Kannustava, tyollistava ja vihrea verotus ei toteudu populismilla

Transkriptio

1 Kansanedustaja Sampsa Kataja Kokoomus Kannustava, tyollistava ja vihrea verotus ei toteudu populismilla Verotus ja sen rakenne on yhteiskunnan parhaita keinoja vaikuttaa hyvinvointiin, tyollisyyteen, kasvuun ja ihmisten valintoihin vaikkapa terveyden tai ympariston kannalta jarkevasti. Verotuksen tarkein tehtava on tietenkin fiskaalinen - kerata yhteiskunnan tarvitsemat tulot yhteisesti sovittujen menojen kattamiseksi. Tama osa verotusta on tehtava mahdollisimman laajasti: kestavalla veropohjalla ja matalilla verokannoilla. Tulojen keraamisen lisaksi verotuksella on voimakas kayttaytymista ohjaava vaikutus. Siksi verojarjestelmaa uudistettaessa on avoimesti kerrottava mihin sen eri elementeilla halutaan kannustaa. Arvovalintoja tehdaan siita, paljonko yhteiskunta keraa kokonaisuudessaan, miten verorasitus jakautuu kansalaisten ja yritysten kesken ja valilla seka minkalaisiin valintoihin verotuksen rakenne kannustaa: Kannattaako tehda lisatyota? Kannattaako riskeerata sijoittamalla omat ja lainatut varat liikeideaan, johon uskoo? Kannattaako valita ymparistoystavallisesti tai terveellisemmin kulutustottumuksissaan? Palaan naihin kysymyksiin artikkelin loppupuolella kun on aika katsoa tulevaan. Katsotaan ensin hieman menneisyyteen ja nykyisyyteen: mika on ollut nykyisen hallituksen veropoliittinen linja, mita on toteutettu, miten reagoimme talouskriisiin ja taantumaan veropolitiikan keinoin seka mita nyt ja ensi vuonna tapahtuu. HaUitusohjelmaan kirjattuja veropolitiikan keskeisia tavoitteita olivat muun muassa tyollisyyden ja tuottavuuden lisaaminen, verotuksen oikeudenmukaisuuden edistaminen seka ymparistonakokohtien painottaminen. Veropolitiikan painopiste on tyon verotuksen keventamisessa. Lisaksi seka hallitusohjelmassa etta heti ensimpn-katsaus 4/2010 I 9

2 L- - ~ _'.,: P.T-T",katSau5'4/2010 ~-...' _.. maisessa kehyspaatoksessa painotettiin, etta hallituskauden veropoliittisten toimenpiteiden mitoituksessa ja ajoituksessa huomioidaan suhdannetilanne. Oli nahtavissa, etta suhdannekaanne tulee taman hallituskauden aikana ja siksi suuret veropaatokset ja menojen lisaykset Iykattiin odottamaan suhdannepoliittisesti oikeaa aikaan. Ensimmaisessa budjetissa kevennettiin vain perintoveroa, pienimmat perinnot vapautettiin verolta kokonaan ja toteutettiin hallitusohjelmaan kirjatut ymparistoverojen korotukset suhdannetilanteen ollessa viela suotuisa. Jo vuoden 2008 puolella valtiovarainministerio arvioi, etta talouskasvu taittuu seuraavana vuonna. Siksi kaikki hallitusohjelman elvyttavat veronkevennykset paatettiin panostaa vuoden 2009 budjettiin. Harva silti uskoi, etta maai1ma - ja Suomi siina mukana - ajautuu nahdyn syvyiseen taantumaan. Hallitusohjelman laajan finanssipoliittisen arsenaalin jattaminen myohempaan kayttoomme vaalikauden ensimmaista budjettia valmisteltaessa osoittautui erittain viisaaksi ratkaisuksi. Toteutettuja veromuutoksia Yksi suuri lupaus viime vaaleissa oli keventaa elakelaisten verotusta palkansaajien tasolle. Elaketulon verotus onkin uudistettu siten, etta elaketulon veroaste on kaikilla tulotasoilla enintaan vastaavan palkkatulon veroasteen suuruinen. Myos elakelaispuolisoiden veroaste saatettiin korkeintaan palkansaajan veroasteen tasolle. Uudistus on ollut mittava, yhteensa talla vaalikaudella tahan elaketulovahennyksen lisaamiseen on kaytetty jo 560 miljoonaa euroa. Suurin vaikutus talla on ollut noin euron tyoelakkeita saaville. Uudistus on esimerkiksi laskenut 1500 euroa kuukaudessa elaketuloa saavan veroastetta viisi ja puoli prosenttiyksikkoa seka tuonut normaalien indeksikorotusten paalle noin 1000 euroa vuodessa lisaa kmeen. Elintarvikkeiden arvonlisaverokantaa laskettiin viidella prosenttiyksikolla keskella lamavuotta. Verokannan alentaminen vahensi kuluttajien maksamaa arvonlisaveroa vuosi tasolla n. 500 miljoonan euroa ja alensi ruoan hintaa reilulla neljalla prosentilla. Valillisesti veronalennus on tukenut elvytyspolitiikkaa. Valtion veromenetyksesta noin puolen on arvioitu palautuvan veronalennuksen aiheuttamien talouden kayttaytymisvaikutusten kautta: ruuan arvonlisaverokannan alentaminen paransi kuluttajan yleista ostovoimaa ja siten myos yksityista kulutusta. Tyollisyyden paranemisen kautta se on lisannyt tuloverojen tuottoa seka pienentanyt tyottomyysturvamenoja Kotitalousvahennyksen enimmaismaara korotettiin euroon, ja vahennyksen soveltamisalaa laajennettiin vuonna Tama osoittautui erittain tehokkaaksi elvytystoimeksi. Rakennusalan tyollisyyden ollessa muuten vaikeuksissa, on korjausrakentamisessa vauhti ollut kovaa ja tyollisyys korkealla. Kotitalousvahennyksen kehittaminen on myos torjunut tehokkaasti harmaata taloutta ja lisannyt tyollisyytta erilaisissa kotipalveluissa. Ymparistoperusteinen autoverouudistus on ollut menestys. Tavoitteena oli vahentaa liikenteen hiilidioksidipaastoja ohjaamalla autoilijoita hankkimaan vahemman polttoainetta kuluttavia automalleja. Uudistuksen kayttoonoton jalkeen uusien autojen hiilidioksidipaastot ovat laskeneet kymmenella prosentilla. Myos terveytta on edistetty verouudistuksilla. Savukkeiden ja muiden tupakkatuotteiden veroa on korotettu useampaan otteeseen. Myos alkoholijuomien valmisteveroa on korotettu asteittain painottaen vakevia alkoholijuomia. Tavoitteena on hillita alkoholin kulutuksen kasvua siten, etteivat korotukset silti aiheuta matkustajatuonnin hallitsematonta kasvua. Suhdannepolitiikka verotuksen nakokulmasta Vaalikauden suhdannepolitiikan voi nyt jo hyvin arvioida onnistuneen nappiin. Vuoden 1918 sodan jalkeisen ajan suurin talouspudotus onnistuttiin massiivisella elvytyksella pehmentamaan. Viennin romahduksen ei nain annettu levita muille sektoreille. Massatyottomyydelta valtyttiin. Vaikka tyottomyydesta on aina syyta 10 I prr-katsaus 4/2010

3 olla huolissaan, niin on hyva muistaa, etta tana syksyna on oltu 2006 kesan tasolla tyattomyyden trendissa. Tuolloin elettiin talouden huippusuhdannetta, eika taman suuruista ja laskevaa tyottomyytta nahty silloin lahellekaan nykyisen kaltaisena ongelmana. Tuloveron kevennys osaltaan toimi kotitalouksien ostovoimaa, luottamusta seka kotimaista kysyntaa yllapitavana toimenpiteena. Veropolitiikalla on ollut keskeinen merkitys suhdannepolitiikassa. Vuoden 2008 budjetissa veroja kiristettiin erityisesti ymparisto- ja valmisteverojen osalta lamavuoteen keskitettiin kaikki tuloverojen aito kevennys talla vaalikaudella - yhteensa 870 miljoonaa euroa. Myos tyollistamisen kela-maksua alennettiin 2009 huhtikuussa ja se poistettiin kokonaan vuoden 2010 alusta. Yhteensa tyan ja tyollistamisen verotusta kevennettiin vuoden 2009 alusta vuoden 2010 alkuun kahdella miljardilla eurolla keskella syvinta lamaa. Esimerkiksi kunnille kela-maksun poisto tarkoitti 250 miljoonan euron saastoa tyovoimakustannuksissa. Se vastaa kuntatyontekijan palkkaa. " Tyon verotuksen maltillista alentamista on jatkettava sitten, kun taloustilanne vain vahankin sen sallii Kuntien taloustilannetta helpotettiin kela-maksun poiston lisaksi myas muilla suhdanteeseen sopivilla verotuksen keinoilla. Kiinteistoveron vaihteluvalin ala- ja ylarajoja korotettiin kuntien verotuottojen lisaamiseksi. Jo alarajojen korotus kasvatti kuntien kiinteistoverotuloja automaattisesti arviolta vajaalla 50 miljoonalla eurolla. Lisaksi ylarajojen korottaminen tarjoaa kunnille mahdollisuuden kasvattaa kiinteistoverotuloja jopa noin 900 miljoonalla eurolla. Myos kuntien yhteisoverokertyman lisaamiseksi kuntien osuutta yhteisoveron tuotosta korotettiin valiaikaisesti 10 prosenttiyksikolla vuosille 2009 ja Muutoksen on arvioitu lisaavan kuntien yhteisoverotuottoja vajaalla 400 miljoonalla eurolla. Voi siis ihmetella niita puheenvuoroja, joissa on esitetty, etta hallitus olisi sokeasti tuijottanut ohjelmaansa, eika reagoinut taloustaantumaan. Veropolitiikan suhdanneluonteisuuteen kuuluvat myos kiristava puoli. Heinakuun alusta, talouskasvun jo alettua arvonlisaveroa nostettiin yhdella prosenttiyksikolla. Ensi vuoden alusta siirrytaan ymparistoperusteiseen energiaverotukseen, jolla kerataan 700 miljoonaa enemman verotuloja. Suhdannepolitiikan kokonaisuuden veroissa voi siis summata: Hallitusohjelmaan kirjattuja veropoliittisia elvyttavia toimia keskitettiin vuoteen 2009 noin miljardilla. Lisaksi uusilla paatoksilla laskettiin tyollistamisen verokiilaa 1,1 miljardilla. Kuntia tuettiin vuonna 2009 veropoliittisilla instrumenteilla lahes 700 miljoonalla eurolla. Uusia, hallitusohjelman kiristavia paatoksia on tehty arvonlisaveroon ja ymparistoveroihin yhteensa 1,3 miljardilla eurolla. Ne ajoitettiin alkamaan vasta kasvun alettua. Hallitusohjelmaan kirjatuista verotuottoja vahentavista tavoitteista tuloverotuksessa ja osinkoverotuksessa on luovuttu yli 300 miljoonan edesta. Taantul11a on aiheuttanut verotulojen romahduksen, eika naihin kevennyksiin ole nyt ollut varaa. Naihin kahteen luovuttuun tavoitteeseen on palattava ensi vuonna. Talloin paatetaan verotuksen kokonaisuudistuksesta. Paaomaveroprosenttia mahdollisesti korotettaessa tulisi pienet osinko- ja l11uut paaomatulot vapauttaa verosta. Tama kannustaisi kaikkia suomalaisia saastamiseen ja sijoittamiseen. Selvaa on, etta verorakennetta uudistettaessa tyan verotuksen maltillista alentamista on jatkettava sitten, kun taloustilanne vain vahankin sen sallii. Verotuksen rakennepolitiikka Verotuksen suhdannepolitiikkaa on tehty ajassa, ajoittamalla rakenteellisten tavoitteiden kiristykset ja kevennykset suhdannepoliittisesti oikein. Mita verotuksen rakennetta sitten on kehitetty PTT - katsaus 4/2010 I 11

4 koko vaalikauden mitassa ja mihin suuntaan kehitysta on jatkossa vietava? Enta miten veropolitiikka vastaa jatkossa suuriin fiskaalisiin haasteisiin kustannuspaineiden kasvaessa vaeston ikaantymisen myota? Suurin huomio verotuksen rakenteen kokonaisuudessa on, etta olemme toteuttaneet erittain mittavaa ekologista verouudistusta. Tyon tekemisen ja teettamisen verotusta on alennettu yhteensa noin kahdella miljardilla eurolla. Vastaavasti ymparistoveroja on korotettu miljardilla. Arvonlisaverokantojen korottamisella kerataan kulutuksesta 650 miljoonaa euroa enemman vuosittain. Tupakan, alkoholin, makeisten ja virvoitusjuomien haittaveroja on kiristetty tai paatetty kiristaa noin 300 miljoonalla eurolla. Kokonaisuudessaan tyon tekemisen ja teettamisen verotuksen keventaminen seka ympariston kulutuksen ja terveytta haittaavien tuotteiden verotuksen nostaminen ovat talla vaalikaudella menneet kutakuinkin yksi yhteen. Kyseessa on siis kahden miljardin euron painopistemuutos. Tama lienee suurin painopistemuutos suomalaisen verotuksen historiassa. Ilmastonmuutoksen seka ympariston ja luonnonvarojen kuluttamisen hillitseminen vaativat konkreettisia toimia. Samoin vaatii tyollisyyden edistaminen. Naihin vaikutetaan mita suurimmissa maarin verotuksella. Painopistemuutoksen lisaksi verokantojen rakennetta on muutettu ymparistoohjaavaksi. Hyva esimerkki tasta on toteutettu autoverouudistus. Mita enemman auto saastuttaa, sita enemman sen ostamisesta ja kaytosta maksaa. Samalla tavalla on uudistettu Jiikenteen polttoaineiden verotus. Mita enemman liikennepolttoaine tuottaa hiilidioksidi- ja lahipaastoja, sita korkeampi on sen vero. Nain saastuttaja maksaa. Samalla kotimaisten puhtaiden biopolttoaineiden kehitystyo ja kayttoonotto muuttuu jatkuvasti kannattavammaksi. Myos lammityspolttoaineiden verotus on porrastettu hiilidioksidipaastojen mukaan. Verotuksen kokonaisuudistus Alivaltiosihteeri Martti Hetemaen johdolla tyoskenteleva tyoryhma tulee esittamiiiin vuoden loppuun mennessa oman esityksensa suomalaisen verojarjestelman kokonaisuudistuksesta. Tyoryhman toimeksiantona on arvioida nykyisesta verojarjestelmiista ja talouden toimintaympariston muutoksista aiheutuvia verojarjestelman muutostarpeita. Eduskuntavaaleihin valmistautuvilta puolueilta odotetaan omat kantansa kansalaisille kerrottavaksi Hetemaen tyoryhman esityksen pohjalta. Kokoomuskin tulee esittamaan oman Hetemaen tyoryhman esityksen pohjalta muodostaman kantansa ensi vuoden alussa. Jo nyt on selviia, etta Kokoomuksella on Hetemiie n ryhmasta poikkeava nakemys esimerkiksi yrittajyyden kannustimiin liittyvissa verokysymyksissa. Hetemaen tyoryhma tekee kuitenkin arvokkaan pohjatyon, jota vastuulliset puolueet eivat voi sivuuttaa. Mita ja kuinka paljon verotetaan tulevaisuudessa? Miten kerataan pienenevalla tyota tekevien joukolla kasvava lasku? Miten taytetaan taantuman jattama miljardien aukko valtion tulojen ja menojen val ilia? Miten ekologista verouudistusta jatketaan? Kuka investoisi Suomeen ja miksi? Kokoomuksen periaatteita verotuksen uudistukseen ovat, etta se: vauhdittaa nykyista paremmin kestavaa talouskasvua, kannustaa aina tyontekoon ja yrittajyyteen, turvaa veropohjan sekii julkisten palvelujen ja etuuksien rahoituksen, seka ohjaa kulutusta ja investointeja ymparistolle ja terveydelle kestavaan suuntaan. Myos muutama muu suurempi reunaehto Kokoomukselle verouudistukselle on. Ensinnakin suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan rahoitus on pelastettava. On siis loydettava yhta aikaa uuden kasvun edellytykset ja tarpeeksi laaja veropohja hyvinvointipalveluidemme ja heikoimmassa asemassa olevien etuuksien rahoitukseen. Toiseksi, ilmastonmuutoksen ja ympariston pilaantumisen vastustaminen on kansainvalisesti tarkein merkittavin tavoite. Tiilla vaalikaudella aloitettua suurta ekologista verouudistusta 12 I PTI-katsaus4/2010

5 on jatkettava paamaaratietoisesti. Kun paineet veroasteen valiaikaiseen nousuun ovat kovat, on tilaisuus kaytettava nyt aloitetun suuren linjan jatkamiseksi. Korotuspaineet on suunnattava yha enemman kulutuksen, erityisesti ymparistoa rasittavan kulutuksen verotukseen. Myos erilaiset terveytta ja kansanterveytta haittaavien tllotteiden haittaverot ovat jarkevia verotuksen kohteita. Myos eri verokantojen rakenteita ja yhteisvaikutusta on kehitettava jatkossakin kannustamaan kohti ymparisto- ja terveystavoitteita. Verotuksen painopistetta on siirrettava pois tyon tekemisen ja teettamisen verottamisesta kohti ymparistoa kuluttavan toiminnan verotusta "}j Kolmanneksi, suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan voi pelastaa vain tyonteko. Tyon tekemisen, teettamisen ja yrittaj ien liian korkea verotus aiheuttaa tyottomyytta. Tyon verotuksen pitaminen kohtuu11isena seka siirtama11a verotuksen painopistetta kulutllkseen, voidaan vahvistaa tyo11isyytta seka auttaa ihmisia po is koyhyydesta. Veroasteen nousun paineessa tyon verotuksen kiristamista tulee valttaa. Ja jos tulevilla vaalikausilla vain on painopistemuutosten myota mahdollista, tulee jatkaa sen maltillista keventamista. Nain myos tyon ja paaoman verotuksen valista kuilua mada11etaan korkeammilla tulotasoilla. Ydinkysymyksena tassa kaikessa on: kuka investoisi Suomeen ja suomalaiseen tyohon? Olemme myontaneet kaksi uutta ydinvoimalupaa ja uudistaneet radikaalisti yliopistojarjestelmaamme tuottaaksemme tulevaisuuden huippuosaamista. Nama ovat kuitenkin kustannus- ja resurssikeinoja. Tarvitaan myos kannustimia. Naita voidaan parhaiten luoda verotuksen keinoi11a. Investoinnit voidaan nimittain helposti karkottaa Suomesta vaari11a paatoksi11a. Tasta on oltava aidosti huolissaan, kun tyon veroja ja paaomaveroa on esitetty kiristettaviksi tai muutettavaksi progressiivisiksi ilman fiskaalista perustetta - vain oikeudenmukaisuuden nimissa. Jos paineita veroasteen nousuun on, niin on kysymys arvovalinnoista. Mita veroja nostetaan, mihin kannustetaan - ja mihin ei? Paaomaveron korotllksesta on tuntunut tulevan joillekin veropolitiikan viisasten kivi. Jos paaomaveroa nostetaan, kyse on vain ja ainoastaan sanotusta oikeudenmukaisuuden tunteesta verokalentereita luettaessa. Kokoomuksen vaatimukset paaomaverotuksen nosto11e ovat, etta se kompensoidaan ainakin osittain laskemalla samalla yhteisoveroa ja luomalla verovahennys pienimmille paaomatuloi11e. Nain osinkojen kokonaisveroaste ei nousisi kohtuuttomasti ja verotus mlluttuisi efektiivisesti progressiivisesti pienentyen nollaan kaikkein vahaisimmilla tuloilla. Miksi paaomaverolla ei sitten voi yleensakaan kerata juuri verotuloja? Se johtuu siita, etta verotuotto nykyisella 28 prosentin kannalla on noin puolitoista miljardia euroa, suhdanteista riippuen. Paaomaveron nostaminen prosenttiyksiko11a toisi valtion kassaan siis noin 50 miljoonaa euroa. Esimerkiksi arvonlisaverojen nostaminen prosenttiyksikolla taas toisi noin 650 miljoonaa euroa. Arvonlisaveroja prosenttiyksikolla korottama11a saadaan siten sama kuin paaomatuloverotusta 13 prosenttiyksikkoa korottamalla. On aikamoista ihmisten harhauttamista antaa ymmartaa, ettei laman 12 miljardin euron laskun maksamiseksi tarvitse tehda juuri muuta kuin nostaa paaomaveroa ja kaikkein rikkaimpien ansiotuloveroja. Esimerkiksi 500 miljoonan lisatuoton keraaminen paaomaverolla tarkoittaisi verokannan nostamista noin kymmenella prosenttiyksikolla. Toinen vaihtoehto olisi esimerkiksi 30 prosenttiin nostetun tasaveron lisaksi tuplata veroprosentti yli euroa vuodessa ansaitsevilta 60 prosenttiin. Nama siis oletettuna, etta muutokset eivat aiheuttaisi muutoksia paaomatulojen tulouttamisessa. Tosiasiassa tallaiset muutokset verotukseen rapauttaisivat veropohjan. PTT - katsaus 4/2010 I 13

6 ~ PTT-kafsaus 4/2010 ~- Eri puolilta on esitetty myos osaa paaomaverosta kunnille niiden tuloja lisaamaan. Paaomaveron tuotto heittelee viela paljon muita veroja enemman taloussuhdanteiden mukana. Paaomaveroon tukeutuva tulopohja olisi kadesta suuhun elavalle kuntasektorille myrkkya nyt nahdyn kaltaisessa laskusuhdanteessa. Sita paitsi valtio kustantaa paaomaveroilla myos noin seitseman miljardin euron kuntien valtionosuudet. Sita kautta paaomatuloista veroja maksavat rahoittavat myos kuntapalveluita merkittavasti. Suomalaisen tyon tulee siis olla kilpailukykyista, samoin suomalaisen korkean osaamisen. Tama tulisi ottaa aina huomioon kun heitetaan puolihuolimattomasti ilmaan veropuheita. Kokoomuksen periaatteet verotuksesta ovat selvat. Meidan tulee jatkaa tall a hallituskaudella aloitettua voimakasta vihreaa verouudistusta. Verotukse n painopistetta on siirrettava pois tyon tekemisen ja teettamisen verottamisesta kohti ymparistoa kuluttavan toiminnan verotusta. Verotuksen kohteet tulee valita siten, etta se kannustaa tekemaan tyota, tyollistamaan, yrittamaan ja menestymaan. Meidan pitaa kannustaa kasvuun. Vain siten voimme huolehtia hyvinvoinnistamme PTT - katsaus 4/2010