Oulun seudun ympäristötoimi. Raportti 4/2012. Oulun seudun kasvihuonekaasupäästöjen laskenta ja menetelmien

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Oulun seudun ympäristötoimi. Raportti 4/2012. Oulun seudun kasvihuonekaasupäästöjen laskenta ja menetelmien"

Transkriptio

1 Oulun seudun ympäristötoimi Raportti 4/2012 Oulun seudun kasvihuonekaasupäästöjen laskenta ja menetelmien vertailu 1990, 2004 ja 2010

2

3 OULUN SEUDUN KASVIHUONE- KAASUPÄÄSTÖJEN LASKENTA JA MENETELMIEN VERTAILU 1990, 2004 JA 2010 Timo Kuusiola Suvi Monni Benviroc Oy 2012 Espoo OULUN SEUDUN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖJEN LASKENTA JA MENETELMIEN VERTAILU 1994, 2004 ja 2010 BENVIROC OY

4

5 Sisällysluettelo Tiivistelmä Johdanto Hankkeen tausta Kaupunginjohtajien ilmastosopimukseen sitoutuneet Suomen kaupungit ja niiden päästöjen laskentamenetelmät Oulun seudun aluetarkastelu Päästöjen laskentamenetelmät Menetelmien kuvaus Menetelmien vertailun periaatteet ja käsitteiden kuvaus Lähtötiedot ja oletukset Kulutusperusteiset kasvihuonekaasupäästöt: menetelmien vertailu Vertailun periaatteet Sähkö Kaukolämpö Öljylämmitys ja muu polttoaineenkulutus Liikenne Kokonaispäästöjen vertailu Kulutusperusteiset kokonaispäästöt Oulun seudun kuntien kulutusperusteisten kokonaispäästöjen vertailu Nykyisen Oulun päästöjen vertailu muihin kaupunkeihin CoM tavoitteiden asettelun tarkastelu Kasvener-mallin tuotantoperusteiset päästöt Pohdinnat ja johtopäätökset Lähdeluettelo Liite 1. Päästölaskennassa mukana olevat laitokset Liite 2. Kulutusperusteiset päästöt teollisuus pois lukien Liite 3. Kulutusperusteiset päästöt teollisuus mukaan lukien Liite 4. Kasvener tuotantoperusteiset päästöt teollisuus pois lukien Liite 5. Kasvener tuotantoperusteinen päästöt teollisuus mukaan lukien Liite 6. CO2-menetelmän khk-päästöt mukaan lukien teollisuus... 54

6

7 Tiivistelmä Tämän selvityksen tavoitteena oli selventää päästölaskentamenetelmän valinnan vaikutuksia Oulun seudun kasvihuonekaasupäästötaseeseen. Päästöt on laskettu Benviroc Oy:n CO2-raportin menetelmällä, HSY:n Hilma-menetelmällä, Kasvenerin tuotantoperusteisella menetelmällä sekä Kaupunginjohtajien ilmastosopimuksen menetelmällä (CoM-menetelmä). Päästöt laskettiin kaikille Oulun ympäristötoimen toiminta-alueen kunnille. Vuonna 2013 toteutettavan kuntaliitoksen jälkeisen Oulun päästöt on käsitelty yhtenä ryhmänä eli uutena Ouluna. Päästölaskentamenetelmien vertailu on kuitenkin tehty pääasiassa nykyisten kuntarajojen mukaiselle Oululle. Tarkasteluvuosina ovat vuodet 1990, 2004 ja Menetelmätarkastelu on tehty ilman teollisuuden päästöjä, mutta kokonaispäästöt on laskettu myös teollisuus mukaan lukien. Menetelmien vertailuissa nykyisen Oulun päästöt olivat kaikkina tarkasteluvuosina suurimmat CoM-menetelmässä, jossa on huomioitu paikallinen sähköntuotanto (CoM (paik.)). Kyseisen menetelmän periaatteiden mukaan Oulun sähkönkulutus on katettu pääasiassa omalla turvetta pääpolttoaineena käyttävällä tuotannolla, minkä seurauksena päästöt ovat korkeammat kuin menetelmissä, joissa käytetään valtakunnallista sähkön päästökerrointa. Tarkasteluvuosista suurimmat päästöt olivat kaikissa menetelmissä vuonna 2004, jolloin sekä paikallisessa että valtakunnallisessa sähköntuotannossa käytettiin paljon lauhdetuotantoa. CO2-menetelmän ja Hilma-menetelmän suurimpia eroja ovat Hilma-menetelmän lämmitystarvekorjaus sekä sähkön päästökertoimet. Vaikka erot sektorikohtaisissa päästöissä olivat näissä menetelmissä suuria, kokonaispäästöjen erot olivat kuitenkin kaikkina tarkasteluvuosina melko pieniä (0,4-3,4 %). Uuden Oulun asukaskohtaiset päästöt ovat kaikissa menetelmissä nykyistä Oulua hieman pienemmät. Syynä tähän on nykyisen Oulun muita kuntia suuremmat asukaskohtaiset lämmityksen päästöt, mikä johtuu suuremmasta asukaskohtaisesta kerrosneliömäärästä. Kokonaispäästöt vaihtelivat uudessa Oulussa ilman teollisuutta eri menetelmillä 1,3 1,6 milj. t CO 2 -ekv vuonna 2010, mikä on asukaskohtaisina päästöinä 7,2 8,7 t CO 2 -ekv. Teollisuus mukaan lukien kokonaispäästöt olivat 2,2 2,3 milj. t CO 2 -ekv vuonna 2010, mikä on asukaskohtaisina päästöinä 12,1 12,4 t CO 2 -ekv. Menetelmän valinta vaikuttaa myös päästöjen kehitykseen. Suurin vaikutus havaittiin vuosien ilman teollisuutta laskettujen kokonaispäästöjen kehityksessä: päästöt kasvoivat menetelmästä riippuen %. Asukaskohtaisesti tarkasteltuna Oulun päästöt ovat kuitenkin laskeneet sekä vuodesta 1990 vuoteen 2010 (2-8 % lasku) että vuodesta 2004 vuoteen 2010 (10 14 % lasku) useimmilla menetelmillä tarkasteltuna. Poikkeuksena on CoM (paik.) -menetelmä, jonka mukaan asukaskohtaiset päästöt ovat kasvaneet 2 % vuodesta 1990 vuoteen Oulun ympäryskunnista Kempeleen asukaskohtaiset päästöt ilman teollisuutta olivat pienimmät, 6,5 t CO 2 -ekv. Kempeleen pieniin päästöihin vaikuttaa vähäinen maatalous sekä liikenteen ja muun sähkönkulutuksen muita Oulun ympäryskuntia pienemmät asukaskohtaiset päästöt. Muissa Oulun ympäryskunnissa maatalouden päästöt ovat selvästi Oulua suuremmat. Suurin vaikutus maataloudella on Hailuodon päästöihin, jonka vuoden 2010 asukaskohtaiset päästöt olivat (ilman teollisuutta ja Hailuodon lautan päästöjä) Oulun seudun suurimmat. OULUN SEUDUN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖJEN LASKENTA JA MENETELMIEN VERTAILU 1994, 2004 ja 2010 BENVIROC OY 3

8 Kaupunginjohtajien ilmastosopimuksessa vähintään 20 %:n päästövähennystavoite voidaan asettaa joko suhteessa kokonaispäästöön tai asukaskohtaiseen päästöön. Tulosten perusteella näyttää siltä, että asukaskohtaisesti asetetun päästötavoitteen saavuttaminen olisi realistisempaa. Menetelmän valinta vaikuttaa päästöjen kehitykseen eri tavoin kunakin vuonna, sillä eroja aiheuttavat muun muassa lämmitystarve ja sähkön päästökerroin. Näin ollen selvityksen perusteella ei voida antaa yksiselitteistä suositusta päästöjen laskentamenetelmän valinnalle. Selvitys on tehty Oulun seudun ympäristötoimi liikelaitoksen toimeksiannosta.

9 1. Johdanto 1.1. Hankkeen tausta Euroopan unioni on pyrkinyt lisäämään merkittävästi kaupunkien roolia ilmastonmuutoksen hillinnässä kannustamalla kaupunkeja asettamaan päästövähennys-tavoitteita ja toteuttamaan toimenpiteitä niiden saavuttamiseksi. Tällä hetkellä merkittävin kaupunkeja koskeva ilmastosopimus on vuonna 2008 perustettu kaupunginjohtajien ilmastosopimus (Covenant of Mayors, CoM), johon on sitoutunut jo lähes 3800 kaupunkia. Euroopan komissio perusti kaupunginjohtajien ilmastosopimuksen kannustaakseen ja tukeakseen paikallisten viranomaisten kestäviä energiakäytäntöjä ja niiden käyttöönottoa. Sopimuksen tavoitteena on saada osallistujat saavuttamaan ja ylittämään Euroopan unionin tavoite vähentää hiilidioksidipäästöjä 20 % vuoteen 2020 mennessä. Perusvuodeksi suositellaan vuotta Jos vuoden 1990 päästöinventaarion tekemiseen tarvittavaa tietoa ei ole saatavilla, voivat osallistujat valita lähimmän vuoden, jolta luotettavaa tietoa on saatavilla. (EU 2010) Ilmastokysymys on otettu esille Oulun kaupungin strategiassa ja kaupunginvaltuusto on päättänyt vuoden 2008 talousarviossaan seudullisen ilmastostrategian laadinnasta. Oulun seudun ilmastostrategia hyväksyttiin Oulun kaupunginvaltuustossa kesäkuussa Oulun seudun ilmastostrategian tavoitteena on saada aikaan pysyviä toimintatapoja, joilla eri toimintojen energiankulutus ja niistä aiheutuvat päästöt voidaan kääntää laskuun. Oulun seudun ilmastostrategiassa ei ole tietoisesti asetettu lukumääräistä kasvihuonekaasupäästöjen tavoitearvoa tai vähennysprosenttia, vaan määritetty kehityssuunta, johon tulee kaikilla tahoilla pyrkiä. (Oulun seudun ympäristötoimi 2009) Oulun kaupunki on allekirjoittanut kaupunginjohtajien ilmastosopimuksen kesäkuussa Määrällisten päästövähennystavoitteiden asettaminen sekä ilmastostrategian seuranta vaativat luotettavaa tietoa päästöjen kehityksestä sekä ymmärrystä päästöihin vaikuttavista tekijöistä. Kaupunkien ja kuntien kasvihuonekaasupäästöjen laskentaan on olemassa useita erilaisia menetelmiä niin Suomessa kuin kansainvälisestikin. Tämän hankkeen tavoitteena on tuottaa tietoa Oulun ja Oulun seudun kasvihuonekaasupäästöistä vuosina 1990, 2004 ja 2010, sekä tukea Oulun päästövähennystavoitteen asettamista ja päästöjen laskentamenetelmän valintaa vastaamalla seuraaviin kysymyksiin: Miten laskentamenetelmän valinta vaikuttaa Oulun ja Oulun seudun nykyiseen päästötasoon? Miten laskentamenetelmän valinta vaikuttaa Oulun ja Oulun seudun asukasta kohti laskettuun päästötasoon verrattuna muihin kaupunkeihin? Miten laskentamenetelmän valinta vaikuttaa Oulun ja Oulun seudun päästöjen kehitykseen vuodesta 1990 nykyhetkeen, ja toisaalta vuodesta 2004 nykyhetkeen? Miten perusvuoden valinta vaikuttaa Oulun ja Oulun seudun mahdollisuuksiin saavuttaa esimerkiksi 20 prosentin päästövähennystavoite? Miten kokonaispäästön tai asukaskohtaisen tarkastelun valinta vaikuttaa Oulun ja Oulun seudun mahdollisuuksiin saavuttaa esimerkiksi 20 prosentin päästövähennystavoite? Selvitys on tehty Oulun seudun ympäristötoimi liikelaitoksen toimeksiannosta. OULUN SEUDUN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖJEN LASKENTA JA MENETELMIEN VERTAILU 1994, 2004 ja 2010 BENVIROC OY 5

10 1.2. Kaupunginjohtajien ilmastosopimukseen sitoutuneet Suomen kaupungit ja niiden päästöjen laskentamenetelmät Suomessa kaupunginjohtajien sopimukseen ovat liittyneet kaikki kuusi suurinta kaupunkia eli Helsinki, Espoo, Tampere, Turku, Oulu ja Vantaa. Näistä kaupungeista Helsinki, Espoo, Tampere ja Vantaa ovat laatineet omat kestävän energiankäytön suunnitelmansa (SEAP) ja jättäneet ne CoM:n toimistoon tarkastettavaksi. Helsingin suunnitelma on jo hyväksytty. (EuMayors.eu 2011) Kaupunkien kestävän energiankäytön suunnitelmissa on merkittäviä eroja siinä, mikä perusvuosi on valittu ja onko vähennystavoite asetettu suhteessa kokonaispäästöihin vai asukaslukuun suhteutettuihin päästöihin. Helsinki on valinnut perusvuodeksi vuoden 1990 ja tavoite on asetettu vuoden 1990 kokonaispäästötasoon nähden. Vantaalla ja Espoossa perusvuodeksi on asetettu vuosi 1990 ja tavoite on asetettu asukaslukuun suhteutettuna. Tavoitteen asettelussa merkittävänä tekijänä on ollut väestönkasvu. Espoossa ja Vantaalla väestön on ennustettu kasvavan vuodesta 1990 vuoteen 2020 mennessä huomattavasti Helsinkiä enemmän (Tilastokeskus 2011 ja 2009a). Pääkaupunkiseudulla päästöt lasketaan Hilma-menetelmää käyttäen, minkä vuoksi myös kestävän energiankäytön suunnitelmat on tehty Hilma-menetelmää soveltaen. Tampere on valinnut perusvuodekseen vuoden Tampereella kasvihuonekaasutaseiden laskentaan on käytetty Kasvener-mallia (Tampereen kaupunki ja Ekokumppanit Oy 2009) Oulun seudun aluetarkastelu Oulun seudulla toteutuu vuonna 2013 suuri kuntaliitos. Kuntaliitoksen muodostavat Oulu, Haukipudas, Kiiminki, Yli-Ii ja Oulunsalo. Ylikiiminki liittyi Ouluun vuonna Tulevat ilmastolinjaukset koskevat koko uutta Oulua. Oulun seudun ympäristötoimen alue kattaa lisäksi Hailuodon, Kempeleen, Limingan, Tyrnävän, Muhoksen ja Lumijoen kunnat. Tässä selvityksessä päästötase on tehty nykyiselle Oululle, uudelle Oululle sekä muille Oulun ympäristötoimen alueen kunnille. Nykyinen Oulu vastaa siis tämän selvityksen ajankohdan aikaisia Oulun aluerajoja. Uusi Oulu tarkoittaa taas vuoden 2013 kuntaliitoksen jälkeisen Oulun aluerajausta. Vuonna 2001 Temmes liitettiin pääosin Tyrnävään, joten Temmeksen päästöt on laskettu mukaan Tyrnävän päästöihin vuonna 1990.

11 2. Päästöjen laskentamenetelmät 2.1. Menetelmien kuvaus Tässä hankkeessa tarkastellaan kolmea Suomessa yleisesti käytettyä kuntatason laskentamenetelmää: Kasvenerin tuotantoperusteinen menetelmä, CO2-raportin menetelmä ja Hilma-menetelmä. Lisäksi tarkastellaan kaupunginjohtajien ilmastosopimuksen menetelmään kahta vaihtoehtoista tarkastelutapaa: CoM paikallinen ja CoM valtakunnallinen. Kasvener-mallin tuotantoperusteinen menetelmä (Kasvener (T.P)) Kasvener-mallin tuotantoperusteisessa menetelmässä päästöt kuvaavat kunnan tai kaupungin maantieteellisten rajojen sisäpuolella tapahtuvia päästöjä. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että alueen päästöiksi lasketaan vain alueen sisällä tuotetut päästöt. Näin ollen kaikki alueelle ostetun energian tuotannossa syntyvät päästöt rajataan päästötaseen ulkopuolelle. Vastaavasti taas kaikki alueelta pois myydyn energian tuotannon päästöt lasketaan alueelle kuuluvaksi. Kasvener-mallin tuotantoperusteisessa laskennassa päästöt kuvastavat aina kyseisen vuoden päästöjä. Menetelmän yleisiä piirteitä ovat päästöjen suuret kunnittaiset vaihtelut. Tämä johtuu siitä, että kuntien energiatase on yleensä tärkein kunnan päästötaseeseen vaikuttava tekijä. Energiaomavaraisissa kunnissa päästöt ovat usein hyvin suuret, koska kunnassa tuotetun energian päästöt jäävät kaikki kyseiseen kuntaan. Kunnissa, joissa suurin osa energiasta ostetaan muualta, päästöt ovat hyvin pienet, koska energiantuotannon päästöt jäävät laskennan ulkopuolelle. Kulutusperusteiset menetelmät Kulutusperusteisissa menetelmissä kunnan sähkön ja kaukolämmön päästöt lasketaan perustuen kunnassa kulutettuun energiamäärään. Kaukolämmön osalta mukana ovat kunnassa tuotetun siellä kulutetun kaukolämmön päästöt, sekä kunnan ulkopuolella tuotetun, mutta kunnassa kulutetun kaukolämmön päästöt. Vastaavasti kunnassa tuotetun, mutta sen ulkopuolella kulutetun kaukolämmön päästöt eivät ole mukana kunnan päästöissä. Sähkönkulutuksen osalta periaate on sama, mutta laskentamenetelmissä on eroa sen suhteen, miten paikallinen sähköntuotanto otetaan huomioon kunnan päästöissä. Lisäksi menetelmissä on eroa sen suhteen, miten sähkön ja lämmön yhteistuotantolaitosten päästöt jyvitetään näille lopputuotteille.. Kasvener-mallin kulutusperusteisessa laskennassa sähkönkulutuksen päästöt lasketaan olettaen, että kunnassa kulutetaan ensisijaisesti siellä tuotettu sähkö, ja loput sähkönkulutuksesta katetaan valtakunnallisella ostosähköllä. Sähkön ja lämmön yhteistuotantolaitosten päästöt on jyvitetty Kasvener-mallissa eri lopputuotteille olettamalla lämmöntuotannolle vakiohyötysuhde. Kasvenerin kulutusperusteista menetelmää ei sisällytetty tähän selvitykseen, koska sen laskentaperiaatteet ovat melko lähellä CoM paikallisen tuotannon huomioivaa menetelmää. Kasvenerin kulutusperusteisessa menetelmässä huomioidaan myös oman kunnan sähköntuotannon päästöt päästökertoimen määrittelyssä. Kasvener kulutusperusteisessa menetelmässä sähkönkulutuksen päästöt ovat hyvin suuret kunnissa, joissa tuotetaan suurin osa kulutetusta sähköstä omalla fossiilisiin polttoaineisiin perustuvalla tuotannolla. Kunnissa, joissa suurin osa sähkönkulutuksesta katetaan ostosähköllä, päästöt ovat yleensä hyvin pienet. OULUN SEUDUN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖJEN LASKENTA JA MENETELMIEN VERTAILU 1994, 2004 ja 2010 BENVIROC OY 7

12 Hilma-menetelmä Hilma-menetelmä on Kasvenerin kulutusperusteisesta laskentamenetelmästä Pääkaupunkiseudun ilmastostrategia 2030 varten muokattu menetelmä. Hilma-menetelmä kehitettiin, koska pääkaupunkiseudulle haluttiin Kasveneria kuvaavampi, vertailukelpoisempi ja vuosittain päivitettävissä oleva laskentatapa kulutuksen aiheuttamista päästöistä strategian toteutumisen seurannan avuksi. Kasvenerista poiketen Hilma-menetelmässä sähkön ja kaukolämmön yhteistuotannon päästöt jyvitetään eri lopputuotteille ns. hyödynjakomenetelmällä. Hyödynjakomenetelmässä oletetaan, että sähkön erillistuotannon hyötysuhde on 40 % ja lämmön erillistuotannon hyötysuhde 90 %, ja yhteistuotannon päästöt jaetaan sähkölle ja lämmölle näin laskettujen erillistuotantojen päästöjen suhteessa. Hilma-menetelmässä käytettävä valtakunnallinen sähkönkulutuksen päästökerroin on tasoitettu liukuvalla viiden vuoden keskiarvolla. Sähkölämmitykselle Hilmamenetelmässä käytetään ympäristöministeriön määrittelemää vakiopäästökerrointa 400 g CO 2 -ekv/kwh (HSY 2011). Hilma-menetelmässä kaikille lämmitysmuodoille tehdään lämmitystarvekorjaus, jossa kyseisen vuoden lämmitystarvetta korjataan vertailuvuoteen. (Lounasheimo 2009) CO2-raportin menetelmä CO2-raportin menetelmä on kulutusperusteinen menetelmä, jossa sähkön ja lämmön yhteistuotannon päästöt on jyvitetty samalla tavalla kuin Hilma-menetelmässä. CO2- menetelmässä päästöt kuvastavat aina kyseisen vuoden päästöjä. Näin ollen kaukolämmön päästöjä ei ole lämmitystarvekorjattu kuten Hilma-menetelmässä. CO2-raportin menetelmässä sähkön valtakunnallinen päästökerroin määritetään kuukausitasolla, jolloin sähkölämmitykselle tulee käytännössä korkeampi päästökerroin kuin muulle kulutukselle. Sähkölämmityksen päästökerroin jää kuitenkin huomattavasti Hilma-menetelmässä käytettyä päästökerrointa pienemmäksi. Sähkön päästökerroin on aina kyseisen vuoden tuotannosta laskettu päästökerroin eikä sitä ole tasoitettu viiden vuoden liukuvalla keskiarvolla, kuten Hilma-menetelmässä. CoM-menetelmä (Covenant of Mayors-menetelmä) CoM-menetelmä on EU:n kaupunginjohtajien ilmastosopimusta (Covenant of Mayors) varten kehitetty laskentamenetelmä. Menetelmä on Hilma- ja CO2-menetelmien tapaan kulutusperusteinen menetelmä, jossa päästöt jaetaan kunnille energiankulutuksen mukaan. CoM-menetelmässä tulokset esitetään yleisesti lämmitystarvekorjaamattomana. Sähkön päästökertoimen laskentaan on eri tapoja. Päästökertoimena voidaan käyttää valtakunnallista päästökerrointa tai vaihtoehtoisesti menetelmässä voidaan ottaa huomioon paikallinen pienen kokoluokan sähköntuotanto, ja kaupungin omistama tai hallinnoima energiantuotanto, jonka päästöjä kaupunki pyrkii vähentämään osana kestävän energiankäytön suunnitelmaa. EU:n kaupunginjohtajien ilmastosopimuksen tarkoituksena on keskittyä niihin sektoreihin, missä kaupunki voi toimillaan vähentää energiankulutusta. EU:n kaupunginjohtajien ilmastosopimuksesta on rajattu päästökauppaan kuuluva teollisuus kokonaan pois. Yleisesti myös maatalous, jätehuolto, vesi- ja ilmaliikenne sekä maankäyttösektori jätetään tarkastelun ulkopuolelle. Laskentaan voidaan kuitenkin sisällyttää muun muassa jätehuolto, maatalous tai päästökaupan ulkopuolinen teollisuus, jos kaupunki suunnittelee toimia näille sektoreille.

13 2.2. Menetelmien vertailun periaatteet ja käsitteiden kuvaus Tässä selvityksessä vertaillaan eri päästölaskentamenetelmien vaikutuksia nykyisen Oulun kasvihuonekaasupäästötaseeseen. Päästötaseissa ovat mukana hiilidioksidin (CO 2 ), metaanin (CH 4 ) ja typpioksiduulin (N 2 O) päästöt. Vertailussa ovat mukaan Hilma-menetelmä, CO2-menetelmä sekä Covenant of Mayorsin menetelmä (CoM). Kasvenerin tuotantoperusteisella menetelmällä lasketut päästöt on esitetty erikseen, eikä niitä ole otettu vertailuun mukaan, koska tuotantoperusteisen menetelmän sektorittainen vertailu kulutusperusteiseen ei ole yksiselitteisesti mahdollista erilaisen rajauksen takia. Tehtyjen vertailujen tarkoituksena on tuoda esille eri menetelmien päästölaskentaperiaatteiden vaikutuksia päästötaseeseen. Sen vuoksi kaikille päästölaskentamenetelmille käytetään samaa taserajausta. Kaupunginjohtajien ilmastosopimuksen mukaisesti teollisuuden päästöt on rajattu vertailun ulkopuolelle, vaikka Hilma-menetelmässä päästöihin sisällytetään yleensä myös teollisuus. Menetelmien vertailuun on kuitenkin sisällytetty jätehuolto, maatalous ja vesiliikenne, vaikka ne eivät Covenant of Mayorsin laskentamenetelmiin välttämättä kuuluisikaan. Vertailuissa on sektorien jaottelu valittu kaikille menetelmille samoiksi, joten sektorijaottelu ei vastaa täysin menetelmien alkuperäistä sektorijaottelua. Menetelmien vertailuissa keskitytään niihin sektoreihin, joihin laskentamenetelmien erot kohdistuvat. Nämä sektorit ovat muu sähkönkulutus, sähkölämmitys, öljylämmitys, kaukolämmitys, liikenne sekä muu polttoaineenkulutus. Menetelmin vertailu on tehty pääasiassa nykyiselle Oululle. Liitetaulukoissa on esitetty kaikkien Oulun ympäristötoimen kuntien tulokset. Vuoden 2013 kuntaliitoksen kuntien tulokset sisältyvät uuden Oulun tuloksiin. Liitteissä on myös esitetty tuotantoperusteiset sekä kulutusperusteiset päästöt ilman teollisuutta ja teollisuuden kanssa. Tuotantoperusteiset päästöt on laskettu Kasvener-menetelmällä. Kulutusperusteisista päästöistä liitteissä on esitetty ilman teollisuutta tulokset CO2-, Hilma- ja CoM-menetelmille sekä teollisuus mukaan lukien CO2- ja Hilma-menetelmille. CoM-menetelmällä ei ole esitetty teollisuuden huomioivia päästöjä, koska CoMmenetelmässä teollisuus on pääsääntöisesti rajattu pois. OULUN SEUDUN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖJEN LASKENTA JA MENETELMIEN VERTAILU 1994, 2004 ja 2010 BENVIROC OY 9

14 Tärkeimmät päästölaskentamenetelmiin liittyvät käsitteet on selitetty alla olevassa laatikossa. Käsitteet CoM CoM (valtk.) CoM (paik.) Jätehuolto Khk-päästöt Lämmitystarveluku Lämmitystarvekorjaus Muu sähkönkulutus Muu polttoaineenkäyttö Ominaislämmönkulutus EU:n kaupunginjohtajien sopimus (Covenant of Mayors) Covenant of Mayorsin laskentamenetelmä, jossa sähkölle käytetään valtakunnallista päästökerrointa. Covenant of Mayorsin laskentamenetelmä, jossa sähkölle käytetään paikallisen sähköntuotannon huomioivaa päästökerrointa. Jätehuollon päästöihin on sisällytetty käytössä olevien sekä suljettujen kaatopaikkojen päästöt. Jätemäärissä on huomioitu kaatopaikalle loppusijoitetut jätteet koko kaatopaikan käyttöajalta. Kasvihuonekaasupäästöt Lämmitystarveluku saadaan laskemalla päivittäisten sisä- ja ulkolämpötilojen erotus. Vertailuarvona eli normaalivuoden lämmitystarvelukuna käytetään toistaiseksi vuosien keskimääräistä lämmitystarvelukua. (Ilmatieteenlaitos 2012) Menetelmä, jossa pyritään huomioimaan lämmitystarpeessa tapahtuvat muutokset. Lämmitystarvekorjauksen laskennassa käytetään hyväksi ilmatieteenlaitoksen määrittämiä lämmitystarvelukuja. Sähkönkulutus, josta on vähennetty sähkölämmitys ja raideliikenteen sähkönkulutus Sektori, joka kattaa muille sektoreille kulumattoman raskaan ja kevyen polttoöljyn kulutuksen sekä bensiinikäyttöiset työkoneet. Rakennuksen laskennallinen lämmitysenergian tarve tilavuus- tai pinta-alayksikköä kohden. Puulämmitys Teollisuuden polttoaineet Teollisuuden prosessipäästöt Puulämmityksen päästöissä on huomioitu ainoastaan poltossa syntyvä metaani ja typpioksiduuli. Puun poltossa syntyvä hiilidioksidi on hiilidioksidineutraalia hiilen kiertokulkua, joten puun poltolle ei lasketa hiilidioksidipäästöjä. Teollisuuden polttoaineisiin kuuluvat teollisuuden prosesseissa käyttämät polttoaineet. Sektoriin kuuluvat myös teollisuuden oman energiantuotannon polttoaineet, joilla on tuotettu energiaa omaan tai muun teollisuuden käyttöön. Näin ollen teollisuuslaitoksella itse tuotetun ja kulutetun sähkön päästöt lasketaan teollisuuden polttoaineisiin. Höyryntuotannon päästöt allokoidaan teollisuuden polttoaineisiin. Teollisuusprosessien päästöillä tarkoitetaan teollisuusprosesseista vapautuvia, raakaaineiden käytöstä aiheutuvia päästöjä.

15 2.3. Lähtötiedot ja oletukset Tässä selvityksessä käytetyt tietolähteet on esitetty taulukossa 2.1. Laskennoissa käytetyt tärkeimmät lähtöarvot on esitetty myöhemmin tässä luvussa. Taulukko 2.1. Tietolähteet Lähtötieto Kaukolämpö Tuotanto ja polttoaineet Sähkönkulutus Kuntien sähkönkulutus Sähkölämmitys Rakennusten kerrosneliöt käyttötarkoituksen ja lämmitysaineen mukaan Sähköntuotanto Uusiutuvaa sähköä tuottavien laitosten tuotantomäärät Valtakunnalliset tuotantotiedot Paikallinen sähköntuotanto ja polttoaineet Öljylämmitys Rakennusten kerrosneliöt käyttötarkoituksen ja lämmitysaineen mukaan Tieliikenne Päästöt Raideliikenne Dieseljunien päästöt ja energiankulutus, sähkönkulutus Lentoliikenne LTO-syklin päästöt Satama Päästöt Huveneet Huviveneiden lukumäärät Muu polttoaineen käyttö Raskaan ja kevyen polttoöljyn kokonaiskulutus Bensiinikäyttöisten työkoneiden päästöt Puulämmitys Pientalokiinteistöissä käytetyn puun määrä Teollisuus Polttoaineiden käyttö Teollisuuden käyttämä prosessihöyry Teollisuuden prosessipäästöt Käytetyn kalkin/dolomiittikalkkikiven määrä, prosessipäästöjä aiheuttavien prosessien tuotantomäärät Maatalous Eläinmäärä- ja viljelypinta-alatiedot Hevos- ja ponimäärät Turkiseläinten määrät Porojen määrät Jätehuolto Kaatopaikan päästöt Kaatopaikoilla vastaanotetut jätemäärät, kaatopaikkojen toiminta-ajat, kp-kaasun talteenottomäärät Kompostoinnin määrät Jäteveden kuormitukset Puhdistamolle tulevat jätevesivirtaumat kunnittain Jätevesiviemäriin liittymättömien asukkaiden lukumäärä Lähde Energiateollisuus ry /Kaukolämpötilasto, kaukolämpöyhtiöt Energiateollisuus ry /sähkönkulutustilasto Tilastokeskus VTT/Tuulitilasto, Energiayhtiöt Tilastokeskus, Energiateollisuus ry Energiayhtiöt Tilastokeskus VTT/Lipasto VTT/Lipasto Finavia VTT/Lipasto Hyvinkään Maistraatti Öljyalan keskusliitto VTT/Tyko Metsätilastollinen tietopalvelu (Metla) Yrityskyselyt, Vahti Energiayhtiöt Yrityskyselyt, Vahti Maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskus Tike/Matilda maataloustilastot Hippos ry Suomen Turkieläinten Kasvattajain Liitto (STKL) ry Paliskuntain yhdistys Paikallinen jätehuoltoyhtiö Pohjois-Pohjanmaan Ely-keskus Vahti Vahti, paikalliset puhdistamot Kuntien vesilaitokset, paikalliset vedenpuhdistamot Paikalliset vesilaitokset, Tilastokeskus (Haja-asutustilasto) OULUN SEUDUN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖJEN LASKENTA JA MENETELMIEN VERTAILU 1994, 2004 ja 2010 BENVIROC OY 11

16 Öljy ja sähkölämmityksen ominaislämmönkulutukset Öljy- ja sähkölämmitettyjen rakennusten energiankulutus on laskettu rakennuskannan lämmitystapa- ja pinta-alatietojen avulla. Eri päästölaskentamenetelmissä on erilaisia tapoja laskea rakennusten energiankulutukset. Taulukossa 2.2 on esitetty eri menetelmien käyttämät ominaislämmönkulutusluvut. CoM-menetelmässä tai Kasvenerissa ei ole erikseen määritelty tapaa erillislämmitteisten rakennusten laskentaan. Kasvenerin tuotantoperusteisen menetelmän sekä CoM-menetelmän erillislämmityksen laskenta on tehty tässä selvityksessä CO2-menetelmän ominaislämmönkulutuksia käyttäen. CO2-menetelmässä öljy- ja sähkölämmitteisten rakennusten ominaislämmönkulutukset on määritelty rakennustyypeittäin. Sähkölämmitteisten rakennusten ilman lämmityksen laskennassa on käytetty lähtötietona Tilastokeskuksen energiatilastoa sähkölämmitettyjen rakennusten lämmityssähkön kulutuksesta koko Suomessa (Tilastokeskus, 2009), sekä tietoa kuntien lämmitystarpeesta, rakennusten kerrosalasta ja käyttötarkoituksesta. Öljylämmitettyjen rakennusten ominaislämmönkulutuksen lähtötietoina on käytetty Tilastokeskuksen rakennuskantatietoa kunnittain (Tilastokeskus 2010), Ilmatieteenlaitoksen vertailupaikkakunnan lämmitystarvelukuja ja Tilastokeskuksen tilastoa rakennusten erillislämmityksen polttoaineista koko Suomessa (Tilastokeskus 2009a). Lämpimän käyttöveden tuottamiseen tarvittava energiamäärä on laskettu perustuen Motivan (2010) tietoihin. Hilma-menetelmän öljy- ja sähkölämmityksen ominaislämmönkulutuksen luvut ovat Öljyalan keskusliitolta sekä Helsingin Energialta Pääkaupunkiseudun ilmastostrategian laadintaa varten saatuja vuosien kulutustietoja (YTV 2007). Taulukko 2.2. Öljy- ja sähkölämmityksen ominaislämmönkulutukset CO2-menetelmä Rakennustyypistä riippuen Öljylämmitys Ilman lämmitys, kwh/m Käyttöveden lämmitys kwh/m Sähkölämmitys Ominaislämmönkulutus kwh/m Käyttöveden lämmitys kwh/m Hilma-menetelmä Kaikki rakennukset Öljylämmitys, kwh/m Sähkölämmitys kwh/m 2 125

17 Sähkön päästökertoimet Taulukossa 2.3 on esitetty eri menetelmissä käytetyt sähkön päästökertoimet. CO2- raportin menetelmässä sähkön päästökerroin määritetään kuukausittaisten tuotanto- ja kulutustietojen avulla, minkä vuoksi teollisuudelle, sähkölämmitykselle ja muulle sähkönkulutukselle on omat päästökertoimet. Vuosina 1990 ja 2004 kuukausittaisia tietoja ei ollut saatavilla, minkä vuoksi näiden vuosien kertoimena on käytetty valtakunnallista päästökerrointa. Sähkölämmitykselle Hilma-menetelmässä käytetään Suomen ilmasto- ja energiastrategian ympäristöministeriön sektoriselvityksessä käytettyä päästökerrointa 400 t CO 2 - ekv/gwh. Sähkölämmityksen korkeampi päästökerroin on otettu huomioon määritettäessä muun sähkönkulutuksen päästökerrointa. Muun sähkönkulutuksen päästökertoimen laskennassa on Suomen kokonaissähköntuotannosta vähennetty sähkölämmitykseen kulunut energia ja koko Suomen (hyödynjakomenetelmällä lasketuista) sähköntuotannon päästöistä on vähennetty sähkölämmityksen päästöt laskettuna Hilma-menetelmän päästökertoimella (Lounasheimo 2009). Vuosille 2004 ja 2010 Hilma-menetelmässä käytetään muun sähkönkulutuksen päästökertoimen liukuvaa viiden vuoden keskiarvoa, mutta vuoden 1990 päästökerrointa ei ole tasoitettu viiden vuoden liukuvalla keskiarvolla. (HSY 2011) CoM-menetelmässä on kolme eri päästökerrointa. CoM (valtk.) -menetelmässä käytetään valtakunnallista päästökerrointa. CoM-menetelmässä voidaan myös huomioida paikallinen sähköntuotanto. Paikallisen päästökertoimen laskennassa on ensisijaisesti ajateltu käytettävän paikallista sähköä ja kulutuksen ylittäessä paikallisen tuotannon on loppu kulutus katettu valtakunnallisella sähköllä. Paikallisen tuotannon ylittäessä oman kunnan sähkönkulutuksen käytetään päästökertoimena oman kunnan sähköntuotannon ominaispäästökerrointa. CoM-menetelmän paikalliseen tuotantoon huomioidaan vain alle 20 MW teholla toimivat laitokset. Lisäksi mukaan voidaan ottaa kunnan omistaman tai hallinnoiman energialaitoksen paikallinen tuotanto, jos SEAP:issa on suunniteltu toimia laitokselle. (EU 2010) Taulukossa 2.3 esitetyt CoM (paik.) -menetelmän päästökertoimet eri kunnille on laskettu tässä selvityksessä. Taulukko 2.3. Sähkön päästökertoimet Sähkön päästökertoimet t CO 2 -ekv/gwh Valtakunnallinen hyödynjakomenetelmä Hilma, muu kuin sähkölämmitys (HSY 2011) Hilma, sähkölämmitys (HSY 2010) CO2-raportti, sähkölämmitys CO2-raportti, teollisuus CO2-raportti, muu CoM päästökerroin paikallinen tuotanto (ilman teollisuutta) Hailuoto Oulunsalo Lumijoki Oulu Kempele 239 OULUN SEUDUN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖJEN LASKENTA JA MENETELMIEN VERTAILU 1994, 2004 ja 2010 BENVIROC OY 13

18 Tärkeimmät laskennoissa käytetyt oletukset Alla olevassa laatikossa on esitetty tärkeimmät laskennoissa käytetyt oletukset Lämmitystarvekorjaus Hilma-menetelmässä lämmitystarvekorjauksen vertailupaikkakuntana on Oulu. Yliikimingin lämmitystarvelukuna käytetään Oulun lämmitystarvelukuja kaikissa laskelmissa. Uuden Oulun laskelmissa kaikille liittyville kunnille käytetään Oulun lämmitystarvelukuja. Erillislämmitys Öljy- ja sähkölämmityksen laskennoissa on oletettu, että Hilma-menetelmässä pääkaupunkiseudun ilmastostrategiaan kerätyt öljy- ja sähkölämmitteisten rakennusten ominaislämmönkulutukset soveltuvat myös Oulun seudulle. Vuoden 1990 öljy- ja sähkölämmitteisten rakennusten pinta-alatiedot on laskettu vuoden 2004 keskipinta-aloilla, koska vuodelta 1990 oli saatavilla vain rakennusten lukumäärät. Oletuksena näin ollen on, että vuonna 2004 rakennustyyppien keskipinta-alat olivat kunnissa samat kuin vuonna Teollisuuden rakennukset on laskettu mukaan öljy- sekä sähkölämmitteisiin rakennuksiin. Teollisuus Kemiralla kaasutetaan raskasta polttoöljyä. Kaasutuksessa syntyvä hiilimonoksidi sitoutuu tuotettavaan muurahaishappoon. Kaasutuksen sivutuotteet noki, prosessikaasu ja kaasujätteet poltetaan voimalaitoksella. (Kemira 2004) Päästölaskentaan on näin ollen huomioitu vain sivutuotteiden käyttö voimalaitoksella. Kemiran käyttämän polttoöljyn määrä on kuitenkin vähennetty polttoöljyn kokonaismäärästä, jotta kaasutukseen käytetty öljy saadaan pois myös muun polttoaineen käytön päästöistä. Ilman teollisuutta tehdyssä tarkastelussa eivät ole mukana teollisuuden polttoaineenkäytön ja prosessien päästöt, teollisuuden sähkönkulutuksen päästöt eivätkä teollisuuden kaatopaikkojen tai jätevesien päästöt. Liikenne Vuoden 1990 tie- ja raideliikenteen sekä satamien päästötietoja ei ollut saatavilla, joten ne on skaalattu käyttämällä tietoja valtakunnallisista päästöistä vuosina 2004 ja 1990.

19 Lämmitystarvekorjaus Lämmitystarvekorjauksella pyritään huomioimaan lämmitystarpeessa tapahtuvat muutokset. Eri päästölaskentamenetelmillä on omat tapansa huomioida lämmitystarve lämmityksen päästölaskennoissa. CO2-menetelmässä ja Hilma-menetelmässä on selkeästi määritelty, miten lämmitystarve huomioidaan laskelmissa. Kasvenerissa sekä CoMmenetelmissä selkeää ohjetta lämmitystarpeen huomioimisesta ei ole, minkä vuoksi lämmitystarve saatetaan huomioida eri tavalla laskijasta riippuen. Hilma-menetelmässä pyritään lämmitystarvekorjauksella tasoittamaan lämmitystarpeen aiheuttamia vuosivaihteluita. Lämmitystarvekorjauksella lisätään keinotekoisesti lämpimien vuosien öljyn, sähkön ja kaukolämmön kulutusta ja vähennetään kylmien vuosien kulutusta. Kaukolämmityksen kohdalla kaukolämmön kyseisen vuoden päästöt tasoitetaan vertailuvuoteen. Öljy- ja sähkölämmityksen päästöt lasketaan pelkästään Tilastokeskuksen pinta-alatietojen sekä Pääkaupunkiseudun ilmastostrategiaan kerättyjen ominaislämmönkulutustietojen perusteella. Lämmitystarvekorjatun ja lämmitystarvekorjaamattoman öljyja sähkölämmityksen päästöjen erotus huomioidaan öljylämmityksen kohdalla muu polttoaineenkulutus -luokassa ja sähkölämmityksen osalta muu sähkönkulutus -luokassa. (Lounasheimo 2009) CO2-menetelmässä käytetään lämmitystarvekorjausta todellisten kulutusten mallintamiseksi. Laskennoissa on huomioitu ominaislämmönkulutuksen lähtötietojen lämmitystarve, jonka perusteella ominaislämmönkulutukset korjataan laskettavan vuoden lämmitystarpeeseen. Kaukolämmityksen päästöjä ei CO2-meneltelmässä lämmitystarvekorjata. Tässä selvityksessä CoM-menetelmän sekä Kasvener-menetelmän laskennoissa on käytetty lämmitystarpeen osalta CO2-menetelmän laskentakäytäntöjä, koska se vastaa paremmin kyseisten menetelmien periaatteita. OULUN SEUDUN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖJEN LASKENTA JA MENETELMIEN VERTAILU 1994, 2004 ja 2010 BENVIROC OY 15

20 3. Kulutusperusteiset kasvihuonekaasupäästöt: menetelmien vertailu 3.1. Vertailun periaatteet Tässä osiossa vertaillaan eri päästölaskentamenetelmillä laskettuja tuloksia. Vertailtavia menetelmiä ovat CO2-menetelmä, Hilma-menetelmä sekä Covenant of Mayorsin menetelmä. Covenant of Mayorsin menetelmässä on tässä vertailtavana kaksi eri laskentatapaa eli paikallinen sähköntuotanto huomioiden (CoM (paik.)) ja ilman paikallista sähköntuotantoa (CoM (valtk.)). Vertailuissa ei ole mukana teollisuus. Mukana ovat kuitenkin sähkö-, öljy- sekä kaukolämmitteiset teollisuuden rakennukset. Vertailut tehdään pääasiassa vain nykyiselle Oululle, mutta joissain tapauksissa on vertailuun otettu myös muita kuntia havainnollistamaan eroja Sähkö Sähkönkulutus jakautuu kahteen eri sektoriin eli sähkölämmitykseen sekä muuhun sähkönkulutukseen. Sähkönkulutusta käsitellään tässä kuitenkin kokonaisuutena, koska päästölaskentamenetelmien erojen analysoinnissa tulee huomioida myös kokonaissähkönkulutuksen päästöissä olevat erot. Tarkastelun sähkönkulutuksessa ei ole mukana teollisuuden sähkönkulutus, ja raideliikenteen sähkönkulutus on allokoitu liikennesektorille. Muun sähkönkulutuksen eri menetelmillä laskettuihin päästöihin vaikuttavat päästökerroin ja sähkölämmityksen suuruus. Sähkölämmityksen päästöihin vaikuttavat päästökerroin, rakennusten ominaislämmönkulutus sekä lämmitystarve. Nämä lähtötiedot on esitelty luvussa 2.3. Menetelmien erot johtuvat näiden lähtötietojen erilaisuudesta. Kuvassa 3.1 on esitetty nykyisen Oulun sähkölämmityksen sekä muun sähkönkulutuksen päästöt eri menetelmillä laskettuna vuosille 1990, 2004 ja Kolme ensimmäistä pylvästä kuvastavat vuosien 1990, 2004 ja 2010 sähkölämmityksen päästöjä ja kolme viimeistä pylvästä samojen vuosien muun sähkönkulutuksen päästöjä. Kuvasta huomataan, että sähkölämmityksen päästöt ovat Hilma-menetelmässä CO2-menetelmää suuremmat kaikkina tarkasteluvuosina. Tämä johtuu Hilma-menetelmän sähkölämmityksen suuresta päästökertoimesta. Muun sähkönkulutuksen päästöt ovat taas Hilma-menetelmässä CO2-menetelmää pienemmät johtuen Hilma-menetelmän muun sähkönkulutuksen huomattavasti CO2-menetelmää pienemmästä päästökertoimesta. CoM (paik.) -menetelmässä sähkölämmityksen ja muun sähkönkulutuksen päästöt ovat huomattavasti CO2- sekä Hilma-menetelmää suuremmat johtuen paikallisen sähköntuotannon päästöistä, jotka ovat valtakunnallista keskiarvoa suuremmat. Muun sähkönkulutuksen vuoden 2004 päästöt olivat kaikilla menetelmillä laskettuna tarkasteluvuosista suurimmat johtuen vuoden 2004 korkeasta päästökertoimesta. Vuoden 2004 päästökertoimen suuruuteen osasyynä oli lauhdetuotannon muita vuosia suurempi osuus valtakunnallisesta sekä paikallisesta tuotannosta. Sähkölämmityksen kohdalla tarkasteluvuosien erot ovat CO2- ja Hilma-menetelmässä erilaiset muuhun sähkönkultukseen verrattuna. Hilma-menetelmässä tämä johtuu sähkölämmityksessä käytettävästä päästökertoimesta, joka on joka vuosi sama. Hilma-menetelmässä sähkölämmitykseen vuosivaihteluun vaikuttaa vain sähkölämmitteisten rakennusten pinta-ala, eli sääolosuhteet eivät vaikuta sähkölämmityksen päästöihin. Hilma-menetelmän sähkö-

21 lämmitykselle tehtävä lämmitystarvekorjaus huomioidaan muun sähkönkulutuksen päästöissä, mutta sen vaikutus jää marginaaliseksi päästökertoimen vaikutukseen verrattuna. Vuoden 1990 sähkölämmityksen ja muun sähkönkulutuksen ero on tarkasteluvuosista pienin Hilma-menetelmässä. Syynä tähän on sähkölämmityksen muita tarkasteluvuosia merkittävämpi osuus sähkönkulutuksesta, sekä muun sähkönkulutuksen alhainen päästökerroin. CO2-menetelmässä sähkölämmityksen päästöjen vuosittaiseen vaihteluun vaikuttavat päästökerroin, lämmitystarve sekä sähkölämmitteisten rakennusten pinta-ala. CO2- menetelmässä sähkölämmityksen vuoden 2010 päästöt ovat vuoden 2004 päästöjä suuremmat, vaikka vuoden 2004 päästökerroin oli huomattavasti vuoden 2010 kerrointa suurempi. Tämä johtuu vuoden 2010 poikkeuksellisen kylmästä talvesta, joka nosti sähkölämmityksen kulutusta huomattavasti. CoM (paik.) -menetelmässä vuoden 2004 päästöt olivat sähkölämmityksessä sekä muussa sähkönkulutuksessa tarkasteluvuosista suurimmat johtuen vuoden 2004 suuresta päästökertoimesta Kuva 3.1. Oulun sähkölämmityksen sekä muun sähkönkulutuksen päästöt eri päästölaskentamenetelmillä laskettuna vuosille 1990, 2004 ja Kuvassa 3.2 on esitetty nykyisen Oulun sähkönkulutuksen kokonaispäästöt eri menetelmillä laskettuna vuosille 1990, 2004 ja Sähkönkulutuksen kokonaispäästöissä Hilma- ja CO2-menetelmän väliset erot ovat melko pienet kaikkina vuosina. Vuonna 1990 sähkönkulutuksen kokonaispäästöjen ero Hilma- ja CO2-menetelmän välillä on suurin eli noin 6 %. Vuosina 2004 ja 2010 näiden menetelmien väliset erot ovat 5 % ja 2 %. Vuonna 1990 kokonaissähkönkulutuksen päästöt nykyiselle Oululle ovat Hilmamenetelmässä CO2-menetelmää suuremmat. Vuosina 2004 ja 2010 tilanne on päinvastainen, eli CO2-menetelmällä lasketut sähkönkulutuksen kokonaispäästöt ovat Hilmamenetelmää suuremmat. Tähän vaikuttaa vuoden 1990 Hilma-menetelmässä sähköläm- OULUN SEUDUN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖJEN LASKENTA JA MENETELMIEN VERTAILU 1994, 2004 ja 2010 BENVIROC OY 17

22 mityksen muita tarkasteluvuosia merkittävämpi osuus kokonaiskulutuksesta, sillä sähkölämmityksen osuuden kasvaessa sähkölämmityksen suuren päästökertoimen merkitys korostuu. Toinen tähän trendiin vaikuttava tekijä on lämmitystarvekorjaus. Vuosi 1990 oli tarkasteluvuosista lämpimin. Hilma-menetelmässä vuonna 1990 lämmitystarvekorjaus on nostanut sähkönkulutuksen kokonaispäästöjä muita vuosia enemmän. CoM (paik.) -menetelmän päästöt ovat kaikkina vuosina noin kaksinkertaiset muihin menetelmiin verrattuna johtuen suuremmista sähkönkulutuksen ominaispäästöistä t CO 2 -ekv CO2 Hilma CoM (paik.) Kuva 3.2. Sähkönkulutuksen kokonaispäästöt Oulussa vuosina 1990, 2004 ja CO2- ja CoM (valtk.) -menetelmillä laskettujen sähkönkulutuksen vuoden 2010 päästöjen eroja on havainnollistettu kuvassa 3.3. CoM (valtk.)- ja CO2-menetelmien väliset erot ovat suurimmat sähkölämmityssektorilla, koska CO2-menetelmän sähkölämmitykselle laskettu päästökertoimen ero valtakunnalliseen päästökertoimeen on suurin. Sähkönkulutuksen kokonaispäästöissä ero näiden menetelmien välillä on kuitenkin vain alle 2 %.

23 CO2 CoM(valtk.) 1000 t CO 2 -ekv Sähkölämmitys Muu sähkö Sähkönkulutus yht. Kuva 3.3. CoM (valtk.)- ja CO2-menetelmien vuoden 2010 sähkönkulutuksen päästöjen vertailu. Kuvassa 3.4 on havainnollistettu CoM-menetelmien eroja muun sähkönkulutuksen päästöjen laskennassa vertailemalla Oulun ja Hailuodon muun sähkönkulutuksen asukaskohtaisia päästöjä vuosina 1990, 2004 ja CoM (paik.) -menetelmässä on huomioitu paikallisen sähköntuotannon päästöt ja CoM (valtk.) -menetelmässä käytetään valtakunnallista sähkön päästökerrointa. CoM (paik.) -menetelmässä Oulun muun sähkönkulutuksen asukaskohtaiset päästöt ovat huomattavasti suuremmat kuin Hailuodossa johtuen Oulun ja Hailuodon sähköntuotannon erilaisuudesta. CoM (paik.) -menetelmässä kunnassa käytetään ensisijaisesti omassa kunnassa tuotettua sähköä. Loput sähkön kulutuksesta katetaan valtakunnallisella sähköllä. Oulussa paikallinen tuotanto perustuu pääasiassa pääpolttoaineena turvetta käyttävään tuotantoon. Päästökertoimeen vaikuttavat myös Oulussa sijaitsevat tuulivoimalat ja biokaasulaitos, mutta niiden merkitys on vähäinen. Kokonaisuudessaan Oulun paikallinen päästökerroin on huomattavasti valtakunnallista päästökerrointa korkeampi. Hailuodossa sähkönkulutus katetaan CoM-menetelmän laskentaperiaatteiden mukaan suurimmaksi osaksi valtakunnallisella sähköllä sekä omalla tuulivoiman tuotannolla. Hailuodossa sijaitsevat tuulivoimalat tuottivat vuonna 2004 noin kolmanneksen ja vuonna 2010 noin neljänneksen koko kunnan sähkönkulutuksesta (ilman teollisuutta). Hailuodon tuulivoimalat otettiin käyttöön vuonna 1993 (Motiva 2003). Tuulivoimaloiden vaikutus huomataan kuvasta 3.4 vertailemalla Hailuodon eri vuosien CoM (paik.) -menetelmällä laskettuja päästöjä CoM (valtk.) -menetelmällä laskettuihin päästöihin: vuonna 1990 päästöt ovat samat, mutta vuosina 2004 ja 2010 paikallisen tuotannon huomioivalla menetelmällä saadaan pienemmät päästöt. CoM (valtk.) -menetelmässä käytetään valtakunnallista päästökerrointa, minkä vuoksi Oulun ja Hailuodon asukaskohtaiset päästöt ovat melko samansuuruiset tällä menetelmällä. Vuoden 2004 asukaskohtaiset päästöt ovat Oulun CoM (paik.) -menetelmällä lasketuista päästöistä suurimmat. Vuonna 2004 Oulun sähköntuotanto oli suurempaa kuin sähkönkäyttö (ilman teollisuutta), minkä vuoksi päästökertoimena käytettiin oman sähköntuotannon ominaispäästökerrointa. Lisäksi vuonna 2004 erillistuotetun sähkön OULUN SEUDUN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖJEN LASKENTA JA MENETELMIEN VERTAILU 1994, 2004 ja 2010 BENVIROC OY 19

24 määrä oli korkeampi kuin muin tarkasteluvuosina, minkä vuoksi sähköntuotannon ominaispäästöt olivat muita vuosia korkeammat. Muina vuosina sähkönkulutus oli sähköntuotantoa suurempaa, minkä vuoksi päästökertoimeen vaikuttivat myös valtakunnallisen sähkön päästöt. Valtakunnallisen sähköntuotannon huomioiminen pienentää paikallista päästökerrointa Oulussa. 4 Oulu Hailuoto t CO 2 -ekv/as CoM (paik.) CoM (valtk.) Kuva 3.4. Oulun ja Hailuodon muun sähkönkulutuksen asukaskohtaiset khk-päästöt 1990, 2004 ja 2010 kahdella menetelmällä laskettuna Kaukolämpö Kaukolämmityksen laskennassa CO2- ja Hilma-menetelmien laskentaperiaatteet ovat muuten samat, mutta Hilma-menetelmässä kaukolämmitykselle tehdään lämmitystarvekorjaus. CoM-menetelmissä ei ole erikseen määritelty, miten kaukolämmityksen päästöt pitää laskea. Tässä selvityksessä kaukolämmityksen päästöt on laskettu CoM-menetelmälle CO2-menetelmää käyttäen. Kasvenerin tuotantoperusteisessa (Kasvener T.P) menetelmässä kaukolämmityksen päästöt on laskettu tuotantoperusteisesti eli kaikki kaukolämmityksen päästöt on allokoitu kaukolämmityksen tuotantokuntaan. Tässä luvussa kaukolämmityksen vertailuihin on otettu myös Kasvenerin tuotantoperusteinen menetelmä mukaan, jotta pystytään havainnollistamaan tuotantoperusteisten ja kulutusperusteisten laskentamenetelmien eroja. Kuvassa 3.5 on esitetty kulutusperusteisilla CO2-, Hilma-menetelmillä sekä tuotantoperusteisella Kasvener-menetelmällä lasketut kaukolämmityksen päästöt vuosille 1990, 2004 ja Menetelmien kaukolämmityksen päästöjen välinen suuruusjärjestys on eri vuosina erilainen. Vuonna 1990 Hilma-menetelmällä lasketut kaukolämmityksen päästöt ovat menetelmistä suurimmat. Vuosina 2004 ja 2010 Kasvener tuotantoperusteisen menetelmän päästöt ovat suurimmat. Syy tähän on, että vuonna 1990 Oulussa tuotettu kaukolämpö kulutettiin kaikki Oulussa. Vuosina 2004 ja 2010 osa Oulussa tuotetusta

25 kaukolämmityksestä myytiin muihin kuntiin, minkä vuoksi kulutustenperusteisten menetelmien (CO2 ja Hilma) päästöt ovat tuotantoperusteisia päästöjä (Kasvener (T.P)) pienemmät. Hilma- ja CO2-menetelmien keskinäisiin eroihin vaikuttaa puolestaan lämmitystarvekorjaus. Hilma-menetelmässä kaukolämmityksen päästöt on lämmitystarvekorjattu vertailuvuoteen. Vuodet 1990 ja 2004 olivat vertailuvuotta lämpimämpiä, minkä vuoksi näiden vuosien päästöjä on Hilma-menetelmässä korjattu ylöspäin. Vuosi 2010 oli puolestaan vertailuvuotta kylmempi, minkä vuoksi vuoden 2010 kaukolämmityksen päästöjä on Hilma-menetelmässä korjattu alaspäin. Näin ollen vuosina 1990 ja 2004 Hilma-menetelmällä lasketut päästöt ovat CO2-menetelmää (noin 2-4 %) korkeammat ja vuonna 2010 puolestaan CO2-menetelmää (noin 7 %) alhaisemmat t CO 2 -ekv CO2 Hilma Kasvener (T.P) Kuva 3.5. CO2-, Hilma- ja Kasvener (T.P) -menetelmillä lasketut Oulun kaukolämmityksen päästöt vuosille 1990, 2004 ja Öljylämmitys ja muu polttoaineenkulutus Öljylämmityksen ja muun polttoaineenkulutuksen laskennassa on menetelmissä merkittäviä eroja. Muun polttoaineen kulutuksella tarkoitetaan öljynkulutusta työkoneissa sekä käyttökohteista, jotka eivät ole mukana muilla sektoreilla. Muun polttoaineen kulutuksen päästöt on laskettu bensiinikäyttöisille työkoneille VTT:n TYKO mallin koko Suomelle laskettujen asukaskohtaisten kulutusten perusteella. Tämän lisäksi muuhun polttoaineen kulutukseen lasketaan raskaan ja kevyen polttoöljyn muu kulutus vähentämällä Öljyalan keskusliitolta saaduista kuntakohtaisista myyntiluvuista öljylämmitykseen, energiantuotantoon, teollisuuteen, huviveneisiin sekä raideliikenteeseen kulutetut öljymäärät. Muun polttoaineen kulutuksen laskenta on tässä selvityksessä tehty kaikissa menetelmissä samalla tavalla. Erot menetelmien välillä syntyvät öljylämmitykseen kulutetun öljyn määrän eroista, minkä vuoksi jäljelle jäävän muun polttoaineenkulutuksen päästöt OULUN SEUDUN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖJEN LASKENTA JA MENETELMIEN VERTAILU 1994, 2004 ja 2010 BENVIROC OY 21

26 eroavat eri menetelmillä. Lisäksi Hilma-menetelmässä öljylämmitykselle tehdään lämmitystarvekorjaus, joka näkyy muun polttoaineenkulutuksen päästöissä. Vertailuun on tässä yhteydessä otettu vain Hilma- ja CO2-menetelmä, koska CoM-menetelmissä öljylämmityksen ja muun polttoaineenkulutuksen päästöt ovat samat kuin CO2-menetelmässä. Kuvassa 3.6 on esitetty nykyiselle Oululle CO2- ja Hilma-menetelmillä lasketut öljylämmityksen ja muun polttoaineenkulutuksen päästöt vuosille 1990, 2004 ja Öljylämmityksen päästöissä CO2-menetelmän päästöt ovat kaikkina tarkasteluvuosina Hilma-menetelmää suuremmat. Merkittävin eron syntymiseen vaikuttava tekijä on menetelmissä käytettävät ominaislämmönkulutukset. CO2-menetelmässä ominaislämmönkulutukset on määritelty rakennustyypeittäin ja Hilma-menetelmässä taas käytetään samaa ominaislämmönkulutusarviota kaikille rakennustyypeille. Ominaislämmönkulutuksen lisäksi eroa aiheuttaa lämmitystarvekorjaus. CO2-menetelmässä öljylämmityksen ominaislämmönkulutus on lämmitystarvekorjattu paikkakunnan tarkasteltavan vuoden lämmitystarpeeseen. Hilma-menetelmässä öljylämmityksen lämmitystarvekorjaus kirjataan muun polttoaineenkulutuksen päästöihin, joten öljylämmityksen päästöihin vaikuttaa vain öljylämmitteisten rakennusten pinta-ala sekä ominaislämmönkulutus. Öljylämmityksen päästöissä menetelmien ero on suurin vuonna Vuosi 2010 oli poikkeuksellisen kylmä, minkä vuoksi CO2-menetelmässä öljylämmityksen kulutusta on lämmitystarvekorjattu ylöspäin vastaamaan todellista kulutusta. Tämä selittää vuoden 2010 CO2-menetelmän ja Hilma-menetelmän öljylämmityksen päästöjen suuren eron. Muun polttoaineenkulutuksen päästöt ovat puolestaan Hilma-menetelmässä CO2- menetelmää suuremmat, koska kulutuksesta vähennetty öljylämmityksen kulutus on pienempi CO2 Hilma 1000 t CO 2 -ekv Öljylämmitys Muu polttoaine Kuva 3.6. CO2- ja Hilma-menetelmillä lasketut öljylämmityksen ja muun polttoaineenkulutuksen päästöt Oulussa vuosina 1990, 2004 ja 2010.

27 Kuvassa 3.7 on esitetty nykyisen Oulun muun polttoaineenkulutuksen ja öljylämmityksen yhteenlasketut päästöt. Öljylämmityksen ja muun polttoaineenkulutuksen yhteenlasketut päästöt ovat Hilma- ja CO2-menetelmillä hyvin lähellä toisiaan. Pieniä eroja kuitenkin on havaittavissa. Vuonna 1990 ja 2004 Hilma-menetelmän päästöt ovat hieman CO2-menetelmän päästöjä suuremmat. Vuonna 2010 CO2-menetelmän päästöt ovat vuorostaan Hilma-menetelmää suuremmat. Syy vuosittaisiin eroihin löytyy lämmitystarvekorjauksesta. Vuodet 1990 ja 2004 olivat vertailuvuosia lämpimämpiä, minkä vuoksi vuosina 1990 ja 2004 Hilma-menetelmässä muuta polttoaineenkulutusta on nostettu todellisesta arvosta. Vuosi 2010 oli puolestaan vertailuvuosia kylmempi, jolloin Hilma-menetelmässä muun polttoaineenkulutuksen päästöjä on vähennetty todellisesta kulutuksesta Hilma CO t CO 2 -ekv Kuva 3.7. Muun polttoaineenkulutuksen ja öljylämmityksen yhteenlasketut päästöt Oulussa vuosina 1990, 2004 ja Liikenne Päästölaskentamenetelmien erot näkyvät myös liikenteen päästöissä. Tähän syynä on raideliikenteen sähkönkulutus, jonka päästöt allokoidaan liikenteen päästöihin. Liikenteen käyttämän sähkönkulutuksen päästökertoimena käytetään muun sähkönkulutuksen päästökerrointa, joka vaihtelee menetelmien välillä. CO2-menetelmässä ja CoM (valtk.) -menetelmässä käytetään samaa valtakunnallista päästökerrointa vuosille 1990 ja Vuonna 2010 CO2-menetelmän ja CoM (valtk.) -menetelmän sähkönkulutuksen päästökerroin on hieman eri, koska vuonna 2010 CO2-menetelmässä päästökerroin on määritelty kuukausittaisten kulutustietojen avulla. CO2-menetelmän ja CoM (valtk.) -menetelmän erot ovat kuitenkin niin pieniä, että tähän vertailuun on otettu mukaan ottaa vain CO2-, Hilma- ja CoM (paik.) -menetelmät. OULUN SEUDUN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖJEN LASKENTA JA MENETELMIEN VERTAILU 1994, 2004 ja 2010 BENVIROC OY 23

KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT VUONNA 2008

KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT VUONNA 2008 LAHDEN SEUDUN YMPÄRISTÖPALVELUT TEKNINEN JA YMPÄRISTÖTOIMIALA LAHDEN KAUPUNKI KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT VUONNA 2008 HOLLOLA LAHTI NASTOLA Aalto yliopisto Teknillinen korkeakoulu Lahden keskus Paikallisilla

Lisätiedot

Kainuun kasvihuonekaasutase 2009

Kainuun kasvihuonekaasutase 2009 Kainuun kasvihuonekaasutase 2009 Kainuun kasvihuonekaasutase Maakunnan ihmisen toiminnasta aiheutuvat kasvihuonekaasujen päästöt ja nielut YK:n ilmastosopimuksen määritelmät ja Suomen kasvihuonekaasujen

Lisätiedot

Kouvolan hiilijalanjälki 2008. Elina Virtanen, Juha Vanhanen 7.10.2009

Kouvolan hiilijalanjälki 2008. Elina Virtanen, Juha Vanhanen 7.10.2009 Kouvolan hiilijalanjälki 2008 Elina Virtanen, Juha Vanhanen 7.10.2009 Johdanto Sisällysluettelo Laskentamenetelmä Kouvolan hiilijalanjälki Hiilijalanjäljen jakautuminen Tuotantoperusteisesti Kulutusperusteisesti

Lisätiedot

Hyvä käytäntö kunnan ilmastopäästöjen. asettamiseen ja seurantaan. Maija Hakanen, ympäristöpäällikkö Kuntien ilmastokampanja 8.11.

Hyvä käytäntö kunnan ilmastopäästöjen. asettamiseen ja seurantaan. Maija Hakanen, ympäristöpäällikkö Kuntien ilmastokampanja 8.11. Hyvä käytäntö kunnan ilmastopäästöjen vähentämistavoitteiden asettamiseen ja seurantaan Maija Hakanen, ympäristöpäällikkö Kuntien ilmastokampanja 8.11.2012 Seinäjoki Mihin otetaan kantaa Tavoitteiden vertailuvuodet,

Lisätiedot

Kasvener laskentamalli + kehityssuunnitelmat

Kasvener laskentamalli + kehityssuunnitelmat Kasvener laskentamalli + kehityssuunnitelmat CHAMP, suomalaisten kuntien V työpaja, Lahti 11.2.2011 Olli Pekka Pietiläinen ja Jyri Seppälä, SYKE Kasvihuonekaasupäästöjen laskentamenetelmät Alueelliset

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 5/ (1) Ympäristö- ja rakennuslautakunta Asianro 3644/ /2016

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 5/ (1) Ympäristö- ja rakennuslautakunta Asianro 3644/ /2016 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 5/2016 1 (1) 40 Asianro 3644/11.03.00/2016 Kuopion ja Suonenjoen kasvihuonekaasupäästöt: Vuoden 2014 vahvistetut päästöt ja ennakkotieto vuodelta 2015 Ympäristöjohtaja Lea Pöyhönen

Lisätiedot

KUOPION KAUPUNGIN KULUTUSPERUSTEISET KASVIHUONE- KAASUPÄÄSTÖT VUONNA 2009

KUOPION KAUPUNGIN KULUTUSPERUSTEISET KASVIHUONE- KAASUPÄÄSTÖT VUONNA 2009 KUOPION KAUPUNGIN KULUTUSPERUSTEISET KASVIHUONE- KAASUPÄÄSTÖT VUONNA 2009 LÄHTÖTIEDOT Kuopion kaupungilla tarkoitetaan tässä raportissa seuraavia kohteita: kaikki kaupungin kiinteistöt (hoitoalan rakennukset,

Lisätiedot

Energian kokonaiskulutus laski lähes 6 prosenttia vuonna 2009

Energian kokonaiskulutus laski lähes 6 prosenttia vuonna 2009 Energia 2010 Energiankulutus 2009 Energian kokonaiskulutus laski lähes 6 prosenttia vuonna 2009 Tilastokeskuksen energiankulutustilaston mukaan energian kokonaiskulutus Suomessa oli vuonna 2009 1,33 miljoonaa

Lisätiedot

Äänekosken energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Äänekosken energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Äänekosken energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Äänekosken energiatase 2010 Öljy 530 GWh Turve 145 GWh Teollisuus 4040 GWh Sähkö 20 % Prosessilämpö 80 % 2 Mustalipeä 2500 GWh Kiinteät

Lisätiedot

Energiaa ja ilmastostrategiaa

Energiaa ja ilmastostrategiaa Säteilevät naiset seminaari 17.3.2009 Energiaa ja ilmastostrategiaa Sirkka Vilkamo Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto Kasvihuonekaasupäästöt, EU-15 ja EU-25, 1990 2005, EU:n päästövähennystavoitteet

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 5/ (1) Ympäristö- ja rakennuslautakunta Asianro 6336/ /2017

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 5/ (1) Ympäristö- ja rakennuslautakunta Asianro 6336/ /2017 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 5/2017 1 (1) 15 Asianro 6336/11.03.00/2017 Kuopion ja Suonenjoen kasvihuonekaasupäästöt ajanjaksolla 1990-2016 Ympäristöjohtaja Tanja Leppänen Ympäristö- ja rakennusvalvontapalvelujen

Lisätiedot

Ilmastopolitiikan seurantaindikaattorit

Ilmastopolitiikan seurantaindikaattorit Ilmastopolitiikan seurantaindikaattorit Indekseissä arvo 1 vastaa Kioton pöytäkirjan päästöseurannan referenssivuotta. Suomen päästötavoite ensimmäisellä velvoitekaudella 28-21 on keskimäärin vuoden 199

Lisätiedot

Kestävän energiankäytön toimenpideohjelma (Sustainable energy action plan, SEAP)

Kestävän energiankäytön toimenpideohjelma (Sustainable energy action plan, SEAP) Kestävän energiankäytön toimenpideohjelma (Sustainable energy action plan, SEAP) 1 Sisällysluettelo 1. Johdanto... 3 2. Kestävän energiankäytön toimintasuunnitelma... 4 3. Johtopäätökset... 5 LIITE: Kestävän

Lisätiedot

Raportteja 59 2012. Etelä- ja Pohjois-Savon maakuntien kasvihuonekaasutaseet 2010

Raportteja 59 2012. Etelä- ja Pohjois-Savon maakuntien kasvihuonekaasutaseet 2010 Raportteja 59 2012 Etelä- ja Pohjois-Savon maakuntien kasvihuonekaasutaseet 2010 HANNU KOPONEN SAMI K. MÖRSKY KIMMO KOISTINEN Etelä- ja Pohjois-Savon maakuntien kasvihuonekaasutaseet 2010 HANNU KOPONEN

Lisätiedot

Vesihuoltolaitosten vaikutus ilmastonmuutokseen

Vesihuoltolaitosten vaikutus ilmastonmuutokseen Vesihuoltolaitosten vaikutus ilmastonmuutokseen Vesihuoltonuoret 6.11.2009, Tampere Tuija Tukiainen Teknillinen korkeakoulu Diplomityö Aihe: Vesihuoltolaitosten kasvihuonekaasupäästöt Suomessa Esiselvitys:

Lisätiedot

Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Taustaa tuleville eksperteille. Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.

Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Taustaa tuleville eksperteille. Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto. Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Taustaa tuleville eksperteille Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi 1 Sisältö Keski-Suomen Energiatoimisto, kuluttajien energianeuvonta

Lisätiedot

Ilmapäästöt toimialoittain 2010

Ilmapäästöt toimialoittain 2010 Ympäristö ja luonnonvarat 203 Ilma toimialoittain 200 Yksityisautoilun hiilidioksidi suuremmat kuin ammattimaisen maaliikenteen Yksityisautoilun hiilidioksidi olivat vuonna 200 runsaat 5 miljoonaa tonnia.

Lisätiedot

OULUN SEUDUN ILMASTOSTRATEGIA

OULUN SEUDUN ILMASTOSTRATEGIA OULUN SEUDUN ILMASTOSTRATEGIA Marketta Karhu, Oulun seudun ympäristövirasto Kestävä yhdyskunta seminaari 3.12.2008 Oulu OULU, KEMPELE, KIIMINKI, OULUNSALO,MUHOS, LIMINKA, TYRNÄVÄ, YLIKIIMINKI, LUMIJOKI,

Lisätiedot

Kuopion ja Karttulan kasvihuonekaasu- ja energiatase vuodelle 2009

Kuopion ja Karttulan kasvihuonekaasu- ja energiatase vuodelle 2009 Kuopion ja Karttulan kasvihuonekaasu- ja energiatase vuodelle 2009 Kuopion kaupunki Ympäristökeskus 2010 2 SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 3 2 KUOPIO... 4 2.1 Kasvihuonekaasupäästöt... 4 2.2 Energiatase... 8 3

Lisätiedot

Sähkön ja lämmön tuotanto 2014

Sähkön ja lämmön tuotanto 2014 Energia 2015 Sähkön ja lämmön tuotanto 2014 Sähkön tuotanto alimmalla tasollaan 2000luvulla Sähköä tuotettiin Suomessa 65,4 TWh vuonna 2014. Tuotanto laski edellisestä vuodesta neljä prosenttia ja oli

Lisätiedot

Päästölaskennan tuoteseloste 2010

Päästölaskennan tuoteseloste 2010 CO2-raportti Päästölaskennan tuoteseloste 2010 - 2 - SISÄLLYSLUETTELO SISÄLLYSLUETTELO... 2 Yleistä laskentamallista ja päästösektorit... 3 Kaukolämmitys... 4 Rakennusten erillislämmitys... 4 Sähkölämmitys...

Lisätiedot

POLTTOAINEIDEN VEROMUUTOSTEN VAIKUTUSTEN SEURANTA SÄHKÖN JA LÄMMÖN YHTEISTUOTANNOSSA TIIVISTELMÄ - PÄIVITYS 12.2.2016

POLTTOAINEIDEN VEROMUUTOSTEN VAIKUTUSTEN SEURANTA SÄHKÖN JA LÄMMÖN YHTEISTUOTANNOSSA TIIVISTELMÄ - PÄIVITYS 12.2.2016 POLTTOAINEIDEN VEROMUUTOSTEN VAIKUTUSTEN SEURANTA SÄHKÖN JA LÄMMÖN YHTEISTUOTANNOSSA TIIVISTELMÄ - PÄIVITYS All rights reserved. No part of this document may be reproduced in any form or by any means without

Lisätiedot

Päästökuvioita. Ekokumppanit Oy. Tampereen energiatase ja kasvihuonekaasupäästöt 2010

Päästökuvioita. Ekokumppanit Oy. Tampereen energiatase ja kasvihuonekaasupäästöt 2010 Tampereen energiatase ja kasvihuonekaasupäästöt 2010: Päästökuvioita Kasvihuonekaasupäästöt Tamperelaisesta energiankulutuksesta, jätteiden ja jätevesien käsittelystä, maatalouden tuotannosta ja teollisuuden

Lisätiedot

Muuramen energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Muuramen energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Muuramen energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Muuramen energiatase 2010 Öljy 135 GWh Teollisuus 15 GWh Prosessilämpö 6 % Sähkö 94 % Turve 27 GWh Rakennusten lämmitys 123 GWh Kaukolämpö

Lisätiedot

KUNTIEN ILMASTOTYÖ. Savon ilmasto-ohjelman seminaari Kestävä yhdyskunta 8.5.2012, Mikkeli

KUNTIEN ILMASTOTYÖ. Savon ilmasto-ohjelman seminaari Kestävä yhdyskunta 8.5.2012, Mikkeli KUNTIEN ILMASTOTYÖ Savon ilmasto-ohjelman seminaari Kestävä yhdyskunta 8.5.2012, Mikkeli Marita Savo, ympäristötarkastaja Mikkelin kaupunki/mikkelin Seudun Ympäristöpalvelut Kuntaliiton selvitys 2012:

Lisätiedot

Keski-Suomen energiatase 2008. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Keski-Suomen energiatase 2008. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Keski-Suomen energiatase 2008 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Keski-Suomen Energiatoimisto Perustettu 1998 jatkamaan Keski-Suomen liiton energiaryhmän työtä EU:n IEE-ohjelman tuella Energiatoimistoa

Lisätiedot

Kasvihuonekaasupäästöt Länsi Uudellamaalla

Kasvihuonekaasupäästöt Länsi Uudellamaalla Kasvihuonekaasupäästöt Länsi Uudellamaalla Kartoitus vuodelle 2007 AKO Länsi Uusimaa 2009 Tiina Haaspuro ja Wilhelm Fortelius Tiivistelmä Kasvihuonekaasupäästöt Länsi Uudellamaalla Länsi Uudellamaalla

Lisätiedot

Energian hankinta, kulutus ja hinnat

Energian hankinta, kulutus ja hinnat Energia 2011 Energian hankinta, kulutus ja hinnat 2010, 4. vuosineljännes Energian kokonaiskulutus nousi 9 prosenttia vuonna 2010 Energian kokonaiskulutus oli Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan 1445

Lisätiedot

Ilmapäästöt toimialoittain 2011

Ilmapäästöt toimialoittain 2011 Ympäristö ja luonnonvarat 2013 Ilmapäästöt toimialoittain Energiahuollon toimialalta lähes kolmannes kasvihuonekaasupäästöistä Energiahuollon toimialan kasvihuonekaasupäästöt olivat vuonna lähes kolmasosa

Lisätiedot

Keski-Suomen energiatase 2016

Keski-Suomen energiatase 2016 Keski-Suomen energiatase 216 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto Sisältö Keski-Suomen energiatase 216 Energialähteet ja energiankäyttö Uusiutuva energia Sähkönkulutus

Lisätiedot

Laukaan energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Laukaan energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Laukaan energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Laukaan energiatase 2010 Öljy 354 GWh Puu 81 GWh Teollisuus 76 GWh Sähkö 55 % Prosessilämpö 45 % Rakennusten lämmitys 245 GWh Kaukolämpö

Lisätiedot

Mauri Pekkarinen Energiateollisuuden kevätseminaari Oulu 23.5.2013. Energiahaasteet eivät pääty vuoteen 2020 miten siitä eteenpäin?

Mauri Pekkarinen Energiateollisuuden kevätseminaari Oulu 23.5.2013. Energiahaasteet eivät pääty vuoteen 2020 miten siitä eteenpäin? Mauri Pekkarinen Energiateollisuuden kevätseminaari Oulu 23.5.2013 Energiahaasteet eivät pääty vuoteen 2020 miten siitä eteenpäin? Vanhasen hallituksen strategiassa vuonna 2020 Vuonna 2020: Kokonaiskulutus

Lisätiedot

Energiantuotanto, -kulutus ja kasvihuonekaasupäästöt

Energiantuotanto, -kulutus ja kasvihuonekaasupäästöt Energiantuotanto, -kulutus ja kasvihuonekaasupäästöt Satakunnassa ja Nakkilassa vuonna 2014 Ilmastoasiantuntija Anu Pujola, Satahima-hanke Satahima Kohti hiilineutraalia Satakuntaa -hanke Kuntien ja pk-yritysten

Lisätiedot

ALAVUDEN KASVIHUONEKAASU- TASE 2009

ALAVUDEN KASVIHUONEKAASU- TASE 2009 ALAVUDEN KASVIHUONEKAASU- TASE 2009 2 Toimituskunta: Johanna Hanhila, Marianne Kukkola, Mika Yli-Petäys, Krista Laurila, Seinäjoen seudun ilmastostrategian projektityöryhmän jäsenet Etusivun kuva: Johanna

Lisätiedot

VN-TEAS-HANKE: EU:N 2030 ILMASTO- JA ENERGIAPOLITIIKAN LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET SUOMEN KILPAILUKYKYYN

VN-TEAS-HANKE: EU:N 2030 ILMASTO- JA ENERGIAPOLITIIKAN LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET SUOMEN KILPAILUKYKYYN VN-TEAS-HANKE: EU:N 23 ILMASTO- JA ENERGIAPOLITIIKAN LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET SUOMEN KILPAILUKYKYYN Seminaariesitys työn ensimmäisten vaiheiden tuloksista 2.2.216 EU:N 23 ILMASTO-

Lisätiedot

ILMAJOEN KASVIHUONEKAASU- TASE 2009

ILMAJOEN KASVIHUONEKAASU- TASE 2009 ILMAJOEN KASVIHUONEKAASU- TASE 2009 2 Toimituskunta: Johanna Hanhila, Marianne Kukkola, Mika Yli-Petäys, Krista Laurila, Seinäjoen seudun ilmastostrategia projektityöryhmän jäsenet Etusivun kuva: Mika

Lisätiedot

Jämsän energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Jämsän energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Jämsän energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Jämsän energiatase 2010 Öljy 398 GWh Turve 522 GWh Teollisuus 4200 GWh Sähkö 70 % Prosessilämpö 30 % Puupolttoaineet 1215 GWh Vesivoima

Lisätiedot

Bioenergia ry:n katsaus kotimaisten polttoaineiden tilanteeseen

Bioenergia ry:n katsaus kotimaisten polttoaineiden tilanteeseen Bioenergia ry:n katsaus kotimaisten polttoaineiden tilanteeseen 1. Metsähakkeen ja turpeen yhteenlaskettu käyttö laski viime vuonna 2. Tälle ja ensi vuodelle ennätysmäärä energiapuuta ja turvetta tarjolla

Lisätiedot

Jyväskylän energiatase 2014

Jyväskylän energiatase 2014 Jyväskylän energiatase 2014 Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto 18.2.2016 Jyväskylän energiatase 2014 Öljy 27 % Teollisuus 9 %

Lisätiedot

Helsingin seudun ympäristöpalvelut. Vuosina ENERGIANTUOTANTO ENERGIANKULUTUS KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT. Lisätiedot:

Helsingin seudun ympäristöpalvelut. Vuosina ENERGIANTUOTANTO ENERGIANKULUTUS KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT. Lisätiedot: Helsingin seudun ympäristöpalvelut ENERGIANTUOTANTO ENERGIANKULUTUS KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT Vuosina 2009 2015 Lisätiedot: johannes.lounasheimo@hsy.fi 1. HSY 2. VESIHUOLTO 3. JÄTEHUOLTO dia 6 dia 35 dia

Lisätiedot

Energian hankinta ja kulutus

Energian hankinta ja kulutus Energia 2011 Energian hankinta ja kulutus 2011, 2. neljännes Energian kokonaiskulutus laski 2 prosenttia tammi-kesäkuussa Korjattu 20.10.2011 Vuosien 2010 ja 2011 ensimmäistä ja toista vuosineljännestä

Lisätiedot

Puun energiakäyttö 2012

Puun energiakäyttö 2012 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 15/2013 Puun energiakäyttö 2012 18.4.2013 Esa Ylitalo Metsähakkeen käyttö uuteen ennätykseen vuonna 2012: 8,3 miljoonaa kuutiometriä

Lisätiedot

OULU AKTIIVISTA ILMASTOPOLITIIKKAA?

OULU AKTIIVISTA ILMASTOPOLITIIKKAA? OULU AKTIIVISTA ILMASTOPOLITIIKKAA? Seudullisen ilmastostrategian ohjausryhmä (Kaupunginjohtajan työryhmän asettamispäätös 18.2.2008 41 ja Oulun seudun seutuhallituksen seudun kuntien nimeämispäätös 21.2.2008

Lisätiedot

Uuraisten energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Uuraisten energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Uuraisten energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Uuraisten energiatase 2010 Öljy 53 GWh Puu 21 GWh Teollisuus 4 GWh Sähkö 52 % Prosessilämpö 48 % Rakennusten lämmitys 45 GWh Kaukolämpö

Lisätiedot

KUOPION KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 1990, 2006, 2008 2014 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2015

KUOPION KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 1990, 2006, 2008 2014 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2015 KUOPION KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 1990, 2006, 2008 2014 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2015 CO2-RAPORTTI BENVIROC OY CO2-raportin vuosiraportti, Kuopio Yhteenveto: Kuopio 2014 Maakunta Pohjois-Savo Asukasluku 111289

Lisätiedot

Tulevaisuuden energiatehokkaan ja vähäpäästöisen Oulun tekijät

Tulevaisuuden energiatehokkaan ja vähäpäästöisen Oulun tekijät Tulevaisuuden energiatehokkaan ja vähäpäästöisen Oulun tekijät Marketta Karhu, ympäristönsuojeluyksikön päällikkö, Oulun seudunympäristötoimi, Oulun kaupunki Energia- ja ilmastotavoitteet asemakaavoituksessa

Lisätiedot

Helsingin seudun ympäristöpalvelut. Vuosina ENERGIANTUOTANTO ENERGIANKULUTUS KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT. Lisätiedot:

Helsingin seudun ympäristöpalvelut. Vuosina ENERGIANTUOTANTO ENERGIANKULUTUS KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT. Lisätiedot: Helsingin seudun ympäristöpalvelut ENERGIANTUOTANTO ENERGIANKULUTUS KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT Vuosina 2009 2016 Lisätiedot: johannes.lounasheimo@hsy.fi 1. HSY 2. VESIHUOLTO 3. JÄTEHUOLTO dia 6 dia 35 dia

Lisätiedot

Suomen kasvihuonekaasujen päästöt 5 miljoonaa tonnia yli Kioton velvoitteiden

Suomen kasvihuonekaasujen päästöt 5 miljoonaa tonnia yli Kioton velvoitteiden Julkaistavissa 30.12.2003 klo 13.00 2003:16 Lisätietoja: Tilastokeskus / Mirja Kosonen (09) 1734 3543, 050 5005 203; ympäristöministeriö / Jaakko Ojala (09) 1603 9478, 050 3622 035 Suomen kasvihuonekaasujen

Lisätiedot

METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari Pöyry Management Consulting Oy

METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari Pöyry Management Consulting Oy METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari - 22.3.216 Pöyry Management Consulting Oy EU:N 23 LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT EU:n 23 linjausten toteutusvaihtoehtoja

Lisätiedot

Jyväskylän energiatase 2014

Jyväskylän energiatase 2014 Jyväskylän energiatase 2014 Jyväskylän kaupunginvaltuusto 30.5.2016 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto 1.6.2016 Jyväskylän energiatase 2014 Öljy 27 % Teollisuus

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN ENERGIATILASTO 2014

ITÄ-SUOMEN ENERGIATILASTO 2014 ITÄ-SUOMEN ENERGIATILASTO 2014 Kajaanin yliopistokeskus 11.2.2016 ITÄ-SUOMEN ENERGIATILASTO 2014 Sisältö 1 Itä-Suomen energiatilastointi...1 2 Tietojen tarkkuus...1 3 Aineiston keruu...2 4 Tilaston lähdetiedot...2

Lisätiedot

ORIMATTILAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008 2013 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2014

ORIMATTILAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008 2013 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2014 ORIMATTILAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008 2013 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2014 Päästölaskennan sektorit Rakennusten lämmitys (kaukolämpö, erillislämmitys, sähkölämmitys, maalämpö) Kuluttajien sähkönkulutus Tieliikenne

Lisätiedot

Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Energiankulutus ja rakennukset. Keski-Suomen Energiatoimisto

Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Energiankulutus ja rakennukset. Keski-Suomen Energiatoimisto Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Energiankulutus ja rakennukset Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi 1 2.11.2016 Sisältö Keski-Suomen Energiatoimisto, kuluttajien

Lisätiedot

METSÄHAKKEEN KILPAILUASEMA LAUHDESÄHKÖN TUOTANNOSSA ESITYS 1.10.2013

METSÄHAKKEEN KILPAILUASEMA LAUHDESÄHKÖN TUOTANNOSSA ESITYS 1.10.2013 METSÄHAKKEEN KILPAILUASEMA LAUHDESÄHKÖN TUOTANNOSSA ESITYS LAUHDESÄHKÖN MERKITYS SÄHKÖMARKKINOILLA Lauhdesähkö on sähkön erillissähköntuotantoa (vrt. sähkön ja lämmön yhteistuotanto) Polttoaineilla (puu,

Lisätiedot

Pirkanmaan Ilmasto- ja energiastrategian seuranta. Heikki Kaipainen Pirkanmaan ELY-keskus

Pirkanmaan Ilmasto- ja energiastrategian seuranta. Heikki Kaipainen Pirkanmaan ELY-keskus Pirkanmaan Ilmasto- ja energiastrategian seuranta Heikki Kaipainen Pirkanmaan ELY-keskus Pirkanmaan ympäristöohjelman ja Pirkanmaan ilmasto- ja energiastrategian yhteinen seurantaseminaari Pirkanmaan ilmasto-

Lisätiedot

Kotimaisen biohiilipelletin kilpailukyvyn varmistaminen energiapolitiikan ohjauskeinoilla - esitys

Kotimaisen biohiilipelletin kilpailukyvyn varmistaminen energiapolitiikan ohjauskeinoilla - esitys Kotimaisen biohiilipelletin kilpailukyvyn varmistaminen energiapolitiikan ohjauskeinoilla - esitys 11.1.16 Tausta Tämä esitys on syntynyt Mikkelin kehitysyhtiön Miksein GreenStremiltä tilaaman selvitystyön

Lisätiedot

Lappeenrannan ilmasto-ohjelma:

Lappeenrannan ilmasto-ohjelma: Lappeenrannan ilmasto-ohjelma: Seurantaindikaattorit ja kyselyn tulokset 2012 Lappeenrannan seudun ympäristötoimi 24.7.2012 PL 302, 53101 Lappeenranta Pohjolankatu 14 puh. (05) 6161 faksi (05) 616 4375

Lisätiedot

Keski-Suomen energiatase 2009, matalasuhdanteen vaikutukset teollisuuden energiankulutukseen. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Keski-Suomen energiatase 2009, matalasuhdanteen vaikutukset teollisuuden energiankulutukseen. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Keski-Suomen energiatase 2009, matalasuhdanteen vaikutukset teollisuuden energiankulutukseen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Sisältö Keski-Suomen taloudellinen kehitys 2008-2009 Matalasuhteen

Lisätiedot

BiKa-hanke Viitasaaren työpaja Uusiutuvan energian direktiivi REDII ehdotus

BiKa-hanke Viitasaaren työpaja Uusiutuvan energian direktiivi REDII ehdotus BiKa-hanke Viitasaaren työpaja 27.3.2018 Uusiutuvan energian direktiivi REDII ehdotus Saija Rasi, Luonnonvarakeskus Biokaasuliiketoimintaa ja -verkostoja Keski-Suomeen, 1.3.2016 30.4.2018 29.3.201 RED

Lisätiedot

Kuntien ilmastotavoitteet ja -toimenpiteet. Deloitten toteuttama selvitys (2018)

Kuntien ilmastotavoitteet ja -toimenpiteet. Deloitten toteuttama selvitys (2018) Kuntien ilmastotavoitteet ja -toimenpiteet Deloitten toteuttama selvitys (018) Selvityksen kohteena 50 suurinta kuntaa, jotka kattavat 70 % Suomen väestöstä Rovaniemi Tornio Kemi 30% 1 pienintä kuntaa,

Lisätiedot

Valtakunnallinen energiatase ja energiantuotannon rakenne Suomessa

Valtakunnallinen energiatase ja energiantuotannon rakenne Suomessa Valtakunnallinen energiatase ja energiantuotannon rakenne Suomessa Jukka Leskelä Energiateollisuus Vesiyhdistyksen Jätevesijaoston seminaari EU:n ja Suomen energiankäyttö 2013 Teollisuus Liikenne Kotitaloudet

Lisätiedot

Lämmitystarveluvun avulla normeerataan toteutuneita lämmitysenergian kulutuksia, jotta voidaan:

Lämmitystarveluvun avulla normeerataan toteutuneita lämmitysenergian kulutuksia, jotta voidaan: Kulutuksen normitus 1 (8) Kulutuksen normitus auttaa kulutusseurannassa Energiankulutuksen seuranta on energian tehokkaan käytön lähtökohta. Lämmitysenergian kulutuksen normeeraus auttaa rakennuksen energiankulutuksen

Lisätiedot

75 13.05.2014. Raportit kasvihuonekaasupäästöjen laskennoista

75 13.05.2014. Raportit kasvihuonekaasupäästöjen laskennoista Rakennus- ja ympäristölautakunta 75 13.05.2014 Raportit kasvihuonekaasupäästöjen laskennoista Rakennus- ja ympäristölautakunta 75 Raportit kasvihuonekaasupäästöjen laskennoista Kirkkonummen kunta kuuluu

Lisätiedot

Rakennuskannan energiatehokkuuden kehittyminen

Rakennuskannan energiatehokkuuden kehittyminen ASIANTUNTIJASEMINAARI: ENERGIATEHOKKUUS JA ENERGIAN SÄÄSTÖ PITKÄN AIKAVÄLIN ILMASTO- JA ENERGIASTRATEGIAN POLITIIKKASKENAARIOSSA Rakennuskannan energiatehokkuuden kehittyminen 19.12.27 Juhani Heljo Tampereen

Lisätiedot

Katsaus energian ominaiskulutuksiin ja niitä selittäviin tekijöihin. Päivitys 2008 7.7.2010 Motiva Oy

Katsaus energian ominaiskulutuksiin ja niitä selittäviin tekijöihin. Päivitys 2008 7.7.2010 Motiva Oy Katsaus energian ominaiskulutuksiin ja niitä selittäviin tekijöihin Päivitys 28 7.7.21 Motiva Oy Energian kokonaiskulutuksen intensiteetti,35,3 kgoe/euro (2 hinnoin),25,2,15,1,5, Energian kokonaiskulutus/bkt

Lisätiedot

Energian hankinta ja kulutus

Energian hankinta ja kulutus Energia 2011 Energian hankinta ja kulutus 2011, 1. neljännes Energian kokonaiskulutus laski 3 prosenttia ensimmäisellä vuosineljänneksellä Korjattu 20.10.2011 Vuosien 2010 ja 2011 ensimmäistä ja toista

Lisätiedot

Keski-Suomen energiatase 2014

Keski-Suomen energiatase 2014 Keski-Suomen energiatase 2014 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto Sisältö Keski-Suomen energiatase 2014 Energialähteet ja energiankäyttö Uusiutuva energia Sähkönkulutus

Lisätiedot

Energia- ja ilmastopolitiikan infografiikkaa. Elinkeinoelämän keskusliitto

Energia- ja ilmastopolitiikan infografiikkaa. Elinkeinoelämän keskusliitto Energia- ja ilmastopolitiikan infografiikkaa Elinkeinoelämän keskusliitto Energiaan liittyvät päästöt eri talousalueilla 1000 milj. hiilidioksiditonnia 12 10 8 Energiaan liittyvät hiilidioksidipäästöt

Lisätiedot

Mikä kaukolämmössä maksaa? Mitä kaukolämmön hintatilasto kertoo?

Mikä kaukolämmössä maksaa? Mitä kaukolämmön hintatilasto kertoo? Mikä kaukolämmössä maksaa? Mitä kaukolämmön hintatilasto kertoo? Mirja Tiitinen Energiateollisuus ry 1 Asiakkaan maksama kaukolämmön verollinen kokonaishinta, Suomen keskiarvo, /MWh 90 85 80 75 70 65 60

Lisätiedot

Ilmastonmuutos kuntien haasteena ja voimavarana. Ilmastotalkoot Satakunnassa VII ti 10.11.2015 Kari Koski, Rauman kaupunginjohtaja

Ilmastonmuutos kuntien haasteena ja voimavarana. Ilmastotalkoot Satakunnassa VII ti 10.11.2015 Kari Koski, Rauman kaupunginjohtaja Ilmastonmuutos kuntien haasteena ja voimavarana Ilmastotalkoot Satakunnassa VII ti 10.11.2015 Kari Koski, Rauman kaupunginjohtaja 1 SUOMEN YMPÄRISTÖKESKUS (SYKE), HINKU-HANKE Aluksi mukana viisi pilottikuntaa,

Lisätiedot

Verkkoliite 1. Uudenmaan kasvihuonekaasupäästöt 1990 ja 2003 Päästöt kunnittain

Verkkoliite 1. Uudenmaan kasvihuonekaasupäästöt 1990 ja 2003 Päästöt kunnittain Verkkoliite 1 Uudenmaan kasvihuonekaasupäästöt 1990 ja 2003 Päästöt kunnittain (Uudenmaan liiton julkaisuja C 53-2006, ISBN 952-448-154-5 (nid.), 952-448-155-3 (PDF), ISSN 1236-388X) Johdanto Tämä liite

Lisätiedot

Keski Suomen energiatase Keski Suomen Energiatoimisto

Keski Suomen energiatase Keski Suomen Energiatoimisto Keski Suomen energiatase 2012 Keski Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto 10.2.2014 Sisältö Keski Suomen energiatase 2012 Energiankäytön ja energialähteiden kehitys Uusiutuva

Lisätiedot

KIRKKONUMMEN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 1990, 2000, 2008 2013 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2014

KIRKKONUMMEN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 1990, 2000, 2008 2013 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2014 KIRKKONUMMEN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 1990, 2000, 2008 2013 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2014 Päästölaskennan sektorit Rakennusten lämmitys (kaukolämpö, erillislämmitys, sähkölämmitys, maalämpö) Kuluttajien sähkönkulutus

Lisätiedot

VAASAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2011 2014 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2015

VAASAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2011 2014 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2015 VAASAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2011 2014 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2015 CO2-RAPORTTI BENVIROC OY CO2-raportin vuosiraportti, Vaasa Yhteenveto: Vaasa 2014 Maakunta Pohjanmaa Asukasluku 66965 Asukastiheys (as./km

Lisätiedot

Uudenmaan kasvihuonekaasupäästöt. vuonna 2006

Uudenmaan kasvihuonekaasupäästöt. vuonna 2006 Uudenmaan kasvihuonekaasupäästöt vuonna 2006 Päästöt ovat lisääntyneet Uudellamaalla Uudenmaalla syntyi kasvihuonekaasupäästöjä (KHK-päästöjä) vuonna 2006 noin 11,9 miljoonaa tonnia (CO2-ekv.). Päästöt

Lisätiedot

Vantaalainen tarvitsee kulutukseensa kuuden ja puolen jalkapallokentän suuruisen alueen vuodessa

Vantaalainen tarvitsee kulutukseensa kuuden ja puolen jalkapallokentän suuruisen alueen vuodessa Tilastokatsaus 2000:8 Vantaan kaupunki Tilasto ja tutkimus 26.9.2000 Katsauksen laatija: Tina Kristiansson, puh. 8392 2794 e-mail: tina.kristiansson@vantaa.fi B 12 : 2000 ISSN 0786-7832, ISSN 0786-7476

Lisätiedot

Suunnitelmat tammi-huhti 2011 08.12.2010

Suunnitelmat tammi-huhti 2011 08.12.2010 Suunnitelmat tammi-huhti 2011 08.12.2010 EkoKymenlaakso-projektin viisi työpakettia TP1: Kuntien ympäristöjohtaminen ja ohjelmatyö TP2: Ympäristötietämyksen lisääminen TP3: Energiatehokkuus ja uusiutuvan

Lisätiedot

Pääkaupunkiseudun ilmastoindikaattorit 2010. 16.1.2012 Alatunniste 1

Pääkaupunkiseudun ilmastoindikaattorit 2010. 16.1.2012 Alatunniste 1 Pääkaupunkiseudun ilmastoindikaattorit 21 16.1.212 Alatunniste 1 Liikenne 16.1.212 Alatunniste 2 Liikenteen päästöt ajoneuvoluokittain khk-päästöt (1 t CO 2- ekv.) 18 16 14 12 1 8 6 4 2 9 1 2 3 4 5 6 7

Lisätiedot

Metsäenergian uudet tuet. Keski-Suomen Energiapäivä 2011 2.2.2011 Laajavuori, Jyväskylä

Metsäenergian uudet tuet. Keski-Suomen Energiapäivä 2011 2.2.2011 Laajavuori, Jyväskylä Metsäenergian uudet tuet Keski-Suomen Energiapäivä 2011 2.2.2011 Laajavuori, Jyväskylä Uusiutuvan energian velvoitepaketti EU edellyttää (direktiivi 2009/28/EY) Suomen nostavan uusiutuvan energian osuuden

Lisätiedot

UUDENMAAN KUNTIEN KHK- PÄÄSTÖT JA TIEKARTAT Tulkinta- ja käyttöohjeet. Johannes Lounasheimo Suomen ympäristökeskus SYKE

UUDENMAAN KUNTIEN KHK- PÄÄSTÖT JA TIEKARTAT Tulkinta- ja käyttöohjeet. Johannes Lounasheimo Suomen ympäristökeskus SYKE UUDENMAAN KUNTIEN KHK- PÄÄSTÖT JA TIEKARTAT Tulkinta- ja käyttöohjeet Johannes Lounasheimo Suomen ympäristökeskus SYKE 13.11.2018 Uudenmaan khk-päästöjen laskenta (1) Laskenta sisältää vuodet 1990 ja 2007-2016.

Lisätiedot

Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Taustaa tuleville eksperteille. Keski-Suomen Energiatoimisto

Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Taustaa tuleville eksperteille. Keski-Suomen Energiatoimisto Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Taustaa tuleville eksperteille Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi 1 Sisältö Keski-Suomen Energiatoimisto, kuluttajien energianeuvonta

Lisätiedot

Lisää uusiutuvaa - mutta miten ja millä hinnalla? VTT, Älykäs teollisuus ja energiajärjestelmät Satu Helynen, Liiketoiminnan operatiivinen johtaja

Lisää uusiutuvaa - mutta miten ja millä hinnalla? VTT, Älykäs teollisuus ja energiajärjestelmät Satu Helynen, Liiketoiminnan operatiivinen johtaja Lisää uusiutuvaa - mutta miten ja millä hinnalla? VTT, Älykäs teollisuus ja energiajärjestelmät Satu Helynen, Liiketoiminnan operatiivinen johtaja Energiateollisuus ry:n syysseminaari 13.11.2014, Finlandia-talo

Lisätiedot

PORIN KAUPUNKI ILMANSUOJELUJULKAISU YMPÄRISTÖTOIMISTO 4/2002 JARI LAMPINEN

PORIN KAUPUNKI ILMANSUOJELUJULKAISU YMPÄRISTÖTOIMISTO 4/2002 JARI LAMPINEN PORIN ILMANLAATU KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2000 Teollinen energiantuotanto ja liikenne 16.12.2002 PORIN KAUPUNKI ILMANSUOJELUJULKAISU YMPÄRISTÖTOIMISTO 4/2002 JARI LAMPINEN SISÄLTÖ 1 JOHDANTO... 2 2 SUOMEN

Lisätiedot

Jyväskylän energiatase 2014

Jyväskylän energiatase 2014 Jyväskylän energiatase 2014 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto 11.2.2016 Sisältö Jyväskylän energiatase 2014 Energialähteet ja energiankäyttö Uusiutuva energia Sähkönkulutus

Lisätiedot

Yksikkö 2011 2012 2013

Yksikkö 2011 2012 2013 KESKON KÄYTÖSSÄ OLEVIEN KIINTEISTÖJEN ENERGIAKULUTUKSEN YMPÄRISTÖPROFIILI 2013 22.4.2014 Kari Iltola 020 799 2217 kari.iltola@energiakolmio.fi SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 1 1.1. Energiankulutus 2013...

Lisätiedot

RASTIKANKAAN YRITYSALUEEN ENERGIARATKAISUT

RASTIKANKAAN YRITYSALUEEN ENERGIARATKAISUT RASTIKANKAAN YRITYSALUEEN ENERGIARATKAISUT 2014 Antti Rusanen Lahden Seudun Kehitys LADEC Oy Hämeen uusiutuvan energian tulevaisuus -hanke SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 3 2 RASTIKANKAAN YRITYSALUEEN ENERGIANKULUTUS...

Lisätiedot

Öljyalan Palvelukeskus Oy Laskelma lämmityksen päästöistä. Loppuraportti 60K30031.02-Q210-001D 27.9.2010

Öljyalan Palvelukeskus Oy Laskelma lämmityksen päästöistä. Loppuraportti 60K30031.02-Q210-001D 27.9.2010 Öljyalan Palvelukeskus Oy Laskelma lämmityksen päästöistä Loppuraportti 60K30031.02-Q210-001D 27.9.2010 Tausta Tämän selvityksen laskelmilla oli tavoitteena arvioida viimeisimpiä energian kulutustietoja

Lisätiedot

Taustaa liikenteen energiatehokkuussopimuksesta

Taustaa liikenteen energiatehokkuussopimuksesta Taustaa liikenteen energiatehokkuussopimuksesta Saara Jääskeläinen, liikenne- ja viestintäministeriö Infotilaisuus liikenteen energiatehokkuussopimuksesta 15.4.2013 Liikenteen energiatehokkuussopimukset

Lisätiedot

KESKON KÄYTÖSSÄ OLEVIEN KIINTEISTÖJEN ENERGIAKULUTUKSEN YMPÄRISTÖPROFIILI 2014

KESKON KÄYTÖSSÄ OLEVIEN KIINTEISTÖJEN ENERGIAKULUTUKSEN YMPÄRISTÖPROFIILI 2014 KESKON KÄYTÖSSÄ OLEVIEN KIINTEISTÖJEN ENERGIAKULUTUKSEN YMPÄRISTÖPROFIILI 2014 3.3.2015 Anna-Mari Pirttinen 020 799 2219 anna-mari.pirttinen@energiakolmio.fi SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 3 1.1. Energiankulutus

Lisätiedot

Energia, ilmasto ja ympäristö

Energia, ilmasto ja ympäristö Energia, ilmasto ja ympäristö Konsultit 2HPO 1 Hiilidioksidipitoisuuden vaihtelu ilmakehässä Lähde: IPCC ja VNK 2 Maailman kasvihuonepäästöt Lähde: Baumert, K. A. ja VNK 3 Maailman kasvihuonepäästöjen

Lisätiedot

Uudenkaupungin kasvihuonekaasupäästöt 2007

Uudenkaupungin kasvihuonekaasupäästöt 2007 Uudenkaupungin kasvihuonekaasupäästöt 2007 Olli-Pekka Pietiläinen, Suomen ympäristökeskus, 20.2.2009 Ilmastonmuutos on haastavin ja ajankohtaisin maailmanlaajuisista ympäristöuhkista johtuu kasvihuonekaasujen

Lisätiedot

Jyväskylän energiatase 2010. Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Jyväskylän energiatase 2010. Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Jyväskylän energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Jyväskylän energiatase 2010 Öljy 1495 GWh Teollisuus 590 GWh Sähkö 65 % Prosessilämpö 35 % Kivihiili 39 GWh Turve 2460 GWh Rakennusten

Lisätiedot

Uskotko ilmastonmuutokseen? Reetta Jänis Rotarykokous 24.10.2013

Uskotko ilmastonmuutokseen? Reetta Jänis Rotarykokous 24.10.2013 Uskotko ilmastonmuutokseen? Reetta Jänis Rotarykokous 24.10.2013 Maapallolle saapuva auringon säteily 100 % Ilmakehästä heijastuu 6% Pilvistä heijastuu 20 % Maanpinnasta heijastuu 4 % Lämpösäteily Absorboituminen

Lisätiedot

Energian hankinta ja kulutus

Energian hankinta ja kulutus Energia 2012 Energian hankinta ja kulutus 2012, 1. neljännes Energian kokonaiskulutus laski 3 prosenttia tammi-maaliskuussa Energian kokonaiskulutus oli Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan noin 418

Lisätiedot

Maatilojen energiasuunnitelma

Maatilojen energiasuunnitelma Maatilojen energiasuunnitelma Maatilojen energiasuunnitelma Maatilojen energiasuunnitelma on osa maatilojen energiaohjelmaa Maatilojen energiaohjelma Maatilan energiaohjelma: Maatilojen energiasäästötoimia

Lisätiedot

Kuntien toimia ilmastonmuutoksen hillinnässä. Kalevi Luoma, energiainsinööri, DI kalevi.luoma@kuntaliitto.fi

Kuntien toimia ilmastonmuutoksen hillinnässä. Kalevi Luoma, energiainsinööri, DI kalevi.luoma@kuntaliitto.fi Kuntien toimia ilmastonmuutoksen hillinnässä Kalevi Luoma, energiainsinööri, DI kalevi.luoma@kuntaliitto.fi Kuntien ilmastoaktivointia Kuntien ilmastokonferenssit 1997, 2000, 2005 ja 2008; seuraava 5.-6.5.

Lisätiedot

Energian hankinta ja kulutus

Energian hankinta ja kulutus Energia 2013 Energian hankinta ja kulutus 2012, 3. neljännes Energian kokonaiskulutus laski 5 prosenttia tammi-syyskuussa Energian kokonaiskulutus oli Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan yhteensä noin

Lisätiedot

Hiilineutraalit kunnat

Hiilineutraalit kunnat Hiilineutraalit kunnat Jyri Seppälä Suomen ympäristökeskus Kuntien 5. ilmastokonferenssi 5.-6.5.2010, Tampere Hiilineutraalit kunnat (Hinku) hanke hanke lähtenyt liikkeelle 7 yritysjohtajan ja Suomen ympäristökeskuksen

Lisätiedot

Lappeenrannan ilmasto-ohjelma

Lappeenrannan ilmasto-ohjelma 18.11.2013 Lappeenrannan ilmasto-ohjelma Seurantaindikaattorien toteutuma vuonna 2012 1 Johdanto Lappeenrannan kaupunginhallitus hyväksyi 28.9.2009 kaupungille laaditun ilmasto-ohjelman. Lappeenrannan

Lisätiedot

Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma

Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma Ilmastopolitiikan toimikunnan ehdotus 1 Ilmasto ja liikenne 13,7 milj. tonnia kasvihuonekaasuja kotimaan liikenteestä v. 2007

Lisätiedot