Vaikuttavuuden haaste. Kehittämispäällikkö Laura Yliruka Lahti. sosiaalityössä
|
|
- Hannu Elstelä
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Vaikuttavuuden haaste Kehittämispäällikkö Laura Yliruka Lahti sosiaalityössä
2 Teemat Vaikuttavuus luonnehdintoja ja historiaa Ulkoiset perustelut/vaateet Sisäiset perustelut Miten vaikuttavuuden haastetta ratkaistu sosiaalityössä?
3 Vaikuttavuudesta on tullut viime vuosikymmenten aikana sana, jota pera a nkuulutetaan kaikissa julkisen sektorin toiminnoissa. Sosiaalialallakaan vaikuttavuudesta puhumisesta ei voi va lttya, koska siita puhutaan jatkuvasti ja kaikkialla (Pohjola & al. 2011, 7).
4 Vaikuttavuuden määritelmiä Vaikuttavuudella tarkoitetaan usein erilaisia asioita, ja vaikka vaikuttavuutta korostetaan nykya a n yhteiskuntapolitiikassa ja kaikessa julkisen hallinnon toiminnassa, ei ole olemassa yksiselitteista vastausta siihen, mita vaikuttavuudella aina kulloisessakin asiayhteydessa tarkoitetaan (Rajavaara 2007, 17).
5 Vaikuttavuuden ka sitteen na kyva ilmaantuminen julkiseen hallintoon ja yhteiskuntapolitiikkaan 1980-luvun lopulla 1) Globaalin, paikallisen ja kansallisen hallinnan muutokset, 2) globaalin kilpailutalouden ehdoilla toimivan uusmanageristisen hallinnoinnin vakiintuminen julkisen sektorin toimintaan, 3) hyvinvointivaltion toimijoiden vastuullistaminen uudenlaisten tilivelvollisuutta korostavin keinoin, 4) hyvinvointivaltion rahoituksen ongelma 5) vaikutusten kysymysten merkityksellisyyden korostumisesta hyvinvointipalveluissa ja hyvinvointialojen ammatillisissa keskusteluissa (Rajavaara 2007, 177.)
6 Tuloksellisuuden 4 perusulottuvuutta (VM:n mukaan) Vaikuttavuus: toiminnan tavoitteeksi asetettujen yhteiskunnallisten tilojen aikaansaamisen aste. Tuottavuus ja taloudellisuus: tuottavuus on tuotosten ja panosten suhde, kun panokset ilmaistaan rahana. Taloudellisuutta voidaan ilmaista mm. yksikko kustannuksina. Aikaansaannoskyky (ei termina vakiintunut): sisa lta a laadun; voidaan ma a ritella osa-alueiden, osaaminen, innovatiivisuus, viihtyvyys, tyo motivaatio ja tyo kyky kautta. Kuvaa organisaation, tyo yhteiso n ja henkilo sto n kykya aikaansaada tuloksellisuutta. Palvelukyky: kuvaa asiakaspalvelun toimivuudelle ja laadulle asetettujen tavoitteiden toteutumisen astetta.
7 Vaikutukset Vaikutuksella kuvataan seurausta (effect, impact, influence). Vaikutus on yhta kuin toiminnasta syntyneet seuraukset. Toiminnasta syntyy tahdottujen, tavoiteltujen vaikutusten ohella usein myo s ei-tavoiteltuja vaikutuksia. Vaikutukset voivat olla suoria tai ne voivat syntya va lillisesti, esimerkiksi raskaana olevan a idin hyvinvoinnin vaikutuksena myo s syntyma to n lapsi voi hyvin. Toiminnasta syntyneita va litto mia vaikutuksia voidaan tarkastella heti palvelun toteutumisen ja lkeen. Toiminnan pitemma n aikava lin vaikutuksia voidaan seurata ja arvioida erilaisilla aikaja nteilla, esim. puolen vuoden - vuoden pa a sta, tai koko ela ma nkaarella.
8 Kohti vaikuttavuutta? Myönteiset ja odotusten mukaiset vaikutukset ennakoivat vaikuttavuutta Esim. asiakkaan toimintakyky vahvistuu: nuori jaksaa pitää huolta itsestään (ts. syntyy motivaatio muutokseen) Kielteiset ja odottamattomat vaikutukset voivat osoittaa, että työn lähtökohdat (ohjelmateoria) ovat virheelliset Esim. asiakaskohderyhmää ei tavoiteta Esim. asiakas ei saavu vastaanotolle
9 Johtopa a to ksena voisi todeta, etta vaikuttavuus syntyy tai pahimmassa tapauksessa ja a syntyma tta - siella, missa pa a to kset ja tyo tehda a n. Hyvinvointi vaatii osaamisen ja tyo paikan asioihin vaikuttamismahdollisuuksien parantamista, mahdollistavaa, voimaannuttavaa johtamista. Sanalla sanoen tilaa osata, tehda ja ottaa vastuuta. Mutta se onkin sitten jo taas uusi tarina... (Petrow 2011, Valtion työmarkkinalaitos)
10 Vaikuttavuus Vaikuttavuus on palveluprosessien/ ohjelmien/ tukitoimien kykyna saada aikaan haluttuja (eli tavoiteltuja) vaikutuksia. Ta llo in on tiedetta va kaksi asiaa: 1) mita vaikutuksia on syntynyt ja 2) minka laisin menetelmien na ma ovat syntyneet. Ta ma n ja lkeen voidaan vasta pa a tella mika la a ke oli tepsiva, eli vaikuttava. Kustannusvaikuttavuus: mita on saatu aikaan (tuloksia/vaikutuksia) ja millaisin kustannuksin. Edellytta a siis vaikutuksen kuvaamista seka sen aikaansaamiseksi syntyneiden kustannusten yksilo imista.
11 Realistinen vaikuttavuustutkimus Mikä toimii, kenen kohdalla, missä tilanteessa. Eli menetelmä ei ole yksistään vaikuttava, vaan se on sitä tiettyjen mekanismien kautta.
12 Relationaalinen vaikuttavuustutkimus Menetelmä ei ole itsessään vaikuttava, vaan se on sitä tietynlaisessa sosiomateriaalisessa verkostossa.
13 Vaikutuksista vaikuttavuuteen Vaikutusten ja vaikuttavuuden ero: esimerkkinä polkupyo ra lla ajon opettelu. Ohjelmateoria: harjoittelun ja vanhempien tuen avulla 5-vuotias Venla oppii ka ytta ma a n pyo ra a kulkuva lineena turvallisesti. Ta ma n tekemisen vaikutuksia voivat olla muiden leikkien sivuun ja a minen, a idin hymy osaamisen edistyessa, rikkimenneet housunpolvet, riemunkiljahdukset, itsetunnon kohoaminen ja liikkuma-alan laajeneminen. Jotkut na ista vaikutuksista ennakoivat vaikuttavuutta eli sita, etta Venla oppii ajamaan polkupyo ra a. (Nina K. Hyttinen 2007).
14 Mitä on vaikuttava sosiaalityö? Sosiaalityo n modernin ajan kolme kivijalkaa huolto, kontrolli ja hoiva (care, control and cu- re) voidaan na hda olevan murenemassa. Vaarana on, etta postmodernissa ajassa modernismin lupaukset ja rjestyksesta, varmuudesta ja turvallisuudesta eiva t ena a pa de. (Howe 1994.) Vaikuttavuus on toiminnan tavoitteeksi asetettujen yhteiskunnallisten tilojen aikaansaamisen aste?
15 Mary Richmond (1917) Vaikka sosiaalityön merkitys yhteiskunnalle hyödyllisenä ammattina onkin tunnustettu, sosiaalityöntekijää vaivaa se, ettei suuri yleisö osaa erottaa sitä, mitä sosiaalityöntekijät työssään yrittävät tehdä, ja mitä tosiasiassa saavat tehdyksi. Tehdä hyvää on ollut vanha fraasi, jolla sosiaalipalvelujen merkitystä on kuvattu. Tämä suorastaan kerjää lisäkysymyksiä, kuten myös uudet käsitteet sosiaalipalvelu ja sosiaalityö. Siksi on tarpeen, etteivät sosiaalityöntekijät vaadi työlleen arvostusta vain hyvien pyrkimystensä nojalla. Meidän tulisi saattaa heidän vilpittömät yrityksensä kriittisen tarkastelun kohteeksi ja meidän tulisi rohkaista heitä mittaamaan työtään parhailla mahdollisilla välineillä, joita kokemus täydentää mittareilla, jotka nyt ovat epätäydellisiä, mutta jotka vähitellen kehittyvät ammatilliseen mittaansa.
16 Vaikuttavuuden mittausta väärillä mittareilla? Yksinkertaisesti sanottuna ta ssa vaikuttavuuskritiikissa on kyse siita, etta sosiaalityo ntekija t kokevat, etta sosiaalityo n vaikuttavuutta mitataan nykyisin liikaa numerotiedolla, joka ka tkee taakseen paljon laadullista vaikuttavuustietoa taakseen. Sosiaalityo ntekija t kertovat, kuinka vaikuttavuutta mitataan liiaksi talouspainotteisia mittareita ka ytta ma lla. Ta llaisia ovat muun muassa sosiaalityo n kustannussa a sto t. Sosiaalityo ntekijo iden mukaan ta ma nkaltaiset mittarit suhtautuvat ika a n kuin ihmisiin liian instrumentaalisesti, ja asiakkaat na hda a n niissa vain sa a stettyina tai lisa a ntyneina kustannuksina. (Rautavuo 2014).
17 Mittareita sosiaalityöhön? Sosiaalityöhön on kehitettävä sosiaalityöspesifejä ja erilaisiin konteksteihin sopivia vaikuttavuuden arvioinnin mittareita. Muutoin on vaarana, että työn vaikutuksia arvioidaan muiden kuin sosiaalityön edustajien luomien kriteerien avulla. Ilman toimivia välineitä sosiaalityössä on vaikea perustella, miksi sosiaalityössä korostetaan esimerkiksi resursseja enemmän kuin muilla aloilla. Sosiaalityön vaikuttavuuden arvioinnin on annettava tietoa myös työntekijän käyttämien työmenetelmien ja valtaistumisen välisistä yhteyksistä. Vasta tällöin sosiaalityössä voidaan päästä käsiksi valtaistumisen vaikuttavuuden arviointiin. (Kivipelto & Kotiranta 2011)
18 Minne olemme matkalla?
19 Ajassa liikkuvia teemoja (mukaillen Gillian Ruch 2013)
20 Järkeilytyyleillä erilaiset totuuskriteerinsä (Rajavaara 2007) Järkeilytyylit suuntaavat tiedonmuodostusta ja lohkovat todellisuutta oman sisäisen logiikkansa pohjalta. Kukin järkeilytyyli luo omat totuuskriteerinsä. (Rajavaara 2007, 188). Järkeilytyylejä ei voi tieteellisesti kumota toisesta järkeilytyylistä käsin. Kyse on sosiaalisesta kamppailusta, valtataistelusta. Hän nostaa esiin kahdeksan vaikutusten arvioinnin järkeilytyyliä: tilastollinen, tavoiteperusteinen, tarveperusteinen, kokeellinen, vuorovaikutteinen, tuloksellisuuden ja auditoinnin sekä näyttöperusteinen järkeilytyyli. Rajavaara nostaa esille vuorovaikutteisen ja näyttöperusteisen välisen kamppailun. Tällä hetkellä projekteilta ja myös perustoiminnalta vaaditaan yhä enenevässä määrin näyttöperusteisuutta. Vuorovaikutteisen järkeilytyylin piirteitä kuvaavat Rajavaaran mukaan yhteinen toiminta, osallistuminen, dialogisuus, vaikutusten käsitteinä käytetään onnistumista, merkityksiä ja edellytyksiä, perusteluna yhteisen toiminnan kehittämistä. Näyttöperusteisessa vaikuttavuutta kuvataan näyttönä.
21 Vaikuttava sosiaalityö? Yhteiskuntarauha säilyy? Kukaan ei kuole? Lapsi kasvaa aikuiseksi turvallisessa kodissa? Kenen näkökulmasta vaikuttavaa? -asiakkaan mielestä? -johdon mielestä? -politiikkojen mielestä? -suuren yleisön mielestä?
22 Vaikuttavuus sosiaalityö? Miten aihe puhuttelee minua? Miksi on tärkeää, miksi kenties ei? - porinahetki naapurin kanssa.
23 Miten vaikuttavuuteen voi pyrkiä sosiaalityössä? 1. Tiedämme jo asiakastyön vaikuttavista elementeistä. Vahvista niitä! 2. NPK= mitä tiedetään tutkimuksesta? Näytön hierarkia. Ammattilainen seuraa näyttöön perustuvan käytännön prosessia. 3. Näytöllä informoitu käytäntö (NIK). Laajempi näytön käsite. Edelleen tiukka näytön hierarkia. 4. Vaikuttavaksi todetut käytännöt. Vaikuttavuustutkimuksiin käytännöt (kuitenkin ns. dodo-lintukritiikki) perustuvat 5. Sosiaalityön reflektiivinen käytäntö hakee tutkimuksesta tukea, mutta ei välttämättä hyödynnä ennalta määriteltyä näytön hyödyntämisen prosessia. 6. Postmoderni käytäntö rekonstruoi, haastaa kysymyksenasettelua, on herkkä valta-asetelmien, luokittelujen ja ennalta määriteltyjen käsitysten suhteen. 7. Todellisten asiakasprosessien seuranta, tapauskohtainen arviointi(esim. Avain-mittari). Paikannetaan mikä toimii, kenen kohdalla ja miksi kvantitatiivinen lähestymistapa. 8. Kvalitatiivinen vaikutusten seuranta (Kuvastin).
24 Näyttöön perustuva terapia Aitous, liittoutuminen, empatia, yhteiset tavoitteet ja konsensus, positiivinen palaute ja vahvistus, asiakkaan palautteen aktiivinen hakeminen, vastatransferenssin kanssa työskentely keskeisiä työn vaikuttavuutta parantavia tekijöitä. Ovat asiakassuhteen elementtejä, joita opetettu jo kauan sosiaalityön koulutuksessa.
25 Tietoyhteiskunnan ongelmat vaativat uutta ja perusteellisempaa tietoa, jotta ne voitaisiin ratkaista. Ta ma edellytta a myo s uudenlaisia tapoja tuottaa ja ka ytta a tietoa. Tyo n vaikuttavuuden parantaminen on profession jatkuva tehta va, ja ka yta nto jen kehitta minen on yksi keskeinen elementti ta ma n tehta va n onnistuneelle toteuttamiselle. Vaikuttavuuden arviointi tukee sosiaalityo n kehitta mista, lisa a tiedontuotantoa, kiinnitta a huomion asiakkaiden kokemuksiin ja sita kautta lisa a asiakkaiden osallisuutta. Sosiaalityo n vaikuttavuuden arviointi nostaa esiin myo s kysymyksen siita, miten sosiaalityo pystyy vaikuttamaan epa oikeudenmukaisuutta tuottaviin ka yta nto ihin (Kemppainen 2010, 146 ks. myo s Kivipelto 2008, 21).
26 Lapin sosiaalityo n kehitta misyksiko n aikana yhdessa kunnassa kehitta mistyo n kohteen oli nuorten aikuisten ela ma ntilanteen parantaminen. Kaikille pa a tettiin tehda kunnollinen tilannearvio ja suunnitelma, joihin ei normaalisti ollut aikaa. Yksi sosiaalityo ntekija totesi suunnitelman tehtya a n ta ha n tapaan: Olen tyo skennellyt ta ma n nuoren kanssa usean vuoden ajan. Nyt tieda n ha nen ela ma sta a n paljon enemma n ja nyt ymma rra n, miksi emme ole onnistuneet tyo skentelyssa. Sosiaalityo ntekija n sitaatti hera tta a pohtimaan, etta tehda a nko sosiaalitoimistoissa oikeita asioita ja oikeassa ja rjestyksessa? Voitaisiinko suunnitelmallisella vuorovaikutusintensiivisella tyo lla parantaa sosiaalityo n vaikuttavuutta? (Kemppainen ym. 2010, 88)
27 Kemppainen ym Sosiaalitoimistojen tyo ka yta nno t eiva t na ytta ydy kovin suunnitelmallisina. Tyo ntekija t tieta va t ainoastaan viidenneksella asiakkaistaan olevan tilannearvion tai suunnitelman tehdyn viimeisen vuoden aikana. Va ha iset kasvokkaiset kontaktit eiva t tue suunnitelmallisen tyo n toteuttamista. Vaarana on, etta asiakkaan osallisuuden va ha isyys johtaa tilannearvioiden ja suunnitelmien tekemiseen vain harvoille ja valikoiduille asiakkaille. Suunnittelematon tyo voi myo s johtaa niukkaan vuorovaikutukseen, asiakkaan osallisuuden va ha isyyteen ja heikkoon vaikuttavuuteen. Asiakkaiden kohtaamattomuudesta voi myo s seurata, etta suunnitelma on tyo ntekija n eika asiakkaan suunnitelma. (134).
28 Ohjelmateoriassamme esitimme, etta vaikuttavan sosiaalityo n edellytys on vuorovaikutuksellinen, suunnitelmallinen, asiakasta osallistava tyo tapa, minka toteutuksesta vastaa ammattitaitoinen ja riitta va sosiaalialan henkilo sto, joka tutkii omaa tyo ta a n. Analysoimamme empiirisen aineiston perusteella laatimamme ohjelmateoria na ytta isi olevan oikean suuntainen. (Kemppainen ym. 2012).
29 Vaikuttavuuden seurantaa Erityista huomiota on kiinnitetta va asiakkaiden omiin arvioihin tyo n vaikuttavuudesta ja ela ma ntilanteiden muuttumisesta pitka kestoisesti. Ta ma edellytta a, etta asiakkaan tilanteesta kera ta a n tietoa tapauskohtaisesti koko asiakasprosessin ajan. (Kemppainen ym. 2012, 138)
30 Mitä tiedämme vaikuttavuudesta tähän mennessä? AVAIN-mittarilla kootun tiedon avulla on esimerkiksi saatu tukea havainnoille, että talousvaikeuksista kärsivien asiakkaiden kohdalla tilannetta saadaan parhaiten eteenpäin käyttämällä useita, asiakkaan tavoitteiden saavuttamista tukevia menetelmiä. Pelkkä taloudellinen tuki ei auta asioiden eteenpäin viemisessä vaan lähinnä pitää tilannetta ennallaan. (Kivipelto ym. 2013b.)
31 Vuorovaikutuksellisuus Vaikuttava läheisneuvonpito Suunnitelmallisuus Osallisuus La heisneuvonpidon vaikuttavuuden muodostuminen asiakasna ko kulmasta (Lehtinen & Väänänen 2013)
32 Läheisneuvonpidon vaikuttavuus Läheisneuvonpidon vaikuttavuus jakautuu tutkimustuloksissamme kolmeen osa-alueeseen: suunnitelmallisuuteen, osallisuuteen ja vuorovaikutuksellisuuteen. Osa-alueet tuovat esiin asiakkaiden kokemukset vaikuttavuutta muodostavista tekijöistä ja yhdistämällä nämä tekijät saadaan kokonaiskäsitys läheisneuvonpidon vaikuttavuudesta asiakasnäkökulmasta. Tutkimuksessa vaikuttaviksi mekanismeiksi nousevat neuvonpidon suunnittelu, läheisten tekemä suunnitelma ja sen toteutus, koollekutsujan työskentely, tiedonantovaihe, dialogisuus, tunteet, valta sekä luottamus.
33 Kuvastin reflektiivinen itse- ja vertaisarviointimenetelmä Perustuu ajatukseen, että toimiva vuorovaikutus, eettisesti sensitiivinen työote ja suunnitelmallinen työskentely ovat vaikuttavan sosiaalityön perusedellytyksiä. Sen vuoksi hankalaksi koettujen asiakastilanteiden osalta keskitytään yhdessä tutkimaan näiden toimivuutta, oppimaan yhdessä kollegoiden ja myös asiakkaiden kanssa. Systemaattinen toimintatapa tuottaa tietoa työn vaikutuksista. mentit/kuvastin.pdf
34 Asiakaspeilillä asiakasvaikutukset esiin Lastensuojelun työskentely nostattaa asiakkaissa usein ristiriitaisia tunteita. Asiakaspeilissä ja Nuoren peilissä asiakkaalta kysytään lastensuojelutyöskentelyn herättämistä tunteista ja yhteistyöstä lastensuojelun työntekijöiden kanssa. Myös asiakkaan kokemuksia omista vaikutusmahdollisuuksista lastensuojeluprosessiin pyydetään palautetta. Työntekijältä vaaditaankin halua ottaa asiakkaan palautetta vastaan ja asettaa oma työnsä alttiiksi kriittisellekin palautteelle. Haastattelun turvin selvitetään myös asiakkaan muulta palvelujärjestelmältä sekä läheisverkostolta saamaa tukea ja sen laatua. Haastattelun loppuun varataan aikaa yhteiseen keskusteluun, jossa työntekijän on mahdollista ottaa valitsemansa teemat tarkempaan tarkasteluun yhdessä asiakkaan kanssa.
35 35 Kuvastin - reflektiivinen itse- ja vertaisarvioinnin menetelmä sosiaalityössä Kyseessä on kevyt, systemaattisuutta lisäävä työtapa, jota käytetään jäsentämän tiimityötä ja tukemaan työssä oppimista. Kuvastin on väline asiakastyön prosessien avaamiseen, hiljaisen tiedon sanallistamiseen, asiakastyössä käytettävien keinojen arvioimiseen, syventämiseen ja kehittämiseen.
36 Sosiaalialan työolot -hanke, STM 36 Kuvastin-menetelmä sisältää oman työn dokumentoinnin, arvioinnin tueksi kehitettyjen lomakkeiden käytön, yhteiset vertaisarviointikokoukset sekä työn edistymisen seurannan ja vaikuttavuusoletuksien tekemisen.
37 Kuvastimen kohteena on ennen kaikkea sosiaalityöntekijän oma tapa ajatella ja tehdä asiakastyötä. Sosiaalialan työolot -hanke, STM 37
38 Kuvastin-mallissa on kolme päävaihetta 1. Sosiaalityöntekijän itsearvioinnin vaihe Sosiaalityöntekijän oman työn arviointi, valmistautuminen vertaisarviointiin. (Lomake: Peilisali) 2. Vertaisarvioinnin vaihe Vertaisarviointikokous sosiaalityön ryhmässä; jatkotyöskentelyehdotukset ryhmältä. (Lomake: Sisäinen peili) 3. Seurannan ja synteesin vaihe Asiakastyön edistymisen seuranta, tarkoituksenmukaisten työskentelytapojen arviointi ja työntekijän oman oppimisen arviointi väliarviointikokouksessa (Lomake: Takapeili ja väli- tai loppuarvioinnin Sisäinen peili) Johtopäätösten teko: työryhmän yhteiset johtopäätökset sosiaalityön tekemisen reunaehdoista, tarkemmin seurantaa tai kehittämistä vaativista teemoista sekä vaikuttavuusoletusten tekeminen. (Lomake: Prisma/Huomiopeili) 38
39 Haagan osahankkeen tavoitteena oli luoda Läntiselle sosiaaliasemalle tietokäytäntö, joka mahdollistaisi määrällisen seurantatiedon ja laadullisen arviointitiedon yhdistämisen. Tavoitteena oli ottaa asiakkaat entistä tiiviimmin mukaan arviointitiedon tuottamiseen. Tämän saavuttamiseksi tavoitteena oli ensin arvioida Läntisellä sosiaaliasemalla, tuotetun asiakasseurantalomakkeen (VIVA-mittarin) käyttökelpoisuutta vaikuttavuuden arviointimittarina.
40 Kvantitatiivisen ja kvalitatiivisen arvioinnin yhdistävä tietokäytäntö sosiaalityön työnhallinnan tukena (Yliruka, Mannerström & Jouttimäki 2013) VIVA-mittaus VIVA-mittaus Arvottaminen ja johtopäätökset Arvottaminen ja johtopäätökset jj
41 Kuvastimen (kvalitatiivinen arviointi) ja VIVA-mittarin (kvantitatiivinen arviointi) vertailua Kuvastin (kvalitatiivinen arviointitieto) Kokoava Osana perustyötä Yksilötason työn vaikuttavuuden seuraaminen mahdollista Arviointiprosessiin valikoituu pieni määrä asiakasprosesseja Yleisiä käytäntöjä ja ilmiöitä saadaan esiin yhteisen dialogin kautta, mahdollisuus yleistää teoriaan Helpompi hyödynnettävyys osana asiakastyötä VIVA-mittari (kvantitatiivinen arviointitieto) Pistemäinen Säännöllinen poikkileikkaustieto mahdollista Yksilötason työn vaikuttavuuden arviointi on vaikeatulkintaista ja työlästä, epävalidiakin Laaja otos asiakkuuksia Yleisiä käytäntöjä ja ilmiöitä saadaan esiin laajan aineiston avulla. Digium-lomake sinänsä vaivaton, mutta aineiston analyysi ja hyödyntäminen työlästä ja vaatii erikoisosaamista ja enemmän työaikaa. Pienestä määrästä asiakascaseja saadaan työyhteisön oppimisen kautta hyötyä laajalti asiakastyön tekemiseen. Työntekijän valikoima case Mukana asiakasnäkökulma Auttaa ymmärtämään ilmiöiden yhteenkietoutuneisuutta Toimivuudessa kriittistä sekä työntekijän että työryhmän paneutuminen ja kyky dialogiin Tukee tutkimustietoon perustuvaa ammattikäytäntöä Yleisten käytäntöjen ja ilmiöiden esiin saaminen mahdollistaa yhteisen keskustelun ja tukee työn suuntaamista. Kaikki asiakkaat tietyltä ajanjaksolta Ammattilaisnäkökulma Pilkkoo ongelmat Mittaa sitä, mitä mittarissa on (ennaltamäärättyä tietoa) Ei ota kantaa
42 Tulevaisuudessa Tietoteknologian kehitys lisää mahdollisuutta tuottaa vaikuttavuustietoa. KANSA JA APOTTI vaikuttavuustietoa kirjausten kautta. Mahdollisuudet ja riskit?
43 Kirjallisuutta Kemppainen, Tarja & Kostamo-Pääkkö, Kaisa & Niskala, Asta & Ojaniemi, Pekka & Vesterinen, Kerttu (2010) Sosiaalityön vaikuttavuuden arvioinnin ensiaskeleet Lapista - tutkimus sosiaalitoimistojen työn vaikuttavuudesta. Kivipelto, Minna & Blomgren, Sanna (2014) AVAIN-mittarin soveltuvuus toimeentulotuen vaikuttavuuden arvioinnissa mittarin testaus Seinäjoen sosiaalivirastossa. Hallinnon tutkimus 33 (3), Kivipelto, Minna & Kotiranta, Tuija (2011) Valtaistumisen vaikuttavuuden arviointi miten voisimme edistää sitä sosiaalityössä? Janus 19 (2), Kivipelto Minna, Blomgren Sanna, Karjalainen Pekka ja Saikkonen Paula (toim.) (2013) Vaikuttavaa aikuissosiaalityötä arviointimalleista mittareihin. Tutkimus- ja kehittämishankkeen loppuraportti. THL. Pohjola, Anneli & Kemppainen, Tarja & Väyrynen, Sanna (2012) (toim.) Sosiaalityön vaikuttavuus. Rovaniemi, Lapin yliopistokustannus, Rautavuo, Petri (2014): Sosiaalityo n vaikuttavuus ja selontekovelvollisuus sosiaalityo ntekijo iden na ko kulmasta. Pro gradu-tutkielma. Yliruka, Laura (2006) Kuvastin Reflektiivinen itse- ja vertaisarviointimenetelmä sosiaalityössä. Stakes. Yliruka, Laura & Mannerström, Kaija & Jouttimäki, Päivi (2013) Arviointimallia kehittämässä Helsingin läntisellä sosiaaliasemalla. Teoksessa Kivipelto ym. toim. (2013) Vaikuttavaa aikuissosiaalityötä. Suurin osa löytyy googlettamalla internetistä!
Reflektiiviset rakenteet vaikuttavuuden edellytyksenä sosiaalipalveluissa
Reflektiiviset rakenteet vaikuttavuuden edellytyksenä sosiaalipalveluissa Kehittämispäällikkö Laura Yliruka 6.11.2015 Pääkaupunkiseudun sosiaalialan osaamiskeskus Socca 1 Ajassa liikkuvia teemoja (mukaillen
LisätiedotTutustuminen Kuvastin-menetelmään
Socca Pääkaupunkiseudun sosiaalialan osaamiskeskus Tutustuminen Kuvastin-menetelmään Johtava tutkijasosiaalityöntekijä Laura Yliruka Socca 1 Mikä PKS-Praksiksen oppimisverkosto? 1/2 Pääkaupunkiseudun Praksiksessa
LisätiedotKuvastin ASIAKASPEILI
Kuvastin ASIAKASPEILI Kuvastin menetelmänä Kohteena asiakastyön sisällölliset kysymykset ja työn reunaehdot Menetelmä on kehitetty työntekijän tueksi Vahvistaa yksilöllisen asiantuntijuuden kehittymistä
LisätiedotAVAIN- Mittari sosiaalityön vaikuttavuuden arviointiin Minna Kivipelto & Sanna Blomgren & Pekka Karjalainen & Paula Saikkonen
AVAIN- Mittari sosiaalityön vaikuttavuuden arviointiin Minna Kivipelto & Sanna Blomgren & Pekka Karjalainen & Paula Saikkonen 17.11.2016 15.11.2016 1 Tausta 1990-luku: arvioinnin esiintulo 2000 - vaikuttavuus,
LisätiedotAikuissosiaalityön vaikuttavuuden arviointimittari AVAIN
Aikuissosiaalityön vaikuttavuuden arviointimittari AVAIN Tausta ja tämänhetkinen vaihe 26.1.2017 Sosiaalipolitiikan tutkimus 2 AVAIN-mittaria on kehitetty THL:ssä 2010 alkaen (STM:n & THL:n välinen tulossopimustehtävä)
LisätiedotToiminnan seuranta ja vaikuttavuuden arviointi
Toiminnan seuranta ja vaikuttavuuden arviointi Perhekeskus palvelumallina seminaari 28. 29.8.2008 Nina K. Hyttinen Seuranta ja arviointi perhekeskustoiminnan tukena Miksi seurantaa ja arviointia? Dokumentoitu
LisätiedotPEILISALI - sosiaalityön reflektiivisen itsearvioinnin lomake
Kuvastin PEILISALI - sosiaalityön reflektiivisen itsearvioinnin lomake Peilisalin itsearviointiteemojen avulla työntekijä voi reflektoida tekemäänsä työtä ja asiakkaan tilannetta ikään kuin ulkopuolisen
LisätiedotTHL:n mittariprojekti AVAIN-mittari sosiaalityön vaikuttavuuden arvioinnissa
THL:n mittariprojekti AVAIN-mittari sosiaalityön vaikuttavuuden arvioinnissa Tausta Aikuissosiaalityön vaikuttavuushanke 2011-2012 Tapauskohtainen sosiaalityö: vaikuttavuus syntyy sosiaalityön tavoitteista,
LisätiedotKuntatuottavuuden ja tuloksellisuuden käsitteet. Versio
Kuntatuottavuuden ja tuloksellisuuden käsitteet Versio 6.7.2012 Johdantoa kuntatuottavuuden ja tuloksellisuuden käsitteisiin Käsitemäärittelyssä tavoitteena selkeys, johdonmukaisuus ja käytettävyys, ei
LisätiedotAVAIN-mittari aikuissosiaalityön vaikuttavuuden arvioinnissa
AVAIN-mittari aikuissosiaalityön vaikuttavuuden arvioinnissa Pekka Karjalainen & Paula Saikkonen Pääkaupunkiseudun aikuissosiaalityön päivä 21.5.2013 22.5.2013 FinSoc 1 Osa I: Aikuissosiaalityön vaikuttavuushanke
LisätiedotKirjallisuuslista. Lapin yliopisto ja Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus
Kirjallisuuslista Lapin yliopisto ja Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus 2012 Pohjola Anneli, Kemppainen Tarja & Väyrynen Sanna (toim.) 2012. Sosiaalityön vaikuttavuus. Lapin yo-kustannus. Anneli
LisätiedotSosiaalitoimen aikuissosiaalityön. Tutkimus- ja kehittämishanke
Sosiaalitoimen aikuissosiaalityön vaikuttavuuden arviointimittarien kehittäminen Tutkimus- ja kehittämishanke Aikuissosiaalityötä koskevia muutoksia Sosiaalilainsäädännön uudistus Sosiaalityön määrittely/kyllä
LisätiedotAikuissosiaalityön vaikuttavuusmittari tulevaisuuden työkaluna
Aikuissosiaalityön vaikuttavuusmittari tulevaisuuden työkaluna Vaikuttavuuden arvioinnin tarve toimeentulotukityössä Asiakkaan oikeudet Saako asiakas tarvitsemansa avun ja tuen? Miten saatu tuki vaikuttaa?
LisätiedotOskari Uotinen. #opeverkossa
OPETTAJA VERKOSSA: Pedagoginen dokumentointi varhaiskasvatuksessa, yleistä 10.4.2017 Oskari Uotinen #opeverkossa OPETTAJA VERKOSSA: Pedagoginen dokumentointi varhaiskasvatuksessa, yleistä 10.4.2017 Oskari
LisätiedotMiten nykyinen palvelujärjestelmä kohtaa nuoret aikuiset? Nykyisen palvelujärjestelmän analyysi ja kritiikki
Miten nykyinen palvelujärjestelmä kohtaa nuoret aikuiset? Nykyisen palvelujärjestelmän analyysi ja kritiikki 10.3.2016 Minna Kivipelto, THL 1 Heikoimmassa asemassa olevat nuoret V. 2014 Suomessa noin 45
LisätiedotLastensuojelun suunnitelma tiedon tuottamisen ja käyttämisen näkökulmasta
Lastensuojelun suunnitelma tiedon tuottamisen ja käyttämisen näkökulmasta Lastensuojelun järjestäminen ja kehittäminen - tukea suunnitelmatyöhön Työkokous 6.10.2009 Pekka Ojaniemi Lastensuojelun suunnitelma
LisätiedotSosiaalitoimistojen sosiaalityön vaikuttavuuden arviointi
Tutkimussuunnitelma Sosiaalitoimistojen sosiaalityön vaikuttavuuden arviointi Kaisa Kostamo-Pääkkö YTT, kehitysjohtaja Asta Niskala YTT, kehittämispäällikkö Pekka Ojaniemi YTM, kehittäjä-sosiaalityöntekijä
LisätiedotHyvät t käytännöt t julkisiksi miksi ja miten?
Hyvät t käytännöt t julkisiksi miksi ja miten? Olemme kaikki kuulleet sanottavan, että virheistä opitaan ja kantapää on hyvä opettaja. Tekevälle tapahtuu virheitä ja niiden salliminen on välttämätöntä,
Lisätiedotnäkökulmaa Ajatuksia dokumentoinnin Sosiaalityön ja Esimerkkinä lastensuojelua koskeva
Sosiaalityön dokumentointi hallinto- oikeuden näkökulmasta Anna-Kaisa Marski & Kaisa Post & Ulla-Maija Rantalaiho 144 14.4. 2011 Esityksen idea kaksi näkökulmaa Ajatuksia dokumentoinnin kehittämisestä
LisätiedotEläketurvakeskuksen tutkimuksen ulkoinen arviointi. Susan Kuivalainen
Eläketurvakeskuksen tutkimuksen ulkoinen arviointi Susan Kuivalainen Arvioinnin sisältö ETK tilasi ulkoisen arvioinnin tutkimustoiminnastaan keväällä 2013. Arvio tutkimustoiminnasta yleisesti ja painopistealueittain
LisätiedotMiten tuottavuutta ja tuloksellisuutta on kehitetty tällä hallituskaudella? Tuottavuus- ja tuloksellisuusseminaari Anne-Marie Välikangas
Miten tuottavuutta ja tuloksellisuutta on kehitetty tällä hallituskaudella? Tuottavuus- ja tuloksellisuusseminaari 2.12.2014 Anne-Marie Välikangas KUNTIEN TUOTTAVUUTEEN JA TULOKSELLISUUTEEN VAIKUTTAVIA
LisätiedotARVIOINTISUUNNITELMA
1 VERKOTTAJA 2013 2016 -projekti - Päihde- ja mielenterveystyön kokemusta, vertaisuutta ja ammattiapua ARVIOINTISUUNNITELMA 2 SISÄLLYS 1 Johdanto 3 2 Hankkeen kuvaus ja päämäärä 3 3 Hankkeen tavoitteet
LisätiedotToimiva laadunhallintaa ja laadun jatkuvaa parantamista tukeva järjestelmä
Toimiva laadunhallintaa ja laadun jatkuvaa parantamista tukeva järjestelmä Pilotoinnin perehdyttämispäivä 17.12.2013 Opetusneuvos Tarja Riihimäki Ammatillisen koulutuksen vastuualue Koulutuspolitiikan
LisätiedotLapin sosiaalityön kehittämisyksikkö - tilannekatsaus. Vesterinen
Lapin sosiaalityön kehittämisyksikkö - tilannekatsaus Ohjausryhmä 6.11.2006 Kehittäjä-sosiaalityöntekijä Kerttu Vesterinen Lapin sosiaalityön kehittämisyksikkö 2006-2008 Kehittämisyksikön tavoitteena on
LisätiedotAikuissosiaalityön vaikuttavuuden arviointimittareiden tutkimus- ja kehittämishankkeen tuloksia (2011-2012) Caset Tuusula ja Seinäjoki
Aikuissosiaalityön vaikuttavuuden arviointimittareiden tutkimus- ja kehittämishankkeen tuloksia (2011-2012) Caset Tuusula ja Seinäjoki Tavoitteena vaikuttavuusmittarin kehittäminen Tavoitteena on tukea
LisätiedotRakenteinen tieto ja asiakastietojärjestelmä sosiaalityön pakotettu muutos
Rakenteinen tieto ja asiakastietojärjestelmä sosiaalityön pakotettu muutos Sosiaalihuollon asiakastiedot ja niiden hyödyntäminen Sosiaalityön tutkimuksen päivät Helsingissä 2017 Erikoistutkija Paula Saikkonen,
LisätiedotMiksi vaikuttavuuden mittaaminen on tärkeää ja miten sitä voi tehdä?
Miksi vaikuttavuuden mittaaminen on tärkeää ja miten sitä voi tehdä? Esimerkkinä realistinen arviointi Vaikuttavuuden määritelmä Vaikuttavuus on saanut merkillisen paljon sananvaltaa yhteiskunnassa ottaen
LisätiedotTuloksellisuudesta. Mitä on tuloksellisuus? Henkilöstönäkökulma. Tuloksellisuussuositus. Haasteita
Tuloksellisuudesta Mitä on tuloksellisuus? Henkilöstönäkökulma Tuloksellisuussuositus Haasteita Mitä on tuloksellisuus? Käsitteet: Tuloksellisuus = vaikutukset / kustannukset Tuottavuus = tuotokset / panokset
Lisätiedotö 14.1.2013 Minna Kivipelto, THL
Kehittämisen i arviointi i työyhteisössä ö 14.1.2013 Minna Kivipelto, THL 1 FinSoc FinSocin tehtävä Edistää arviointimenetelmien tuntemusta ja arviointitiedon käyttöä sosiaalipalveluissa ja sosiaalityössä
LisätiedotStrategiapelit ja Nashin tasapaino. Esitta ja : Sebastian Siikavirta
Strategiapelit ja Nashin tasapaino. Esitta ja : Sebastian Siikavirta Johdantoa peliteoriaan - ka ytetyt termit Peliteoria tutkii pelaajien toimintaa peleissa. Mika on peli? Mika on pelaaja? Peli tarkasti
LisätiedotRYHMÄTÖIDEN TUOTOKSET. Mitkä tekijät vaikuttavat hyvien käytänteiden käyttöönottoon yrityksissä ja organisaatioissa? SITOUTUMINEN
HYVÄT KÄYTÄNTEET TYÖPAIKOILLA - KOKEMUKSIA KEHITTÄMISTYÖSTÄ TYÖELÄMÄN KEHITTÄMISOHJELMISSA (TYKES) Keskiviikkona 26.11.2008 kello 12.00-18.00 Fellmannissa RYHMÄTÖIDEN TUOTOKSET ILMAPIIRI Hyvinvointi Sallivuus
LisätiedotTyön ja asiantuntijuuden kehittäminen arvioinnin avulla. SOSTE:n arviointiverkoston kolmas verkostotapaaminen
Työn ja asiantuntijuuden kehittäminen arvioinnin avulla SOSTE:n arviointiverkoston kolmas verkostotapaaminen 20.3.2014 Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) PÄÄTOIMIPAIKKA: Helsinki MUUT TOIMIPAIKAT:
LisätiedotHANKETYÖN VAIKUTTAVUUDEN ARVIOINTI
HANKETYÖN VAIKUTTAVUUDEN ARVIOINTI Mitä vaikuttavuus on? Vaikuttavuuden arviointi? Kokemuksia Anu Räisänen 2012 Tuloksellisuuden käsitteistö (VM) Tuloksellisuus tehokkuus taloudellisuus suoritteet tulokset/tuotokset
LisätiedotOsallisuutta edistämällä nuorten arkeen pitävä turvaverkko
Osallisuutta edistämällä nuorten arkeen pitävä turvaverkko Reija Paananen, FT, tutkija Sokra/Pohjois-Suomi Diakonia-ammattikorkeakoulu 11.11.2015 Jos jonkun säikäyttää liian monta kertaa, hän muuttuu näkymättömäksi.
Lisätiedot1. Henkilötietojenkäsittely
1. Henkilötietojenkäsittely 1.1 Mitä henkilötietoja keräämme? Kera a mme na ita tietoja Nimi / yritys Puhelinnumero Sa hko postiosoite 1.2. Mistä henkilötietoja saamme? Henkilo tiedot saamme pa a asiassa
LisätiedotVerkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen
Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen Eija Mämmelä, Oulun Ammattikorkeakoulu Fysioterapian tutkintovastaava, Potilassiirtojen ergonomiakorttikouluttaja Hyvät ergonomiset käytänteet vanhusten hoitotyön
LisätiedotARVIOINTISUUNNITELMA
VERKOTTAJA 2013 2016 -projekti - Päihde- ja mielenterveystyön kokemusta, vertaisuutta ja ammattiapua ARVIOINTISUUNNITELMA 1 SISÄLLYS 1 Johdanto 3 2 Hankkeen kuvaus ja päämäärä 3 3 Hankkeen tavoitteet 3
LisätiedotYHDESSÄ VOIMISTUEN laadukasta sosiaalityötä lappilaisille
YHDESSÄ VOIMISTUEN laadukasta sosiaalityötä lappilaisille 1.10.04-30.9.06 Tavoitteena tukea Lapin läänin sosiaalialalla ja sosiaalityössä työskentelevien ammattilaisten toimintaedellytyksiä Perussosiaalityön
LisätiedotSosiaalityön kehittämisen lähestymistapoja
Sosiaalityön kehittämisen lähestymistapoja Lastensuojelun Praksis työseminaari 29.1.2010 05.02.2010 Hanna Heinonen 1 Kehittämistyön traditio sosiaalityössä Kehittämistyön taustalla 1980-luvulla: pula henkilöstöstä,
LisätiedotKuntien tuloksellisuusseminaari 19.11.2009. Titta Jääskeläinen YTM, tutkija Kuopion yliopisto
Kuntien tuloksellisuusseminaari 19.11.2009 Titta Jääskeläinen YTM, tutkija Kuopion yliopisto Kuntien toimintaympäristö Kuntaorganisaatioiden toimintaan ja tavoitteenasetteluun osallistuu monia suorittavia,
LisätiedotPALVELUOHJAUS VAMMAISTYÖSSÄSSÄ TYÖKOKOUS. 28.9.2008 Keski-Suomessa
PALVELUOHJAUS VAMMAISTYÖSSÄSSÄ TYÖKOKOUS 28.9.2008 Keski-Suomessa TYÖKOKOUKSEN TAVOITE Saavuttaa yhteistä ymmärrystä palveluohjauksen mahdollisuuksista vammaispalveluissa Keski-Suomessa. Tuotetaan rakennustarpeita
LisätiedotLuonnossa kotonaan -toiminnalle on määritelty Toiminnan laadulliset kriteerit (1.) ja Toimipaikan kriteerit (2.).
Luonnossa kotonaan kriteerit Luonnossa kotonaan -toiminnalle on määritelty Toiminnan laadulliset kriteerit (1.) ja Toimipaikan kriteerit (2.). Toiminnan laadulliset kriteerit (1.) kuvaavat tapaa, jolla
LisätiedotSosiaalityö ja vaikuttavuus: kuinka työn vaikuttavuus otetaan haltuun?
Socca Pääkaupunkiseudun sosiaalialan osaamiskeskus Sosiaalityö ja vaikuttavuus: kuinka työn vaikuttavuus otetaan haltuun? Petteri Paasio FL, tutkija SoccaPetteri Paasio 1 Huhtikuussa 2015 voimaan tullut
LisätiedotAjatuksia liikunta- ja hyvinvointiohjelman arvioinnista. Nuori Suomi ry 12.9.2012 Arviointipäällikkö Sanna Kaijanen
Ajatuksia liikunta- ja hyvinvointiohjelman arvioinnista Nuori Suomi ry 12.9.2012 Arviointipäällikkö Sanna Kaijanen Toiminnan kehittämisen kehä Kehittämistyö ei tapahdu tyhjiössä toimintaympäristön ja asiakkaiden,
LisätiedotAUTA LASTA AJOISSA MONIAMMATILLISESSA YHTEISTYÖSSÄ EHKÄISEVÄN LASTENSUOJELUN TAVOITTEET JA PERIAATTEET
AUTA LASTA AJOISSA MONIAMMATILLISESSA YHTEISTYÖSSÄ EHKÄISEVÄN LASTENSUOJELUN TAVOITTEET JA PERIAATTEET Etelä-Suomen aluehallintovirasto Marja-Leena Stenroos 29.4.2014 EHKÄISEVÄN LASTENSUOJELUN KÄSITE Käsite
LisätiedotSUUNTA-MITTARI NUORILLE VANHEMMILLE Muutoksen arviointi yhdessä Kykyviisari Abilitator työpaja 17.5.2016 TAINA ERA JOHANNA MOILANEN
SUUNTA-MITTARI NUORILLE VANHEMMILLE Muutoksen arviointi yhdessä Kykyviisari Abilitator työpaja 17.5.2016 TAINA ERA JOHANNA MOILANEN 1 Nuorten vanhempien suunta työuralle-hanke Manner-Suomen ESR-ohjelma,
LisätiedotTyöttömien työkyky ja työllistyminen. Raija Kerätär Kuntoutusylilääkäri Lapin sairaanhoitopiiri
Työttömien työkyky ja työllistyminen Raija Kerätär Kuntoutusylilääkäri Lapin sairaanhoitopiiri Tänään Mitä työkyvyllä tarkoitetaan? Työttömän työkyky työllisen työkyky? Voiko työkykyä arvioida terveystarkastuksessa?
LisätiedotKivikon toimipisteen Sora-toiminta
Tiedontuotantoa sosiaalisen raportoinnin kautta Kivikon toimipisteen Sora-toiminta Sosiaalityön kehittämisen 2. foorumi 10.5.2012 Sosiaalityöntekijät ja asiakkaat tiedon tuottajina ja vaikuttajina. Sosiaalityöntekijä
LisätiedotKuntoRitarit Oy Tietosuojaseloste
KuntoRitarit Oy Tietosuojaseloste Ta ma tietosuojaseloste sisa lta a myo s henkilo tietolain (523/1999) 10 :n mukaisen rekisteriselosteen tiedot. Ta ssa tietosuojaselosteessa kerromme, minka laisia henkilo
LisätiedotASIAKASOSALLISUUS VARHAISKASVATUKSESSA LASTENSUOJELUPÄIVÄT 29.9.2011. Birgitta Vilpas ja Sylvia Tast
ASIAKASOSALLISUUS VARHAISKASVATUKSESSA LASTENSUOJELUPÄIVÄT 29.9.2011 Birgitta Vilpas ja Sylvia Tast Miksi lähdimme kehittämään toimintaamme tähän suuntaan? Mikä sai meidät pohtimaan asiakkaidemme osallistamista?
LisätiedotOsaaminen muutoksessa avain tulevassa Sotessa seminaari 15.4.2016
Osaaminen muutoksessa avain tulevassa Sotessa seminaari 15.4.2016 Työelämän laatu ja johtaminen muutoksessa TOIMINTAYMPÄRISTÖN KAAOS RESURSSIEN NIUKKUUS JA KUNTALAISTEN RAJOTTOMAT TARPEET OVAT JO HAASTANEET
LisätiedotKoulukuraattoripäivät 20.9.2013 Kehrä II Asiakasosallisuus monitoimijaisessa yhteistyössä Riikka Pyykönen
Koulukuraattoripäivät 20.9.2013 Kehrä II Asiakasosallisuus monitoimijaisessa yhteistyössä Riikka Pyykönen 1 Esityksen rakenne Taustaa: tavoitteet Nuorten ja vanhempien ajatuksia ja palvelukokemuksia Kehittämisen
LisätiedotViimesijaisen turvan huono-osaiset sosiaalityön asiakkaina
Viimesijaisen turvan huono-osaiset sosiaalityön asiakkaina THL:n tutkimushanke sosiaalityön ja siihen liittyvien palvelujen ja etuuksien vaikuttavuudesta Tutkimuksen tausta Sosiaalityö, siihen liittyvät
LisätiedotKuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?
Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015
LisätiedotKehittäjäasiakkaat mielenterveys- ja päihdepalvelujen kehittämistyössä Lapissa Nordic 2015 11.6.2015, 11-12.30
Kehittäjäasiakkaat mielenterveys- ja päihdepalvelujen kehittämistyössä Lapissa Nordic 2015 11.6.2015, 11-12.30 Asta Niskala Nina Peronius Kehittämispäällikkö projektipäällikkö ytt ytm Pohjois-Suomen sosiaalialan
LisätiedotOSKU. Osallisuutta asiakkuuteen kuntouttavassa 1.4.2011 31.3.2013
OSKU Osallisuutta asiakkuuteen kuntouttavassa työtoiminnassa projekti 1.4.2011 31.3.2013 OSKUssa khi kehitetään uusia kuntouttavan työtoiminnan menetelmiä ja osaamista ja moniasiantuntijuuteen perustuvaa
LisätiedotHyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi
Hyvinvointia työstä Työterveyslaitos www.ttl.fi Ihmisten innostava johtaminen Jalmari Heikkonen, johtava asiantuntija 3.6.2014 Jalmari Heikkonen Työterveyslaitos www.ttl.fi Oikeudenmukaisuus Jaon oikeudenmukaisuus
LisätiedotMittarityöpaja. Sosiaalityön mittareiden ja indikaattoreiden kokeilu- ja kehittämishankkeita Esityksen nimi / Tekijä
Mittarityöpaja Sosiaalityön mittareiden ja indikaattoreiden kokeilu- ja kehittämishankkeita 26.1.2017 Esityksen nimi / Tekijä 1 Sote-uudistuksessa sosiaalityöhön tarvitaan toimivat vaikuttavuuden arvioinnin
LisätiedotEsikoulun itsearviointilomakkeiden täyttämisohjeet
Esikoulun itsearviointilomakkeiden täyttämisohjeet Ensimma inen keskustelu pideta a n lokakuussa (lapsen itsearviointi) ja toinen keskustelu maalis-huhtikuussa (siirtyminen esikoulusta kouluun). E S I
LisätiedotPRO SOS uudenlaista sosiaalityötä yhdessä rakentamassa
PRO SOS uudenlaista sosiaalityötä yhdessä rakentamassa PRO SOS hanke valtakunnallisesti Hankekokonaisuutta hallinnoi ja johtaa Seinäjoen ammattikorkeakoulu Oy ja sosiaalialan osaamiskeskus SONet BOTNIA
LisätiedotSOSIAALINEN KUNTOUTUS. Marjaana Seppänen marjaana.seppanen@ulapland.fi POSKEn seminaari 3.2.2013
SOSIAALINEN KUNTOUTUS Marjaana Seppänen marjaana.seppanen@ulapland.fi POSKEn seminaari 3.2.2013 Sosiaalinen kuntoutus Sosiaalisella kuntoutuksella tuetaan vaikeasti syrjäytyneiden henkilöiden paluuta yhteiskunnalliseen
LisätiedotToimivan laadunhallintaa ja laadun jatkuvaa kehittämistä tukevan järjestelmän kriteerit ja arviointi
Ajankohtaista laadunhallinnasta Toimivan laadunhallintaa ja laadun jatkuvaa kehittämistä tukevan järjestelmän kriteerit ja arviointi Johtaja Mika Tammilehto Lähtökohtia Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma
LisätiedotMIELENTERVEYS- JA PÄIHDETYÖN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ
1 MIELENTERVEYS- JA PÄIHDETYÖN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ opiskelijan nimi: ryhmä: työssäoppimisen vastaava opettaja: 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ MIELENTERVEYS- JA PÄIHDETYÖN OSAAMISALASSA
LisätiedotEi näyttöä tai puheen tasolla
Jyväskylän yliopisto 1(5) Dokumenteilla tarkoitetaan suuntaa ohjaavia asiakirjoja, strategioita ja linjauksia. Keskeisiä ovat vain ko. auditointikohdetta koskevat ja ohjaavat dokumentit. Dokumentit voivat
LisätiedotMiten asiakasarviointia on suunniteltu toteutettavaksi ESR TL5:n hankkeissa?
Miten asiakasarviointia on suunniteltu toteutettavaksi ESR TL5:n hankkeissa? Arviointityö Sokrassa Arviointityön tarkoituksena on paitsi tuottaa arviointiin/ seurantaan liittyviä tuloksia Sokra-koordinaatiolle
LisätiedotMiltä sosiaalitoimistojen työ näyttää tiedonkeruun valossa?
Miltä sosiaalitoimistojen työ näyttää tiedonkeruun valossa? Dokumentoinnin kehittäminen Työkokouspäivä Rovaniemi.9.0.9.0 Pekka Ojaniemi Yleistä Koko aineistossa palautuneita lomakkeita toukokuun 0 loppuun
LisätiedotSosiaalityön opetus- ja tutkimusyksikkö Praksis Pääkaupunkiseudun sosiaalialan osaamiskeskus Socca / Heikki Warisinstituutti
Sosiaalityön opetus- ja tutkimusyksikkö Praksis Pääkaupunkiseudun sosiaalialan osaamiskeskus Socca / Heikki Warisinstituutti Esityksen teemoja Hankkeen rakenne Käytännön opetus sosiaaliasemalla Kehittäminen
LisätiedotKunta-alan tuloksellisen toiminnan kehittämistä koskeva suositus
Kunta-alan tuloksellisen toiminnan kehittämistä koskeva suositus Bjarne Andersson Työelämän kehittämisen asiantuntija Kunnallinen työmarkkinalaitos Kuopio 19.11.2009 Miten suositus toimii? KT ja järjestöt
LisätiedotTULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008. Hannu.tamminen@ttk.fi
TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008 Hannu.tamminen@ttk.fi Taustaa Ohjausvälineet Lait Asetukset, ministeriön päätökset Keskusviraston suositukset Työmarkkinasopimukset Työmarkkinajärjestöjen
LisätiedotAmmattiosaamisen näytöt
Ammattiosaamisen näytöt Ammattiosaamisen näytöt ovat ammatillisessa peruskoulutuksessa osa opiskelijan arviointia. Ammattiosaamisen näyttöjen suunnittelua, toteuttamista ja arviointia säätelevät laki ja
LisätiedotKeskustelu ja kuulemistilaisuus:
Keskustelu ja kuulemistilaisuus: Ammatillisen koulutuksen järjestäjien laadunhallintajärjestelmien kriteerit Johtaja Mika Tammilehto Lähtökohtia Ammatillisen koulutuksen tasalaatuisuuden varmistaminen
LisätiedotJohtajuuden uusi aika miksi johtajuuden pita a muuttua?
Johtajuuden uusi aika miksi johtajuuden pita a muuttua? Niina Andersin Hallituksen puheenjohtaja, johdon konsultti, valmentaja, coach Avidia Oy 1 Passion For Progress Alhaisen toimeenpanokyvyn tunnusmerkkejä
LisätiedotEduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunta. Asiantuntijakuuleminen Marjo Alatalo
Eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunta Asiantuntijakuuleminen Lakiesityksen sisältämät mahdollisuudet: Sosiaalihuollon palveluja tarvitsevan kansalaisen vaikuttamismahdollisuuksien vahvistaminen Pyrkiminen
LisätiedotAIKUISSOSIAALITYÖ KUNNAN PALVELUJÄRJESTELMÄSSÄ
Julkaisun voi tilata osoitteesta www.socom.fi/julkaisut.html AIKUISSOSIAALITYÖ KUNNAN PALVELUJÄRJESTELMÄSSÄ Tutkimus aikuissosiaalityön yleisestä luonteesta, tiedosta ja toiminnasta Kaakkois-Suomen sosiaalialan
LisätiedotTUNNUSLUKUJEN SEURANNASTA ARVIOINTIIN Mitä tunnuslukuja? Seurannan ja arvioinnin ero? Miten arvioidaan? Anu Räisänen 2014
TUNNUSLUKUJEN SEURANNASTA ARVIOINTIIN Mitä tunnuslukuja? Seurannan ja arvioinnin ero? Miten arvioidaan? Anu Räisänen 2014 LAATUYMPYRÄ JA Päämäärä ja suunnitelma MENETELMÄT Suunnittelu LAATUYMPYRÄ Prosessit,
LisätiedotPohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksen tuottama verkkoneuvonta ammattilaisille. Kehittäjätyöntekijä Maria Jeminen
Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksen tuottama verkkoneuvonta ammattilaisille Kehittäjätyöntekijä Maria Jeminen Ilmiö: Konsultointi sosiaalialalla Ongelmien analyysi/kehittämisehdotukset Keskustelu
Lisätiedot2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu
2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu Jokaisella lapsella tulisi olla itsestään kuva yksilönä joka ei tarvitse ulkopuolista hyväksyntää ympäristöstään. Heillä
LisätiedotOhjelma. 0 Alustus LiVo hankkeesta sosiaaliohjauksen
Foorumin tavoitteet, osallistujat ja kohderyhmä 0 Foorumiin kutsuttiin sosiaaliohjaajia ja kaikkia sosiaaliohjauksen kehittämisestä kiinnostuneita, myös kouluttajia. 0 Kutsun mukaan tavoitteena oli kokoontua
LisätiedotLapsen osallisuus ja kuuleminen
Lapsen osallisuus ja kuuleminen Lapsilähtöisyys rikosseuraamusalalla -seminaari 20.11.2015 L A S T E N S U O J E L U N K E S K U S L I I T T O A r m f e l t i n t i e 1, 0 0 1 5 0 H e l s i n k i P u h.
LisätiedotEtuus- ja palvelujärjestelmän yhteinen vaikuttavuus M I N N A K I V I P E L T O, T H L
Etuus- ja palvelujärjestelmän yhteinen vaikuttavuus M I N N A K I V I P E L T O, T H L Perusturvan ja toimeliaisuuden uudistushanke TOIMIhankkeen keskustelutilaisuus 26.4.2018 P I K K U P A R L A M E N
LisätiedotSelkeästi vaikuttava. STM-konsernin viestinnän linjaukset
Selkeästi vaikuttava STM-konsernin viestinnän linjaukset 1 1. Viestintä tukee konsernin strategian tavoitteita STM-konsernin viestinnän linjaukset Sosiaali- ja terveysministeriön (STM) ja koko STM-konsernin
LisätiedotAsiakas- ja palveluohjauksen erikoistumiskoulutus 30 op
1 Asiakas- ja palveluohjauksen erikoistumiskoulutus 30 op Opetussuunnitelma Rakenne 1. Asiakas- ja palveluohjauksen lähtökohdat (5 op) 2. Palvelutarpeiden arviointi ja työkäytännöt (5 op) 3. Moniammatillisen
LisätiedotAMKEn luovat verkostot -seminaari 15.5.2012, Aulanko. Ennakointitiedon lähteitä henkilöstösuunnitteluun. Lena Siikaniemi henkilöstöjohtaja
AMKEn luovat verkostot -seminaari 15.5.2012, Aulanko Ennakointitiedon lähteitä henkilöstösuunnitteluun Lena Siikaniemi henkilöstöjohtaja PHKKn visio 2017 Olemme oppimisen ja kestävän uudistamisen kansainvälinen
LisätiedotMiksi kuntoutusta pitää suunnitella?
Perusterveydenhuollon kuntoutussuunnitelman perusteet ja kuntoutussuunnitelmaopas Koulutuspäivä 17.9.2010 Miksi kuntoutusta pitää suunnitella? Miia Palo Ylilääkäri, avovastaanottotoiminta, Rovaniemen kaupunki
LisätiedotSote Integraatio ja yhteistyö hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi ja ylläpitämiseksi ryhmä II
Sote Integraatio ja yhteistyö hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi ja ylläpitämiseksi ryhmä II pj Tanja Matikainen, Janakkalan kunta siht. Reetta Sorjonen, Hämeen liitto Tehtävä 1. Valitkaa taulukosta
LisätiedotKuntoutuksen vaikutusten arviointi
Kuntoutuksen vaikutusten arviointi Mila Gustavsson-Lilius, PsT Terveyspsykologian erikoispsykologi Käytäntölähtöinen tutkimus, Kuntoutussäätiö Yleistä arvioinnista 1 Arviointi = toiminnan vaikutuksia koskevan
LisätiedotKehittämishankkeet ja tuottavuus
Kuntakehto-hankkeen loppuseminaari, Kuntatalo 18.4.2013 prof. Ismo Lumijärvi Kehittämishankkeet ja tuottavuus Miksi tutkia tuottavuutta? Kunnissa on tuottavuusohjelmia ja yleistä tarvetta suunnata hankkeita
LisätiedotKOOSTE SORA- TOIMINNASTA
October 27, 2014 KOOSTE SORA- TOIMINNASTA Erja Saurama/Jonna Vanhanen 1 2 Huomiopeilien heikot signaalit (Erja Saurama) Ylisukupolvinen asiakkuus ja näkymättömät lapset Traumatisoituneet vanhemmat: miten
LisätiedotOsallisuuden ja kokemuksen prosessointia tehtävän avulla
Osallisuuden ja kokemuksen prosessointia tehtävän avulla POIMU Sosiaalityön käytännönopettajien koulutus Kirsi Nousiainen 13.11.2014 Lahti 13.11.2014 Kirsi Nousiainen 1 Kolme näkökulmaa ohjaukseen 1. Ihminen
LisätiedotTYP:n lähikehityksen jäljillä mihin suuntaan ja miten Lahdessa?
Tiedosta hyvinvointia 1 TYP:n lähikehityksen jäljillä mihin suuntaan ja miten Lahdessa? Vappu Karjalainen Stakes 29.3.2007 Tiedosta hyvinvointia 2 TYP- toiminta valtakunnallisesti missä nyt mennään? -TYP-verkosto
Lisätiedot1. Ohjaustyylit. Esimerkkejä tyylin käyttötilanteista. Tavoite. Työpaikkaohjaajan toiminta. Tulokset
1. Ohjaustyylit on hyvä tunnistaa itselleen ominaiset tavat ohjata opiskelijoita. on hyvä osata joustavasti muuttaa ohjaustyyliään erilaisiin tilanteisiin ja erilaisille opiskelijoille sopivaksi. Seuraavaksi
LisätiedotTAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU
TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU Sosiaalialan AMK-osaamisen kompetenssit 2010 Sosiaalialan eettinen on sisäistänyt sosiaalialan arvot ja ammattieettiset periaatteet ja sitoutuu toimimaan niiden mukaisesti
LisätiedotNUORET KOKEMUSASIANTUNTIJOINA. Jari Lindh Yliopistonlehtori Lapin yliopisto Asiakkaiden toimijuuden ja osallisuuden tukeminen -seminaari 21.4.
NUORET KOKEMUSASIANTUNTIJOINA Jari Lindh Yliopistonlehtori Lapin yliopisto Asiakkaiden toimijuuden ja osallisuuden tukeminen -seminaari 21.4.2015 TAUSTAA Viime vuosina on yhä vahvemmin korostettu, että
LisätiedotOpetussuunnitelmasta oppimisprosessiin
Opetussuunnitelmasta oppimisprosessiin Johdanto Opetussuunnitelman avaamiseen antavat hyviä, perusteltuja ja selkeitä ohjeita Pasi Silander ja Hanne Koli teoksessaan Verkko-opetuksen työkalupakki oppimisaihioista
LisätiedotTutkimuspäiväkirja ja tutkimussuunnitelma Eeva Jokinen
Tutkimuspäiväkirja ja tutkimussuunnitelma Eeva Jokinen Kääk!??? Idea! TUTKIMUSPÄIVÄKIRJA Empiirisessä tutkimuksessa tutkimustulokset saadaan tekemällä konkreettisia havaintoja tutkimuskohteesta ja analysoimalla
LisätiedotKuntaliiton toimintakykymittarit lastensuojelun ja työllisyyspalvelujen vaikuttavuuden arviointiin
Kuntaliiton toimintakykymittarit lastensuojelun ja työllisyyspalvelujen vaikuttavuuden arviointiin Projektitutkija Elina Aaltio Kuntaliitto elina.aaltio@kuntaliitto.fi 050 562 9852 Vaikuttavuus osana mielekkäämpää
LisätiedotAki Jääskeläinen Tutkijatohtori Tampereen teknillinen yliopisto aki.jaaskelainen@tut.fi www.tut.fi/pmteam 17.5.2013
Aki Jääskeläinen Tutkijatohtori Tampereen teknillinen yliopisto aki.jaaskelainen@tut.fi www.tut.fi/pmteam 17.5.2013 Esityksen sisältö Keskeiset käsitteet Mittaamisen tila kuntien teknisessä toimessa Näkökulmia
LisätiedotTEHYN VIISI POINTTIA VAIN NÄIN SOTE-UUDISTUS VOI ONNISTUA!
TEHYN VIISI POINTTIA VAIN NÄIN SOTE-UUDISTUS VOI ONNISTUA! TEHYN VIISI SOTE-POINTTIA 1. Tavoitteet kirkkaina 2. Johtajuus ratkaisee 3. Rohkeammin digiaikaan 4. Hyva n hoidon ketju 5. Tekijaẗ ja asiakkaat
LisätiedotArvioinnilla luottamusta
Arvioinnilla luottamusta Perusopetuksen ja lukiokoulutuksen laadunhallinta- ja itsearviointikäytänteet Elina Harjunen, Risto Hietala, Laura Lepola, Anu Räisänen ja Aila Korpi Pohjois-Suomen AVI-alueen
LisätiedotTaideyliopiston kirjaston toimintasuunnitelma 2015 2017
TOIMINTASUUNNITELMAN TAUSTAT Luova ja energinen taideorganisaatio edellyttää kirjastoa, joka elää innovatiivisesti ajassa mukana sekä huomioi kehysorganisaationsa ja sen edustamien taiteen alojen pitkän
Lisätiedot