Sosiaalitoimistojen sosiaalityön vaikuttavuuden arviointi

Transkriptio

1 Tutkimussuunnitelma Sosiaalitoimistojen sosiaalityön vaikuttavuuden arviointi Kaisa Kostamo-Pääkkö YTT, kehitysjohtaja Asta Niskala YTT, kehittämispäällikkö Pekka Ojaniemi YTM, kehittäjä-sosiaalityöntekijä Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus

2 2 SISÄLLYS 1 Tutkimuksen tarkoitus ja tavoitteet Toteutus Tutkimusmenetelmät ja aineiston hankinta Resurssit Aikataulu Tutkimuksen eettisyys Tutkimuksen tarkoitus ja tavoitteet Aikaisemmassa tutkimuksemme (Kemppainen ym. 2010) esitimme ohjelmateorianamme, että vaikuttavan sosiaalityön edellytys on vuorovaikutuksellinen, suunnitelmallinen, asiakasta osallistava työtapa, minkä toteutuksesta vastaa ammattitaitoinen ja riittävä sosiaalialan henkilöstö, joka tutkii omaa työtään. Vuosina keräämämme ja analysoimamme empiirisen aineiston perusteella laatimamme ohjelmateoria näyttäisi olevan oikean suuntainen. Aineiston perusteella ei päästä kuitenkaan kovin tarkkaan käsitykseen sosiaalityön auttavista mekanismeista. Aineiston perusteella pystymme kuitenkin tarkentamaan ohjelmateoriaamme ja esittää perusteltuja käsityksiä tiedon tuottamiseksi jatkossa. Osittain tiedon keräämisen rajauksia tehtiin tietoisesti, jotta työntekijät saataisiin motivoitua tiedon tuottamiseen, eikä se muodostuisi työntekijöitä rasittavaksi velvollisuudeksi. Näin valittiin vain muutamia mittareita ja pois jätettiin esimerkiksi asiakasta koskevat taustatiedot, joita tässä tutkimuksessa kerätään. Näin oletamme pääsevämme määrittämään tarkemmin sosiaalitoimiston sosiaalityön vaikuttavuutta. Yhteiskunnallisista muutoksista seuraa ongelmia, joiden analysointi ja ratkaiseminen edellyttävät uutta ja perusteellista tietoa. Tämä edellyttää myös uudenlaisia tapoja tuottaa ja käyttää tietoa. Järjestelmän on etsittävä tietoon perustuvia vastauksia ja ratkaisuja niihin ongelmiin, joita muuttuva yhteiskunta tuottaa. Ammattilaisten kyky työskennellä nopeasti vaihtuvissa konteksteissa edellyttää nopeaa tiedon tuottamista ja palauttamista käytäntöihin. Eräs merkittävä ammatillisen asiantuntijuuden elementti onkin vaihtuviin tilanteisiin sopivan uuden tiedon hyödyntäminen. Käytännön toimijoiden liittäminen tiedon tuotannon prosessiin on perusteltavissa sillä että, tieto on aina ympäristöönsä kiinnittynyttä. Sosiaalityön keskeisten toimijoiden, työntekijän ja asiakkaan, tieto ei ole keskenään eikä muidenkaan toimijoiden tiedolla korvattavissa. Tieteellisen tutkimuksen tuottamaa tietoa tarvitaan myös eikä se ole korvattavissa muiden toimijoiden tiedolla. Käytäntöjen ulkopuolelta tuotetun tiedon palautumisessa käytäntöihin on havaittu ongelmia, jolloin tiedon käytettävyyden näkökulmastakin on perusteltua haastaa käytäntöjen keskeiset toimijat tiedon tuottamiseen (Arnkil, ym. 2005; Webb 2001). Omasta toiminnasta oppiminen on eräs tärkeä elementti tiedon siirtymisessä käytäntöön. Näin myös hyvät käytännöt luodaan aina ainakin osittain paikallisesti. (Arnkil, ym. 2005, 647.) Vaikuttavuuden arvioinnissa olemmekin ottaneet lähtökohdaksi haastaa työntekijät tutkimaan omaa työtään, mikä voisi olla käynnistämässä henkilökohtaista oppimisprosessia, missä itse tuotettu tieto siirtyy osaksi omia ammatillisia käytäntöjä. Tietoon perustuvassa lähestymistavassa on kysymys myös mahdollisuuksien tarjoamisesta sosiaalityön ammatin ja sosiaalipalvelujen uudenlaiselle kehittymiselle. Näyttöön perustuvalle sosiaalityölle on tilaus. Palvelujärjestelmän asettamat vaatimukset edellyt-

3 3 tävät näyttöön ja tietoon perustuvaa käytäntöä. Miten voimme kehittää omaa työtämme, jos työmme ei perustu jäsentyneeseen tietoon ja näyttöön? Tavoitteena on saada tiedontuotanto palvelemaan käytäntöä ja sen pohjalta kehittää sosiaalityön käytäntöjä. Tiedonkeruuta omasta työstä ja siinä syntyvää jäsentynyttä tietoa voidaan hyödyntää myös ammatillisessa päätöksenteossa. Välttämättömän näkökulman vaikuttavuuteen tuo myös asiakkaan antama palaute työntekijän työstä ja omasta asiakasprosessistaan. Asiakkaan kokemustietoa työskentelyprosessista työntekijän kanssa ja siinä syntyvistä auttavista mekanismeista ei voi korvata kenenkään muun toimijan tiedolla. 2 Toteutus 2.1 Tutkimusmenetelmät ja aineiston hankinta Tiedon tuottajina ovat sekä työntekijät että sosiaalitoimen asiakkaat. Tutkimuksessa kerätään asiakkaisiin liittyvää perustietoa, työskentelyn kohteena olevaan ilmiöön ja sen muutoksiin liittyvää tietoa sekä työskentelyyn ja asiakasprosessiin liittyvää tietoa. Tiedonkeruu toteutetaan pääsääntöisesti sähköisellä lomakkeella ja tiedot tallennetaan sähköiseen tietokantaan. Lomakkeiden täyttäminen ja tiedon tallentaminen tapahtuvat tietoturvallisessa ympäristössä eivätkä lomakkeen täyttäjät pääse näkemään toistensa täyttämiä lomakkeita. Sähköisen lomakkeen ohella tiedon tuottamisessa voidaan käyttää erilaisia kyselyjä ja haastatteluja, joita ovat toteuttamassa ja analysoimassa käytännön työntekijöiden lisäksi Lapin yliopiston sosiaalityön opiskelijat, opettajat sekä tutkijat. Sähköisen lomakkeen avulla tapahtuvaa tiedonkeruuta toteutetaan yksittäisinä kuukausina korkeintaan neljä kertaa vuodessa. Muuta tiedon tuotantoa toteutetaan erillisten tutkimusten avulla. Sähköisen lomakkeen tuottamaa aineistoa analysoidaan tilastollisin menetelmin SPSSohjelman avulla. Alkuvaiheessa analysointi tapahtuu suorien jakaumien ja ristiintaulukointien avulla, mutta aineistoa voidaan tarpeen vaatiessa analysoida myös muiden tilastollisten menetelmien avulla. Tätä tilastollista aineistoa syvennetään muilla tutkimuksilla ja opinnäytetöillä. Kerättävä tieto sisältää asiakkaiden tunnistetietona sosiaaliturvatunnuksen loppuosan. Työntekijät ovat sähköisen lomakkeen osalta tunnistettavissa kirjautumistunnisteen avulla. Näin toimien henkilötietolain mukaista henkilörekisteriä ei synny. Tunnistetietojen avulla voidaan yhdistää asiakkaan tuottama tieto työntekijän tuottamaan tietoon sekä seurata yksittäistä asiakasta sosiaalitoimen palveluiden käyttäjänä. Tunnistetieto mahdollistaa asiakkaan seuraamisen eri palveluissa yksittäisen tiedonkeruukuukauden sisällä sekä asiakkuuksien kulun eri kuukausina. Työntekijän tunnistetieto mahdollistaa työntekijäkohtaisen raportoinnin, jolloin kerättävän aineiston ja sen analysoinnin avulla on mahdollista tukea työntekijöitä oman työn tutkimisessa. Tällöin tuotettu tieto palvelee palvelujen kehittämisen lisäksi yksittäisiä asiakasprosesseja. Tutkimus toteutetaan ajalla Sähköisellä lomakkeella tiedonkeruu toteutetaan korkeintaan neljä kertaa vuodessa yksittäisten kuukausien aikana. Ensimmäinen tiedonkeruukuukausi on maaliskuu Muiden aiheeseen liittyvien tutkimusten toteuttamisesta sovitaan tapauskohtaisesti erikseen.

4 4 2.2 Resurssit Sosiaalitoimistojen tietoa kerääviltä työntekijöiltä sähköisen lomakkeen täyttäminen edellyttää tiettyjen asioiden läpikäymistä asiakkaan kanssa, mikä vaatii nykykäytäntöihin nähden ylimääräistä aikaa. Lomakkeen teemat ja kysymykset ovat kuitenkin sosiaalialan työn substanssin näkökulmasta sellaisia, jotka työntekijöiden tulisi joka tapauksessa tietää asiakkaistaan ja asiakasprosesseista. Tiedonkeruu, aineistojen analysointi ja raportointi tehdään yhteistyönä Posken ja Lapin yliopiston yhteiskuntatieteiden tiedekunnan kanssa. Tiedon tuottaminen, analysointi ja raportointi liitetään kiinteäksi osaksi kehitteillä olevan opetus- ja tutkimuskeskuksen toimintaa ja sitä kautta osaksi sosiaalityön käytännön opetusta. Käytettävissä olevat henkilöstöresurssit muodostuvat siis Posken henkilökunnasta sekä Lapin yliopiston sosiaalityön oppiaineen opettajista, tutkijoista ja opiskelijoista. Päävastuu sähköisellä lomakkeella kerättävän tiedon analysoinnista ja palauttamisesta käytäntöihin on Poskella. Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus on sopimusorganisaatio, jonka sopijapuolia ovat Lapin yliopisto, Oulun seudun ammattikorkeakoulu, Kolpeneen palvelukeskuksen kuntayhtymä ja Saamelaiskäräjät. Nämä sopimuspuolet ovat sitoutuneet sosiaalialan osaamiskeskustoiminnasta annetun lain (1230/2001) ja kyseisen lain nojalla annetun asetuksen (1411/2001) mukaiseen Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksen toimintaan, jonka yhtenä tehtävänä on sosiaalialan tutkimus-, kokeilu- ja kehittämistoiminta. Tutkimuksen johtajina toimivat YTT, kehitysjohtaja Kaisa Kostamo-Pääkkö Pohjois- Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksesta ja professori Anneli Pohjola Lapin yliopiston yhteiskuntatieteiden tiedekunnasta. 2.3 Raportointi Sähköisen lomakkeen tuottamaa tietoa raportoidaan mahdollisimman nopeasti tietoa keränneisiin sosiaalitoimistoihin ja käytännön työntekijöille. Analyysin edetessä käydään vuoropuhelua käytännön sosiaalityön tiimien kanssa. Tiedonkeruulomaketta ja tiedon keräämisen tapoja kehitetään kokemusten ja saadun palautteen pohjalta. Koko aineistosta julkaistaan useita raportteja, joissa aineiston analyysia syvennetään. Tietoa keränneille kuntien sosiaalityön tiimeille lähetetään kaikista julkaistavista raporteista ilmaiskappaleet. 3 Tutkimuksen eettisyys Tiedonkeruun laajuuden vuoksi ei ole mahdollista kysyä jokaiselta asiakkaalta henkilökohtaista lupaa tietojen luovuttamiseen. Kaikki tutkimukseen osallistuvat Pohjois- Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksen työntekijöiden lisäksi tietoa analysoivat ja käyttävät Lapin yliopiston sosiaalityön laitoksen opettajat ja tutkijat sekä sosiaalityön opiskelijat sitoutuvat noudattamaan tutkimuseettisiä ohjeita. Posken, yliopiston ja käytännön kiinteällä yhteistyöllä analysoitu tieto palautetaan mahdollisimman nopeasti takaisin käytäntöihin sekä yksittäisten työntekijöiden kuin myös koko sosiaalitoimen käytettäväksi. Palvelujärjestelmälle asetetaan yhä enenevissä määrin toiminnan vaikuttavuuden osoittamiseen liittyviä vaateita. Tällaisessa vaikuttavuuden arvioinnin vaateessa on kysymys

5 5 tilivelvollisuuksien täyttämisestä erilaisten intressiryhmien suuntaan. Sosiaalityön vaikuttavuuteen liittyviä intressejä on tai ainakin pitäisi olla kuntalaisilla palvelujen rahoittajina ja potentiaalisina käyttäjinä, asiakkailla palvelujen käyttäjinä, työntekijöillä sosiaalityön toteuttajina sekä johtajilla, jotka vastaavat palvelujen tuottamisesta rahoittajien, asiakkaiden ja työntekijöiden suuntaan. Tutkimuksen vastuuseen kuuluvat tällöin tiedontuottamisen vastuu ja tutkimuksen toteuttaminen eettisesti kestävällä tavalla. Tutkijan vastuulla ovat muun muassa ne ratkaisut, joita tutkija tutkimusprosessissaan suorittaa ja tiedot, joita hän tutkimusraportissaan esittää. (Pohjola 2003, 54). Tietoon perustuvan sosiaalityön tarve määrittyy myös niillä muutoksilla, joita on tapahtunut professioiden ja poliittisen järjestelmän välisissä suhteissa. Palvelujärjestelmään ja ammatin harjoittamiseen on tuotu taloudellisuuteen ja tehokkuuteen perustuvan ajattelutapa. Sosiaalityön oman työn näkyväksi tekeminen sisältää taloudellisuuden ja tehokkuuden näkökulman, mutta samalla luodaan kuvaa työn sisällöistä ja vaatimuksista. Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksen sosiaalityön tiedonkeruunmallissa taloudellinen näkökulma on yksi muiden joukossa. Taloudellisen rationaalisuuden vaatimus sosiaalityön harjoittamisessa on toteutettava profession omilla ehdoilla, jotta talouden näkökulmat eivät pääse ottamaan ylivaltaa sosiaalityön substanssista. Lähteet Arnkil, Tom Erik & Seikkula, Jaakko (2005) Hyvien käytäntöjen tutkittavuudesta, siirrettävyydestä ja jatkuvuudesta. Yhteiskuntapolitiikka Vol. 70, No 6, Kemppainen, Tarja & Kostamo-Pääkkö, Kaisa & Niskala, Asta & Ojaniemi, Pekka & Vesterinen, Kerttu (2010) Sosiaalityön vaikuttavuuden ensiaskeleet Lapista. Tutkimus sosiaalitoimistojen työn vaikuttavuudesta. Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksen julkaisusarja 32. Rovaniemi. Pohjola 2003 Webb, Stephen A. (2001) Some considerations on the validity of evidence-based practice in social work. British Journal of Social Work Vol. 31, No. 1, Tutkimuksen johtajien yhteystiedot Kaisa Kostamo-Pääkkö Anneli Pohjola kehitysjohtaja Professori Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus/ Lapin yliopisto Lapin toimintayksikkö Yhteiskuntatieteiden tiedekunta Myllärintie 35, Rovaniemi PL 122, Rovaniemi puh puh Videoneuvottelunumero (AC)