Parhaita käytäntöjä jakamassa: Kääntämisen ja tulkkauksen opetusmenetelmävaranto

Transkriptio

1 Parhaita käytäntöjä jakamassa: Kääntämisen ja tulkkauksen opetusmenetelmävaranto Päivi Kuusi Anne Rautiainen Minna Ruokonen Peda-forum

2 Sisältö 1. Mitä kääntäminen on? 2. Kääntäjänkoulutus Suomessa 3. Esimerkkejä verkkoalustojen hyödyntämisestä opetuksen tukena 4. Kääntämisen ja tulkkauksen opetusmenetelmävarannon esittely Huom: Dioja on muokattu esityksen jälkeen, jotta ne ovat luettavissa itsenäisenä kokonaisuutena. Kuusi, Rautiainen, Ruokonen

3 Mitkä näistä ovat hyviä käännöksiä? Hei, kaikki! Simmons lausui juuri lannistavan sanan! * *Suom. huom. Lannistava sana viittaa tunnettuun yhdysvaltalaiseen cowboylauluun Home on the Range (1873), mukaillen suomentanut Aukusti Simojoki nimellä Kotini. Cowboyn laulu. Kaverit hei! Romppainen päästi juuri tuiman äänen. Me oomma meiltä, mutta tuo on meirän krannista! Hey, everyone! Simmons here just uttered a discouraging word! Lähde: Larson (1993: 60) Käännökset MR Sanokaa mitä sanotte, mutta Reiska ei oo oikea cowboy! Kuusi, Rautiainen, Ruokonen

4 Oikea vastaus: kaikki! Se, mikä on hyvä käännös, riippuu siitä, mihin tarkoitukseen, mihin tilanteeseen ja millaisille lukijoille käännetään (ns. skoposteoria, ks. Vehmas-Lehto 1999: 90-99; Jänis 2001/2007) Alaviitteellinen käännös: sopii klassikkolaitokseen, jossa tärkeintä on kertoa käännöksen lukijoille, mihin alkutekstissä viitataan, mihin sen huumori perustuu Romppainen päästi juuri tuiman äänen : viittaa Aukusti Simojoen suomennokseen: Kodin tahdon, min tanhuilla puhvelit nään, / missä peurat ja gasellit käy, / missä kauaksi tuimista äänistä jään, /missä myrskyn ei pilviä näy. Suomennos esiintyy koulun laulukirjoissa (esim. Siukonen 1957: ; Pohjola & Cederlöf 1967: ; Sallinen ym. 1977/1987: 191) ehkä tuttu vanhemmille ikäluokille? Kuusi, Rautiainen, Ruokonen

5 Me oomma meiltä : mukaelma eteläpohjalaisesta sananparresta Minoon meiltä ja muut on meirän krannista hyvä käännös eteläpohjalaiseen lehteen Reiska ei oo oikea cowboy : viittaa J. Karjalaisen Kolme cowboyta -lauluun (1981) hyvä käännös 1980-luvun suomalaiselle yleisölle Se, miten käännetään, riippuu tilanteesta ja lukijoista hyvä kääntäjä osaa tuottaa erilaisia käännöksiä eri tilanteisiin kääntämisessä tarvitaan paljon muutakin kuin (vieraan) kielen taitoa Lisäksi käännösprosessi on monimutkaisempi kuin maallikot usein ajattelevat: Kuusi, Rautiainen, Ruokonen

6 Käännösprosessi (ks. seuraava dia) Perinteinen käsitys (oranssit laatikot) Kääntäjä vain kääntää (ehkä sanakirjoja apuna käyttäen) Nykykäsitys (ks. esim. Gouadec 2009: 59-85, ; Jones 2011: 58, 174) Kääntäminen on prosessi, jossa on monta vaihetta ja monta eri toimijaa projektinhallinta korostuu Eniten aikaa vie usein tiedonhaku: aiheeseen perehtyminen, termien selvittäminen jne. Lähteinä tietokannat, erikoisalojen tekstit, termipankit, asiantuntijat ym. pelkät sanakirjat eivät riitä! Sähköisten työkalujen hallinta muuttuu koko ajan tärkeämmäksi Käännösmuistiohjelmat, terminhallintaohjelmat ym. Kuusi, Rautiainen, Ruokonen

7 Muokkaus palautteen perusteella Asiakkaan yhteydenotto Lähtötekstin ja toimeksiannon analyysi Palaute asiakkaalta, lukijoilta Kyky tuottaa erilaisia käännöksiä eri tarkoituksiin, eri vastaanottajille Kielitaito, kulttuurien tuntemus, erikoisalojen tuntemus Projektinhallinta Työnjako, aikataulutus Käännöksen palautus Kyky hakea ja arvioida tietoa nopeasti eri lähteistä Tiedonhaku Tekninen viimeistely, esim. layout Työkalujen hallinta Kääntäminen Muokkaus Oikoluku, asiantuntijapalaute Tiedonhaku, muokkaus Kuvan lähde: 7

8 Mitä taitoja kääntämisen opettaja tarvitsee? Opetettavien taitojen skaala on laaja (ks. esim. EMT 2009) Lähtö- ja kohdekielen taito vain yksi osa-alue Keskeistä kyky tuottaa tekstejä eri tarkoituksiin ja erilaisille vastaanottajille sekä tiedon hankkiminen, arviointi ja soveltaminen Kääntämisen ope aminen kielten ope aminen Kääntämisen opettajan haasteita: Kehitettävä toimivat menetelmät eri osakompetenssien opettamiseen Käännätetään tekstejä eri aloilta (lääketiede, laki, tekniikka, kaunokirjallisuus, tv-tekstitykset ), joihin opettajan on perehdyttävä Keskeisin haaste: tukea opettamiseen ja erityisesti opetusmenetelmiin on tarjolla niukasti Kuusi, Rautiainen, Ruokonen

9 Kääntämisen opettajaksi vain kantapään kautta? Kääntäjien koulutus Suomessa alkoi 1960-luvulla kieli-instituuteissa Yliopistoihin koulutus siirtyi 1981 Helsinki, Tampere, Turku, UEF, Vaasa Käännöstiede erkani kielen- ja kirjallisuudentutkimuksesta itsenäiseksi tieteenalaksi 1980-luvulla Kääntämisen ja tulkkauksen opetusta tutkittu vasta viime vuosikymmeninä (esim. The Interpreter and Translator Trainer 2007 ) Tutkimus painottunut kääntäjän kompetenssien, ei opetusmenetelmien tutkimukseen (Alho 2011) vain vähän tutkimustietoa menetelmistä Kääntäjänkoulutuksen rakenteita on viime vuosina muutettu (Ruokonen 2008); samalla yliopistojen uudistukset ja supistuspaineet syövät voimavaroja ja työaikaa (Merimaa 2014) Kuusi, Rautiainen, Ruokonen

10 Ratkaisu aikapulaan: opetusmateriaalit verkkoon? Viime vuosina useita projekteja, jotka tähtäävät opetusmateriaalien yhteisölliseen kehittämiseen ja jakamiseen verkossa: Koulutuksen pilviväylä: OKM:n projekti opetusmateriaalien jakeluun ja yhteisölliseen kehittämiseen, pilotointi 2014 Ehdotus Opitan-opetusmateriaalipankista (Opettaja 15-16/2014: 15) Voitti OAJ:n ideakilpailun oppimisen ilosta opettajasarjassa Yritys- ja työelämämateriaaleja: Kuusi, Rautiainen, Ruokonen

11 Entäs ne menetelmät? Kääntämisen opettajan näkökulma: Materiaaleista ei ole pulaa (= käännätettäviä tekstejä riittää) Mutta miten kääntämistä pitäisi opettaa? Tutkimustietoa kääntämisen opetusmenetelmistä on niukasti. Idea perustaa Kääntämisen ja tulkkauksen opetusmenetelmävaranto Alustana Päätavoitteet: opetusmenetelmien yhteisöllinen kehittäminen, opettajien vertaistuki Nykytila (06/2014): perustettu 02/2014, käyttäjiä 30 (kääntämisen opettajia Suomen yliopistoissa noin 70), opetusmenetelmäkuvauksia 26 Vrt. OPH:n Hyvät käytännöt -sivusto: menetelmiä mm. opetuksen ja oppimisen tueksi, verkostoitumiseen, opetushenkilöstön kouluttamiseen ja arviointiin. Kuusi, Rautiainen, Ruokonen

12 Kuusi, Rautiainen, Ruokonen

13 Kaksi esimerkkiä opetusmenetelmäkuvauksista (diat 14 ja 15) Perinteinen tapa Edut: opiskelijalle runsaasti henkilökohtaista palautetta opettajalta Haitat: ajallisesti kuormittava opettajalle (yhden opiskelijan puolen sivun käännöksen korjaaminen ja kommentointi vie vähintään puoli tuntia; opiskelijoita yhdessä ryhmässä 10 15) Korjatkaa itse! Edut: vähentää opettajan työtaakkaa, aktivoi opiskelijoita paikantamaan käännöksen ongelmakohdat itse Haitat: käännöksiä ei ehditä käsitellä yhtä perusteellisesti, opiskelijalle vähemmän henkilökohtaista palautetta opettajalta Kuusi, Rautiainen, Ruokonen

14 Kuusi, Rautiainen, Ruokonen

15 Kuusi, Rautiainen, Ruokonen

16 Haasteita Miten sitouttaa käyttäjät? Eräs esitelmän kuulijoista kertoi, että vastaava eurooppalaisen tason (eri alan) hanke kuivui kokoon, koska käyttäjät eivät halunneet jakaa omia menetelmiään muille. Yleisöstä mainittiin myös Peda-muisti, jonka oli tarkoitus toimia opetuksen kehittäjien tietopankkina ja auttaa jakamaan hyviä käytäntöjä; sivut ovat kuitenkin tällä hetkellä poissa käytöstä. Kääntämisen ja tulkkauksen opettajien sitouttamisessa auttaa, että yhteisö on Suomessa tiivis eikä varannossa jaeta esim. luentodioja. Tämä toivottavasti rohkaisee osallistumaan. Käyttöoikeudet: kaikille avoin vai rajattu (kirjautuminen yliopiston tunnuksilla)? Tällä hetkellä rajattu, käytäntöä pohdittava käyttäjien kanssa Kääntäjän ammatti ei ole suojattu (toisin kuin esim. opettajan), ja joissakin yliopistoissa kielten oppiaineissa tarjotaan yksittäisiä käännöskursseja. Halutaanko tätä suuntausta rohkaista tarjoamalla menetelmät kaikkien käyttöön? Tosin, kuten yleisöstä kommentoitiin, kyse on myös asenteesta: haluammeko olla mustasukkaisia omasta osaamisestamme vai amerikkalaiseen tapaan ylpeitä siitä? Kuusi, Rautiainen, Ruokonen

17 Kirjallisuutta Alho, Marjut (2011) Miten erikoisalojen tekstien kääntämistä opetetaan ja toimiiko opetus? Teoksessa Nissilä, Niina & Nestori Siponkoski (toim.) VAKKI-symposiumi XXXI: Kieli ja etiikka. Vaasan yliopiston käännösteorian, ammattikielten ja monikielisyyden tutkijaryhmän (VAKKI) julkaisut 38, Vaasa: Vaasan yliopisto, EMT 2009 = European Master s in Translation -asiantuntijoiden määrittelemät ammattikääntäjien kompetenssit (Competences for professional translators). Ks. Gouadec, Daniel (2009) Translation as a Profession. Amsterdam & Philadelphia: John Benjamins. Jones, Francis R. (2011) Poetry Translating as Expert Action. Amsterdam & Philadelphia: John Benjamins. Jänis, Marja (2001/2007) Kääntämisen laatu. Teoksessa Oittinen, Riitta & Pirjo Mäkinen (toim.) Alussa oli käännös. Tampere: Tampere University Press, Mauranen, Anna ym. (2007) Opetusmateriaalia kääntämisestä. Ks. Merimaa, Juha (2014) Yliopistojen työhyvinvointi vaikuttaa parantuneen. Acatiimi 1/2014, Ruokonen, Minna (2008) Minne menet, kääntäjänkoulutus? Muuttuvat sisällöt ja menetelmät. Työpajaraportti. Teoksessa Hekkanen, Raila, Esa Penttilä & Nestori Siponkoski (toim.) MikaEL: Kääntämisen ja tulkkauksen tutkimuksen symposiumin verkkojulkaisu 2. Vehmas-Lehto, Inkeri (1999) Kopiointia vai kommunikointia? Johdatus käännösteoriaan. Helsinki: Finn lectura. Kuusi, Rautiainen, Ruokonen

18 Esimerkkien lähteet Annala, Sointu, Erkki Pohjola & Aulis Sallinen (1977/1987) Musica 3-4: Tie musiikkiin. [11., muuttamaton painos.] Helsinki: Fazer. Larson, Gary (1993) The Far Side Gallery 4. Kansas City: Andrews McMeel Publishing. Pohjola, Erkki & Egil Cederlöf (1967) Musica 2: Tie musiikkiin. [4., muuttamaton painos.] Helsinki: Fazer. Siukonen, Wilho (1957) Nuorten laulukirja ja koululaisen musiikkitieto. [5., tarkistettu painos]. Helsinki: Otava. Kuusi, Rautiainen, Ruokonen