalla, mutta valmisteluvastuu voi vähitellen siirtyä yhä enemmän oppilaalle itselleen. Tällöin oppilas ottaa vastuuta opiskelustaan ja saa oppimiseensa enemmän tavoitteellisuutta. Oppimissuunnitelmassa asetetaan tavoitteita oppilaan kasvulle, kehitykselle ja oppimiselle. Siihen voidaan kirjata oppilaan opinto-ohjelma, oppilaan opiskelun erityiset painoalueet, valinnaiset opinnot, opetuksen eriyttäminen ja mahdolliset tukitoimet sekä arviointikeskustelussa asetetut tavoitteet. Silloin kun oppilas etenee oman opinto-ohjelmansa mukaan, oppimissuunnitelmassa on mainittava opintokokonaisuudet, jotka sisältyvät oppilaan opinto-ohjelmaan, ja määriteltävä niiden suorittamisjärjestys ja aikataulu sekä mahdolliset erityistavoitteet. Oppimissuunnitelma voidaan laatia valmiille lomakkeelle tai sen muoto voi olla vapaa. Erityisopetuksessa olevan oppilaan HOJKS HOJKS korvaa korvaa oppimissuunnitelman. 27

28 Koulussamme laaditaan kaikille oppilaille HOJKS:t. 4.3 Oppilashuollon suunnitelma Oppilashuolto on lakisääteisesti osa koulun opetus- ja kasvatustoimintaa, joka kuuluu kaikille kouluyhteisössä työskenteleville sekä oppilashuoltopalveluista vastaaville viranomaisille. Oppilashuolto on sekä yhteisöllistä että yksilöllistä tukea. Oppilashuollon tehtävänä on osaltaan huolehtia oppilaiden fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista ja tukea oppilaiden tasapainoista kasvua ja kehitystä. Oppilashuollolla varmistetaan kaikille tasavertainen oppimisen mahdollisuus sekä edistetään välittämisen ja myönteisen vuorovaikutuksen kulttuuria kouluyhteisössä. Oppilashuollon avulla pyritään ehkäisemään ja tunnistamaan oppimisen esteitä, oppimisvaikeuksia sekä muita ongelmia riittävän ajoissa ja puuttumaan niihin. Oppilaan oppiminen ja hyvinvointi ovat yhteydessä toisiinsa. Hyvinvoinnin vahvistamisessa on tärkeää kiinnittyminen koulun ja luokan yhteisöön, turvallisuuden ja luottamuksen kokemus koulussa ja myönteinen palaute. Oppilasta ohjataan kehittämään opiskelun taitoja sekä vastuullisuutta koulutyössään. Tavoitteena on, että oppilas oppii käyttämään mahdollisimman hyvin omia voimavarojaan edellytystensä mukaisessa opiskelussa. Oulun kaupungin opetustoimen ja sosiaali- ja terveystoimen yhteisten strategisten päämäärien mukaisesti oppilashuollon palvelut järjestetään alueellisesti lähikouluperiaatetta noudattaen yhteistyössä kotien ja eri yhteistyötahojen kanssa. Oppilaiden tarvitsemia tukipalveluja kuten erityisopetusta, opinto-ohjausta, kuraattori- ja psykologipalveluja sekä kouluterveydenhuoltoa pyritään vahvistamaan alueellisesti osittain resurssia uudelleen suuntaamalla. Päämääränä on eri hallinnollisten toimialojen toteuttama oppilashuollollinen yhteistyö, jossa lapsesta jo hänen varhaisina vuosinaan tehdyt havainnot ja toteutuneet tukitoimet yhdistyvät luontevaksi, lapsen ja nuoren tervettä kasvua ja kehitystä tukevaksi kokonaisuudeksi. Varhaiskasvatuksen, esiopetuksen ja perusopetuksen oppilashuollosta luodaan oppilaan kasvua ja oppimista tukeva kokonaisuus. Opetustoimessa oppilashuoltotyötä ohjaavat toimintaperiaatteet: varhainen tunnistaminen ja tarkoituksenmukainen puuttuminen lapsen ja nuoren tuen tarpeisiin ja ilmenneisiin vaikeuksiin tukea tarjotaan odottamatta, että lapsi tai nuori tulee sitä itse pyytämään luottamuksellisuus eri osapuolten välillä on kaiken oppilashuoltotyön edellytys oppilashuollollisessa yhteistyössä työskennellään moniammatillisessa asiantuntijaverkostossa, jossa on sovittu keskinäisistä toimintatavoista ja vastuualueista osallisuus ja vuorovaikutus oppilaiden ja heidän huoltajiensa kanssa turvaavat, että kaikkien asianosaisten ääni tulee kuuluviin avoin ja kaikkia osapuolia kunnioittava tapa työskennellä luo turvallisuutta ja luottamusta kouluilla turvataan oppilashuollon riittävä saatavuus uusia toiminta- ja ratkaisumalleja kehitetään. Heinätorin koulun oppilashuoltoryhmän toimintasuunnitelma Lasten ja nuorten hyvinvoinnin perusta on kodin ja koulun antama turvallisuus, huolenpito, välittäminen ja vastuu. Hyvinvointi on kasvun, kehityksen ja oppimisen perusta. 28

29 Oppilashuoltotyö tukee koulun perustehtävää: opetus- ja kasvatustyötä. Oppilashuollolla on tärkeä merkitys koko kouluyhteisön psykososiaalisten, pedagogisten sekä erityispedagogisten ja fyysisten riskitekijöiden ehkäisijänä, tunnistajana ja ongelmatilanteisiin puuttujana. Kouluyhteisön kehittäminen turvalliseksi oppimisympäristöksi sekä ristiriitojen, kiusaamisen ja väkivaltatilanteiden ehkäiseminen edellyttävät yhteisötason toimintaa, jossa on suuri merkitys moniammatillisen oppilashuollon asiantuntemuksella. Toimiva yhteistyö oppilashuoltohenkilöstön ja opettajien kesken on erittäin tärkeää. Heinätorin koulussa toimii kahdesti kuukaudessa ( torstaisin) kokoontuva oppilashuoltoryhmä. Ryhmän jäseninä ovat rehtori, kuraattori, koulupsykologi, terveydenhoitaja, oppilaanohjaaja. Kerran kuussa kokoontuu laajempi oppilashuoltoryhmä, johon edellisten lisäksi kuuluu koululääkäri ja sosiaalityöntekijä. Oppilashuoltoryhmään voidaan kutsua tarvittaessa aina luokanopettaja, oppilas ja vanhemmat. Oppilashuoltotyön painopistealueena on varhainen tukeminen ja oppilaan kokonaisvaltaisen psyykkisen ja sosiaalisen hyvinvoinnin huomioiminen koulun toiminnassa. Tässä työssä oppilashuolto pyrkii auttamaan ja tukemaan opettajaa, oppilasta ja vanhempia erilaisilla konsultaatioilla ja tuomalla yhteistyöverkoston avun saataville. Tavoitteena on hyvä, turvallinen ja toimiva kouluyhteisö. Käytännössä tämä tarkoittaa puuttumista havaittuihin ongelmiin ja pyritään löytämään niihin kulloinkin sopiva ratkaisu sekä yksilön että koulun kannalta. Painotetaan ennaltaehkäisevää työtä koko koulun tasolla. Pyritään samaan oppilashuoltotyö koko koulun yhteiseksi asiaksi. Päätöksistä pidetään kirjaa ja tiedotetaan aina kaikille sidosryhmille (opettajat, vanhemmat, oppilaat, sosiaalitoimi.). Oppilashuollon yksi tärkeä voimavarana on koulussamme moniammatillinen ja kokonaisvaltainen näkemys oppilaiden tukemisessa. 29

30 4.3.1 Koulun oppilashuoltotyö Oppilaalla on oikeus saada oppilashuollollista tukea ja oppilaan huoltajalla on oikeus vaatia sitä. Oppilashuoltotyö edellyttää onnistuakseen oppilaan hyvinvointia tukevien toimintojen aktiivista kehittämistä sekä ongelmatilanteisiin sopivien ratkaisumallien kehittämistä ja soveltamista. Oppilashuoltotyötä koordinoidaan ja kehitetään moniammatillisessa oppilashuoltoryhmässä ja toteutetaan yhteistyössä oppilaiden ja heidän huoltajiensa sekä koulun ulkopuolisten viranomaistahojen kanssa. Oppilashuoltoryhmän nimetty kokoonpano määräytyy koulukohtaisesti. Pääsääntöisesti työryhmään kuuluvat rehtori, erityisopettaja, kouluterveydenhoidon edustajat sekä koulukuraattori ja/tai koulupsykologi sekä opinto-ohjaaja. Oppilashuoltoryhmän kokoonpano voi vaihdella käsiteltävien asioiden luonteen mukaisesti. Oppilaan opettajien ja koulunkäyntiavustajien osallistuminen tapauskohtaisesti työryhmän työskentelyyn on tärkeää. Oppilashuoltotyöryhmän toiminnan kokonaisvastuu on rehtorilla. Oppilashuoltoryhmät työskentelevät suunnitelmallisesti ja konsultoiden opettajia. Nopean puuttumisen periaate edellyttää säännöllisiä kokoontumisia. Oppilashuoltoryhmä arvioi toimintaansa säännöllisesti. Oppilashuollon tavoitteena on puuttua nopeasti oppilaan ongelmiin tukea oppilaan hyvinvointia koulutyössä määritellä koulun toimintamalli oppilaiden erilaisissa vaikeuksissa ja kurinpitorangaistusten yhteydessä sopia oppilashuollollisista toimenpiteistä ja tarvittavista tukitoimista tarjota konsultaatiota opettajille koordinoida eri auttajatahojen keskinäistä yhteistyötä koordinoida oppilashuoltotyöhön liittyvää koulutusta tukea opettajien työssä jaksamista. Perusopetuslain 29. takaa lapselle oikeuden turvalliseen oppimisympäristöön. Laki velvoittaa opetuksen järjestäjää laatimaan suunnitelman oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä sekä toimeenpanemaan suunnitelman ja valvomaan sen noudattamista ja toteutumista. Koulun suunnitelman pohjana käytetään Oulun opetustoimessa laadittuja turvallisuusohjeita. Suunnitelma liitetään osaksi koulun turvallisuuskansiota. Oppilashuollossa erityisluokanopettajalla on ensisijainen tehtävä huolehtia luokkansa oppilashuollollisesta työstä. Jatkuva yhteistyö kotien kanssa antaa vahvan tuntemuksen oppilaan tuen tarpeeseen. Erityisluokanopettaja saattaa tunnistaa myös ensimmäisenä oppilaansa tilanteen. Heinätorin koulussa toimii opettajien työn tukena moniammatillinen oppilashuoltoryhmä, johon kuuluvat rehtori, kuraattori, terveydenhoitaja, opinto-ohjaaja, laaja-alainen erityisopettaja ja konsultoiva psykologi. Oppilashuoltoryhmän tärkein tehtävä on auttaa opettajaa ja oppilasta oppilashuollollisissa asioissa ja pitää yhteyttä oppilaan kasvun tukemisessa muihin hoitaviin tahoihin. Heinätorin koulun oppilashuoltoryhmä kokoontuu kahdesti kuukaudessa ja kokoontumisajankohta ilmoitetaan aina viikkotiedotteessa. Oppilashuoltoryhmä ottaa pikaisesti käsittelyyn opettajien esille nostamat oppilashuollolliset tarpeet ja pyytää 30

31 yhteiseen oppilashuoltokokoukseen tarpeen mukaan eri asianosaiset. Oppilashuollossa tehtävissä toiminnoissa yhteyttä koteihin pitää sovitulla tavalla aina koulukuraattori. Harkittaessa oppilaan siirtymistä muihin koulumuotoihin Heinätorin koulusta, on aloitteen tultava aina oppilaan omalta opettajalta rehtorille tiedoksi. Tämän jälkeen asia siirtyy rehtorin välityksellä oppilashuoltoryhmässä tarkastelun kohteeksi. Oppilashuoltoryhmän käsiteltyä asian koulumme integraatioopettaja kartoittaa oppilaalle parasta mahdollista lähikoulua, missä pystytään riittävästi tukemaan oppilaan kasvua ja kehitystä. Tämän jälkeen oppilaalle tarjotaan mahdollisuudet tutustumisjaksoihin ko. koulussa. Kaikkea tätä toimintaa koordinoi koulumme integraatio-opettaja yhdessä rehtorin kanssa. 31

32 4.3.2 Koulunterveydenhuolto Kouluterveydenhuollon säädöspohja on kansanterveyslaissa. Sen 14. :n mukaan kunnan tulee ylläpitää kouluterveydenhuoltoa, johon luetaan kunnassa sijaitsevien peruskoulujen terveydellisten olojen valvonta sekä oppilaiden terveydenhoito ja tarpeellinen erikoistutkimus. Terveystarkastusten tavoitteena on turvata jokaiselle oppilaalle mahdollisimman terve kasvu ja kehitys ja luoda perusta aikuisiän terveydelle ja hyvinvoinnille. Kouluterveystarkastuksissa luodaan kokonaisnäkemys oppilaan psyykkisestä, fyysisestä ja sosiaalisesta kehityksestä, toimintakyvystä, hyvinvoinnista sekä erityisen tuen tarpeesta. Terveystarkastukset tehdään koulunkäynnin alkaessa, vuosiluokilla 5 6 sekä perusopetuksen päättövaiheessa. Terveystarkastuksessa otetaan huomioon huoltajien, oppilaan ja opettajien havainnot oppilaan hyvinvoinnista ja oppimisen etenemisestä sekä tiedot oppilaan aiemmista terveystarkastuksista. Tavoitteena on, että lapsi ja huoltajat tapaavat koululääkärin ainakin näissä kolmessa vaiheessa. Näiden lisäksi terveystarkastuksia tehdään tarpeen mukaan. Terveydenhoitaja tapaa oppilaan vuosittain. Vanhempia kannustetaan osallistumaan lastensa terveystarkastuksiin. Lapsen fyysisen ja psyykkisen kasvun tukeminen nuoreksi aikuiseksi on kouluterveydenhoidon tärkeä tehtävä. Tämä työ sisältää paitsi nuoren myös hänen huoltajansa tukemisen ja neuvomisen kasvua koskevissa kysymyksissä. Päihteet, kaverisuhteet, seksuaali-identiteetti ja mielenterveydelliset häiriöt korostuvat yläluokkalaisten parissa tehtävässä työssä. Moniammatillisuus ja yhteistyö eri tukiverkostojen kanssa ovat tärkeitä väyliä nuorten auttamisessa. Kouluterveydenhuolto valvoo ja edistää koulun terveydellisiä oloja sekä terveen kouluyhteisön rakentamista. Koululääkäri ja -terveydenhoitaja toimivat koulun oppilashuoltoryhmän jäseninä. Oppilashuoltoryhmän tapaamisia suunniteltaessa otetaan huomioon lääkärin mahdollisuus osallistua niihin. Terveydenhoitaja on mukana oppilashuollollisissa siirtokeskusteluissa perusopetuksen nivelvaiheissa siirryttäessä esiopetuksesta kouluun, alaluokilta yläluokille ja toiselle asteelle. Oppilastyössä kouluterveydenhoitaja voi tehdä kotikäyntejä, luokkakohtaista työtä sekä yksilötyötä. Koulussa toimivan terveydenhoitajan ja lääkärin työn tuloksellisuus edellyttävät, että kyseiset henkilöt toimivat osana kouluyhteisöä ja heillä on riittävästi aikaa lasten kohtaamiseen ja perheiden tukemiseen ja siihen, että erikoissairaanhoidon konsultaatio toimii. Kouluterveydenhoidolla on hyvä olla käytössään asianmukaiset, myös liikuntaesteisille riittävän tilavat vastaanottotilat. On suositeltavaa, että tilat sijaitsevat koulurakennuksessa, mikä helpottaa koulun henkilöstön ja oppilaiden kanssa tehtävää yhteistyötä. Tämä otetaan huomioon koulurakennuksia saneerattaessa ja rakennettaessa. Kouluterveydenhuollon työntekijänä hammaslääkäri ja hammashoitaja toimivat muun kouluterveydenhuollon kanssa yhteistyössä terveyden edistämiseksi. Vanhempia informoidaan koulunkäynnin alkaessa suun terveydenhoitopalveluista. Hammashoitolasta lähetetään hoitoaika tai kehotus hoitoajan varaamiseen suoraan kotiin tai koulun välityksellä. Vuosittaisista suun terveydentilan tarkastuksista on luovuttu koko maassa. Tarkastukset tehdään suun terveydentilan vaatiman tarpeen mukaan. Kouluterveydenhuollon työntekijät tukevat yhdessä huoltajien ja koulun henkilöstön kanssa lapsen ja nuoren terveellisten elämäntottumusten kehittymistä. Tavoitteena on, että lapsi ja nuori kykenee tekemään terveyttä edistäviä valintoja elämässään. Koulupäivän aikana esimerkiksi oppilaskunta voi järjestää välipalamyyntiä. Tarjonnan on hyvä tukea oppilaiden terveellisiä ravintotottumuksia. Välipalatarjonnan järjestämisessä otetaan huomioon elintarvikehygieniaa koskevat määräykset. 32

33 Ajankäyttö Kouluterveydenhoitajan aikaa varataan koululle 2-kertaisesti verrattuna yleisopetuksen oppilaisiin. Terveydenhoitaja on koululla 2 päivänä viikossa, vastaanottoa pidetään myös Nuottasaaren koulun puolella. Muina päivinä terveydenhoitajan tavoittaa Oulun Suomalaisen yhteiskoulun lukiolta ( ent. Kuusiluodon koulu) ja puhelimitse. Koululääkäri on tavattavissa koululla 2 päivänä kuukaudessa ja tarvittaessa antaa konsultaatioapua myös puhelimitse. Päivystystunti on klo 12-13, jolloin oppilaat voivat tulla vast. otolle ilman ajanvarausta toimittamaan kiireellistä apua tarvitsevia asioitansa. Tarvittaessa varataan pidempi vast.ottoaika. Painotetaan eri nivelkohtia koululaisen elämässä Kiinnitetään erityistä huomiota oppilaan kouluuntulovaiheessa oppilaaseen tutustumiseen ja autetaan oppilasta tutustumaan kouluun sekä koulun tapoihin. Tuodaan esille myös kouluterveydenhuollon tapaamisissa koulun omia päämääriä ja painopistealueita. - tilataan oppilaan terveystiedot edellisestä kouluneuvolasta ja tarvittaessa pyydetään suullinen raportti edelliseltä terveydenhoitajalta. - esitellään koulun terveydenhoitotilat ja henkilökunta sekä vastaanottoajat - raportoidaan tarvittavat tiedot oppilaan terveydestä luokanopettajalle sekä tarvittaessa oppilashuoltoryhmän jäsenille. - keskustellaan normaaleissa koulutilanteissa oppilaan kanssa koulu- ym. kuulumisista - terveydenhoitaja vierailee ensimmäisessä luokassa tutustumismielessä - kouluterveydenhoitaja ja lääkäri osallistuvat tarvittaessa oppilaan opetussuunnitelmien tekemiseen. - tehdään tarvittavat suosituksen oppimisympäristön muuttamiseksi oppilaan opiskelua tukevaksi (kulkutiet, valaistus, työpöytä ja -tuoli, apuvälineet) Terveydenhoitajan ja oppilaan keskusteluissa painottuu osa-alueet: - tupakoimattomuus - alkoholin ja huumaavien aineiden käyttö - oikeat ravintotottumukset - säännöllisen miellyttävän liikuntamuodon löytäminen - harrastukset - sosiaalisen elämän merkitys elämässä - fyysisten ja psyykkisten sairastumisriskien löytäminen Terveystarkastukset Terveystarkastuksissa kiinnitetään huomio lapsen ja nuoren normaaliin fyysiseen ja psyykkiseen kehitykseen sekä huomioidaan hänen sosiaaliset selviytymismahdollisuutensa niin koulussa kuin vapaa-ajallakin. Huomioidaan oppilaan yksilöllinen tukitoimenpiteiden tarpeellisuus. Ohjataan lasta kehitystä edistäviin harrastuksiin ja erityistukipalveluihin (terapiat, erityispoliklinikat, sairaala 33

34 jne). Tuetaan huoltajia lapsen kehityksen edistämisessä. Yläasteen oppilaiden terveydenhuoltoon sisältyy norm. tarkastusten ohella ammatinvalinnan huomioonottaminen. Tuodaan esille mahdollisten sairauksien vaikutus ammattia suunniteltaessa. Yhteisen toimenpiteet terveyden edistämiseksi Kaikkien oppilaiden tapaamisissa korostetaan terveydellisten elämäntapojen pitkälle elämään tähtäävää tarkoitusta. Sovitaan koulussa yhteiset toimintamallit terveyden edistämiseksi. Turvataan toiminnan kouluterveydenhuollon kitkaton jatkuminen riittävällä tiedottamisella toiminnansuunnitelmista ja muutoksista niin koulun kuin terveydenhuollonkin puolella Kouluruokailu ja kuljetukset Kouluruokailu Perusopetuslakiin on kirjattu, että oppilaille on tarjottava tarkoituksenmukaisesti järjestetty ja ohjattu, määrältään riittävä, täysipainoinen ja maksuton ateria. Kouluruokailu on osa oppilashuoltoa ja siten edistää oppilaan hyvinvointia ja kasvua. Kouluateria on päivän tärkein ateria ja kattaa noin kolmanneksen päivän energiatarpeesta. Sen suunnittelussa huomioidaan ravitsemussuositukset ja erikoisruokavaliot. Ruokalistalla ja henkilökunnan asennoitumisella on merkitystä kouluruokailun kokonaislaatuun. Ruokailun ajankohta pyritään järjestämään niin, että oppilaan vireystila säilyy koulupäivän aikana. Ruokailutilat suunnitellaan niin, että ne mahdollistavat sujuvan toiminnan, ovat viihtyisiä ja kaiuttomia. Tiloja tulee voida hyödyntää myös muihin tarkoituksiin osana koulun oppimisympäristöä. Tämä otetaan huomioon tiloja saneerattaessa ja rakennettaessa. Kouluruokailun tavoitteet: terveellisten ruokailutottumusten opettaminen lisäämällä ravitsemustietoisuutta yhteistyössä opettajien ja terveydenhuollon henkilöstön kanssa tapakasvatuksen tukeminen vahvistamalla hyvien ruokailutapojen oppimista ja toisen ihmisen huomioivaa käyttäytymistä suomalaisen ruokakulttuurin välittäminen tarjoamalla suomalaista perusruokaa. kansainvälisyyskasvatuksen tukeminen lisäämällä kansallisen ja kansainvälisen ruoka- ja tapakulttuurin tuntemusta erilaisilla teemaviikoilla ympäristökasvatuksen tukeminen noudattamalla kestävän kehityksen periaatteita ja ohjaamalla oppilaat jätteiden kierrätykseen oppilaan ohjaaminen työntekoon ja sen arvostamiseen TET-jaksoilla oppilaan osallistuessa ruokailun järjestämiseen KOULURUOKAILU Heinätorin koulussa tarjotaan oppilaille yksi lämmin, maksuton ateria. Ruokaa tulee varata riittävästi, koska monelle oppilaalle koulun tarjoama lounas saattaa olla ainoa lämmin ateria koko päivänä. 34

35 Ruokailutilanteissa ohjataan oppilaita rauhalliseen, toisen ihmisen huomioivaan käyttäytymiseen ja hyvien ruokailutapojen noudattamiseen. Kouluruokailun tavoitteena on monipuolistaa koululaisen ravintotottumuksia ja painottaa kasvisten osuutta turvallisessa ruokavaliossa. KOULUKULJETUKSET Koulukuljetukset Silloin kun perusopetusta saavan oppilaan koulumatka on viittä kilometriä pitempi, on oppilaalla oikeus maksuttomaan kuljetukseen tai kuljettamista tai saattamista varten myönnettävään riittävään avustukseen. Oppilas on oikeutettu tähän tukeen poikkeuksellisesti, jos koulumatka on oppilaan ikä tai muut olosuhteet huomioon ottaen oppilaalle liian vaikea, rasittava tai vaarallinen. Tällöin päätöksen tekee koulun rehtori. Koululaisia kuljettavalla on oltava hyvä ammattitaito. Hänen tulee ymmärtää lasten kuljettamistehtävä myös kasvatustehtävänä. Kuljettaja on kasvattaja: Hän ohjaa turvalliseen liikennekäyttäytymiseen ja antaa siten lapsille mallin siitä, kuinka liikenteessä tulee toimia. Kuljettajan on toimittava lasten kanssa tasapuolisesti ja johdonmukaisesti. Ongelmatilanteet hänen on kyettävä ratkaisemaan keskustellen. Koulukuljetusten tarjouskilpailussa huomioidaan se, kuinka yritys sitoutuu noudattamaan edellä mainittuja tavoitteita. Ennen lukuvuoden alkua kuljettajille ja huoltajille tiedotetaan koulukuljetuksen periaatteista. Heinätorin koulun oppilaat kulkevat koulussa joko taksikyydillä tai linja-autolla. Pääsääntöisesti pienemmät luokkien oppilaat kulkevat koulussa taksilla. Siitä ylempien luokkien oppilaita pyritään ohjaamalla ja opettamalla kulkemaan itsenäisesti linja-autolla koulussa. Koulumme pienimmät luokkien oppilaat kulkevat taksikyydillä koulussa. Taksin kuljettajilla on oltava hyvä ammattitaito erityislasten kuljettamiseen. Oppilaat ovat koulumatkan aikana kuljettajan vastuulla. Oppilaiden täytyy noudattaa kaikkia kuljettajan antamia liikenneturvallisuussäännöksiä, esim. turvavöiden käyttö on ehdottoman tärkeää. 4. luokkalaisista alkaen oppilaille pyritään opettamaan itsenäistä kulkemista kouluun linja-autolla. Meidän koulumme oppilaat voivat kuitenkin vielä ylemmilläkin luokilla tarvita taksikyyditystä kouluun. Tähän päätökseen tarvitaan yleensä lääkärin tai muun oppilashuollon ammattihenkilön kirjoittama todistus. 35

36 4.4 Koulun kerhotoiminta Oulun kaupungissa järjestetään koulun opetus- ja kasvatustyön tukemiseksi kerhotoimintaa. Kerhotoiminnalla tuetaan oppilaiden eettistä ja sosiaalista kasvua sekä itsensä monipuolista kehittämistä sekä kouluviihtyvyyttä. Kerhotoiminta täydentää ja rikastuttaa koulussa tapahtuvaa opiskelua. Kerhot ovat koulutuntien ulkopuolista toimintaa ja oppilaille vapaaehtoisia. Kerhoja suunnitellaan ja toteutetaan alueellisessa yhteistyössä lähikoulujen, nuorisotoimen ja eri järjestöjen edustajien kanssa. Myös huoltajien edustajat ja oppilaat voivat osallistua suunnitteluun. Koululla nimetään lukuvuosittain kerhoyhdyshenkilö, joka ohjaa ja seuraa koulun kerhotoimintaa sekä toimii koulun edustajana alueellisessa yhteistyössä. Yhdyshenkilö vastaa myös kerhotoiminnan arvioinnista ja kehittämisestä koulussa. Kerho-ohjaajina voivat toimia opettajat, eri järjestöjen edustajat, huoltajat tai muut toiminnasta kiinnostuneet henkilöt. Kerho-ohjaajien valinnasta päätetään koulukohtaisesti. Kerho-ohjaajan tehtävänä on suunnitella ja toteuttaa sovitut kerhotunnit sekä informoida mahdollisista muutoksista. Kerho-ohjaaja pitää kirjaa kerhotunneista ja kerhoon osallistuvista oppilaista sekä osallistuu kerhotoiminnan arviointiin. Oulussa kerhotyöllä pyritään ehkäisemään syrjäytymistä antamaan onnistumisen ja osaamisen kokemuksia lisäämään oppilaiden kouluviihtyvyyttä antamaan mahdollisuus sosiaalisten taitojen kehittämiseen ja yhteisöllisyyden kasvamiseen lisäämään oppilaiden osallisuutta ja aktiivisuutta lähiyhteisössä kannustamaan oppilaiden harrastusten viriämistä kehittämään oppilaiden luovaa toimintaa ja ajattelua tarjoamaan turvallinen aikuiskontakti iltapäivisin tarjoamaan harrastustoimintaa kotien lähellä tukemaan kotien kasvatustyötä. Koulujen kerhotoiminnan lisäksi Oulussa järjestetään aamu- ja iltapäivähoitoa. Näistä järjestelyistä vastaa nuorisotoimi. Heinätorin koulun kerhotoiminta Tavoitteet - tarjota mielekästä tekemistä - ehkäistä syrjäytymistä - aktivoida oppilaita osallistumaan ohjattuun vapaaehtoiseen toimintaan kouluajan ulkopuolella - tarjota ainutlaatuisia onnistumisen elämyksiä - kehittää oppilaan sosiaalisia taitoja ja päivittäisessä elämässä tarvitsemiaan tietoja ja taitoja. Kerhotoiminnan käytännöt - kerhot kirjataan koulun työsuunnitelmaan lukuvuoden alussa 36

37 - kerhojen toimintaa arvioidaan lukuvuoden lopussa ja tarve määritellään seuraavaa lukuvuotta ajatellen - kerhoja järjestetään monipuolisesti ja erikokoisille ryhmille - koululle nimetään kerhoyhdyshenkilö, joka kokoaa kaikki tarvittavat tiedot - kerhotoimintaa suunnataan myös koulunsa päättäneille oppilaille. - alkavista kerhoista ilmoitetaan koulun syystiedotteessa - kerho-ohjaaja huolehtii koulun sisäisestä tiedottamisesta - kerhoja voidaan myös pitää projektiluontoisesti. 5 ERITYISTÄ TUKEA TARVITSEVIEN OPPILAIDEN OPETUS 5.1 Yleiset periaatteet Koulun ensisijainen tehtävä on tarjota oppilaalle hänen ikäkautensa ja edellytystensä mukaista opetusta. Perusteet erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden opetuksen järjestämiseksi turvataan lailla. Erityistä tukea tarvitseva oppilas voi opiskella yleisopetuksessa, erityisluokalla tai erityiskoulussa. Erityisopetus ja yleisopetus nähdään toisiaan täydentävinä toimintamalleina. Lähtökohtana on jokaisen lapsen oikeus opiskella oman alueensa koulussa. Tämä edellyttää kouluissa tapahtuvaa kehittämistyötä. Mikäli oppilaan opiskelu lähikoulussa ei ole mahdollista tai se ei ole oppilaan kehityksen kannalta tarkoituksenmukaista, opetus järjestetään osittain tai kokonaan sopivassa erityisopetuksen ryhmässä. Oppilaalle voidaan järjestää erityiskoulussa tai -luokassa arviointijakso, jonka aikana hänen opetusjärjestelyjään suunnitellaan erityisen tarkasti. Erityiskoulut ja -luokat toimivat kiinteässä yhteistyössä yleisopetuksen koulujen kanssa. Erityiskoulu tarjoaa oppilaalle mahdollisuuden koko oppivelvollisuuden suorittamiseen, mikäli se on oppilaan kokonaistilanteen ja edun mukaista. Tavoitteena on kuitenkin oppilaan kuntoutuminen siten, että hän voi siirtyä jatkamaan opiskeluaan oman alueensa lähikoulussa riittävien tukitoimien turvin. Heinätorin koulu on osa Oulun kaupungin erityisopetuspalveluja. Erityiskoulujen tehtävät ja asema tulevat tarkentumaan Oulun kaupungin erityisopetussuunnitelmassa. Heinätorin koulun tehtäviin kuuluu mm. o o o o tarjota mahdollisuus koko oppivelvollisuuden suorittamiseen erityisluokalla, jos se on oppilaan edun mukaista toimia lähikouluperiaatetta tukevasti esim. tarjoamalla mahdollisuus lyhyemmän ajanjakson opiskeluun (esim. alkuopetus tai opiskelu yläluokilla) yksilöllistää opetusta kaikissa niissä oppiaineissa, joissa oppilaan edellytykset niin vaativat (HOJKS) antaa oppilaalle mahdollisuus tarvittaessa edetä yleisopetuksen opetussuunnitelman mukaan joissakin oppiaineissa joko Heinätorin koululla tai jollakin yleisopetuksen koululla 37

38 o o o o o o o o o toimia Oulun kaupungissa asiantuntijana erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden opetuksessa ja pyrkiä jatkuvasti kehittymään tässä tehtävässä mm. opettajien koulutuksen (esim. opetusmenetelmät) ja ajanmukaisten materiaalien ja niihin liittyvän tietouden avulla tarjota mahdollisuus tutustua erityisopetuksen oppimateriaaleihin ja opetusmenetelmiin. toimia yhteistyössä lähikoulujen kanssa ja antaa tarvittaessa konsultaatiota erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden opetuksessa. pyrkiä rakentamaan mahdollisimman toimiva moniammatillinen kouluyhteisö, jossa myös vanhemmat ovat merkittävässä roolissa tukea oppilaita opetuksen nivelvaiheissa (esim. siirtyminen ammatillisiin opintoihin) tarjota oppilaille turvallinen ja toimiva kouluympäristö rakentaa jokaisen oppilaan myönteistä minäkuvaa huomioimalla hänen yksilölliset tarpeensa ja tarjoamalla niille rakentuvia onnistumisen elämyksiä tiedottaa riittävästi koulun toiminnasta ja opetuksesta eri yhteistyötahoille tuoda esiin julkisuudessakin Heinätorin koulun mahdollisuudet ja saavutukset erityistä tukea tarvitsevien opetuksessa (realistisesti, mutta positiivisessa hengessä!) 38

39 5.2 Oppilaan tukeminen opetuksen siirtymävaiheissa Erityistä tukea tarvitsevan oppilaan koulunkäynnin aloitus ja siirtyminen luokasta ja koulusta toiseen Varhaiskasvatus, esiopetus ja perusopetus muodostavat oppilaan kehityksen kannalta kokonaisuuden. Yhteisenä tavoitteena on, että oppilaan kehitysviivästymät ja/tai psykososiaaliset oireet havaitaan mahdollisimman varhain ja aloitetaan viipymättä sekä pedagoginen että lääkinnällinen kuntoutus. Esiopetuksen ja perusopetuksen aikana oppilashuoltotyöhön voi osallistua tapauskohtaisesti oppilaan siirtymistä ennakoiden vastaanottavan koulun oppilashuoltoryhmän edustajia. Esiopetuksesta vastaava opettaja täyttää yhdessä huoltajien kanssa tiedonsiirtolomakkeen, joka toimitetaan vastaanottavalle koululle. Lomakkeeseen on kirjattu huoltajien ja esiopetusryhmän opettajan havainnot lapsesta ja mahdollinen tuen tarve. Tiedonsiirtolomake täytetään kaikista koulunkäyntinsä aloittavista lapsista ja se voidaan täyttää myös siirryttäessä luokasta ja koulusta toiseen. Erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden osalta siirtokeskustelut pyritään käymään aikaisin kevätlukukaudella (ks. liitteet). Koollekutsujana on koulunkäynnin aloittamisvaiheessa vastaanottavan koulun rehtori. Siirryttäessä perusopetuksessa koulusta toiseen asia sovitaan joko alue- tai tapauskohtaisesti. Tavoitteena on, että koululla on tarvittava tieto tukitoimien järjestämiseksi ja aikaisempien tukitoimien mahdolliseksi jatkamiseksi. Tukitoimista sovitaan yhteistyössä oppilaan huoltajien kanssa. Järjestelyjen pohjana on kuntoutussuunnitelma (esiopetus), oppimissuunnitelma tai HOJKS. Moniammatillista yhteistyötä, jolla tuetaan lapsen siirtymistä esioppilaasta koululaiseksi ja edelleen yläluokille, kuvataan liitteissä 9.3 ja 9.4. Oppilaan edun mukaista on, että hän mahdollisimman nopeasti pääsee edellytyksiään vastaavaan kouluun tai opetusryhmään. Siirtyminen esiopetuksesta 1. luokalle Heinätorin kouluun siirtyvästä esikoululaisesta pyritään pitämään jo keväällä palaveri, jossa välitetään opetuksen kannalta olennaiset tiedot esikoulusta koulun puolelle. Palaveriin voivat osallistua esikoulun ja Heinätorin koulun edustajien lisäksi lapsen vanhemmat sekä muita lapsen tukiverkoston edustajia (esim. terapeutit). Mahdollinen esiopetuksen HOJKS käydään läpi ja sen pohjalta suunnitellaan tarvittavat tukitoimet. Koulutulokkaille ja heidän huoltajilleen järjestetään tutustumispäivä toukokuussa. Tarvittaessa järjestetään henkilökohtaisia tutustumiskäyntejä Heinätorin kouluun jo ennen koulunaloituspaikan valintaa. Tärkeää koulutulokkaan tukitoimien suunnittelun ja toteutumisen kannalta on keskeytymätön verkostoyhteistyö. Ensimmäisen luokan opettaja koordinoi koulun alettua tätä yhteistyötä siltä osin, mikä koskee oppilaan koulunkäyntiä. Opettajan tulee kouluvuoden aikana olla yhteydessä koulun oppilashuoltohenkilöstöön, mikäli oppilaalla ilmenee uusien tukitoimien tarvetta. Koulun ja luokan vanhempainillat, opettajan järjestämät HOJKS-tapaamiset sekä päivittäinen yhteydenpito esim. reissuvihkon 39

40 avulla tai puhelimitse ovat lukuvuoden aikana toteutuvia kodin ja koulun välisiä yhteistyö- ja tukimuotoja. Ensimmäisen luokan ja ylempien luokkien välisellä yhteistyöllä (esim. kummioppilastoiminta) voidaan tukea oppilasta koulutien alussa ja luoda turvallisuuden ja yhteenkuuluvuuden tunnetta kouluyhteisössä. Siirtyminen Nuottasaaren toimitiloista Heinätorin koulun tiloihin (5.-6. luokka) Kun oppilas siirtyy Nuottasaaren toimitiloista Heinätorin koulun tiloihin oppilaaksi, sekä oppimisympäristö että oppilaat ja koulun henkilökunta vaihtuvat. Siirtymistä edeltävänä keväänä Heinätorin koulun opinto-ohjaaja käy kertomassa oppilaille tulevasta koulusta ja sen käytänteistä. Vaikka koulu on tuttu aiemmista juhlista ym. tapahtumista, keväällä järjestetään tutustumispäivä, jossa tilat ja opettajat tulevat tutuiksi. Oppilaan opetuksen järjestämiseen liittyvät tiedot välittyvät opettajien kesken luontevasti yhteisessä palaverissa. Syksyllä koulutilan vaihdoksen jälkeen oppilasta Nuottasaaressa opettaneet ja Heinätorilla opettavat opettajat vaihtavat vielä tarvittaessa tietoja koulunkäyntiin liittyvistä asioista. Siirtyminen Heinätorin koulusta toisen asteen koulutukseen Peruskoulunsa päättävä Heinätorin koulun oppilas tutustuu viimeisen lukuvuoden aikana Oulun alueen ammatillisiin oppilaitoksiin tutustumiskäyntien tai jaksojen välityksellä. Oppilaitokset järjestävät myös avoimia tutustumistapahtumia, joissa huoltajat ja oppilaat saavat tietoa oppilaitoksesta. Opinto-ohjaaja kertoo etukäteen ammatillisten koulujen mahdollisuuksista järjestää oppilaan tarvitsemia tukitoimia. Oppilaan tulevaan opiskelupaikkaan ja alaan liittyen tehdään tiivistä yhteistyötä erityisluokanopettajan, opinto-ohjaajan, oppilaan huoltajien sekä oppilaan kanssa. Tarvittaessa konsultoidaan terveydenhoitajaa, kuraattoria sekä muita tarvittavia asiantuntijoita. Ammatilliseen koulutukseen siirtyvästä oppilaasta annetaan tarvittaessa lausuntoja valintaprosessia varten. Kaikista oppilaista tehdään siirto-hojks-asiakirja, jossa tiivistetysti siirtyy tarvittava tieto tulevaan ammatilliseen oppilaitokseen. Tämä helpottaa tarvittavan tuen järjestämistä jatko-opintojen aikana. Samalla koulutukseen valitusta oppilaasta lähtee Heinätorin koululle tietoa, esim. opiskelupaikan vastaanottamisesta, opintojen käynnistymisestä, jne. Tarvittaessa jatko-opiskelupaikkaan lähetetään tarkempia tietoja oppilaasta. Kaikki siirtyvä tieto on luottamuksellista ja siirtoon tarvitaan huoltajien kirjallinen suostumus. Siirtyminen Heinätorin kouluun Oppilaan siirtyminen Heinätorin kouluun edellyttää aina tiivistä yhteistyötä lähettävän koulun ja Heinätorin koulun välillä. Tulevalle oppilaalle ja hänen vanhemmilleen järjestetään tarvittaessa mahdollisuus tutustua Heinätorin kouluun jo ennen koulupaikan valintaa. Heinätorin kouluun siirtymisen edellytyksenä ovat aina psykologiset tutkimukset ja niiden pohjalta määritelty luokkamuotoisen erityisopetuksen tarve. Lähettävän koulun yhteydenoton jälkeen järjestetään oppilaalle ja hänen vanhemmilleen tutustumiskäynti Heinätorin kouluun. Oppilaalle voidaan järjestää myös muita tutustumispäiviä tai pitempiaikainen tutustumisjakso, jos se on tarpeellista esim. oppilaan sopeutumisen tai opetusjärjestelyjen suunnittelun kannalta. 40

41 Oppilasta koskevat tiedot siirretään lähettävästä koulusta Heinätorin kouluun siirtopalaverissa, jossa ovat läsnä molempien koulujen edustajat, Heinätorin koulusta ainakin opinto-ohjaaja tai integraatio-opettaja. Siirtopalaveriin voivat osallistua myös oppilaan vanhemmat sekä muita oppilaan tukiverkoston edustajia (esim. terapeutit). Oppilaskortti, lausunnot, mahdollinen HOJKS ja muu oppilasta koskeva virallinen aineisto toimitetaan siirtopalaverin jälkeen lähettävästä koulusta Heinätorin kouluun. Siirtyminen Heinätorin koulusta Oppilaan siirtyminen Heinätorin koulusta yleisopetuksen ryhmään tai toisentyyppiseen erityisopetuksen ryhmään (esim. harjaantumisopetus) vaatii aina tarkkaa harkintaa. Mahdollisen siirtoprosessin alussa opettaja tuo oppilaansa siirtoasian oppilashuoltoryhmän käsiteltäväksi. Oppilashuoltoryhmä pohtii yhdessä luokanopettajan kanssa oppilaan opetusratkaisuja, arvioi tutkimustarpeen ja suunnittelee tarvittaessa alustavan siirtoaikataulun. Opettaja välittää nämä tiedot myös huoltajille. Oppilassiirto edellyttää voimassa olevia psykologisia tutkimustuloksia. Lähete näihin tutkimuksiin lähtee oppilashuoltoryhmän kautta. Tutkimustulosten valmistuttua oppilashuoltoryhmä ja erityisluokanopettaja arvioivat niiden pohjalta siirron tarpeellisuuden. Siirtoasiassa otetaan huomioon myös muut oppilaan koulunkäyntiin liittyvät tosiasiat sekä huoltajien näkemys. Mikäli siirtoon päädytään, Heinätorin koulun opintoohjaaja/ rehtori on yhteydessä huoltajiin ja vastaanottavaan kouluun. On tärkeää selvittää oppilaan tulevan koulun tukitoimet, luokkakoko jne. etukäteen, jotta siirto onnistuisi mahdollisimman hyvin. Siirtopalaverissa ovat läsnä koulujen edustajina ainakin opinto-ohjaaja, Heinätorin koulussa oppilasta opettanut erityisluokanopettaja ja vastaanottavan koulun luokanopettaja/ erityisopettaja. Siirtopalaveriin voivat osallistua myös vanhemmat sekä muita oppilaan tukiverkoston jäseniä (esim. terapeutit). Jos oppilas siirtyy kouluun toiselle paikkakunnalle, tiedonsiirto koululta toiselle voidaan hoitaa varsinaisen siirtopalaverin sijasta esim. puhelimitse. Ennen oppilaan siirtymistä uuteen kouluun pyritään järjestämään tutustumiskäynti, tutustumispäiviä tai kokeilujaksoja yhteistyössä vastaanottavan koulun kanssa. Siirtopalaverin jälkeen Heinätorin koulu huolehtii, että kaikki oppilasta koskevat viralliset dokumentit lähetetään vastaanottavaan kouluun. Oulun kaupungin erityisopetuksen koordinaattori pidetään siirtoprosessin vaiheista ajan tasalla. Oppilaan siirtyessä Heinätorin koulusta vastaavaan erityisopetuksen ryhmään, ei uusia psykologisia tutkimuksia aina välttämättä tarvita. 41

42 Erityistä tukea tarvitsevan oppilaan siirtyminen toiselle asteelle Oppilastietoja siirretään nivelvaiheessa oppilaitoksesta toiseen, mikäli se on jatkoopiskelun kannalta perusteltua. Oppilashuoltoryhmä kokoaa tiedot. Tieto oppilaan lopullisesta opiskelupaikasta tulee terveydenhoitajalle. Opinto-ohjaaja ja terveydenhoitaja huolehtivat yhteistyössä tietojen siirtämisestä. Opettajat voivat välittää toisilleen tietoja opetuksen tavoitteista ja sisällöistä. Muiden tietojen siirtämiseen tarvitaan opiskelijan tai huoltajan lupa. Tiedot voidaan siirtää eteenpäin esimerkiksi kirjallisesti vapaamuotoisella kaavakkeella HOJKS/oppimissuunnitelmalomakkeen yhteenvetona (luku 5.5) tai tarvittaessa erillisessä siirtopalaverissa. Erityistä tukea tarvitsevan oppilaan koulun vaihtuminen tai paluu hoitoyhteisöstä Erityisopetuksen koordinaattori on pidettävä kaikissa erityiskoulusiirroissa ajan tasalla. Päävastuu tietojen siirtämisestä on lähettävällä koululla, joka toimittaa HOJKS:n ja muut asiaan kuuluvat tiedot (tutkimustulokset ym.) vastaanottavaan kouluun. Tiedonsiirrosta vastaa lähettävän koulun rehtori. Luokanopettaja tai luokanvalvoja ja erityisluokanopettaja sekä molempien koulujen erityisopettajat ovat siirtoprosessissa päävastuullisia. Oppilaan siirtopalaveriin osallistuvat huoltajat, molempien koulujen edustajat ja tarvittaessa erityisopetuksen koordinaattori tai integraatio-opettaja. Kaikissa siirtymistilanteissa on suositeltavaa järjestää oppilaalle ja hänen huoltajilleen tutustumiskäynti mahdolliseen tulevaan kouluun. Oppilaan siirtyessä lähikoulusta erityiskouluun tai -luokkaan tai päinvastoin on kokeilujakson järjestäminen tarpeen. Kokeilujakso antaa mahdollisuuden arvioida siirtoratkaisua realistisesti niin oppilaan kuin koulunkin kannalta. Oppilaan siirtyminen erityiskoulusta lähikouluun edellyttää tiivistä moniammatillista yhteistyötä lähettävän ja vastaanottavan koulun välillä. Lähettävä erityiskoulu konsultoi lähikoulua tarvittaessa myös käytännön ratkaisuissa. Oppilaan erityisopetussiirron purkaminen kannattaa tehdä vasta, kun oppilaan selviytyminen yleisopetuksen vaatimuksista on varmaa. Sairaalajakson aikana lapsi säilyy oman koulunsa oppilaana. Jakson jälkeen hän palaa joko omaan kouluunsa tai luokkaansa tai hänen kohdallaan sovitaan muista järjestelyistä. Siirtymävaiheessa sairaalakoulun opettaja tekee yhteistyötä vastaanottavan koulun opettajan kanssa. Tiedon siirtäminen tapahtuu lainsäädännön rajoissa. Lupa tiedonsiirtoon kysytään aina huoltajilta hoito- tai tutkimusjakson alkaessa. Koulujärjestelyistä sovitaan yhteisissä kouluneuvotteluissa, joihin osallistuvat sairaalakoulun opettaja, hoitavan osaston edustaja sekä vastaanottavan koulun opettaja. Silloin, kun oppilas on hoidossa neljä viikkoa tai pitempään, oppilaalle suositellaan tehtäväksi henkilökohtainen oppimissuunnitelma, jotta vastaanottavassa koulussa voidaan ottaa huomioon oppilaan oppimisen edellytykset opetusta suunniteltaessa. Sairaalakoulun opettaja antaa kyseiseltä ajalta läsnäolotodistuksen. Siitä tulee käydä ilmi sairaalakoulussa oloaika, kyseisen jakson oppiaineet ja niiden tuntimäärä. Silloin kun oppilas käy sairaalakoulua suurimman osan lukukaudesta, suoritetaan arviointi sovitusti yhteistyössä oppilaan kotikoulun kanssa tai sairaalakoulu antaa arvioinnin. 42

43 5.3 Osa-aikaisen erityisopetuksen järjestäminen Oppilaalla on oikeus saada oppimisen edellytysten parantamiseksi muun opetuksen yhteydessä osa-aikaista erityisopetusta, mikäli tukiopetus ei yksin riitä. Erityisopetuksen määrittää oppilaan yksilöllisen tuen tarve. Osa-aikainen erityisopetus nivelletään oppilaan saamaan muuhun opetukseen. Oppilasta autetaan kehittämään oppimisen taitojaan. Erityisopettaja vastaa työn suunnittelusta, sisällöstä ja toteuttamisesta yhdessä rehtorin, oppilasta opettavien opettajien ja oppilashuollon henkilöstön kanssa. Osa-aikainen erityisopetus sisältää siten myös konsultointia, ohjausta ja tukemista. Osa-aikaisen erityisopetuksen toimintamuotoja ovat yksilö- ja pienryhmätyöskentely sekä samanaikaisopetus muun opetuksen ohessa. Työmuotona se on laaja-alaista, innovatiivista, oppiainerajoja ylittävää ja eri oppimistyylit huomioonottavaa. Opetuksen yksilöllistämiseksi on suositeltavaa laatia oppilaalle oppimissuunnitelma yhdessä huoltajien kanssa erityisesti silloin, kun erityisen tuen tarve on jatkuvaa. Heinätorin koulussa toteutetaan monipuolisia osa-aikaisen erityisopetuksen muotoja. Luokanopettaja ja erityisopettaja neuvottelevat yhdessä oppilaan ja oppilasryhmän tarpeen mukaisen tavan toteuttaa erityisopetusta. Osa-aikaista erityisopetusta kohdennetaan lähinnä alaluokkien oppilaille. Osa-aikainen erityisopettaja toimii yhteistyössä luokanopettajan ja vanhempien sekä oppilaan terapeuttien kanssa. Tarvittaessa osa-aikainen erityisopettaja konsultoi ja toimii yhteistyössä nivelvaiheen lähettävän tai tulevan opettajan / esikoulun opettajan kanssa. Osa-aikainen erityisopettaja konsultoi ja toimii yhteistyössä oppilashuoltoryhmän kanssa. Lisäksi hän on mukana HOJKS- suunnitelman laatimisessa opettajan kanssa tarvittaessa. Osa-aikaista erityisopetusta arvioidaan jatkuvasti soveltuvilla menetelmillä yhdessä oppilaan, luokanopettajan ja mahdollisesti oppilaan huoltajien kanssa. 43

44 5.4 Oppilaan siirtäminen erityisopetukseen Oppilas siirretään erityisopetukseen mikäli se oppilaan vammaisuuden, sairauden, kehityksen viivästymisen, tunne-elämän häiriön tai muun niihin verrattavan syyn vuoksi on perusteltua (PL 17. :n 2. mom.). Ennen erityisopetukseen siirtoa on varmistettava, että tarpeelliset yleisopetuksen tukitoimet (riittävä eriyttäminen, tukiopetus, osa-aikainen erityisopetus, mahdollinen pienluokkasijoitus) oppilaan koulunkäynnin järjestämiseksi on käytetty. Koulussa toteutetut tukitoimet dokumentoidaan esimerkiksi oppilaan oppimissuunnitelmaan. Esityksen erityisopetukseen siirrosta tekee rehtori. Esityksessä kuvataan, millaisin tukitoimin ja missä koulussa oppilaan opetusta annetaan erityisopetussiirtopäätöksen jälkeen. Siirtopäätöksen tekeminen edellyttää psykologisen, lääketieteellisen tai sosiaalisen selvityksen laatimista. Koulussa siirtoprosessin valmistelu tehdään moniammatillisena yhteistyönä huoltajia kuullen. Erityisopetukseen siirrosta päättää opetuspäällikkö ja HOJKS:n käyttöön ottamisesta rehtori. Näihin päätöksiin on liitettävä valitusosoitus. Mikäli huoltajat vastustavat erityisopetukseen siirtämistä, tekee opetuslautakunta asiasta päätöksen. Huoltajat voivat hakea tähän päätökseen muutosta lääninhallituksesta ja edelleen hallinto-oikeudelta siten, kuin hallintolainkäyttölaissa säädetään. Jokaiselle erityisopetukseen siirretylle oppilaalle on laadittava opetuksen yksilöllisen järjestämisen tueksi henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma HOJKS (PL 17. :n 2. mom.). HOJKS:n laatimisesta koulussa vastaa rehtori. Rehtori merkitsee siirtoja HOJKS -päätökset hallinto-ohjelmaan. Tavoitteena on, että oppilas saavuttaa yleisopetuksen oppimäärän mukaiset tavoitteet. Jos oppilas ei tukitoimista huolimatta saavuta yleisen oppimäärän tavoitteita, oppimäärä yksilöllistetään. Yksilöllistäminen voi koskea yksittäisiä oppiaineita tai perusopetuksen koko oppimäärää. Yksilöllistettävien oppiaineitten määrän lisääminen ei edellytä jatkossa uusia päätöksiä. Oppimäärän yksilöllistäminen on ensisijainen vaihtoehto ennen oppilaan vapauttamista oppimäärän suorittamisesta. Vapauttamiseen oppimäärän opiskelusta tulee olla erityisen painavat ja perustellut syyt. Oppilaalle, joka on vapautettu jonkin oppiaineen opiskelusta, järjestetään muiden oppiaineiden opetusta tai ohjattua toimintaa siten, ettei hänen vuosiviikkotuntinsa määrä vähene. Erityisopetukseen otetun tai siirretyn oppilaan opetus järjestetään joko yleisen tai pidennetyn oppivelvollisuuden mukaan siten, kuin erityisopetukseen ottamista ja siirtämistä koskevassa päätöksessä on määrätty. Mikäli oppilaan erityisopetukseen siirron tarve lakkaa, puretaan erityisopetuksen siirtopäätös. Vastaanottavan koulun rehtori päättää oppilaan siirtämisestä takaisin yleisopetukseen. Uusia psykologisia tai lääketieteellisiä tutkimuksia ei välttämättä tarvita. Siirto tulee toteuttaa suunnitellusti yhteistyössä huoltajan sekä oppilashuoltohenkilöstön ja vastaanottavan koulun kanssa. Erityisopetussiirron purkaminen merkitään hallinto-ohjelmaan ja siitä tiedotetaan opetusvirastoa lähettämällä päätöspöytäkirja. 44

45 Yhteistyö erityisopetukseen siirtämisessä: Heinätorin koululle erityisopetukseen otettavista oppilaista järjestetään siirtopalaveri, jossa oppilasta koskeva informaatio siirtyy lähettävältä koululta vastaanottavalle taholle. Siirtopalaveriin osallistuu tarvittava määrä oppilashuoltohenkilöstöä, erityisopetuksen koordinaattori, rehtori, huoltajat sekä opettaja. Erityisopetuksen siirtoprosessin aikana tehtävässä yhteistyössä on Heinätorin koululla erityinen osuus opinto-ohjaajalla ja laaja-alaisella erityisopettajalla. Heinätorin koululla HOJKS laaditaan jokaiselle oppilaalle. HOJKS:n avulla yleisopetuksen oppimäärän tavoitteet yksilöllistetään koskemaan Heinätorin koulun oppilaita. HOJKS:n laatii oppilaan opettaja yhteistyössä vanhempien ja oppilaan kuntoutukseen osallistuvien henkilöiden kanssa. Päättävillä luokilla tiedonsiirtymisen välineenä ammatillisiin kouluihin käytetään siirto-hojks. Siirto-HOJKS sisältää valikoidusti sellaista tietoa mikä on olennaista oppilaan jatko-opintojen kannalta. Mikäli oppilaan erityisopetuksen tarve lakkaa, oppilaalla on mahdollisuus siirtyä takaisin yleisopetukseen. Erilaisia mahdollisuuksia erityisopetukseen siirretyn oppilaan opetuksen yksilöllistämiseen: Opetuksen yksilöllistämisessä otetaan huomioon seuraavat seikat: 1. Koulun opetussuunnitelman ja oppilaan HOJKSin tavoitteet sekä sisällöt. 2. Opetuksen yksilöllistäminen eli opetusmenetelmät, oppimateriaalit, opetusvälineet ja tukipalvelut. 3. Ekologinen yksilöllistäminen eli oppimisympäristöjen varustaminen, muuttaminen ja järjestäminen oppilaalle sopivaksi. Käytännön opetustyössä opettaja pystyy yksilöllistämään opetustaan HOJKS:en, riittävän avustajamäärän ja riittävien eriyttämistilojen sekä tukipalvelujen avulla. Yksilöllistäminen lähtee oppilaiden henkilökohtaisista vahvuuksista ja tarpeista. Opettaja yksilöllistää opetustaan oppimateriaalien valinnan ja opetuksessa käytettävien apuvälineiden (esim. eri kommunikaatiomenetelmät) kautta. Oppimisympäristö varustetaan ja järjestetään jokaiselle oppilaalle sopivaksi. 45

46 Pidennetyn oppivelvollisuuden oppilaiden opetusjärjestelyt Pidennetyn, 11-vuotisen oppivelvollisuuden avulla voidaan turvata oppilaan oppivelvollisuuden suorittaminen. Pidennetyn oppivelvollisuuden perusteena on lapsen sairaus, vamma, kehityksen viivästyminen, tunne-elämän häiriö tai muu vastaava syy (PL 17 :n 2. mom.). Pidennetty oppivelvollisuus edellyttää erityisopetukseen ottamis- tai siirtopäätöstä ja henkilökohtaisen opetuksen järjestämistä koskevan suunnitelman laatimista. Oppilaan tarve pidennettyyn oppivelvollisuuteen voidaan arvioida jo ennen oppivelvollisuuden alkamista. Ennakoimalla voidaan estää koulunkäynnin myöhentäminen. Kun lapsella on pidennetty oppivelvollisuus, hän aloittaa oppivelvollisuuden suorittamisen sinä vuonna, jolloin hän täyttää kuusi vuotta. Vanhempien pyynnöstä oppilas voi aloittaa vapaaehtoisessa esiopetuksessa jo sinä vuonna, jolloin hän täyttää viisi vuotta. Oppilaan siirtäminen pidennettyyn oppivelvollisuuteen voidaan tehdä myös esi- ja perusopetuksen aikana. Tällöin pyritään arvioimaan aika, jonka kuluessa perusopetuksen oppimäärä tulee suoritetuksi. Mikäli oppilas tarvitsee opiskeluunsa lisävuosia opetuksen järjestämiseksi ja perusopetuksen oppimäärän suorittamiseksi, asiasta päätetään yksilöllisesti henkilökohtaisessa opetuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa. Opetuksen yksilöllistämistä ja tukipalveluiden tarvetta seurataan ja arvioidaan. Seuranta ja arviointi perustuvat opettajien ja huoltajan selvityksiin sekä asiantuntijoiden tutkimuksiin ja lausuntoihin (PA 15. ). Pidennetyn oppivelvollisuuden oppilas voi opiskella erilaisten oppimäärien mukaisesti. Hänellä voi olla yleisopetuksen oppimäärä yksilöllinen oppimäärä kaikissa oppiaineissa yksilöllinen oppimäärä joissakin oppiaineissa toiminta-alueittain järjestetty opetus. Pidennetyn oppivelvollisuuden oppilas voi opiskella oppiaineista muodostettujen oppiainekokonaisuuksien mukaan silloin, kun oppilas ei opiskele toista kotimaista eikä vierasta kieltä. Oppiainekokonaisuuksia voidaan muodostaa kaikille yhteisistä oppiaineista sekä valinnaisista aineista. Oppiainekokonaisuudet määritellään joko koulun opetussuunnitelmassa tai henkilökohtaisessa opetuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa. Silloin kun opetusta ei voida järjestää oppilaan vaikean vamman tai vaikean sairauden vuoksi oppiaineittain laaditun oppimäärän mukaisesti, opetus järjestetään toiminta-alueittain. 46

47 5.5 HOJKS:n laatimisen periaatteet Jokaiselle erityisopetukseen siirretylle oppilaalle on laadittava opetuksen yksilöllisen järjestämisen tueksi henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma HOJKS (PL mom.). HOJKS:n laatimisesta koulussa vastaa rehtori. Rehtori merkitsee siirto- ja HOJKS-päätökset hallinto-ohjelmaan. HOJKS-lomake täytetään yhteistyössä oppilaan, huoltajien, oppilaan opettajien, erityisopettajan sekä oppilashuollon asiantuntijoiden kanssa. HOJKS-suunnitelman tulee sisältää opetussuunnitelman perusteissa ( ) luvussa 5.4 määritellyt tiedot sen mukaan, mikä oppilaan opetuksen yksilöllistämiseksi on tarpeen. HOJKS:n laatimiseen osallistuvat henkilöt sitoutuvat myös sen toteuttamiseen. Suunnitelman toteutumista seurataan säännöllisesti vähintään kerran lukukaudessa. Erityisen tärkeä HOJKS:n päivittäminen on opetuksen nivelvaiheissa. HOJKS-suunnitelmasta voidaan laatia tiivistelmä, jossa esitetään tapauskohtaisesti oleelliset tiedot. Tiivistelmän avulla voidaan välittää tietoa oppilaan siirtyessä opiskelemaan toisen asteen oppilaitokseen tai iltapäiväkerhon järjestäjälle erityistä tukea tarvitsevan oppilaan hoidon järjestämiseksi. Huoltajien suostumuksesta voidaan käyttää myös HOJKSsuunnitelmaa. Tiedon välittämiseksi tarvitaan aina huoltajan lupa, mikäli tiedon siirrossa ei ole kyse perusopetuslain (PoL 40. ) mukaisesta opetuksen asianmukaisen järjestämisen edellyttämistä välttämättömistä tiedoista. HOJKS-suunnitelmassa määritellään opiskelun yleiset ja oppiainekohtaiset tavoitteet yksilöllistetyissä oppiaineissa sekä opetuksen tukitoimet. Heinätorin koulun oppilaat ovat kaikki erityisopetukseen siirrettyjä oppilaita. Oppilas siirretään erityisopetukseen opetuspäällikön tai vastaavan päätöksellä, minkä vuoksi kaikille koulun oppilaille laaditaan HOJKS (perusopetuslaki 17 ). Heinätorin koulun oppilaille laadittava HOJKS on niin laaja, että se kattaa oppimissuunnitelmankin. HOJKS- lomake täytetään yhteistyössä huoltajien, erityisluokanopettajan ja erityisopettajan sekä oppilashuollon asiantuntijoiden ja mahdollisesti oppilaan kanssa. HOJKS:n laatimisesta koulussa vastaa rehtori. HOJKS:n tulee sisältää kaikki oleelliset tiedot, jotka vaikuttavat kyseisen suunnitelman laadintaan. Kaikki erityisopetukseen siirretyn oppilaan kanssa työskentelevät ja laadintaan osallistuvat sitoutuvat hänen HOJKS:nsa toteuttamiseen. Henkilökohtaisen opetuksen järjestämistä koskevan suunnitelman toteutumisen seuraaminen ja / tai tavoitteiden päivittäminen tapahtuu vähintään kerran lukukaudessa. Erityisen tärkeä HOJKS:n päivittäminen on nivelvaiheissa. Nivelvaiheilla ymmärretään esimerkiksi koulumuodon vaihdos, opettajan vaihdos tai oppilaan elämäntilanteen muutos. Siirto-HOJKS:n avulla voidaan välittää tietoa muun muassa oppilaan siirtyessä opiskelemaan toisen asteen 47

48 oppilaitokseen. Tiedon välittämiseksi tarvitaan aina huoltajan lupa kirjallisena. Heinätorin HOJKS:n laatimisen perusteet HOJKS on luottamuksellinen asiakirja, josta tulee käydä ilmi erityisopetukseen siirron ajankohta ja päätöksen tekijä, oppilaan ja huoltajien yhteystiedot sekä kuvaus oppilaan opetuksen järjestämisestä. Taustatiedoissa tulee olla tiedot kehitystaustasta, psykologisista ja lääketieteellisistä tutkimuksista, toteutuneista kuntoutuksista ja hoidoista sekä kotitilanteesta. HOJKS:ssa on kuvattava oppilaan nykytilannetta kuten vahvuuksia, luonnetta ja sosiaalisia taitoja HOJKS:n laadintaan osallistuvien näkökulmasta. Oppimissuunnitelmassa voidaan laatia sekä pitkän aikavälin että lukuvuosittaiset tavoitteet persoonallisen kehittymisen kannalta sekä oppiainekohtaisesti. HOJKS:ssa tulee ilmetä oppilaan tarvitsemat terapiat ja muut tukitoimenpiteet sekä kuvaukset niiden järjestämisestä ja toteutumisesta. Päättöluokkalaiselle toisen asteen koulutukseen siirryttäessä on laadittava oppimis- ja kuntoutussuunnitelma tulevaisuuden suunnitelmien toteuttamiseksi. Heinätorin koulussa on käytössä Oulun kaupungin HOJKS-kaavake. 5.6 Erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden työelämään tutustuminen Erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden työelämään tutustumisen tavoitteena on oppilaiden motivoituminen työelämään ja opiskeluun. TET-jaksojen aikana oppilas saa omakohtaista kokemusta työelämästä ja ammateista aidossa työympäristössä. Työelämään tutustuminen pyritään suunnittelemaan syrjäytymisvaarassa olevien ja erityistarpeita vaativien oppilaiden tarpeita vastaavaksi yhteistyössä opetusviraston, opettajien, oppilaan, huoltajien ja työnantajan kanssa. Tarpeen vaatiessa voidaan keskustella myös muiden oppilasta tukevien tahojen kanssa. Heinätorin koulun TET- jaksot: 7. lk. : Päivä vanhemman, sukulaisen tai perhetutun työpaikassa 8. lk. : 3 5 päivää työpaikassa 9. lk. 10. lk. : vähintään 2 viikkoa työpaikassa Työharjoittelupaikka järjestetään oppilaan edellytysten mukaisesti. TET jakson onnistumiseksi suunnitellaan tarvittavat tukitoimet (avustaja, apuvälineet, kuljetusjärjestelyt ym.). Yhteistyö paikallisen työ- ja elinkeinoelämän kanssa toteutetaan TET jaksojen lisäksi mm. vierailuina ja yritysesittelyinä. Myös koti koulu toimikunnan järjestämissä tilaisuuksissa luodaan mahdollisuuksia yhteistyöhön. Perusopetuksen suorittaminen on mahdollista työpaikkaopiskelua hyödyntämällä. 48

49 6 ARVIOINTI Koulun arvot sekä oppimis- ja tiedonkäsitys ovat oppilaan arvioinnin pohjana. Arviointi on osa opiskeluprosessia. Palautteella ja itsearvioinnilla on merkittävä rooli oppimisessa. Koulutyöskentelyssä arvioinnin tulee olla yksilöllistä, totuudenmukaista ja monipuolista. Oppilaan arviointi jaetaan arviointiin opintojen aikana ja päättöarviointiin, joilla on erilaiset tehtävät. Arvioinnin käytänteistä ja perusteista tiedotetaan oppilaille ja huoltajille etukäteen. Arviointikeskustelut ovat osa oppilaan arviointia (ks ). Oppilaalle ja hänen huoltajilleen tarjotaan säännöllisesti mahdollisuus arviointikeskusteluun. Heinätorin koulussa oppilaan arviointi perustuu HOJKS:ssa esitettyihin tavoitteisiin. 6.1 Oppilaan arvioinnin periaatteet Oppilaan arviointi muodostuu useista osa-alueista. Siihen kuuluvat suulliset ja vapaamuotoiset kirjalliset palautteet, arviointikeskustelut, erilaiset näytöt tiedoista ja taidoista, oppilaskokeet, testit sekä lukuvuoden aikana annettavat todistukset. Opintojen aikaisen arvioinnin tehtävänä on antaa palautetta oppilaalle ja hänen huoltajilleen oppilaan opintojen etenemisestä sekä ohjata oppilasta havainnoimaan omaa oppimistaan. Päättöarvioinnin tehtävänä on määritellä, miten oppilas on saavuttanut perusopetukselle asetetut tavoitteet opiskelun päättyessä. Päättöarvioinnin tulee olla yleisesti vertailukelpoista. Peruskoulussa arvioidaan oppilaan työskentelyä, käyttäytymistä, saavutuksia ja edistymistä opiskelussa. Arviointi tapahtuu suhteessa opetussuunnitelmassa määritettyihin tavoitteisiin. Oppiainekohtaiset arvioinnin periaatteet on kuvattu oppiaineita käsittelevissä luvuissa. Opetushallituksen laatimat hyvän osaamisen kuvaukset ja päättöarvioinnin kriteerit (liite 9.5) määrittelevät arvioinnin perustana olevan kansallisen tieto- ja taitotason. Mikäli oppilas opiskelee yksilöllistetyn opetussuunnitelman mukaan, arviointi tapahtuu suhteessa suunnitelmassa esitettyihin tavoitteisiin. Yksilöllistäminen voi koskea yhtä tai useampaa oppiainetta. Mikäli oppilaan opettaja vaihtuu kesken lukukauden, arvioinnin suorittaa se opettaja, jonka opetuksessa oppilas on ollut pidemmän ajan. Arvioinnin uusiminen ja oikaisu Perusopetusasetuksen mukaan (19. :n 1. mom.) oppilaan huoltaja voi kahden kuukauden kuluessa arvioinnista tiedon saatuaan pyytää opinnoissa etenemistä tai vuosiluokalle jättämistä koskevan päätöksen tai päättöarvioinnin uusimista. Pyyntö tehdään rehtorille kirjallisena. Uudesta arvioinnista päättävät koulun rehtori ja oppilaan opettajat yhdessä. Oppilaan todistukset ovat julkisia asiakirjoja. Jos niissä on oppilaan henkilökohtaisten ominaisuuksien sanallista arviointia koskevia tietoja, todistus on näiltä osin salassa pidettävä ja se voidaan antaa vain oppilaalle ja hänen huoltajalleen. Oppilaan opinnoissa etenemisen periaatteet on kuvattu luvussa 3.3. Heinätorin koulussa opintojen aikainen arviointi toteutuu toisaalta HOJKS-keskustelujen muodossa ja välitodistusten sekä lukuvuositodistusten kautta. HOJKS-keskustelu on samalla myös arviointikeskustelu. Oppilaan itsearviointi kirjataan tarvittaessa HOJKS-keskustelun yhteydessä. 49

50 6.1.1 Opintojen aikainen arviointi Arvioinnin tavoitteena on ohjata ja kannustaa oppilaan opiskelua sekä kuvata, miten hyvin oppilas on saavuttanut kasvulle ja oppimiselle asetetut tavoitteet. Arvioinnin tehtävänä on vuorovaikutuksen ja palautteen avulla tukea oppilasta muodostamaan realistinen kuva itsestään oppijana. Opettaja tukee oppilaan oppimisprosessia ohjaamalla häntä tarkastelemaan omaa ajatteluaan ja toimintaansa. Arviointi antaa myös opettajalle tarvittavaa tietoa opetuksen etenemisen suunnitteluun sekä oppilas- ja ryhmäkohtaisten tavoitteiden asettamiseen. Opintojen aikaisen arvioinnin tulee olla totuudenmukaista ja perustua monipuoliseen näyttöön. Oppilaan opintojen etenemistä ja saavutettua tasoa arvioidaan kokeiden, oppilastöiden, tuntityöskentelyn, suoritusten ja suullisten näyttöjen perusteella. Oppilaan arviointi on kokonaisuus, jossa opettajan antama jatkuva palaute on tärkeää. Arvioinnin tulee kohdistua oppilaan osaamiseen ja edistymiseen oppimisen eri osa-alueilla. Opetuksessa ja arvioinnissa tulee huomioida oppilaan aikaisempi kehitys- ja oppimishistoria. Tiedonsiirtoon opetuksen nivelvaiheissa tulee kiinnittää erityistä huomiota. Opettajan tehtävänä on tehdä oppilaan oppimista näkyväksi. Tätä varten opettajan on havainnoitava ja dokumentoitava oppilaan työskentelyä systemaattisesti ja annettava oppilaalle palautetta suullisesti ja kirjallisesti. Dokumentoinnissa voidaan käyttää apuna erilaisia kirjallisia ja sähköisiä portfolioita sekä oppimissuunnitelmaa. Arviointikeskustelut ovat osa opintojen aikaista arviointia. Arviointikeskustelujen käytänteisiin tulee kiinnittää huomiota. Arviointikeskustelussa pohditaan oppilaan opintojen edistymistä ja tasoa, käyttäytymistä ja työskentelytaitojen kehittymistä. Samalla asetetaan tavoitteita tulevalle opiskelulle. Arviointikeskusteluissa käsitellään myös oppilaan ohjauksen kannalta ajankohtaisia aiheita. Keskustelun tukena käytetään dokumentointimateriaalia. Arviointikeskustelussa asetetut tavoitteet kirjataan muistiin. Työskentelyn arviointi on osa oppilaan oppimistaitojen arviointia. Työskentelyn arvioinnin pohjana ovat työskentelylle eri oppiaineissa asetetut tavoitteet. Työskentelyn arviointi kohdistuu oppilaan taitoon suunnitella, säädellä, toteuttaa ja arvioida omaa työtään. Arvioinnissa otetaan huomioon myös, miten vastuullisesti oppilas työskentelee ja miten hän toimii yhteistyössä toisten kanssa. Työskentelyn arviointi on osa oppiaineen arviointia. Työskentelyä voidaan arvioida myös erikseen. Käyttäytymisen arviointi kohdistuu siihen, miten oppilas ottaa huomioon muut ihmiset ja ympäristön, sekä noudattaa sääntöjä. Oppilaan käyttäytymistä arvioivat kaikki oppilasta opettavat opettajat. Koulun tavoitteet oppilaan käyttäytymiselle on kirjattu lukuun Käyttäytymisen tavoitteita määriteltäessä otetaan huomioon koulun kasvatukselle asetetut tavoitteet ja oppilaiden kehitysvaihe. Perusopetuksen yhtenä tehtävänä on kehittää oppilaan edellytyksiä itsearviointiin. Itsearviointitaidot tukevat oppilaan itsetuntemuksen kasvua ja opiskelutaitojen kehittymistä. Tavoitteena on, että oppilaan itsetunto ja myönteinen minäkuva oppijana sekä hänen osallisuudentunteensa vahvistuvat. Itsearviointitaitojen kehittymisen myötä oppilas oppii tiedostamaan omaa edistymistään ja oppimiselle asetettuja tavoitteita. Oppilas harjaantuu asettamaan omalle opiskelulleen tavoitteita ja arvioimaan oppimisprosessiaan. Itsearviointitaitojen kehittymiseksi oppilas tarvitsee jatkuvaa ohjausta ja tukea. 50

51 Erityistä tukea tarvitsevan oppilaan arvioinnissa tulee ottaa huomioon oppilaan oppimisvaikeudet ja muut opiskelua vaikeuttavat tekijät. Tällöin tulee käyttää erilaisia menetelmiä, joilla oppilas kykenee osoittamaan osaamisensa. Erityisopetukseen otetun tai siirretyn oppilaan opiskelun tavoitteet määritellään henkilökohtaisessa opetuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa (HOJKS). Niiltä osin kun tällainen oppilas opiskelee yleisen opetussuunnitelman mukaan, hänen suorituksiaan arvioidaan suhteessa yleisiin tavoitteisiin. Niiltä osin kuin oppilas opiskelee yksilöllisen oppimäärän mukaan, hänen suorituksiaan arvioidaan suhteessa HOJKS:ssa asetettuihin tavoitteisiin. Maahanmuuttajaoppilaiden arvioinnissa otetaan huomioon oppilaan tausta ja vähitellen kehittyvä suomen kielen taito. Oppilaan arvioinnissa tulee käyttää monipuolisia, joustavia ja oppilaan tilanteeseen soveltuvia arviointimenetelmiä, jotta hän kykenee osoittamaan osaamisensa ja edistymisensä kielen taitojen puutteista huolimatta. Maahanmuuttajaoppilaan arvioinnissa voidaan käyttää sanallista arviointia 8. vuosiluokan väliarviointiin saakka. Sanallista arviointia käytetään, mikäli numeerinen arviointi ei kuvaa riittävästi oppilaan edistymistä. Lisätietoja ja opastusta maahanmuuttajaoppilaan arvioinnista antaa ohjaava opettaja. Oman äidinkielen opetus arvioidaan sanallisesti todistuksen liitteessä tai todistuksen lisätietoja osiossa. Valmistavan opetuksen päätteeksi oppilaalle annetaan osallistumistodistus. Arvioitavat oppiaineet: Yhtenä kokonaisuutena arvioidaan vuosiluokilla 1 4 ympäristö- ja luonnontieto, vuosiluokilla 5 6 biologia ja maantieto sekä fysiikka ja kemia. Muut oppiaineet arvioidaan erillisinä. Vuosiluokilla 1 6 valinnaisena opetettavat oppiaineet merkitään kuudennen luokan todistukseen suoritetuiksi. Heinätorin koulussa opintojen aikaisessa arvioinnissa painotetaan oppilaan kannustamista ja tukemista omassa oppimisprosessissaan. Itsearvioinnin tavoitteena on myönteinen identiteetti Heinätorin koulun oppilaana. 51

52 6.1.2 Päättöarviointi Päättöarvioinnilla tarkoitetaan pääasiassa vuosiluokilla 8 9 tapahtuvaa opintojen arviointia. Päättöarvioinnin tehtävänä on määritellä, miten oppilas on opiskelun päättyessä saavuttanut perusopetuksen oppimäärän tavoitteet eri oppiaineissa. Päättöarvioinnin tulee olla valtakunnallisesti vertailukelpoista ja kohdella oppilaita tasavertaisesti. Oppilaan osaaminen arvioidaan päättöarvioinnin kriteereiden mukaisesti (liite 9.5). Oppilaan osaaminen arvioidaan päättöarvioinnin kriteerien mukaan myös silloin, kun yhteisen oppiaineen opiskelu päättyy ennen perusopetuksen päättövaihetta. Päättöarvioinnin kriteerit määrittävät tieto- ja taitotason arvosanalle kahdeksan (8). Kriteerit kuvaavat keskimääräistä osaamista, ts. joidenkin kriteerien saavuttamatta jäämisen voi kompensoida muiden kriteerien tason ylittäminen. Muut päättöarvioinnin arvosanat annetaan suhteessa kriteerien osoittamaan hyvän osaamisen tasoon (8). Mikäli oppilas osoittaa jossain määrin kriteerien edellyttämää osaamista, on hän saavuttanut perusopetuksessa vaadittavat tiedot ja taidot välttävästi (5). Päättöarvioinnin tulee perustua monipuoliseen näyttöön kunkin oppiaineen luonteen mukaisesti. Kunkin oppiaineen käytännöt on kuvattu kyseisen oppiaineen kohdalla opetussuunnitelmassa. Työskentelyn arviointi sisältyy päättöarvioinnissa oppiaineen arvosanaan. Käyttäytymisen arviointi suoritetaan samojen periaatteiden mukaan kuin opintojen aikaisessa arvioinnissa. Päättötodistukseen ei merkitä käyttäytymisen arvosanaa. Erityistä tukea tarvitsevan oppilaan arviointi Oppilaan oppimisvaikeudet tulee ottaa huomioon arvioinnissa. Tällöin tulee käyttää menetelmiä, joilla oppilas kykenee osoittamaan osaamisensa. Erityisopetukseen otetun tai siirretyn oppilaan opiskelun tavoitteet määritellään henkilökohtaisessa opetuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa (HOJKS). Niiltä osin kuin tällainen oppilas opiskelee yleisen opetussuunnitelman mukaan, hänen suorituksiaan arvioidaan suhteessa yleisiin tavoitteisiin. Niiltä osin kun oppilas opiskelee yksilöllisen oppimäärän mukaan, hänen suorituksiaan arvioidaan suhteessa HOJKS:ssa asetettuihin tavoitteisiin. Oppilaan, jonka opetus on järjestetty toiminta-alueittain, arviointi perustuu HOJKS:ssa asetettuihin tavoitteisiin. Arvioitavat oppiaineet on määritelty tarkemmin opetussuunnitelman perusteissa. Heinätorin koulun päättöarviointi perustuu HOJKS:ssa kirjattuihin tavoitteisiin. 52

53 6.1.3 Tavoitteet oppilaan käyttäytymiselle Heinätorin koulussa käyttäytymisen arvioinnissa kiinnitetään keskeistä huomiota oppilaan vastuuntuntoon, sosiaalisuuteen ja ahkeruuteen sekä työn arvostamiseen. Liitteenä on käyttäytymisen arviointia koskeva lomake. 6.2 Todistukset Perusopetuksen aikana käytettävät todistukset ovat lukuvuositodistus, välitodistus ja erotodistus. Jokaiselle oppilaalle annetaan lukuvuositodistus lukuvuoden päättyessä. Välitodistus voidaan korvata dokumentoidulla arviointikeskustelulla joulu-tammikuussa lukuun ottamatta päättöarviointia. Erotodistus annetaan niille oppilaille, jotka siirtyvät toiselle paikkakunnalle. Todistuspohjat ovat yhtenäisiä, ja todistusten laadinnassa hyödynnetään opetustoimen hallintoohjelmaa. Yksilöllisen oppimäärän mukaan opiskelevalle oppilaalle merkitään arvosanan kohdalle tähti niissä oppiaineissa, joissa hänen opiskelunsa on yksilöllistetty. Oppilas arvioidaan sanallisesti vuosiluokilla 1 4. Uusina alkavien oppiaineiden osalta arviointi suoritetaan sanallisesti 5. luokan välitodistuksessa. Vuosiluokilla 5 9 arviointi suoritetaan numeerisesti. Oppilaan käyttäytymistä ja työskentelytaitoja arvioidaan sanallisesti 6. vuosiluokkaan saakka todistuksen liitteellä. Todistukset ovat julkisia asiakirjoja. Jos niissä on oppilaan henkilökohtaisia ominaisuuksia koskevia sanallisia arviointeja, todistus on näiltä osin salassa pidettävä ja se voidaan antaa vain oppilaalle ja hänen huoltajalleen. Lukuvuositodistus annetaan oppilaalle lukuvuoden viimeisenä koulupäivänä. Mikäli oppilas tai hänen huoltajansa on estynyt, todistus toimitetaan jälkikäteen postitse tai muulla sovitulla tavalla. Todistuksiin liittyvät tarkemmat ohjeet on määritetty opetussuunnitelman perusteissa luvussa 8.3. Arvioinnin periaatteista ja toteuttamisesta tiedotetaan huoltajille esim. HOJKS:keskusteluissa ja vanhempainilloissa. 53

54 7 OPPIMISTAVOITTEET JA OPETUKSEN KESKEISET SISÄLLÖT 7.1 Opetus ensimmäisillä vuosiluokilla Jokaisella oppilaalla on yksilöllinen oppimispolkunsa. Kouluun tullessa oppilaalta kartoitetaan sen hetkiset tiedot ja taidot, joiden pohjalta HOJKS laaditaan. Opetusmenetelmänä käytetään kokonaisopetuksen menetelmää. Opetuksesta pyritään saamaan motivoivaa toiminnallisuuden ja leikin avulla. Tärkeintä on aluksi luoda pohja koululaisen käyttäytymis- ja työskentelytaidoille. Tavoitteena on, että myönteinen asenne koulunkäyntiä kohtaan syntyy. Onnistumisen kokemukset ja hyvän itsetunnon luominen ovat pohjana myöhempää oppimista varten. Yhteistyö ja tuki kodin ja koulun välillä on erittäin tärkeää. 7.2 Opetuksen eheyttämisen ja aihekokonaisuuksien toteuttaminen Oulun kaupungin perusopetuksen opetussuunnitelmassa aihekokonaisuuksien ja Oulun opetuksen kaupungin eheyttämisen perusopetuksen lähtökohtana on opetussuunnitelmassa kolmen tason toimijoiden aihekokonaisuuksien yhteistyö: kaupungin, ja opetuksen koulualueiden eheyttämisen ja koulun lähtökohtana taso. Kaupungin on kolmen tasolla tason toimijoiden opetuksen yhteistyö: eheyttäminen kaupungin, ja koulualueiden aihekokonaisuuksien ja koulun toteuttaminen taso. Kaupungin perustuu tasolla Oulun opetuksen kaupungin eheyttäminen ja opetustoimen ja aihekokonaisuuksien kehittämisasiakirjoissa toteuttaminen esitettyihin lapsia perustuu ja nuoria Oulun koskeviin kaupungin kehittämistavoitteisiin. ja opetustoimen kehittämisasiakirjoissa Koulualueiden tasolla esitettyihin eheyttämisen lapsia perusajatuksena nuoria koskeviin on kehittämistavoitteisiin. aihekokonaisuuksien Koulualueiden toteutuksen tarkastelu tasolla yhtenäisen eheyttämisen oppimispolun perusajatuksena näkökulmasta. on aihekokonaisuuksien Koulun tasolla toteutuksen aihekokonaisuudet tarkastelu vahvistavat yhtenäisen koulun oppimispolun omaleimaisuutta näkökulmasta. ja koulun toiminta-ajatusta Koulun tasolla aihekokonaisuudet tukevaa kulttuuria. vahvistavat koulun omaleimaisuutta ja koulun toiminta-ajatusta tukevaa kulttuuria. Opetuksen eheyttämisen tavoitteena on ilmiökeskeinen oppiminen. Opetuksen Aihekokonaisuuksissa eheyttämisen pureudutaan tavoitteena ajankohtaisiin on kasvatuksen ilmiökeskeinen teemoihin, oppiminen. joissa Aihekokonaisuuksissa kosketellaan useiden oppiaineiden pureudutaan tavoitteita ajankohtaisiin sisältöjä. kasvatuksen Aihekokonaisuudet teemoihin, näkyvät joissa kosketellaan yhteisissä ja useiden valinnaisissa oppiaineiden oppiaineissa, tavoitteita ja yhteisissä sisältöjä. Aihekokonaisuudet tapahtumissa ja näkyvät koulun yhteisissä toimintakulttuurissa. ja valinnaisissa Vaikka aihekokonaisuuksia oppiaineissa, yhteisissä voidaan painottaa tapahtumissa kuntakohtaisesti, ja koulun toimintakulttuurissa. koulukohtaiset painotuksen Vaikka ovat aihekokonaisuuksia ensisijaisia. Koulukohtaiset voidaan painottaa painotukset kuntakohtaisesti, tarkentuvat koulukohtaiset vuosittain koulun painotuksen työsuunnitelmassa. ovat ensisijaisia. Koulukohtaiset painotukset tarkentuvat vuosittain koulun työsuunnitelmassa. Oulun kaupungin perusopetuksen opetussuunnitelmassa aihekokonaisuudet on kirjattu Oulun kunkin kaupungin oppiaineen perusopetuksen sisältöihin ja tavoitteisiin. opetussuunnitelmassa Kuntakohtaiset aihekokonaisuudet painotukset on kirjattu kunkin opetustoimen oppiaineen Riihi-ympäristöön, sisältöihin ja tavoitteisiin. jossa tiettyjä Kuntakohtaiset aihekokonaisuuksia painotukset on on tarkasteltu kirjattu opetustoimen yhtenäisenä polkuna Riihi-ympäristöön, koko perusopetuksen jossa tiettyjä läpi. Sekä aihekokonaisuuksia oppiaineissa että kuntakohtaisissa on tarkasteltu yhtenäisenä painotuksissa polkuna aihekokonaisuuksien perusopetuksen toteutuksessa läpi. Sekä on oppiaineissa otettu huomioon että kuntakohtaisissa oppilaan ikä ja painotuksissa kehitystaso. aihekokonaisuuksien toteutuksessa on otettu huomioon oppilaan ikä ja kehitystaso Aihekokonaisuudet Heinätorin koulussa Aihekokonaisuuksien tehtävä opetussuunnitelmassa on eheyttää opetusta ja kehittää koulun ja sitä ympäröivän yhteiskunnan vuorovaikutusta. Aihekokonaisuudet heijastavat ympärillä olevan maailman 54

55 ilmiöitä. Ne limittyvät toisiinsa muodostaen kokonaisuuden, jonka osia ei voi jyrkkärajaisesti erottaa toisistaan. Aihekokonaisuudet sisältyvät oppiaineisiin ja yhteisiin tapahtumiin ja niiden tulee näkyä koulun toimintakulttuurissa. Heinätorin koulussa aihekokonaisuudet ovat merkittävä keino lisätä oppilaiden tietämystä itsestään ja ympäröivästä maailmasta. Hyvin toteutunut aihekokonaisuuksien opetus eheyttää koulun toimintaa ja antaa oppilaille eväitä itsenäiseen elämään. Vaihtelevin menetelmin toteutetut oppimistuokiot eri oppiaineiden sisällä jäävät mieliin elämyksellisinä Aihekokonaisuudet ovat: 1. Ihmisenä kasvaminen 2. Kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys 3. Viestintä ja mediataito 4. Osallistuva kansalaisuus ja yrittäjyys 5. Vastuu ympäristöstä, hyvinvoinnista ja kestävästä tulevaisuudesta 6. Turvallisuus ja liikenne 7. Ihminen ja teknologia Ihmisenä kasvaminen Ihmisenä kasvaminen -aihekokonaisuuden päämääränä on tukea oppilaan kokonaisvaltaista kasvua ja elämänhallinnan kehittymistä. Tavoitteena on luoda kasvuympäristö, joka toisaalta tukee yksilöllisyyden ja terveen itsetunnon ja toisaalta tasa-arvoon ja suvaitsevaisuuteen pohjautuvan yhteisöllisyyden kehittymistä. Ihmisenä kasvaminen aihekokonaisuudella on Heinätorin koulussa suuri painoarvo. Oppilaiden itsetunnon tukeminen, suvaitsevaisuuteen kasvattaminen sekä sosiaalisten taitojen kehittäminen ovat Heinätorin koulun opetuksen kivijalka. Tämä näkyy kaikessa koulun toiminnassa. Tavoitteet Oppilas oppii ymmärtämään omaa fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista kasvuaan sekä omaa ainutkertaisuuttaan arvioimaan toimintansa eettisyyttä ja tunnistamaan oikean ja väärän tunnistamaan eettisten kokemusten tärkeyden elämänlaadulle tunnistamaan oman oppimistyylinsä ja kehittämään itseään oppijana toimimaan ryhmässä ja yhteisön jäsenenä. Keskeiset sisällöt fyysiseen, psyykkiseen ja sosiaaliseen kasvuun vaikuttavia tekijöitä, tunteiden tunnistaminen ja käsittely, vireyteen ja luovuuteen vaikuttavia tekijöitä oikeudenmukaisuus, tasa-arvo esteettinen havainnointi ja esteettisten ilmiöiden tulkinta opiskelutaidot ja pitkäjänteinen, tavoitteellinen itsensä kehittäminen toisten huomioon ottaminen, oikeudet, velvollisuudet ja vastuut ryhmässä, erilaisia yhteistoimintatapoja Toteutusvinkkejä Oman kasvun polku ja käsitys omasta itsestä kuka minä olen? peilin käyttö, valokuvat, piirros itsestä, itsestä kertominen millainen olin pienenä: haastattelu kotona, minä vauvana/lapsena, kuvien tarkastelua viikon vekara: oma esitelmä itsestä, jokainen vuorollaan viikon henkilö kasvun kansio, omat vihkot/tuotokset sadun hyödyntäminen esim. Lumikin seitsemästä kääpiöstä oman kääpiön valinta 55

56 omien asenteiden ja ennakkoluulojen tunnistaminen ja pohtiminen esim. elokuvien, draaman ja tekstien kautta Itsestä huolehtiminen Ravintotottumukset ruokailu, puhtaus, käytös, pukeutuminen terveellinen ruokavalio: säännöllisyys, ruokailukäyttäytyminen, terveellinen lautasmalli luento terveellisestä ruoasta ja välipalasta esim. terveydenhoitajan tai keittiöhenkilökunnan toteuttamana; teemaviikon aikana kirjataan aamupalat ylös ruokailutottumukset: kuinka ruokailen, kuinka otan ruokaa, miten ja mitä syön ylipaino-normaalipaino-alipaino: yhteistyö terveydenhoitajan ja kodin kanssa Liikuntatottumukset liikunnallisuus ja sen kehittäminen: erilaiset liikuntatavat ja itsearvioinnin käyttäminen, liikuntaharrastuksiin ohjaaminen; liikuntakortti sovitun jakson ajan pituuden kehittymisen seuraaminen: seinälle mittari, johon merkitään pituus vuoden mittaan riittävä uni ja lepo: unen määrän seuraaminen esim. viikon ajan Puhtaus, terveys ja hygienia peseytyminen, omasta puhtaudesta huolehtiminen säänmukainen vaatetus ensiaputaidot tartuntatautien välttäminen Psyykkinen kasvaminen tunteet ja mielialat huomioidaan ja hyväksytään ihmisten erilaisuus ryhmässä toimiminen (jatkuva huomiointi) oppilas ymmärtää oman yksilöllisyytensä tunnetilanaamarit, ilmeiden ja eleiden tulkinnan opettelu (kirjallisesti ja suullisesti) Sosiaalinen kasvaminen, itsetunto ja sen kehittäminen hyväksyn itseni ja toiset; vastuu itsestä ja toisista välitunnilla toimiminen: laske ensin kymmeneen, asioiden selvittäminen, lasten ehdotuksia tilanteiden ratkaisuun, pihalle järkevää toimintaa, yhteisten sääntöjen ja käytäntöjen noudattaminen miten olen hyvä kaveri: koulukiusaaminen, erilaisuuden hyväksyminen, sukupuolten erot, fyysinen koskemattomuus tapakasvatus anteeksi pyytäminen ja antaminen kielenkäytön tarkkailu tiettynä jaksona: esim. sakko asiattomasta kielenkäytöstä tai palkkio hyvin menneestä jaksosta kaverin huomioiminen silloin, kun hän tarvitsee apua; empatia tilanteiden ja tunteiden läpikäyminen draaman, kirjallisuuden tai elokuvan avulla Vierailijat ja vierailut; esimerkkejä sosiaali- ja terveyspalveluihin tutustuminen (esim. nuorten neuvola, AA-kerhot ja klinikat, ensikoti jne.) Tyttöjen talo 9. luokalla leirikoulu, teemana terveelliset elämäntavat ja selviytymistaidot (erä- ja ensiaputaidot), yhteistyökumppanina esim. partio, SPR, terveydenhoitaja Linkkejä: (käsitekartta ihmisenä kasvamisesta) Kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys 56

57 Kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys aihekokonaisuuden päämääränä on auttaa oppilasta ymmärtämään suomalaisen ja eurooppalaisen kulttuuri-identiteetin olemusta, löytämään oma kulttuuri-identiteettinsä sekä kehittämään valmiuksiaan kulttuurien väliseen vuorovaikutukseen ja kansainvälisyyteen. Heinätorin kouluyhteisö on monikulttuurinen. Sen arjessa näkyy niin suomalaisen kulttuurin kirjo kuin maahanmuuttajien tuomat kieli- ja kulttuurivaikutukset. Jokainen ihminen katselee maailmaa oman kulttuurinsa lähtökohdista. Meille on tärkeää ymmärtää, mitä suomalaisuus ja eurooppalaisuus merkitsee; toisaalta taas asettuminen jostakin toisesta kulttuurista lähtöisin olevan asemaan avaa mieliimme aivan uusia ovia. Erilaisten kulttuurien ja tapojen näkyminen koulun arjessa rakentaa ymmärrystä ja arvostusta niin omaa kuin muita kulttuureja kohtaan. Parhaimmillaan näistä lähtökohdista syntyy Heinätorin koulun oma monikulttuurinen yhteisö, jossa erilaisuus näkyy rikkautena. Tavoitteet Oppilas oppii tuntemaan ja arvostamaan omaa henkistä ja aineellista kulttuuriperintöään ja näkemään suomalaisen kulttuuri-identiteetin osana alkuperäistä, pohjoismaista ja eurooppalaista kulttuuria ymmärtämään oman kulttuurinsa juuria ja monimuotoisuutta sekä näkemään oman sukupolvensa aikaisempien sukupolvien elämäntavan jatkajana ja kehittäjänä tutustumaan muihin kulttuureihin ja elämänkatsomuksiin ja saa valmiuksia toimia monikulttuurisessa yhteisössä ja kansainvälisessä yhteistyössä ymmärtämään kulttuuri-identiteetin osatekijöitä ja niiden merkityksiä yksilölle ja yhteisölle. Keskeiset sisällöt oma kulttuuri, kotiseudun kulttuuri, suomalaisuus, pohjoismaalaisuus ja eurooppalaisuus muita kulttuureja ja monikulttuurisuus ihmisoikeudet ja ihmisryhmien välisen luottamuksen, keskinäisen arvostuksen ja onnistuneen yhteistyön edellytyksiä kansainvälisyys eri elämänalueilla ja taidot toimia kansainvälisessä vuorovaikutuksessa tapakulttuurien merkitys Toteutusvinkkejä Suomalaisuus (oppilaan taso, koulun taso, Oulun taso, valtakunnan taso) tutustuminen Ouluun ja sen ympäristöön: ulkopatsaat, elokuvateatterit, teatterit, kirjastot, musiikki, urheilu, vanhat rakennukset, terva, joki, museot, muinaisjäännökset, paikalliset ruoat, tavat, Oulun murre. Kaupunkisuunnistus. Vierailukäyntejä, projekteja, haastatteluja jne. tutustuminen oululaiseen tapakulttuuriin, esim. Markus H. Korhosen vierailu syksyn satoa ja markkinat, tutustuminen kotiseudun markkinakulttuuriin esitellään ja leikitään vanhoja leikkejä ja pelejä tunneilla suomalainen saunakulttuuri; opetetaan vihdan teko Miten on eletty ennen? Mummojen ja vaarien päivä koulussa. Suunnitellaan esityksiä ja tehdään tarjottavia. Mauri Kunnaksen materiaalit. Tutustuminen oman paikkakunnan museoon ja keskustelua vanhoista tavaroista. Oppilaat voivat tuoda kotoaan tai mummolastaan vanhoja esineitä näyttelyyn. kansalliset teemat: juhlapäivät, ruuat, elokuvat, murteet, tunnetut yritykset, urheilu, pelit ja leikit, esineet, kansallissankarit (taide, tiede, urheilu jne.), yhteiset juhlatilaisuudet, vierailijat ko. teemoihin liittyen. matkitaan suuria julkisia tilaisuuksia järjestämällä koululla omat vastaavat juhlat, esim. itsenäisyyspäivän vastaanotto, juhlaruokailu Kalevalan päivä suomalaisen kulttuurin juhlana katsellaan suomalaisia lasten ja nuorten elokuvia ja kansallisen kulttuurin kannalta merkittäviä elokuvia (esim. Tuntematon sotilas) valmistetaan paikallisia ja kansallisia perinne- ja nykyruokia. kotiseutuviikon järjestäminen romanikulttuuriin ja saamelaiseen kulttuuriin tutustuminen (vierailijoita, tai Heinätorin koulun henkilökunnan ja oppilaiden edustajat voivat toimia kulttuurilähettiläinä) tutustumiskäynti Oulun ruotsinkieliseen kouluun historiasta nykyisyyteen: ruotsalaisuuden, venäläisyyden ja nykyisin angloamerikkalaisuuden ja vähemmistökulttuurien vaikutus paikallisesti ja kansallisesti, esim. uskonnot, tavat, ruuat, lainasanat, kaksikielisyys kirjoituskisat 57

58 Kansainvälisyys osallistuminen Unicefin, Punaisen Ristin ym. teemapäiviin (Unicef-kävely, Nälkä- ja Janopäivä jne. Tutustuminen teemapäivien materiaaliin: kuvat, filmit, päivänavaustekstit. lauletaan vieraiden maiden lauluja ja kuunnellaan musiikkia eri kulttuureista tutustutaan eri maiden leikkeihin, esim. Unkarilainen hattutanssi, Aram sam sam valmistellaan näyttelyitä eri maista ja aikakausista; toiset luokat kiertävät tutustumassa päivänavaukset kulttuurivälittäjinä (eri järjestöjä, kulttuureja ja uskontoja edustavat vierailijat) oman kulttuurin ja muiden kulttuurien vertailua tutustumiskäynti kansainväliseen toimintakeskukseen Villa Victoriin osallistuminen Oulun kansainvälisiin lastenelokuvafestivaaleihin ruokakulttuureihin tutustuminen: valmistetaan eri maiden ruokia tai pyydetään ulkomainen vierailija kertomaan oman maansa ruokakulttuurista teatterikäyntejä myös ulkomaisten esittämissä esityksissä. ihmisoikeudet, käydään läpi ihmisoikeusjulistus ja keskustellaan eri kohdista, mm. oikeus koskemattomuuteen. Lasten oikeuksien julistus. Oikeus käydä koulua, koulunkäynnin merkitys. Painotetaan sitä, että suomalaiset lapset ovat etuoikeutettuja. koulu hankkii kummilapsen kehitysmaista, tai jos opettajalla on oma kummilapsi, hän voi kertoa siitä. eri uskonnot ja niiden vaikutus kulttuureihin. Eri uskontojen edustajien vierailut oppitunneille, tutustuminen erilaisiin Oulussa toimiviin uskontokuntiin eri kulttuurien ja uskontojen juhlat pohditaan miksi kieliä opiskellaan, kuunnellaan eri maiden kieliä eri maiden rahat ja liput. Esim. valmistetaan YK-viikolla lippunauhoja. kiinnitetään huomiota kansainvälisiin urheilutapahtumiin. Piirretään kuvia esim. Olympialaisista ja tutustutaan lehdissä olevaan informaatioon. kansainvälinen yhteistyö: Unkarin-matkat, Comenius-hankkeet jne. Kansainvälisten projektien yhteydessä perehdytään hankkeissa mukana oleviin maihin ja niiden kulttuuriin. Opettajien kulttuurikalenterista (säilytetään opettajanhuoneen seinällä; netissä löytyy runsaasti tapahtumia, työpajoja, näyttelyitä jne. liittyen kansainvälisyyteen. Maailmankoulu-koordinaattori/ maailmankouluopettaja Hanna Kuuluvaisen kautta koulu voi tilata maksuttoman koulutuksen henkilökunnalle liittyen mm. monikulttuurisuuteen, syrjimättömyyteen, kansainvälisyyskasvatukseen ja rauhan/kansainvälisyyskasvatuksen toiminnallisiin menetelmiin. Maailmankoulu-koordinaattorin kautta voi myös tutustua kansainvälisyyskasvatukseen liittyvään kirjallisuuteen ja muuhun materiaaliin. Käsikirjasto ja materiaalipankki sijaitsevat Oulun kaupungin opetusvirastossa Oppiksen tiloissa (Taka-Lyötyn katu 4, 4.krs) Viestintä ja mediataito Viestintä ja mediataito aihekokonaisuuden päämääränä on kehittää ilmaisu- ja vuorovaikutustaitoja, edistää median aseman ja merkityksen ymmärtämistä sekä kehittää median käyttötaitoja. Viestintätaidoista painotetaan osallistuvaa, vuorovaikutuksellista ja yhteisöllistä viestintää. Mediataitoja tulee harjoitella sekä viestien vastaanottajana että tuottajana. Mediamaailma ympäröi kasvavia lapsia ja nuoria. Se vaikuttaa monin tavoin arkielämään, maailman- ja ihmiskuvan muotoutumiseen, arvoihin ja minäkäsitykseen. Viestinnällä ja medialla on myös viihdyttävä tehtävä. Viestintä on siis paitsi tiedon välittämistä, myös esteettisten, eettisten ja psyykkisten elementtien välittämistä. Jos nuori ei saa riittävästi tietoa ja jäsenneltyjä kokemuksia mediasta, hän ei voi pystyä kriittisesti arvioimaan niitä tietoja, arvoja ja asenteita, joita media hänelle välittää. Edu.fi verkkomateriaalissa on viestintään ja mediaan liittyvää oppimateriaalia eri oppiaineiden osioissa ja lisäksi oma osio Viestintä- ja mediataidot -aihekokonaisuudessa. Internetin turvalliseen käyttöön ohjaava verkkomateriaali löytyy Opetushallituksen tuottamana osoitteesta Tavoitteet Oppilas oppii 58

59 ilmaisemaan itseään monipuolisesti ja vastuullisesti sekä tulkitsemaan muiden viestintää kehittämään tiedonhallintataitojaan sekä vertailemaan, valikoimaan ja hyödyntämään hankkimaansa tietoa suhtautumaan kriittisesti median välittämiin sisältöihin ja pohtimaan niihin liittyviä eettisiä ja esteettisiä arvoja viestinnässä tuottamaan ja välittämään viestejä ja käyttämään mediaa tarkoituksenmukaisesti käyttämään viestinnän ja median välineitä tiedonhankinnassa, -välittämisessä sekä erilaisissa vuorovaikutustilanteissa. Keskeiset sisällöt omien ajatusten ja tunteiden ilmaisu, erilaiset ilmaisukielet ja niiden käyttö eri tilanteissa viestien sisällön ja tarkoituksen erittely ja tulkinta, viestintäympäristön muuttuminen ja monimediaisuus median rooli ja vaikutukset yhteiskunnassa, median kuvaaman maailman suhde todellisuuteen yhteistyö median kanssa lähdekritiikki, tietoturva ja sananvapaus viestintätekniset välineet ja niiden monipuolinen käyttö sekä verkkoetiikka Toteutusvinkkejä fiktion ja faktan ero uutisten ja tarinoiden lukeminen, uutisten ja tarinoiden tekeminen Millaiset TV-ohjelmat sopivat lapsille? viestintä ja kommunikaatio: harjoitellaan kommunikoimaan erilaisissa tilanteissa, tehdään harjoittelutilanteita, joissa opetellaan ratkaisuja riitatilanteisiin. viestinnän hyvät käytöstavat. kehonkielen tunnistamisharjoituksia (nonverbaalinen viestintä, esim. surullinen / iloinen harjoitellaan tekemään pieniä viestejä, esim. Olen kaverilla. vastuu omista sanomisista, kirjoituksista ja videoista; tekstiviestit, sähköposti, messenger, youtube jne. tiedon hankinta eri medioista omiin kirjoitelmiin sanomalehtiviikko, aikakauslehtiviikko vierailu Kalevan painotaloon tai radiotoimitukseen mielipidekirjoituksen tekeminen mainonta; mainosten analysointia, vaikutuskeinojen ja luotettavuuden pohtimista, omien mainosten suunnittelua koulun uutistoimisto koulun lehti / luokkalehti verkkoon, ilmoitustaululle jne. seinälehtien tekeminen, oppilastöiden esille laittaminen animaatioelokuvan/ elokuvan/videon tekeminen. Elokuvatyöpajoja järjestää Nukun elokuvakoulu, Osallistuminen lasten ja nuorten itse tekemien elokuvien Oskarikilpailuun lasten ja nuorten elokuvafestivaalin yhteydessä. elokuva kuvallisen ja sanallisen viestinnän välineenä: elokuvan vaikuttamiskeinoja, elokuvamusiikki, elokuvien tyylilajit elokuvaohjaajan, toimittajan, tuottajan, valokuvaajan, kuvaajan, kirjailijan vierailu osallistuminen lasten ja nuorten kansainvälisille elokuvafestivaaleille elokuvien ja pelien ikärajojen merkitys www-sivujen suunnitteleminen, tuottaminen ja päivittäminen Linkkejä: (aikakauslehtien liiton sivut) (elokuva- ja televisiokasvatuksen sivut) (nettietiketti, ohjeita netin turvallisesta käytöstä (Sanomalehtien Liiton sivut, Sanomalehti Opetuksessa) (Suomen elokuva-arkisto) (Yleisradion sivustot) Osallistuva kansalaisuus ja yrittäjyys 59

60 Osallistuva kansalaisuus ja yrittäjyys aihekokonaisuuden päämääränä on auttaa oppilasta hahmottamaan yhteiskuntaa eri toimijoiden näkökulmista ja kehittää osallistumisessa tarvittavia valmiuksia sekä luoda pohjaa yrittäjämäisille toimintatavoille. Koulun oppimiskulttuurin ja toimintatapojen tulee tukea oppilaan kehittymistä omatoimiseksi, aloitteelliseksi, päämäärätietoiseksi, yhteistyökykyiseksi ja osallistuvaksi kansalaiseksi sekä tukea oppilasta muodostamaan realistinen kuva omista vaikutusmahdollisuuksista. Heinätorin koulun oppilailla kasvaminen osallistuvaksi kansalaiseksi alkaa usein oppilaan itsetunnon rakentamisella ja omatoimisuuden kehittämisellä. Monille oppilaille oman arjen taitojen hallinta on jo haasteellinen tavoite. Sitä laajempi omatoimisuuden ja aloitteellisuuden kehittäminen edellyttää, että koulu tarjoaa oppilaille riittävästi mahdollisuuksia ottaa vastuuta omalle toimintatasolleen sopivista pienimuotoisista tehtävistä ja projekteista. Siten oppilaat voivat saada kokemuksia toimintansa vaikutuksista ja rohkaistua vähitellen toimimaan myös kouluympäristön ulkopuolella. Tavoitteet Oppilas oppii ymmärtämään kouluyhteisön, julkisen sektorin, elinkeinoelämän ja järjestöjen merkitystä, toimintaa ja tarpeita yhteiskunnan toimivuuden näkökulmasta muodostamaan oman kriittisen mielipiteen erilaista asiantuntijuutta hyödyntäen osallistumaan tarkoituksenmukaisella tavalla ja oppii ottamaan vastuuta yhteisten asioiden hoidosta omassa kouluyhteisössä ja paikallisyhteisössä kohtaamaan ja käsittelemään muutoksia, epävarmuutta ja ristiriitoja sekä toimimaan yritteliäästi ja aloitteellisesti toimimaan innovatiivisesti ja pitkäjänteisesti päämäärän saavuttamiseksi sekä arvioimaan omaa toimintaansa ja sen vaikutuksia tuntemaan työelämää ja yritystoimintaa sekä ymmärtämään näiden merkityksen yksilölle ja yhteiskunnalle. Keskeiset sisällöt perustietoja kouluyhteisön, julkisen sektorin, elinkeinoelämän ja järjestöjen toiminnasta sekä työnjaosta demokratian merkitys yhteisössä ja yhteiskunnassa erilaisia osallistumis- ja vaikuttamiskeinoja kansalaisyhteiskunnassa verkostoituminen oman ja yhteisen hyvinvoinnin edistämiseksi osallistuminen ja vaikuttaminen omassa koulussa ja elinympäristössä sekä oman toiminnan vaikuttavuuden arviointi yrittäjyys ja sen merkitys yhteiskunnalle, perustietoja yrittäjyydestä ammattina ja työelämään tutustuminen Toteutusvinkkejä Koulun tasolla Tehdään oppilaista ryhmiä. Kuukauden välein vaihtuvat tehtävät, apulainen/apulaiset joka päivä. Kasvattaa vastuuntuntoa, kouluviihtyvyyttä. Oman pulpetin ja tavaroiden siisteys. Pitkäjänteisyyden kehittäminen projektien avulla. Yhteinen suunnittelu, toteuttaminen, arviointi. Harjoitellaan huolehtimaan yhteisestä omaisuudesta. Oppilas osana kouluyhteisöä: käydään läpi, kuka vahinkojen sattuessa maksaa; syy-seuraus suhteet. Koulun järjestyssäännöt ja niiden noudattaminen; vastuullisuus. Luokan omat säännöt, jotka laaditaan yhdessä. Vastuu kotitehtävistä. Kouluorganisaation rakenteeseen tutustuminen; oppilaan omat vaikutusmahdollisuudet. Oppilaskuntatoiminta: kokoustekniikka, retkien järjestäminen, koulua koskevat asiat (välituntiasiat, tilojen viihtyvyys, koulun tapahtumat, pihasuunnittelu jne.). Kuunnellaan oppilaiden ehdotuksia ja annetaan mahdollisuuksia ideoiden toteutukseen. Luokkaretken järjestäminen: kustannuslaskenta, rahoitus, säästäminen. Tuotteen suunnittelu, valmistaminen ja myynti. Aloitelaatikko: oppilaskunta ja/tai opettajien kokous käsittelee aloitteet. Äänestämisen ja muun demokraattisen päätöksenteon harjoittelua luokkaa koskevissa asioissa. Heinätorin vaalivalvojaiset. Seurataan vaalikeskusteluita eri medioissa, esim. sanomalehdet, tv, internet. Vierailijoita eri puolueista. Vieraillaan kaupungin vaalikahviloissa. Kriittinen keskustelu ja vaaliväittelyt oppilaita lähellä olevista aiheista. Varjoeduskuntavaalit: oppilaat toimitsijoina, järjestäjinä ja äänestäjinä. 60

61 Erilaisia finanssipelejä luokkiin tai pelipankki, josta pelejä voi lainata (esim. Monopoli). Työelämän tasolla Tutustutaan eri ammatteihin. Pyydetään oppilaiden vanhempia kertomaan yritystoiminnastaan tai käydään työpaikoilla tutustumassa. TET-jaksoilla oma työpaikkojen haku, käytöstapojen merkitys työpaikan saamiselle. Haastatellaan eri ammattien edustajia. Ammattimessuille osallistuminen tai omien ammattimessujen järjestäminen Heinätorin koululle. Yhteiskunnan tasolla Tutustutaan kansalaisjärjestöjen toimintaan ja tavoitteisiin. Vierailijoita eri järjestöistä. Osallistutaan kansalaiskeräyksiin ja tapahtumiin, esim. Punaisen Ristin Nälkäpäiväkeräys ja Unicefkävely. Aloitteiden tekeminen esim. Oulun kaupungille. Tiedon hankintaa koskien päätöksentekoa ja yksilön vaikutusmahdollisuuksia. Yksilön toiminta yhteiskunnan tai yhteisön hyväksi mitä siitä hyödyn? Vastuu ympäristöstä, hyvinvoinnista ja kestävästä kehityksestä Vastuu ympäristöstä, hyvinvoinnista ja kestävästä tulevaisuudesta aihekokonaisuuden päämääränä on lisätä oppilaan valmiuksia ja motivaatiota toimia ympäristön ja ihmisen hyvinvoinnin puolesta. Perusopetuksen tavoitteena on kasvattaa ympäristötietoisia, kestävään elämäntapaan sitoutuneita kansalaisia. Koulun tulee opettaa tulevaisuusajattelua ja tulevaisuuden rakentamista ekologisesti, taloudellisesti, sosiaalisesti ja kulttuurisesti kestäville ratkaisuille. Koulun kaikkien toimintatapojen tulisi olla kestävän elämäntavan suuntaisia. Koulun yhteiset toimintatavat kuten myös henkilökunnan omat asenteet ja valinnat viestittävät oppilaille, millaista arvomaailmaa koulu tukee. Yksilön omien kulutustottumusten ja valintojen pohtiminen onkin pohjana kestävän elämäntavan muodostumiselle. Vaikka ympäristön hyvinvointiin vaikuttavat monet asiat, yksilön valinnoilla on yhteiskunnallista merkitystä. Tämän asian ymmärtäminen on koko aihekokonaisuuden ydin. Tavoitteet Oppilas oppii ymmärtämään ympäristönsuojelun välttämättömyyden ja ihmisen hyvinvoinnin edellytykset sekä niiden välisen yhteyden havaitsemaan ympäristössä ja ihmisten hyvinvoinnissa tapahtuvia muutoksia, selvittämään syitä ja seurauksia sekä toimimaan elinympäristön hyväksi ja hyvinvoinnin lisäämiseksi arvioimaan oman kulutuksensa ja arkikäytäntöjensä vaikutuksia ja omaksumaan kestävän kehityksen edellyttämiä toimintatapoja edistämään hyvinvointia omassa yhteisössä ja sekä ymmärtämään hyvinvoinnin uhkia ja mahdollisuuksia globaalilla tasolla ymmärtämään, että yksilö rakentaa valinnoillaan sekä omaa tulevaisuuttaan että yhteistä tulevaisuuttamme, ja toimimaan rakentavasti kestävän tulevaisuuden puolesta. Keskeiset sisällöt ekologisesti, taloudellisesti, kulttuurisesti ja sosiaalisesti kestävä kehitys omassa koulussa ja elinympäristössä yksilön ja yhteisön vastuu elinympäristön tilasta ja ihmisen hyvinvoinnista ympäristöarvot ja kestävä elämäntapa ekotehokkuus tuotannossa ja yhteiskunnassa sekä arjen toimintatavoissa, tuotteen elinkaari oman talouden hallinta ja kulutuskäyttäytyminen, kuluttajan vaikuttamiskeinot toivottava tulevaisuus ja sen edellyttämät valinnat ja toiminta Toteutusvinkkejä Ympäristötietous ja ihmisen hyvinvointi Tutustutaan erilaisiin rakennettuihin ympäristöihin ja luontoympäristöihin (koulu, koulun lähiympäristö, kaupunkiluonto, metsä, meri jne.). Oulun linja-auto- pyöräily- ja jalankulkureitit. 61

62 Luonnossa liikkuminen ja havainnointi kaikilla aisteilla, kokemukset elävästä ja elottomasta luonnosta, luonnonilmiöistä sekä ihmisestä luonnonympäristön hyödyntäjänä. Elämyksellisyys. Retkeily ja kalastus. Luonnonilmiöiden tarkkailu eri menetelmin. Tutkimukset, projektit ja seuranta. Valokuvaus tarkkailumenetelmänä. Elinympäristön tutkiminen eri oppiaineiden näkökulmasta. Esimerkiksi liikennelaskentaa (MA), veden epäpuhtauksien tutkimista (BG), ihmisen valinnat eettisenä ilmiönä (UE), äidinkielen kirjoitelmat luontokokemuksista (AI), ympäristömerkitty tuote vs. tuote ilman merkintää (KO), eri materiaalien ympäristövaikutukset (TS) jne. Eliöiden ja ilmiöiden nimeäminen ja luokittelu. Ilmiöiden yhteydet toisiinsa ja kokonaisuuksien hahmottaminen. Seinälehdet, power point esitykset ym. tuotokset muidenkin nähtäville. Oman ympäristötietouden lisääminen eri medioiden avulla. Ilmastonmuutokseen liittyvät tietous. Ilmastonmuutoksen hillitseminen yksilön tasolla. Oman elämäntavan pohtiminen ilmastonmuutoksen kannalta, esim. eri liikkumismuotojen vaikutukset ilmastonmuutokseen ja niiden vertailu. Kestävä elämäntapa koulussa ja kotiympäristössä Kiinnitetään huomiota säästäväisyyteen materiaalien käytössä. Esimerkiksi kopioinnin tarpeellisuus, kaksipuolisen kopioinnin suosiminen, kopioiden käyttö muistilappuina. Kankaan tai paperin leikkaaminen reunasta eikä keskeltä, suunnittelun merkitys, vihkojen, kynien ja värien taloudellinen käyttö. Kierrätys: Jätteiden lajittelu koulun jätteidenlajitteluohjeen mukaan. Käsitellään oppikirjoja siten, että niitä voidaan kierrättää. Kierrätysmateriaalien käyttö mm. kuvaamataidossa ja käsitöissä. Kierrätyspäivän järjestäminen. Työvälineiden asiallinen puhdistus ja säilytys. Oman ympäristön siisteydestä huolehtiminen (oma pulpetti, luokka, koulu). Ympäristön roskaamisen ehkäiseminen, tutustuminen Roska päivässä liikkeeseen. Energian ja veden kulutuksen vähentäminen. Ympäristöetsivätoiminta: jonkin luokan oppilaat toimivat sovitun ajan ympäristöetsivinä ja tarkkailevat esimerkiksi, onko tietokoneet ja valot sammutettu yhteisesti sovittujen sääntöjen mukaan. Toiminnasta annetaan palautetta, mikä taas ohjaa koulun toimintoja oikeaan suuntaan. Noudatetaan kaikissa toiminnoissa koulun kestävän kehityksen suunnitelmaa, jonka sisältö tehdään myös oppilaille tutuksi. Tehdään ekologisesti, taloudellisesti, kulttuurisesti ja sosiaalisesti kestävä elämäntapa sekä sen edellyttämät valinnat ja toiminnat oppilaille tutuiksi koulun arjessa. Ohjataan sen kautta oppilaat tekemään kestävän kehityksen suuntaisia valintoja myös koulun ulkopuolella. Tuotteiden ympäristömerkit. Tuotteen elinkaareen tutustuminen, ympäristövaikutukset eri tuotantovaiheissa. Osallistuminen kestävää elämäntapaa tukeviin teemapäiviin ja tempauksiin ( mm. Autoton päivä, Älä osta mitään päivä, Nuukuusviikko, Energiansäästöviikko) Sosiaalinen kestävä kehitys sosiaalisten taitojen harjoittelua arjen toiminnoissa erilaisuuden, muiden kulttuurien ja eri uskontojen arvostaminen; tietoisuus muiden maiden oloista verrattuna Suomeen (vrt. kansainvälisyys) riitojen ja konfliktien ratkaisemisen tapoja Tutustuminen Reilun kaupan periaatteisiin ja tuotteisiin Kuluttajakasvatus rahankäyttö ja säästäminen; henkilökohtainen talous kuluttajan vastuu ja vaikutusmahdollisuudet mainonta ja vaikuttaminen kuluttajan oikeudet ja velvollisuudet omat tarpeet ja niiden yhteys kuluttamiseen, kulutuksen ympäristövaikutukset tuotemerkintöjen lukutaito Vierailut ja vierailijat Tutustumiskohteita eri luokka-asteilla voivat olla esim. Timosenkosken luontokoulu, Toppilan kierrätyskeskus, Ruskon jätekeskus, vedenpuhdistamo sekä Oulun seudun monet luontokohteet (esim. Liminganlahti, Hailuoto jne.). 62

63 Vierailijoita esim. seuraavilta tahoilta: Suomen Luonnonsuojeluliitto, Luontoliitto, WWF, Metsähallitus, Nuorten Akatemia (ilmastolähettiläs). Oulun kaupungin jätehuolto. Linkkejä: (Suomen ympäristökasvatuksen seura) (Suomen luonnonsuojeluliitto) (erityisesti jäteasiaa) (mm. tuotteiden ympäristömerkit) Jos edelliset linkit eivät riittäneet, täältä löytyy vielä monta muuta Turvallisuus ja liikenne Turvallisuus ja liikenne aihekokonaisuuden päämääränä on auttaa oppilasta ymmärtämään turvallisuuden fyysisiä, psyykkisiä ja sosiaalisia ulottuvuuksia sekä opastaa vastuulliseen käyttäytymiseen. Perusopetuksen tulee antaa oppilaalle ikäkauteen liittyvät valmiudet toimia erilaisissa toimintaympäristöissä ja tilanteissa turvallisuutta edistäen. Koulun turvallisuuden ja hyvinvoinnin pohtiminen ja toteuttaminen on koko kouluyhteisön tehtävä. Vastuun ottaminen omasta toiminnasta, sosiaaliset taidot, selviämisen taidot, käytöstavat, väkivallattomuus, kiusaamisen ehkäisyyn tähtäävä toiminta, toisista välittäminen ja luottamus ovat esimerkkejä niistä tekijöistä, jotka rakentavat tunnetta koulun ja sen ympäristön turvallisuudesta, fyysisten olosuhteiden lisäksi. Aihekokonaisuuden muut sisällöt mm. päihdetietous, ensiaputaidot, liikennekasvatus, toiminta hätätilanteessa antavat oppilaille välttämättömiä tietoja ja taitoja elämän eväiksi. Tavoitteet Oppilas oppii tunnistamaan turvallisuus- ja terveysriskejä, ennakoimaan ja välttämään vaaratilanteita sekä toimimaan terveyttä ja turvallisuutta edistävästi edistämään väkivallattomuutta ja toimimaan kiusaamistilanteissa rakentavasti toimimaan onnettomuus- ja kriisitilanteissa tarkoituksenmukaisesti toimimaan vastuullisesti ja turvallisesti liikenteessä vaikuttamaan liikenneympäristön ja muun toimintaympäristön turvallisuuteen tuntemaan yhteiskunnan hyvinvointipalveluja Keskeiset sisällöt onnettomuuksilta, päihteiltä ja rikollisuudelta suojautuminen omassa elinympäristössä työturvallisuus ja ympäristöturvallisuus terveyttä, turvallisuutta, väkivallattomuutta ja rauhaa edistäviä toimintamalleja väkivallan ulottuvuudet lähiyhteisössä ja yhteiskunnassa keskeiset liikennesäännöt ja erilaiset liikenneympäristöt muut huomioiva liikennekäyttäytyminen, liikenneympäristön turvallisuus ja turvalaitteet lähiympäristön vaaranpaikkojen kartoittaminen ja turvallisuuden parantaminen turvallisuutta edistävät palvelut kodin ja koulun yhteistyö turvallisuuden edistämisessä 63

64 Toteutusvinkkejä Inhimillinen turvallisuus turvallisuuden tunteen käsittely omakohtaisten kokemusten avulla: Mikä minusta tuntuu hyvältä, mistä saan mielihyvää? Mikä tuntuu pahalta tai ahdistaa? Milloin tunnen oloni turvalliseksi? Millä keinoilla voin vähentää turvattomuuden tunnetta? Millainen meidän koulumme on miten voimme lisätä sen turvallisuutta? käyttäytymisen itsearviointi, esim. hymiöt, rastit -> kotiin tietoa tuloksista kummioppilastoiminta koulun sisällä, esim. 9.luokkalainen 6. luokkalaisen kummina, 5. luokkalainen 1. luokkalaisen kummina no fighting generation: entinen jengiläinen opettaa väkivallan kohtaamista hyvän käytöksen viikko Turvallisuus- ja terveysriskit koulun aloitusvaiheessa teemana: koulun alue ja rajat, piha-alueeseen ja leikkivälineisiin tutustuminen, koulun yhteisten sääntöjen läpikäyminen, lisäksi laaditaan luokan omat säännöt yhteistuumin turvallinen liikkuminen jäillä ajankohtaisten turvallisuusriskien seuraaminen ja niiden käsittely ikätasolle sopivalla tavalla ennalta ehkäisevä toiminta: vaatetus, suojaimet, säännöt ja varoitukset; päivittäisten vaaratilanteiden ennakointi sähköturvallisuus, työturvallisuus, laitteiden oikea käyttö, esim. silitysrauta, ompelukone, liimapistooli (TN- ja TS tunnit) terveydenhoitaja kertomaan luokkiin tapaturmien ehkäisykeinoista ensiapukursseja eri luokka-asteille, aiheena mm. pienet haavat, palovammat ja nyrjähdykset sekä kylkiasentoon laittaminen hätäilmoituksen tekeminen palolaitoksen järjestämä pelastusharjoitus: poistumisharjoitus ja rauhallisuus vaaratilanteissa palolaitosvierailu: harjoitellaan tulipalon sammuttamista sammuttimen tai sammutuspeiton avulla pelastuspäivä: pelastuslaitoksen kalustoa koulun pihalle esittelyyn mitä teet, kun tulipalo syttyy? Pelasta, hälytä, sammuta, opasta poliisi vierailulle kertomaan vaarallisista leikeistä, näpistelystä, kiusaamisesta, väkivallattomuudesta; laillisuuskasvatus. Poliisin yhteyshenkilö Merja Heikkinen puh tai , sähköposti päihteet: valinnat, riskit, riskien torjuminen, riippuvuudet, käytön seuraukset päihdevalistajan vierailu mitä pitää tehdä, jos löytää huumeruiskun? lasten ahdistelijoista keskusteleminen: miten suojaudut, miten toimit tilanteessa? nettiturvallisuus Liikennekäyttäytyminen turvallinen reitti kotiin tai pysäkille: liikennemerkkien opettelu ja kertaus vuosittain alaluokat vierailevat liikennepuistossa harjoittelemassa liikennesääntöjä poliisi vierailulle kertomaan liikennesäännöistä koulumatkan turvallisuusriskit, liikennesääntöjen noudattaminen, hyvät tavat linja-autopysäkillä ja taksia odotellessa sekä myös matkan aikana liikkuminen jalan ja pyörällä, harjoittelua tutuissa ja vieraammissa ympäristöissä (mm. liikennemerkit) (mopoilusääntötesti) (pyöräilysääntötesti) (Liikenneturvan testi) (selkokielinen teksti) (käsitekartta turvallisuudesta ja liikenteestä) 64

65 7.2.8 Ihminen ja teknologia Ihminen ja teknologia aihekokonaisuuden päämääränä on auttaa oppilasta ymmärtämään ihmisen suhdetta teknologiaan ja auttaa näkemään teknologian merkitys arkielämässämme. Perusopetuksen tulee tarjota perustietoa teknologiasta, sen kehittämisestä ja vaikutuksista, opastaa järkeviin valintoihin ja johdattaa pohtimaan teknologiaan liittyviä eettisiä, moraalisia ja tasa-arvokysymyksiä. Opetuksessa tulee kehittää välineiden, laitteiden ja koneiden toimintaperiaatteiden ymmärtämistä ja opettaa niiden käyttöä. Länsimaisessa kulttuurissa elämme teknologian keskellä. Useinkaan emme huomaa, että monet arjessa tarpeelliset laitteet edustavat teknologiaa nekin, jotka eivät ole tämän hetken teknologiateollisuuden viimeisimpiä saavutuksia. Ihmisen, joka ei pysty kiristämään polkupyöränsä löystynyttä ruuvia, vaihtamaan valaisimensa lamppua tai käyttämään pesukonetta, on vaikea elää itsenäistä elämää. Teknologiakasvatus lähtee arjesta ja sellaisista laitteista, joita päivittäin tarvitsemme. Tietokonekin on tärkeä, mutta kuitenkin vain yksi monista. Tavoitteet Oppilas oppii ymmärtämään teknologiaa, sen kehittämistä ja vaikutuksia eri elämänalueilla, yhteiskunnan eri sektoreilla ja ympäristössä käyttämään teknologiaa vastuullisesti käyttämään tietoteknisiä laitteita ja ohjelmia sekä tietoverkkoja erilaisiin tarkoituksiin ottamaan kantaa teknologisiin valintoihin ja arvioimaan tämän päivän teknologiaan liittyvien päätösten vaikutuksia tulevaisuuteen Keskeiset sisällöt teknologia arkielämässä teknologian kehitys ja kehitykseen vaikuttavia tekijöitä eri kulttuureissa, eri elämänalueilla, eri aikakausina teknologisten ideoiden kehittäminen, mallintaminen, arviointi ja tuotteiden elinkaari tietotekniikan ja tietoverkkojen käyttö teknologiaan liittyvät eettiset, moraaliset, hyvinvointi- ja tasa-arvokysymykset tulevaisuuden yhteiskunta ja teknologia Toteutusvinkkejä oman kodin ja lähiympäristön koneiden ja tehtävien hoito: lampun vaihtaminen, verhojen ripustaminen, proppu ja ruuvi seinään, naulan lyönti, käsin tiskaaminen, ruuvaaminen ja mutterin pyörittäminen, käyttöohjeiden ymmärtäminen, uuden huonekalun kokoaminen, suksien voitelu polkupyörän huolto, pyöränkorjauspäivä tai -päiviä erilaisten koneiden turvallinen ja energiaa säästävä käyttö kotona ja koulussa. koneiden päivä: tuodaan koululle esineitä, jotka toimivat, tutkitaan erilaisia käyttöenergioita ja mekanismeja koneiden hyödyt ja haitat teknologian historia ja laitteiden ja keksintöjen kehittyminen omien mielikuvituslaitteiden ideointia; luovuus ja rohkeus esiin Ihminen ja sähkö. Koulussa toteutetaan Motivan ja Lasten keskuksen Hei, kaikki toimii energiaviikkoa ( erityisesti 2.lk). rakentelua erilaisin välinein mekaniikan välineitä saataville ja kokeiltavaksi pura ja kokoa herätyskello teknisiä kerhoja kokeile ja kehitä teemaviikko, yksinkertaisten laitteiden suunnittelua ja toteutusta teknologiaviikko teknologia ja tasa-arvo tutustuminen tekniikan tuomiin mahdollisuuksiin, esim. laitteiden kokeilua Tietomaassa, käyntejä teknologiaa hyödyntäviin yrityksiin Oulu teknologiakaupunkina, tunnettavuus ja eri osaamisalueet. Hyödynnetään Yliopiston OKL:n teknologialinjan opiskelijoita käytännön harjoitustöissä. tieto- ja viestintäteknisten laitteiden peruskäyttö (tietokone, puhelin) Ihminen ja Internet. Opetellaan etsimään tietoa jokapäiväisiin kouluun 65

66 liittyviin asioihin, esim. avaruus, sään havainnointi. Tutustutaan internetin mahdollisuuksiin tiedon jakamisessa. kännykän antamat mahdollisuudet, esim. saavutettavuus, viestit ja kuvat viihde-elektroniikan käyttö (TV, video, DVD) kameran ja videon käyttö opetuksessa, esim. kameralla voi kuvata eri vaiheita, valmiita töitä, kattauksia, jne. Videopajat. takuuehtojen ymmärtäminen, erilaisten laitteiden yhdistäminen (mitä voi yhdistää ja mitä ei), hankintojen hinta-laatu-suhteen ymmärtäminen, valintojen tekemisen perusteita Tietomaa-vierailut eri luokka-asteilla. Linkkejä Opetuksen tavoitteet ja sisällöt vuosiluokittain Opetuksen tavoitteet ja sisällöt vuosiluokittain eri oppiaineissa ovat oppilaan arvioinnin perusta kullakin vuosiluokalla. Opetus on mahdollista toteuttaa myös oppiaineita yhdistäen ilmiökeskeisesti, jolloin eri aineiden tavoitteet ja sisällöt muodostavat opetuksen kokonaisuuden. Ilmiökeskeinen opetus voi toteutua tietyn jakson aikana tai pitkäaikaisesti kokonaisopetuksen periaatteiden mukaisesti. Erityisesti yläluokilla opetuksen eheyttäminen muodostaa haasteen, johon vastaaminen edellyttää opettajien yhteistyötä ja systemaattista kehittämistyötä Äidinkieli ja kirjallisuus Suomi äidinkielenä Äidinkielen ja kirjallisuuden tehtävänä on saada oppilas ymmärtämään kieli ihmisten tärkeimpänä vuorovaikutusvälineenä. Opetus toteutetaan mahdollisimman käytännönläheisesti ja äidinkielen eri osaalueet pyritään liittämään oppilaan omaan kokemusmaailmaan. Lukemisen opetus pyritään toteuttamaan kullekin oppilaalle sopivimmalla menetelmällä. Äidinkielen perustavoitteena on, että oppilas saavuttaa kuuntelemisessa, suullisessa ilmaisussa, lukemisessa ja kirjoittamisessa itsenäisen elämän kannalta olennaiset tiedot ja taidot. Eri aihekokonaisuuksia käsiteltäessä käytetään monipuolisesti äidinkielen ja kirjallisuuden työtapoja oppilaan taitotason mukaisesti. Kts Tavoitteet: - oppilas oppii kuuntelemaan - oppilas oppii ilmaisemaan itseään puhuen, lukien ja kirjoittaen 66

67 - oppilas saa kirjallisuuden avulla elämyksiä ja kiinnostuu niiden pohjalta kirjoista ja kulttuurista (esim. teatteri, elokuva, lausunta, musiikki). Aistihavainnot ja hahmotus: - eri aistielinten harjoittamista - havaintomotoriikan harjoittamista (esim. katseen kohdistaminen) - motoriikan, kehokaavan ja minäkäsityksen vahvistamista. Kielellinen ilmaisu: - ilmaisutaitojen harjoittamista - äänen ja puheen tuottamista - muistin harjoittamista - puheen ymmärtämistä ja ajattelun kehittämistä - käsite- ja sanavaraston lisäämistä - kuvasta kertomista - omien esitelmien tekemistä ja esittämistä (yksilö- ja ryhmätöinä). Lukeminen ja kirjallisuus: - kuvalukemista - kirjainten tunnistamista (eri kirjasintyypit) - lukemistekniikkaa ja ymmärtävää lukemista harjoitellaan rinnakkain alusta alkaen - pyritään kehittämään lukemisen sujuvuutta sekä kirjoitettujen ohjeiden ymmärtämistä ja toimimista niiden mukaan - tutustutaan kirjojen maailmaan monipuolisesti (esim. koulukirjaston käyttö, omien lukukokemuksien jakaminen, kirjailijavierailut, kaupunginkirjaston kirjavinkkaukset) - harjoitellaan tiedon etsimistä, esim. internet, kirjat, sanomalehdet. Kirjoittaminen: - äänne-kirjainvastaavuus - kirjainten tuottamista - mallin mukaan kirjoittamista - itsenäistä kirjoittamista - tutustutaan erilaisiin kirjoitustapoihin ja kirjasintyyppeihin - sanavälit ja lauseiden muodostaminen. - harjoitellaan omien juttujen kirjoittamista sekä raportointia - harjoitellaan ajatuskartan käyttöä kirjoittamisen tukena - oikeinkirjoitus ja kieliopin keskeiset perusasiat - tekstinkäsittely - arkielämässä eteen tulevien asiakirjojen täyttöä. Vuorovaikutustaidot: 67

68 - oppilas oppii vastaamaan tehtyihin kysymyksiin - oppilas oppii kertomaan omista asioistaan ja kokemuksistaan sekä kuuntelemaan toisia ja arvostamaan heidän mielipiteitään - harjoitellaan omien mielipiteiden esittämistä, kysymysten tekoa ja rohkeaa esiintymistä - tehdään esitelmiä ja ilmaisuharjoituksia - harjoitellaan keskustelutaitoja - oppilas harjoittelee ilmaisemaan itseänsä puhujana, kuulijana, lukijana ja kirjoittajana. Kielentuntemus: - aakkostaminen - iso alkukirjain ja välimerkit - yhdyssanat - sanaluokat ja sanojen taivutus - aktiivi ja passiivi - pää- ja sivulause - lauseen pääjäsenet - vertailumuodot - sanavaraston ja käsitteiden kartuttaminen Suomi toisena kielenä Oppilaan tavoitteena on oppia ilmaisemaan itseänsä puhujana, kuulijana, lukijana ja kirjoittajana suomen kielellä arkipäivän tilanteissa. Tavoitteiden asettamiseen vaikuttavat oppilaan ikä, koulu- ja kokemustausta sekä maahanmuuton syy ja perheen tilanne. Keskeinen tavoitteiden asettamiseen ja saavuttamiseen vaikuttava tekijä on myös oppilaan oman äidinkielen taito samoin kuin äidinkielen ja suomen kielen välinen etäisyys. Kielellinen ilmaisu - puheen rytmi, sujuvuus, selkeä ääntäminen - puheen ymmärtäminen ja ajattelun kehittäminen - käsite- ja sanavaraston kehittäminen: jokapäiväiseen elämään liittyvää sanastoa ja oppiaineiden peruskäsitteistöä ja sanastoa - keskustelu jokapäiväisistä asioista Vuorovaikutustaidot - ilmeiden ja eleiden käyttö puheen tukena - omista asioista ja kokemuksista kertominen ja vastavuoroisesti toisten kuunteleminen - kysymysten tekeminen - omien mielipiteitten esittäminen Lukeminen ja kirjallisuus 68

69 - kuvalukemista - kirjain- äännevastaavuus - tavu, tavuttaminen - lukemisen perustekniikan vahvistaminen - luetun ymmärtäminen sana ja lausetasolla - lukutaidon varmentaminen, luetun ymmärtämisen kehittäminen - ikä- taito- ja tietotasoon sopivien tekstien käsittelyä - selkokieliset tekstit Kirjoittaminen - äänne- kirjainvastaavuus - mallin mukaan kirjoittaminen - sana, sanaväli - sanatason oikeinkirjoitus - lause; lauseen aloitus ja lopetus - kokonaisten, ymmärrettävien lauseiden, pienen viestien ja kertomuksien kirjoittaminen esim. kuvien avulla ja tutuista aihepiireistä - sanelusta kirjoittaminen Kielentuntemus - aakkostaminen - yksikkö ja monikko - sanojen luokittelua - vertailumuodot - tavallisia nominitaivutuksia - verbin persoonamuodot, kielteiset ja kysyvät muodot preesensissä ja imperfektissä Toinen kotimainen kieli (B-ruotsi) RUOTSI Ruotsin kieltä tarvitaan jatko-opinnoissa, työelämässä ja vapaa-aikana, esimerkiksi pohjoismaiseen kulttuuritarjontaan tutustuttaessa. Suullinen kielitaito sekä vuorovaikutustaidot korostuvat aikaisempaa enemmän. Hyvän osaamisen kriteerit perustuvat itsensä ilmaisemiseen ja ymmärretyksi tulemiseen. Tuotosten monipuolisuus ja kielen eri osaalueiden huomioon ottaminen lisäävät arvioinnin monipuolisuutta ja kattavuutta. Oppilaiden osaamista arvioidaan perinteisten kokeiden ja jatkuvan näytön sijasta interaktiivisen työskentelyn avulla. Aihekokonaisuuksista korostuvat erityisesti seuraavat: kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys, viestintä ja mediataito, sekä ihminen ja teknologia. Tavoitteet: 69

70 - sanavaraston kartuttaminen esimerkiksi koti, koulu, oppilastoverit, harrastukset, vapaa-ajan toiminnot - tietoja omasta kulttuurista ja paikannimistä - tutustuminen skandinaaviseen kulttuuriin - eri ammattialojen sanaston opettelua - asioiminen perustilanteissa Sisällöt Substantiivit - en/ett - monikot - epämääräinen ja määräinen muoto - ainesanat (paljoussanat) Adjektiivit - yksikkö- ja monikkomuodot Verbit - aikamuodot aktiivissa - käskymuoto - s-passiivin tunnistaminen Pronominit - persoonapronominit: perus- objekti ja omistusmuodot - muut pronominit: kysyvät ja osoittavat pronominit Prepositiot - tavallisimmat prepositiot Numeraalit - perusluvut - järjestysluvut Lauseenmuodostus - päälauseen sanajärjestys - kysymyslause - konjunktiot Vieraat kielet 70

71 ENGLANTI Kielenopiskeluun kuuluu viestinnän kannalta keskeinen kielioppi ja lauseenmuodostus. Se, kuinka laajasti ja tarkasti rakenteet opiskellaan, riippuu oppilaiden kielellisestä tasosta. Suullinen kielitaito sekä vuorovaikutustaidot korostuvat aikaisempaa enemmän. Hyvän osaamisen kriteerit perustuvat itsensä ilmaisemiseen ja ymmärretyksi tulemiseen. Tuotosten monipuolisuus ja kielen eri osaalueiden huomioon ottaminen lisäävät arvioinnin monipuolisuutta ja kattavuutta. Oppilaiden osaamista arvioidaan perinteisten kokeiden ja jatkuvan näytön sijasta interaktiivisen työskentelyn avulla. Aihekokonaisuuksista korostuvat erityisesti seuraavat: kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys, viestintä ja mediataito, sekä ihminen ja teknologia. Tavoitteet: - lähiympäristön sanasto - itseilmaisu - arkipäivän tilanteista selviäminen - ammattisanaston harjoitteleminen Sisällöt: 3.lk - lähiympäristö ja siihen olennaisesti kuuluvat tutut henkilöt, asiat ja toiminnot, kuten koti ja perheenjäsenet, eläimet - koulu ja oppilastoverit sekä opettajat - harrastukset - perustiedot omasta kulttuurista 4.lk - edellisten aihepiirien syventäminen ja laajentaminen 5.lk - edellisten aihepiirien syventäminen ja laajentaminen - asuminen maalla ja kaupungissa: eläimet, luonto, ympäristö - ikäkauteen liittyvät vapaa-ajan toiminnot 6.lk - edellisten aihepiirien syventäminen ja laajentaminen - asioiminen perustilanteissa - lisää asioimistilanteita Tilanteet ja aihepiirit luokilla 3-6 esiin tulleiden lisäksi: 7.lk - asioiminen arkielämäntilanteissa esimerkiksi kauppa, ravintola, lipunosto, peruspuhelinkeskustelu - asuminen 71

72 - vapaa-ajan vietto ja harrastukset - koulu - matkustaminen 8.lk - perussanasto omasta ja brittikulttuurista ja etenkin oululaisesta nuorisokulttuurista 9.lk - opiskelu ja työ, oppilaan omaan tulevaan ammattiin liittyvät aihepiirit ja sanastot - tiedotusvälineet ja tiedonkulku: TV, radio, lehdet, puhelin, tietoverkot 10.lk - edellisten sisältöalueiden harjoittelu ja saavutetun kielitaidon ylläpito Rakenteet Verbit - yleis- ja kestopreesens - apuverbit - imperatiivi - imperfekti - be going to -rakenne Substantiivit - yksikkö ja monikko - artikkelin käyttö - s-genetiivi Adjektiivit - osaa käyttää substantiivin yhteydessä Pronominit - persoonapronominit: perus-, objekti- ja omistusmuodot - muita pronomineja: kysyvät ja osoittavat pronominit Prepositiot - ajan ja paikan yhteydessä sanonnoissa Numeraalit - perusluvut - järjestysluvut Lauseenmuodostus - sanajärjestys (myönteinen, kielteinen, kysymys) - There is/are rakenne - tavallisimmat konjunktiot 72

73 7.3.4 Matematiikka Matematiikanopetus Heinätorin koulussa on kaikilla luokka-asteilla havainnollista ja arkielämään liittyvää. Opetuksessa painotetaan toiminnallisuutta ja omia kokemuksia. Perusasioiden (lukukäsite, peruslaskutoimitukset, mittaaminen) opettamista painotetaan ja niiden oppimiseen on varattava riittävästi aikaa. Tavoitteet: - arkielämässä ja jatkokoulutuksessa tarvittavat matemaattiset tiedot ja taidot Sisällöt: Luvut ja laskutoimitukset Lukukäsite - numeron ja lukumäärän yhteys - lukujonotaidot - kymmenjärjestelmä - negatiiviset luvut Peruslaskutoimitukset - ymmärtäminen ja soveltaminen - yhteenlasku - vähennyslasku - kertolasku - jakolasku - laskutoimitusten esittäminen eri välinein Mittaaminen - mittaamisen periaate - perusmittojen ja niiden välisten suhteiden ymmärtäminen - arviointi - opetuksessa tärkeää käytännönläheisyys ja konkreettisuus ( esim. sähkön ja veden kulutus, bensan kulutuksen erot eri kulkuneuvoilla) Pituus Massa Pinta-ala Tilavuus Aika - kellonaikojen ymmärtäminen 73

74 - ajantajun kehittäminen, aikaväli Raha - Suomen rahat (e) - rahan arvon ymmärtäminen Laskimen käyttö Murtoluvut - murtoluvun käsite - peruslaskutoimitukset murtoluvuilla - murtoluvun ja desimaaliluvun yhteys Desimaaliluvut - desimaaliluvun käsite ja hahmottaminen - peruslaskutoimitukset desimaaliluvuilla - pyöristäminen Prosenttilaskut - prosenttikäsite - prosenttilaskuihin tutustuminen ja peruslaskujen laskeminen Geometria - tasokuvioiden tunnistaminen: ympyrä, nelikulmio, kolmio ja muut monikulmiot jne. - jana, piste, suora - kulman käsite ja mittaaminen - avaruusgeometristen kappaleiden tunnistaminen: pallo, kuutio, suorakulmainen särmiö, lieriö jne. - symmetria - mittaaminen - mittakaavojen ymmärtäminen (pienentäminen ja suurentaminen) - koordinaatisto Tietojen käsittely, tilastot ja todennäköisyys - taulukoiden ja diagrammien lukeminen ja tulkinta - todennäköisyyslaskentaan tutustuminen - tietojen etsiminen, kerääminen, tallentaminen ja esittäminen - tilastot kansainvälisistä asioista Algebra ja funktiot - lukujonot - yhtälöihin tutustuminen Ympäristö- ja luonnontieto YLT:n opetus Heinätorin koulussa noudattaa sisällöltään ja tavoitteiltaan suurelta osin yleisopetuksen opetussuunnitelmaa. Opetus perustuu tutkivaan ja ongelmakeskeiseen oppimiseen, jonka avulla oppilas oppii ymmärtämään itseään ja ympäristöään. Oppilas tietää oman vastuunsa luonnon hyvinvoinnista ja pyrkii 74

75 elämässään noudattamaan kestävän kehityksen suuntaviivoja. Opetuksessa pyritään hyödyntämään koulun lähialueita ja tutustumiskohteita. Tavoitteet: - oppii tuntemaan luontoa ja rakennettua ympäristöä kokemusten ja elämysten kautta. (esim. maatilavierailut) - oppii toimimaan turvallisesti ja vastuullisesti ympäristössään ja liikenteessä - ymmärtää hyvän ympäristön merkityksen - oppii elämässä tarvittavia terveystietoja ja taitoja - oppii tuntemaan ja arvostamaan itseään sekä sitä kautta myös muita - oppii tuntemaan ja tietämään luontoa ja ympäristöä omassa elinympäristössään sekä kotikaupungissa Oulussa, Pohjois-Pohjanmaalla ja Suomessa - Oppilas tutustuu erilaisiin kulttuureihin Sisällöt: - eliöt ja elinympäristöt: koulun piha ja lähiympäristö, niityt ja pellot - oma lähiympäristö, kotiseutu ja maapallo ihmisen elinpaikkana - Vastuuseen kasvaminen oman toiminnan ja ympäristön suhteen - kulttuuriperintö - oppilaan elämänpiiriin kuuluvan teknologiaan tutustuminen - tuttujen aineiden ominaisuuksien ja olomuotojen ja niiden muutosten tutkiminen - ympäristön aineita ja ilmiöitä: vesi, ilma, magnetismi, sähkö - kierrätys - palaminen ja paloturvallisuus - terveys, turvallisuus ja ensiaputaidot - ihminen ja terveys: henkinen hyvinvointi ja mielenterveys - Oulu-kotikaupunkini - Suomi - Pohjoismaat ja muut lähialueet Biologia ja maantieto BIOLOGIA JA MAANTIETO lk. Biologian ja maantiedon opetus Heinätorin koulussa noudattaa sisällöltään ja tavoitteiltaan pääosin yleisopetuksen opetussuunnitelmaa. Opetus perustuu tutkivaan ja ongelmakeskeiseen oppimiseen, jonka avulla oppilas oppii ymmärtämään itseään ja ympäristöään. Terveystieto on integroituna biologian ja maantiedon opetukseen. Oppilas tietää oman vastuunsa luonnon hyvinvoinnista ja pyrkii elämässään noudattamaan kestävän kehityksen suuntaviivoja. Opetuksessa pyritään hyödyntämään koulun lähialueita ja tutustumiskohteita sekä luontokoulun palveluita. 75

76 Aihekokonaisuudet ovat sisällytettyinä biologian ja maantiedon oppisisältöihin. BIOLOGIA 5.-6.lk. Tavoitteet: - tavoitteena on ohjata oppilasta tuntemaan itseään ihmisenä ja osana luontoa. Opetuksessa tutkitaan elämää ja sen ilmiöitä tunnistamalla eliölajeja, tutustumalla eliöiden ja niiden elinympäristöjen väliseen vuorovaikutukseen sekä opitaan arvostamaan ja vaalimaan luonnon monimuotoisuutta. Sisällöt: Ekosysteemi: - metsä ja suo - eliöiden tunnistus - eliöiden sopeutuminen ympäristöönsä - eliökunnan kokonaisuuden hahmottaminen - jokamiehen oikeudet ja velvollisuudet - oman ympäristökäyttäytymisen pohtiminen - ilmastonmuutos Ihminen - kehon rakenne, keskeiset toiminnot. lisääntyminen - murrosiän fyysiset, psyykkiset ja sosiaaliset muutokset - tervettä kasvua ja kehitystä tukevat ja haittaavat tekijät - läheisyys, ihmissuhteet, tunteiden säätely - ikäkauteen liittyvät oikeudet ja vastuut - ensiaputaidot - turvallisuus (esim. paloturvallisuus) BIOLOGIA JA MAANTIETO lk. Biologian ja maantiedon opetus Heinätorin koulussa noudattaa sisällöltään ja tavoitteiltaan suurelta osin yleisopetuksen opetussuunnitelmaa. Opetus perustuu tutkivaan ja ongelmakeskeiseen oppimiseen, jonka avulla oppilas oppii ymmärtämään itseään ja ympäristöään. Oppilas tietää oman vastuunsa luonnon hyvinvoinnista ja pyrkii elämässään noudattamaan kestävän kehityksen suuntaviivoja. Opetuksessa pyritään hyödyntämään koulun lähialueita ja tutustumiskohteita. BIOLOGIA 7.lk. Tavoitteet: - oppia tekemään omia havaintoja luonnosta - tunnistamaan eliölajeja 76

77 - oppia ymmärtämään ekosysteemin toimintaa ja sen merkitystä sekä ympäristönsuojelun keskeisiä periaatteita - arvostamaan luonnon monimuotoisuutta ja kestävän kehityksen mukaisia ratkaisuja Sisällöt: - Ekosysteemi: lähivesistöjen toiminta - lajintuntemus ja eliökunnan rakenne - eliöiden sopeutuminen ympäristöönsä - vesiluonnon monimuotoisuus - ravintoverkot, ravinteiden kierto ja energian kulku - ihminen vesiluonnon käyttäjänä - ympäristömuutosten tunnistaminen - oman ympäristökäyttäytymisen pohtiminen Aihekokonaisuuksia: Kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys Suomen sisävesien ja Itämeren merkitys Maailman merten globaalinen merkitys Veden kiertokulku Vastuu ympäristöstä, hyvinvoinnista ja kestävästä tulevaisuudesta Ympäristömuutosten havaitseminen lähiluonnossa Vesiensuojelun merkityksen ymmärtäminen BIOLOGIA 8.lk. Tavoitteet: - oppilaan kiinnostuksen ja harrastuneisuuden ylläpitäminen ja lisääminen luontoa kohtaan - oppilas ymmärtää eliöyhteisön rakennetta, toimintaa ja vuorovaikutussuhteita - oppilas ymmärtää elämän perusprosessien käsitteet, tapahtumat ja niiden merkityksen - täydennetään ja syvennetään lajintuntemusta Sisällöt: Ekosysteemien vertailu, elämä ja sen monimuotoisuus - Tutustuminen metsä- ja suoekosysteemeihin ja niiden ekologiaan - metsä- ja suoluonnon merkitys suomalaisille - lajintuntemus - eliöiden vuorovaikutussuhteet - populaatiot, eliöyhteisöt Käydään läpi elämän perusprosesseja fotosynteesi 77

78 - solujen rakenne ja toiminta - eliöiden rakenne, kasvu ja lisääntyminen - etologia Vastuu ympäristöstä, hyvinvoinnista ja kestävästä tulevaisuudesta: - kestävä metsätalous, jokamiehenoikeudet, luonnonsuojelualueet, uhanalaiset eliöt, ihmisen aiheuttamat ympäristömuutokset, oma ympäristökäyttäytyminen BIOLOGIA 9.lk. Tavoitteet: - oppilas oppii tuntemaan itseään - oppilas oppii tiedostamaan ja hyväksymään itsessään tapahtuvat muutokset eri ikäkausina - oppilas saa aineksia tasapainoisen minäkuvan muodostumiselle ja terveiden elämäntapojen omaksumiselle - oppilas kykenee pohtimaan eettisiä kysymyksiä Sisällöt: Ihminen - rakenne ja elintoiminnot - terveyttä edistävät ja vaarantavat tekijät - ihmisen elämänkaari ja sukupuolinen kehitys - perinnöllisyys - evoluutio - ihmisen vastuu ympäristöstä AIHEKOKONAISUUDET: - Ihmisenä kasvaminen: fyysinen, psyykkinen ja sosiaalinen kasvu, eettiset kysymykset, vanhemmuus - Vastuu ympäristöstä, hyvinvoinnista ja kestävästä tulevaisuudesta: kestävä elämäntapa ja oma kulutuskäyttäytyminen - Turvallisuus ja liikenne: vastuu omasta terveydestä, päihteiltä suojautuminen, Ihminen ja teknologia. geenitekniikka ja sen eettisyys MAANTIETO lk. Tavoitteet: - Tavoitteena on laajentaa oppilaan maailmankuvaa. Opetuksessa tarkastellaan maapalloa ja sen eri osia niin, että oppilaalle muodostuu eheä kokonaiskuva maapallostamme. Kaikkia maanosia tarkastellaan tasavertaisesti; 5-6. luokilla Eurooppa, Afrikka, Aasia sekä Oseania. 78

79 - Maantiedon opetus auttaa oppilasta ymmärtämään luonnon ja ihmisten toimintaan liittyviä ilmiöitä sekä niiden välistä vuorovaikutusta eri alueilla. Oppilaalle muodostuu käsitys ja arvostus erilaisista luonnon- ja kulttuuriympäristöistä maapalolla. - Maantiedon opetuksella luodaan pohja kansojen ja kulttuurien väliselle suvaitsevaisuudelle ja kansainvälisyydelle. Sisällöt: Eurooppa - kartalla - valtiot ja niiden pääkaupungit - ilmasto kasvillisuus ja eläimistö - erilaisten karttojen käyttö - tiedon havainnollistaminen Afrikka, Aasia, Australia ja Oseania - keskeisimmät valtiot ja pääkaupungit - sademetsät, savannit, arot, aavikot, talvisateiden alueet ihmisen elinympäristöinä - ihmisen monimuotoinen elämä erilaisissa ympäristöissä - maapallon elämää maailmankartan keskeinen nimistö - maanosat - suurimmat vuoristot - sademetsä- ja aavikkoalueet luonnon ja ihmisen toiminnan vuorovaikutus maapallolla MAANTIETO lk. MAANTIETO 7. lk. Tavoitteet: - oppia käyttämään erilaisia karttoja ja muita maantieteellisiä tietolähteitä - ymmärtää planeetta maan planetaarisuuden seurauksia sekä maan erityispiirteitä - ymmärtää luonnonolojen vyöhykkeisyyden ja tämän vyöhykkeisyyden vaikutuksia ihmisen toimintaan - tunnistaa tutkittavien maanosien luonnon- ja kulttuurimaantieteelliset peruspiirteet - laattaliikunnot ja niiden seuraukset (endogeeniset prosessit) Sisällöt: Maa ihmisen koti - karttaopiskelun perusteet - ilmansuunnat, mittakaava, paikanmääritys 79

80 - planeetta Maa ja avaruus - vyöhykkeisyys - kahden tai useamman maanosan luonnonolojen ja ihmistoiminnan vertaaminen - Amerikat ja napaseudut MAANTIETO 8. lk. Tavoitteet: - syventää ymmärrystä ihmisen toiminnan riippuvuudesta alueellisista ympäristötekijöistä - havaita ja ymmärtää taloudellisen, teknologisen ja kulttuurisen kehityksen aiheuttamia muutoksia, syitä ja niiden suomia mahdollisuuksia eri alueilla Sisällöt: Eurooppa - karttakuva - luonnonolot - ihmistoiminta - Euroopan unioni - Eurooppa osana maailmaa 80

81 MAANTIETO 9. lk. Tavoitteet: - tutustua kotiseutuun ja Suomeen sekä oppia vertailemaan näitä lähialueisiin ja muihin maanosiin ja ihmisten elämään näillä alueilla - oman kulttuurin ja toisten kulttuurien arvostuksen lisääminen - kehittää maantieteellistä ympäristön tarkkailua ja havaintojen tulkintaa - oppilas ymmärtää jokaisen ihmisen vastuun planeetta maan hyvinvoinnista ja sen tulevaisuudesta - oppilas ymmärtää kestävän kehityksen perusteet - oppilaan luonnon ja rakennetun ympäristön arvostus kehittyy - oppilaan kyky arvioida kriittisesti eri viestimien tietoa kehittyy Sisällöt: Suomi ja lähialueet - Suomen ja lähialueiden aluemaantieto - karttatyöskentelyn syventäminen - maakuntien maisemalliset erot - kulttuurit ja vähemmistöt - luonnon ja ihmistoiminnan vuorovaikutus - oman lähiympäristön, kotikunnan ja maakunnan tutkiminen Yhteinen ympäristö - Itämeren alueen ympäristökysymykset - kestävä kehitys ja omat vaikutusmahdollisuudet - kulutus ja tuotteiden elinkaari - ympäristökysymykset paikallisesti ja maailmanlaajuisesti - ympäristökysymysten ratkaisumahdollisuuksia Fysiikka ja kemia Kemian ja fysiikan opetus Heinätorin koulussa noudattaa sisällöltään ja tavoitteiltaan soveltuvin osin yleisopetuksen opetussuunnitelmaa. Opetus perustuu tutkivaan ja ongelmakeskeiseen oppimiseen, jonka avulla oppilas oppii ymmärtämään fysikaalisia ilmiöitä ja kemiallisia reaktioita. Opetuksessa painotetaan erityisesti turvallisuuteen liittyviä asioita. Fysiikan ja kemian opiskelussa ylimmillä luokilla painotetaan ammatillisissa opinnoissa tarvittavia 81

82 perustietoja ja taitoja. Opetuksessa pyritään hyödyntämään oululaista osaamista ja tutustumaan paikallisiin alan yrityksiin ja laitoksiin. Tavoitteet - mittaaminen ja siihen liittyvät tiedot ja taidot kehittyvät - tieto arkielämässä kohdattavista luonnonilmiöistä lisääntyy - tieto kemiallisten aineiden ja erilaisten laitteiden turvallisesta käytöstä lisääntyy - oppilas huomioi turvallisuuden fysikaalisten ilmiöiden yhteydessä Sisällöt 5-6. lk fysiikka ja kemia - paloturvallisuus - lämpö ja sen vaikutus aineisiin, lämmönsiirtymistavat - aineen rakenne, atomi - seos ja liuos - aineen olomuodot ja niiden muutokset - palaminen - ilman koostumus, ilmakehä ( saastuminen, ilmansuojelu ) - vesi - kodin kemiallisia aineita ( hapot, emäkset, liuottimet ) - ihmiselle haitalliset aineet ( myrkyt, päihde- ja vaikuteaineet ) - kierrätys - aurinkokunta - vastuullinen käyttäytyminen yksin ja ryhmässä Kemia ja fysiikka 7-9 Kemia 7lk. Kemiallisiin aineisiin ja laboratoriovälineisiin tutustuminen - turvallisen käytön harjoittelu, ensiapu erilaisissa vahinkotilanteissa - aineiden ominaisuudet - happamuus, emäksisyys, ph-luku - hapot, emäkset - käyttöohjeisiin tutustuminen - laimentaminen turvallisesti 82

83 Puhdas aine ja seokset - suolat - aineiden erottamismenetelmät (tislaus, suodatus, haihdutus, uuttaminen ) Atomin rakenne Alkuaine - metallit ja epämetallit Kemia 8 lk. Jaksolliseen järjestelmään tutustuminen - alkuaineiden kemialliset lyhenteet - jalot ja epäjalot metallit, sähköparit, korroosio, elektrolyysi - kemiallinen reaktio ja reaktionopeus - palaminen, paloherkkyys, palamistuotteet - paloturvallisuus Ionirakenteinen ja molekyylirakenteinen yhdiste - hapettuminen ja pelkistyminen Lisäaiheita: - fossiiliset energianlähteet -ravintoaineet ja niiden koostumus - pesu- ja kosmeettiset aineet, tekstiilit - käyttöohjeiden lukutaito - puunjalostus ja paperiteollisuus - ympäristömittaukset ja niiden tulkinta esim. vesi - ongelmajätteiden käsittely - vastuu ympäristöstä Fysiikka 7 lk. - mittaaminen - lämpötilan seuranta - perussuureet Mekaniikkaa 83

84 - vuorovaikutus, voima, painovoima - kitka, paine, noste - liike, nopeus - voiman tekemä työ, energiamuodot, teho - yksinkertaiset koneet, painopiste, tasapaino Fysiikka 9lk. Lämpöenergia - lämpölaajeneminen - olomuodon muutokset - lämmön siirtymistavat Valo - eteneminen, heijastuminen, taittuminen - kupera ja kovera linssi - kupera ja kovera peili - näkövirheiden korjaus Ääni - eteneminen, melu ja sen torjunta Sähkö - sähkövirta, jännite - virtapiiri, kytkentäkaaviot ja -tavat erilaisilla laitteilla - johteet, eristeet, resistanssi - sähköenergian tuottaminen ja siirto - sähköteho ja työ - energialaskun määräytyminen kulutuksen mukaan - yleismittarilla mittaaminen, kodin sähkötyöt - tutustuminen kemian ja fysiikan alaan liittyviin työpaikkoihin - käytännön työtehtäviä - pura ja kokoa laitteita Terveystieto Heinätorin koulussa terveystiedon opetuksessa pyritään siihen, että oppilas oppii arvostamaan terveyttä ja tekemään omaa terveyttään edistäviä valintoja. Hän oppii huolehtimaan mahdollisimman itsenäisesti omasta terveydestään. Oppilaalle pyritään luomaan toimintavalmiuksia omaa terveyttä uhkaaviin ja sosiaalista painetta tuottaviin tilanteisiin. 84

85 Terveystiedon sisältöjen opettaminen ja oppiminen kuuluvat luontevana osana koulumme jokapäiväiseen elämään. Koulussamme tehdään yhteistyötä hammashoitajan kanssa yläluokille asti. Tavoitteet: - oppilas oppii fyysistä ja psyykkistä itsetuntemusta, itsensä ja muiden arvostamista ja sosiaalista osaamista - oppilas oppii ottamaan vastuuta omista teoistaan sekä ottamaan huomioon toiset ihmiset, tietää oikeutensa ja velvollisuutensa - oppilas oppii perussäännöt hyvästä ja kohteliaasta käyttäytymisestä - oppilas tuntee oman koulun säännöt - oppilas tietää terveellisten ruokailutottumusten merkityksen - oppilas osaa kulkea turvallisesti liikenteessä - oppilas tuntee keskeisiä asioita päihde- ja huumausaineiden haitallisuudesta ja ymmärtää miksi niiden käyttöä pitää välttää - oppilas oppii huolehtimaan omasta hygieniastaan - oppilas tuntee omat mahdollisuutensa yleisimpien sairauksien ja kansantautien ehkäisyssä Sisällöt: lk. 1. Oma keho ja terveys: - säännöllinen ruokaileminen - monipuolinen ja terveellinen ruokavalio - ruokailutavat - allergiat, erityisruokavaliot - päivittäinen liikunta - oikeat työasennot ja ryhti - lihashuolto - harrastukset - riittävä uni ja lepo - hampaiden harjaaminen - käsien pesu - peseytyminen - puhtaat vaatteet - kynsien leikkaaminen - säänmukainen pukeutuminen - tavallisimmat lasten ja nuorten sairaudet ja niiden ehkäisy - itsehoito 85

86 - lääkkeiden käytön perussääntöjä 2. Kasvu ja kehitys: - ihmisen elämänkaari - ihmisen keho pääpiirtein - sukupuolten erot - ystävyyssuhteet - koulukiusaaminen - erilaisuuden hyväksyminen - tunteiden tunnistaminen - erilaiset perheet - ihmisten välinen vuorovaikutus 3. Viihtyisä ja turvallinen ympäristö: - kiusaamisen ja väkivallan ehkäisy - miten ollaan hyvä kaveri - fyysisen koskemattomuuden kunnioittaminen - hyväksytyn ja ei-toivotun kosketuksen erot - avun hakeminen - koulumatka (mm. taksi- ja bussikäyttäytyminen) - jalankulkijan ja pyöräilijän keskeiset liikennesäännöt - heijastimen ja pyöräilykypärän käyttö - vaaratilanteiden välttäminen - oman koulun turvallisuus - ikäkauden mukaisen toiminnan rajat - toisen omaisuuden kunnioittaminen - rahan käyttäminen - tapaturmien ehkäisy - yksinkertaiset ensiaputaidot - avun hakeminen, hätäilmoituksen tekeminen lk. 1. Oma keho ja terveys: - omasta terveydestä huolehtiminen ja arkipäivän terveystottumukset, terveelliset elämäntavat - ravinto sekä monipuolinen ja terveellinen ruokavalio, ruokailutottumukset - allergiat, erityisruokavaliot - liikunta, fyysinen toimintakyky - liikuntaharrastus, liikuntapalvelut, liikuntaharrastuksiin kannustaminen ja ohjaaminen - uni, lepo, vuorokausirytmi - hygienia 86

87 - sairastaminen, tavallisimmat lasten ja nuorten sairaudet, lääkkeiden käyttö, terveyssosiaalipalvelujen käyttö - asianmukainen pukeutuminen tilanteiden ja ilmaston mukaan - ihmisen kehon rakenne, keskeiset elintoiminnot, lisääntyminen 2. Kasvu ja kehitys - ihmisen keho ja kasvun ja kehityksen vaiheet pääpiirteissään - murrosiän fyysiset, psyykkiset ja sosiaaliset muutokset - seksuaalisen kehityksen yksilöllinen vaihtelu - oman kehon arvostaminen ja suojeleminen - henkinen hyvinvointi ja mielenterveys (läheisyyden tarve, turvallisuuden tarve, perhe, ystävyys, ihmissuhteet, vuorovaikutus, tunteet ja tunteiden säätely ja siihen liittyvät sosiaaliset tekijät) - ikäkauteen liittyvät oikeudet ja vastuu - päihteet, valinnat, riskit, riskien torjuminen, riippuvuudet, käytön seuraukset itselle ja ympäristölle 3. Viihtyisä ja turvallinen ympäristö - toimimien hätätilanteissa, yksinkertainen ensiapu, ensiavun antaminen - kiusaamisen ja väkivallan ehkäisy, fyysisen koskemattomuuden kunnioittaminen - sopimukset ja säännöt - turvallinen liikkuminen, vaaratilanteiden välttäminen, tapaturmat ja niiden ehkäiseminen - hyvät tavat, toisten huomioon ottaminen - rahan käyttäminen - toisen omaisuuden kunnioittaminen - paloturvallisuus - sähköturvallisuus - meluhaittojen torjuminen - kriisit ja niistä selviytyminen lk. 1. Oma keho ja terveys: - terveellinen ravinto, ravintoaineet, energian tarve/ energian kulutus, syömishäiriöt, allergiat, erityisruokavaliot - liikunnan merkitys terveydelle, Oulun kaupungin liikuntapalvelujen hyödyntäminen, fyysisen kunnon osa-alueet, syke, liikuntavarusteet - lepo, rentoutuminen, virkistyminen - hygienia, itsehoito, yleisimmät tartuntataudit, nuorten vaivat, oireiden tunnistaminen ja lääkkeiden asiallinen käyttö, Oulun kaupungin sosiaali- ja terveyspalvelujen hyödyntäminen - suomalaiset kansantaudit ja niiden yhteys elintapoihin 2. Kasvu ja kehitys: 87

88 - päihteet, käytön seuraukset ja lainsäädäntö, fyysiset ja psyykkiset riippuvuudet, Oulun kaupungin ehkäisevä päihdetyö - elämän kaari, ikäkaudet, syntymä ja kuolema - itsetuntemus, minäkuva, henkinen hyvinvointi, mielenterveys ja sen vaihtelut - sosiaalisuus, yhteistyö- ja vuorovaikutustaidot, erilaisuus, suvaitsevaisuus, kehittyvä seksuaalisuus ja vastuullinen seksuaalikäyttäytyminen, ehkäisy, raskaus, seksuaalisuuden eri muodot, sukupuolitaudit, seksin varjopuolet 3. Viihtyisä ja turvallinen ympäristö: - liikenneturvallisuus, yleisimmät liikennemerkit ja -säännöt - vastuut ja velvoitteet, koulun säännöt - toimiminen vaara- ja hätätilanteissa, ensiapu, hätäilmoituksen teko, auttamisvelvollisuus - terveellisen ja kestävän ympäristön merkitys Uskonto Uskonnon opetuksen keskeisenä tavoitteena on tarjota oppilaille tietoja, taitoja ja kokemuksia, joiden pohjalle hän rakentaa omaa kulttuuri-identiteettiään ja hahmottaa uskontojen merkitystä ympäristössään. Tavoitteena on myös oppilaan elämänhallintataitojen vahvistaminen ja eettisyyteen kasvu. Oppilaat tutustuvat kristinuskon eri ilmenemismuotoihin omasta lähiympäristöstään lähtien. Raamatun kertomusten ja niistä nousevien kristillisten arvojen pohjalta käsitellään oppilaiden omasta elämästä nousevia kysymyksiä. Erityisesti korostetaan jokaisen ihmisen arvoa riippumatta hänen ominaispiirteistään. Opetuksessa tuodaan esiin kristinuskon, juutalaisuuden ja islamin yhteys, ja oppilaita kasvatetaan suvaitsevaisuuteen erilaisia elämänkatsomuksia kohtaan. Muiden uskontokuntien opetus järjestetään tapauskohtaisesti. Tavoitteet: - Oppilas saa tietoja, taitoja ja kokemuksia, joiden pohjalle hän rakentaa omaa kulttuuri-identiteettiään ja hahmottaa uskontojen merkitystä ympäristössään. - Oppilaan elämänhallintataitojen vahvistaminen ja eettisyyteen kasvu. - Oppilaat tutustuvat kristinuskon eri ilmenemismuotoihin omasta lähiympäristöstään lähtien. - Korostetaan jokaisen ihmisen arvoa riippumatta hänen ominaispiirteistään. - Suvaitsevaisuus erilaisia elämänkatsomuksia kohtaan. - Kasvaminen vastuun ottamiseen ympäristöstä, sen hyvinvoinnista ja kestävästä kehityksestä. - Teknologian vastuulliseen käyttöön kasvaminen. 88

89 Evankelisluterilainen uskonto Sisällöt: 1.-3.lk Uskonnon opetus toteutetaan vuosiluokilla pääsääntöisesti teemakokonaisuuksina. Opetuksen sisällöt noudattavat yleisopetuksen opetussuunnitelmaa. Opetuksessa otetaan huomioon oppilaiden elämäntilanteet ja tuetaan oppilaiden eettisyyden ja vastuullisuuden kasvua. Keskustelujen lähtökohtana ovat usein oppilaan omat kokemukset. Opetuksessa korostetaan suvaitsevaisuutta erilaisten elämänkatsomusten välillä. Koska Heinätorin koulun oppilaat tulevat koko Oulun alueelta, tapahtuu seurakuntaan tutustuminen Tuomiokirkkoseurakunnassa. 4.lk Jeesuksen elämä - Jeesuksen lapsuus (syntymä, joulun ajan tapahtumat, opetuslapset, tunnusteot) - Isä meidän rukous - Kirkkovuoden pyhät - Pääsiäisen tapahtumat 5.lk Tutustuminen Jeesuksen opetuksiin ja vertauksiin sekä kristinuskon syntyyn, alkuvaiheisiin ja leviämiseen. - Vertauksia Jumalasta ja Jumalan valtakunnasta sekä rakkaudesta - Apostolit Pietari ja Paavali - Uskontunnustukset - Kristinuskon leviäminen Euroopassa 6.lk Luterilaisuus, seurakunnan toiminta, kristillinen etiikka ja oman elämän eettiset kysymykset. - Martti Luther - Luterilaisen kirkon vaikutus ympäröivään yhteiskuntaan (taide, kirjallisuus, musiikki jne.) - Jumalanpalveluselämä, kirkkovuosi, pyhät toimitukset - Jeesuksen tunnetuimpia vertauksia ja opetuksia - Oppilaan elämään liittyviä ajankohtaisia eettisiä kysymyksiä 7.lk Uskonnon peruskäsitteistö, maailmanuskonnot, Raamattu kristittyjen pyhänä kirjana ja kristinuskon pelastuskäsitys - Riitit, myytit, tabu ja pyhyys - Raamatun syntyprosessi ja keskeinen sisältö 89

90 8.lk Tärkeimmät kristilliset kirkkokunnat ja suomalainen katsomusperinne Roomalaiskatolinen ja ortodoksinen kirkko - Uskonpuhdistus - Kristinuskon tulo Suomeen - Herätysliikkeet 9.lk Etiikan peruskäsitteet, kristinuskon eettiset ytimet sekä tieteen ja uskonnon välisen vuoropuhelun suuret linjat - Kultainen sääntö, rakkauden kaksoiskäsky sekä vuorisaarna - Raamatunluomiskertomus ja big bang -teoria Ortodoksinen uskonto Ortodoksisen uskonnon opetus järjestetään yhteistyössä alueen muiden koulujen kanssa tai tarvittaessa järjestetään opetusta myös omalla koululla Muut uskonnot Muihin uskontokuntiin kuuluvien opetus järjestetään keskitetysti Oulun kaupungin muiden koulujen kanssa tai tarvittaessa järjestetään opetusta myös omalla koululla. (esim. Islam) Elämänkatsomustieto Elämänkatsomustiedon opetus järjestetään yhteistyössä alueen muiden koulujen kanssa tai tarvittaessa opetusta järjestetään oman koulun sisällä. Elämänkatsomustieto on oppiaineena perustaltaan monitieteinen kokonaisuus, jonka lähtökohtiin kuuluu niin filosofiaa kuin yhteiskunta- ja kulttuuritieteitäkin. Elämänkatsomustiedon ihmiskäsityksen mukaan ihmiset ymmärretään kulttuuriaan uudistavina ja luovina toimijoina, jotka kokevat ja tuottavat merkityksiä keskinäisessä kanssakäymisessään. Katsomukset, inhimilliset käytännöt ja niitä koskevat merkitykset ovat yksilöiden, yhteisöjen ja kulttuuriperinnön vuorovaikutuksen tulosta. Elämänkatsomustiedossa painotetaan ihmisten järkiperäistä kykyä tutkia maailmaansa ja ohjata aktiivisesti omaa elämäänsä. Elämänkatsomustieto antaa oppilaalle aineksia kasvaa itsenäiseksi, suvaitsevaiseksi, vastuulliseksi ja arvostelukykyiseksi yhteisönsä jäseneksi. Tämä merkitsee oppilaan eettisen ajattelu- ja lukutaidon kehittämistä, vuorovaikutustaitojen harjoittelua, katsomuksellisen- ja kulttuurisen yleissivistyksen laajentamista sekä erityisesti ohjaamista maailman ja itsensä tutkimiseen, pohtimiseen ja jäsentämiseen. Elämänkatsomustiedon tavoitteita ja sisältöjä voidaan opiskella osana monia aihekokonaisuuksista. Elämänkatsomustietoa opiskelevat ne oppilaat, jotka eivät kuulu kirkkoon tai uskonnollisiin yhdyskuntiin. Elämänkatsomustiedon opetusta järjestetään, jos opetukseen on ilmoittautunut kunnassa vähintään kolme oppilasta. Huoltajia informoidaan asiasta koulunkäynnin alkaessa Historia ja yhteiskuntaoppi Opetuksen tarkoituksena on tukea oppilaan kasvua suvaitsevaiseksi kansalaiseksi. Oulussa on tärkeää, että oppilaamme saavat perustiedot kotikaupunkimme ja lähiympäristön menneisyydestä sen historian tärkeinä ajankohtina. Tavoitteena on, että oppilas osaa hankkia tietoa menneisyydestä ja ymmärtää historian ilmiöiden ja tapahtumien syitä ja seurauksia. Oppilaan tulisi kyetä arvioimaan oppimistaan ja pystyä 90

91 perustelemaan mielipiteensä. Oppilaan tulee oppia tulkitsemaan kriittisesti median eri muodoissa välittämää informaatiota. Opetuksessa huomioidaan oppilaiden erilaiset oppimistyylit käyttäen hyväksi konkreettisia esimerkkejä, esimerkiksi museot ja historialliset/yhteiskunnalliset kohteet. Perinteisten kirjallisten kokeiden lisäksi arvioinnissa voidaan käyttää myös suullisia kokeita ja projektitöitä. oppilaan tuntiaktiivisuudella on suuri merkitys. Tavoitteet: - Oppilas tuntee kotiseudun historian pääkohdat - Oppilas ymmärtää historiallisten ilmiöiden ja tapahtumien syitä ja seurauksia - Oppilas oppii tulkitsemaan kriittisesti median välittämää tietoa - Historiallinen tieto auttaa oppilasta ymmärtämään omaa elämäntilannettaan ja nykypäivää. - Historian ja yhteiskuntaopin opiskelu tukee oppilaan kasvamista osallistuvaan kansalaisuuteen ja yrittäjyyteen. - Yhteiskuntaopin tavoitteena on turvallisuus- ja liikennetietoisuuden kehittyminen. - Opiskelu kasvattaa vastuun ymmärtämiseen ympäristön hyvinvoinnista kestävästä kehityksestä. - Historiallinen näkökulma teknologian kehittymisestä auttaa ymmärtämään tämän hetken yhteiskunnallista tilannetta. Sisällöt: 5.lk Suomen historia: Suomen asuttamisesta keskiajan loppuun asti - Elämää ja kauppaa muinaisaikoina - Pyyntikulttuurista maanviljelykseen - Kristinuskon tulo Suomeen ja sen vaikutukset - Kirkko ja koulu Yleinen historia: Esihistoriallisesta ajasta ja ihmisen synnystä keskiajan loppuun. - Aika ennen kirjoitustaitoa - Kaksoisvirtainmaa, Egypti - Maanviljelyn keksiminen - Kaupunkien ja valtioiden synty - Eurooppalaisen sivilisaation synty - Aleksanteri suuri - Suomi liitetään Ruotsiin - Suomi osana Ruotsia 6.lk Suomen historia: Pohjolan yhdistämisyritys ja Suomi osana Ruotsin valtakuntaa 91

92 - Uskonpuhdistus - Mikael Agricola, suomen kieli - Kalevala Yleinen historia: Uuden ajan murroksesta Ranskan suuren vallankumouksen vaikutuksiin - Löytöretket - uskonpuhdistus - Keksinnöt - tasavalta 7. lk Suomen historia: Elämää 1800-luvulla ja kansallisuusaate - Suomen sota. Syyt ja seuraukset - Metsäteollisuuden synty ja kehitys - Muuttoliike ja kaupungistuminen - Sääty-yhteiskunnan mureneminen - Suomen venäläistäminen ja sen vastustus - Kansallisen identiteetin kehittyminen Yleinen historia: 1800-luvun elämästä ensimmäiseen maailmansotaan ja sen seurauksiin. - Napoleonin aika ja merkitys Euroopassa - Kansallisuusaatteen vaikutukset Euroopassa - Teollinen vallankumous - Venäjän keisarikunnan luhistuminen ja vuoden 1917 vallankumoukset 8.lk Suomen historia: Suomen itsenäistymisestä nykypäivään - Sisällissota - Suomi toisessa maailmansodassa: talvisota, välirauha ja jatkosota - Sodasta selviäminen - Suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan rakentuminen - Suomen jäsenyys EU:ssa Yleinen historia: Laman ja totalitarismin ajasta nykypäivään - Maailmantalouden romahtaminen ja sen vaikutukset Eurooppaan - Elämää demokratioissa ja diktatuureissa - Toinen maailmansota, sen syyt ja seuraukset - Kylmä sota 92

93 - Saksan kahtiajako ja uudelleen yhdistyminen - Neuvostoliiton hajoaminen ja sen seuraukset - Länsimaisen kulutusyhteiskunnan synty ja sen vaikutukset ihmisten elämään ja ympäristöön - Tiedonvälityksen kehitys - Erilaisten arvomaailmojen kohtaaminen; uskonnolliset ja muut ääriliikkeet 9.lk Yhteiskuntaoppi Yksilö yhteisön jäsenenä: - Perhe, erityyppiset yhteisöt - Perhetukimuodot; Kelan:n tukimuotoihin ja tukipapereihin tutustuminen - Tasa-arvo ja kestävä kehitys sekä muut keinot hyvinvoinnin edistämiseksi Vaikuttaminen ja päätöksenteko: - Valtiotyypit - Kansalaisen perusoikeudet - Äänestäminen ja vaalit - Eduskunta, hallitus ja presidentti - Mediat ja informaatioyhteiskunta Kansalaisen turvallisuus: - Oikeusjärjestelmä, erityisesti 15- vuotta täyttäneen oikeudellinen vastuu; Oulun käräjäoikeus - Poliisi - Liikenneturvallisuus - Turvallisuuspolitiikka: ulkopolitiikka ja maanpuolustus Taloudenpito: - Oman taloudenpidon periaatteet - Työnteko ja yrittäjyys Kansantalous: - Yksilö ja kotitaloudet kuluttajina ja talouden toimijoina - Työmarkkinat - Työsuhde ja työturva - Verotus Talouspolitiikka: - Talouden suhdannevaihtelut, työttömyys ja inflaatio sekä niiden vaikutukset yksityistalouksiin Musiikki Musiikin opetuksen tehtävänä on innostaa ja harjaannuttaa oppilasta monipuoliseen ja rohkeaan 93

94 musiikilliseen ilmaisuun. Musiikkikasvatuksessa pyritään kannustavuuteen ja toiminnallisuuteen. Koko opetuksen ajan otetaan huomioon lasten ja nuorten erilainen lähtötaso ja tarjotaan elämyksiä ja haasteita eri tasoilla oleville oppilaille. Musiikkikasvatuksessa on ensiarvoisen tärkeää harjoittaa myös kuuntelemisen taitoa, joka on musiikin oppimisen perusta. Oppilaalle tarjotaan monipuolisia musiikkielämyksiä, joiden tarkoituksena on auttaa häntä löytämään oma musiikillinen kiinnostuksen kohteensa. Musiikkikasvatuksessa rohkaistaan oppilasta musiikilliseen ilmaisuun ja kehitetään samalla vuorovaikutustaitoja. Musiikki oppiaineena pohjaa omaan kulttuuriin ja on vahvasti sidoksissa koulun vuodenkiertoon. Näistä edetään kohti muita kulttuureja. Tutustutaan myös oman kaupungin musiikkitarjontaan ja kulttuurilaitoksiin. (esim. käydään konserteissa / musiikkiteatteriesityksissä / musiikkivideofestivaaleilla) Oppilaan valmiutta tarkastella musiikkia harjoitetaan laulun, soiton, musiikkiliikunnan, musiikin teorian ja musiikillisen keksinnän avulla. Nämä osa-alueet eivät ole pelkästään erilaisia oppimissisältöjä eri luokilla, vaan on olennaista löytää niille keskeiset opetusmenetelmät ja mielekkäät vuorovaikutustilanteet. Näissä osa-alueissa edetään oppilaan henkilökohtaiset valmiudet huomioon ottaen. Oppilaan arviointi Musiikissa on tärkeää, että oppilas näkee oman musiikillisen kehittymisensä ja suhtautuu saamaansa palautteeseen myönteisesti. Yhdessä musisoitaessa on toisaalta kysymys yksilön suorituksesta, mutta myös yhteisestä suorituksesta, jonka arvioinnissa korostuvat vuorovaikutustaidot ja rakentava kritiikin antaminen ja vastaanottaminen. Opettajan antama palaute on jatkuvaa ja tapahtuu pääasiassa jokapäiväisissä tuntitilanteissa suullisesti. Näin voidaan jatkuvasti tukea oppilaan itsetuntoa ja antaa oppilaalle valmiuksia nähdä realistisesti omat kykynsä ja valmiutensa. Aihekokonaisuudet: Kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys - vahvistuu vuosien myötä sekä oman että muiden maiden musiikkikulttuureihin tutustuttaessa - suomalainen kansanperinne vahvistaa kulttuuri-identiteettiä (eurooppalaisuus) - peilaamalla omaa musiikkikulttuuriamme muihin kulttuureihin kasvatamme oppilaita suvaitsevaisuuteen - Eurooppa-päivään osallistuminen bändin kanssa - juhlapäivät ja teemat Ihmisenä kasvaminen - itsetuntemus kasvaa ilmaisun kautta - elämyksellisyys ja musiikilliset kokemukset kasvattavat itsetuntoa ja vahvistavat minäkuvaa - ryhmässä toimimisen taidot - oman harrastuneisuuden kehittäminen Viestintä- ja mediataito - omien tuotosten / sävellysten tallentaminen (esim. CD) -kriittinen musiikin kuunteleminen ja pohtiminen 94

95 - musiikkivideoiden kriittinen katsominen ja analysointi - Oulun Musiikkivideofestivaaleille osallistuminen Osallistuva kansalaisuus - osallistuminen kaupungin tarjoamiin kulttuuritapahtumiin - musiikkipanoksen antaminen lähiympäristölle; esim. vanhainkodit, asukasyhdistykset sekä muut konsertit Vastuu ympäristöstä, luonnosta ja kestävästä tulevaisuudesta -ekologisten valintojen painottaminen esim. soitinten ja levyjen hankinnassa - nuottikirjaston perustaminen, kopiointi - laitteiden ekologinen käyttö - kuulon huolto lk Sisällöt: 1) Musisointi Laulaminen - koulun elämään ja vuodenkiertoon liittyviä lauluja, peruslaulumateriaalia - yksiääninen laulu - luonnollisen äänenkäytön harjoittelemista Soittaminen - kehosoittimet, rytmisoittimet - kokeilua muillakin soittimilla, esim. bändisoittimet, kannel, nokkahuilu, laattasoittimet - perusrytmit ja tahtilajit (4/4, 3/4) Musiikillinen keksintä - luovaa musisointia 2) Musiikin kuuntelu - kuten yleisopetuksen ops 3) Musiikin tuntemus - perinteiset suomalaiset lastenlaulut, kansanlaulut ja vuodenkiertoon liittyvät laulut - musiikin peruskäsitteisiin tutustumista (esim. nuotti, eri soitinten nimiä, musiikin nopeus, voimakkuus) - erilaisiin musiikkisuuntauksiin tutustumista (esim. rock, jazz, pop, klassinen, etninen musiikki) 4) Musiikkiliikunta - laululeikit - liikkeen tuottaminen rytmin ja melodian pohjalta 95

96 - erityistä huomiota oman kehon hahmottamiseen ja kehon keskiviivan ylittämiseen - improvisointi- ja ilmaisuharjoituksia lk Sisällöt: 1)Musisointi Laulaminen - laajennetaan lauluvalikoimaa - kaanon - kaikulaulu (suomalainen kansanperinne) Soittaminen - yhteissoitto (rytmisoittimia, melodiasoittimia, bändisoittimia) - soolo ja tutti - rytmit, tauot Musiikillinen keksintä - luovaa musisointia 2) Musiikin kuuntelu - oman ja muiden tuottaman musiikin kuunteleminen, kuuleminen ja tarkastelu (musiikin voimakkuus, sävelkorkeus ja nopeus) - musiikkielämyksen sanallistaminen ja/tai muu ilmaisu - musiikin muotorakenteita (AB ja ABA) 3) Musiikin tuntemus - pohjoismaisia ja eurooppalaisia lauluja - Pohjois-Pohjanmaan maakuntalaulu - ooppera 4) Musiikkiliikunta - suomalaisia laululeikkejä ja kansantansseja - liikkeen tuottaminen rytmin ja melodian pohjalta lk Sisällöt: 1) Musisointi - laulaminen (ihmisääneen tutustumista, äänen värähtely) - soittaminen (rytmi, tempo, soinnut, sointumerkit, bändisoittimet, percussiot) 2) Musiikillinen keksintä 96

97 - omien rytmikuvioiden keksiminen 3) Musiikin kuuntelu - näytteitä eri tyylisuunnista - oikeat kuuntelutottumukset 4) Musiikin tuntemus - suomalainen kansanmusiikki - maailman musiikki - suomalaisia säveltäjiä 5) Musiikkiliikunta - kehosoitinrytmejä - suomalaisia kansantansseja lk Sisällöt: - ääni, äänenkäyttö ja -huolto - musiikin eri tyylisuunnat - eri maiden kansanmusiikkia - kriittinen musiikinkuuntelu, oman mielipiteen muodostaminen - vuodenkiertoon liittyvä musiikki (mm. joulu, pääsiäinen, kevät) - pop/rock-musiikin kehitysvaiheet Suomessa ja ulkomailla Kuvataide Heinätorin koulussa kuvataiteessa painottuu kuvallisen ilmaisun terapeuttiset vaikutukset; oppilaalla on mahdollisuus ilmaista tunteita ja ajatuksiaan kuvallisin keinoin ja saada oman työskentelyn kautta onnistumisen elämyksiä sekä kokemuksia pitkäjänteisestä työskentely-prosessista. Kuvataiteen opetuksessa yläluokilla painotetaan pajatyöskentelyä ja integrointia eri oppiaineisiin. Tavoitteet lk. - ilmaisee omia havaintoja, mielikuvia, tunteita ja ajatuksia kuvallisin keinoin. - saa onnistumisen elämyksiä. - oppii nauttimaan taiteesta. - harjaannuttaa kädentaitoja. - oppii hahmottamaan tilaa/ avaruudellisen hahmotuskyvyn kehittäminen. Sisällöt: 97

98 - pääpiirteittäin samat kuin yleisopetuksessa, painotetaan oppilaan omaa kuvallista ilmaisua ja työskentelyprosessia. Kuvailmaisu ja kuvallinen ajattelu - tilatajun kehittäminen - avaruudellinen hahmotuskyvyn kehittäminen - väritajun kehittäminen: (värit, päävärit, välivärit, kylmät ja lämpimät värit muototajun kehittäminen.) - sommittelutaidon kehittäminen 98

99 Tekniikat - eri tekniikoiden monipuolinen käyttö - materiaaleiden ja välineiden käytön kehittäminen o o o o o piirustus maalaus grafiikka keramiikka ja kuvanveisto muut ilmaisukeinot: tilataide, ympäristötaide, taide ympäristössä, kuvallisen median teknologian ja materiaalin käyttö ilmaisun välineenä. Taiteentuntemus ja kulttuurinen osaaminen - omien töiden arvostaminen (viimeistely, säilytys, näyttelyn rakentaminen) lk. suomalaiskansallisiin taideaarteisiin tutustuminen lk. Länsimaiseen ja maailmantaiteeseen tutustuminen - taidenäyttelyissä ja museoissa käynnit Ympäristöestetiikka, arkkitehtuuri - lähiympäristöön tutustuminen ja sen suunnittelua (luokkahuone, oma koti, asuinalue) - kodin ja koulun esineympäristöön tutustuminen. Media ja kuvaviestintä - erilaisiin kuviin tutustuminen (valokuvat, elokuvat, sarjakuvat, uutiskuvat, mainoskuvat, taidekuvat). - televisio-ohjelmien ja omien katselutottumusten analysointia, televisiomainonnan keinot. - kuvan ja tekstin yhdistäminen - sarjakuvan keinot ja tekeminen Käsityö Heinätorin koulussa käsityöllä on ainekohtaisten tavoitteiden lisäksi myös tavoitteena antaa oppilaalle onnistumisen elämyksiä ja positiivisia kokemuksia. Tavoitteet: - silmän ja käden yhteistyö - hahmottamisen kehittyminen - pyrkiminen pitkäjännitteiseen työskentelyyn - omien kykyjen tiedostaminen - ongelmaratkaisutaitojen kehittäminen 99

100 - riittävä materiaalien ja tekniikoiden tuntemus Käsityössä korostuvat aihekokonaisuudet seuraavasti: Vastuu ympäristöstä, hyvinvoinnista ja kestävästä tulevaisuudesta -Käsityön toimintaprosessiin sisältyy myös vastuu ympäristöstä ja kestävästä tulevaisuudesta. Oppilas oppii ympäristömyötäisten tuotteiden valmistusta ottamalla työskentelyssä huomioon materiaalien tarkoituksenmukaisuuden, alkuperän, kestävyyden ja ympäristövaikutukset. Jätteiden syntyä vähennetään hyödyntämällä materiaali tarkkaan, jäännösmateriaalien kierrätyksellä sekä ongelmajätteiden asianmukaisella käsittelyllä. Oppilaiden kulutuskäyttäytymistä voidaan ohjata mm. harkitun ostokäyttäytymisen, tuotteiden huoltamisen ja korjaamisen opettamisella. Kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys -Käsitöissä tutustutaan Suomen ja muiden maiden käsityöperinteeseen sekä muodin ja muotoilun piirteisiin eri aikoina. Ihminen ja teknologia -Oppilasta tulee auttaa näkemään, kuinka olemme teknologian avulla helpottaneet jokapäiväistä elämäämme ja ymmärtämään ihmisen riippuvuutta nykyaikaisesta teknologiasta. Koneita ja laitteita käytettäessä tutustutaan niiden toimintaperiaatteisiin sekä niiden oikeaan ja mielekkääseen käyttöön. Turvallisuus ja liikenne -Käsityönopetuksessa painotetaan työvälineiden ja koneiden oikeaa ja turvallista käyttöä. Materiaalitietoudessa otetaan huomioon turvallisuustekijät sekä työstämisen että käytön kannalta. Osallistuva kansalaisuus ja yrittäjyys -Käsityöläisyysammatteihin ja yritystoimintaan tutustumalla perehdytään yrittäjyyteen ja erilaisiin ammattivaihtoehtoihin. Ihmisenä kasvaminen -Itsensä ja toisen hyväksyminen. Vastuun ottaminen itsestä ja toisista työskenneltäessä. Kaverin huomioiminen silloin, kun hän tarvitsee apua lk Käsityö Oppiaines liitetään kiinteästi muuhun opetukseen ja aihepiirit muodostetaan oppilaita kiinnostavilta alueilta (kokonaisopetus). Työskentely on askartelunomaista ja siinä korostuu leikinomaisuus ja tekemisen ilo. Oppilas osallistuu työnsä visuaaliseen ja tekniseen suunnitteluun aikuisen ohjaamana. Sisällöt: - tekstiilityön perustekniikat: leikkaaminen, solmut, käsin ompelu, erilaiset lankatekniikat, kankaan kuviointi, huovutus, sormivirkkaus - teknisen työn perustekniikat: sahaaminen, naulaaminen, poraaminen, liimaaminen, taivuttaminen; puun pintakäsittelymenetelmiä 100

101 - materiaaleihin ja työvälineisiin tutustuminen, - työturvallisuuden perustaitoja - kestävä kehitys; kierrätys - suomalainen käsityöperinne Tekstiilityö 3.-4.lk Edellisten lisäksi - oppilaan vastuu omasta työskentelystä ja työturvallisuudesta lisääntyy - koneet, työvälineet ja toteutustekniikat lisääntyvät 3.lk - käsin ompelu - koneompelu 4.lk Edellisten lisäksi - erikoistekniikat (esim. huovutus, kankaan kuviointi ) - kirjonta - neulonta - virkkaus - vaatehuolto - oman työn suunnittelu ja valmiin työn arviointi 5.-9.lk - kirjonta - neulonta - virkkaus - vaatehuolto - oman työn suunnittelu ja valmiin työn arviointi - sommittelu ja värien käyttö - opitaan valitsemaan materiaali ja tekniikka itsenäisesti - opitaan laatimaan työjärjestys ohjatusti - opitaan kappaleiden ja muotojen hahmottamista, esim. kaavoitus - painotetaan yhä itsenäisempää työskentelyä Valinnainen tekstiilityö 8.-9.lk Edellisten lisäksi: - oman työskentelyn itsenäistä suunnittelua ja toteuttamista omat kyvyt huomioon ottaen. Tekninen työ lk. 101

102 Erityiskoulun teknisen työn opetuksessa noudatetaan yleisopetuksen opetussuunnitelmaa mukautetusti ja soveltaen niin, että tekninen työ toimii myös välineenä, jonka avulla pyritään edesauttamaan oppilaiden omatoimisuuden ja itsenäisyyden kehittymistä. Tavoitteet: - itsenäinen, omatoiminen, omat ominaisuutensa (niin hyvät kuin heikotkin) tietävä ja sietävä aikuinen - ongelmien sietokyvyn ja ongelmien ratkaisemiskyvyn kehittyminen - pitkäjännitteisyyden ja yhteistyökyvyn kehittäminen - itseluottamuksen ja omanarvontunnon kasvaminen Sisältö: - opetustilanteiden ja sisältöjen suunnittelussa pidettävä mielessä, että ne edesauttavat em. painopisteiden ja tavoitteiden toteutumista Kuvataide Heinätorin koulussa kuvataiteessa painottuu kuvallisen ilmaisun terapeuttiset vaikutukset; oppilaalla on mahdollisuus ilmaista tunteita ja ajatuksiaan kuvallisin keinoin ja saada oman työskentelyn kautta onnistumisen elämyksiä sekä kokemuksia pitkäjänteisestä työskentely-prosessista. Kuvataiteen opetuksessa yläluokilla painotetaan pajatyöskentelyä ja integrointia eri oppiaineisiin. Aihekokonaisuudet: Ihmisenä kasvaminen - Kuvan tekemisen kautta voi ilmentää omaa tunne-elämää ja ajatusmaailmaa - oman kasvun polku ja käsitys omasta itsestä kuka minä olen? Kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys - patsaat, vanhat rakennukset, terva, museot - syksyn satoa ja markkinat - kansalliset teemat - Kalevalan päivä - Juhlat (itsenäisyyspäivä) - teemapäivät - näyttelyitä eri maista ja aikakausista - Oulun lastenelokuvafestivaalit Viestintä ja mediataito - sarjakuva, elokuva, valokuva, video, kuvankäsittely, tietokoneohjelmat sekä esim. kotisivujen tekeminen - - tutustutaan taidenäyttelyihin - työn tulokset on mahdollista arvioida esim. portfolioarviointina Osallistuva kansalaisuus ja yrittäjyys 102

103 - Koulun oppilasarvioinnin ja toimintatapojen tulee tukea oppilaan kehittymistä omatoimiseksi, aloitteelliseksi, päämäärätietoiseksi, yhteistyökykyiseksi ja osallistuvaksi kansalaiseksi sekä tukea oppilasta muodostamaan realistinen kuva omista vaikutusmahdollisuuksista Vastuu ympäristöstä, hyvinvoinnista ja kestävästä kehityksestä - materiaalien tarkoituksenmukainen ja ekologinen käyttö Turvallisuus ja liikenne - erilaiset muoto- ja värisymbolit Teknologia ja ihminen - arkielämän teknologiaa Tavoitteet lk. - ilmaisee omia havaintoja, mielikuvia, tunteita ja ajatuksia kuvallisin keinoin. - saa onnistumisen elämyksiä. - oppii nauttimaan taiteesta. - harjaannuttaa kädentaitoja. - oppii hahmottamaan tilaa/ avaruudellisen hahmotuskyvyn kehittäminen. Sisällöt: - pääpiirteittäin samat kuin yleisopetuksessa, painotetaan oppilaan omaa kuvallista ilmaisua ja työskentelyprosessia. Kuvailmaisu ja kuvallinen ajattelu - tilatajun kehittäminen - avaruudellinen hahmotuskyvyn kehittäminen - väritajun kehittäminen: (värit, päävärit, välivärit, kylmät ja lämpimät värit muototajun kehittäminen.) - sommittelutaidon kehittäminen Tekniikat - eri tekniikoiden monipuolinen käyttö - materiaaleiden ja välineiden käytön kehittäminen o o o piirustus maalaus grafiikka 103

104 o o keramiikka ja kuvanveisto muut ilmaisukeinot: tilataide, ympäristötaide, taide ympäristössä, kuvallisen median teknologian ja materiaalin käyttö ilmaisun välineenä. Taiteentuntemus ja kulttuurinen osaaminen - omien töiden arvostaminen (viimeistely, säilytys, näyttelyn rakentaminen) lk. suomalaiskansallisiin taideaarteisiin tutustuminen lk. Länsimaiseen ja maailmantaiteeseen tutustuminen - taidenäyttelyissä ja museoissa käynnit Ympäristöestetiikka, arkkitehtuuri - lähiympäristöön tutustuminen ja sen suunnittelua (luokkahuone, oma koti, asuinalue) - kodin ja koulun esineympäristöön tutustuminen. Media ja kuvaviestintä - erilaisiin kuviin tutustuminen (valokuvat, elokuvat, sarjakuvat, uutiskuvat, mainoskuvat, taidekuvat). - televisio-ohjelmien ja omien katselutottumusten analysointia, televisiomainonnan keinot. - kuvan ja tekstin yhdistäminen - sarjakuvan keinot ja tekeminen Liikunta Heinätorin koulun oppilaiden liikunnalliset taidot ovat erittäin vaihtelevia. Vaikka joukossa saattaa olla oppilaita, jotka pystyvät toteuttamaan yleisopetuksen opetussuunnitelman tavoitteet, valtaosa oppilaista tarvitsee perusmotoriikan ja oman kehon hahmottamisen vahvistamista, perusharjoitteiden toistoa sekä kestävyyden kehittämistä enemmän kuin yleisopetuksen oppilas. Kömpelyyteen ja hahmotusvaikeuksiin liittyvät epäonnistumiset saattavat luoda negatiivisia asenteita liikuntaa kohtaan. Siksi on tärkeää löytää jokaiselle oppilaalle sellaisia liikuntamuotoja, joissa hän kokee oppivansa ja onnistuvansa. Ryhmässä toimimisen ja sääntöjen noudattamisen taidot ovat kaikille oppilaille yhteisiä tavoitteita. Liikunnanopetuksessa huomioidaan seuraavat asiat: - hyödynnetään koulun keskeistä sijaintia liikuntapalvelujen suhteen - tarjotaan oppilaille mahdollisuus lajityyppiseen urheilutoimintaan liikuntatuntien ulkopuolella (esim. koulun joukkuetoiminta) - suunnittelussa ja toteutuksessa huomioidaan liikunnan monipuolinen kuntouttava vaikutus oppilaiden erityisvaikeuksiin. Tavoitteet: - kokee liikunnan iloa ja saa virikkeitä omaehtoisen liikuntaharrastuksen herättämiseen - tietoisuus liikunnan vaikutuksesta terveyteen - kehittää minäkuvaansa ja oman kehon tuntemusta liikuntakokemusten avulla 104

105 - fyysisen suorituskyvyn sekä motoristen taitojen kehittäminen ja ylläpitäminen - notkeuden, ketteryyden ja tasapainon herkkyyskausien huomioiminen liikunnan opetuksessa - oppii käyttämään yhteiskunnan tarjoamia liikuntapalveluja Eri aihekokonaisuudet on huomioitu liikuntatunneilla, joukkuetapahtumissa, yleisissä kilpailuissa sekä koulun omissa tapahtumissa: IHMISENÄ KASVAMINEN - Pelisääntöjen noudattaminen - Voittaminen, häviäminen ja kaverin kannustaminen - Itsehillinnän ja kielenkäytön ohjaaminen tapahtuu kaikissa arjen tilanteissa - Toisten huomioiminen ja vastuunotto joukkueen tapahtumissa - Oman liikunnanilon löytäminen KULTTUURI-IDENTITEETTI JA KANSAINVÄLISYYS - perinnelajeihin tutustuminen esimerkiksi erilaisissa tapahtumissa (Kyykkä, tikanheitto, mölökky, pesäpallo, yms.) tai pienpeleinä - Suomi urheilumaana maailmalla - Kulttuurivierailuja sekä vierailijoita( Esim. tanssi, uudet liikuntalajit, kamppailulajit, SPR:n vierailijat ja leirikoulut) VIESTINTÄ JA MEDIATAIDOT - itsensä ilmaiseminen esimerkiksi tanssin kautta - Urheilutapahtumien dokumentointi (esim videoesitykset, digikuvat) - Nonverbaalinen viestintä (esim. pelitapahtumissa) OSALLISTUVA KANSALAISUUS JA YRITTÄJYYS - Salibandyjoukkue (Lukuvuoden kestävä kehitysprojekti) - Omista ja koulun varusteista huolehtiminen - Oppilaskunnan lasketteluretki ja rahanhankinta - Laskiaisrieha - Koulun liikuntatapahtumien suunnittelu ja toteuttaminen yhteistyönä VASTUU YMPÄRISTÖSTÄ - Hyödynnämme lähiliikuntapaikkoja - Ohjataan oppilaita liikuntavarusteiden kierrätykseen - Liikuntaa luonnossa luontoa kunnioittaen - Peseytyessä vältetään turhaa vedenkäyttöä ja paperipyyhkeiden tuhlausta TURVALLISUUS JA LIIKENNE - Erityishuomio liikuntapaikkoihin siirtymisessä - Konfliktitilanteiden ennaltaehkäisy liikuntatilanteissa - Kypärien ja muiden suojavälineiden käyttö - Ensiapuvälineet mukana yhteisissä tapahtumissa IHMINEN JA TEKNOLOGIA sykemittareiden, ajanotto- yms mittalaitteiden hyödyntäminen - verkossa olevat liikuntapalvelut - liikunta - dvd:t lk Sisällöt: Opetuksen painopisteet: leikki, perusmotoriikka, hygienia, sosiaalisuus. (Yleisopetuksen luokan OPS:n painopisteet.) A. Voimistelu 105

106 Yleisopetuksen ops:n sisällöt. Erityistä huomiota vartalon keskilinjan ylittäviin harjoituksiin. B. Telinevoimistelu Permanto: pyörimis- ja tasapainoliikkeitä, esim. kuperkeikka, varpailla käynti, tasahyppely ja yhdellä jalalla hyppely. Penkki: penkillä käynti ja jänishyppy. Hyppy: valmistavia harjoitteita ponnistuslautaa apuna käyttäen, esim. hyppy kyykkyyn hyppyarkulle; erilaisia alastuloharjoitteita, esim. jännehyppy. Köydet, renkaat, rekki: heilunta- ja riipuntaliikkeitä. C. Yleisurheilu D. Uinti Yleisopetuksen sisällöt. Oulun kaupungin uinninopetus erityisryhmille. E. Suunnistus/maastoliikunta Yleisopetuksen sisällöt. F. Palloilu Yleisopetuksen sisällöt. G. Hiihto Totuttautumista välineisiin (esim. suksien jalkaan laittaminen, oikea ote sauvoista), hiihtoasento, sauvoitta hiihto, tasapaino (liuku, potku), kaatuminen ja ylösnousu, kiipeäminen, mäenlaskun harjoittelu (laskuasento), hiihtoleikit. H. Luistelu Yleisopetuksen tavoitteet. I. Tanssi, musiikkiliikunta Yleisopetuksen tavoitteet lk Sisällöt: A. Voimistelu/ telinevoimistelu - kehonhahmotus- ja perusliikkeet - kuntopiiri/ kuntovoimistelu - lihaskuntoharjoittelu - monipuolisia telineratoja B. Yleisurheilu - pika- ja kestävyysjuoksu - turbokeihäs - pituus- ja korkeushyppy 106

107 - kuulantyöntö/ pallonheitto C. Uinti - uintilajien kertaus - uintitekniikan kehittäminen - 200m uintisuoritus D. Suunnistus - karttaan ja kompassiin tutustuminen - piha- ja kaupunkisuunnistus - maastosuunnistus E. Palloilu Jalkapallo, pesäpallo, koripallo, lentopallo, salibandy - perustaitojen harjoittelu - viite- ja pienpelit - peliajatuksen ymmärtäminen F. Hiihto - kuntohiihto - eri hiihtotyylien tekniikan harjoittelu G. Luistelu/ jääpelit - kuntoluistelu - luistelutekniikan harjoittelu - viitepelit ja leikit - mailapelit H. Musiikkiliikunta - luovan liikunnan harjoittelu ( keholla ilmaisu, liikkuminen eri tasoissa, musiikin elementit ja rytmiikka ) I. Eri lajeihin tutustuminen Liikunta Heinätorin koulun oppilaiden liikunnalliset taidot ovat erittäin vaihtelevia. Vaikka joukossa saattaa olla oppilaita, jotka pystyvät toteuttamaan yleisopetuksen opetussuunnitelman tavoitteet, valtaosa oppilaista tarvitsee perusmotoriikan ja oman kehon hahmottamisen vahvistamista, perusharjoitteiden toistoa sekä 107

108 kestävyyden kehittämistä enemmän kuin yleisopetuksen oppilas. Kömpelyyteen ja hahmotusvaikeuksiin liittyvät epäonnistumiset saattavat luoda negatiivisia asenteita liikuntaa kohtaan. Siksi on tärkeää löytää jokaiselle oppilaalle sellaisia liikuntamuotoja, joissa hän kokee oppivansa ja onnistuvansa. Ryhmässä toimimisen ja sääntöjen noudattamisen taidot ovat kaikille oppilaille yhteisiä tavoitteita. Liikunnanopetuksessa huomioidaan seuraavat asiat: - hyödynnetään koulun keskeistä sijaintia liikuntapalvelujen suhteen - tarjotaan oppilaille mahdollisuus lajityyppiseen urheilutoimintaan liikuntatuntien ulkopuolella (esim. koulun joukkuetoiminta) - suunnittelussa ja toteutuksessa huomioidaan liikunnan monipuolinen kuntouttava vaikutus oppilaiden erityisvaikeuksiin. Tavoitteet: - kokee liikunnan iloa ja saa virikkeitä omaehtoisen liikuntaharrastuksen herättämiseen - tietoisuus liikunnan vaikutuksesta terveyteen - kehittää minäkuvaansa ja oman kehon tuntemusta liikuntakokemusten avulla - fyysisen suorituskyvyn sekä motoristen taitojen kehittäminen ja ylläpitäminen - notkeuden, ketteryyden ja tasapainon herkkyyskausien huomioiminen liikunnan opetuksessa - oppii käyttämään yhteiskunnan tarjoamia liikuntapalveluja lk Sisällöt: Opetuksen painopisteet: leikki, perusmotoriikka, hygienia, sosiaalisuus. (Yleisopetuksen luokan OPS:n painopisteet.) A. Voimistelu Yleisopetuksen ops:n sisällöt. Erityistä huomiota vartalon keskilinjan ylittäviin harjoituksiin. B. Telinevoimistelu Permanto: pyörimis- ja tasapainoliikkeitä, esim. kuperkeikka, varpailla käynti, tasahyppely ja yhdellä jalalla hyppely. Penkki: penkillä käynti ja jänishyppy. Hyppy: valmistavia harjoitteita ponnistuslautaa apuna käyttäen, esim. hyppy kyykkyyn hyppyarkulle; erilaisia alastuloharjoitteita, esim. jännehyppy. Köydet, renkaat, rekki: heilunta- ja riipuntaliikkeitä. C. Yleisurheilu D. Uinti Yleisopetuksen sisällöt. Oulun kaupungin uinninopetus erityisryhmille. E. Suunnistus/maastoliikunta Yleisopetuksen sisällöt. 108

109 F. Palloilu Yleisopetuksen sisällöt. G. Hiihto Totuttautumista välineisiin (esim. suksien jalkaan laittaminen, oikea ote sauvoista), hiihtoasento, sauvoitta hiihto, tasapaino (liuku, potku), kaatuminen ja ylösnousu, kiipeäminen, mäenlaskun harjoittelu (laskuasento), hiihtoleikit. H. Luistelu Yleisopetuksen tavoitteet. I. Tanssi, musiikkiliikunta Yleisopetuksen tavoitteet lk Sisällöt: A. Voimistelu/ telinevoimistelu - kehonhahmotus- ja perusliikkeet - kuntopiiri/ kuntovoimistelu - lihaskuntoharjoittelu - monipuolisia telineratoja B. Yleisurheilu - pika- ja kestävyysjuoksu - turbokeihäs - pituus- ja korkeushyppy - kuulantyöntö/ pallonheitto C. Uinti - uintilajien kertaus - uintitekniikan kehittäminen - 200m uintisuoritus D. Suunnistus - karttaan ja kompassiin tutustuminen - piha- ja kaupunkisuunnistus - maastosuunnistus E. Palloilu Jalkapallo, pesäpallo, koripallo, lentopallo, salibandy - perustaitojen harjoittelu 109

110 - viite- ja pienpelit - peliajatuksen ymmärtäminen F. Hiihto - kuntohiihto - eri hiihtotyylien tekniikan harjoittelu G. Luistelu/ jääpelit - kuntoluistelu - luistelutekniikan harjoittelu - viitepelit ja leikit - mailapelit H. Musiikkiliikunta - luovan liikunnan harjoittelu ( keholla ilmaisu, liikkuminen eri tasoissa, musiikin elementit ja rytmiikka ) I. Eri lajeihin tutustuminen Kotitalous Kotitalousopetus tapahtuu vuosiluokilla 7-9. Kotitalousopetus perustuu oppilaan omien lähtökohtien huomioon ottamiseen ja kokonaisvaltaisen kasvun tukemiseen. Opetus painottuu käytännön toimintaan, kädentaitojen harjaannuttamiseen ja perusasioiden kertaamiseen, tavoitteena selviytyä suhteellisen itsenäisesti arkielämän tilanteista; tavallisimmista ruoanvalmistus-, leivontaja kodinhoitotöistä. Opetuksessa on varattava riittävästi aikaa käytännön taitojen harjaannuttamiseen ja opetukselta edellytetään käytännönläheisyyttä. Opetus perustuu ryhmässä työskentelyyn. Se antaa oppilaalle mahdollisuuden hankkia erilaisissa arkielämän tilanteissa tarvittavia yhteistyö- ja vuorovaikutustaitoja. Opetus tapahtuu joko pienryhmissä, parityöskentelynä tai yksin työskennellen, perusasiat opetellaan pääsääntöisesti samanaikaisopetuksena. Tavoitteet: - ymmärtää hyvien tapojen ja tasa-arvon merkityksen - kasvaa vastuuntuntoiseksi ja yhteistyökykyiseksi kansalaiseksi - ymmärtää terveellisen ja monipuolisen ruokavalion merkityksen ihmisen - hyvinvoinnin kannalta - ymmärtää hygienian merkityksen työn ja viihtyisyyden kannalta - oppii tekemään ruokatalouden, asunnon ja tekstiilien hoitoon liittyviä perustehtäviä sekä käyttämään tarkoituksenmukaisia välineitä, aineita ja työtapoja - oppii harkitsevaksi kuluttajaksi 110

111 - osaa jätteiden lajittelun Sisällöt: PERHE JA YHDESSÄ ELÄMINEN Hyvät tavat - hyvä käyttäytyminen erilaisissa tilanteissa - ruokailutavat, pöytäkäyttäytyminen - toisen huomioiminen, erilaisuuden hyväksyminen - asiallinen kielenkäyttö Tasapuolinen työnjako Tasa-arvon merkitys koulussa, kotona, työelämässä Ravitsemus ja ruokakulttuuri Terveellinen ja monipuolinen ruoka - ruokapyramidi, lautasmalli - ravintoaineet; energia- ja suojaravintoaineet pääpiirteittäin, mistä saadaan ja mikä merkitys niillä on - tavallisimpien elintarvikkeiden tunnistus, käsittely, säilytys ja käyttö perusruokien ja leivonnaisten valmistuksessa Oppilasta ohjataan valitsemaan terveellisiä ruoka-aineita, joista päivittäiset ateriat valmistetaan. Oppilasta neuvotaan myös valitsemaan sellaiset ruoanvalmistusmenetelmät, joilla saavutetaan mahdollisimman maukas ja terveellinen ateria. Hygienia - henkilökohtainen hygienia; käsien pesu, hiukset kiinni - elintarvikehygienia; elintarvikkeiden käsittely, säilytys - keittiöhygienia; työtilojen puhtaus, astioiden ja työvälineiden puhtaus Kalenterivuoden mukaiset juhlat - joulu, pääsiäinen, vappu, itsenäisyyspäivä, Runebergin päivä, laskiainen Maakunta-/perinneruokia (8 lk.) - ruokakulttuurin kehittyminen tähän päivään - Lappi, Itä-Suomi, Länsi-Suomi, paikallisia perinneruokia Kansainvälisiä ruokia (9 lk.) - eri maiden ruokakulttuuria suomalaisittain - maahanmuuttajien ja matkustelun vaikutus ruokakulttuurin muuttumiseen 111

112 Kuluttaja ja muuttuva yhteiskunta Kuluttajan oikeudet ja velvollisuudet - kuluttajan vastuu ja vaikutusmahdollisuudet ostopäätösten tekemisessä - elintarvikkeiden päiväykset, pakkausmerkinnät - valitusmenettely kuluttajansuojalain mukaisesti Koti ja ympäristö Kodin puhtaanapito - työtilojen puhtaanapito - säilytystilojen puhtaanapito Tekstiilien hoito - pyykinpesu - tavallisimmat tekstiilihoito-ohjemerkit - tavallisimmat pesuaineet - silitys Energian säästäminen - veden taloudellinen käyttö - lieden taloudellinen käyttö Jätteiden lajittelu Kotitalouskoneiden turvallinen käyttö Arviointi Arviointi on jatkuvaa Arvosana muodostuu pääasiassa seuraavista osatekijöistä - käytännön toimintataidot - yritteliäisyys - yhteistyö- ja vuorovaikutustaidot Valinnaiset aineet Koulun valinnaisaineita on vuosiluokilla viikkotunti. Se voidaan toteuttaa vuosiluokkien 4-6 aikana koulussa sovitulla tavalla. Vuosiluokilla 8-9 valinnaisaineita on 2 viikkotuntia. Valinnaisaineet ovat taito- ja taideaineita: musiikki, kuvataide, käsityö (tekninen /tekstiili) ja liikunta sekä kotitalous. Oppilas valitsee yhden valinnaisaineen näistä 7.vuosiluokalla 8-9 luokkaa varten. Valinnaisaineista on esite, mikä toimitetaan huoltajille. 112

113 Musiikki Musiikin valinnaisella kurssilla on tarkoituksena syventyä perusteellisemmin bändisoittoon ja erilaisiin musiikkityyleihin musisoinnin avulla. Sisältö voi kuitenkin vaihdella ryhmän koostumuksen ja kiinnostuksen kohteiden mukaan (esim. lauluyhtye, biisinteko- projekti, musiikkiteatteri-produktio). Tavoitteena on vahvistaa oppilaan omaa musiikillista suuntautumista ja osaamista ja rohkaista oppilasta ilmaisemaan itseään musiikin keinoin. 113

114 Kuvataide Osa-alueet - piirustus - maalaus - grafiikka - keramiikka ja kuvanveisto - muut ilmaisukeinot Tavoitteena on, että oppilas tutustuu laajasti kuvataiteen eri osa-alueisiin ja innostuu kuvataiteen harrastamisesta. Liikunta Valinnainen liikunta on valinnaisaine oppilaille, jotka pitävät liikkumisesta. Sisältönä mm.: - pallopelit - yleisurheilulajit - keilailu - ammunta - uinti - kuntosaliharjoittelu Tavoitteena on saada oppilaat liikkumaan ja nauttimaan liikunnasta. Kokea onnistumisia ja positiivisia elämyksiä. Tutustuttaa ja opastaa heitä eri lajeihin, kenties löytämään itselleen myöhemmin harrastuksenkin liikunnasta. Kotitalous Tavoite - harjaannuttaa ja/tai syventää kotitalouden perustaitoja ruoanvalmistuksessa ja leivonnassa - mahdollisimman itsenäinen tiedonhankinta ja suunnittelu Käytäntö - oppiaineesta kiinnostuneille - oppilaat työskentelevät joko pareittain tai pienissä ryhmissä, 3-4 he - he suunnittelevat mahdollisimman itsenäisesti seuraavilla kerroilla tehtävät työnsä (omien kykyjensä mukaan) - joka toinen viikko valmistamme ruokaa (ateriakokonaisuus) ja joka toinen viikko leivomme, vuorotellen suolaisia ja makeita leivonnaisia 114

115 Tekstiilityö Valinnaisessa tekstiilityössä oppilas voi tehdä omien kykyjensä mukaan erilaisia töitä Tekstiilityön perinteiset osa-alueet ovat: - ompelu - neulonta - kirjonta - kudonta - askartelu - erityistekniikat Oppilaalla on mahdollisuus vaikuttaa omiin töihinsä ja niiden määrään erittäin paljon. Tekninen työ Osa-alueet - työn suunnittelu - piirustukset ja niiden lukemaan oppiminen - materiaalin kaappaaminen optimaalisesti - esityöstö: oiko- ja tasohöyläys - aihioiden sahaukset ja liimaukset - jatkojalostus: liitokset, muotoilu - viimeistely: hionta, pyöristykset - pintakäsittely: maalaus, lakkaus, vaihtoehtoiset pk:t Oppilaita rohkaistaan itsenäiseen työskentelyyn ja ongelmanratkaisuun. Erilaisten materiaalien ominaisuuksia tarkastellaan. Huolellisuus ja työn asianmukainen toteutus tärkeitä arvosteluun vaikuttavia tekijöitä, kuin myös käyttäytyminen ja asenne. Käytettäviä materiaaleja: puu, metalli, lasi, muovi Metallipuolella levynleikkausta, kaasu- ja MIG - hitsausta, taonta. Valmistetaan pienehköjä käyttö- ja koriste-esineitä kotiin kuten cd-telineitä, hyllyjä, kaappeja, pöytiä, säilytysastioita, keittiön tarve-esineitä, leikkuulautoja, vateja ym. mahdollisimman monipuolisesti eri tekniikoita, työtapoja ja koneita käyttäen. Korjataan vanhoja esineitä Oppilaanohjaus Oppilaanohjauksen tehtävänä on tukea oppilaan kasvua ja kehitystä, kehittää opiskeluvalmiuksia ja sosiaalista kypsymistä. Ohjauksen keskeinen tarkoitus on edistää elämänhallintataitoja. 115

116 Parantaa edellytyksiä jatko-opintoihin. Tukea oppilasta opintopolun nivelvaiheissa. Antaa valmiuksia elämään monikulttuurisessa yhteiskunnassa. Tavoitteet: - tuetaan oppilaan persoonallista kasvua ja kehitystä: itsenäisyys, - vastuullisuus ja itsetuntemus - opetellaan yhteistyö- ja vuorovaikutustaitoja: ryhmässä toimiminen - kehitetään opiskelutaitoja ja oman toiminnan arviointitaitoja - kehitetään valmiuksia tehdä jatko-opintoratkaisuja - edistetään elämänhallintataitoja - tuetaan oppilasta koulutuksen eri nivelvaiheissa - kehitetään valmiuksia elämään monikulttuurisessa yhteiskunnassa Sisällöt: lk: - opiskelun perustaidot - koulun säännöt, toisen huomioonottaminen - sopeutuminen kouluun - perheen / kouluyhteisön ammatit lk: - itsenäisyyden ja vastuullisuuden lisääminen koulutyössä - opiskelutaitojen ja oman toiminnan arviointitaitojen - kehittäminen - perheen / kouluyhteisön / lähiympäristön ammatit lk: - opiskelutaidot: oppimistyylit - sosiaalistavat taidot: vuorovaikutustaidot, - toisen huomioonottaminen, TET jaksot - tulevaisuuden suunnittelu - ja päätöksentekotaidot: - valinnaisaineet, jatko-opintovalinnat, elämänvalinnat ja itsenäistyminen - kansainvälisyys, työelämätietous lk. Oppilaanohjaus muodostuu - henkilökohtaisesta ohjauksesta - pienryhmäohjauksesta - luokkamuotoisesta ohjauksesta - työelämään tutustumisesta 116

117 Ohjauksen avulla pyritään tukemaan oppilasta ja hänen vanhempiaan tekemään mahdollisimman realistisia jatko-opintoratkaisuja. Kodin mukanaolo, luokanopettajan oppilaantuntemus sekä terveydenhoitajan ja kuraattorin asiantuntemus ovat keskeiset osatekijät, mihin ohjaus tukeutuu. 8 OPETUSSUUNNITELMAA TÄYDENTÄVÄT SUUNNITELMAT 8.1 Työsuunnitelma Koulun työsuunnitelmalla tarkoitetaan Perusopetuslain mukaista lukuvuosittaista suunnitelmaa, jossa tarkennetaan koulun opetuksen järjestämistä ja toiminnan tavoitteita. Työsuunnitelman laatiminen aloitetaan jo edellisen lukuvuoden aikana opettajakunnan ja rehtorin yhteistyönä. Opetuspäällikön ohjeiden mukaan osa vuosittaisesta suunnitelmasta toimitetaan opetusvirastoon. Työsuunnitelma sisältää strategian mukaisen toiminnan arviointiosan, mikä on osa koulun sisäistä ja opetustoimen yhteistä arviointia. 8.2 Heinätorin koulun kestävän kehityksen suunnitelma 117

118 Kestävä kehitys tarkoittaa, että tavoitellessamme hyvää elämää emme vie tulevilta sukupolvilta mahdollisuutta hyvään elämään Kestävän kehityksen ja ympäristökasvatuksen kokonaisuus Heinätorin koulussa Toiminnallisuus, konkretia Elämykset ja tunteet Sosiaalinen kestävä kehitys Osaava ja toimiva kansalainen Koulun käytännöt ja henkilökunnan esimerkki Ympäristötietous Kuluttajakasvatus 1. Elämykset ja tunteet - ihmettely, uteliaisuus, tiedonhalun herättäminen ja ylläpitäminen - luontokokemukset - vierailut - aistielämykset 2. Toiminnallisuus, konkretia - tutkimukset, projektit, seuranta - jätteiden lajittelu, kierrätys - tutustumiskäynnit - esineiden huolto, korjaaminen ja luontoa säästävä käyttö - lähiympäristöön tutustuminen 118

119 - teematapahtumat, tempauksiin osallistuminen - leirikoulut - vierailijat 3. Ympäristötietous - opettajien ympäristökoulutus - oppilaille tietoa ympäristöstä sekä toimimisesta ympäristössä ja ympäristön hyväksi, ymmärrettävässä muodossa, kaikissa oppiaineissa - kokonaisuuksien hahmottaminen, ilmiöiden yhteydet toisiinsa 4. Kuluttajakasvatus - kuluttajan valintojen merkitys - luottamus omiin vaikutusmahdollisuuksiin - tuotteiden ympäristömerkkien tuntemus 5. Koulun käytännöt ja henkilökunnan esimerkki 6. Sosiaalinen kestävä kehitys - yhteenkuuluvuuden ja turvallisuuden tukeminen: - monikulttuurisuuden ja moniarvoisuuden arvostaminen ja hyödyntäminen koulussa: - tiedon ja elämysten kautta ymmärrystä monikulttuurisesta maailmasta, ihmisen elämästä eri puolilla maailmaa ja meidän mahdollisuuksistamme tehdä maailmasta tasa-arvoisempi; apuna kansalaisjärjestöt Kestävä kehityksen suunnitelman toteuttaminen Syyslukukauden alussa pidetään koulun koko henkilökunnan yhteinen kestävän kehityksen kokous, jossa - valitaan kuluvaksi lukuvuodeksi kestävän kehityksen vastuuhenkilö/henkilöt - tarkastellaan yhteisesti koulun toimintatapoja ja ympäristöasioiden hoidon tilaa sekä käydään tarkastelun pohjalta keskustelu mahdollisista toimenpiteistä ja niiden aikatauluista - käydään läpi koulussa jo voimassa olevat kestävän kehityksen käytännöt henkilökunnan ja oppilaiden kannalta - valitaan vastuuhenkilöt ja toimijat kestävän kehityksen suunnitelman eri osa-alueille - päätetään vuotuinen kehittämiskohde ja tavoitteet - määritellään tiimien tehtävät kestävän kehityksen suunnitelman toteuttamisessa - sovitaan alustavasti kestävään kehitykseen liittyvät lukuvuoden aikana toteutettavat tapahtumat (tutustumiskäynnit, vierailijat, teemaviikot jne.) - sovitaan opettajien täydennyskoulutuksesta Kokouksen pohjalta kirjataan koulun työsuunnitelmaan kestävän kehityksen tavoitteet, konkreettiset keinot (oppiaineet, aihekokonaisuudet, sovitut käytännöt, tapahtumat jne.), toimijat ja aikataulut. Kevätlukukauden lopussa pidetään toinen koko henkilökunnan yhteinen kokous, jossa tarkastellaan ja arvioidaan koulun kestävän kehityksen periaatteiden toteutumista, yhteisten käytäntöjen toimivuutta ja asetettujen tavoitteiden saavuttamista. Tarkastellaan myös kuluneen lukuvuoden energian-, sähkön- ja vedenkulutusta. Käydyn keskustelun pohjalta suunnitellaan alustavasti jatkotoimenpiteet ja kirjataan ne työsuunnitelmaan. 119

120 Kestävä kehitys Heinätorin koulun eri toiminnoissa Koulun kaikkien toimintatapojen tulisi olla kestävän kehityksen suuntaisia. Vain siten voidaan kasvattaa oppilaat huomioimaan ympäristöasiat myös omissa päivittäisissä toimintatavoissaan. Koulun henkilökunta omine asenteineen ja valintoineen on myös merkittävä tekijä tässä kasvatustyössä. Kestävän kehityksen suuntaiset toimintatavat (esimerkiksi säästäväisyys ja harkinta materiaalien, veden ja sähkön käytössä, jätteiden lajittelu jne.) on myös taloudellisesti kannattavaa Ympäristöasioiden suunnittelu, organisointi ja kehittäminen - koulun johto pidetään tietoisena sähkön, kaukolämmön, veden ja jätehuollon kulutuksesta vuositasolla Opetus, osallistuminen, yhteistyö ja oppiminen - toteutetaan vuosittain vierailuja erilaisiin Oulun seudun luonto- ja ympäristökasvatuskohteisiin, kuten Timosenkosken luontokouluun, Toppilan kierrätyskeskukseen, Ruskon jätteenkäsittelyalueelle, vedenpuhdistamoon, Pohjois- Pohjanmaan ympäristökeskukseen jne. - osallistutaan teemaviikkoihin ja valtakunnallisiin/ kunnallisiin tempauksiin tai huomioidaan niitä opetuksessa muulla tavalla, esim. Nuukuusviikko huhtikuussa Liikkujan viikko , autoton päivä Energiansäästöviikko vko 41 lokakuussa ja siihen liittyvä kilpailu. 2. luokilla mahdollisuus tilata energiasalkut Motivalta Oulun Energian kautta Ilmastokampanjat Nappaa, älä nakkaa (Oulun kaupungin kampanja, joka liittyy Roska päivässä liikkeeseen ja kannustaa siisteyteen roskaamisen sijaan) Älä osta mitään päivä marraskuussa - pyydetään koululle vierailijoita ympäristö-, ihmisoikeus- ja avustusjärjestöistä - käytetään opetuksessa hyväksi Nuorten Akatemian tarjoamia ilmastolähettiläs- ym. ympäristökoulutuspalveluita - huolehditaan opettajien ympäristötietojen ja taitojen kehittämisestä ja päivityksestä; koulutuksen järjestämisen päävastuu koulun johdolla - perehdytetään uudet työntekijät koulun kestävän kehityksen käytäntöihin, (esim. jätteidenlajitteluohjeisiin). Vastuu perehdyttämisestä ja ohjauksesta on koko henkilökunnalla Ylläpitotoiminnot Materiaalin käyttö ja hankinnat kierrättäminen ja uusiokäyttö 120

121 - oppikirjojen kierrättäminen; hyödynnetään myös Timosenkosken luontokoulun palveluja - ennen materiaalin pois heittämistä pohdinta, voisiko vielä uusiokäyttää esim. kuvaamataidossa, teknisessä tai tekstiilityössä - kierrätyskelpoisen materiaalin säilytys - vastuuhenkilö: koko henkilökunta materiaaleja säästävät työtavat - ohjataan oppilaat materiaaleja säästävään työtapaan, esim. leikkaamaan paperin tai kankaan reunasta, suunnittelemaan töitä jäljelle jääneistä materiaaleista (esim. tilkkutyöt), korjaamaan rikkimenneitä tarvikkeita ja panostamaan suunnitteluun hukkamateriaalin määrän minimoimiseksi - vastuuhenkilö: koko henkilökunta kopiointi - huolellinen kopiointi (mahdollisimman vähän vinoja tai muuten kelpaamattomia kopioita, vääriä lukumääriä, vääriä kokoja jne.) - kopioinnin tarpeellisuuden pohdinta ennen kopioiden ottamista - kaksipuoleiset kopiot - pienennöksen käyttö, kun se on mahdollista - yksipuoleisten kopioiden käyttö esim. muistilappuina - vastuuhenkilö: koko henkilökunta hankinnat - hankinnoissa huomioidaan mahdollisuuksien mukaan tuotteen kestävyys, ympäristövaikutukset ja kierrätettävyys - suositaan ympäristömerkittyjä tuotteita, suuria pakkauskokoja, paikallisia tuotteita ja reilun kaupan tuotteita. Opettajainkokousten ja vanhempainiltojen kahvituksiin hankitaan reilun kaupan kahvia. - ympäristövaikutusten arviointi koskee kaikkia koulun ja koulukiinteistön hankintoja tarvikkeiden ja oppikirjojen asianmukainen säilytys - yhteiset, riittävän suuret ja hyvin järjestyksessä olevat varastot vähentävät turhia tilauksia. - vastuuhenkilö: rehtori ja koko muu henkilökunta Jätehuollon järjestäminen syntyvän jätteen määrää pyritään vähentämään - kierrätys ja materiaalien järkevä säilytys ja käyttö - jätteiden lajittelu: nykyisten jäteastioiden (biojäte, keräyskartonki, paperi, sekajäte) lisäksi pyritään saamaan selkeästi merkityt lasi- ja pienmetalliastiat esim. oppimateriaalivarastoon. - biojäteastia ainakin opettajainhuoneessa, kotitalousluokassa ja keittiöllä. Luokissa syntyvät biojätteet (esim. kahvinporot) toimitetaan näihin astioihin tai suoraan jätekatoksen biojäteastiaan. Opettajainhuoneen biojäteastian ja keräyskartonkiastian tyhjennys tapahtuu seinällä olevan vastuulistan mukaan. - käsipyyhepaperien säästävä käyttö - omasta ja koulun omaisuudesta huolehtiminen - kierrätystorin vuosittainen järjestäminen, oppilaat osallisina suunnittelussa ja 121

122 toteutuksessa jätteiden lajittelusta selkeät ohjeet - jätteidenlajitteluohjeet näkyvillä opettajainhuoneessa ja kaikkien luokkien seinällä. - ympäristövastaava huolehtii päivityksestä ja tarkistaa vuosittain, että lajitteluohjeet ovat esillä - jätteiden ohjeidenmukaisesta lajittelusta vastaa koko henkilökunta oppilaat mukana jätteiden lajittelussa ja jätehuollossa - luokan paperinkeräysastian tyhjennys pääosin oppilaiden vastuulla. Paperinkeräysastian avain on opettajainhuoneen seinällä; pikkupuolella oma avain. - luokissa syntyneiden biojätteiden toimittaminen asianmukaiseen jäteastiaan - jokainen luokka huolehtii vuorollaan ruokalan maitopurkkien huuhtelusta, litistämisestä ja toimittamisesta kartonkikeräysastiaan. ongelmajätteistä huolehtiminen - ongelmajätteiden toimittamisesta ongelmajätepisteeseen vastaa vahtimestari Veden käyttö ohjataan oppilaita järkevään vedenkäyttöön veden kulutuksen seuranta, vastuuhenkilö kiinteistönhoitaja vuotavista hanoista tai WC:stä ilmoitetaan heti kiinteistönhoitajalle Energian säästö valot sammutetaan luokka- ym. tiloista, kun tiloihin ei ole tulossa käyttäjää myös loisteputkivalot sammutetaan, jos niitä ei tarvita 10 minuuttiin (eli myös välituntien ajaksi!) elektroniikkaa ei pidetä turhaan valmiustilassa hankinnoissa suositaan energiaa säästäviä lamppuja ja koneita ovia ja ikkunoita ei pidetä turhaan auki Työterveys ja viihtyvyys sisäilman laadun tarkkailu koulun sisätilojen viihtyvyyteen panostaminen yhteisten tempausten ja teemapäivien järjestäminen yhteisöllisyyden lisäämiseksi kiusaamisen ehkäisyyn ja ristiriitojen ratkaisemiseen tähtäävät toimenpiteet henkilökunnan virkistäytymisestä ja työhyvinvoinnista huolehtiminen sosiaalisesti kestävä kehitys koko kouluyhteisössä yhdeksi kehittämiskohteeksi vastuuhenkilöinä koulun johto ja koko henkilökunta Puhtaanapito ja kiinteistönhoito Puhtaanapito kouluun toimitaan kaksi kertaa vuodessa pesuaineet ja kolme kertaa vuodessa saippuat ja paperitarvikkeet ( wc-paperit, käsipyyhkeet jne. ) pesuaineissa ei ole nykyisin liuottomia 122

123 tarvikkeiden kuljetuksia keskitetään ja tarvikkeet toimitetaan isoissa erissä (kuljetusenergian säästö). energiaa kuluu mm. siivouskoneisiin (pesulaitteet, vahauslaitteet ) Kiinteistönhoitajan ympäristövastuu huolehtii työssään syntyvien jätteiden kierrätyksestä korjaa kiinteistössä havaitut viat (esim. vuotavat vesihanat) mahdollisimman pian pyrkii muutenkin korjaamaan vanhaa huolehtii ongelmajätteet oikeaan paikkaan ei tee turhia hankintoja arvioi eko-lamppujen tarpeen ja käyttömahdollisuudet huolehtii paristot kierrätykseen Vahtimestarin ympäristövastuu välttää turhia ostotoimia huolehtii paristot, rautajätteen ja yleensäkin jätteet oikeisiin kohteisiin sammuttaa valoja koulun tiloista varmistaa, etteivät laitteet jää tarpeettomasti päälle tai valmiustilaan vastaa paperinkeräysastian tyhjennyksestä Keittiö ja ruokala Emännän ympäristövastuu lajittelee keittiön toiminnasta syntyvät jätteet ohjaa oppilaita lajittelussa pyrkii ottamaan huomioon oman toimintansa ympäristövaikutukset valitsemalla mahdollisuuksien mukaan esim. luontoystävällisiä pesuaineita kerää uudelleenkäyttöön sopivia rasioita ym. luokkien käyttöön välttää kertakäyttötuotteita Kuljetukset ja liikenne oppilaat kulkevat kouluun pääsääntöisesti linja-autolla 4. luokasta lähtien suositaan kulkemista koulun lähialueille jalkaisin ja pyörällä Muut ympäristönäkökohdat 8.3 Koulun turvallisuuteen ja kriisitilanteisiin liittyvät suunnitelmat Lainsäädäntö ja asetukset määrittelevät turvallisuuteen ja terveellisyyteen liittyvät asiakirjat, joita kouluilla ja 123

124 oppilaitoksilla tulee olla A) Pelastuslaki ( /468): 1. Turvallisuussuunnitelma, jonka nimi vaihtui vuoden 2004 alusta pelastussuunnitelmaksi: - Turvallisuussuunnitelma on kirjoitettu dokumentti siitä, kuinka yritys tai laitos varautuu toimimaan erilaisissa onnettomuus-, vaara-, tai vahinkotilanteissa ja kuinka se organisoi onnettomuuksia ehkäisevän toiminnan. B) Perusopetus- ja lukiolain velvoitteet koulutuksen järjestäjälle: 2. Suunnitelma oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä 3. Koulun säännöt (ks. opetussuunnitelman luku 2.7) Opetuksen järjestäjän tulee laatia opetussuunnitelman yhteydessä suunnitelma oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä sekä toimeenpanna suunnitelma ja valvoa sen noudattamista ja toteutumista. (PL 29., LL 21. ) Opetuksen järjestäjän tulee hyväksyä järjestyssäännöt tai antaa muut koulussa sovellettavat järjestysmääräykset, joilla edistetään koulun sisäistä järjestystä, opiskelun esteetöntä sujumista sekä kouluyhteisön turvallisuutta ja viihtyisyyttä. (PL 29., LL 21. ) C) Perusopetuksen/lukion opetussuunnitelman perusteet, oppilas-/opiskelijahuollon järjestäminen (34. ) Opetussuunnitelmien perusteet määrittelevät mm. seuraavat asiat, jotka tulee kuvata luotaessa turvallinen ja terve oppimis- ja työympäristö: 4. Ohjeet koulumatkakuljetuksille (vain perusopetuksessa) 5. Toimenpidesuunnitelma ongelma-, onnettomuus- ja kriisitilanteita varten D) Työturvallisuuslaki 6. Työpaikkakohtainen työsuojelun toimintaohjelma (työturvallisuuslaki 9. ) Henkilöturvallisuusuhkien riskien arviointi (työturvallisuuslaki 738/ ) ja Henkilöstön työhyvinvoinnin riskien arviointi (työturvallisuuslaki 738/ ) Kemiallisten tekijöiden aiheuttama työturvallisuusriski (valtioneuvoston asetus 2001) E) Oulun kaupungin kestävän kehityksen ympäristösuunnitelma 124

125 Oulun perusopetukseen on laadittu erillinen koulun turvallisuuskysymyksiin ja kriisitilanteisiin liittyvien suunnitelmien laadintaa ohjaava kooste: Turvallista koulupäivää koulun turvallisuuden hallinnan opas. Opas on hyväksytty opetuslautakunnassa Koulun keskeiset turvallisuuteen liittyvät suunnitelmat kootaan erilliseksi turvallisuuskansioksi. Koulukohtaisesta valmiussuunnitelmasta löytyy ohjeet poikkeustilanteessa toimimiseen: mihin koulu siirtyy ja miten siirtyminen ja opetus konkreettisesti tapahtuu. Heinätorin koulun kriisi- ja valmiussuunnitelma löytyvät opettajanhuoneessa olevasta Turvallisuus kansiosta. 8.4 Koulun kulttuuriopetuksen suunnitelma Heinätorin koulun kulttuuritoiminnan tavoitteena on tutustuttaa oppilaat erilaisiin kulttuurikohteisiin ja kulttuurin eri osa-alueisiin. Lähtökohtana on perehtyä suomalaiseen kulttuuriin ja tutustua lisäksi monikulttuurisiin näkökulmiin. Koko koulun yhteiset tilaisuudet ja erilaiset kokemukset vahvistavat koulun sosiaalista rakennetta. Opettajien ja koko koulun henkilökunnan yhteistyössä syntyvät kulttuuriset tapahtumat vahvistavat koulun yhteishenkeä ja luovat koululle omia, vuosittain toistuvia perinteitä. Kulttuurikasvatuksen tavoitteena on myös tuottaa oppilaille taide-elämyksiä taiteen eri osa-alueilla ( esim. musiikki, kuvataide, draama, sanataide ja liikunta). Heinätorin koulun oma kulttuuritoiminta Kalenterivuoden tapahtumiin liittyvät juhlat ja yhteislaulutilaisuudet (esim. joulu, Kalevalan päivä, kevätjuhla) Kuvataidetöiden ja käsitöiden näyttelyt Luku- tai kirjallisuusprojektit Lukuvuoden aikana koulun oppilaat tutustuvat seuraaviin kullekin opetusryhmälle soveltuviin kulttuurikohteisiin ja tapahtumiin Elokuvafestivaalit Oulun kaupunginteatterin esitykset Lasten ja nuorten teatteripäivät nukketeatteri NUKU:n esitykset ja näyttelyt Oulun taidemuseo ja pienemmät taidegalleriat Pohjois-Pohjanmaan museo Oulu Sinfonian konsertit soveltaen Oulun kaupunginkirjasto ja muut kirjastot Tiedekeskus Tietomaa Turkansaaren ulkomuseo Kierikki arkeologinen näyttely- ja toimintakeskus Oulun yliopiston eläinmuseo Lisäksi oppilaille valikoidaan sopivaa ohjelmaa Oulun päiviltä, Tiernakaupunki Oulu tapahtumista ja muista Oulussa järjestettävistä tapahtumista ja tilaisuuksista. Yhdeksännen luokan oppilailla on myös käytössä kulttuuripassit, jotka jaetaan lukuvuoden alussa ja ne ovat voimassa lukuvuoden. Kulttuuripassin käytössä tavoitteena on tutustuttaa nuoret Oulun kulttuuritarjontaan. 8.5 Saamen kielen ja saamelaisen kulttuurin opetussuunnitelma 125

126 Saamen kielen ja saamelaisen kulttuurin opetusta tarjotaan Oulussa täydentävänä opetuksena kahdella koululla iltapäivisin. Opetukseen voivat osallistua myös naapurikuntien oppilaat. Tällöin kuljetuskustannuksista vastaa oppilaan kotikunta. Saamen kielen ja kulttuurin opetussuunnitelma on laadittu erilliseksi opetussuunnitelmaksi, jota on saatavissa opetusvirastosta. Suunnitelma on myös luettavissa opetustoimen sivuilla. 8.6 Romanit Romanioppilaiden opetuksessa huomioidaan Suomen romanien asema etnisenä ja kulttuurisena vähemmistönä. Romanien yhteiskunnallisen integroitumisen ja uuden vähemmistöoikeuksia koskevan lainsäädännön myötä koulutukseen sekä ainutlaatuisen kieli- ja kulttuuriperinnön säilyttämiseen liittyvät kysymykset tulee ottaa huomioon myös perusopetuksessa. Romanikielen opetuksen tulee edistää kaksoisidentiteetin muodostumista ja lisätä koulunkäynnin laatua. Romanikielenopetuksen tulee antaa romanioppilaille luonteva mahdollisuus ilmaista omaa vähemmistöidentiteettiään myös koulussa. Opetuksen tulee edistää romanioppilaiden oman historian ja kielen tuntemusta sekä tietoisuutta romaneista yhtenä koko maailman ja Euroopan merkittävistä vähemmistöistä. Koulussa tapahtuvan kielenopetuksen merkitys korostuu romanilapsilla erityisesti siksi, että perinteisesti Suomen romanikieli on ollut ainoastaan puhuttu kieli. Tämän vuoksi romanikielen ja kulttuurin opetuksessa tulee huomioida oppilaiden erilaiset kielelliset valmiudet ja alueelliset erot. Opetuksessa hyödynnetään lähiympäristöä, sukuyhteisöä ja romanikielistä mediaa. 8.7 Maahanmuuttajaoppilaiden oman äidinkielen opetus Äidinkielen merkitys identiteetin ja ajattelun kehittymiselle ja sosiaalisten suhteiden muodostumiselle on kaikille oppilaille yhtä suuri. Omien etnisten lähtökohtien tunteminen ja arvostaminen tukee koko persoonallisuuden ehyttä kasvua. Oman äidinkielen monipuolinen osaaminen on toimivan kaksikielisyyden edellytys. Oulun kaupungissa oman äidinkielen opetusta pyritään järjestämään kaikille maahanmuuttajaoppilaille, mikäli saman kieliryhmän oppilaita on riittävästi. Silloin kun laaditaan eri kielten opetussuunnitelmia, lähtökohtana on kunkin kielen ominaislaatu, rakenne, kirjakielen kehitystilanne ja koko kulttuuritausta. Lapsen äidinkielen taidot vaihtelevat omakielisessä ympäristössä vietetyn ajan pituuden ja intensiivisyyden mukaan. Tavoitteita ja keskeisiä sisältöjä määriteltäessä otetaan huomioon oppilaan ikä, kielellinen kehitys, aikaisempi opetus sekä opiskelutottumukset. Opetus ei etene luokka-asteittain, vaan tasoittain. Samalla tasolla voi opiskella iältään ja oppimistaustaltaan erilaisia oppilaita. On kuitenkin pidettävä huolta siitä, etteivät ryhmät ole liian heterogeenisiä ja opettajalla on riittävästi aikaa kullekin lapselle. Erityisen tärkeää on löytää mahdollisimman nopeasti erityistukea tarvitsevat oppilaat ja käynnistää tukitoimet varhain ja tehokkaasti. Oppilaalle pitäisi laatia oppimissuunnitelma. Oppimisympäristön suunnittelussa ja opetusmateriaalin valinnassa tulisi ottaa huomioon se, että oman äidinkielen opetus on aina samalla tukea oppilaan ja hänen perheensä kulttuuri-identiteetille. Äidinkielen oppitunneilla oppilaalla tulee olla mahdollisuus tutustua kunkin kieli- ja kulttuuriryhmän ominaispiirteiden mukaan kulttuurin eri osa-alueisiin. Esimerkiksi voidaan miettiä luokka-asteittain sopivia kotimaisia lasten ja nuorten kirjoja. Tämä tukee sitä, että lapsen kieli kehittyy lapsen muun kehityksen mukana, eikä jää lapsuuden kieleksi. Koska keskeisenä tavoitteena on toimiva kaksikielisyys, on tärkeää, että oman äidinkielen opettaja ja suomi toisena kielenä -opettaja tekevät yhteistyötä oppituntien sisältöjä suunnitellessaan. Näin edistetään opiskeltavien asioiden todellista ymmärtämistä, ja lapsi oppii vähitellen tiedostamaan oman äidinkielensä ja suomen kielen yhtäläisyyksiä ja eroja. Keskeiset tavoitteet Oman äidinkielen oppitunneilla oppilas 126

127 oppii arvostamaan omaa etnistä ja kulttuurista taustaansa niin, että hänestä kasvaa myös suomalaisen yhteiskunnan täysivaltainen jäsen kehittää nimenomaan omalle kielelleen ja kulttuurilleen ominaisia kommunikointitaitoja oppii käyttämään äidinkieltään rohkeasti erilaisissa kielenkäyttötilanteissa kuuntelee erilaista puhetta ja tekstejä (kerrottuja tai kirjoitettuja tarinoita, tietoa) varmentaa äidinkielensä äänteitä ja intonaatiota tunnistaa oman äidinkielensä kirjainmuodot ja oppii luku- ja kirjoitussuunnan syventää peruslukutaitoa ymmärtäväksi lukemiseksi laajentaa sanavarastoaan aktiivisesti harjoittelee kirjoittamista oppii ymmärtämään kaksikielisyyden merkityksen omalle kehitykselleen oppii tuntemaan kulttuuriaan ja kehittämään kykyään vertailla eri kulttuurien vastaavia ilmiöitä toisiinsa. Keskeiset sisällöt Vuorovaikutustaidot Puhuminen ja kuunteleminen arkipäivän puhekieli: fraasit, ohjeiden kysyminen ja antaminen, asioiden hoitaminen keskustelut: omista kokemuksista, ajatuksista ja tunteista kertominen, mielipiteiden ja kysymysten esittäminen esiintyminen erilaisissa tilanteissa kerrotun ja luetun keskittyvä ja eläytyvä kuunteleminen Lukeminen ja kirjoittaminen Keskeiset sisällöt noudattavat mahdollisuuksien mukaan suomi äidinkielenä -oppimäärän sisältöjä ja tukevat suomi toisena kielenä - opetusta. Tärkeätä on kuitenkin ottaa huomioon oman äidinkielen erityispiirteet (esim. kirjainmuotojen opetteluun käytettävä aika vaihtelee; äidinkielisten kirjoitettujen tekstien saatavuus on erilainen). Kirjallisuus/kerrottu tarina- ja tietoperinne Keskeiset sisällöt noudattavat suomi äidinkielenä -oppimäärän mukaisia sisältöjä siten, että kunkin kieli- ja kulttuuriryhmän erityispiirteet otetaan huomioon. Arvioinnissa otetaan huomioon se kuinka kauan oppilas on viettänyt aikaa omakielisessä ympäristössä ja kuinka paljon hän on saanut oman äidinkielen opetusta. Arviointi on ohjaavaa ja kannustavaa sekä oppilaan itsearviointia kehittävää. Sen lähtökohtana ovat nimenomaan oppilaskohtaiset tavoitteet. Arviointi on sanallista. Oppilas saa erillisen todistuksen oman äidinkielen opetukseen osallistumisesta. Myös päättöarvioinnista annetaan erillinen todistus. Päättöarviointi perustuu kunkin kielen osalta määritettyihin hyvän osaamisen kriteereihin, jotka perustuvat yleiseurooppalaisen viitekehyksen taitotasokuvauksiin. 8.7 Valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Valmistavalla opetuksella tarkoitetaan vasta maahan muuttaneiden oppilaiden opetusta. Valmistavan opetuksen tavoitteena on taata maahanmuuttajille riittävä kielen ja kulttuurin tuntemus, jotta yleisopetukseen osallistuminen tulisi mahdolliseksi. Oulun kaupungissa maahanmuuttajataustaisten oppilaiden valmistava opetus on keskitetty lautakunnan nimeämiin kouluihin. Valmistavaan opetukseen on laadittu erillinen opetussuunnitelma. Opetussuunnitelmaa on saatavissa opetusvirastosta ja se on luettavissa opetustoimen verkkosivuilla. 127

128 8.8 Lisäopetuksen opetussuunnitelma (10.luokka) Lisäopetuksella tarkoitetaan perusopetuksen oppimäärän suorittaneille nuorille järjestettävää perusopetuslain mukaista yhden lukuvuoden kestävää lisäopetusta. Lisäopetukseen voidaan ottaa opiskelijaksi nuori, joka on saanut perusopetuksen päättötodistuksen samana tai edellisenä vuonna. Lisäopetusta järjestetään Oulussa keskitetysti lautakunnan nimeämissä kouluissa. Lisäopetukseen haetaan kesäkuussa. Lisätietoja saa peruskoulujen opinto-ohjaajilta. Lisäopetukseen on laadittu erillinen opetussuunnitelma. Opetussuunnitelma on saatavissa opetusvirastosta ja se on luettavissa opetustoimen verkkosivuilla Niva-ammattikymppi Heinätorin oppilaiden peruskoulun jälkeinen lisäopetus (10 luokka) toteutetaan Niva-opintoina ammatillisen oppilaitoksen yhteydessä. Niva-ammattikymppi helpottaa peruskoulunsa päättäneiden Heinätorin oppilaiden siirtymistä ammatillisiin opintoihin. Niva-opintovuosi on hyvä vaihtoehto myös maahanmuuttajataustaisille nuorille, varsinkin jos he ovat saapuneet Suomeen perusopetuksen loppuvaiheessa. Yläluokkien aikana oppilaan HOJKS:n on hyvä sisällyttää ajatus suoritettavista Niva-opinnoista. Ne voivat toimia hyvänä vaihtoehtona ammattioppilaitosten kuntouttaville tai valmentaville koulutuksille. Opiskeluun ja elämään valmentautuminen nivelvaiheessa (Niva) rohkaistumalla, kehittymällä ja omaksumalla mahdollisia uusiakin taitoja, on opiskeluvuoden onnistumisen mitta. Keskeisesti Niva-ammattikympin yleiset tavoitteet pyritään toteuttamaan opiskeluteemoin. Opiskeluteemojen eli aihekokonaisuuksien oppiainepaletti voi vaihdella. Peruskoulussa arvioitavista aineista ammattikymppi painottaa sellaiset opintosisällöt, jotka edesauttavat yleisen ammattioppilaitoksen työskentely- ja oppimisilmapiiriin sijoittumista. Aihekokonaisuuksien perusjako on yhteinen Heinätorin perusopetusluokkien kanssa. Erillinen kokonaisuus on opinto-ohjaus, jota rikastutetaan koulutuskokeiluin ja työssäoppimisjaksoin. Työpajatyyppinen opiskelu voidaan yksilöllistävänä toimena käynnistää. Lisäluokan oppijan tulee näin saada käyttöönsä uusia valmiuksia ja näköaloja toisen asteen koulutukseen. Toiminta-ajatuksena ja opetuksen pohjana on voimakkaasti sosiaalistava, yhteistyö vuorovaikutustaitoja lisäävä strategia. Kehitetään opiskelijan itseluottamusta ja käsitystä oppimisen ja opiskelun merkityksestä selviytymisessä ja elämän hallinnassa. Erityinen osa-alue oppilashuollon ja opinto-ohjauksen rajapinnassa on opintovuoden aikana työstettävä koulutusurahahmotelma, joka kirjataan siirto-hojks:n. Siirto-HOJKS on aiemman oppimispolun tiivistävä asiakirja, joka yhteisin näkemyksin opiskelijan ja huoltajan kanssa laaditaan. Tarvittava määrä kodin ja koulun yhteistyötä, ohjauskeskusteluja sekä konsultaatiopyyntöjä tehdään, jotta opiskelijaa tukeva ja eteenpäin vievä näkemys voidaan muodostaa. Tämä koulutusurahahmotelma on fokusoiva ja toteutuessaan ennustearvo tulevan opiskelun onnistumiseksi on vahva. Perustelujen tulee tukeutua erityisopetuksen, ohjauksen ja oppilashuollon asiantuntemukseen. Opiskelijan ja huoltajan osalta näkemys tuodaan asiakirjassa esiin aina. Eteneminen jatko-opintoihin suunnitelluin tavoin antaa opiskelijallemme Heinätorin oppilaan koulutustakuun; opiskelupaikka on taattu kahdeksi lukuvuodeksi toisen asteen koulutuksessa. Kokonaisopetus on lukujärjestyksen perusta. Lukujärjestys on jaksotettu ammatillisen opintolaitoksen yleisten tutkintoon johtavien opintojen tapaan, jolloin koulun paikallinen oppiaineiden tuntijako Niva- Ammattikympin opetuksen järjestämisessä toteutuu vaihdellen opiskelijan yksilöllisten opetuksen järjestelyjen puitteissa ja ammatillisen oppilaitoksen mahdollisuuksia hyödyntäen. Opiskelun rikastuminen ammatillisten opintojen suuntaan on tavoiteltavaa ja useille ammattikympin opiskelijoille ensisijaista. Tietotekniikka on kattavin välineoppiaine, matematiikan, englannin ja äidinkielen ohessa. Henkilökohtainen PC ja tila ammattioppilaitoksen verkkoympäristöissä halutaan taata jokaiselle opiskelijalle. Tavoite on kyky 128

129 käyttää monipuolisesti tietoverkkoja, tietotekniikkaa tulevassa opiskelussa ja laajemminkin yleisenä osallisuutena yhteiskunnassa. Ammattikymppi toimii moniammatillisessa, toisen asteen opiskelun työyhteisössä, jolloin siirtyminen ammatillisiin opintoihin on nivelletty yhteiseen toimintaan ja yhteistyöhön ammatillisen oppilaitoksen kanssa. Hyödynnetään yleisiä opiskelijain tukipalveluita. Ammattikympin tulee antaa erityistä tukea konsultaatioin ja erityisopetuksen asiantuntijuutena toisen asteen opintoihin jo siirtyneille opiskelijoilleen. Niva-Ammattikympin opiskelijan, aloittaessaan peruskoulun päättöluokan jälkeiset opinnot, tulee saada kokea arvostettavan hänen aiempaa oppimispolkuaan ja opiskelutuloksia. Tällöin kertaavat peruskouluopinnot minimoidaan, etsitään aihekokonaisuuksien avulla, uutta opittavaa, toimivaa ja persoonallista oppimisotetta ja tyyliä huomioiden erityisen tuen tarve. Samoin ammattiopintoihin edetessä opiskelijan olennainen oppimistulos ja kasvu on todettavissa aiempia opintoja arvostavana asenteena ja jatko-opinnoista itsenäisen vastuun kantavana opiskelijana. 9 LIITTEET 9.1 Asetuksen mukaiset kasvatuksen ja opetuksen tavoitteet 129

130 Kasvu ihmisyyteen ja yhteiskunnan jäsenyyteen Tasapainoinen, terveen itsetunnon omaava, Tasapainoinen, kriittisesti terveen ympäristöään itsetunnon arvioiva omaava, kriittisesti yhteiskunnan ympäristöään jäsen. arvioiva yhteiskunnan jäsen. Terve, hyvinvoiva, hyvätapainen Terve, hyvinvoiva, oppilas. hyvätapainen oppilas. Vastuullinen, yhteistyökykyinen Vastuullinen, ja suvaitseva yhteistyökykyinen oppilas. ja suvaitseva oppilas. Demokraattisessa ja tasa-arvoisessa Demokraattisessa yhteiskunnassa ja tasa-arvoisessa aktiivisesti toimiva, yhteiskunnassa kestävän kehityksen aktiivisesti toimiva, edistäjä. kestävän kehityksen edistäjä. Tarpeelliset tiedot ja taidot Perusta laajaan yleissivistykseen sekä Perusta aineksia laajaan virikkeitä yleissivistykseen maailmankuvan sekä aineksia avartumiseen ja virikkeitä ja syvenemiseen. maailmankuvan avartumiseen ja syvenemiseen. Ihmisten tunteiden ja Ihmisten tarpeiden, tunteiden uskontojen ja ja tarpeiden, elämänkatsomusten, uskontojen historian, ja elämänkatsomusten, kulttuurin ja historian, kirjallisuuden, kulttuurin luonnon ja kirjallisuuden, terveyden luonnon sekä talouden ja terveyden ja teknologian sekä talouden tuntemus. ja teknologian tuntemus. 130 Esteettisten kokemusten Esteettisten ja kokemusten elämyksien ja tarjoaminen elämyksien kulttuurin tarjoaminen eri kulttuurin aloilta sekä eri mahdollisuus aloilta sekä kehittää mahdollisuus käden taitoja kehittää ja luovuutta käden taitoja sekä ja liikunnan luovuutta sekä taitoja. liikunnan taitoja. Ajattelun ja viestinnän Ajattelun taitojen ja viestinnän kehittyminen. taitojen kehittyminen. Äidinkielen monipuolinen Äidinkielen monipuolinen hallinta sekä hallinta valmiudet sekä vuorovaikutukseen valmiudet toisella vuorovaikutukseen kotimaisella toisella ja muilla kotimaisella kielillä. ja muilla kielillä. Matemaattisen Matemaattisen ajattelun ja matematiikan ajattelun ja matematiikan soveltamisen perusteet soveltamisen sekä perusteet tieto- ja sekä viestintätekniikan tieto- ja viestintätekniikan hallinta. hallinta.

131 9.2 Oulun perusopetuksen tuntijako Esitys tuntijaoksi Oulussa ltk päätös Oppiaine / luokat yhteensä Äidinkieli ja kirjallisuus VN A-kieli VN ~ ~ B-kieli VN ~ ~ ~ ~ ~ ~ 6 6 Matematiikka VN Ympäristö ja luonnontieto VN 9 9 Biologia ja maantieto VN Fysiikka ja kemia¹ VN Terveystieto 1,5 1,5 3 VN 3 3 Uskonto / ET VN Historia ja yhteiskuntaoppi VN Musiikki yht 2 2 VN Kuvataide yht 2 2 VN Käsityö yht 3 2 VN Liikunta yht 6 2 VN TT-aineita vähintään VN Kotitalous 3 3 VN ~ ~ ~ ~ ~ ~ 3 3 Oppilaan ohjaus 0,5 0,5 1 2 VN ~ ~ ~ ~ ~ ~ 2 2 Valinnaiset aineet 1 3 yht VN A2 kieli VN ~ ~ Oppilaan tuntimäärä yht Enimm. tuntimäärä jos A VN (vähintään) ¹Sekä fysiikkaa että kemiaa opetetaan jokaisella vuosiluokalla Oppiaineen tuntimäärä vuosiluokilla 7-9 yhteensä 3 Yksi valinnaisainetunti vuosiluokille 3-6 koulukohtaisesti päätettäväksi. Tunti on laskettu 4. luokan tuntimäärään. 4 Vapaaehtoinen A2 kieli sisältyy oppilaan valinnaisaineisiin vuosiluokilla

132 9.3 Moniammatillinen yhteistyö esi- ja alkuopetuksen siirtymävaiheessa Valmistautuminen esikoululaisesta koululaiseksi Kaikki koulutulokkaat elosyyskuu Esiopetus alkaa tarpeelliset ja tarkoituksenmukaiset tukitoimet Yhteistyötä esiopetuksen ja koulun kanssa Erityistä tukea tarvitsevat koulutulokkaat - 9-vuotinen oppimisvelvollisuus lokamarraskuu opettajien keskinäistä yhteistyötä /verkostoyhteistyötä esiopetuksen vanhempainilta oppimisvalmiudet koulunaloittamiseen liittyvät vaihtoehdot (KELTO / erityisopettaja) Yhteistyötä esiopetuksen ja koulun kanssa tammihelmikuu esiopetuksen vanhempienillat (mukana rehtori / luokanopettaja) tietoa kouluista ja koulunkäynnin aloittamisesta tietoa vaihtoehdoista tarvittavat tutkimukset Esiopetuksen arviointikeskustelut Kouluun ilmoittautuminen maalishuhtikuu Siirtokeskustelut oppilashuollolliset siirtokeskustelut sopivan ryhmän selvittäminen tuen tarpeen selvittäminen käytössä olevat resurssit toukokuu kouluun / omaan luokkaan tutustuminen oppilaat ja vanhemmat kesäheinäkuu elosyyskuu Kouluuntulotarkastus kouluterveydenhuollossa KOULU ALKAA! oma koulu on selvillä 9.4 Suositus käyttäytymisen arviointikriteereiksi Oulussa 132

133 Käyttäytymisen arviointi Käyttäytymisen arviointi kohdistuu siihen, miten oppilas ottaa huomioon muut ihmiset ja ympäristön, arvostaa omaa ja toisten työtä ja noudattaa koulun sääntöjä sekä hyviä tapoja. Oppilaan käyttäytymisen arvioinnissa otetaan huomioon oppilaan ikäkausi. Käyttäytymisen arvosanaa annettaessa voidaan soveltaa seuraavia kriteereitä: erinomainen 10 ottaa huomioon muut ihmiset ja ympäristön sekä vaikuttaa positiivisella esimerkillä muihin oppilaisiin ja oppimistilanteisiin toimii rakentavasti oman ryhmänsä ja kouluyhteisön parhaaksi erilaisissa tilanteissa osoittaa oma-aloitteisuutta yhteisten asioiden hoitamisessa kiitettävä 9 ottaa huomioon muut ihmiset ja ympäristön koulutyössä toimii vastuullisesti kouluyhteisössä sovittujen sääntöjen ja ohjeiden mukaisesti käyttäytyy ystävällisesti ja avuliaasti, pyrkii omalta osaltaan vaikuttamaan hyvän työskentelyilmapiirin muodostumiseen hyvä 8 käyttäytyy asiallisesti tilanteeseen sopivalla tavalla noudattaa useimmiten koulun sääntöjä käyttäytyy yleensä hyvien käytöstapojen mukaisesti pystyy yleensä ratkaisemaan ristiriitatilanteita oma-aloitteisesti osaa toimia ryhmässä tyydyttävä 7 käyttäytyy useimmiten tilanteeseen sopivalla tavalla tuntee ja hyväksyy koulun säännöt kykenee ohjatusti ratkaisemaan ristiriitatilanteita osaa tuetusti toimia ryhmässä kohtalainen 6 suhtautuu usein välinpitämättömästi kanssaihmisiin, koulutyöhön ja kouluympäristön viihtyvyyteen rikkoo toistuvasti koulun sääntöjä aiheuttaa asenteillaan ja teoillaan kielteistä ilmapiiriä tarvitsee jatkuvaa ohjausta ja neuvontaa käyttäytymisessä välttävä 5 erittäin välinpitämätön käytös suhteessa kanssaihmisiin, koulutyöhön ja kouluympäristöön tarvitsee erityisiä toimenpiteitä opiskelun turvaamiseksi hylätty 4 käyttäytyminen normaaliin kouluyhteisöön täysin sopimatonta (Oulun opetustoimi / OOPS/ oppilaan arvioinnin työryhmä 2004) 133