Forssa. Hämeenlinnan hallinto -oikeudelle. Eino Järvisen ym:n valituksia koskeva lausunto

Transkriptio

1 Forssa J b ' Hämeenlinnan hallinto -oikeudelle Eino Järvisen ym:n valituksia koskeva lausunto Forssan kaupungin jätelautakunta esittää valitusten hylkäämistä seuraavin perustein. Valituksenalaiset päätökset koskevat kunnan vastuulla olevien yhdyskuntajätteiden kuljetuksia lukuun ottamatta sako - ja umpikaivolietteitä ja jätehuoltomääräysten perusteella erilliskerättäviä biojätteitä, joiden kuljetuksista on tehty lainvoimaiset päätökset jo tätä aiemmin. Jätelautakunta päätti jatkaa kullakin alueella nykyistä sopimusperusteista jätteenkuljetusjärjestelmää uuden jätelain mukaisena kiinteistön haltijan järjestämänä jätteenkuljetuksena. Jätelain 149 :n mukaan kunnan on tarkasteltava jätteenkuljetuksen järjestämistä lain 37 :n 1 momentissa säädettyjen kiinteistön haltijan järjestämän jätteenkuljetuksen edellytysten perusteella ja tehtävä päätös. Jätelain 36 mahdollistaa kunnan valitsevan kahden kuljetusjärjestelmän väliltä. Kunta voi päättää, että kiinteistöittäinen jätteenkuljetus järjestetään kunnassa tai osassa kuntaa kiinteistön haltijan järjestämänä, mikäli laissa säädetyt edellytykset täyttyvät. Laki mahdollistaa molemmat vaihtoehdot ja täten tukee kunnan itsehallintoa. Jätelakia koskevassa hallituksen esityksessä (HE 199/2010 vp s ) todetaan molempien kuljetusjärjestelmien eroavaisuus ; kiinteistön haltijan järjestämän jätteenkuljetuksen edut ja heikkoudet. Tämän perusteella voidaan todeta, että lainsäädännössä lähtökohtaisesti hyväksytään kiinteistön haltijan järjestämän jätteenkuljetuksen tietyt heikkoudet, koska kyseinen järjestelmä yhä mahdollistetaan. Jätteenkuljetusjärjestelmäpäätöksessä tulee harkintavaltaa käytettäessä noudattaa hallintotoiminnassa yleisesti noudatettavia periaatteita. Jätelautakunta on käytettävissä olleiden selvitysten perusteella katsonut, että kiinteistön haltijan järjestämän jätteenkuljetusjärjestelmän käytön jatkaminen on perusteltua ja että sille asetetut vaatimukset täyttyvät. Vaatimusten täyttyessä päätös myös jatkaa alueella vallinnutta pitkäaikaista tosiasiallista oikeustilaa. Valituksen mukaan päätöksestä ei käy ilmi, minkä jätejakeiden kuljetusjärjestelmiä ne koskevat. Päätöksen koskee kunnan vastuulla olevien yhdyskuntajätteiden kuljetuksia lukuun ottamatta sako - ja umpikaivolietteitä ja jätehuoltomääräysten perusteella erilliskerättäviä biojätteitä, joiden kuljetuksista on jo tehty lainvoimaiset päätökset tätä aiemmin. 1

2 r Z o F O r S S Q Kuljetusjärjestelmäpäätöksen perusteluissa on liitteessä 1 tarkasteltu jätelain 37 :ssä tarkoitetun kiinteistön haltijan järjestämän jätteenkuljetuksen edellytysten täyttymistä yksilöidysti. Liitteessä arvioidaan edellytysten täyttymistä kohta kerrallaan jätehuoltoviranomaisen saamien lausuntojen ja kyselyvastausten perusteella. Tarkastelussa on jokaisen kohdan jälkeen arvioitu edellytyksen täyttyminen. Kaikkien edellytysten voidaan todeta täyttyvän samanaikaisesti. Perusteluissa liitteessä 2 on mm. alueen kuljetusyrittäjiltä saatujen lausuntojen perusteella arvioitu jätelain 37 :ssä säädettyjen edellytysten täyttymistä kohta kerrallaan. Liitteissä esitettyjen seikkojen perusteella edellytykset täyttyvät. Asia on perusteltu riittävästi liitteissä. Perusteluissa on otettu huomioon mm. Loimi-Hämeen Jätehuolto Oy:n yhteistoiminta -alueen kuljetusyrittäjiltä ja kunnilta saadut lausunnot. Lausunnoista kootun yhteenvedon perusteella voidaan todeta, että lausunnoin perustellaan jätelain 37 :n edellytysten täyttyminen ja kuvataan jätehuollon toimivuutta alueella yleensä. Ratkaisu perustuu lisäksi muihin lausuntoihin, yhteydenottoihin ja rekisteritietoihin. Loimi-Hämeen Jätehuolto Oy on lausunnossaan muista annetuista lausunnoista poiketen tuonut esiin erilaisia seikkoja, joiden mukaan kiinteistön haltijan järjestämä jätteenkuljetus ei yhtiön mukaan täytä jätelain laatuvaatimuksia. Koska näillä seikoilla on pääosin suoraan viitattu kuljetusyrittäjien toimintaan, on viranomainen katsonut aiheelliseksi pyytää kuljetusyrittäjiltä vastinetta esitettyihin väittämiin. Jätelain 149 :n mukaan kunnan on tarkasteltava jätteenkuljetuksen järjestämistä kiinteistön haltijan järjestämänä jätelain 37 :n 1 momentin edellytysten perusteella. Jätelaki ei edellytä kiinteistönhaltijan ja kunnan järjestämän jätteenkuljetuksen vertailua. Riittää, että jätelain mukaiset edellytykset täyttyvät. Tämän vuoksi päätöksen perusteluissa on asianmukaisesti ilmoitettu, mitkä seikat ja selvitykset ovat vaikuttaneet ratkaisuun ja mitä säännöksiä on sovellettu. Kuntaliiton yleiskirjeen (5/80/2013) mukaan jätehuoltoviranomainen tekee asiassa päätöksen kuultuaan asianomaisia kuntia sekä kaikkia, joiden oloihin päätöksenteolla on huomattava vaikutus. Jätehuoltoviranomainen voi päätöstä harkitessaan myös ottaa huomioon kuntien, jätelaitosten ja muiden asianomaisten lausuntojen lakiperusteiset asiasisällöt, jotka nimenomaisessa päätöksessä on otettu huomioon. Kuntien lausunnot ovat ensiarvoisen tärkeitä, koska kuntien viranomaisilla on viime kädessä asianmukainen tieto kyseisen kunnan jätehuollon toimivuudesta ja tästä syystä lausuntojen merkitys on suuri. Jätehuoltoviranomainen on perustanut kunnan yhteisen näkemyksen annettuun lausuntoon ja pitää kuntien lausunnoissa olleita taustaselvityksiä asian esittelyyn liittyvinä seikkoina. 2

3 < # %4 Forssa Yrittäjien lausunnot ovat jätehuoltoviranomaisen päätökseneossa tärkeitä. Yrittäjien asianmukainen toiminta on olennainen osa kiinteistönhaltijan järjestämää jätteenkuljetusta, jolloin yrittäjien antamat lausunnot kuvastavat jätehuollon toimivuutta sekä jätelain 37 :ssä säädettyjen edellytysten täyttymistä. Jätehuoltoviranomaisen kesällä 2014 toteuttamassa neuvontaprojektissa on käynyt ilmi, että suuri osa kiinteistöistä ei ole ymmärtänyt jätteenkuljetusjärjestelmäpäätöksen myötä kiinteistöille automaattisesti kohdistunutta jätelain mukaista velvoitetta tehdä jätteenkuljetussopimus yrittäjän kanssa. Lisäksi on käynyt ilmi, että jätteenkuljetussopimuksen tekemiseen kehottaneen kirjeen saaneista ja lopulta ns. kunnan paikkaavaan jätteenkuljetukseen liitetyistä kiinteistöistä osa ei ole ymmärtänyt, minkälaiseen palveluun kiinteistöt ovat liitettyinä. Kaikki jäteasemapalveluun liitetyt kiinteistöt eivät siksi ole jäteasemille jätteitä toimittaneet. Jäteyhtiö ei ole jätehuoltoviranomaisen saamien tietojen mukaan puuttunut siihen, että jätteitä ei ole jäteasemille näiltä kiinteistöiltä toimitettu. Jätelain mukaan jätehuolto tulee järjestää kiinteistöittäisenä. Jätelain 35 :n 4 momentin mukaan kunta voi päättää, että kiinteistöittäistä jätteenkuljetusta ei järjestetä alueella, jossa on hankalat kulkuyhteydet, vähän jätteen haltijoita tai vähän kuljetettavaa jätettä, jollei kuljetusta ole ympäristö - tai terveyssyistä pidettävä tarpeellisena. Kiinteistöittäisen jätteenkuljetuksen ulkopuolelle jättäytyminen tai jääminen (aluekeräyspisteen käyttäjä) vaatii jätelain mukaan erillisen päätöksen alueen rajaamisesta kiinteistöittäisen jätteenkuljetuksen ulkopuolelle. Jätehuoltoviranomainen on esittänyt Loimi-Hämeen Jätehuolto Oy :lle, että myös mahdollinen paikkaava jätehuolto tulee aina järjestää kiinteistöittäisenä tai että aluekeräyspisteen käyttäjistä tulee tehdä lainmukainen päätös kiinteistöittäisen jätteenkuljetuksen ulkopuolelle jättämiseksi. Loimi-Hämeen Jätehuolto Oy:ltä saatujen tietojen mukaan kunnallisen jätteenkuljetuksen piiriin on koko Loimi- Hämeen Jätehuolto Oy:n alueella liittynyt tai liitetty 16 % alueen kiinteistöistä. Näistä kiinteistöistä n. 51,5 %:Ila ei ole kiinteistöittäistä jätteenkuljetusta eli kiinteistöillä ei ole omaa tai yhteistä kiinteistöittäistä jäteastiaa kiinteistön osoittamassa paikassa. Nämä kiinteistöt ovat liittyneet tai jätehuoltoyhtiö on ne liittänyt jäteasemilla sijaitsevien jäteastioiden käyttäjiksi. Yrittäjien ylläpitämässä kiinteistön haltijan järjestämässä jätteenkuljetuksessa hinnat vaihtelevat yritystoiminnan luonteen mukaisesti. Jätehuoltoviranomainen on saanut yrittäjiltä pyytäessään tiedot jätteenkuljetuksista tai sopimuksista. Jätehuoltoviranomainen ei ole keräystietojen pyytämisen lisäksi erikseen selvittänyt lasin ja metallin keräilyä, koska yleisesti voimassa olleissa jätehuoltomääräyksissä muun kuin biojätteen (jonka kuljetuksien järjestämisestä on tehty 3

4 C s F o r s s a erillinen päätös) keräilyvelvoite on koskenut vain muita kuin asumiseen tarkoitettuja kunnan vastuulla olleita kiinteistöjä, joilla on syntynyt metallijätettä tai Loimaata lukuunottamatta muita kuin asumiseen tarkoitettuja kiinteistöjä, joilla on syntynyt keräyslasia yli 20 kg viikossa. Loimaalla voimassa olleiden jätehuoltomääräysten mukaan lasikeräysvelvoite on koskenut asuinkiinteistöjä. Jätelain 143 mukainen jätteenkuljetusrekisteri sekä sen perustaminen ja käyttäminen jätehuoltoviranomaisessa on osoittautunut kankeaksi ja hankalaksi. Rekisterin valinta on tehty Loimi-Hämeen Jätehuolto Oy:n jätehuoltoviranomaiselle tekemästä esityksestä. Hankintaa puolsi se, että ohjelmisto oli jo hankittu Loimi-Hämeen Jätehuolto Oy:lle, josta se sitten siirrettiin jätehuoltoviranomaiseen. Rekisterin siirtoa ennen rekisterissä oleville tiedoille (väestötieto) tehtiin Loimi-Hämeen Jätehuolto Oy:n ehdotuksesta täsmäytystyö, jonka avulla kiinteistötieto saatiin muutetuksi rekisteritiedoksi. Tämä osoittaa Tietomitta Oy:n yhtiölle tekemä tarjous, joka on liitteenä. Jätelautakunnan jätelain 143 mukainen jätteenkuljetusrekisteri on vielä tällä hetkellä keskeneräinen ja käyttöominaisuuksiltaan puutteellinen. Tästä johtuen jätehuoltomääräysten keräysvelvoitteen piirissä olevia kiinteistöjä erityisesti lasin ja metallin osalta on vaikeaa selvittää. Tarkastelua vaikeuttaa se, että jätteenkuljetusyritysten lähettämissä tiedoissa on todennäköisesti myös kiinteistöjä, joiden erilliskeräily perustuu va-paaehtoisuuteen. Jätehuoltoviranomainen on pyytänyt tiedot kaikista alueella kerätyistä jätteistä ja tietoja on ohjelmistotoimittajan kautta yritetty saada rekisteriin. Kehitysvaiheessa oleva rekisteriohjelma ei kaikilta osin palauta siihen tallennettuja tietoja, joten koostelistojen saanti rekisteristä on teknisistä syistä ollut haasteellista. Jätehuoltoviranomainen päätyi Turun jäteasiamiehen tietosuojavaltuutetulta pyytämän lausunnon perusteella itse ylläpitämään omaa rekisteriään. Tietosuojavaltuutetun lausunto on liitteenä. Myöhemmin on käynyt ilmi, että rekisterin erotta-minen oli harvinaista ja ettei rekisteriä ollut suunniteltu toimimaan ilman jäteyhtiön asiakasrekisteriohjelmaa. Hankintavaiheessa eriyttämistä tiedusteltiin rekisterin toimittajalta Tietomitta Oy:ltä, joka kertoi, että eriytys ei vaikuta rekisterin tekniseen toimintaan. Valvontarekisteriongelmia yhdistävänä tekijänä on ennemminkin ohjelmisto kuin kuljetusjärjestelmä. Tietomitta Oy:n rekisteriasiantuntija Jari Sipilä on Hämeenlinnassa todennut, että rekisteri olisi huomattavasti nykyistä yksinkertaisempi, jos se olisi aluenperinkin tehty pelkästään viranomaisen käyttöön. Suurimmat ongelmat ovat näyttäneet syntyvän siitä, kun monimutkaista alun perin jätelaitoksille kehitettyä asiakasrekisteriohjelmistoa yritetään sovittaa viranomaisen valvontakäyttöön, eivät siitä, mikä kuljetusjärjestelmä on käytössä. 4

5 r. Forssa Jätehuoltoviranomainen on yrittäjlle suunnatussa kyselyssä tiedustellut sitä, onko yrittäjällä mahdollisuuksia tarjota monipuolisia jätehuoltopalveluja ja olisiko yrittäjillä teknisesti mahdollisuus tarjota erilliskeräily palvelua tai muita etusijajärjestyksen mukaisia palveluja. Yrittäjille suunnatussa kyselyssä on kysytty yritysten valmiuksia, ei sitä, millä tavoin tai mitä jätteitä yritys tällä hetkellä kunnan vastuulla olevien jätteiden osalta Loimi -Hämeen alueella kerää. Jätelain 37 :n edellytysten täyttyminen Ensimmäinen edellytys jätelain 37 :ssä on, että kiinteistöittäinen jätteenkuljetus on järjestämistavasta riippumatta järjestettävä niin, että tarjolla on jätteen kuljetuspalveluja kattavasti ja luotettavasti sekä kohtuullisin ja syrjimättömin ehdoin. Alueella liikennöi lukuisia kuljettajia, joten tarjonta on runsasta ja alueella on kilpailua. Jokaisen kunnan alueella liikennöi yli kaksi kuljettajaa. Jokaisen kunnan tarjonta on kattava. Lautakunnan päätöksen perusteluissa todetaan, että alueen yrittäjät ovat ilmoittaneet sitoutuvansa tarjoamaan koko alueella jätteenkuljetuspalveluja kattavasti ja luotettavasti. Yrittäjät ovat ilmoittaneet ottavansa jatkuvasti vastaan uusia asiakkaita. Osa yrittäjistä on ilmoittanut olevansa valmis laajentamaan palvelujaan nykyistä laajemmalle alueelle, mikäli on kysyntää. Näiden ilmoitusten perusteella kuljetuspalvelujen tarjonnan voidaan todeta olevan kattavaa Loimi -Hämeen Jätehuolto Oy:n yhteistoiminta -alueella. Lisäksi yritykset ilmoittivat soveltavansa jätteenkuljetuspalveluihin kohtuullisia ja syrjimättömiä ehtoja kaikkien alueen kuntien alueella. Alueella kuljetuspalvelut ovat kattavia ja luotettavia. Lautakunnan päätöksen perustelujen mukaan jätehuoltoviranomaisen tietoon ei ole tullut tilanteita, joissa jälkeen jätteenkuljetuspalveluita ei olisi tarjonnan puuttuessa ollut saatavina. Loimi-Hämeen jätehuolto Oy on kertonut, että se voi tarjota tarvittaessa ns. markkinaehtoista palvelua alueille. Loimi-Hämeen Jätehuolto Oy:n mukaan käytäntö on yleinen ja hyväksytty koko Suomessa. Valituksessa väitetään, että kiinteistönhaltijan järjestämä jätteenkuljetus on kuntalaisten kannalta kunnan järjestämää kalliimpi vaihtoehto. Alueen 16 jätteenkuljetusyrittäjälle lähetettyyn hintakyselyyn vastasi 14 yrittäjää. Vastausten perusteella voidaan todeta hintojen olevan Jätelaitosyhdistyksen julkaiseman keskivertohintatilaston sisäpuolella, joten hinnat eivät ole kuntalaisille kohtuuttomia. Niilläkin alueilla, joilla tarjonta on vähäisehköä, kuljettajien hinnat ovat kohtuullisia. Kiinteistön haltijan järjestämässä jätteenkuljetuksessa kuntalaisella on oikeus ja mahdollisuus itse kilpailuttaa kuljetusyrittäjät ja valita edullisin toimija. Jätelain 79 :n mukaan kunnan jätemaksun perus- 5

6 r Forssa teina voidaan ottaa huomioon kunnan keräysvälineiden käyttö sekä kuljetusmatka kuljetettaessa jäte yksittäisenä kuljetuksena. Jätelaki ei estä ottamasta myös yrittäjien laskuttaman maksun perusteena huomioon esim. kuljetusmatkaa kiinteistön haltijan järjestämänä jätteenkuljetuksena sen ollessa kuitenkin jätelain 35.2 :n mukaisesti kohtuullinen ja syrjimätön. Lautakunnan päätöksen perusteluissa liitteessä 1 todetaan, että jätehuoltoviranomaisen saamien tietojen mukaan kaikki yrittäjät tarjoavat samanlaatuisia palveluja kaikille asiakkailleen yhtenäisin ehdoin. Jätteenkuljetusyrittäjät ovat yleisesti kertoneet, että ennen mahdollisia investointeja tulisi olla varmuus jätteenkuljetusjärjestelmästä ja sen jatkuvuudesta. Valituksessa väitetään, että alueella laajasti käytössä oleva kunnan paikkaava jätteenkuljetus jo sellaisenaan osoittaa, ettei kiinteistön haltijan järjestämälle jätteenkuljetukselle ole edellytyksiä kaikilla alueilla. Lisäksi valituksessa väitetään, että paikkaavaa järjestelmää on jouduttu käyttämään kaikissa alueen kunnissa. Jätehuoltoviranomaisen alueen asukkailta saamien yhteydenottojen perusteella on ilmeistä, että osa asukkaista on tietämättömyyttään liittynyt paikkaavan jätteenkuljetukseen, vaikka alueella olisi yrittäjien tarjoamaa kuljetusta saatavilla. Tästä syystä paikkaavassa järjestelmässä olevien kiinteistöjen määrä ei kuvasta sitä, että kuljetuspalveluja ei olisi kattavasti ja luotettavasti tarjolla. Ilmeisestikin osa asukkaista luulee sopineensa kuljetusyrityksen kanssa jätteenkuljetuksesta, vaikka todellisuudessa osa on virheellisesti liittynyt paikkaavaan järjestelmään. Paikkaavaa järjestelmää on siis pidetty virheellisesti vaihtoehtona kiinteistön haltijan järjestämälle jätteenkuljetukselle. Kunnilta saatujen lausuntojen perusteella voidaan myös todeta, että paikkaava järjestelmä on kuntalaisille saattanut esiintyä yhtenä vaihtoehtona, jolloin osa asukkaista on tähän virheellisesti liittynyt. Lausunnoista ilmenee, että paikkaavaa jätteenkuljetusta on kuitenkin joissain tapauksissa jouduttu käyttämään asiakkaan maksukyvyttömyyden vuoksi, kun kuljetusyrittäjä on keskeyttänyt kuljetuspalvelun. Valituksessa väitetään jätteenkuljetuksen palvelutason kiinteistönhaltijan järjestämässä jätteenkuljetuksessa heikkenevän, koska kuljetusyrityksillä ei aina ole käytössään soveltuvaa keräilykalustoa kantavuudeltaan heikoimmille tieosuuksille. Väitteelle ei ole perusteita. Myös kunnan järjestämässä jätteenkuljetuksessa tarjouskilpailun perusteella valitut kuljetusyrittäjät kuljettavat jätettä, joten kalusto voi lähtökohtaisesti olla sama. Valtioneuvoston jäteasetuksen (179/2012) 10 :n 1 kohdan mukaan kiinteistön haltijan on yhdyskuntajätteen keräyksen järjestäessään huolehdittava siitä, että jätteen vastaanottopaikkaan on esteetön pääsy ja että jäte voidaan turvallisesti kuormata pois kuljetusta varten. Kiinteistön haltijan velvollisuus on huolehtia jäteastian paikka siten, että tien 6

7 e Forssa kantavuus soveltuu jätteenkuljetuksen keräyskalustolle. Loimi- Hämeen Jätehuolto Oy:n yhteistoiminta-alueen kuntien voimaan tulleiden yhteisten jätehuoltomääräysten 15 :n 5 momentin mukaan käsin siirrettävät pyörälliset jäteastiat on sijoitettava niin, että jäteauto pääsee esteettömästi ja turvallisesti vähintään 10 metrin etäisyydelle jäteasioista. Mikäli kiinteistöllä ei ole keräyspaikaksi soveltuvaa paikkaa, on selvitettävä keräyspaikan perustamismahdollisuudet kiinteistön välittömään läheisyyteen. Jokaisen kiinteistönhaltijan velvollisuus on järjestää jätteiden keräyspaikka sellaiseksi, että kuljetusyrittäjät pääsevät tyhjentämään astian ongelmitta. Kiinteistöjen heikot tieosuudet tai vaikeakulkuiset pihatiet eivät ole peruste vaihtaa kuljetusjärjestelmää - pikemminkin kyse on kiinteistön haltijan velvollisuudesta saattaa kiinteistön jätteenkeräys mahdolliseksi jätteenkuljettajille kuljetusjärjestelmästä riippumatta. Toisena edellytyksenä jätelain 37 :ssä on, että jätteenkuljetus edistää jätehuollon yleistä toimivuutta kunnassa, tukee jätehuollon alueellista kehittämistä eikä aiheuta vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle. Valituksessa väitetään, että jätteiden keräily ei aina toimi jätehuoltomääräysten mukaisesti ja että kaikki kuljetusyrittäjät eivät edes kuulu jätehuoltorekisteriin ammattimaisina jätteenkuljettajina alueella. Valituksen mukaan on ilmeistä, että jätehuoltoviranomaisella ei ole tiedossa kaikkia alueella liikennöiviä jätteenkuljetusyrityksiä. Jätelautakunta on pyytänyt rekisteritietoja yhdyskuntajätteen, pois lukien lietteet, osalta 17 yrittäjältä ja kaikki yrittäjät ovat pyydetyt tiedot toimittaneet. Alueen kunnilta saatujen lausuntojen perusteella ei ole tiedossa, että alueella toimisi kuljettajia, joita ei olisi hyväksytty jätehuoltorekisteriin. Alueen kuljettajat eivät ole toimineet jätelain 94 :n vastaisesti laiminlyömällä velvoitteen hakea toiminnan hyväksymistä jätehuoltorekisteriin. Tämän vuoksi ei ole ilmeistä, että jätehuoltoviranomaisella ei olisi tiedossa kaikkia alueella liikennöiviä kuljettajia. Päätöksen perusteluissa liitteessä 1 todetaan, että kaikki yrittäjät ovat ilmoittaneet noudattavansa jätehuoltomääräyksiä ja ilmoittavat toimittavansa jätteet jätehuoltomääräyksissä osoitettuihin paikkoihin. Jätehuoltoviranomai-sen tietoon ei ole tullut tilanteita, joissa olisi toimittu jätehuoltomääräysten vastaisesti. Valituksessa väitetään olevan syytä epäillä, että kerättyjä jätteitä ei aina toimiteta jätehuoltomääräysten mukaiseen käsittelyyn. Valittajien mukaan kyseisiä jätteitä ei ole Loimi-Hämeen Jätehuolto Oy:ltä saadun tiedon mukaan toimitettu käsiteltäväksi jätehuoltomääräysten mukaisesti lainkaan. Yrittäjiltä saatujen tietojen mukaan tämä johtuu muun muassa siitä, että osa yrittäjistä varastoi itse tiettyjä jätejakeita ennen jätehuoltomääräysten osoittamaan lopulliseen vastaanottopaikkaan toimittamista. Tämä on omiaan vähentämään 7

8 r F O r s s o raskaan kaluston ajoja ja niistä syntyneitä päästöjä. Tämä menettely on hyväksi ihmisten terveydelle ja ympäristölle. Kuntien ympäristönsuojeluviranomaisten lausuntojen perusteella voidaan todeta, että lähes jokainen kunta piti kiinteistön haltijan järjestämää jätteenkuljetusta myönteisenä eikä nähnyt puutteita jätelain 37 :n edellytysten täyttymisessä. Kunnat näkivät nykyisen jätteenkuljetusjärjestelmän toimivaksi ja luotettavaksi järjestelmäksi. Lausuntojen mukaan jätehuolto toimii alueilla hyvin eikä aiheuta vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle. Vain Valkeakosken ympäristösuojelun viranhaltijan lausunnon mukaan kiinteistönhaltijan järjestämä jätteenkuljetus nähtiin ongelmalliseksi. Kuntien lausunnot eivät kuitenkaan sido jätehuoltoviranomaista, vaan viranomaisella on harkintavalta asiassa. Valituksen mukaan kuljetusjärjestelmän hajanaisuus ja puutteellisuus hankaloittaisivat myös muun jätehuollon suunnittelua ja toteuttamista. Kiinteistön haltijan järjestämästä jätteenkuljetuksesta ei aiheudu kunnan järjestämää jätteenkuljetusta enempää haittaa tai vaaraa ympäristölle ja terveydelle, koska eri toiminnoille asetetut lakisääteiset ympäristövaatimukset ovat samat kuljetusjärjestelmästä riippumatta. Lausuntojen mukaan jätteenkuljetuksen osuus raskaan liikenteen suoritteesta on vain 0,62 %, joten jätteenkuljetusjärjestelmien ero raskaan liikenteen määrässä on miltei olematon. Ympäristövaikutusten perusteella ei ole aihetta vaihtaa kunnan järjestämään jätteenkuljetukseen. Jätelaki mahdollistaa molemmat jätteenkuljetusjärjestelmät ja lähtökohtaisesti hyväksyy kiinteistön haltijan järjestämän jätteenkuljetuksen, vaikka siitä luonnollisesti voi aiheutua toista vaihtoehtoa enemmän raskasta liikennettä joillain asuinalueilla. Täten raskaan liikenteen määrään vetoaminen ei ole peruste kiinteistön haltijan järjestämän jätteenkuljetuksen valinnan hylkäämiseen. Kolmantena edellytyksenä jätelain 37 :n mukaan on, että päätöksen vaikutukset arvioidaan kokonaisuutena myönteisiksi ottaen erityisesti huomioon vaikutukset kotitalouksien asemaan sekä yritysten ja viranomaisten toimintaan. Kotitaloudet: Päätöksen perusteluissa on ilmoitettu kuljetusyrittäjien laskuttamien hintojen vaihtelevan välillä 2,47-19,20 C. Jätelaitosyhdistyksen laatiman keskivertohintatilaston mukaan voidaan kyseistä hinnoitteluväliä pitää kohtuullisena ja syrjimättömänä. Yrittäjät hinnoittelevat palvelunsa muun muassa tyhjennyskertojen sekä astiakoon mukaan, joten hinnoittelu on syrjimätöntä kaikille kuntalaisille. Kuntalaisilla on mahdollisuus lisäksi omasta aloitteestaan pienentää jätemaksujaan. He voivat esim. sopia naapureiden kanssa yhteisastian käytöstä sekä hakea jäteastian tyhjennysvälin pidennystä sitoutumalla 8

9 c,%# Forssa kompostoimaan kiinteistöllä syntyvät biojätteet. Kuntalaiset saavat tietää kuljetushinnat tasapuolisesti ottamalla yhteyttä kyseiseen kuljetusyritykseen. Yrittäjien on teknisesti mahdotonta ja kohtuutonta pitää nähtävillä esimerkiksi nettisivuillaan hintatiedot jokaiselle alueelle, koska hinta muodostuu eri tekijöistä. Yrittäjien yhteystiedot ovat helposti saatavilla internetistä esim. jätelautakunnan tai Loimi- Hämeen Jätehuolto Oy :n internetsivuilta ja lisäksi yhteystietoja annetaan puhelimitse ja neuvontakirjeissä. Tämän vuoksi asiakkaalle ei ole kohtuutonta selvittää hintatietoja. Jäteviranomaisen tietoon ei ole tullut tilanteita, joissa yrittäjät eivät ole antaneet hintatietoja asiakkaille. Jätehuoltoviranomainen on verrannut hintoja Jätelaitosyhdistyksen JLY:n tekemiin vuosiraportteihin sekä toisiinsa. Vertailun perusteella alueen hintoja voidaan pitää kohtuullisina. Yrittäjät ovat ilmoittaneet kaikki hintatiedot ja jätelautakunta tulee tulevaisuudessa julkaisemaan jätepoliittisen ohjelmatyön kirjauksen mukaisesti esimerkkihintoja kotisivuillaan. Edellä mainittujen seikkojen perusteella voidaan todeta, että kiinteistön haltijan järjestämä jätteenkuljetus on kotitalouksille myönteinen vaihtoehto. Jätteenkuljetuksen kilpailuttaminen on jokaisen kuntalaisen oikeus ja verrattavissa esimerkiksi sähkön kilpailutukseen. Hintojen tiedustelusta aiheutuva vaiva ei ole kuntalaiselle kohtuuton. Jätelain 20 :n mukaan jätteen alkuperäinen tuottaja taikka nykyinen tai aiempi jätteen haltija vastaa jätehuollon kustannuksista. Kuntalaisen on perusteltua itse kilpailuttaa jätteenkuljetuspalvelu ja selvittää hintatiedot, mikäli tämä haluaa tehdä hintavertailua. Useimmiten asiakkaat ovat hintatietoisia ja kilpailuttavat itselleen edullisimman vaihtoehdon. Tämä mahdollisuus on myönteistä kuntalaisille. Lisäksi kotitalouksilla on mahdollisuus vaihtaa kuljetusyrityksen toiseen, mikäli nämä eivät ole tyytyväisiä. Tätä mahdollisuutta ei ole kunnan järjestämässä jätteenkuljetuksessa. Jätelakia koskevan hallituksen esityksen sivulla 40 esitetään kiinteistön haltijan järjestämän jätteenkuljetuksen olevan kunnan kilpailuttamaa vaihtoehtoa parempi kotitalouksille, koska tässä on paremmat mahdollisuudet asiakaslähtöisten kuljetuspalvelujen tuottamiseen. Kiinteistön haltijan järjestämä jätteenkuljetus on päätöksen perusteluissa osoitettu kotitalouksille myönteiseksi vaihtoehdoksi. Yritykset: Valituksessa väitetään, että kiinteistön haltijan järjestämä jätteenkuljetus aiheuttaa alueen yrittäjien toiminnassa tehottomuutta. Jätelain 37 :n mukaan jätteenkuljetusjärjestelmän valinnassa edellytyksenä ei ole tehokkuus. Kyseisestä tehottomuudesta ei ole todisteita tai perusteita. Yrittäjillä on perusteltu syy toimia asianmukaisesti ja asiakkaan edut huomioon ottaen, koska asiakkaalla on aina mahdollisuus vaihtaa kuljetusyrittäjää. Tästä syystä ei ole perusteita väitteelle, että kiinteistön haltijan järjestämä jätteenkuljetus heikentäisi yrittäjien toiminnan tehokkuutta. Jätelakia 9

10 C a F o r s s a koskevan hallituksen esityksen sivulla 40 todetaan, että kunnan kilkilpailuttamaan järjestelmään siirtyminen on omiaan aiheuttamaan usean (0,39) alueen yrittäjän poistumisen asuinkiinteistöjen jätteenkuljetuksen toimialalta. Kunnan järjestämässä jätteenkuljetuksessa kuljetuspalveluiden tarjonta on myös vaarassa heikentyä. Pieniä yrittäjiä joutuu todennäköisesti lopettamaan toimintansa markkinoiden keskittyessä. Kiinteistön haltijan järjestämä jätteenkuljetus on omiaan vahvistamaan alueen taloutta, koska vaihtoehto tukee ja kannustaa alueen pienyrittäjiä sekä uusia kuljetusyrittäjiä tulemaan markkinoille. Pienten yrittäjien on usein vaikea menestyä kunnan järjestämissä tarjouskilpailuissa. Näillä on pienehkö kalusto sekä vähäiset resurssit laajamittaiseen toimintaan. Päätöksen perusteluissa on osoitettu kiinteistön haltijan järjestämän jätteenkuljetuksen myönteisyys alueen yrittäjille. Yrittäjät ovat kyselyvastauksissaan ilmoittaneet tekevänsä tiiviisti yhteistyötä viranomaisen kanssa. Kiinteistönhaltijan järjestämässä jätteenkuljetuksessa kuljetusyrityksille ei tule kerralla isoja asiakkaiden vaihdoksia, joista voi seurata suuria ongelmia kuljetuksille. Yritykset pyrkivät mahdollisimman tehokkaaseen toimintaan käyttämällä monilokeroautoja. Tämä vähentää ajoja ja aiheutuvia päästöjä. Viranomaiset: Jätelain 39 :ssä säädetään kiinteistöittäisen jätteenkuljetuksen tiedonantovelvollisuudesta. Lainkohdan mukaan jätteenkuljettajalla on tiedonantovelvollisuus riippumatta valitusta jätteenkuljetusjärjestel-mästä. Jätelain 143 :n mukainen jätteenkuljetusrekisteri turvaa viranomaisille tasavertaisen valvonnan molemmissa kuljetusjärjestelmissä. Lausunnoissaan alueen kuljettajat ovat sitoutuneet ilmoittamaan viranomaisen pyytämät tiedot asianmukaisesti ja tekemään yhteistyötä jätehuoltoviranomaisen kanssa. Kuljetusjärjestelmätietojen toimittaminen on lakisääteinen velvollisuus, ja Loimi-Hämeen Jätehuolto Oy:n toimialueella kuljetusyrittäjät ovat pyynnöstä toimittaneet tiedot viivytyksettä ja sähköisesti. Valituksen mukaan on ilmeistä, että jätelautakunnalla ei ole vielä käytössä jätelaissa edellytettyä jätehuollon valvontarekisteriä. Rekisterin perustaminen ja ylläpito perustuvat jätelain 143 :n velvoitteeseen. Rekisterin perustaminen ei ole sidoksissa valittavaan kuljetusjärjestelmään. Rekisterin perustaminen tarkoittaa sitä, että Väestörekisterikeskukselta tilattuun kiinteistötietoon yhdistetään yrittäjän lähettämä jäteastian tyhjennystieto. Tämä perustamisvaiheen työ on samanlainen kuljetusjärjestelmästä riippumatta. Tästä osoituksena on se, että Loimi-Hämeen Jätehuolto Oy:n viranomaiselle toimittamat tiedot kun-nan järjestämän 10

11 Forssa paikkaavan keräilyn tiedot on täytynyt yhdistää kiinteistötietoon sasamalla tavalla kuin urakoitsijan tiedotkin. Kunnallisessa jätteenkuljetuksessa tyhjennystiedot tulisivat yhdeltä toimijalta kunnan jätehuoltoyhtiöltä, mutta kiinteistönhaltijan järjestämässä jätteenkuljetuksessa jäteastian tyhjennystiedot tulevat usealta toimijalta. Tämä ei kuitenkaan ilmeisesti voi olla peruste valita kunnallinen jätteenkuljetusjärjestelmä, koska jätelaki sallii kummankin vaihtoehdon. On itsestään selvää, että kiinteistönhaltijan järjestämäs -sä jätteen kuljetusjärjestelmässä on useita toimijoita. Forssan kaupungin jätelautakunnalla on käytössä jätehuollon valvontarekisteri, jota pidetään yllä Tietomitta Oy:n toimittamalla JHLohjelmistolla. Tämän ohjelmiston hankinnasta päätettiin pidetyssä jätelautakunnan kokouksessa, jossa Loimi-Hämeen Jätehuolto Oy:n edustaja kertoi ohjelmistosta ja ehdotti sen hankkimista. Loimi-Hämeen Jätehuolto Oy :n asiakasrekisteri on myös Tietomitta Oy :n toimittama ja ylläpitämä ohjelma. Lautakunnan ohjelmisto on Loimi -Hämeen Jätehuolto Oy :n rekisterin kanssa yhteensopiva. Jätelautakunta ja Loimi-Hämeen Jätehuolto Oy:n pitivät yhteensopivuutta tärkeänä. Tietomitta Oy:n toimittama rekisteri on kehitetty jäteyhtiöiden käyttämän asiakasrekisteri pohjalta. Viranomaisten resurssit ja tarpeet kuitenkin poikkeavat jäteyhtiöiden tarpeista ja resursseita. Asiakasrekisteriin tietoja kerätään asiakaskorteille yksitellen, kun taas viranomaisrekisterissä käsitellään suuria tietomääriä ja seurataan suuria kokonaisuuksia. Forssan kaupungin jätelautakunnan alueella on noin kiinteistöä, joten tällä hetkellä massatarkasteluja ei ohjelmistoteknisistä syistä saada kaikilta osin toteutettuja, joten rekisteri vaatii edelleen ylimääräisiä henkilöstöresursseja tietojen manuaalista käsittelyä varten. Tämä myös hidastaa tietojen käsittelyä. Tietomitta Oy:n toimittama jätehuollon valvontarekisteri on Forssan kaupungin jätelautakunnan lisäksi käytössä myös muiden alueiden jätelautakunnilla, mm. Hämeenlinnassa, Kouvolassa ja Lahdessa. Forssan kaupungin jätelautakunta on yhteistyössä toisten alueiden jätehuoltoviranomaisten kanssa selvittänyt Tietomitta Oy:n toimittaman rekisterin ongelmia. Rekisteri on myös muiden käyttäjien, mm. Lahden ja Hämeenlinnan, näkemyksen mukaan vielä kehitysvaiheessa eikä rekisterin avulla voida tällä hetkellä tehdä aktiivisesti suuressa määrin tapahtuvaa jätehuollon valvontaa koko alueen osalta. Jätelautakunta on kuitenkin pystynyt seuraamaan jätehuoltotilanteen kehitystä alueella rekisterin avulla. Myös yksittäisten kiinteistöjen seuranta on jo tällä hetkellä mahdollista. Esteellisyys päätöksenteossa ja hyvän hallintotavan vastaisuus Valituksessa väitetään jätelautakunnan puheenjohtajan Timo Norrin olleen esteellinen päätöksenteossa ja sen valmistelussa. Asiassa 11

12 r Forssa sovellettavan hallintolain 28 :n 4 kohdan mukaan virkamies on esteellinen, jos hän on palvelussuhteessa tai käsiteltävään asiaan liittyvässä toimeksiantosuhteessa asianosaiseen tai siihen, jolle asian ratkaisusta on odotettavissa erityistä hyötyä. Timo Norri työskentelee myyntipäällikkönä Envor Biotech Oy:ssä, joka on jätettä kuljettavan yrityksen Envor Group Oy :n tytäryhtiö. Toisin kuin valituksessa väitetään, kuljetusjärjestelmäpäätöstä koskeneen lausunnon antoi Envor Group Oy eikä Envor Biotech Oy, jonka palveluksessa Norri työskentelee. Envor Biotech Oy:lle ei ole odotettavissa päätöksestä erityistä hyötyä, koska yhtiö on kotitalouksista ja kaupasta syntyvien biojätteiden, puhdistamolietteiden sekä erilaisten elintarviketeollisuuden sivutuotteiden käsittelijä. Valituksenalaiset päätökset eivät koske edellä mainittuja Envor Biotech Oy:n käsittelemiä jätteitä. Norrin asema yrityksessä ei ole sellainen, että hänelle olisi odotettavissa hyötyä kuljetusjärjestelmäpäätöksestä tai että hänellä olisi yrityksessä vaikutusvaltaa. Norrin työnkuvaan ei liity jätteenkuljetus eikä hän ole yhtiössä johtavassa tai vastuullisessa asemassa. Lisäksi Norri työskentelee yrityksessä vain osa-aikaisena. Hänen puolueettomuutensa asiassa ei ole muustakaan syystä vaarantunut. Päätös ei ole syntynyt virheellisessä järjestyksessä. Kuntalain (410/2015) 74 :n mukaan henkilö on vaalikelpoinen lautakuntaan, mikäli hän on vaalikelpoinen valtuustoon eikä ole pykälän 3 kohdan mukaan hallituksen tai siihen rinnastettavan toimielimen jäsenenä taikka johtavassa ja vastuullisessa tehtävässä tai siihen rinnastettavassa asemassa liiketoimintaa harjoittavassa yhteisössä, jos kysymyksessä on sellainen yhteisö, jolle asianomaisessa lautakunnassa tavanomaisesti käsiteltävien asioiden ratkaisu on omiaan tuottamaan olennaista hyötyä tai vahinkoa. Valituksessa väitetään, että Timo Norri olisi esteellinen toimimaan jätelautakunnassa puheenjohtajana. Kuntalain 74 :n nojalla Timo Norri on vaalikelpoinen lautakuntaan, koska hän ei toimi 3 kohdan mukaisesti yhtiön hallituksessa tai siihen rinnastettavan toimielimen jäsenenä eikä ole johtavassa ja vastuullisessa tehtävässä tai siihen rinnastettavassa asemassa Envor Biotech Oy:ssä. Norrin työnkuva ja asema yhtiössä eivät ole sellaisia, että ne täyttäisivät lain 74 :n edellytykset. Norri voi toimia jätelautakunnassa puheenjohtajana. Esimerkiksi ratkaisussa KHO /2200 henkilö, joka oli liiketoimintaa harjoittaman valtakunnallisen jätehuoltoyrityksen aluejohtaja, ei ollut vaalikelpoinen lautakuntaan. Tätä perusteltiin sillä, että henkilö oli kuntalain 74 :n 3 kohdan mukaisessa asemassa yrityksessä ottaen huomioon hänen asemansa ja tehtävien laatu. Lisäksi otettiin huomioon muun muassa kyseisen yrityksen harjoittaman liiketoiminnan laatu ja laajuus. Norri ei ole vastaavassa asemassa Envor Biotech Oy:ssä. Kunnittaiset arviot jätelain 37 :n edellytysten täyttymisestä 12

13 Forssa Kosken TI. kunta Kosken TI kunnan ympäristönsuojeluviranomaisen mukaan Kosken TI kunnan alueella ei ole esiintynyt roskaantumista jätteenkuljetusjärjestelmän tyypistä johtuen vuosiin. Ympäristönsuojeluviranhaltijan mukaan nykyinen kiinteistön haltijan järjestämäjätteenkuljetus on valvonnallisesti hankala koska kiinteistön omistajat itse tilaavat jäteastian tyhjennyspalvelut ja jätteenkuljetuksen tilaaminen saattaa helposti jäädä tekemättä. Jätelain mukaan kaikkien jätteenkuljettajien tulee toimitta tiedot jäteastiatyhjennyksistä jätehuoltoviranomaiselle joka merkitsee saamansa tiedot jätteenkuljetusrekisteriin. Rekisterin perustamistyö on lähes koko Suomessa ollut poikkeuksellisen haastava. Oletus kuitenkin on, että toimivan rekisterin avulla kaikkia jätteenkuljetuksia voidaan samanarvoisesti seurata viranomaisen rekisteristä, kuljetusjärjestelmästä riippumatta Ympäristönsuojeluviranomaisen mukaan jätehuollon valvontaa on toteutettu ainoastaan muutamissa yksittäisissä tapauksissa, jossa esimerkiksi uutta kiinteistönomistajaa on kehotettu liittymään järjestettyyn jätteenkuljetukseen. Kosken ympäristöterveysvalvonnasta vastaavan Liedon kunnan ympäristöterveyspalveluiden antaman lausunnon mukaan terveydensuojeluviranomainen ei ole saanut tietoonsa, että asumisessa syntyneen jätteen kuljetus tai siihen liittyvät seikat olisivat aiheuttaneet tilanteita, joista on aiheutunut tai saattanut aiheutua haittaa tai vaaraa ihmisten terveydelle. Someron kaupunki Someron teknisen lautakunnan mukaan monipuolisetjätehuoltopalvelut ja mahdollisuus kiinteistöittäiseen jätehuoltoon toteutuvat Somerolla. Jokaisella kiinteistöllä on mahdollisuus tehdä kiinteistökohtainen jätehuoltosopimus haluamansa yrityksen kanssa. Lausunnon mukaan Hämeenlinnan hallinto -oikeudessa vireillä ollut valitus on luonnollisesti aiheuttanut epävarmuutta kiinteistöjen omistajissa ja hidastanut kokonaisuudessaan siirtymistä Forssan kaupungin jätelautakunnan tekemän päätöksen mukaiseen järjestelmään. Somerolla on erittäin runsaasti vapaa-ajan asuntoja, joista osa sijaitsee vakituisen asutuksen läheisyydessä ja osa erillään vakituisesta asutuksesta. Valtaosa ns. paikkaavan järjestelmän käyttäjistä on 13

14 r Forssa vapaa-ajan asuntoja, joiden tuottaman jätteen määrä on selvästi vakituista asutusta pienempi. Kun jätehuollon ympäristövaikutuksia tarkastellaan kokonaisuutena, on näiden kiinteistöjen osalta perusteltua jatkossakin varata mahdollisuus käyttää usean kiinteistön yhteisastioita kiinteistökohtaisen jätehuollon rinnalla. Näin sekä ympäristölle että kotitalouksille jätehuollosta aiheutuva rasite jää mahdollisimman pieneksi. Koko kunnan alueella on tarjolla jätteen kuljetuspalvelua kattavasti ja luotettavasti sekä kohtuullisin ja syrjimättömin ehdoin. Somerolla toimii useita jätehuoltoyrityksiä, joten kiinteistönomistajilla on aito mahdollisuus kilpailuttaa jätteenkuljetuksensa. Jätehuoltoyritykset toimivat koko kunnan alueella, joten jokaisella somerolaisella kiinteistöllä on mahdollisuus hoitaa jätteidensä kuljetus kohtuullisin ja syrjimättömin ehdoin. Asiaa valmisteltaessa tekninen johtaja on esittänyt kunnalliseen jätteen kuljetusjärjestelmään siirtymistä. Someron teknisen lautakunnan esittelijä on todennut, että sekajätteen keräilyä on edelleen tarvinnut täydentää ns. kunnallisella paikkaavalla jätteenkuljetuksella, mikä kertoo hänen mukaansa siitä, että kuljetusjärjestelmä ei toimi koko kunnan alueella eikä palvelua ole koko kunnan alueella kyetty toteuttamaan kattavasti ja luotettavasti. Aiemmin voimassa olleiden Someron ympäristölautakunnan kokouksessa hyväksymien jätehuoltomääräysten 14 mukaan "Kiinteistö, joka ei ole liittynyt alueella järjestettyyn jätteenkuljetukseen ohjataan automaattisesti toimittamaan jätteensä aluekeräyspisteeseen jota ylläpitää Loimi -Hämeen Jätehuolto Oy. Järjestelmään liitetyltä kiinteistöltä peritään kunnan määräämää jätetaksan suuruista vuosimaksua ". Tämän liittämismekanismin puitteissa Loimi -Hämeen Jätehuolto Oy on kehotuskirjeen lähetettyään liittänyt kiinteistöt kunnan järjestämään ns. paikkaavaa jätteenkuljetusjärjestelmään. Someron teknisen lautakunnan esittelijä on korostanut olevan todennäköistä, että kunnan järjestämä jätteenkuljetus synnyttää vähemmän liikennettä ja aiheuttaa näin vähemmän myös päästöjä. Kuljetusten järjestäjän (kunta, yritykset ) lisäksi liikennöintimäärään vaikutta varmasti mm. se, mitä jätteitä kerätään, miten pieniin osiin (kunnalliset ) urakat pilkotaan, kuinka paljon liikennöitsijöitä (yrittäjiä) alueella on ja minkälaisella kalustolla (yksilokero - monilokero) jätteitä kerätään. Kunnan ympäristösihteeri on viranhaltijalausunnossaan huomauttanut, että kunnallisessa sekajätteen kuljetuksessa on joitakin merkittäviä etuja. Lausunnon mukaan kunnan järjestämässä 14

15 Forssa kuljetusjärjestelmässä kunta voidaan myös jakaa järkeviin aluekokoaluekokonaisuuksiin, joissa sekajätettä keräilisi vain yksi jätteenkuljetusyrittäjä. Näin turhilta ajoilta vältyttäisiin. Tässä järjestelmässä pystyttäisiin harvaan asutuilla ja huonokuntoisia teitä sisältävillä alueilla muodostamaan myös useamman kiinteistön käytössä olevia jätteenkeräyspisteitä. Tällaisia keräyspisteitä voidaan tietysti perustaa myös vapaaehtoisin kiinteistönhaltijoitten välisin sopimuksin tai tiekuntien toimesta, mutta varsinkin loma -asukkailta tulevien yhteydenottojen perusteella tämä on käytännössä usein erittäin hankalaa. Ympäristösihteerin mukaan kiinteistönhaltijan järjestämässä jätteenkuljetusjärjestelmässä ongelmana, että "kimppasopimuksiin" ei voida ketään velvoittaa, vaikka se joskus olisikin ainoa järkevä jätteenkeräys - ja kuljetustapa. On kuitenkin tärkeää, että paikalliset jätteenkuljetusyrittäjät pysyvät kilpailussa mukana, koska jätteenkuljetuksen kes-kittyminen vain harvoille suurille yrityksille ei ole eduksi kenenkään kannalta. Kunnan järjestämässä kuljetusjärjestelmässä kilpailutus tulisi järjestää hajautettuna siten, että alue jaetaan riittävän pieniksi urakka -alueiksi, jolloin pienetkin yritykset voivat osallistua kilpailuun. Lisäksi kilpailutus tulisi porrastaa siten, että urakka-alueita tulee kilpailutukseen muutamien vuosien välein, jolloin kilpailussa hävinnyt voi pian taas osallistua uuteen kilpailutukseen. Someron kaupunkia koskevan Forssan seudun hyvinvointikuntayhtymän terveysvalvonnan johtajan antaman viranhaltija lausunnon mukaan nykyinen käytössä oleva kiinteistön haltijan järjestämä jätteenkuljetus on toiminut kokonaisuutena ilmeisen hyvin. Terveys valvonnan tietoon ei ole tullut, että toiminnasta olisi ollut haittaa tai vaaraa ihmisen terveydelle tai ympäristölle. Someron kaupungin ympäristönsuojeluviranomainen on lausunnossaan todennut, että kunnallisen sekajätteen kuljetuksessa on joitakin merkittäviä etuja ja että kunta voitaisiin kunnan järjestämässä jätteenkuljetuksessa jakaa järkeviin osakokonaisuuksiin, jolloin alueittain olisi vain yksi keräilijä ja turhalta ajolta vältyttäisiin. Yhden liikennöijän malli vähentää ajoa jos yhden auton kapasiteetti riittää koko alueen jätteisiin ja alueelta kerätään vain niitä jätejakeita, joita yhdellä kertaa voidaan samaan kuormaan kerätä. Lähtökohtaisesti valittaessa kiinteistön haltijan järjestämää jätteenkuljetusta tulee jätelain 37 pykälään kirjattujen ns. laatuvaatimusten mukaan palvelua olla tarjolla kohtuullisesti ja syrjimättömin ehdoin. Tämän on taas katsottu tarkoittavan sitä, että kilpailua syntyy jos alueella liikennöi useampi kuin yksi yrittäjä. 15

16 e Forssa Loimaan kaupunki Loimaan kaupunki muistuttaa, että teknisen lautakunnan antama aiempi lausunto on edelleen voimassa. Lausunnon selostusosan mukaan kiinteistön haltijan järjestämä jätteen kuljetusmalli on toimiva ja koko kaupungin alueen kattava ja Loimaan alueella toimii riittävästi laadukkaita palveluja tarjoavia yrityksiä. Myös kiinteistön haltijan järjestämä jätteen kuljetus on osoittautunut hinnaltaan kilpailukykyiseksi verrattuna valtakunnan tason keskiarvoihin. Kaupunginhallitus toteaa lausunnossaan että jätelautakunnan päätöstä ei ole tarvetta kuljetusjärjestelmän osalta muuttaa, koska nykyisellä kiinteistönhaltijan järjestelmällä jätteenkuljetuksella jätelain 35 ja 37 :n mukaiset edellytykset täyttyvät. Kaupungin lausunnon mukaan useamman jätteenkuljetuspalveluja tuottavan yrityksen malli luo paremmat edellytykset kilpailulle palvelun laadun ja hinnan osalta. Kiinteistön haltijan järjestämä jätteen kuljetusmalli on toimiva ja koko kaupungin alueen kattava. Loimaan alueella toimii riittävästi laadukkaita palveluja tarjoavia yrityksiä. Loimaan kaupunki kuitenkin edellyttää, että nykyistä ns. paikkaavaa jätteenkuljetusta jatketaan. Loimaan ympäristösihteerin mukaan kuljetuspäätöstä ei ole syystä muuttaa, vaan perusteluja parantaa. Ympäristösihteerin mukaan jätelain edellytykset kiinteistön haltijan järjestämälle keräykselle kyllä täyttyvät. Liedon kunnan ympäristöterveyspalveluiden viranhaltijalausunnon mukaan terveydensuojeluviranomaisen tietoon ei ole tullut, että asumisessa syntyneen jätteen kuljetus tai siihen liittyvät seikat olisivat aiheuttaneet tilanteita, joista on aiheutunut tai saattanut aiheutua haittaa tai vaaraa ihmisen terveydelle. Loimi-Hämeen Jätehuolto Oy:n mukaan Loimaan kaupungin alueella 753 kiinteistöä on kunnan järjestämässä paikkaavassa keräilyssä. Näistä 495 kiinteistöllä jätehuolto on järjestetty jäteasemalle ja 258 kiinteistöllä on jäteastia omalla kiinteistöllä, jonka tyhjennyksestä huolehtii Loimi-Hämeen Jätehuolto Oy. Jätelain mukaista aluerajauksen perustuvaa poikkeamaa kiinteistöittäisen jätteenkuljetuksen ulkopuolelle rajaamiseksi ei ole alueella haettu. Siksi jätehuoltoviranomainen on esittänyt jäteyhtiölle että kiinteistöjen jätehuolto tulisi hoitaa päätöksenteon mukaisesti yrittäjien järjestämänä kiinteistöittäisenä jätteenkuljetuksena ja samalla paikkaavan järjestelmän laajamittainen ylläpito tulisi lopettaa. 16

17 r Forssa Paikkaavaan järjestelmään tulisi liittää kiinteistöjä valvontaviranomaivalvontaviranomaisen toimenpitein asianmukaisia toimia käyttäen. Jäteyhtiö on ilmoittanut haluavansa noudattaa ja kuulla laajamittaisen paikkaavan jättenkuljetujärjestelmän lopettamisessa kuntien tahtotilaa, joten jätehuoltoviranomainen on tiedustellut kaikilta kunnilta erillisenä kyselynä tarvetta laajamittaisen paikkaavan järjestelmän ylläpitämiseksi. Loimaan kaupunki on ilmoittanut, että se haluaa noudattaa päätöksentekoa (kiinteistön haltijan järjestämä jätteenkuljetus) mutta että myös kunnan järjestämää jätteenkuljetusta tulee ylläpitää. Jätelain mukaan kuljetusjärjestelmäpäätös voi koskea koko kuntaa tai joitakin rajattuja kunnan osia. Päätöstä ei kuitenkaan voida tehdä niin, että se samanaikaisesti ylläpitää ensisijaisena vaihtoehtona kahta järjestelmää yhdellä alueella. Tästä johtuen jätehuoltoviranomainen on uudelleen tiedustellut koskeeko laajamittainen paikkaustarve koko kuntaa vai vain jotakin kunnan osaa. Loimaan kaupunki on viranhaltijalausunnossaan tarkentanut että se haluaa että jätehuolto hoidetaan kiinteistön haltijan järjestämänä jätteenkuljetuksena ja ettei paikkaavaa jätteiden kuljetusjärjestelmää ei ole tarpeen aktiivisesti ylläpitää. Lausunnossaan Loimaan kaupunki myös muistuttaa että jäteaseman käytön lisäksi ns. paikkaava kuljetus tulee kuitenkin olla käytössä silloin, kun se syystä tai toisesta on tarpeen. Tämä on myös lainsäädännön mukainen velvoite. Oripään kunta Loimaan kaupungin ympäristösihteerin mukaan kuljetuspäätöstä ei ole syytä muuttaa, mutta päätös tulisi perustella paremmin. Ympäristösihteerin mukaan jätelain edellytykset kiinteistön haltijan järjestämälle keräykselle kyllä täyttyvät. Liedon kunnan ympäristöterveyspalveluiden antaman lausunnon mukaan terveydensuojeluviranomainen ei ole saanut tietoonsa, että asumisessa syntyneen jätteen kuljetus tai siihen liittyvät seikat olisivat aiheuttaneet tilanteita, joista on aiheutunut tai saattanut aiheutua haittaa tai vaaraa ihmisten terveydelle. Loimi-Hämeen Jätehuolto Oy on kertonut että se voi tarjota tarvittaessa ns. markkinaehtoista palvelua alueille. Loimi-Hämeen Jätehuolto Oy:n mukaan käytäntö on yleinen ja hyväksytty koko Suomessa. Loimi-Hämeen Jätehuolto Oy:tä voidaan siis pitää yhtenä yrityspalvelua tarjoavana yrityksenä, muiden alueen yritysten lisäksi. Liite. 17

18 e Forssa Loimi-Hämeen jätehuolto Oy on seurannut ja pitänyt kirjaa eri kunnissa liikennöivistä yrittäjistä. Loimi-Hämeen Jätehuolto Oy:n verkko-sivujen ( mukaan Oripään alueella liikennöivät Kuljetus ja Jätehuolto Mäkiö Oy, Lassila & Tikanoja Oy sekä Loimaan Seudun Ympäristöhuolto Oy. Jätehuoltoviranomainen on saanut Oripään alueen tyhjennystietoja Loimi-Hämeen Jätehuolto Oy:n lisäksi kahdelta yrittäjältä. Ypäjän kunta Ypäjän kunnanhallituksen mukaan jätelautakunnan päätöstä ei ole tarvetta kuljetusjärjestelmän osalta muuttaa, sillä nykyisellä, kiinteistönhaltijan järjestämällä jätteenkuljetuksella jätelain 35 ja 37 :n mukaiset edellytykset täyttyvät. Kunnanhallituksen mukaan nykyisellään käytössä oleva, useampia jätteenkuljetuspalveluja tuottava malli luo hyvät edellytykset kilpailulle palvelujen laadun ja hinnan osalta. Ypäjän kuntaa koskevan Forssan seudun hyvinvointikuntayhtymän terveysvalvonnan johtajan antaman viranhaltijalausunnon mukaan nykyinen käytössä oleva kiinteistön haltijan järjestämä jätteenkuljetus on toiminut kokonaisuutena ilmeisen hyvin. Terveysvalvonnan tietoon ei ole tullut, että toiminnasta olisi ollut haittaa tai vaaraa ihmisen terveydelle tai ympäristölle. Loimi-Hämeen Jätehuolto Oy:n antaman lausunnon mukaan Ypäjän kunnan alueella 187 kiinteistöä kuuluu kunnan järjestämään paikaavassa keräilyyn. Näistä 107 kiinteistöllä jätehuolto on järjestetty jäteasemalle ja 80 kiinteistöllä on jäteastia omalla kiinteistöllä, jonka tyhjennyksestä huolehtii Loimi-Hämeen Jätehuolto Oy. Koska jätelain mukaista aluerajauksen perustuvaa poikkeamaa kiinteistöittäisen jätteenkuljetuksen ulkopuolelle rajaamiseksi ei alueella ole haettu, on jätehuoltoviranomainen esittänyt jäteyhtiölle että kiinteistöjen jätehuolto tulisi hoitaa päätöksen teon mukaisesti yrittäjien järjestämänä kiinteistöittäisenä jätteenkuljetuksena ja samalla paikkaavan järjestelmän laajamittainen ylläpito tulisi lopettaa. Paikkaavana järjestelmään tulisi liittää kiinteistöjä vain valvontaviranomaisen toimesta asianmukaisia toimia käyttäen. Jäteyhtiö on ilmoittanut haluavansa noudattaa ja kuulla laajamittaisen paikkaavan jättenkuljetujärjestelmän lopettamisessa kuntien tahtotilaa, joten jätehuoltoviranomainen on tiedustellut kaikilta kunnilta erillisenä kyselynä tarvetta laajamittaisen paikkaavan järjestelmän ylläpitämiseksi. 18

19 r Forssa Ypäjän kunta on ilmoittanut että se haluaa noudattaa päätöksentekoa (kiinteistön haltijan järjestämä jätteenkuljetus ) mutta että myös kunnan järjestämää jätteenkuljetusta tulee ylläpitää. Jätelain mukaan kuljetusjärjestelmäpäätös voi koskea koko kuntaa tai joitakin rajattuja kunnan osia. Päätöstä ei kuitenkaan voida tehdä niin, että se samanaikaisesti ylläpitää ensisijaisena vaihtoehtona kahta järjestelmää yhdellä alueella. Tästä johtuen jätehuoltoviranomainen on uudelleen tiedustellut koskeeko laajamittainen paikkaustarve koko kuntaa vai vain jotakin kunnan osaa. Ypäjän kunta on vielä terkentanut että se haluaa että jätehuolto hoidetaan kiinteistön haltijan järjestämänä jätteenkuljetuksena ja ettei paikkaavaa jätteiden kuljetusjärjestelmää ei ole tarpeen aktiivisesti ylläpitää. Ypäjän tekninen lautakunta on myös esittänyt, että kunnan paikkaava järjestelmä laajamittaisena päättyy kun kiinteistön haltijat ovat tehneet sopimuksen jätteiden kuljettamisesta. Forssassa Marja Rantanen jätehuoltopäällikkö 19

20 tietomitta TARJOUS 1/ Forssan Kaupunki Jätelautakunta JHL Rakennusrekisterin siirto Loimi -Hämeen Jätehuollosta Jätelautakunta haluaa siirtää ylläpidettäväkseen Loimi-Hämeen Jätehuollon toiminnanohjausjärjestelmän osana olevan rakennusrekisterin. Rakennusrekisteri on osa JHL järjestelmää. Jätelautakunnan osoittamalle palvelimelle rakennetaan JHL ohjelmistokokonaisuus, jossa voidaan käyttää rakennusrekisteriä jätehuollon valvontaan. JHL Ohjelmisto o perusohjelmisto alustaksi rakennusrekisteriä varten. JHL Rakennusrekisterimoduli jo hankittu SQL tietokantaohjelmisto - Pervasive V11. workgroup 5 000,- 350,- Tietomitta Oy Klovinpellontie 3 p www. tietomitta.fi Espoo info@tietomitta.fi