PALVELUTUOTANTOJÄRJESTELMIEN KONSERNIJOHTAMISEN MUUTOKSESTA SUUREHKOISSA KAUPUNGEISSA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "PALVELUTUOTANTOJÄRJESTELMIEN KONSERNIJOHTAMISEN MUUTOKSESTA SUUREHKOISSA KAUPUNGEISSA"

Transkriptio

1 Juhani Määttä PALVELUTUOTANTOJÄRJESTELMIEN KONSERNIJOHTAMISEN MUUTOKSESTA SUUREHKOISSA KAUPUNGEISSA Tampereen kaupunki Tietotuotanto ja laadunarviointi A 9/2009

2 Tampereen kaupungin Tietotuotannon ja laadunarvioinnin julkaisusarja A 9/2009 Juhani Määttä PALVELUTUOTANTOJÄRJESTELMIEN KONSERNIJOHTAMISEN MUUTOKSESTA SUUREHKOISSA KAUPUNGEISSA Tutkimus Jyväskylän, Oulun, Tampereen ja Turun hierarkkisen ja markkinasuuntautuneen palvelutuotantojärjestelmän strategisesta konsernijohtamisesta Tampereen kaupunki 2009

3 Tampereen kaupunki Konsernihallinnon talous ja strategiaryhmä Tietotuotanto ja laadunarviointiyksikkö Aleksis Kiven katu C PL Tampere puh faksi Juhani Määttä ja Tampereen kaupunki Juvenes Print Tampereen Yliopistopaino Oy Tampere 2009 ISSN ISBN

4 JOHDANTO Tämä tutkimus on jatkoa Oulun sekä Jyväskylän, Tampereen ja Turun kaupunkien tilaaja tuottaja malleja ja markkinasuuntautuneita toimintatapoja koskeville tutkimuksille, jotka Tampereen yliopiston tutkijaryhmät tekivät professori Pentti Meklinin johdolla. Tavoitteena on ollut syventää tutkimuksia erityisesti mallien johtamisen osalta. Tutkijaa kiinnosti henkilökohtaisesti palvelutuotantojärjestelmien strateginen konsernijohtaminen omasta työkokemuksesta ja tutkimustiedon vähäisyydestä johtuen. Pyrkimyksenä oli jäsentää ja ymmärtää omaa ja varsinkin kaupunkien johdon tekemää työtä. Tutkimuksesta on tarkoitus tehdä kaksi raporttia. Tässä raportissa keskitytään kaupunkien tekemiin palvelutuotantojärjestelmiä ja konsernijohtamista koskeviin päätöksiin ja niiden ymmärtämiseen tehtyjen haastattelujen pohjalta. Raportin tavoitteena on palvella käytännön johtamista ja dokumentoida tehtyjä päätöksiä ja niiden perusteluja. Tällöin siitä on tullut luettelomainen, lavea alainen ja osin pinnallinenkin. Tutkimus on kuitenkin tehty sellaisin menetelmin, joiden avulla voidaan aineistosta tehdä toinen tieteellisempi raportti. Tämä on valitettavasti lisännyt tämän raportin vaikealukuisuutta ja sisällöllisiä toistoja. Kiitän haastateltuja kaupunginhallitusten puheenjohtajia, kaupunginjohtajia ja apulaiskaupunginjohtajia arvokkaista tiedoista ja näkemyksistä, jotka auttoivat ymmärtämään kaupunkien päätöksiä, joiden perustelut tärkeimmiltä ja poliittisesti arimmilta osiltaan olivat varsin puutteelliset. Haastattelujen tulokset ovat merkittävästi vaikuttaneet raportin sisältöön, vaikka suoria lainauksia haastatteluista on varsin vähän ja ne on haluttu pitää nimettöminä. Kiitän erityisesti myös tutkimuksen seurantaryhmää ja professori Pentti Mekliniä, joka on ohjannut tutkimusta ja usein osallistunut myös seurantaryhmän kokouksiin. Tutkimuskaupunkien johtamisjärjestelmien käytännön kehittämisestä vastaavista henkilöistä muodostunut ryhmä on ohjannut keskeisille tietolähteille, toiminut esihaastatteluryhmänä, osallistunut täydentävään ryhmähaastatteluun ja antanut arvokkaita ohjeita raportin kirjoittamiseen. Raportissa saavutettiin ainakin kohtuullinen tasapaino ryhmän edellyttämien kaupunkikohtaisten erojen ja tutkijan korostamien yhdenmukaisten piirteiden välillä. Tutkijalla on tarkoitus saada ensi talven aikana, sikäli kun purjehduskiireiltään ehtii, valmiiksi toinen tieteellisempi raportti. Siinä käsitellään aineistoa suppeammin ja tulkitaan sitä instituutioiden taloustieteen avulla. Teoreettisen tarkastelun osuus kasvaa. Toivottavasti sen avulla pystyn paikkaamaan tämän raportin pahimpia puutteita ja syventämään sen sisältöä. Turussa Juhani Määttä

5 SISÄLLYS 1 TUTKIMUKSEN TAUSTA JA TUTKIMUSTEHTÄVÄT Tutkimuksen lähtökohdat Tutkimustehtävät Teoreettiset lähtökohdat Tutkimuksen eteneminen ja raportin rakenne PALVELUTUOTANNON (KONSERNI)OHJAUKSEN TILANNE 1990 LUVUN ALKUPUOLELLA Kaupunkien keskushallinnon ja sen harjoittaman palvelutuotannon ohjauksen muutoksia ennen 1990 luvun alkua Palvelutuotannon konserniohjauksen tilanne 1990 luvun alkupuolella Valtion hallinnonuudistukset kuntien muutosten lähtökohtina Tutkimuskaupunkien hallinnonuudistukset 1990 luvun alkupuolella Budjetointi ja kirjanpitouudistukset ja tuotannon ohjaus Hallinnonuudistusten, budjetointimuutosten ja laman vaikutukset palvelutuotannon ohjaukseen HIERARKKISEN JA MARKKINASUUNTAUTUNEEN PALVELUTUOTANTOJÄRJESTELMÄN MUUTOKSIA Palvelujen tuotantojärjestelmät 1990 luvun alkupuolella Palvelutuotantojärjestelmien muutoksia tutkimuskaupungeissa Hierarkkisen palvelutuotantojärjestelmän sisäisiä muutoksia ja konsernimaisen rakenteen kehittyminen Markkinasuuntautuneen palvelutuotannon yleistyminen Konsernirakenteen muotoutuminen Markkinasuuntautuneen toiminnan taloudellisia vaikutuksia Hierarkkisen ja markkinasuuntautuneen järjestelmän tuloksellisuus Erilaisia tuloksellisuuskäsitteitä Tilaaja tuottaja malli ja näennäismarkkinat Hierarkkisen ja markkinasuuntautuneen järjestelmän kustannukset Tilaaja tuottajahybridin tehokkuus Yhteenvetoa palvelutuotantojärjestelmien muutoksista ja niiden perusteluista... 87

6 3.4.1 Kaupunkien johdon näkemyksiä muutoksista Tutkimuskaupunkien palvelutuotantojärjestelmien muutokset ja niiden tuloksellisuus STRATEGISEN KONSERNIJOHTAMISEN MUUTOKSIA Kunnan poliittishallinnollinen järjestelmä johtamisen toimintaympäristönä Hierarkkisen järjestelmän johtamisen muutoksia tutkimuskaupungeissa Hallinnonuudistusten vaikutus hierarkian johtamiseen Hierarkkisen järjestelmän konsernijohtamisen muutoksia tutkimuskaupungeissa Hierarkkisen järjestelmän johtamisen yleisiä kehityspiirteitä Yhteenvetoa hierarkkisen järjestelmän johtamisesta Konsernijohtamisen muutoksia Konserniajattelu hallinnonuudistuksissa Konsernijohtamisen muutoksia tutkimuskaupungeissa Konsernirakenne ja johtaminen Konserni johtamisjärjestelmänä Strateginen johtaminen konsernijohdon menetelmänä Strateginen johtaminen toimintaympäristön hallinnassa, tilanne 1990 luvun puolivälissä Tutkimuskaupunkien strategisen johtamisen muutoksia Strategisen johtamisen tutkimuksesta Strategisen johtamisen muutoksista Yhteenvetoa johtamismenetelmien muutoksista Toiminnan, johdon rakenteiden ja johtamismenetelmien muutosten suhteista: johdon näkemyksiä Yhteenvetoa johtamisen rakenteiden ja menetelmien muutoksista PALVELUTUOTANNON STRATEGISEN KONSERNIJOHTAMISEN MUUTOKSIA Palvelutuotannon strategisen konsernijohtamisen tilanne vuosituhannen vaihteessa Hybridiorganisaatio ja konsernirakenne toimintatapojen muutosten seurauksena Strateginen konsernijohtaminen palvelujen järjestämisen ja tuotannon ohjauksessa Markkinasuuntautuneen toimintatavan omistajaohjaus

7 5.1.4 Strateginen konsernijohtaminen hybridiorganisaation ohjauksessa Toimintatapojen strategisen konsernijohtamisen muutoksia tutkimuskaupungeissa 2000 luvulla Muutoksia toimintatavoissa ja hybridiorganisaatiossa Muutoksia palvelujen järjestämisen ja tuotannon ohjausstrategioissa Toimintamalliajattelu toimintatapojen valinnan ja hallinnan välineenä Johdon näkemyksiä palvelutuotannon strategisesta konsernijohtamisesta Palvelutuotannon ohjausjärjestelmien valinta ja hallinta Hybridiorganisaatio ja sen konsernijohtaminen Ohjausjärjestelmän valinta ja hybridiorganisaation tasapaino Toimintatapojen strateginen konsernijohtaminen YHTEENVETOA TUTKIMUKSEN TULOKSISTA Tutkimusprosessi ja käsitteiden tarkistuksia Vastauksia tutkimustehtäviin Tilaaja tuottaja mallin kehittyminen hybridijärjestelmäksi ja hybridiorganisaation muodostuminen Konsernijohtamisen muutoksista ja niiden suhteesta tuotantojärjestelmien muutoksiin Hybridiorganisaation strateginen konsernijohtaminen Yhteenvetoa keskeisistä tuloksista Tutkimuksen arviointia ja pohdiskelua KESKEISET LÄHTEET LIITTEET

8 KUVIOLUETTELO 1. Tutkimusasetelma Palvelutuotantojärjestelmät ja mallit jatkumona sekä tutkimuksen kohdealue Taloudellisen toiminnan järjestelmät ja niiden ominaisuudet Tutkimuskaupunkien palvelutuotantojärjestelmien konsernijohtamisen muutoksia (oletuksia) Suunnittelu markkinat jatkumo Konsernikäsitteistö ja erilaiset palvelutuotantojärjestelmät Tuloksellisuuskäsitteistö Kunnan tuloksellisuusarvion perusnäkökulmat Tilaaja tuottaja mallin keskeisiä piirteitä Järjestelmien hallintakustannukset ja tuotannontekijöiden rajoitukset Konsernijohtamisen ja tuotantojärjestelmien muutosten vuorovaikutus Konsernin rakenne ja toimielimet Kuntakonsernin yksiköt johtamisjärjestelmässä Strategisen johtamisen analyyttinen prosessimalli Tasapainoinen onnistuminen prosessina / HAUS Omistajapolitiikka ja konserniohjaus Palvelutuotannon konsernijohtaminen vuosituhannen vaihteessa ja Vesteråsin tilaaja tuottaja malli Liikelaitosten ja tytäryhtiöiden ohjaus Oulussa Palvelujen järjestämis, tuotanto ja kokonaiskustannukset tuotannontekijöiden spesifisyyden funktiona Palvelutuotantojärjestelmien konsernijohtaminen Arvio hierarkkisen, markkinasuuntautuneen ja markkinaehtoisen palvelutuotannon suhteellisista muutoksista Palvelutuotantojärjestelmien konsernijohtamisen kaupungittaisia ja suhteellisia muutoksia

9

10 1 TUTKIMUKSEN TAUSTA JA TUTKIMUSTEHTÄVÄT 1.1 Tutkimuksen lähtökohdat Tampereen yliopiston tutkijaryhmä teki Jyväskylän, Tampereen ja Turun kaupunkien toimesta tutkimuksen niiden toimintamallien uudistushankkeista ja erityisesti tilaaja tuottaja mallien soveltamisesta (Kallio ym. 2006). Vähän aikaisemmin pääosin sama tutkijaryhmä oli tehnyt vastaavan selvityksen Oulun ydinkunta palvelukunta mallista (Martikainen & Meklin, 2003). Tutkimusten yleiset johtopäätökset olivat kaupunkikohtaisista käytännön eroista huolimatta varsin yhdenmukaisia ja ne ovat tämän tutkimuksen keskeisinä lähtökohtina. Tutkimuksissa todettiin, että tilaaja tuottaja malli muuttaa paljon perinteistä hierarkkista toimintatapaa ja luo paineita koko kuntaorganisaation taloudellisten roolien pohtimiseen ja selkeyttämiseen. Tämä koskee palvelujen tilaajan, rahoittajan, tuottajan ja omistajan roolia. Toiseksi kuntien todettiin muuttuneen toiminnallisiksi konserneiksi ja niihin on syntynyt konsernijohto ja sen esikunta, joiden vastuulle luonnostaan kuuluu rahoituksesta ja omistamisesta huolehtiminen. Tutkimuksessa todettiin tilaaja tuottaja mallien yhteydessä käytettävän käsitteistön selkiytymättömyys. Siinä mallit jaettiin sisäisiin ja ulkoisiin. Sisäisessä mallissa tuottajat olivat kunnan budjettitaloudessa olevia organisaatioita ja suhde tuottajiin perustui kumppanuuteen ja/tai sopimuksiin. Ulkoisessa mallissa tuottajina olivat kunnan ulkoiseen konserniin kuuluvat yksiköt, kolmas sektori tai yritykset. Tällöin yhteistoiminta voi perustua kumppanuuteen tai yleisemmin kilpailuttamiseen. Tilaaja tuottaja mallin yhdeksi käynnistäjäksi tutkimuksessa todettiin toimintaympäristön muutos ja sen ennakoitavissa oleva kehitys, jotka synnyttivät muutospaineita hitaasti reagoiviin hierarkkisiin ohjausjärjestelmiin. Mallin avulla pyrittiin kanavoimaan asukkaiden toivomukset ja tarpeet tilaajalautakuntien ja niiden alaisten yksiköiden avulla kunnallisiin palvelujärjestelmiin. Toisaalta jaolla tilaajiin ja tuottajiin tavoiteltiin selkeyttä sisäiseen työnjakoon ja sitä kautta tehokkuuden, tuottavuuden ja vaikuttavuuden parantamiseen. Palvelujen tuotteistaminen ja niiden hintojen laskenta todettiin kuitenkin ongelmalliseksi lähinnä seuranta ja laskentajärjestelmien kehittymättömyydestä johtuen. Kaupunkien välistä kustannusvertailua oli vaikea tehdä. Tehtyjen haastattelujen pohjalta tutkimuksessa todettiin, että mallia sovellettaessa: tavoitteet olivat alkuvaiheessa hyvin talouspainotteisia, toiminnan lähtökohtina ovat yhä useammin asiakkuus ja palvelun tarkoitukseen sopiva laatu, suuremmat muutokset tapahtuvat tavassa nähdä työprosessit ja siten joudutaan suunnittelemaan myös työn tekemistä, osaamisen merkitys korostuu mallin jatkuvassa päivittämisessä, 8

11 työnjakoja, keskinäisten sopimusten tarkkuustasoa ja henkilöstön rekrytoitumista joudutaan miettimään aiempaa tarkemmin, yhteistyön luonne muuttuu, siitä tulee kumppanuutta, kustannustietoisuus lisääntyi, konsernijohdon osuus ja omistajaohjaus lisääntyivät, yksityisen ja julkisen toiminnan vertailtavuus, asiakkuuden ymmärtäminen ja markkinoiden haasteisiin vastaaminen paranivat, henkilöstön pelot kilpailutuksesta olivat yleisiä, kokonaisedun näkeminen ja varmistaminen nähtiin ongelmina, luottamushenkilöt korostivat yleisesti valta vastuu suhteiden tarkistamista, johtavat viranhaltijat kiinnittivät huomion kaupunkiin omistajina, konsernijohtamisen lisääntymiseen sekä informaatiojärjestelmien ja keskitetyn asiantuntemuksen käyttöön ja kehittämiseen, henkilöstöryhmien edustajat näkivät mallin kaksijakoisesti: oma työ tulee näkyväksi ja mahdollisuus kehittyä työssä lisääntyy, mutta toisaalta oman työn kilpailukykyisyydestä ja loppumisesta oltiin huolestuneita ja säästöjen nähtiin syntyvän hitaasti, kulttuurisista muutoksista nähtiin keskeisinä henkilöstön asenteet ja toiminta, moniosaaminen, johtajuus ja normipohjan uudistaminen, henkilösuhteet ovat saattaneet huonontua tilaaja tuottajajaossa, liikelaitosten johtamiskäytäntöjen muutos ja johtokuntien jäsenten osaaminen nähtiin keskeisenä tuloksenteon näkökulmasta, ratkaisuina ongelmiin nähtiin, että prosesseja johdetaan uudella tavalla, tietoa välitetään ja oppimisen edellytykset laitetaan kuntoon, tulevaisuudessa poliittiset toimijat näkivät omien uusien valta asemiensa vakiintuvan ja omistajaohjauksen vahvistuvan, viranhaltijat pohtivat konsernijohtamisen vahvistamista sekä toimintaprosessien ja johtamisen ohjausta, henkilöstön edustajat luottivat kuntatyön laadun kantavan kilpailuillakin markkinoilla. Tutkimuksissa nähtiin tilaaja tuottaja mallin soveltamisessa ja edelleen kehittämisessä seuraavankaltaisia pohdittavia asioita: Puoltavia ja vastustavia näkemyksiä esiintyy, koska toimijoiden roolit muuttuvat, kun tilaajaorganisaatioista rakennetaan kuntalaisten tarpeita punnitsevia politiikan foorumeja, liiketoimintaosaamista painotetaan tuotantotoimintojen johtamisessa ja henkilöstöryhmien asema muuttuu uudessa mallissa. Tämä edellyttää kaikilta osapuolilta uudenlaista ajattelua. Tarvitaan valtakunnan tasoisia muutoksia: lainsäädäntöön edellytettiin tehtäväksi muutoksia (kuntalaki onkin jo muuttunut mallin soveltamista selkeyttävällä tavalla), käsitteistöä on selkeytettävä yhtenäistävällä tavalla ja johdon laskentatoimen kehittämisen tarve on ilmeinen, jotta kunnat osaavat arvioida omaa toimintaansa ja tehdä valintoja. Kunnat joutuvat tutkimusten mukaan pohtimaan mallia kehittäessään ainakin seuraavia kysymyksiä: 1. Avautuvat markkinat? Miten rakennetaan luottamusta ja toimintavarmuutta korostavia toimintamalleja? Onko kumppanuus mahdollista nykymuotoisen lainsäädännön puitteissa? 9

12 2. Poliittisen johtamisen ja kuntaorganisaation johtamisen yhteensovittaminen? Miten tilaajan ja tuottajan poliittinen ohjaus järjestetään? Miten budjetissa asetetaan taloudelliset raamit tilaajille ja miten asiakkaiden tarpeet välittyvät tilaajille? 3. Konsernijohtamisen ja koko kunnan edun arvioinnin vaativuus? 4. Keskitettyjen palvelujen markkinasuuntautunut tai markkinaehtoinen toiminta? 5. Henkilöstön saannin, osaamisen ja aseman varmistaminen ja henkilöstöjohtamiseen panostaminen? Toiminnallisina valmiuksina ja edellytyksinä tilaaja tuottaja malliin siirtymiselle nähtiin: kulttuuristen valmiuksien jo kasvanut muutos, mallin tuoma toiminnan selkeys ja toimintavapaudet, tilaajapuolen paisumisen estäminen ja kuntakonsernin edun turvaaminen ja eri ohjausmallien rinnakkainen ja yhteensopiva kehittäminen, kun kunnat tulevaisuudessa tuottavat palvelunsa itse joko hierarkkisesti tai yhä useammin verkostoitumalla. Tehtyjen edellä kuvattujen tutkimusten lisäksi toinen keskeinen tutkimuksen lähtökohta on ollut tutkijan subjektiivinen mielenkiinto strategiseen konsernijohtamiseen ja erityisesti hierarkkisen ja markkinasuuntautuneen palvelutuotannon ohjauksen eroihin. Sen taustalla ovat omakohtaiset kokemukset johtamisesta, teoreettispohjainen ihmettely ja osallistuminen erilaisiin valtakunnallisiin selvitys ja kehityshankkeisiin. Tältä pohjalta tämä tutkimus keskittyi tilaaja tuottaja mallin ja yleisemminkin markkinasuuntautuneen palvelutuotannon sekä perinteisen hierarkkisen palvelutuotantojärjestelmän muutosten ja niiden rajapinnan tarkasteluun. Huomio kohdistettiin kaupunkien konsernijohdon toimintaan mallien ohjauksessa ja erityisesti strategioiden käyttöön kuntien taloudellisten toimintajärjestelmien konsernijohtamisessa. Lisäksi malliin ja sen johtamiseen liittyvää käsitteistöä jouduttiin selkeyttämään. 1.2 Tutkimustehtävät Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, miten tilaaja tuottaja mallin yleistyminen on muuttanut kaupunkien palvelutuotannon strategista konsernijohtamista. Tarkastelun näkökulma on siis kaupunkien ylimmän johdon, kaupunginhallituksen ja erityisesti kaupungin keskusjohdon, näkökulma. Sitä tarkastellaan lähinnä strategisen johtamisen osalta ja myös keskushallinnon harjoittama operatiivinen ohjaus jätettiin pääosin tarkastelun ulkopuolelle. Tutkimuksessa tarkastellaan pääasiassa keskushallinnon harjoittamaa varsinaisen tuotantotoiminnan ohjausta. Siinä jouduttiin kuitenkin käsittelemään myös palvelujen järjestämisen ohjausta, koska perinteisessä hierarkkisessa järjestelmässä se on keskeisin tuotannon ohjauksen keino. 10

13 Tutkimuksen toisena tavoitteena oli lisätä ymmärrystä tapahtuneisiin tuotantojärjestelmien ja niiden johtamisen muutoksiin. Muutoksia tarkasteltiin laman jälkeisen runsaan kymmenen vuoden jaksolta ( ). Koska palvelujen tuotantojärjestelmä ja kaupungin johtamisen menetelmät, vaikka ne ovatkin erillisiä systeemejä, vaikuttavat toisiinsa, tarkasteltiin niiden muutoksia ensin erikseen ja vasta sitten yhtenä palvelutuotannon ohjaukseen vaikuttaneena kokonaisuutena. Tutkimuksen kolmantena tavoitteena oli selvittää, miten palvelujen tuotantojärjestelmien ja käytettyjen johtamismenetelmien muutokset ovat vaikuttaneet tuotannon konsernijohtamisen muutoksiin. Ovatko perinteisen hierarkkisen järjestelmän ja uusien markkinasuuntaisten mallien konsernijohtaminen eriytymässä ja kuinka konsernijohto hallitsee muutosta? Tavoitteena oli siis syventää aiemmin tehtyjä tutkimuksia kaupunkien ylimmän johdon näkökulmasta. Tutkimuksen kohteena oli siis kolme eri ilmiötä. Ensisijaisesti tarkasteltiin palvelutuotannon järjestelmiä taloustieteen näkökulmasta ja toisaalta konsernijohtamisen muutoksia strategisen johtamisen näkökulmasta. Tarkastelut yhdistettiin kolmannessa ilmiössä, tuotantojärjestelmien konsernijohtamisessa. Edellä selostetulta pohjalta muotoiltiin kolme tutkimustehtävää. Ensimmäisessä pyrittiin syventämään aiempia kaupunkien tilaaja tuottaja malleja koskevia tutkimuksia tuotantojärjestelmien ja niiden johtamisen näkökulmasta. Tarkastelun tavoitteena oli selvittää, onko tuotannon kehittämisessä tapahtunut järjestelmätasoisia muutoksia. Toisessa tutkimustehtävässä tarkasteltiin kaupunkien ylimmän johtamisen muutoksia laman jälkeisenä aikana ja selviteltiin tuotantojärjestelmien muutosten ja johtamisen muutosten vuorovaikutusta. Kolmannessa tehtävässä tarkasteltiin erilaisten tuotantojärjestelmien ja niiden ohjauksen konsernijohtamista ja niiden muutoksia erityisesti viime vuosina. Tavoitteena oli selvittää, tapahtuuko erilaisten tuotantojärjestelmien johtamisessa eriytymiskehitystä ja kuinka konsernijohto hoitaa kokonaisuutta ja konsernietua. Tutkimustehtävät muotoiltiin seuraavasti: 1. Mitkä ovat tutkimuskaupunkien hierarkkisen ja markkinasuuntautuneen palvelujen tuotantojärjestelmän merkittävimmät muutokset ja niiden keskeisimmät perustelut 1990 luvun alkupuolen jälkeen? 2. Miten tutkimuskaupunkien keskushallinto ja sen käyttämät johtamismenetelmät ovat muuttuneet samana aikana, sekä miten ja miksi strategisesta konsernijohtamisesta tuli palvelutuotantojärjestelmien keskeinen johtamismenetelmä (johdon näkemysten mukaan)? 3. Miten ja miksi markkinasuuntautuneen palvelutuotannon yleistyminen ja omaksuttu strategisen konsernijohtamisen menetelmä ovat muuttaneet tutkimuskaupunkien palvelutuotantojärjestelmien konsernijohtamista? Tutkimusasetelma muodostui kuvion 1 mukaiseksi. 11

14 Palvelujen tuotantojärjestelmät (konteksti 1) Kaupunkien hierarkkisen ja markkinasuuntautuneen palvelutuotantojärjestelmän muutos (ilmiö ja teema 1) Tutkimustehtävä 1: Mitkä ovat olleet hierarkkisen ja markkinasuuntautuneen palvelutuotantojärjestelmän merkittävimmät muutokset? Niiden keskeisimmät perustelut laman jälkeisenä aikana. Tutkimustehtävä 3: Miten ja miksi markkinasuuntautuneen palvelutuotantojärjestelmän yleistyminen ja omaksuttu strategisen konsernijohtamisen menetelmä ovat muuttaneet tutkimuskaupunkien palvelutuotantojärjestelmien konsernijohtamista? Tutkimustehtävä 2: Miten tutkimuskaupunkien keskushallinto ja sen käyttämät johtamismenetelmät ovat muuttuneet samana aikana sekä miten ja miksi strategisesta konsernijohtamisesta tuli palvelutuotantojärjestelmien keskeinen johtamismenetelmä (johdon näkemysten mukaan)? Kaupunkien strategisen konsernijohtamisen muutos (ilmiö ja teema 2) Kaupunkien keskushallintojen harjoittama johtaminen poliittis hallinnollisessa järjestelmässä (konteksti 2) KUVIO 1 Tutkimusasetelma 1.3 Teoreettiset lähtökohdat Kaupunkien palvelujen tuottamisen muutoksia tarkastellaan taloudellisen toiminnan järjestelmien viitekehyksessä. Perinteisesti järjestelmät on jaoteltu hierarkioihin ja markkinoihin (Coase 1937) sekä niiden välimuotoihin, joista yleisimmin käsiteltyjä ovat hybridit (Williamson 1991), verkostot (Powell 1990) ja yhteisöt. Jaottelu on perustunut lähinnä järjestelmien ohjauksen tai hallinnan (governance) piirteisiin ja ominaisuuksiin. Tässä tutkimuksessa tarkastellaan hierarkioiden lisäksi hybridejä, koska kaupunkien soveltama tilaaja tuottajamalli näyttää kehittyvän kohti hybridijärjestelmää. Viime aikoina yleistynyt verkostomainen toiminta on rajattu tutkimuksen ulkopuolelle vähäisyytensä vuoksi. Verkostojen voi myös katsoa muodostuvan hybrideistä. 12

15 Myös markkinat, markkinaehtoinen toiminta, on tämän tutkimuksen marginaalia, koska kiinnostus kohdistuu hierarkkisen ohjausjärjestelmän ja markkinasuuntaisten mallien, erityisesti tilaaja tuottaja mallin rajapintaan. Tällöin myös lähempänä aitoja markkinoita olevat mallit, kuten säädellyt markkinat ja palvelusetelit, (Voucher) jäävät vähälle huomiolle. Suunnittelu markkinat jatkumolla esitettynä tutkimus keskittyy suunniteltujen markkinoiden ja sopeuttavan suunnittelun raja alueille seuraavan kuvion mukaisesti (vrt. kuvio 5 s. 31). KUVIO 2 Palvelutuotantojärjestelmät ja mallit jatkumona sekä tutkimuksen kohdealue Tässä tutkimuksessa käytetään käsitettä markkinasuuntautunut kaikista niistä palvelutuotantomalleista, jotka ovat hierarkian ja aitojen markkinoiden välissä. Käsitettä käytetään yleisesti ja tässä tutkimuksessa sen käyttöä perustellaan sillä, että se kuvaa muutoksen suuntaa hierarkiasta markkinamekanismien tai sen kaltaisten itsesäätelevien mekanismien hyödyntämiseen. Kun puhutaan tieteellisemmin tilaaja tuottaja malleista, käytetään sen viitekehyksenä yleistä ja väljää näennäismarkkinakäsitettä (ks. luku 3.3.2) tai tarkempaa hybridikäsitettä (ks. luku 3.3). Tilaaja tuottaja mallin tarkastelussa teoreettiseksi viitekehykseksi valittiin hybridijärjestelmä sellaisena kuin Williamson (1991) sen määritteli. Sen keskeiset ominaisuudet ovat autonominen tai yhteistyöhön perustuva sopeutuminen toimintaympäristön muutoksiin sekä sopimuskäytännön erot. Tärkeimpinä menestymisen välineinä tarkastellaan kannustimien ja hallinnollisen kontrollin käyttöä. Hybridikäytännöstä syntyy edellä mainittujen ominaispiirteiden määrittelyn kautta oma rajattu järjestelmänsä, joka voidaan esittää seuraavan taulukon muodossa. 13

16 hallinnan rakenne ominaisuudet markkinat hybridi hierarkia välineet kannustinvaikutukset hallinnolliset kontrollit + + O + + O + + menestymisominaisuudet sopeutuminen (A) sopeutuminen (C) + + O + + O + + sopimuslainsäädäntö O ++ = vahva ominaisuus + = keskivahva ominaisuus O = heikko A = autonominen C = yhteistyöhön perustuva KUVIO 3 Taloudellisen toiminnan järjestelmät ja niiden ominaisuudet (Williamson 1991) Tilaaja tuottaja mallia ja sen tehokkuutta analysoitaessa tarkastellaan, milloin hybridijärjestelmä voi olla tehokkain ja missä määrin sen ominaisuudet sisältyvät kaupunkien malleihin ja käytäntöihin. Tuotantojärjestelmien teoreettista pohjaa tarkennetaan luvussa 3.3. Toinen tutkimuksen viitekehys ovat strategista ja konsernijohtamista koskevat tutkimukset. Palvelutuotannon konsernijohtamiseen vaikuttavat paitsi tuotantojärjestelmät sinänsä, myös käytetyt johtamismenetelmät ja niiden perustana oleva kuntien poliittis hallinnollinen järjestelmä. Johtamisen muutokset ovat siis pääosin riippumattomia tuotantojärjestelmien muutoksista, vaikka nämä vaikuttaisivatkin johtamiseen käytännössä. Järjestelmä ja menetelmäkäsitteitä käytän tässä tutkimuksessa ruotsalaisen yhteiskuntatieteilijän Lennart Lundqvistin määrittelyjen (1987) mukaisesti. Hän jakaa ohjauksen abstraktiotason mukaan järjestelmä, menetelmä, väline ja tekniikkatasoihin. Järjestelmätason asioita ovat esimerkiksi rajanveto politiikan ja talouden välillä, ohjauksen perusmekanismit (hierarkia vs. markkinat ja käskyvalta vs. neuvotteleva sopiminen) ja ohjauksen instituutiot. Menetelmätason (ohjausinformaation ja toiminnan muoto) asioita ovat puolestaan suora vs. epäsuora, spesifi vs. yleinen sekä pelkästään haluttuun lopputulokseen tai myös keinoihin puuttuva ohjaus. Ohjauksen välineet taas ovat edellä mainittujen ominaisuuksien konkretisointeja esimerkiksi lakien, budjettien ja päätösten muotoon. Tässä tutkimuksessa tarkastellaan järjestelmä ja menetelmätasoista ohjausta. Organisaatiotutkimuksessa käytetään käsitteitä johtamisen rakenteet ja prosessit. Tässä tutkimuksessa käytetty johtamismenetelmän käsite on systemaattisesti määritelty johtamisprosessi. Instituutioiden taloustieteessä käytetty käsite johtamismekanismi sisältää johtamisprosessien lisäksi myös niihin liittyvät rakenteet. Johtamisjärjestelmä käsitettä käytetään käytännössä suurin piirtein samassa merkityksessä kuin mekanismi käsitettä. Järjestelmä käsite on tässä tutkimuksessa rajattu selvyyden vuoksi vain tuotantojärjestelmiin. 14

17 Tutkimuksessa käytetty käsitteistö muotoutui tutkimuksen aikana kaupunkien käyttämien käsitteiden ja teoreettisen tarkastelun yhteensovittamisen tuloksena. Käytetyt käsitteet määritellään tarkemmin asianomaisissa teorialuvuissa (esimerkiksi 3.3) ja kootusti yhteenvetoluvussa 6.1. Konsernijohtaminen määritellään asian tarkastelun yhteydessä luvussa 4.3.3, strateginen johtaminen luvussa ja strateginen konsernijohtaminen luvussa Määrittely tehtiin niin, että se soveltuu nykyisen käytännön lisäksi myös aiempien muutosten tarkasteluun. Tutkimusraportissa käytetään käsitteitä myös epämääräisemmin, tarkasteltavan ajanjakson käytännön mukaisesti. Johtamismenetelmiä tarkastellaan sekä ajallisten muutosten että johtamisen kohteiden, järjestelmien kannalta. Luvussa 4.2 tarkastellaan perinteisen hierarkkisen järjestelmän ohjausta ja luvussa 4.3 tarkastellaan markkinasuuntaisten mallien synnyttämää konsernirakennetta ja sen ohjausta. Luvussa 4.4 tarkastellaan strategista johtamista, joka yleistyi 1990 luvulla toimintaympäristön hallinnan tarpeesta, ja josta kehittyi johtamismenetelmä sekä hierarkkisen että markkinasuuntautuneen palvelutuotannon ohjaukseen. Johtamista tarkastellaan teoreettisella tasolla asianomaisissa edellä mainituissa luvuissa. Tarkastelu jää tässä raportissa varsin yleiselle tasolle. Kriteereinä käytetään johtamisfunktioita tai johtamisnäkökulmia, koska ne ovat keskeinen osa strategisen konsernijohtamisen omaksuttua (BSC mallin mukaista) tavoitteiden asettelua ja niiden toteutumisen arviointia. Toisena kriteeriryhmänä käytetään toimintajärjestelmien muutosten johtamista eriyttäviä (differentioituvia) piirteitä ja johtamisen kokonaisuutta integroivia piirteitä. 1.4 Tutkimuksen eteneminen ja raportin rakenne Tutkimuksen teemana olivat palvelutuotantojärjestelmissä tapahtuneet muutokset viimeisen runsaan kymmenen vuoden aikana. Sen vuoksi määriteltiin kaupunkien asiakirjojen ja tehtyjen tutkimusten perusteella varsin tarkasti muutosten lähtökohtatilanne laman aikana, suurten hallinnonuudistusten jälkeen (luku 2). Myös nykyinen tilanne on pyritty kuvaamaan perusteellisesti, jotta tapahtuneista muutoksista saataisiin kokonaiskuva. Sen sijaan välillä tapahtuneita yksittäisiä muutoksia käsitellään yleispiirteisemmin. Niiden tarkastelun tavoitteena on ollut lisätä ymmärrystä tapahtuneeseen kokonaismuutokseen tutkimustehtävien määrittelemissä asioissa. Koska tavoitteena oli ymmärryksen lisääminen, tarkasteltiin muutoksia niin sanottujen hermeneuttisten kehien avulla (Gadamer 1979). Käytännössä tarkasteltavia kehiä oli viisi. Ensimmäisellä kehällä tarkasteltiin tuotanto ja niiden ohjausjärjestelmien muutoksia (luku 3). Kehillä 2 4 tarkasteltiin johtamismenetelmien muutoksia niin, että kehällä 2 tarkasteltiin hierarkkisen järjestelmän ylintä johtamista (luku 4.2), kehällä 3 markkinasuuntautuneen järjestelmän konsernijohtamisen muutoksia (luku 4.3) ja kehällä 4 strategisen johtamisen muutosta 15

18 konsernijohdon menetelmänä. Kehällä 5 (luku 5) sovellettiin strategista konsernijohtamista varsinaisen palvelutuotannon ohjaukseen ja sen muutoksiin. Kehittäin edettiin seuraavasti. Ensin tarkasteltiin kunkin tutkittavan asian lähtökohtatilannetta (esimerkiksi luku 3.1). Sen jälkeen tutkittiin kaupunkien asiakirjaaineiston pohjalta tapahtuneita käytännön muutoksia (3.2). Sitten syvennettiin syntynyttä kuvaa teoreettisen tarkastelun avulla (3.3). Tehtyjen tarkastelujen yhteenvetona luotiin asianomaista tutkimustehtävää koskeva ajatuskehys, jota testattiin kaupunkien johdon haastatteluilla ja kokonaisuuden perusteella vedettiin johtopäätöksiä ja määriteltiin kyseessä olevan tehtävän tuloksia (3.4). Käytännössä hermeneuttisella kehällä empiirinen aineisto ja teoreettinen tarkastelu lomittuvat useampaan kertaan asianomaisella kehällä liikuttaessa. Tutkimusraportin rakenteessa tämä on johtanut sellaiseen kiusallisen ongelmaan, että samoja asioita käsitellään useampaan kertaan hieman eri muodossa. Samaa empiiristä aineistoa tulkitaan yhteenvetoluvuissa hieman eri tavoin kuin käytännön muutoksia kuvaavissa luvuissa. Haastattelut tehtiin niin sanottuina puolistrukturoituina teemahaastatteluina, joissa haastateltaville lähetettiin etukäteen haastatteluteemat, niihin liittyvät keskeiset käsitemäärittelyt ja luettelo niistä päätöksistä, joiden pohjalta teemat oli luotu. Haastateltavat voivat käsitellä teemojen puitteissa tärkeäksi kokemiaan asioita varsin vapaasti. Tarvittaessa esitettiin täydentäviä lisäkysymyksiä, joita ei etukäteen lähetetty haastateltaville. Liitteessä 1 on esitetty haastatteluteemat ja niitä täydentävät lisäkysymykset (5). Teemoista kaksi viimeistä yhdistettiin käytännön syistä. Haastateltaviksi valittiin kaupunginhallitusten puheenjohtajat, kaupunginjohtajat, markkinasuuntautuneesta toiminnasta vastanneet apulaiskaupunginjohtajat ja strategisesta kehittämistoiminnasta vastanneet johtavat viranhaltijat (liite 2). Viimemainitut osallistuivat myös haastatteluteemoja 3.1 ja 3.2 koskevaan ryhmähaastatteluun syyskuussa Muut haastattelut tehtiin vuodenvaihteessa Haastattelut perustuivat kaupunkien asiakirjaaineistoon, josta oleellisimmat on esitetty liitteessä 3. Muutoksia tarkasteltaessa tehtiin aluksi kokemusperäisen tiedon ja asiakirjojen alustavan tarkastelun perusteella eräänlaisia esiolettamuksia palvelujärjestelmien, johtamismenetelmien ja tuotannon konserniohjauksen muutoksista, joita sitten tarkennettiin empiirisen aineiston ja teoreettisen tarkastelun pohjalta. Tällaisia muutosten suuntaa ja suhteita koskevia olettamuksia on esitetty kuviossa 4. Tästä tutkimuksesta on tarkoitus tehdä kaksi tutkimusraporttia. Tässä kaupungeille tehdyssä raportissa tarkastellaan käytännön muutoksia varsin yksityiskohtaisesti ja teoreettinen tarkastelu on supistettu muutosten ja käytettyjen käsitteiden ymmärtämisen kannalta välttämättömään. Toisessa raportissa teoriaa ja käsitteitä on tarkoitus käsitellä perusteellisemmin ja empiriaa pelkistetymmin. 16

19 HIERARKKINEN JÄRJESTELMÄ TUTKIMUSTEHTÄVÄ 1 PALVELUJEN TUOTANTO JÄRJESTELMÄN RAKENTEEN MUUTOS (luku 3) MARKKINASUUNTAUTUNUT JÄRJESTELMÄ MARKKINAT LAMA TUTKIMUSTEHTÄVÄ 3 PALVELUTUOTANNON STRATEGISEN KONSERNIJOHTAMISEN MUUTOS (luku 5) MARKKINAOHJATTU TUOTANTO MARKKINASUUNTAUTUNUT OHJAUS TUOTANNON STRATEGINEN KONSERNI JOHTAMINEN HIERARKKISESTI OHJATTU TUOTANTO TUTKIMUSTEHTÄVÄ 2 PALVELUJEN JÄRJESTÄMISEN JOHTAMINEN KONSERNIJOHTAMISEN JA SEN KOHTEIDEN SEKÄ STRATEGISEN JOHTAMISEN MUUTOS TUOTANNON JOHTAMINEN TUOTANNON STRATEGINEN JOHTAMINEN YHTEISÖJOHTAMINEN strateginen johtaminen VIRANOMAISTEHTÄVIEN JOHTAMINEN KUVIO 4 Tutkimuskaupunkien palvelutuotantojärjestelmien konsernijohtamisen muutoksia (oletuksia) 17

20 2 PALVELUTUOTANNON (KONSERNI)OHJAUKSEN TILANNE 1990 LUVUN ALKUPUOLELLA Ennen kuin tämän tutkimuksen lähtökohtaa, 1990 luvun hallinnonuudistuksia, tarkastellaan, on syytä lyhyesti käydä läpi lähtökohtien taustaa. Luvussa 2.1 tarkastellaan pitkittäisleikkauksena keskushallinnon muutoksia ja sen harjoittaman tuotannon ohjauksen muutoksia (harvojen asiaa sivunneiden tutkimusten ja omien kokemusten pohjalta). Tämän historiallisen katsauksen lisäksi luvussa tarkastellaan poikittaisleikkauksena lyhyesti hallinnonuudistuksen taustalla olleita yhteiskunnallisia muutoksia ja valtion toimesta tehtyjä hallinnonuudistuksia, jotka loivat edellytykset ja virikkeet kuntien vastaaville muutoksille. 2.1 Kaupunkien keskushallinnon ja sen harjoittaman palvelutuotannon ohjauksen muutoksia ennen 1990 luvun alkua Suomessa kuntien hallintoa on ohjattu viime vuosiin saakka hyvin yksityiskohtaisesti lainsäädännöllä. Johtaminen on taas ollut sidottua hallinnon muotoihin. Kuntia koskevia lainsäädäntömuutoksia voidaankin pitää niiden johtamisen toimintaympäristön merkittävimpinä muutoksina. Sinisalmi, jonka väitöskirjan (1999) pohjalta hallinnon vanhoja muutoksia lähinnä tarkastellaan, on jakanut johtamisympäristön muutokset kahteen jaksoon: vuosiin ja vuodesta 1977 eteenpäin. Niin tärkeänä hän pitää kunnallislain muutoksia (ja hyvinvointipalvelujen tuotannon kasvua). Myös vuoden 1995 kuntalakia voidaan pitää johtamisen kannalta merkittävänä toimintaympäristön muutoksena. Mutta kaikki kunnallislakien muutokset eivät olleet merkittäviä johtamisen kannalta. Vuoden 1948 lakimuutos on lähinnä kuntia koskevien lakien koonnos. Keskushallintojen muutoksia. Vuoden 1927 kunnallislain muutos oli myös reagoimista toimintaympäristön muutoksiin, vaikka virallisesti korostettiinkin hallinnon sisäisiä syitä. Lakiuudistusta valmistelleen komitean keskeisimmät ehdotukset olivat: kaupungin edustusta ja hallinnon johtoa sekä toimeenpanoa ja valtuustossa käsiteltävien asioiden valmistelua varten luodaan kokonaan uusi elin, jota kutsutaan kaupunginhallitukseksi ja maistraatilta poistetaan sille kuuluvat kunnallishallinnolliset tehtävät ja yleinen valmisteluvaliokunta ja rahatoimikamari lakkautetaan. Taustalla oli kuitenkin merkittävä toimintaympäristön muutos, politiikan voimasuhteiden muuttuminen. Kansalaissodan traumojen jälkeen haluttiin kenties poliittisen ja kansanvaltaisen valtuuston vastapainoksi vahva kaupunginhallitus ja johtaja. Muutosta ei nähty ongelmallisena, sillä suurimmissa kaupungeissa ei kansanvallasta niiden keskushallintojen uudistamisen yhteydessä käytetty yhtään puheenvuoroa. Se sai väistyä voimallisesti korostetun hallinnon tehokkuuden tieltä luvulla tehokkuus, keskitys ja johdonmukaisuus olivat kunnalliselämää koskevassa keskustelussa yleisinä tavoitteina. Kunta nähtiin jo tuol 18

SISÄISEN VALVONNAN PERUSTEET

SISÄISEN VALVONNAN PERUSTEET P A I M I O N K A U P U N K I SISÄISEN VALVONNAN PERUSTEET Hyväksytty kaupunginvaltuustossa 12.2.2015 11 Voimaan 1.3.2015 alkaen 1 Sisällysluettelo Lainsäädäntöperusta ja soveltamisala... 3 Sisäisen valvonnan

Lisätiedot

Miten julkinen hallinto ja Tampereen kaupungin organisaatio on muuttunut ja muuttumassa?

Miten julkinen hallinto ja Tampereen kaupungin organisaatio on muuttunut ja muuttumassa? Miten julkinen hallinto ja Tampereen kaupungin organisaatio on muuttunut ja muuttumassa? Valtuustoseminaari 23.3.2015 ----------------------------------- Kari Hakari johtaja, HT Tampereen kaupunki, tilaajaryhmä

Lisätiedot

Osahanke 2 Kunta- ja paikallistalous. Tampereen yliopisto Taloustieteiden laitos

Osahanke 2 Kunta- ja paikallistalous. Tampereen yliopisto Taloustieteiden laitos ARTTU PARAS-arviointitutkimusohjelma 2008-2012 Osahanke 2 Kunta- ja paikallistalous Tampereen yliopisto Taloustieteiden laitos prof. Pentti Meklin, prof. Jarmo Vakkuri, prof. Lasse Oulasvirta ja dos. Olavi

Lisätiedot

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 3: Muutosohjelma

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 3: Muutosohjelma Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 3: Muutosohjelma 2010-2013 16.11.2009 123 Kaupunginvaltuusto MUUTOSOHJELMA 1 Muutosohjelman lähtökohdat Strategiset päämäärät Järvenpäätä johdetaan strategialähtöisesti

Lisätiedot

KH KV

KH KV Kiteen kaupungin palveluohjelma 2010 KH 10.5.2010 112 KV 17.5.2010 26 Sisältö 1. Palveluohjelman tarkoitus ja suhde kaupunkistrategiaan... 1-2 2. Palveluohjelman oleellisimmat päämäärät, toteuttaminen

Lisätiedot

Espoon kaupungin omistajapolitiikka

Espoon kaupungin omistajapolitiikka Espoon kaupungin omistajapolitiikka ESPOON KAUPUNGIN OMISTAJAPOLITIIKKA 2016 2 (5) Sisällysluettelo 1 Tausta... 3 2 Omistajapolitiikan päämäärä... 3 3 Omistajapolitiikan tavoitteet... 4 4 Ohjausperiaatteet...

Lisätiedot

SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET

SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET KOKKOLAN KAUPUNKI Syyskuu 2014 Keskushallinto SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET SISÄLLYSLUETTELO 1. YLEISTÄ 2. SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN TAVOITE JA TARKOITUS; KÄSITTEET 3. SISÄISEN

Lisätiedot

Porvoon kaupungin sisäisen tarkastuksen toiminta- ja arviointisuunnitelma vuodelle 2015

Porvoon kaupungin sisäisen tarkastuksen toiminta- ja arviointisuunnitelma vuodelle 2015 1 (6) Porvoon kaupungin sisäisen tarkastuksen toiminta- ja arviointisuunnitelma vuodelle 2015 1. Toimintasuunnitelman tausta Kaupunkikonsernin sisäisen valvonnan tavoitteena on varmistaa strategisten tavoitteiden

Lisätiedot

Mitä talous- ja henkilöstöhallintostrategiat 2020 edellyttävät asiantuntijoiden osaamiselta? asiantuntijan ammattiroolin muutos

Mitä talous- ja henkilöstöhallintostrategiat 2020 edellyttävät asiantuntijoiden osaamiselta? asiantuntijan ammattiroolin muutos Mitä talous- ja henkilöstöhallintostrategiat 2020 edellyttävät asiantuntijoiden osaamiselta? asiantuntijan ammattiroolin muutos Kieku käyttäjäfoorumi 6.5.2015 Maileena Tervaportti ja Mari Näätsaari Taustaa

Lisätiedot

Tampere 2017 Tampereen toimintamallin uudistamisprojekti. Henkilökunnan osallistuminen, osa 3.

Tampere 2017 Tampereen toimintamallin uudistamisprojekti. Henkilökunnan osallistuminen, osa 3. Tampere 2017 Tampereen toimintamallin uudistamisprojekti Henkilökunnan osallistuminen, osa 3. Henkilökunnan kommentit toimintamallin uudistamisen tavoitteisiin ja muihin päälinjauksiin Loorassa e-lomake

Lisätiedot

Vahva peruskunta rakenneuudistuksen perustaksi

Vahva peruskunta rakenneuudistuksen perustaksi Esitys hallitukselle Vahva peruskunta rakenneuudistuksen perustaksi Kuntaliiton hallitus 20.4.2011 8. Kokoava rakenneuudistus luo selkeän perustan uudelle, jäsentävälle kuntalaille 1. Vuosina 2013-2016

Lisätiedot

KUNTALAKI - toimielimet ja johtaminen. Arto Sulonen

KUNTALAKI - toimielimet ja johtaminen. Arto Sulonen KUNTALAKI - toimielimet ja johtaminen Arto Sulonen Uudistuksen organisointi Parlamentaarinen seurantaryhmä, pj. hallinto- ja kuntaministeri Henna Virkkunen Työvaliokunta, pj. ylijohtaja Päivi Laajala,

Lisätiedot

KERAVAN KAUPUNKI SÄÄDÖSKOKOELMA SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMEN JOHTOSÄÄNTÖ

KERAVAN KAUPUNKI SÄÄDÖSKOKOELMA SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMEN JOHTOSÄÄNTÖ KERAVAN KAUPUNKI SÄÄDÖSKOKOELMA SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMEN JOHTOSÄÄNTÖ Hyväksytty: 13.12.2004 Voimaantulo: 1.1.2005 Muutettu: 22.1.2007 Muutettu: 8.12.2008 (jäsenmäärä), voimaantulo 1.1.2009 Muutettu:

Lisätiedot

Miten luottamushenkilöt voivat vahvistaa kunnan elinvoimaa ja henkistä pääomaa?

Miten luottamushenkilöt voivat vahvistaa kunnan elinvoimaa ja henkistä pääomaa? Miten luottamushenkilöt voivat vahvistaa kunnan elinvoimaa ja henkistä pääomaa? Kuntamarkkinat 12.9.2012 Sakari Möttönen Strategiajohtaja, dosentti Jyväskylän kaupunki Itsehallinnollinen lähtökohta Kunnallinen

Lisätiedot

Maakunnan perustaminen: Hallinnon järjestäminen Väliaikaishallinto Tukipalvelut

Maakunnan perustaminen: Hallinnon järjestäminen Väliaikaishallinto Tukipalvelut Maakunnan perustaminen: Hallinnon järjestäminen Väliaikaishallinto Tukipalvelut Paikkakunta: Päivämäärä: Muutosjohtajien maakuntakierros 1 23.2.17 Julkisten sosiaali ja terveyspalvelujen rakenne Maakunta

Lisätiedot

Helsingin kaupunginhallitus Pöytäkirja 1 (5)

Helsingin kaupunginhallitus Pöytäkirja 1 (5) Helsingin kaupunginhallitus Pöytäkirja 1 (5) 143 Lausunto ehdotuksesta valtionhallinnon viestintäsuositukseksi HEL 2016-010244 T 00 01 06 Päätös Päätöksen perustelut toteaa valtioneuvoston kanslialle lausuntonaan

Lisätiedot

Liite/Kvalt , 29 ISONKYRÖN KUNNAN JA KUNTAKONSERNIN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET. Isonkyrön kunta

Liite/Kvalt , 29 ISONKYRÖN KUNNAN JA KUNTAKONSERNIN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET. Isonkyrön kunta Öo Liite/Kvalt 13.10.2014, 29 ISONKYRÖN KUNNAN JA KUNTAKONSERNIN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET Isonkyrön kunta Isonkyrön kunnan ja kuntakonsernin 1 (5) Sisällys 1 Lainsäädäntöperusta

Lisätiedot

Vieremän kunnan Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet

Vieremän kunnan Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet 1 Vieremän kunnan Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet Valtuusto 23.3.2015 16 2 Vieremän kunnan sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet Lainsäädäntöperusta ja soveltamisala Kuntalain

Lisätiedot

Lasten ja nuorten palvelut

Lasten ja nuorten palvelut Lasten ja nuorten palvelut 1.1.2014 Varhaiskasvatuksen johtamismallin muutos 1 Marja-Liisa Akselin 3.4.2014 Muutoksen tavoitteet (Kh 18.2.2013) Valmistelun keskeisenä tavoitteena on kehittää uudelle palvelualueelle

Lisätiedot

Uusi kuntalaki. Lainsäädäntöneuvos Eeva Mäenpää

Uusi kuntalaki. Lainsäädäntöneuvos Eeva Mäenpää Uusi kuntalaki Lainsäädäntöneuvos Eeva Mäenpää Kuntalain uudistamisen tavoitteet TALOUDEN KESTÄVYYS Kunnan toiminnan taloudellisen kestävyyden turvaaminen Pitkän aikavälin vastuunkannon korostaminen päätöksenteossa

Lisätiedot

SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET PKSSK:SSA

SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET PKSSK:SSA POHJOIS-KARJALAN SAIRAANHOITO- JA SOSIAALIPALVELUJEN KUNTAYHTYMÄ Johtoryhmä 7.4.2015 Yhtymähallitus 27.4.2015 SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET PKSSK:SSA Sisällys 1. Lainsäädäntö 3 2. Soveltamisala

Lisätiedot

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, 10.12.2013 Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri 1 Johtamisverkosto selvittää, kokoaa, kehittää ja jakaa johtamisen ja esimiestyön hyviä käytäntöjä

Lisätiedot

VALTIOVARAINMINISTERIÖ talouden ja hyvinvoinnin vakaan perustan rakentaja

VALTIOVARAINMINISTERIÖ talouden ja hyvinvoinnin vakaan perustan rakentaja VALTIOVARAINMINISTERIÖ talouden ja hyvinvoinnin vakaan perustan rakentaja Valtiovarainministeriö vastaa valtioneuvoston osana» vakaan ja kestävän kasvun edellytyksiä vahvistavasta talouspolitiikasta,»

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO KULTTUURITOIMINTA- Anita Kangas

JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO KULTTUURITOIMINTA- Anita Kangas KULTTUURITOIMINTA- KOKEILUT Anita Kangas KESKI-SUOMEN KULTTUURITOIMINTAKOKEILUN TAUSTA (VUOSINA 1976-1979) ARVO SALON JOHTAMA KULTTUURITOIMINTAKOMITEA 1974:2. KULTTUURIPOLITIIKAN TAVOITTEET: TASA-ARVON

Lisätiedot

Eduskunta Ympäristövaliokunta Lausuntopyyntö HE 132/2015 VP (Laki metsähallituksesta)

Eduskunta Ympäristövaliokunta Lausuntopyyntö HE 132/2015 VP (Laki metsähallituksesta) Eduskunta Ympäristövaliokunta 11.2.3016 Lausuntopyyntö HE 132/2015 VP (Laki metsähallituksesta) 1 Yleistä Lakiesityksessä ei ole esitetty toiminnallisia perusteita uudistamiselle, siltä osin tarpeeton

Lisätiedot

Porin seudun kuntarakenneselvitys

Porin seudun kuntarakenneselvitys Porin seudun kuntarakenneselvitys Poliittinen johtaminen Ohjausryhmän 13.12.2013 Kehitysjohtaja Jarmo Asikainen FCG Konsultointi Oy 18.12.2013 Page 1 Uuden kuntalain tuki demokratialle 1. Säilyttämällä

Lisätiedot

Aluelautakuntien tehtävät

Aluelautakuntien tehtävät Aluelautakuntien tehtävät 28.11.2012 Palveluiden järjestäminen Hallinto- ja johtosäännön mukaisesti Lautakuntien yleiset tehtävät ja lautakuntien yleinen ratkaisuvalta Kullekin lautakunnalle erikseen määritellyt

Lisätiedot

Kaupunginhallitus Liite Tulevaisuuden kunta - Mikkelin ratkaisut

Kaupunginhallitus Liite Tulevaisuuden kunta - Mikkelin ratkaisut Kaupunginhallitus 16.5.2016 Liite 1 185 Tulevaisuuden kunta - Mikkelin ratkaisut 16.5. 2016 Mikkelin poliittis-hallinnollinen rakenneluonnos Konsernijaosto (5) Elinvoimajaosto (ryhmien & KH pj:t) Valtuusto

Lisätiedot

Uusi organisoituminen

Uusi organisoituminen Uusi organisoituminen 8.8.2016 Organisaatiomuutostarkastelun ohjausryhmä Päivitetty 17.8. kunnan johtoryhmän ja 22.8. kunnanhallituksen antaman palautteen pohjalta 1 Toimintaperiaate Osa kunnan keskeisistä

Lisätiedot

Palvelujen organisointi ja toiminnan ohjaus tuottavuuden näkökulmasta

Palvelujen organisointi ja toiminnan ohjaus tuottavuuden näkökulmasta Palvelujen organisointi ja toiminnan ohjaus tuottavuuden näkökulmasta Kärkihankkeiden 6 ja 7 raportin kommentointia Varatoimitusjohtaja Tuottavuusnäkökulma palvelujen organisointiin ja toiminnan ohjaukseen

Lisätiedot

Jari Stenvall. HTT, Tutkimusprofessori Tampereen yliopisto

Jari Stenvall. HTT, Tutkimusprofessori Tampereen yliopisto Jari Stenvall HTT, Tutkimusprofessori Tampereen yliopisto Julkinen talous tienhaarassa (2010) ulkoisen talouden kestävyysongelman mittavuuden vuoksi sen korjaaminen edellyttää koko vuosikymmenen eli kaksi

Lisätiedot

Porin seudun kuntarakenneselvitys

Porin seudun kuntarakenneselvitys Porin seudun kuntarakenneselvitys Työvaliokunnan kokous 11.11.2013 Kehitysjohtaja Jarmo Asikainen FCG Konsultointi Oy 12.11.2013 Page 1 Uuden kuntalain tuki demokratialle 1. Säilyttämällä kuntien oma päätös-

Lisätiedot

Työhyvinvoinnin strateginen ulottuvuus onko sitä?

Työhyvinvoinnin strateginen ulottuvuus onko sitä? Työhyvinvoinnin strateginen ulottuvuus onko sitä? XXI Pohjois-Suomen työmarkkinaseminaari 22.1.2016 Tutkimusjohtaja, dos. Mikko Luoma Vaasan yliopisto Ajan henki Pitkä taantuma koettelee yksityistä ja

Lisätiedot

Kaupunginhallituksen itsearviointi 2015 RTF Report - luotu :45 Nimi Vastaaja Vastaamassa Vastanneet

Kaupunginhallituksen itsearviointi 2015 RTF Report - luotu :45 Nimi Vastaaja Vastaamassa Vastanneet Kaupunginhallituksen itsearviointi 2015 RTF Report - luotu 30.06.2016 15:45 Nimi Vastaaja Vastaamassa Vastanneet Hallitus 19 8 5 Yhteensä 19 8 5 Vastausprosentti 42.1 Lopettaneet 26.3 Kesken jättäneet

Lisätiedot

Tuotannon johtaminen Oulun ja Tampereen tilaaja-tuottajamallissa

Tuotannon johtaminen Oulun ja Tampereen tilaaja-tuottajamallissa Tuotannon johtaminen Oulun ja Tampereen tilaaja-tuottajamallissa Tiivistelmä selvityksestä Miika Mielityinen 4.6.2010 Tutkimuksen toteutus Tutkimusta varten haastateltiin Tampereella ja Oulussa viisi tuotannon

Lisätiedot

Henkilöstövoimavarat kuntakonsernissa strategiat hallinnaksi?

Henkilöstövoimavarat kuntakonsernissa strategiat hallinnaksi? Henkilöstövoimavarat kuntakonsernissa strategiat hallinnaksi? 19.4.2012 Kuntatalo, Helsinki KT Kuntatyönantajat Erityisasiantuntija Jari Salomaa, Oy Audiapro Ab jari.salomaa@audiapro.fi 045 671 2322 Esitykseni

Lisätiedot

Kieku-hanke osana valtion talousja henkilöstöhallinnon uudistamista. Tomi Hytönen Valtiovarainministeriö

Kieku-hanke osana valtion talousja henkilöstöhallinnon uudistamista. Tomi Hytönen Valtiovarainministeriö Kieku-hanke osana valtion talousja henkilöstöhallinnon uudistamista Tomi Hytönen Valtiovarainministeriö Kieku numeroina Yhteinen Kieku-tietojärjestelmä korvaa vanhat (yli 100 kpl) talousja henkilöstöhallinnon

Lisätiedot

TUUSULAN KUNNAN SÄÄDÖSKOKOELMA TEKNISEN LAUTAKUNNAN JOHTOSÄÄNTÖ

TUUSULAN KUNNAN SÄÄDÖSKOKOELMA TEKNISEN LAUTAKUNNAN JOHTOSÄÄNTÖ TUUSULAN KUNNAN SÄÄDÖSKOKOELMA TEKNISEN LAUTAKUNNAN JOHTOSÄÄNTÖ Valtuusto 20.12.1999 190 Voimaan 1.1.2000 Valtuusto 21.3.2011 26 Voimaan 25.3.2011 Valtuusto 3.9.2012 81 Voimaan 7.9.2012 Valtuusto 7.12.2015

Lisätiedot

Tampere 2017 Tampereen toimintamallin uudistamisprojekti. Henkilökunnan osallistuminen

Tampere 2017 Tampereen toimintamallin uudistamisprojekti. Henkilökunnan osallistuminen Tampere 2017 Tampereen toimintamallin uudistamisprojekti Henkilökunnan osallistuminen Henkilökunnan osallistuminen Ensimmäinen kysymys : Miten tilaaja tuottaja-mallia tulisi kehittää tai mitä sen tilalle?

Lisätiedot

Uusi kuntalaki: Miten johtamista vahvistetaan? Kuntalaki uudistuu -seminaari Kuntatalo Heikki Harjula

Uusi kuntalaki: Miten johtamista vahvistetaan? Kuntalaki uudistuu -seminaari Kuntatalo Heikki Harjula Uusi kuntalaki: Miten johtamista vahvistetaan? Kuntalaki uudistuu -seminaari Kuntatalo 3.6.2014 Heikki Harjula Organisoinnin ja johtamisen linjauksia 1 Kunnilla oltava edelleen laaja mahdollisuus toteuttaa

Lisätiedot

Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa , Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru

Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa , Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa 13.9.2016, Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru Esityksen rakenne Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksesta

Lisätiedot

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson 1 Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson Arvoisa ohjausryhmän puheenjohtaja rehtori Lauri Lantto, hyvä työseminaarin puheenjohtaja suomen

Lisätiedot

Uuden sukupolven organisaatio

Uuden sukupolven organisaatio Uuden sukupolven organisaatio Kaupunkiorganisaation palvelujen järjestämistason perusrakenne ja luottamushenkilöorganisaation toimielinrakenne Kuntalaisfoorumi Uuden sukupolven organisaatio 4.10.2010 Veijo

Lisätiedot

Poliittisten johtamis- ja päätöksentekojärjestelmien uudistaminen ARTTU2 -kunnissa. va kehittämispäällikkö Jarkko Majava

Poliittisten johtamis- ja päätöksentekojärjestelmien uudistaminen ARTTU2 -kunnissa. va kehittämispäällikkö Jarkko Majava Poliittisten johtamis- ja päätöksentekojärjestelmien uudistaminen ARTTU2 -kunnissa va kehittämispäällikkö Jarkko Majava Tausta Pohjautuu 40 ARTTU2-kunnalle tehtyyn kyselyyn Kuntien poliittisten johtamis-

Lisätiedot

Globalisaation vaikutus päihdeasiakkaan asemaan. Teemaseminaari Aki Heiskanen

Globalisaation vaikutus päihdeasiakkaan asemaan. Teemaseminaari Aki Heiskanen Globalisaation vaikutus päihdeasiakkaan asemaan Teemaseminaari 3.12.2007 Aki Heiskanen Samanlaiset muutokset Huolimatta kunkin maan hyvinvointipalveluiden kansallisista erityispiirteistä eri maissa on

Lisätiedot

Valtion taloushallinnon kokonaisarkkitehtuurin tavoitetila

Valtion taloushallinnon kokonaisarkkitehtuurin tavoitetila Valtion taloushallinnon kokonaisarkkitehtuurin tavoitetila Valtion taloushallintopäivä 18.11.2015 Olli Ahonen Valtiokonttori Sisällys Johdanto Visio ja tavoitteet 1. Toiminta-arkkitehtuuri - Palvelut -

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy Socom TOIMINTASUUNNITELMA 2008 2 1 YLEISTÄ Socomin toimintaa säätelee laki sosiaalialan osaamiskeskustoiminnasta (1230/2001). Sen mukaan osaamiskeskusten tehtävänä

Lisätiedot

SALON SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET

SALON SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET SALON SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET Hall. 01.04.2014 Valt. 29.04.2014 1 Voimaantulo 01.07.2014 1 Lainsäädännöllinen perusta ja soveltamisala Kuntalain 13

Lisätiedot

Kemijärven kaupungin organisaatio- ja päätöksentekorakenne

Kemijärven kaupungin organisaatio- ja päätöksentekorakenne Kaupunginhallitus 195 08.06.2015 Kaupunginvaltuusto 59 15.06.2015 Kaupunginhallitus 278 07.09.2015 Kaupunginvaltuusto 81 21.09.2015 Kaupunginhallitus 232 06.06.2016 Kemijärven kaupungin organisaatio- ja

Lisätiedot

SUUPOHJAN AMMATTI-INSTITUUTTI

SUUPOHJAN AMMATTI-INSTITUUTTI SUUPOHJAN AMMATTI-INSTITUUTTI Käsittely: YH 10.11.2016 108 YV 25.11.2016 18 Versio 1.1 Sivu 2 / 8 Sisällysluettelo 1 Johdanto... 3 2 Strategiset lähtökohdat... 4 3 Strategiset tavoitteet... 5 4 Kriittiset

Lisätiedot

Kunnan konserniohjaus. Tiedotustilaisuus 28.6.2005

Kunnan konserniohjaus. Tiedotustilaisuus 28.6.2005 Kunnan konserniohjaus Tiedotustilaisuus 28.6.2005 Omistajapolitiikka ja konserniohjaus Omistajapolitiikka Omistajastrategia - mitä omistetaan Konsernisohjaus - miten omistetaan Strategegisten tavoitteiden

Lisätiedot

Metsähallituksen uusi toimintamalli

Metsähallituksen uusi toimintamalli Metsähallituksen uusi toimintamalli 17.2.2011 Juha Ojala maa- ja metsätalousministeriö, metsäosasto Liikelaitos METSÄHALLITUS -KONSERNI nykyisellään PÄÄJOHTAJA Metsähallituksen yhteiset konserniyksiköt

Lisätiedot

SOSIAALITYÖN MAHDOLLISUUKSIA

SOSIAALITYÖN MAHDOLLISUUKSIA SOSIAALITYÖN MAHDOLLISUUKSIA Päihdealan sosiaalityön päivä 22.11.2012 Aulikki Kananoja ESITYKSEN JÄSENNYS Kulttuurinen muutos ( William Ogburn) Globaali ympäristö Väestörakenteen muutos Suomalaisen hyvinvointipolitiikan

Lisätiedot

Turvallisuustutkimuksen strategia kommenttipuheenvuoro

Turvallisuustutkimuksen strategia kommenttipuheenvuoro Turvallisuustutkimuksen strategia kommenttipuheenvuoro 30.1.09 Kari Laitinen Poliisiammattikorkeakoulu kari.m.laitinen@poliisi.fi 5.2.2009 sisällys Turvallisuuden luonne Strategian luonne Tutkimustyön

Lisätiedot

Järvi-Pohjanmaan maaseututoimen johtosääntö

Järvi-Pohjanmaan maaseututoimen johtosääntö Järvi-Pohjanmaan maaseututoimi Johtosääntö 1 Voimaantulo 1.1.2017 Järvi-Pohjanmaan maaseututoimen johtosääntö Sisällysluettelo 1 Toiminta-ajatus 2 2 Toimivallan siirtäminen 2 3 Suhde muihin säädöksiin

Lisätiedot

Jyväskylän uuden sukupolven palvelu- ja organisaatiouudistus 2013: - luottamushenkilöorganisaatio valtuustoryhmien vastaukset kyselyyn kesäkuussa 2011

Jyväskylän uuden sukupolven palvelu- ja organisaatiouudistus 2013: - luottamushenkilöorganisaatio valtuustoryhmien vastaukset kyselyyn kesäkuussa 2011 Jyväskylän uuden sukupolven palvelu- ja organisaatiouudistus 2013: - luottamushenkilöorganisaatio valtuustoryhmien vastaukset kyselyyn kesäkuussa 2011 Valtuustoseminaari 22.8.2011 Kaupunginvaltuuston puheenjohtaja

Lisätiedot

TYÖHYVINVOINNIN OHJAUSJÄRJESTELMÄN KEHITTÄMINEN

TYÖHYVINVOINNIN OHJAUSJÄRJESTELMÄN KEHITTÄMINEN PUUSTELLI GROUP OY LOPPURAPORTTI TYÖHYVINVOINNIN OHJAUSJÄRJESTELMÄN KEHITTÄMINEN Laatija: Timo Hemmilä, Hemcon Oy Päiväys: Luottamuksellisuus: julkinen Hyväksynyt: Tarmo Vesimäki, Puustelli Group Oy Projektin

Lisätiedot

Kuntien tuloksellisuusseminaari 19.11.2009. Titta Jääskeläinen YTM, tutkija Kuopion yliopisto

Kuntien tuloksellisuusseminaari 19.11.2009. Titta Jääskeläinen YTM, tutkija Kuopion yliopisto Kuntien tuloksellisuusseminaari 19.11.2009 Titta Jääskeläinen YTM, tutkija Kuopion yliopisto Kuntien toimintaympäristö Kuntaorganisaatioiden toimintaan ja tavoitteenasetteluun osallistuu monia suorittavia,

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 7/ (5) Kaupunginhallituksen johtamisen jaosto Kj/

Helsingin kaupunki Esityslista 7/ (5) Kaupunginhallituksen johtamisen jaosto Kj/ Helsingin kaupunki Esityslista 7/2015 1 (5) 5 Lausunto pormestarin ja alueellisten toimielinten suoria vaaleja koskevasta hallituksen esitysluonnoksesta HEL 2015-005013 T 03 00 00 Esitysehdotus esittää

Lisätiedot

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 4: Talousohjelma

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 4: Talousohjelma Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 4: Talousohjelma 2010-2013 16.11.2009 123 Kaupunginvaltuusto Järvenpään kaupunki TALOUSOHJELMA 1 Talousohjelman tausta ja lähtökohdat Järvenpään kaupunki TALOUSOHJELMA

Lisätiedot

MÄÄRÄYS SIJOITUSPALVELUYRITYKSEN RISKIENHALLINNASTA JA MUUSTA SISÄISESTÄ VALVONNASTA

MÄÄRÄYS SIJOITUSPALVELUYRITYKSEN RISKIENHALLINNASTA JA MUUSTA SISÄISESTÄ VALVONNASTA lukien toistaiseksi 1 (5) Sijoituspalveluyrityksille MÄÄRÄYS SIJOITUSPALVELUYRITYKSEN RISKIENHALLINNASTA JA MUUSTA SISÄISESTÄ VALVONNASTA Rahoitustarkastus antaa sijoituspalveluyrityksistä annetun lain

Lisätiedot

Viitta talous- ja henkilöstöhallinnon itsearviointityökalu. Esittelymateriaali

Viitta talous- ja henkilöstöhallinnon itsearviointityökalu. Esittelymateriaali Viitta talous- ja henkilöstöhallinnon itsearviointityökalu Esittelymateriaali Esityksen sisältö Viitta-työkalun tausta Miten työkalu on syntynyt? Viitta-työkalun tavoitteet ja hyödyt Itsearviointiprosessi

Lisätiedot

Helsingin kaupunkikonserni

Helsingin kaupunkikonserni Helsingin kaupunkikonserni Tytäryhtiöt 72 KAUPUNKI Virastot 29 Liikelaitokset 6 Tytärsäätiöt 11 Osakkuusyhteisöt 39 Muut yhteisöt 600 1 Miten Helsinkiä ohjataan konsernina mahdollisuudet ja haasteet Kaupunginhallituksen

Lisätiedot

Toimintakykyiset kuntakonsernit

Toimintakykyiset kuntakonsernit Kuntajohtajapäivät Espoossa 22.-23.8.2013 Teema 2. Kuntakonsernin ja yhteistoimintaorganisaatioiden ohjaus Avauspuheenvuoro: Toimintakykyiset kuntakonsernit Timo Kietäväinen varatoimitusjohtaja Kunnan

Lisätiedot

JIK-HANKE. Liikelaitoskuntayhtymän perustaminen 14.2.2008

JIK-HANKE. Liikelaitoskuntayhtymän perustaminen 14.2.2008 JIK-HANKE Liikelaitoskuntayhtymän perustaminen 14.2.2008 Asialista NHG:n esittely Sosiaali- ja terveydenhuollon yleisiä haasteita Projektin sisältö Toimeksianto ja tavoitteet Toteutus Aikataulu Keskustelu

Lisätiedot

YHTEINEN SÄVEL DIGIVALTION HR-JOHTAMISEEN JA OSAAMISEN KEHITTÄMISEEN

YHTEINEN SÄVEL DIGIVALTION HR-JOHTAMISEEN JA OSAAMISEN KEHITTÄMISEEN YHTEINEN SÄVEL DIGIVALTION HR-JOHTAMISEEN JA OSAAMISEN KEHITTÄMISEEN Kyvykäs, sitoutunut ja uutta luova henkilöstö on valtion voimavara. Anu Vehviläinen Yhtenäistämme henkilöstöjohtamista Nostamme innovatiivisuuden

Lisätiedot

Kuntakonsernin monet kasvot: johtaminen, henkilöstövoimavarat ja riskien hallinta

Kuntakonsernin monet kasvot: johtaminen, henkilöstövoimavarat ja riskien hallinta Kuntakonsernin monet kasvot: johtaminen, henkilöstövoimavarat ja riskien hallinta Kuntamarkkinat 12.9.2012 14.45-15.00 Kuntien konsernijohtamisen kehittämisen kärjet ja kehittämistyö Kuntaliitossa Erityisasiantuntija

Lisätiedot

Mitä voisi kansallinen koordinaatio moniammatillisen toiminnan edistämiseksi olla tulevissa sote-rakenteissa?

Mitä voisi kansallinen koordinaatio moniammatillisen toiminnan edistämiseksi olla tulevissa sote-rakenteissa? Mitä voisi kansallinen koordinaatio moniammatillisen toiminnan edistämiseksi olla tulevissa sote-rakenteissa? Ulla Närhi Neuvotteleva virkamies, FaT Sosiaali- ja terveysministeriö Aikataulu 2016 2017 2018

Lisätiedot

Kieku ohjausmalli ja elinkaaren hallinta. Tomi Hytönen Valtiovarainministeriö Henkilöstö- ja hallintopolitiikkaosasto

Kieku ohjausmalli ja elinkaaren hallinta. Tomi Hytönen Valtiovarainministeriö Henkilöstö- ja hallintopolitiikkaosasto Kieku ohjausmalli ja elinkaaren hallinta Tomi Hytönen Valtiovarainministeriö Henkilöstö- ja hallintopolitiikkaosasto Työryhmä VM asetti työryhmän tekemään esityksen Kieku-järjestelmän elinkaaren hallinnasta

Lisätiedot

KOHTI UUTTA KUMPPANUUTTA KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄSSÄ

KOHTI UUTTA KUMPPANUUTTA KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄSSÄ KOHTI UUTTA KUMPPANUUTTA KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄSSÄ PED-kumppanuusverkoston aloitusseminaari Kuntaliitto 10.3.2016 Projektisuunnittelija Marja Tiittanen Osuuskunta Viesimo Joensuun kaupungin kasvu kuntaliitosten

Lisätiedot

HALLITUS 3 23.01.2012 HUS:N KIINTEISTÖ- JA TILAHALLINNON JATKOKEHITTÄMINEN 493/00/01/03/2008 HALL 3

HALLITUS 3 23.01.2012 HUS:N KIINTEISTÖ- JA TILAHALLINNON JATKOKEHITTÄMINEN 493/00/01/03/2008 HALL 3 HALLITUS 3 23.01.2012 HUS:N KIINTEISTÖ- JA TILAHALLINNON JATKOKEHITTÄMINEN 493/00/01/03/2008 HALL 3 HUS:in tila- ja kiinteistöhallintoa koskeva esitys on hallituksen kokouksessa 28.11.2011 päätetty laittaa

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi Valtion elokuvatarkastamosta annetun lain :n muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi Valtion elokuvatarkastamosta annettua lakia niin, että viraston johtokunta

Lisätiedot

Kieku-hanke päättyy. Mitä saimme aikaan?

Kieku-hanke päättyy. Mitä saimme aikaan? Kieku-hanke päättyy. Mitä saimme aikaan? Tavoitteet Kieku-hankkeen tavoitteena: Kieku-ratkaisun tavoitteena: toteuttaa Kieku-ratkaisu (prosessit ja järjestelmä) parantaa valtion talous- ja henkilöstöhallinnon

Lisätiedot

Asiakasläht. htöisyyden. sektorilla Eija Tolonen vanhuspalvelujohtaja, YTM Kainuun maakunta kuntayhtymä

Asiakasläht. htöisyyden. sektorilla Eija Tolonen vanhuspalvelujohtaja, YTM Kainuun maakunta kuntayhtymä Asiakasläht htöisyyden näkökulmia kulmia julkisella sektorilla 7.6.2012 Eija Tolonen vanhuspalvelujohtaja, YTM Kainuun maakunta kuntayhtymä Ivalo 625 km Kainuun sijainti ja väkiluku kunnittain 2011 Kainuu

Lisätiedot

Julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuurijaoston työsuunnitelma 2014

Julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuurijaoston työsuunnitelma 2014 Suunnitelma Valtiovarainministeriö/Julkisen hallinnon ICT - toiminto/vaatimukset ja suositukset JHKA-sihteeristö 22.1.2014 Julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuurijaoston työsuunnitelma 2014 Julkisen hallinnon

Lisätiedot

Kuntajohtamisen suunta 2017

Kuntajohtamisen suunta 2017 Kuntajohtamisen suunta 2017 Teemasessio nro 3 Puheenjohtajana Kaija Majoinen Tutkimus- ja kehitysjohtaja Teemana kuntajohtamisen tila ja tulevaisuus Kuntajohtajien johtamisen liikkumavaraan vaikuttavat

Lisätiedot

2 (5) Tarkastussääntö Hyväksytty: yhtymäkokous xx.xx.xxxx xx 17.9.2014. 2.2 Tilintarkastajan tehtävät

2 (5) Tarkastussääntö Hyväksytty: yhtymäkokous xx.xx.xxxx xx 17.9.2014. 2.2 Tilintarkastajan tehtävät 2 (5) 2.2 Tilintarkastajan tehtävät 2.3 Tilintarkastuskertomus Kuntalain 73 75 säädetään tilintarkastajan tehtävistä. Tilintarkastajan on tarkastettava hyvän tilintarkastustavan mukaisesti kunkin tilikauden

Lisätiedot

Nykytila punaisella, 8 erillistä kuntaa tulevaisuudessa mustalla, uusi kaupunki vihreällä

Nykytila punaisella, 8 erillistä kuntaa tulevaisuudessa mustalla, uusi kaupunki vihreällä Uuden kaupungin arvosana kyseisen palvelun tai teeman osalta. Nykytila punaisella, 8 erillistä kuntaa tulevaisuudessa mustalla, uusi kaupunki vihreällä DEMOKRATIA KRITEERI NYKYTILAN EDUT ERILLISET KUNNAT:

Lisätiedot

Demokratiapäivä

Demokratiapäivä Demokratiapäivä 13.10.2015 Teemasessio 2:Edustuksellisen ja suoran demokratian muodostama kokonaisuus - miten niiden johtaminen ja kehittäminen vaikuttaa toisiinsa ja miten niitä kehitetään samanaikaisesti?

Lisätiedot

KUNTIEN ELÄKELAUTAKUNTA TOIMINTAKERTOMUS 2006

KUNTIEN ELÄKELAUTAKUNTA TOIMINTAKERTOMUS 2006 KUNTIEN ELÄKELAUTAKUNTA TOIMINTAKERTOMUS 2006 1 KUNTIEN ELÄKELAUTAKUNNAN TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2006 Kuntien eläkelautakunta on ensimmäinen muutoksenhakuaste Kuntien eläkevakuutuksen antamissa eläkepäätöksissä.

Lisätiedot

Suomen ohjauspolitiikan ja valtakunnallisen ELO-ryhmän linjaukset ja alueellinen koordinointi

Suomen ohjauspolitiikan ja valtakunnallisen ELO-ryhmän linjaukset ja alueellinen koordinointi Suomen ohjauspolitiikan ja valtakunnallisen ELO-ryhmän linjaukset ja alueellinen koordinointi Salmian TNO-asiantuntijoiden koulutus 17-18.3.2014 Ulla-Jill Karlsson, OKM neuvotteleva virkamies Ari-Pekka

Lisätiedot

Nurmijärven kunnan keskushallinnon toimialan liikelaitosten johtosääntö

Nurmijärven kunnan keskushallinnon toimialan liikelaitosten johtosääntö Nurmijärven kunnan keskushallinnon toimialan liikelaitosten johtosääntö www.nurmijarvi.fi Nurmijärven kunnan keskushallinnon toimialan liikelaitosten johtosääntö Sisällysluettelo Liikelaitosten organisaatio

Lisätiedot

Menestyvä kunta osaava kunta = yhteistyön kunta. Kaija Majoinen Tutkimus- ja kehitysjohtaja, HTT 15.1.2014

Menestyvä kunta osaava kunta = yhteistyön kunta. Kaija Majoinen Tutkimus- ja kehitysjohtaja, HTT 15.1.2014 Menestyvä kunta osaava kunta = yhteistyön kunta Kaija Majoinen Tutkimus- ja kehitysjohtaja, HTT 15.1.2014 1 Edunvalvonta Kehittäminen Palvelut Oma esittelyni Kuntaliiton tutkimus- ja kehitysjohtaja Tampereen

Lisätiedot

Lautakunnassa on yhdeksän jäsentä. Jokaisella jäsenellä on henkilökohtainen varajäsen.

Lautakunnassa on yhdeksän jäsentä. Jokaisella jäsenellä on henkilökohtainen varajäsen. 3 08 01.1 HELSINGIN KAUPUNGIN NUORISOTOIMEN JOHTOSÄÄNTÖ Kaupunginvaltuuston hyväksymä marraskuun 27 p:nä 2002 1 Toimiala 2 Lautakunta 3 Esittely Helsingin kaupungin nuorisolautakunta ja sen alainen Helsingin

Lisätiedot

Boardmanin BOARDMAPPING HALLITUSARVIOINTI. Esittelyaineisto

Boardmanin BOARDMAPPING HALLITUSARVIOINTI. Esittelyaineisto Boardmanin BOARDMAPPING HALLITUSARVIOINTI Esittelyaineisto Boardmanin BOARD MAPPING HALLITUSARVIOINTI Board Mapping -hallitusarviointi auttaa hallitusta arvioimaan omaa toimintaansa ja kehittämään sitä

Lisätiedot

POHJOIS-SUOMEN NEUVOTTELUKUNTA HKI Hannu Leskinen

POHJOIS-SUOMEN NEUVOTTELUKUNTA HKI Hannu Leskinen POHJOIS-SUOMEN NEUVOTTELUKUNTA HKI 8.12.2016 Hannu Leskinen - Järjestämisvastuu Vastaa asukkaan lailla säädettyjen oikeuksien toteutumisesta (ML 7 ) Pitää huolta monipuolisista ja vaikuttavista osallistumisen

Lisätiedot

Nurmijärven kunnan sosiaali- ja terveystoimen toimialan johtosääntö

Nurmijärven kunnan sosiaali- ja terveystoimen toimialan johtosääntö Nurmijärven kunnan sosiaali- ja terveystoimen toimialan johtosääntö www.nurmijarvi.fi Nurmijärven kunnan sosiaali- ja terveystoimen toimialan johtosääntö Sisällysluettelo 1. Toimialan toiminta-ajatus...

Lisätiedot

KVTESn II luvun 17 :n mukaiset työnantajan edustajat Uudenmaan liitossa ja ylimmän johdon palkkausohjeen hyväksyminen

KVTESn II luvun 17 :n mukaiset työnantajan edustajat Uudenmaan liitossa ja ylimmän johdon palkkausohjeen hyväksyminen Maakuntahallitus 75 16.03.2015 KVTESn II luvun 17 :n mukaiset työnantajan edustajat Uudenmaan liitossa ja ylimmän johdon palkkausohjeen hyväksyminen 90/01.00.03/2015 MHS 16.03.2015 75 Hallintosäännön 41

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työterveyslaitos www.ttl.fi Ihmisten innostava johtaminen Jalmari Heikkonen, johtava asiantuntija 3.6.2014 Jalmari Heikkonen Työterveyslaitos www.ttl.fi Oikeudenmukaisuus Jaon oikeudenmukaisuus

Lisätiedot

Porvoon kaupungin sisäisen tarkastuksen toiminta- ja arviointisuunnitelma vuodelle 2016

Porvoon kaupungin sisäisen tarkastuksen toiminta- ja arviointisuunnitelma vuodelle 2016 1 (6) Porvoon kaupungin sisäisen tarkastuksen toiminta- ja arviointisuunnitelma vuodelle 2016 1. Toimintasuunnitelman tausta Kaupunkikonsernin sisäisen valvonnan tavoitteena on varmistaa strategisten tavoitteiden

Lisätiedot

VALTIO HYVÄ TYÖNANTAJA 2025 Suomalainen virkamiesjohtaja eurooppalaisessa vertailussa

VALTIO HYVÄ TYÖNANTAJA 2025 Suomalainen virkamiesjohtaja eurooppalaisessa vertailussa VALTIO HYVÄ TYÖNANTAJA 2025 Suomalainen virkamiesjohtaja eurooppalaisessa vertailussa Valtionhallinnon johdon päivä 6.2.2017 Valtion työmarkkinajohtaja Juha Sarkio Henkilöstö- ja hallintopolitiikkaosasto

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 4/2016 Kaupunginhallituksen johtamisen jaosto 25.04.2016

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 4/2016 Kaupunginhallituksen johtamisen jaosto 25.04.2016 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 4/2016 Kokousaika 8:00-9:47 Kokouspaikka Kaupunginhallituksen istuntosali Läsnä Jäsenet Männistö, Lasse Pajamäki, Osku Honkasalo, Veronika Lindell, Harri Majuri, Pekka Perälä,

Lisätiedot

Yhdessä eteenpäin! - Elinikäisen ohjauksen TNO-palveluja kehittämässä

Yhdessä eteenpäin! - Elinikäisen ohjauksen TNO-palveluja kehittämässä Yhdessä eteenpäin! - Elinikäisen ohjauksen TNO-palveluja kehittämässä Opin ovi klinikka 8.4.2014, Helsinki, Lintsi Ulla-Jill Karlsson, OKM neuvotteleva virkamies Ari-Pekka Leminen, TEM neuvotteleva virkamies

Lisätiedot

Työvaliokunta Toimeksianto 2

Työvaliokunta Toimeksianto 2 Työvaliokunta 14.3. Toimeksianto 2 17.3.2014 Page 1 Tarkastelkaa toimeksiannon 1 perusteella mitä seikkoja tulisi sisältyä Karhusopimukseen Toimenpiteet ja tavoitteet Kilpailukyvyn edistämiseksi Palveluiden

Lisätiedot

Sairaanhoitopiirin hallituksen työn arviointi valtuustokaudella

Sairaanhoitopiirin hallituksen työn arviointi valtuustokaudella Sairaanhoitopiirin hallituksen työn arviointi valtuustokaudella 2009 2012 Miten arvioit hallitustyön edellytyksiä hallituksessa yleisesti seuraavien asioiden osalta? Arvioi edellytyksiä asteikolla 1 5

Lisätiedot

Hämeenlinna, Janakkala ja Hattula Seudun kuntarakenneselvitys

Hämeenlinna, Janakkala ja Hattula Seudun kuntarakenneselvitys Hämeenlinna, Janakkala ja Hattula Seudun kuntarakenneselvitys 6.5.2014 Jarkko Majava (yhteyshenkilö) Johtava konsultti, FCG Konsultointi Oy jarkko.majava@fcg.fi 050 3252306 22.5.2014 Page 1 Kuntarakenneselvityksen

Lisätiedot

Dnro:375/ /2013 Ehdotus kunanhallitukselle

Dnro:375/ /2013 Ehdotus kunanhallitukselle Dnro:375/02.02.01/2013 Ehdotus kunanhallitukselle 27.6.2016 Perusturvan sisäisen valvonnan suunnitelma vuodelle 2016 Sisällys 1. JOHDANTO 2 1.1. Sisäisen valvonnan, ulkoisen valvonnan ja riskienhallinnan

Lisätiedot

Savon koulutuskuntayhtymän hallitus ja kuntayhtymän johtaja Heikki Helve sopivat johtajasopimuksella hyvän johtamisen edellytyksistä seuraavaa:

Savon koulutuskuntayhtymän hallitus ja kuntayhtymän johtaja Heikki Helve sopivat johtajasopimuksella hyvän johtamisen edellytyksistä seuraavaa: JOHTAJASOPIMUS Savon koulutuskuntayhtymän hallitus ja kuntayhtymän johtaja Heikki Helve sopivat johtajasopimuksella hyvän johtamisen edellytyksistä seuraavaa: 1. Kuntayhtymän johtaminen Kuntayhtymän johtaja

Lisätiedot