PALVELUTUOTANTOJÄRJESTELMIEN KONSERNIJOHTAMISEN MUUTOKSESTA SUUREHKOISSA KAUPUNGEISSA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "PALVELUTUOTANTOJÄRJESTELMIEN KONSERNIJOHTAMISEN MUUTOKSESTA SUUREHKOISSA KAUPUNGEISSA"

Transkriptio

1 Juhani Määttä PALVELUTUOTANTOJÄRJESTELMIEN KONSERNIJOHTAMISEN MUUTOKSESTA SUUREHKOISSA KAUPUNGEISSA Tampereen kaupunki Tietotuotanto ja laadunarviointi A 9/2009

2 Tampereen kaupungin Tietotuotannon ja laadunarvioinnin julkaisusarja A 9/2009 Juhani Määttä PALVELUTUOTANTOJÄRJESTELMIEN KONSERNIJOHTAMISEN MUUTOKSESTA SUUREHKOISSA KAUPUNGEISSA Tutkimus Jyväskylän, Oulun, Tampereen ja Turun hierarkkisen ja markkinasuuntautuneen palvelutuotantojärjestelmän strategisesta konsernijohtamisesta Tampereen kaupunki 2009

3 Tampereen kaupunki Konsernihallinnon talous ja strategiaryhmä Tietotuotanto ja laadunarviointiyksikkö Aleksis Kiven katu C PL Tampere puh faksi Juhani Määttä ja Tampereen kaupunki Juvenes Print Tampereen Yliopistopaino Oy Tampere 2009 ISSN ISBN

4 JOHDANTO Tämä tutkimus on jatkoa Oulun sekä Jyväskylän, Tampereen ja Turun kaupunkien tilaaja tuottaja malleja ja markkinasuuntautuneita toimintatapoja koskeville tutkimuksille, jotka Tampereen yliopiston tutkijaryhmät tekivät professori Pentti Meklinin johdolla. Tavoitteena on ollut syventää tutkimuksia erityisesti mallien johtamisen osalta. Tutkijaa kiinnosti henkilökohtaisesti palvelutuotantojärjestelmien strateginen konsernijohtaminen omasta työkokemuksesta ja tutkimustiedon vähäisyydestä johtuen. Pyrkimyksenä oli jäsentää ja ymmärtää omaa ja varsinkin kaupunkien johdon tekemää työtä. Tutkimuksesta on tarkoitus tehdä kaksi raporttia. Tässä raportissa keskitytään kaupunkien tekemiin palvelutuotantojärjestelmiä ja konsernijohtamista koskeviin päätöksiin ja niiden ymmärtämiseen tehtyjen haastattelujen pohjalta. Raportin tavoitteena on palvella käytännön johtamista ja dokumentoida tehtyjä päätöksiä ja niiden perusteluja. Tällöin siitä on tullut luettelomainen, lavea alainen ja osin pinnallinenkin. Tutkimus on kuitenkin tehty sellaisin menetelmin, joiden avulla voidaan aineistosta tehdä toinen tieteellisempi raportti. Tämä on valitettavasti lisännyt tämän raportin vaikealukuisuutta ja sisällöllisiä toistoja. Kiitän haastateltuja kaupunginhallitusten puheenjohtajia, kaupunginjohtajia ja apulaiskaupunginjohtajia arvokkaista tiedoista ja näkemyksistä, jotka auttoivat ymmärtämään kaupunkien päätöksiä, joiden perustelut tärkeimmiltä ja poliittisesti arimmilta osiltaan olivat varsin puutteelliset. Haastattelujen tulokset ovat merkittävästi vaikuttaneet raportin sisältöön, vaikka suoria lainauksia haastatteluista on varsin vähän ja ne on haluttu pitää nimettöminä. Kiitän erityisesti myös tutkimuksen seurantaryhmää ja professori Pentti Mekliniä, joka on ohjannut tutkimusta ja usein osallistunut myös seurantaryhmän kokouksiin. Tutkimuskaupunkien johtamisjärjestelmien käytännön kehittämisestä vastaavista henkilöistä muodostunut ryhmä on ohjannut keskeisille tietolähteille, toiminut esihaastatteluryhmänä, osallistunut täydentävään ryhmähaastatteluun ja antanut arvokkaita ohjeita raportin kirjoittamiseen. Raportissa saavutettiin ainakin kohtuullinen tasapaino ryhmän edellyttämien kaupunkikohtaisten erojen ja tutkijan korostamien yhdenmukaisten piirteiden välillä. Tutkijalla on tarkoitus saada ensi talven aikana, sikäli kun purjehduskiireiltään ehtii, valmiiksi toinen tieteellisempi raportti. Siinä käsitellään aineistoa suppeammin ja tulkitaan sitä instituutioiden taloustieteen avulla. Teoreettisen tarkastelun osuus kasvaa. Toivottavasti sen avulla pystyn paikkaamaan tämän raportin pahimpia puutteita ja syventämään sen sisältöä. Turussa Juhani Määttä

5 SISÄLLYS 1 TUTKIMUKSEN TAUSTA JA TUTKIMUSTEHTÄVÄT Tutkimuksen lähtökohdat Tutkimustehtävät Teoreettiset lähtökohdat Tutkimuksen eteneminen ja raportin rakenne PALVELUTUOTANNON (KONSERNI)OHJAUKSEN TILANNE 1990 LUVUN ALKUPUOLELLA Kaupunkien keskushallinnon ja sen harjoittaman palvelutuotannon ohjauksen muutoksia ennen 1990 luvun alkua Palvelutuotannon konserniohjauksen tilanne 1990 luvun alkupuolella Valtion hallinnonuudistukset kuntien muutosten lähtökohtina Tutkimuskaupunkien hallinnonuudistukset 1990 luvun alkupuolella Budjetointi ja kirjanpitouudistukset ja tuotannon ohjaus Hallinnonuudistusten, budjetointimuutosten ja laman vaikutukset palvelutuotannon ohjaukseen HIERARKKISEN JA MARKKINASUUNTAUTUNEEN PALVELUTUOTANTOJÄRJESTELMÄN MUUTOKSIA Palvelujen tuotantojärjestelmät 1990 luvun alkupuolella Palvelutuotantojärjestelmien muutoksia tutkimuskaupungeissa Hierarkkisen palvelutuotantojärjestelmän sisäisiä muutoksia ja konsernimaisen rakenteen kehittyminen Markkinasuuntautuneen palvelutuotannon yleistyminen Konsernirakenteen muotoutuminen Markkinasuuntautuneen toiminnan taloudellisia vaikutuksia Hierarkkisen ja markkinasuuntautuneen järjestelmän tuloksellisuus Erilaisia tuloksellisuuskäsitteitä Tilaaja tuottaja malli ja näennäismarkkinat Hierarkkisen ja markkinasuuntautuneen järjestelmän kustannukset Tilaaja tuottajahybridin tehokkuus Yhteenvetoa palvelutuotantojärjestelmien muutoksista ja niiden perusteluista... 87

6 3.4.1 Kaupunkien johdon näkemyksiä muutoksista Tutkimuskaupunkien palvelutuotantojärjestelmien muutokset ja niiden tuloksellisuus STRATEGISEN KONSERNIJOHTAMISEN MUUTOKSIA Kunnan poliittishallinnollinen järjestelmä johtamisen toimintaympäristönä Hierarkkisen järjestelmän johtamisen muutoksia tutkimuskaupungeissa Hallinnonuudistusten vaikutus hierarkian johtamiseen Hierarkkisen järjestelmän konsernijohtamisen muutoksia tutkimuskaupungeissa Hierarkkisen järjestelmän johtamisen yleisiä kehityspiirteitä Yhteenvetoa hierarkkisen järjestelmän johtamisesta Konsernijohtamisen muutoksia Konserniajattelu hallinnonuudistuksissa Konsernijohtamisen muutoksia tutkimuskaupungeissa Konsernirakenne ja johtaminen Konserni johtamisjärjestelmänä Strateginen johtaminen konsernijohdon menetelmänä Strateginen johtaminen toimintaympäristön hallinnassa, tilanne 1990 luvun puolivälissä Tutkimuskaupunkien strategisen johtamisen muutoksia Strategisen johtamisen tutkimuksesta Strategisen johtamisen muutoksista Yhteenvetoa johtamismenetelmien muutoksista Toiminnan, johdon rakenteiden ja johtamismenetelmien muutosten suhteista: johdon näkemyksiä Yhteenvetoa johtamisen rakenteiden ja menetelmien muutoksista PALVELUTUOTANNON STRATEGISEN KONSERNIJOHTAMISEN MUUTOKSIA Palvelutuotannon strategisen konsernijohtamisen tilanne vuosituhannen vaihteessa Hybridiorganisaatio ja konsernirakenne toimintatapojen muutosten seurauksena Strateginen konsernijohtaminen palvelujen järjestämisen ja tuotannon ohjauksessa Markkinasuuntautuneen toimintatavan omistajaohjaus

7 5.1.4 Strateginen konsernijohtaminen hybridiorganisaation ohjauksessa Toimintatapojen strategisen konsernijohtamisen muutoksia tutkimuskaupungeissa 2000 luvulla Muutoksia toimintatavoissa ja hybridiorganisaatiossa Muutoksia palvelujen järjestämisen ja tuotannon ohjausstrategioissa Toimintamalliajattelu toimintatapojen valinnan ja hallinnan välineenä Johdon näkemyksiä palvelutuotannon strategisesta konsernijohtamisesta Palvelutuotannon ohjausjärjestelmien valinta ja hallinta Hybridiorganisaatio ja sen konsernijohtaminen Ohjausjärjestelmän valinta ja hybridiorganisaation tasapaino Toimintatapojen strateginen konsernijohtaminen YHTEENVETOA TUTKIMUKSEN TULOKSISTA Tutkimusprosessi ja käsitteiden tarkistuksia Vastauksia tutkimustehtäviin Tilaaja tuottaja mallin kehittyminen hybridijärjestelmäksi ja hybridiorganisaation muodostuminen Konsernijohtamisen muutoksista ja niiden suhteesta tuotantojärjestelmien muutoksiin Hybridiorganisaation strateginen konsernijohtaminen Yhteenvetoa keskeisistä tuloksista Tutkimuksen arviointia ja pohdiskelua KESKEISET LÄHTEET LIITTEET

8 KUVIOLUETTELO 1. Tutkimusasetelma Palvelutuotantojärjestelmät ja mallit jatkumona sekä tutkimuksen kohdealue Taloudellisen toiminnan järjestelmät ja niiden ominaisuudet Tutkimuskaupunkien palvelutuotantojärjestelmien konsernijohtamisen muutoksia (oletuksia) Suunnittelu markkinat jatkumo Konsernikäsitteistö ja erilaiset palvelutuotantojärjestelmät Tuloksellisuuskäsitteistö Kunnan tuloksellisuusarvion perusnäkökulmat Tilaaja tuottaja mallin keskeisiä piirteitä Järjestelmien hallintakustannukset ja tuotannontekijöiden rajoitukset Konsernijohtamisen ja tuotantojärjestelmien muutosten vuorovaikutus Konsernin rakenne ja toimielimet Kuntakonsernin yksiköt johtamisjärjestelmässä Strategisen johtamisen analyyttinen prosessimalli Tasapainoinen onnistuminen prosessina / HAUS Omistajapolitiikka ja konserniohjaus Palvelutuotannon konsernijohtaminen vuosituhannen vaihteessa ja Vesteråsin tilaaja tuottaja malli Liikelaitosten ja tytäryhtiöiden ohjaus Oulussa Palvelujen järjestämis, tuotanto ja kokonaiskustannukset tuotannontekijöiden spesifisyyden funktiona Palvelutuotantojärjestelmien konsernijohtaminen Arvio hierarkkisen, markkinasuuntautuneen ja markkinaehtoisen palvelutuotannon suhteellisista muutoksista Palvelutuotantojärjestelmien konsernijohtamisen kaupungittaisia ja suhteellisia muutoksia

9

10 1 TUTKIMUKSEN TAUSTA JA TUTKIMUSTEHTÄVÄT 1.1 Tutkimuksen lähtökohdat Tampereen yliopiston tutkijaryhmä teki Jyväskylän, Tampereen ja Turun kaupunkien toimesta tutkimuksen niiden toimintamallien uudistushankkeista ja erityisesti tilaaja tuottaja mallien soveltamisesta (Kallio ym. 2006). Vähän aikaisemmin pääosin sama tutkijaryhmä oli tehnyt vastaavan selvityksen Oulun ydinkunta palvelukunta mallista (Martikainen & Meklin, 2003). Tutkimusten yleiset johtopäätökset olivat kaupunkikohtaisista käytännön eroista huolimatta varsin yhdenmukaisia ja ne ovat tämän tutkimuksen keskeisinä lähtökohtina. Tutkimuksissa todettiin, että tilaaja tuottaja malli muuttaa paljon perinteistä hierarkkista toimintatapaa ja luo paineita koko kuntaorganisaation taloudellisten roolien pohtimiseen ja selkeyttämiseen. Tämä koskee palvelujen tilaajan, rahoittajan, tuottajan ja omistajan roolia. Toiseksi kuntien todettiin muuttuneen toiminnallisiksi konserneiksi ja niihin on syntynyt konsernijohto ja sen esikunta, joiden vastuulle luonnostaan kuuluu rahoituksesta ja omistamisesta huolehtiminen. Tutkimuksessa todettiin tilaaja tuottaja mallien yhteydessä käytettävän käsitteistön selkiytymättömyys. Siinä mallit jaettiin sisäisiin ja ulkoisiin. Sisäisessä mallissa tuottajat olivat kunnan budjettitaloudessa olevia organisaatioita ja suhde tuottajiin perustui kumppanuuteen ja/tai sopimuksiin. Ulkoisessa mallissa tuottajina olivat kunnan ulkoiseen konserniin kuuluvat yksiköt, kolmas sektori tai yritykset. Tällöin yhteistoiminta voi perustua kumppanuuteen tai yleisemmin kilpailuttamiseen. Tilaaja tuottaja mallin yhdeksi käynnistäjäksi tutkimuksessa todettiin toimintaympäristön muutos ja sen ennakoitavissa oleva kehitys, jotka synnyttivät muutospaineita hitaasti reagoiviin hierarkkisiin ohjausjärjestelmiin. Mallin avulla pyrittiin kanavoimaan asukkaiden toivomukset ja tarpeet tilaajalautakuntien ja niiden alaisten yksiköiden avulla kunnallisiin palvelujärjestelmiin. Toisaalta jaolla tilaajiin ja tuottajiin tavoiteltiin selkeyttä sisäiseen työnjakoon ja sitä kautta tehokkuuden, tuottavuuden ja vaikuttavuuden parantamiseen. Palvelujen tuotteistaminen ja niiden hintojen laskenta todettiin kuitenkin ongelmalliseksi lähinnä seuranta ja laskentajärjestelmien kehittymättömyydestä johtuen. Kaupunkien välistä kustannusvertailua oli vaikea tehdä. Tehtyjen haastattelujen pohjalta tutkimuksessa todettiin, että mallia sovellettaessa: tavoitteet olivat alkuvaiheessa hyvin talouspainotteisia, toiminnan lähtökohtina ovat yhä useammin asiakkuus ja palvelun tarkoitukseen sopiva laatu, suuremmat muutokset tapahtuvat tavassa nähdä työprosessit ja siten joudutaan suunnittelemaan myös työn tekemistä, osaamisen merkitys korostuu mallin jatkuvassa päivittämisessä, 8

11 työnjakoja, keskinäisten sopimusten tarkkuustasoa ja henkilöstön rekrytoitumista joudutaan miettimään aiempaa tarkemmin, yhteistyön luonne muuttuu, siitä tulee kumppanuutta, kustannustietoisuus lisääntyi, konsernijohdon osuus ja omistajaohjaus lisääntyivät, yksityisen ja julkisen toiminnan vertailtavuus, asiakkuuden ymmärtäminen ja markkinoiden haasteisiin vastaaminen paranivat, henkilöstön pelot kilpailutuksesta olivat yleisiä, kokonaisedun näkeminen ja varmistaminen nähtiin ongelmina, luottamushenkilöt korostivat yleisesti valta vastuu suhteiden tarkistamista, johtavat viranhaltijat kiinnittivät huomion kaupunkiin omistajina, konsernijohtamisen lisääntymiseen sekä informaatiojärjestelmien ja keskitetyn asiantuntemuksen käyttöön ja kehittämiseen, henkilöstöryhmien edustajat näkivät mallin kaksijakoisesti: oma työ tulee näkyväksi ja mahdollisuus kehittyä työssä lisääntyy, mutta toisaalta oman työn kilpailukykyisyydestä ja loppumisesta oltiin huolestuneita ja säästöjen nähtiin syntyvän hitaasti, kulttuurisista muutoksista nähtiin keskeisinä henkilöstön asenteet ja toiminta, moniosaaminen, johtajuus ja normipohjan uudistaminen, henkilösuhteet ovat saattaneet huonontua tilaaja tuottajajaossa, liikelaitosten johtamiskäytäntöjen muutos ja johtokuntien jäsenten osaaminen nähtiin keskeisenä tuloksenteon näkökulmasta, ratkaisuina ongelmiin nähtiin, että prosesseja johdetaan uudella tavalla, tietoa välitetään ja oppimisen edellytykset laitetaan kuntoon, tulevaisuudessa poliittiset toimijat näkivät omien uusien valta asemiensa vakiintuvan ja omistajaohjauksen vahvistuvan, viranhaltijat pohtivat konsernijohtamisen vahvistamista sekä toimintaprosessien ja johtamisen ohjausta, henkilöstön edustajat luottivat kuntatyön laadun kantavan kilpailuillakin markkinoilla. Tutkimuksissa nähtiin tilaaja tuottaja mallin soveltamisessa ja edelleen kehittämisessä seuraavankaltaisia pohdittavia asioita: Puoltavia ja vastustavia näkemyksiä esiintyy, koska toimijoiden roolit muuttuvat, kun tilaajaorganisaatioista rakennetaan kuntalaisten tarpeita punnitsevia politiikan foorumeja, liiketoimintaosaamista painotetaan tuotantotoimintojen johtamisessa ja henkilöstöryhmien asema muuttuu uudessa mallissa. Tämä edellyttää kaikilta osapuolilta uudenlaista ajattelua. Tarvitaan valtakunnan tasoisia muutoksia: lainsäädäntöön edellytettiin tehtäväksi muutoksia (kuntalaki onkin jo muuttunut mallin soveltamista selkeyttävällä tavalla), käsitteistöä on selkeytettävä yhtenäistävällä tavalla ja johdon laskentatoimen kehittämisen tarve on ilmeinen, jotta kunnat osaavat arvioida omaa toimintaansa ja tehdä valintoja. Kunnat joutuvat tutkimusten mukaan pohtimaan mallia kehittäessään ainakin seuraavia kysymyksiä: 1. Avautuvat markkinat? Miten rakennetaan luottamusta ja toimintavarmuutta korostavia toimintamalleja? Onko kumppanuus mahdollista nykymuotoisen lainsäädännön puitteissa? 9

12 2. Poliittisen johtamisen ja kuntaorganisaation johtamisen yhteensovittaminen? Miten tilaajan ja tuottajan poliittinen ohjaus järjestetään? Miten budjetissa asetetaan taloudelliset raamit tilaajille ja miten asiakkaiden tarpeet välittyvät tilaajille? 3. Konsernijohtamisen ja koko kunnan edun arvioinnin vaativuus? 4. Keskitettyjen palvelujen markkinasuuntautunut tai markkinaehtoinen toiminta? 5. Henkilöstön saannin, osaamisen ja aseman varmistaminen ja henkilöstöjohtamiseen panostaminen? Toiminnallisina valmiuksina ja edellytyksinä tilaaja tuottaja malliin siirtymiselle nähtiin: kulttuuristen valmiuksien jo kasvanut muutos, mallin tuoma toiminnan selkeys ja toimintavapaudet, tilaajapuolen paisumisen estäminen ja kuntakonsernin edun turvaaminen ja eri ohjausmallien rinnakkainen ja yhteensopiva kehittäminen, kun kunnat tulevaisuudessa tuottavat palvelunsa itse joko hierarkkisesti tai yhä useammin verkostoitumalla. Tehtyjen edellä kuvattujen tutkimusten lisäksi toinen keskeinen tutkimuksen lähtökohta on ollut tutkijan subjektiivinen mielenkiinto strategiseen konsernijohtamiseen ja erityisesti hierarkkisen ja markkinasuuntautuneen palvelutuotannon ohjauksen eroihin. Sen taustalla ovat omakohtaiset kokemukset johtamisesta, teoreettispohjainen ihmettely ja osallistuminen erilaisiin valtakunnallisiin selvitys ja kehityshankkeisiin. Tältä pohjalta tämä tutkimus keskittyi tilaaja tuottaja mallin ja yleisemminkin markkinasuuntautuneen palvelutuotannon sekä perinteisen hierarkkisen palvelutuotantojärjestelmän muutosten ja niiden rajapinnan tarkasteluun. Huomio kohdistettiin kaupunkien konsernijohdon toimintaan mallien ohjauksessa ja erityisesti strategioiden käyttöön kuntien taloudellisten toimintajärjestelmien konsernijohtamisessa. Lisäksi malliin ja sen johtamiseen liittyvää käsitteistöä jouduttiin selkeyttämään. 1.2 Tutkimustehtävät Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, miten tilaaja tuottaja mallin yleistyminen on muuttanut kaupunkien palvelutuotannon strategista konsernijohtamista. Tarkastelun näkökulma on siis kaupunkien ylimmän johdon, kaupunginhallituksen ja erityisesti kaupungin keskusjohdon, näkökulma. Sitä tarkastellaan lähinnä strategisen johtamisen osalta ja myös keskushallinnon harjoittama operatiivinen ohjaus jätettiin pääosin tarkastelun ulkopuolelle. Tutkimuksessa tarkastellaan pääasiassa keskushallinnon harjoittamaa varsinaisen tuotantotoiminnan ohjausta. Siinä jouduttiin kuitenkin käsittelemään myös palvelujen järjestämisen ohjausta, koska perinteisessä hierarkkisessa järjestelmässä se on keskeisin tuotannon ohjauksen keino. 10

13 Tutkimuksen toisena tavoitteena oli lisätä ymmärrystä tapahtuneisiin tuotantojärjestelmien ja niiden johtamisen muutoksiin. Muutoksia tarkasteltiin laman jälkeisen runsaan kymmenen vuoden jaksolta ( ). Koska palvelujen tuotantojärjestelmä ja kaupungin johtamisen menetelmät, vaikka ne ovatkin erillisiä systeemejä, vaikuttavat toisiinsa, tarkasteltiin niiden muutoksia ensin erikseen ja vasta sitten yhtenä palvelutuotannon ohjaukseen vaikuttaneena kokonaisuutena. Tutkimuksen kolmantena tavoitteena oli selvittää, miten palvelujen tuotantojärjestelmien ja käytettyjen johtamismenetelmien muutokset ovat vaikuttaneet tuotannon konsernijohtamisen muutoksiin. Ovatko perinteisen hierarkkisen järjestelmän ja uusien markkinasuuntaisten mallien konsernijohtaminen eriytymässä ja kuinka konsernijohto hallitsee muutosta? Tavoitteena oli siis syventää aiemmin tehtyjä tutkimuksia kaupunkien ylimmän johdon näkökulmasta. Tutkimuksen kohteena oli siis kolme eri ilmiötä. Ensisijaisesti tarkasteltiin palvelutuotannon järjestelmiä taloustieteen näkökulmasta ja toisaalta konsernijohtamisen muutoksia strategisen johtamisen näkökulmasta. Tarkastelut yhdistettiin kolmannessa ilmiössä, tuotantojärjestelmien konsernijohtamisessa. Edellä selostetulta pohjalta muotoiltiin kolme tutkimustehtävää. Ensimmäisessä pyrittiin syventämään aiempia kaupunkien tilaaja tuottaja malleja koskevia tutkimuksia tuotantojärjestelmien ja niiden johtamisen näkökulmasta. Tarkastelun tavoitteena oli selvittää, onko tuotannon kehittämisessä tapahtunut järjestelmätasoisia muutoksia. Toisessa tutkimustehtävässä tarkasteltiin kaupunkien ylimmän johtamisen muutoksia laman jälkeisenä aikana ja selviteltiin tuotantojärjestelmien muutosten ja johtamisen muutosten vuorovaikutusta. Kolmannessa tehtävässä tarkasteltiin erilaisten tuotantojärjestelmien ja niiden ohjauksen konsernijohtamista ja niiden muutoksia erityisesti viime vuosina. Tavoitteena oli selvittää, tapahtuuko erilaisten tuotantojärjestelmien johtamisessa eriytymiskehitystä ja kuinka konsernijohto hoitaa kokonaisuutta ja konsernietua. Tutkimustehtävät muotoiltiin seuraavasti: 1. Mitkä ovat tutkimuskaupunkien hierarkkisen ja markkinasuuntautuneen palvelujen tuotantojärjestelmän merkittävimmät muutokset ja niiden keskeisimmät perustelut 1990 luvun alkupuolen jälkeen? 2. Miten tutkimuskaupunkien keskushallinto ja sen käyttämät johtamismenetelmät ovat muuttuneet samana aikana, sekä miten ja miksi strategisesta konsernijohtamisesta tuli palvelutuotantojärjestelmien keskeinen johtamismenetelmä (johdon näkemysten mukaan)? 3. Miten ja miksi markkinasuuntautuneen palvelutuotannon yleistyminen ja omaksuttu strategisen konsernijohtamisen menetelmä ovat muuttaneet tutkimuskaupunkien palvelutuotantojärjestelmien konsernijohtamista? Tutkimusasetelma muodostui kuvion 1 mukaiseksi. 11

14 Palvelujen tuotantojärjestelmät (konteksti 1) Kaupunkien hierarkkisen ja markkinasuuntautuneen palvelutuotantojärjestelmän muutos (ilmiö ja teema 1) Tutkimustehtävä 1: Mitkä ovat olleet hierarkkisen ja markkinasuuntautuneen palvelutuotantojärjestelmän merkittävimmät muutokset? Niiden keskeisimmät perustelut laman jälkeisenä aikana. Tutkimustehtävä 3: Miten ja miksi markkinasuuntautuneen palvelutuotantojärjestelmän yleistyminen ja omaksuttu strategisen konsernijohtamisen menetelmä ovat muuttaneet tutkimuskaupunkien palvelutuotantojärjestelmien konsernijohtamista? Tutkimustehtävä 2: Miten tutkimuskaupunkien keskushallinto ja sen käyttämät johtamismenetelmät ovat muuttuneet samana aikana sekä miten ja miksi strategisesta konsernijohtamisesta tuli palvelutuotantojärjestelmien keskeinen johtamismenetelmä (johdon näkemysten mukaan)? Kaupunkien strategisen konsernijohtamisen muutos (ilmiö ja teema 2) Kaupunkien keskushallintojen harjoittama johtaminen poliittis hallinnollisessa järjestelmässä (konteksti 2) KUVIO 1 Tutkimusasetelma 1.3 Teoreettiset lähtökohdat Kaupunkien palvelujen tuottamisen muutoksia tarkastellaan taloudellisen toiminnan järjestelmien viitekehyksessä. Perinteisesti järjestelmät on jaoteltu hierarkioihin ja markkinoihin (Coase 1937) sekä niiden välimuotoihin, joista yleisimmin käsiteltyjä ovat hybridit (Williamson 1991), verkostot (Powell 1990) ja yhteisöt. Jaottelu on perustunut lähinnä järjestelmien ohjauksen tai hallinnan (governance) piirteisiin ja ominaisuuksiin. Tässä tutkimuksessa tarkastellaan hierarkioiden lisäksi hybridejä, koska kaupunkien soveltama tilaaja tuottajamalli näyttää kehittyvän kohti hybridijärjestelmää. Viime aikoina yleistynyt verkostomainen toiminta on rajattu tutkimuksen ulkopuolelle vähäisyytensä vuoksi. Verkostojen voi myös katsoa muodostuvan hybrideistä. 12

15 Myös markkinat, markkinaehtoinen toiminta, on tämän tutkimuksen marginaalia, koska kiinnostus kohdistuu hierarkkisen ohjausjärjestelmän ja markkinasuuntaisten mallien, erityisesti tilaaja tuottaja mallin rajapintaan. Tällöin myös lähempänä aitoja markkinoita olevat mallit, kuten säädellyt markkinat ja palvelusetelit, (Voucher) jäävät vähälle huomiolle. Suunnittelu markkinat jatkumolla esitettynä tutkimus keskittyy suunniteltujen markkinoiden ja sopeuttavan suunnittelun raja alueille seuraavan kuvion mukaisesti (vrt. kuvio 5 s. 31). KUVIO 2 Palvelutuotantojärjestelmät ja mallit jatkumona sekä tutkimuksen kohdealue Tässä tutkimuksessa käytetään käsitettä markkinasuuntautunut kaikista niistä palvelutuotantomalleista, jotka ovat hierarkian ja aitojen markkinoiden välissä. Käsitettä käytetään yleisesti ja tässä tutkimuksessa sen käyttöä perustellaan sillä, että se kuvaa muutoksen suuntaa hierarkiasta markkinamekanismien tai sen kaltaisten itsesäätelevien mekanismien hyödyntämiseen. Kun puhutaan tieteellisemmin tilaaja tuottaja malleista, käytetään sen viitekehyksenä yleistä ja väljää näennäismarkkinakäsitettä (ks. luku 3.3.2) tai tarkempaa hybridikäsitettä (ks. luku 3.3). Tilaaja tuottaja mallin tarkastelussa teoreettiseksi viitekehykseksi valittiin hybridijärjestelmä sellaisena kuin Williamson (1991) sen määritteli. Sen keskeiset ominaisuudet ovat autonominen tai yhteistyöhön perustuva sopeutuminen toimintaympäristön muutoksiin sekä sopimuskäytännön erot. Tärkeimpinä menestymisen välineinä tarkastellaan kannustimien ja hallinnollisen kontrollin käyttöä. Hybridikäytännöstä syntyy edellä mainittujen ominaispiirteiden määrittelyn kautta oma rajattu järjestelmänsä, joka voidaan esittää seuraavan taulukon muodossa. 13

16 hallinnan rakenne ominaisuudet markkinat hybridi hierarkia välineet kannustinvaikutukset hallinnolliset kontrollit + + O + + O + + menestymisominaisuudet sopeutuminen (A) sopeutuminen (C) + + O + + O + + sopimuslainsäädäntö O ++ = vahva ominaisuus + = keskivahva ominaisuus O = heikko A = autonominen C = yhteistyöhön perustuva KUVIO 3 Taloudellisen toiminnan järjestelmät ja niiden ominaisuudet (Williamson 1991) Tilaaja tuottaja mallia ja sen tehokkuutta analysoitaessa tarkastellaan, milloin hybridijärjestelmä voi olla tehokkain ja missä määrin sen ominaisuudet sisältyvät kaupunkien malleihin ja käytäntöihin. Tuotantojärjestelmien teoreettista pohjaa tarkennetaan luvussa 3.3. Toinen tutkimuksen viitekehys ovat strategista ja konsernijohtamista koskevat tutkimukset. Palvelutuotannon konsernijohtamiseen vaikuttavat paitsi tuotantojärjestelmät sinänsä, myös käytetyt johtamismenetelmät ja niiden perustana oleva kuntien poliittis hallinnollinen järjestelmä. Johtamisen muutokset ovat siis pääosin riippumattomia tuotantojärjestelmien muutoksista, vaikka nämä vaikuttaisivatkin johtamiseen käytännössä. Järjestelmä ja menetelmäkäsitteitä käytän tässä tutkimuksessa ruotsalaisen yhteiskuntatieteilijän Lennart Lundqvistin määrittelyjen (1987) mukaisesti. Hän jakaa ohjauksen abstraktiotason mukaan järjestelmä, menetelmä, väline ja tekniikkatasoihin. Järjestelmätason asioita ovat esimerkiksi rajanveto politiikan ja talouden välillä, ohjauksen perusmekanismit (hierarkia vs. markkinat ja käskyvalta vs. neuvotteleva sopiminen) ja ohjauksen instituutiot. Menetelmätason (ohjausinformaation ja toiminnan muoto) asioita ovat puolestaan suora vs. epäsuora, spesifi vs. yleinen sekä pelkästään haluttuun lopputulokseen tai myös keinoihin puuttuva ohjaus. Ohjauksen välineet taas ovat edellä mainittujen ominaisuuksien konkretisointeja esimerkiksi lakien, budjettien ja päätösten muotoon. Tässä tutkimuksessa tarkastellaan järjestelmä ja menetelmätasoista ohjausta. Organisaatiotutkimuksessa käytetään käsitteitä johtamisen rakenteet ja prosessit. Tässä tutkimuksessa käytetty johtamismenetelmän käsite on systemaattisesti määritelty johtamisprosessi. Instituutioiden taloustieteessä käytetty käsite johtamismekanismi sisältää johtamisprosessien lisäksi myös niihin liittyvät rakenteet. Johtamisjärjestelmä käsitettä käytetään käytännössä suurin piirtein samassa merkityksessä kuin mekanismi käsitettä. Järjestelmä käsite on tässä tutkimuksessa rajattu selvyyden vuoksi vain tuotantojärjestelmiin. 14

17 Tutkimuksessa käytetty käsitteistö muotoutui tutkimuksen aikana kaupunkien käyttämien käsitteiden ja teoreettisen tarkastelun yhteensovittamisen tuloksena. Käytetyt käsitteet määritellään tarkemmin asianomaisissa teorialuvuissa (esimerkiksi 3.3) ja kootusti yhteenvetoluvussa 6.1. Konsernijohtaminen määritellään asian tarkastelun yhteydessä luvussa 4.3.3, strateginen johtaminen luvussa ja strateginen konsernijohtaminen luvussa Määrittely tehtiin niin, että se soveltuu nykyisen käytännön lisäksi myös aiempien muutosten tarkasteluun. Tutkimusraportissa käytetään käsitteitä myös epämääräisemmin, tarkasteltavan ajanjakson käytännön mukaisesti. Johtamismenetelmiä tarkastellaan sekä ajallisten muutosten että johtamisen kohteiden, järjestelmien kannalta. Luvussa 4.2 tarkastellaan perinteisen hierarkkisen järjestelmän ohjausta ja luvussa 4.3 tarkastellaan markkinasuuntaisten mallien synnyttämää konsernirakennetta ja sen ohjausta. Luvussa 4.4 tarkastellaan strategista johtamista, joka yleistyi 1990 luvulla toimintaympäristön hallinnan tarpeesta, ja josta kehittyi johtamismenetelmä sekä hierarkkisen että markkinasuuntautuneen palvelutuotannon ohjaukseen. Johtamista tarkastellaan teoreettisella tasolla asianomaisissa edellä mainituissa luvuissa. Tarkastelu jää tässä raportissa varsin yleiselle tasolle. Kriteereinä käytetään johtamisfunktioita tai johtamisnäkökulmia, koska ne ovat keskeinen osa strategisen konsernijohtamisen omaksuttua (BSC mallin mukaista) tavoitteiden asettelua ja niiden toteutumisen arviointia. Toisena kriteeriryhmänä käytetään toimintajärjestelmien muutosten johtamista eriyttäviä (differentioituvia) piirteitä ja johtamisen kokonaisuutta integroivia piirteitä. 1.4 Tutkimuksen eteneminen ja raportin rakenne Tutkimuksen teemana olivat palvelutuotantojärjestelmissä tapahtuneet muutokset viimeisen runsaan kymmenen vuoden aikana. Sen vuoksi määriteltiin kaupunkien asiakirjojen ja tehtyjen tutkimusten perusteella varsin tarkasti muutosten lähtökohtatilanne laman aikana, suurten hallinnonuudistusten jälkeen (luku 2). Myös nykyinen tilanne on pyritty kuvaamaan perusteellisesti, jotta tapahtuneista muutoksista saataisiin kokonaiskuva. Sen sijaan välillä tapahtuneita yksittäisiä muutoksia käsitellään yleispiirteisemmin. Niiden tarkastelun tavoitteena on ollut lisätä ymmärrystä tapahtuneeseen kokonaismuutokseen tutkimustehtävien määrittelemissä asioissa. Koska tavoitteena oli ymmärryksen lisääminen, tarkasteltiin muutoksia niin sanottujen hermeneuttisten kehien avulla (Gadamer 1979). Käytännössä tarkasteltavia kehiä oli viisi. Ensimmäisellä kehällä tarkasteltiin tuotanto ja niiden ohjausjärjestelmien muutoksia (luku 3). Kehillä 2 4 tarkasteltiin johtamismenetelmien muutoksia niin, että kehällä 2 tarkasteltiin hierarkkisen järjestelmän ylintä johtamista (luku 4.2), kehällä 3 markkinasuuntautuneen järjestelmän konsernijohtamisen muutoksia (luku 4.3) ja kehällä 4 strategisen johtamisen muutosta 15

18 konsernijohdon menetelmänä. Kehällä 5 (luku 5) sovellettiin strategista konsernijohtamista varsinaisen palvelutuotannon ohjaukseen ja sen muutoksiin. Kehittäin edettiin seuraavasti. Ensin tarkasteltiin kunkin tutkittavan asian lähtökohtatilannetta (esimerkiksi luku 3.1). Sen jälkeen tutkittiin kaupunkien asiakirjaaineiston pohjalta tapahtuneita käytännön muutoksia (3.2). Sitten syvennettiin syntynyttä kuvaa teoreettisen tarkastelun avulla (3.3). Tehtyjen tarkastelujen yhteenvetona luotiin asianomaista tutkimustehtävää koskeva ajatuskehys, jota testattiin kaupunkien johdon haastatteluilla ja kokonaisuuden perusteella vedettiin johtopäätöksiä ja määriteltiin kyseessä olevan tehtävän tuloksia (3.4). Käytännössä hermeneuttisella kehällä empiirinen aineisto ja teoreettinen tarkastelu lomittuvat useampaan kertaan asianomaisella kehällä liikuttaessa. Tutkimusraportin rakenteessa tämä on johtanut sellaiseen kiusallisen ongelmaan, että samoja asioita käsitellään useampaan kertaan hieman eri muodossa. Samaa empiiristä aineistoa tulkitaan yhteenvetoluvuissa hieman eri tavoin kuin käytännön muutoksia kuvaavissa luvuissa. Haastattelut tehtiin niin sanottuina puolistrukturoituina teemahaastatteluina, joissa haastateltaville lähetettiin etukäteen haastatteluteemat, niihin liittyvät keskeiset käsitemäärittelyt ja luettelo niistä päätöksistä, joiden pohjalta teemat oli luotu. Haastateltavat voivat käsitellä teemojen puitteissa tärkeäksi kokemiaan asioita varsin vapaasti. Tarvittaessa esitettiin täydentäviä lisäkysymyksiä, joita ei etukäteen lähetetty haastateltaville. Liitteessä 1 on esitetty haastatteluteemat ja niitä täydentävät lisäkysymykset (5). Teemoista kaksi viimeistä yhdistettiin käytännön syistä. Haastateltaviksi valittiin kaupunginhallitusten puheenjohtajat, kaupunginjohtajat, markkinasuuntautuneesta toiminnasta vastanneet apulaiskaupunginjohtajat ja strategisesta kehittämistoiminnasta vastanneet johtavat viranhaltijat (liite 2). Viimemainitut osallistuivat myös haastatteluteemoja 3.1 ja 3.2 koskevaan ryhmähaastatteluun syyskuussa Muut haastattelut tehtiin vuodenvaihteessa Haastattelut perustuivat kaupunkien asiakirjaaineistoon, josta oleellisimmat on esitetty liitteessä 3. Muutoksia tarkasteltaessa tehtiin aluksi kokemusperäisen tiedon ja asiakirjojen alustavan tarkastelun perusteella eräänlaisia esiolettamuksia palvelujärjestelmien, johtamismenetelmien ja tuotannon konserniohjauksen muutoksista, joita sitten tarkennettiin empiirisen aineiston ja teoreettisen tarkastelun pohjalta. Tällaisia muutosten suuntaa ja suhteita koskevia olettamuksia on esitetty kuviossa 4. Tästä tutkimuksesta on tarkoitus tehdä kaksi tutkimusraporttia. Tässä kaupungeille tehdyssä raportissa tarkastellaan käytännön muutoksia varsin yksityiskohtaisesti ja teoreettinen tarkastelu on supistettu muutosten ja käytettyjen käsitteiden ymmärtämisen kannalta välttämättömään. Toisessa raportissa teoriaa ja käsitteitä on tarkoitus käsitellä perusteellisemmin ja empiriaa pelkistetymmin. 16

Uusi kuntalaki ja johtamismallit mikä valita? Kuntamarkkinat 9.9. klo 10.-10.45

Uusi kuntalaki ja johtamismallit mikä valita? Kuntamarkkinat 9.9. klo 10.-10.45 Uusi kuntalaki ja johtamismallit mikä valita? Kuntamarkkinat 9.9. klo 10.-10.45 Jarkko Majava FCG Koulutus Oy jarkko.majava@fcg.fi 050 3252306 Uusi kuntalaki on tullut voimaan 1.5.2015 Suuri osa lain säännöksistä

Lisätiedot

Johda kunnan toimintaa kokonaisuutena uuden kuntalain kehykset johtamiselle. Minna-Marja Jokinen Lainsäädäntöneuvos Valtiovarainministeriö

Johda kunnan toimintaa kokonaisuutena uuden kuntalain kehykset johtamiselle. Minna-Marja Jokinen Lainsäädäntöneuvos Valtiovarainministeriö Johda kunnan toimintaa kokonaisuutena uuden kuntalain kehykset johtamiselle Minna-Marja Jokinen Lainsäädäntöneuvos Valtiovarainministeriö Esityksen teemat Kunnan toiminnan johtaminen kokonaisuutena Kuntastrategia

Lisätiedot

Miten julkinen hallinto ja Tampereen kaupungin organisaatio on muuttunut ja muuttumassa?

Miten julkinen hallinto ja Tampereen kaupungin organisaatio on muuttunut ja muuttumassa? Miten julkinen hallinto ja Tampereen kaupungin organisaatio on muuttunut ja muuttumassa? Valtuustoseminaari 23.3.2015 ----------------------------------- Kari Hakari johtaja, HT Tampereen kaupunki, tilaajaryhmä

Lisätiedot

Osahanke 2 Kunta- ja paikallistalous. Tampereen yliopisto Taloustieteiden laitos

Osahanke 2 Kunta- ja paikallistalous. Tampereen yliopisto Taloustieteiden laitos ARTTU PARAS-arviointitutkimusohjelma 2008-2012 Osahanke 2 Kunta- ja paikallistalous Tampereen yliopisto Taloustieteiden laitos prof. Pentti Meklin, prof. Jarmo Vakkuri, prof. Lasse Oulasvirta ja dos. Olavi

Lisätiedot

Liiketoiminnan ohjaus Tampereen kaupungissa

Liiketoiminnan ohjaus Tampereen kaupungissa Liiketoiminnan ohjaus Tampereen kaupungissa Valtuuston koulutus 22. 23.1.2013 Liiketoiminnan kehitysjohtaja Kristiina Michelsson 22.1.2013 Liiketoiminnan ohjaus 2 Tampereen kaupunkikonsernin tytäryhteisöjä

Lisätiedot

KEURUUN KAUPUNGIN JOHTAMINEN

KEURUUN KAUPUNGIN JOHTAMINEN KEURUUN KAUPUNGIN JOHTAMINEN Keuruun kaupunkia johdetaan seuraavien asiakirjojen pohjalta: 1. Keuruun kaupungin johtamisen periaatteet 2. johtosääntö (osittain nykyisessä toimintasäännössä) 3. hallintosääntö

Lisätiedot

Uuden sukupolven organisaatio

Uuden sukupolven organisaatio Uuden sukupolven organisaatio Kaupunkiorganisaation palvelujen järjestämistason perusrakenne ja luottamushenkilöorganisaation toimielinrakenne Organisaatiotoimikunta 30.08.2010 Muutosjohtaja Risto Kortelainen

Lisätiedot

Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet Hyväksytty: kaupunginvaltuusto xx.xx.2014 xx

Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet Hyväksytty: kaupunginvaltuusto xx.xx.2014 xx Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet Hyväksytty: kaupunginvaltuusto xx.xx.2014 xx 2 1. Lainsäädäntöperusta ja soveltamisala Kuntalain 13 :n mukaan valtuuston tulee päättää kunnan ja kuntakonsernin

Lisätiedot

Aidosti asiakaslähtöinen kunta? Tekijän ja tutkijan havaintoja

Aidosti asiakaslähtöinen kunta? Tekijän ja tutkijan havaintoja Aidosti asiakaslähtöinen kunta? Tekijän ja tutkijan havaintoja Keva 1.4.2014 ----------------------------------- Kari Hakari Tilaajajohtaja, HT Tampereen kaupunki Uusi julkinen hallinta hallinnonuudistusten

Lisätiedot

KUNTALAIN UUDISTUS JA SEN VAIKUTUKSET KUNTAKONSERNIN JOHTAMISEEN. Oulu 18.2.2014 Marketta Kokkonen

KUNTALAIN UUDISTUS JA SEN VAIKUTUKSET KUNTAKONSERNIN JOHTAMISEEN. Oulu 18.2.2014 Marketta Kokkonen KUNTALAIN UUDISTUS JA SEN VAIKUTUKSET KUNTAKONSERNIN JOHTAMISEEN Oulu 18.2.2014 Marketta Kokkonen Sisältö 1. Kunnan toiminta ja ohjaus verkostomaailmassa 2. Kunnan johtamisen kokonaisuus ja johtamisen

Lisätiedot

Toimialajohtajana toimii kehitysjohtaja ja hänen sijaisenaan kaupunginhallituksen määräämä viranhaltija.

Toimialajohtajana toimii kehitysjohtaja ja hänen sijaisenaan kaupunginhallituksen määräämä viranhaltija. 1 KERAVAN KAUPUNKI SÄÄDÖSKOKOELMA KESKUSHALLINNON JOHTOSÄÄNTÖ Hyväksytty: 13.12.2004 Voimaantulo: 1.1.2005 Muutos: 1.1.2007 Muutos: 8.12.2008 Voimaantulo: 1.1.2009 Muutos: 15.11.2010 Voimaantulo: 1.1.2011

Lisätiedot

Utajärven hallinto-organisaatio ja toimikuntien tehtävät

Utajärven hallinto-organisaatio ja toimikuntien tehtävät Utajärven hallinto-organisaatio ja toimikuntien tehtävät Kuntakonserni UYP Oy, Järvenneito k-oy Valtuusto Kunnanhallitus KJ Luottamushenkilöt JR/Henkilöstö Luottamushenkilöt Kuntastrategia Lupa- ja valvontalautakunta

Lisätiedot

SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET

SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET KOKKOLAN KAUPUNKI Syyskuu 2014 Keskushallinto SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET SISÄLLYSLUETTELO 1. YLEISTÄ 2. SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN TAVOITE JA TARKOITUS; KÄSITTEET 3. SISÄISEN

Lisätiedot

SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET 1.1.2014

SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET 1.1.2014 1 Parikkalan kunta SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET 1.1.2014 1. Lainsäädäntöperusta ja soveltamisala Kuntalain 13 :n mukaan valtuuston tulee päättää kunnan ja kuntakonsernin sisäisen valvonnan

Lisätiedot

kokonaisuudistus - Työryhmän esitys Hyvä neuvottelukunta 11.6.2014 Hallitusneuvos Auli Valli-Lintu 17.6.2014

kokonaisuudistus - Työryhmän esitys Hyvä neuvottelukunta 11.6.2014 Hallitusneuvos Auli Valli-Lintu 17.6.2014 Kuntalain kokonaisuudistus - Työryhmän esitys Hyvä neuvottelukunta 11.6.2014 Hallitusneuvos Auli Valli-Lintu Kuntalain valmistelun organisointi Hallinnon ja aluekehityksen ministeriryhmä Parlamentaarinen

Lisätiedot

Pori-konserni ja sen johtaminen. Esa Lunnevuori

Pori-konserni ja sen johtaminen. Esa Lunnevuori Pori-konserni ja sen johtaminen Esa Lunnevuori Kunnallisesta toiminnasta Viime vuosina on toteutettu merkittävä ja syvälle käynyt toiminnan muutos Emokunnan lähipiiriin on rakennettu mittava kuntakonserni

Lisätiedot

Kaarinan kaupunkikonsernin sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan periaatteet. Luonnos 0 (6) 12.3.2014

Kaarinan kaupunkikonsernin sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan periaatteet. Luonnos 0 (6) 12.3.2014 Luonnos 0 (6) 12.3.2014 Kaarinan kaupunkikonsernin sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan periaatteet Hyväksytty kaupunginvaltuustossa 8.12.2014 123. Voimaantulo 8.12.2014. 1 (6) Sisällys 1 Lainsäädäntöperusta

Lisätiedot

Porvoon kaupungin sisäisen tarkastuksen toiminta- ja arviointisuunnitelma vuodelle 2015

Porvoon kaupungin sisäisen tarkastuksen toiminta- ja arviointisuunnitelma vuodelle 2015 1 (6) Porvoon kaupungin sisäisen tarkastuksen toiminta- ja arviointisuunnitelma vuodelle 2015 1. Toimintasuunnitelman tausta Kaupunkikonsernin sisäisen valvonnan tavoitteena on varmistaa strategisten tavoitteiden

Lisätiedot

Tampere 2017 toimintamallin uudistamisprojekti. Kysely henkilöstölle pormestarimallista

Tampere 2017 toimintamallin uudistamisprojekti. Kysely henkilöstölle pormestarimallista Tampere 2017 toimintamallin uudistamisprojekti Kysely henkilöstölle pormestarimallista Kysely pormestarimallista Loorassa e-lomakekysely 3.9.-25.9.2015 Kysymykset: Millaisia tehtäviä pormestarilla tulisi

Lisätiedot

Toimintamallin uudistus, strategiat ja prosessit

Toimintamallin uudistus, strategiat ja prosessit Toimintamallin uudistus, strategiat ja prosessit Esi- ja perusopetuksen kehittämisverkoston päätösseminaari katse kohti tulevaisuutta 11.5.2006 Tampere Veli-Matti Kanerva, kehityspäällikkö Kasvatus- ja

Lisätiedot

SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET SIIKAJO- EN KUNNASSA JA KUNTAKONSERNISSA

SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET SIIKAJO- EN KUNNASSA JA KUNTAKONSERNISSA SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET SIIKAJO- EN KUNNASSA JA KUNTAKONSERNISSA Kunnanvaltuuston tulee päättää kunnan ja kuntakonsernin sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteista (13

Lisätiedot

Miten luottamushenkilöt voivat vahvistaa kunnan elinvoimaa ja henkistä pääomaa?

Miten luottamushenkilöt voivat vahvistaa kunnan elinvoimaa ja henkistä pääomaa? Miten luottamushenkilöt voivat vahvistaa kunnan elinvoimaa ja henkistä pääomaa? Kuntamarkkinat 12.9.2012 Sakari Möttönen Strategiajohtaja, dosentti Jyväskylän kaupunki Itsehallinnollinen lähtökohta Kunnallinen

Lisätiedot

SÄÄDÖSKOKOELMA. 2012 Nro 4. Kotkan kaupungin. KOTKAN KAUPUNGIN TALOUSSÄÄNTÖ (Hyväksytty valtuustossa 23.1.2012) l LUKU YLEISET MÄÄRÄYKSET

SÄÄDÖSKOKOELMA. 2012 Nro 4. Kotkan kaupungin. KOTKAN KAUPUNGIN TALOUSSÄÄNTÖ (Hyväksytty valtuustossa 23.1.2012) l LUKU YLEISET MÄÄRÄYKSET Kotkan kaupungin SÄÄDÖSKOKOELMA 2012 Nro 4 KOTKAN KAUPUNGIN TALOUSSÄÄNTÖ (Hyväksytty valtuustossa 23.1.2012) l LUKU YLEISET MÄÄRÄYKSET 1 Soveltamisala 2 Toimintaperiaatteet Tässä taloussäännössä annetaan

Lisätiedot

Tilaaja-tuottajamalli sosiaalija terveydenhuollon palvelujärjestelmässä. Merja Ala-Nikkola merja.ala-nikkola@hamk.fi

Tilaaja-tuottajamalli sosiaalija terveydenhuollon palvelujärjestelmässä. Merja Ala-Nikkola merja.ala-nikkola@hamk.fi Tilaaja-tuottajamalli sosiaalija terveydenhuollon palvelujärjestelmässä Merja Ala-Nikkola merja.ala-nikkola@hamk.fi Palvelujärjestelmän ongelmia (Ala-Nikkola & Sipilä 1996) Palvelut ja etuudet ovat joustamattomia

Lisätiedot

Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet

Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet Porin kaupungin ja kaupunkikonsernin Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet KH 27.1.2014, KV 10.2.2014 Työryhmädokumentti 23.1.2014 Sisällysluettelo 1. Johdanto 2 2. Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan

Lisätiedot

Henkilöstövoimavarat kuntakonsernissa strategiat hallinnaksi?

Henkilöstövoimavarat kuntakonsernissa strategiat hallinnaksi? Henkilöstövoimavarat kuntakonsernissa strategiat hallinnaksi? 19.4.2012 Kuntatalo, Helsinki KT Kuntatyönantajat Erityisasiantuntija Jari Salomaa, Oy Audiapro Ab jari.salomaa@audiapro.fi 045 671 2322 Esitykseni

Lisätiedot

Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön

Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön Aikuisopiskelijan viikko tarjoaa mainion tilaisuuden toteuttaa tapahtumia yhteistyössä oman alueen eri organisaatioiden kanssa.

Lisätiedot

ORIVEDEN KAUPUNKI TARKASTUSSÄÄNTÖ. Hyväksytty 21.10.1996

ORIVEDEN KAUPUNKI TARKASTUSSÄÄNTÖ. Hyväksytty 21.10.1996 TARKASTUSSÄÄNTÖ Hyväksytty 21.10.1996 Voimaantulo 1.1.1997 Sisällysluettelo: ORIVEDEN KAUPUNGIN TARKASTUSSÄÄNTÖ...5 1. VALVONTAJÄRJESTELMÄ... 5 1 Ulkoinen ja sisäinen valvonta... 5 2. TARKASTUSLAUTAKUNTA...

Lisätiedot

Uusi kuntalaki. Lainsäädäntöneuvos Eeva Mäenpää

Uusi kuntalaki. Lainsäädäntöneuvos Eeva Mäenpää Uusi kuntalaki Lainsäädäntöneuvos Eeva Mäenpää Kuntalain uudistamisen tavoitteet TALOUDEN KESTÄVYYS Kunnan toiminnan taloudellisen kestävyyden turvaaminen Pitkän aikavälin vastuunkannon korostaminen päätöksenteossa

Lisätiedot

PIRKKALAN KUNTA. TOIMINTAMALLIEN JA PALVELUJÄRJESTELMIEN UUDISTAMINEN Strategiahanke-suunnitelma

PIRKKALAN KUNTA. TOIMINTAMALLIEN JA PALVELUJÄRJESTELMIEN UUDISTAMINEN Strategiahanke-suunnitelma PIRKKALAN KUNTA TOIMINTAMALLIEN JA PALVELUJÄRJESTELMIEN UUDISTAMINEN Strategiahanke-suunnitelma VALTUUSTON HYVÄKSYMÄ 20.2.2011 SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 3 2. Kuntastrategiaa toteuttava hanke... 4

Lisätiedot

Kuntayhtymien purkaminen ja perustaminen

Kuntayhtymien purkaminen ja perustaminen Kuntayhtymien purkaminen ja perustaminen Uuden kuntalain ja järjestämislain näkökulmasta Kuntien sote forum 27.1.2015 Kaupunginlakimies Tiina Mikkola Hallituksen esitys kuntalaiksi vp. 268/2014 Järjestämislakia

Lisätiedot

TEHTÄVIEN VAATIVUUS OSAAMISPROFIILI JOHTAVAT VIRANHALTIJAT

TEHTÄVIEN VAATIVUUS OSAAMISPROFIILI JOHTAVAT VIRANHALTIJAT TEHTÄVIEN VAATIVUUS OSAAMISPROFIILI JOHTAVAT VIRANHALTIJAT Vakanssi: Palvelualuejohtaja Perustehtävä: Johtaa ja kehittää palvelualuettaan/palvelualueitaan kokonaisvaltaisesti ja strategian mukaisesti koko

Lisätiedot

Lasten ja nuorten palvelut

Lasten ja nuorten palvelut Lasten ja nuorten palvelut 1.1.2014 Varhaiskasvatuksen johtamismallin muutos 1 Marja-Liisa Akselin 3.4.2014 Muutoksen tavoitteet (Kh 18.2.2013) Valmistelun keskeisenä tavoitteena on kehittää uudelle palvelualueelle

Lisätiedot

Demokratian vahvistaminen ja uusi kuntalaki. Lainsäädäntöneuvos Eeva Mäenpää, valtiovarainministeriö

Demokratian vahvistaminen ja uusi kuntalaki. Lainsäädäntöneuvos Eeva Mäenpää, valtiovarainministeriö Demokratian vahvistaminen ja uusi kuntalaki Lainsäädäntöneuvos Eeva Mäenpää, valtiovarainministeriö Kuntalain uudistamisen tavoitteet TALOUDEN KESTÄVYYS Kunnan toiminnan taloudellisen kestävyyden turvaaminen

Lisätiedot

VAASAN KAUPUNGIN JA KAUPUNKIKONSERNIN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET. Vaasan kaupunginvaltuuston hyväksymät 16.12.

VAASAN KAUPUNGIN JA KAUPUNKIKONSERNIN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET. Vaasan kaupunginvaltuuston hyväksymät 16.12. VAASAN KAUPUNGIN JA KAUPUNKIKONSERNIN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET Vaasan kaupunginvaltuuston hyväksymät 16.12.2013 153 VAASAN KAUPUNGIN JA KAUPUNKIKONSERNIN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN

Lisätiedot

Kunnallinen Asetuskokoelma

Kunnallinen Asetuskokoelma N:o 490/2012 Pietarsaaren kaupungin Kunnallinen Asetuskokoelma TALOUS JA TILINTARKASTUSSÄÄNTÖ Kaupunginvaltuuston hyväksymä 16.12.1996 9 muutettu kaupunginvaltuuston kokouksessa 30.1.2001 12 muutettu kaupunginvaltuuston

Lisätiedot

Väestö ikääntyy => palvelutarpeen tyydyttäminen Pula ja kilpailu tekijöistä kiihtyy

Väestö ikääntyy => palvelutarpeen tyydyttäminen Pula ja kilpailu tekijöistä kiihtyy Palvelustrategia Miksi palvelustrategiaa tarvitaan? Väestö ikääntyy => palvelutarpeen tyydyttäminen Pula ja kilpailu tekijöistä kiihtyy Kuntatalous => tuloksellisuuden ja kustannustehokkuuden lisääminen

Lisätiedot

Uuden sukupolven organisaatio ja johtaminen -verkostohanke. Uusia johtamismalleja ja organisaatiorakenteita 2020-luvun haasteisiin

Uuden sukupolven organisaatio ja johtaminen -verkostohanke. Uusia johtamismalleja ja organisaatiorakenteita 2020-luvun haasteisiin Uuden sukupolven organisaatio ja johtaminen -verkostohanke Uusia johtamismalleja ja organisaatiorakenteita 2020-luvun haasteisiin Luvun / sektion otsikko Ketterät kunnat selviävät tulevaisuuden haasteista

Lisätiedot

Hybridiorganisaatioiden ja niiden konsernijohtamisen muotoutuminen

Hybridiorganisaatioiden ja niiden konsernijohtamisen muotoutuminen Juhani Määttä Hybridiorganisaatioiden ja niiden konsernijohtamisen muotoutuminen Acta-väitöskirja ACTA 221 Juhani Määttä Hybridiorganisaatioiden ja niiden konsernijohtamisen muotoutuminen Tutkimus Jyväskylän,

Lisätiedot

Kehittämisen omistajuus

Kehittämisen omistajuus Kehittämisen omistajuus Kuntaliitto 18.4.2013 Tuottava ja hallittu kehittämistoiminta kunnissa hanke (KUNTAKEHTO) Pasi-Heikki Rannisto Kehityspäällikkö, HT Tampereen Palveluinnovaatiokeskus (TamSI) Kehittämistyön

Lisätiedot

Uusi kuntalaki: Miten omistajaohjausta vahvistetaan ja yhteistoimintamuotoja selkeytetään Kuntalaki uudistuu -seminaari Kuntatalo 3.6.

Uusi kuntalaki: Miten omistajaohjausta vahvistetaan ja yhteistoimintamuotoja selkeytetään Kuntalaki uudistuu -seminaari Kuntatalo 3.6. Uusi kuntalaki: Miten omistajaohjausta vahvistetaan ja yhteistoimintamuotoja selkeytetään Kuntalaki uudistuu -seminaari Kuntatalo 3.6.2014 Johtava lakimies Kirsi Mononen Kuntakonserni ja kunnan toiminta

Lisätiedot

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Helsingin Yrittäjien seminaari 1.3.2011 Kumppanuus Yritysmyönteistä yhteistyötä mikko.martikainen@tem.fi Mikko Martikainen

Lisätiedot

Luottamushenkilöiden perehdytys 2013

Luottamushenkilöiden perehdytys 2013 Luottamushenkilöiden perehdytys 2013 Kaupunginhallituksen toimiala Kaupunginjohtaja Juha Majalahti Hallinto- ja talousjohtaja Annu Kalliaisenaho Hallintopäällikkö Jarkko Luukkonen Kehittämispäällikkö Satu

Lisätiedot

Tampere 2017 Tampereen toimintamallin uudistamisprojekti. Henkilökunnan osallistuminen

Tampere 2017 Tampereen toimintamallin uudistamisprojekti. Henkilökunnan osallistuminen Tampere 2017 Tampereen toimintamallin uudistamisprojekti Henkilökunnan osallistuminen Henkilökunnan osallistuminen Ensimmäinen kysymys : Miten tilaaja tuottaja-mallia tulisi kehittää tai mitä sen tilalle?

Lisätiedot

Tulevaisuuden kunta? Havaintoja kuntauudistusten valmisteluprosessien arvioinnista ARTTU2-tutkimusohjelmassa

Tulevaisuuden kunta? Havaintoja kuntauudistusten valmisteluprosessien arvioinnista ARTTU2-tutkimusohjelmassa Tulevaisuuden kunta? Havaintoja kuntauudistusten valmisteluprosessien arvioinnista ARTTU2-tutkimusohjelmassa Kuntatalous ja -johtaminen murroksessa -aluetilaisuus Kuntalaki -kiertue 27.1.2015 Rovaniemi

Lisätiedot

PALVELUALOITE. Hankintafoorumi 10.4.2013. Hankintajohtaja Marjo Laine

PALVELUALOITE. Hankintafoorumi 10.4.2013. Hankintajohtaja Marjo Laine Hankintafoorumi 10.4.2013 Hankintajohtaja Marjo Laine 24.4.2013 Palvelualoite tai palveluhaaste (utmanarrätten) Yrityksille ja järjestöille annettu mahdollisuus tehdä aloite kunnan toimialaan kuuluvan

Lisätiedot

Porin seudun kuntarakenneselvitys

Porin seudun kuntarakenneselvitys Porin seudun kuntarakenneselvitys Työvaliokunnan kokous 11.11.2013 Kehitysjohtaja Jarmo Asikainen FCG Konsultointi Oy 12.11.2013 Page 1 Uuden kuntalain tuki demokratialle 1. Säilyttämällä kuntien oma päätös-

Lisätiedot

Kankaanpään kaupunki SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET

Kankaanpään kaupunki SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET Kankaanpään kaupunki SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET 2 Sisällys SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET... 3 Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan tavoite ja tarkoitus... 3 Vastuut

Lisätiedot

KAJAANIN KAUPUNGIN TARKASTUSSÄÄNTÖ

KAJAANIN KAUPUNGIN TARKASTUSSÄÄNTÖ KAJAANIN KAUPUNGIN TARKASTUSSÄÄNTÖ Hyväksytty kaupunginvaltuustossa 20.1.2009 Muutos 5 :ään, kv 12.12.2012 85 VALVONTAJÄRJESTELMÄ 1 Ulkoinen ja sisäinen valvonta Kaupungin hallinnon ja talouden valvonta

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO KULTTUURITOIMINTA- Anita Kangas

JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO KULTTUURITOIMINTA- Anita Kangas KULTTUURITOIMINTA- KOKEILUT Anita Kangas KESKI-SUOMEN KULTTUURITOIMINTAKOKEILUN TAUSTA (VUOSINA 1976-1979) ARVO SALON JOHTAMA KULTTUURITOIMINTAKOMITEA 1974:2. KULTTUURIPOLITIIKAN TAVOITTEET: TASA-ARVON

Lisätiedot

Tulevaisuus on hybrideissä

Tulevaisuus on hybrideissä Tulevaisuus on hybrideissä HENRY-seminaari 25.9.2003 Liiketoimintaverkostot ja verkostojohtaminen Kesko Oyj, Strateginen kehitys Lasse Mitronen Sivu 1 Liiketoimintaverkostot ja verkostojohtaminen, HENRY-seminaari

Lisätiedot

TAMPEREEN KAUPUNKILIIKENNE LIIKELAITOKSEN TOIMINTASÄÄNTÖ 10.1.2014 ALKAEN

TAMPEREEN KAUPUNKILIIKENNE LIIKELAITOKSEN TOIMINTASÄÄNTÖ 10.1.2014 ALKAEN TAMPEREEN KAUPUNKILIIKENNE LIIKELAITOKSEN TOIMINTASÄÄNTÖ 10.1.2014 ALKAEN Tampereen kaupungin valtuusto on 26.11.2008 hyväksynyt Tampereen kaupungin liikelaitosten johtosäännön. Johtosääntö tuli voimaan

Lisätiedot

Tukipalveluiden kehittämisohjelma. Terveys- ja talouspäivät 27.9.2013 Tekninen johtaja Pekka Erola

Tukipalveluiden kehittämisohjelma. Terveys- ja talouspäivät 27.9.2013 Tekninen johtaja Pekka Erola Tukipalveluiden kehittämisohjelma Terveys- ja talouspäivät 27.9.2013 Tekninen johtaja Pekka Erola Lähtötilanne Tukipalveluita kolmessa organisaation osassa 2 27.9.2013 Vaiheet Tukipalveluiden esiselvitys

Lisätiedot

Keskushallintouudistus kohti yhtenäistä valtioneuvostoa. Timo Lankinen 20.8.2012

Keskushallintouudistus kohti yhtenäistä valtioneuvostoa. Timo Lankinen 20.8.2012 Keskushallintouudistus kohti yhtenäistä valtioneuvostoa Valtioneuvostossa tehtävä politiikka-, lainsäädäntöja resurssiohjaus yhtenäiseksi Hallituksen strategisen näkemyksen nykyistä parempi toimeenpano

Lisätiedot

AKAAN KAUPUNGIN SÄÄNTÖKOKOELMA TARKASTUSSÄÄNTÖ

AKAAN KAUPUNGIN SÄÄNTÖKOKOELMA TARKASTUSSÄÄNTÖ AKAAN KAUPUNGIN SÄÄNTÖKOKOELMA TARKASTUSSÄÄNTÖ Kaupunginvaltuusto hyväksynyt 15.11.2006 SISÄLLYSLUETTELO VALVONTAJÄRJESTELMÄ...3 1 ULKOINEN JA SISÄINEN VALVONTA...3 TARKASTUSLAUTAKUNTA...3 2 TARKASTUSLAUTAKUNNAN

Lisätiedot

hallintokeskus (KEHA) Laadukkaat, asiantuntevat ja tehokkaat kehittämis- ja hallintopalvelut helposti käytettävissä

hallintokeskus (KEHA) Laadukkaat, asiantuntevat ja tehokkaat kehittämis- ja hallintopalvelut helposti käytettävissä ELY-keskusten ja TEtoimistojen yhteinen kehittämisja hallintokeskus (KEHA) Laadukkaat, asiantuntevat ja tehokkaat kehittämis- ja hallintopalvelut helposti käytettävissä Aluehallinto käännekohdassa 10.9.2014

Lisätiedot

Valtion taloushallinnon kokonaisarkkitehtuuri

Valtion taloushallinnon kokonaisarkkitehtuuri Valtion taloushallinnon kokonaisarkkitehtuuri Kohti tavoitetilaa Valtio Expo 2015 Olli Ahonen Valtiokonttori Agenda Johdanto Kohti tavoitetilaa: 1. Valtion taloushallinnon ohjaus 2. Valtion talous- ja

Lisätiedot

Esimiehestä kaikki irti?

Esimiehestä kaikki irti? Esimiehestä kaikki irti? Esimiestyön vaatimukset, aikapaine ja vaikutusmahdollisuudet 2.6.2006 2.6.2006 Johtaminen ja organisaatiot muuttuneet! ENNEN johtamistyylit tavoite- ja tulosjohtaminen, prosessiajattelu

Lisätiedot

Kunnan konserniohjaus. Tiedotustilaisuus 28.6.2005

Kunnan konserniohjaus. Tiedotustilaisuus 28.6.2005 Kunnan konserniohjaus Tiedotustilaisuus 28.6.2005 Omistajapolitiikka ja konserniohjaus Omistajapolitiikka Omistajastrategia - mitä omistetaan Konsernisohjaus - miten omistetaan Strategegisten tavoitteiden

Lisätiedot

HÄMEENLINNAN KAUPUNGIN S Ä Ä D Ö S K O K O E L M A

HÄMEENLINNAN KAUPUNGIN S Ä Ä D Ö S K O K O E L M A 2009 HÄMEENLINNAN KAUPUNGIN S Ä Ä D Ö S K O K O E L M A HÄMEENLINNAN KAUPUNGIN KONSERNIPALVELUJEN TOIMINTASÄÄNTÖ Säännön nimi Kaupunginjohtajan päätös nro 15/5.2.2009 Konsernipalvelujen toimintasääntö

Lisätiedot

Konsernihallinto ja -palvelut

Konsernihallinto ja -palvelut 23.3.2015 Esitelty kaupunginhallituksen kokouksessa 16.2.2015 Konsernihallinto ja -palvelut Konsernihallinto ja palvelut muodostuvat toisaalta konserniesikunnan, strategisen ohjauksen tasosta ja toisaalta

Lisätiedot

OHEISMATERIAALIN TARKOITUS

OHEISMATERIAALIN TARKOITUS (2012) OHEISMATERIAALIN TARKOITUS Kalvosarja on oheismateriaali oppaalle TASA ARVOSTA LAATUA JA VAIKUTTAVUUTTA JULKISELLE SEKTORILLE Opas kuntien ja valtion alue ja paikallishallinnon palveluihin ja toimintoihin

Lisätiedot

"Emme voi ratkaista ongelmia ajattelemalla samalla tavalla kuin silloin, kun loimme ne. Albert Einstein

Emme voi ratkaista ongelmia ajattelemalla samalla tavalla kuin silloin, kun loimme ne. Albert Einstein "Emme voi ratkaista ongelmia ajattelemalla samalla tavalla kuin silloin, kun loimme ne. Albert Einstein Maarit Kairala Sosiaalityön e- osaamisen maisterikoulutus Lapin yliopisto/ Oulu 18.4.2013 Lähtökohtiani:

Lisätiedot

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään 8.5.2014 MARJUKKA LAINE, TYÖTERVEYSLAITOS 0 Verkoston lähtökohta ja tehtävät Hallitusohjelma 2011: Perustetaan Työterveyslaitoksen

Lisätiedot

Helsingin kaupunkikonserni

Helsingin kaupunkikonserni Helsingin kaupunkikonserni Tytäryhtiöt 72 KAUPUNKI Virastot 29 Liikelaitokset 6 Tytärsäätiöt 11 Osakkuusyhteisöt 39 Muut yhteisöt 600 1 Miten Helsinkiä ohjataan konsernina mahdollisuudet ja haasteet Kaupunginhallituksen

Lisätiedot

SAARIJÄRVEN KAUPUNGIN JA KAUPUNKIKONSERNIN SISÄISEN VAL- VONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET

SAARIJÄRVEN KAUPUNGIN JA KAUPUNKIKONSERNIN SISÄISEN VAL- VONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET 1 SAARIJÄRVEN KAUPUNGIN JA KAUPUNKIKONSERNIN SISÄISEN VAL- VONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET Sisällys Johdanto... 2 Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan lainsäädännöllinen perusta ja soveltamisala...

Lisätiedot

HAMINAN VESI LIIKELAITOKSEN JOHTOSÄÄNTÖ

HAMINAN VESI LIIKELAITOKSEN JOHTOSÄÄNTÖ HAMINAN VESI LIIKELAITOKSEN JOHTOSÄÄNTÖ Kaupunginvaltuusto hyväksynyt 11.11.2008 84 Noudatetaan 1.1.2009 alkaen 1 Toimiala Tässä johtosäännössä määritellään vesihuoltolaitoksen, sen johtokunnan ja toimitusjohtajan

Lisätiedot

Työhyvinvoinnin strateginen ulottuvuus onko sitä?

Työhyvinvoinnin strateginen ulottuvuus onko sitä? Työhyvinvoinnin strateginen ulottuvuus onko sitä? XXI Pohjois-Suomen työmarkkinaseminaari 22.1.2016 Tutkimusjohtaja, dos. Mikko Luoma Vaasan yliopisto Ajan henki Pitkä taantuma koettelee yksityistä ja

Lisätiedot

SIPOON VESIHUOLTOLIIKELAITOS

SIPOON VESIHUOLTOLIIKELAITOS SIPOON VESIHUOLTOLIIKELAITOS Johtosääntö Sipoon kunta Sisällys 1 Liikelaitoksen nimi... 2 2 Liikelaitoksen toimiala... 2 3 Johtokunnan kokoonpano... 2 4 Johtokunnan tehtävät ja ratkaisuvalta... 2 5 Esittely...

Lisätiedot

Metsähallituksen uusi toimintamalli

Metsähallituksen uusi toimintamalli Metsähallituksen uusi toimintamalli 17.2.2011 Juha Ojala maa- ja metsätalousministeriö, metsäosasto Liikelaitos METSÄHALLITUS -KONSERNI nykyisellään PÄÄJOHTAJA Metsähallituksen yhteiset konserniyksiköt

Lisätiedot

Toivakan kunnan sisäisen valvonnan ja kokonaisvaltaisen riskienhallinnan perusteet

Toivakan kunnan sisäisen valvonnan ja kokonaisvaltaisen riskienhallinnan perusteet Toivakan kunnan sisäisen valvonnan ja kokonaisvaltaisen riskienhallinnan perusteet 1 (5) 1. Soveltamisala Sisäisen valvonnan ja siihen osana sisältyvän kokonaisvaltaisen riskienhallinnan perusteilla luodaan

Lisätiedot

Jyväskylän kaupungin viestinnän linjaukset

Jyväskylän kaupungin viestinnän linjaukset Jyväskylän kaupungin viestinnän linjaukset Hyväksytty kaupunginhallituksessa 18.12.2006 Helinä Mäenpää viestintäpäällikkö Jyväskylän kaupungin viestinnän tavoite Viestintä tukee tasapuolista tiedonsaantia,

Lisätiedot

Konserniohjaus ja uusi kuntalaki

Konserniohjaus ja uusi kuntalaki Konserniohjaus ja uusi kuntalaki Kuntajohtajapäivät Dipolissa 22.8.2013 Lakiasiain johtaja Arto Sulonen, Suomen Kuntaliitto Konsernisääntelyn tavoitteet ja näkökulmat Tavoitteena sääntelyn läpinäkyvyys:

Lisätiedot

KEHU JA MUITA TURVALLISUUTEEN

KEHU JA MUITA TURVALLISUUTEEN KEHU JA MUITA TURVALLISUUTEEN VAIKUTTAVIA HANKKEITA Turvallisuusjohtaja Rauli Parmes Liikenne- ja viestintäministeriö Keskushallinnon uudistushanke Nykyisen hallituksen ohjelmassa on linjattu, että hallitus

Lisätiedot

PÄLKÄNEEN KUNNAN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET

PÄLKÄNEEN KUNNAN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET PÄLKÄNEEN KUNNAN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET Käsittely : Kunnanvaltuuston hyväksymä xx.xx.2014 xx Kunnanhallitus xx.xx.xxxx xx Sisällysluettelo 1. JOHDANTO... 3 2. SISÄISEN VALVONNAN

Lisätiedot

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma (2008) 2012 2015 Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Ohjelman tavoitteena on uudistaa sosiaali- ja terveyspalveluita innovaatiotoiminnan

Lisätiedot

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson 1 Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson Arvoisa ohjausryhmän puheenjohtaja rehtori Lauri Lantto, hyvä työseminaarin puheenjohtaja suomen

Lisätiedot

Kuntalain kokonaisuudistus. Sari Raassina Valtiosihteeri, valtiovarainministeriö 29.10.2013

Kuntalain kokonaisuudistus. Sari Raassina Valtiosihteeri, valtiovarainministeriö 29.10.2013 Kuntalain kokonaisuudistus Sari Raassina Valtiosihteeri, valtiovarainministeriö 29.10.2013 Kuntarakennelaki Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämis -laki Kuntien valtinosuusja rahoitusjärjestelmän uudistaminen

Lisätiedot

Henkinen työsuojelu hyvinvointia rakennetaan yhdessä

Henkinen työsuojelu hyvinvointia rakennetaan yhdessä Henkinen työsuojelu hyvinvointia rakennetaan yhdessä Yliopistojen työsuojelupäivät 2006 Tulevaisuuden turvallisuutta - NYT Koulutuspäällikkö, työpsykologi Tiina Saarelma-Thiel tiina.saarelma-thiel@ttl.fi

Lisätiedot

SALON SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET

SALON SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET SALON SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET Hall. 01.04.2014 Valt. 29.04.2014 1 Voimaantulo 01.07.2014 1 Lainsäädännöllinen perusta ja soveltamisala Kuntalain 13

Lisätiedot

6.10.2015. Esimiestyö on pääsääntöisesti vaativampaa kuin esimiehen johtaman tiimin/ryhmän toimihenkilöiden tekemä työ.

6.10.2015. Esimiestyö on pääsääntöisesti vaativampaa kuin esimiehen johtaman tiimin/ryhmän toimihenkilöiden tekemä työ. Henkilöstöosasto 6.10.2015 ESIMIESTYÖN VAATIVUUSLUOKITUS Yleistä Esimiestyön vaativuuden arviointi perustuu vahvistettuun toimenkuvaukseen. Esimies toimii usein myös itse asiantuntijana, jolloin toimenkuvaukseen

Lisätiedot

Valtion taloushallinnon kokonaisarkkitehtuurin tavoitetila

Valtion taloushallinnon kokonaisarkkitehtuurin tavoitetila Valtion taloushallinnon kokonaisarkkitehtuurin tavoitetila Valtion taloushallintopäivä 18.11.2015 Olli Ahonen Valtiokonttori Sisällys Johdanto Visio ja tavoitteet 1. Toiminta-arkkitehtuuri - Palvelut -

Lisätiedot

Avoin hallinto Open Government Partnership. Suomen toimintaohjelman valmistelu

Avoin hallinto Open Government Partnership. Suomen toimintaohjelman valmistelu Avoin hallinto Open Government Partnership Suomen toimintaohjelman valmistelu Mikä on Open Government Partnership? Open Government Partnership (avoimen hallinnon kumppanuushanke) eli OGP käynnistettiin

Lisätiedot

2 (5) Tarkastussääntö Hyväksytty: yhtymäkokous xx.xx.xxxx xx 17.9.2014. 2.2 Tilintarkastajan tehtävät

2 (5) Tarkastussääntö Hyväksytty: yhtymäkokous xx.xx.xxxx xx 17.9.2014. 2.2 Tilintarkastajan tehtävät 2 (5) 2.2 Tilintarkastajan tehtävät 2.3 Tilintarkastuskertomus Kuntalain 73 75 säädetään tilintarkastajan tehtävistä. Tilintarkastajan on tarkastettava hyvän tilintarkastustavan mukaisesti kunkin tilikauden

Lisätiedot

1 Teknisen ja ympäristötoimen mittareiden laatiminen

1 Teknisen ja ympäristötoimen mittareiden laatiminen Teknisen ja ympäristötoimen mittareiden laatiminen Liikenneväyliä ja yleisiä alueita koskeva mittariprojekti Päijät-Hämeen kunnissa PÄIJÄT-HÄMEEN LIITTO PAKETTI Kuntien palvelurakenteiden kehittämisprojekti

Lisätiedot

Opistojohtaminen muutoksessa hanke. Kansanopiston kehittämissuunnitelma. Tiivistelmä kehittämissuunnitelman laatimisen tukiaineistoista

Opistojohtaminen muutoksessa hanke. Kansanopiston kehittämissuunnitelma. Tiivistelmä kehittämissuunnitelman laatimisen tukiaineistoista Opistojohtaminen muutoksessa hanke Kansanopiston kehittämissuunnitelma Tiivistelmä kehittämissuunnitelman laatimisen tukiaineistoista Opistojohtaminen muutoksessa hankkeessa ryhmä kansanopistoja laati

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 4/2016 Kaupunginhallituksen johtamisen jaosto 25.04.2016

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 4/2016 Kaupunginhallituksen johtamisen jaosto 25.04.2016 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 4/2016 Kokousaika 8:00-9:47 Kokouspaikka Kaupunginhallituksen istuntosali Läsnä Jäsenet Männistö, Lasse Pajamäki, Osku Honkasalo, Veronika Lindell, Harri Majuri, Pekka Perälä,

Lisätiedot

PORIN SEUDUN YHDISTYMISSELVITYS

PORIN SEUDUN YHDISTYMISSELVITYS Merikarvia Siikainen PORIN SEUDUN YHDISTYMISSELVITYS Työryhmien toimeksianto II Uuden kunnan palvelujen järjestäminen, organisointi ja kehittäminen Luvia Pori Nakkila Pomarkku Ulvila Harjavalta Lavia 17.1.2014

Lisätiedot

23.2.2012 TALOUSARVION TAVOITTEET JA TALOUSARVIOPROSESSI

23.2.2012 TALOUSARVION TAVOITTEET JA TALOUSARVIOPROSESSI 23.2.2012 TALOUSARVION TAVOITTEET JA TALOUSARVIOPROSESSI Turun kaupungin tarkastuslautakunta 9.2.2012 TALOUSARVION TAVOITTEET JA TALOUSARVIOPROSESSI SISÄLLYSLUETTELO 1 Taustaa... 2 2 Tavoitteiden sisältö

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy Socom TOIMINTASUUNNITELMA 2008 2 1 YLEISTÄ Socomin toimintaa säätelee laki sosiaalialan osaamiskeskustoiminnasta (1230/2001). Sen mukaan osaamiskeskusten tehtävänä

Lisätiedot

JIK-HANKE. Liikelaitoskuntayhtymän perustaminen 14.2.2008

JIK-HANKE. Liikelaitoskuntayhtymän perustaminen 14.2.2008 JIK-HANKE Liikelaitoskuntayhtymän perustaminen 14.2.2008 Asialista NHG:n esittely Sosiaali- ja terveydenhuollon yleisiä haasteita Projektin sisältö Toimeksianto ja tavoitteet Toteutus Aikataulu Keskustelu

Lisätiedot

Palvelustrategia Helsingissä

Palvelustrategia Helsingissä Palvelustrategia Helsingissä Strategiapäällikkö Marko Karvinen Talous- ja suunnittelukeskus 13.9.2011 13.9.2011 Marko Karvinen 1 Strategiaohjelma 2009-2012 13.9.2011 Marko Karvinen 2 Helsingin kaupunkikonsernin

Lisätiedot

Opinnot antavat sinulle valmiuksia toimia erilaisissa yritysten, julkishallinnon tai kolmannen sektorin asiantuntija- ja esimiestehtävissä.

Opinnot antavat sinulle valmiuksia toimia erilaisissa yritysten, julkishallinnon tai kolmannen sektorin asiantuntija- ja esimiestehtävissä. OPETUSSUUNNITELMA, johtaminen ja liiketoimintaosaaminen Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto antaa sinulle vankan kehittämisosaamisen. Syvennät johtamisen ja liiketoiminnan eri osa-alueiden

Lisätiedot

KUUMA -liikelaitoksen johtokunnan tehtävänä on johtaa ja kehittää kuntayhteistyötä.

KUUMA -liikelaitoksen johtokunnan tehtävänä on johtaa ja kehittää kuntayhteistyötä. SISÄLLYSLUETTELO 1. LUKU, LIIKELAITOKSEN JOHTOKUNTA... 2 1 Toimiala... 2 2 Johtokunnan kokoonpano ja toimikausi... 2 3 Johtokunnan tehtävät ja ratkaisuvalta... 3 4 Päätöksenteko johtokunnassa... 3 2. LUKU,

Lisätiedot

Johdanto sisäisen turvallisuuden strategian valmisteluun. Kehittämisneuvos Harri Martikainen

Johdanto sisäisen turvallisuuden strategian valmisteluun. Kehittämisneuvos Harri Martikainen Johdanto sisäisen turvallisuuden strategian valmisteluun Kehittämisneuvos Harri Martikainen Sisäisen turvallisuuden strategian laadinta Hankkeen toimikausi jakautuu kahteen osaan: 20.1.2015-31.3.2015,

Lisätiedot

Serve-ohjelman panostus palvelututkimukseen

Serve-ohjelman panostus palvelututkimukseen Serve-ohjelman panostus palvelututkimukseen Jaana Auramo 1.2.2012 Miksi Serve panostaa palvelututkimukseen? Taataan riittävä osaamispohja yritysten kilpailukyvyn kasvattamiseen Tutkimusvolyymin ja laadun

Lisätiedot

Tampere toimii. Kaupungin toimintamalli ja organisaatio. Valtuuston koulutus 22. 23.1.2013 Kirsi Koski

Tampere toimii. Kaupungin toimintamalli ja organisaatio. Valtuuston koulutus 22. 23.1.2013 Kirsi Koski Tampere toimii Kaupungin toimintamalli ja organisaatio Valtuuston koulutus 22. 23.1.2013 Kirsi Koski 1 Sisällys Kaupungin organisaatio, toimijat ja niiden tehtävät Toimintamallin kuvaus 2 3 Kaupungin organisaatio,

Lisätiedot

TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008. Hannu.tamminen@ttk.fi

TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008. Hannu.tamminen@ttk.fi TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008 Hannu.tamminen@ttk.fi Taustaa Ohjausvälineet Lait Asetukset, ministeriön päätökset Keskusviraston suositukset Työmarkkinasopimukset Työmarkkinajärjestöjen

Lisätiedot

Konsernijohdon vastuu tuloksellisesta johtamisesta ja riskienhallinnasta. Markus Kiviaho, Johtaja, sisäinen tarkastus JHTT, CGAP

Konsernijohdon vastuu tuloksellisesta johtamisesta ja riskienhallinnasta. Markus Kiviaho, Johtaja, sisäinen tarkastus JHTT, CGAP Konsernijohdon vastuu tuloksellisesta johtamisesta ja riskienhallinnasta Markus Kiviaho, Johtaja, sisäinen tarkastus JHTT, CGAP Konsernijohdon vastuu tuloksellisesta johtamisesta Konsernijohdon vastuulla

Lisätiedot

PORIN KAUPUNGIN T A L O U S S Ä Ä N T Ö. (Kaupunginvaltuusto hyväksynyt 1.9.2014) I YLEISIÄ MÄÄRÄYKSIÄ

PORIN KAUPUNGIN T A L O U S S Ä Ä N T Ö. (Kaupunginvaltuusto hyväksynyt 1.9.2014) I YLEISIÄ MÄÄRÄYKSIÄ PORIN KAUPUNGIN T A L O U S S Ä Ä N T Ö (Kaupunginvaltuusto hyväksynyt 1.9.2014) I YLEISIÄ MÄÄRÄYKSIÄ 1 Soveltamisala Kaupungin taloudenhoidossa ja taloushallinnon järjestämisessä on sen lisäksi, mitä

Lisätiedot