Elinkeinojen kehittäminen ja työllisyys

Transkriptio

1 Elinkeinojen kehittäminen ja työllisyys aupunginjohtaja Matti ennanen

2 ehdyt päätökset 2009 Elinkeinojen kehittäminen Elinkeinopolitiikan toteuttamista vastaavan uuden liikelaitoksen perustaminen, V ehittämisen uusi toimintamalli, yöllisyys yöllisyyden hoidon ulun malli toimenpideohjelma, yöllisyysmäärärahan käytön linjaukset 2010, V

3 ulun kaupungin johtamisjärjestelmän kehittämisen vaihtoehdot

4 ohtamisjärjestelmän kehittämisen tavoite ykytila: ykyinen rakenne ja johtamisjärjestelmä ei kestä riittävän hyvin toimintaympäristön näkyvissä olevia muutoksia avoitetila: aupunkiorganisaation rakenne ja toimintakyky sekä johtamisjärjestelmän tuloksellisuus vastaavat kaupungin strategisia tavoitteita

5 ohtopäätöksiä saadusta palautteesta Y-malli on vienyt kaupungin toimintaa eteenpäin, kehittänyt palvelutuotantoa, kustannustehokkuutta ja johtamista ykyinen johtamisjärjestelmä ja rakenne ei kestä riittävän hyvin toimintaympäristön näkyvissä olevia muutoksia Muutoksia halutaan nähdä pian ulun kaupungin muutosvalmius on hyvä Merkittävät muutokset rakenteessa ja johtamisjärjestelmässä edellyttävät vahvaa yhteistä näkemystä tulevaisuudesta

6 ohtamisjärjestelmän kehittämistarpeet - miksi johtamisjärjestelmää on muutettava aupunkilaisen/asiakkaan asemaa palvelujärjestelmässä on vahvistettava, valinnanvapautta on lisättävä ohtamisjärjestelmän toimijoiden roolit ja vastuut osin epäselviä oliittista johtamisjärjestelmää on selkeytettävä onsernin strategista kokonaisjohtamista tulee vahvistaa mistajaohjausta on vahvistettava ja terävöitettävä ilaajatoimintaa on vahvistettava ja koordinoitava nykyistä paremmin, sen vastuita ja resursseja on lisättävä (valta ja vastuu eivät kohtaa) uotannon strateginen ohjaus on heikkoa, tuotanto toimii liian itsenäisesti (lautakunnat / johtokunnat)

7 aikkia vaihtoehtoja koskevat yhteiset kehittämislinjat aikissa kehittämisvaihtoehdoissa perusratkaisu on sama uottamushenkilöpäätöksentekoa vahvistetaan konsernijohtamiseen, omistajaohjaukseen ja palvelujen järjestämiseen liittyvissä asioissa. ettomuotoisesti toimivasta sisäisestä palvelutuotannosta poistetaan johtokunnat. lkoisten liikelaitosten johtokunnat säilyvät ennallaan. onsernihallinto ja tilaajatoiminta yhdistetään ja muodostetaan palvelujen tilaajaryhmä. amalla keskushallinnon sisäinen rakenne uudistetaan. allinto- ja tukipalvelut kootaan koko kaupunkikonserni kattavasti yhteen tai useampaan. alvelutoiminta kootaan palveluprosesseiksi. alvelutuotantoa kehitetään monituottajamallin suuntaan seudun elinkeinorakenteen kehitystä tukien

8 alveluprosessit alvelutoiminta kootaan palveluprosesseiksi, joissa saman prosessin palvelutuottajat toimivat tiiviissä yhteistyössä yksikkörajat ylittäen kuntalaisen/asiakkaan tarpeet tunnistaen. ykyiset palvelut kootaan seuraaviksi palveluprosesseiksi: yvinvointipalvelut ivistys- ja kaupunkikulttuuripalvelut aupunkiympäristöpalvelut Elinvoimapalvelut rosessin sisäistä koordinaatiota tuetaan perustamalla prosessikohtaiset palvelujohtoryhmät edistämään ko. prosessin palvelutuottajien yhteistyötä sekä tilaajan ja tuottajan välistä suhdetta ja sen operatiivista johtamista. pulaiskaupunginjohtajien ja keskushallinnon tilaajaryhmän tehtävänä on huolehtia prosessien välisestä koordinaatiosta ja kaupungin kokonaisedun ylläpitämisestä palvelutoiminnassa

9 alvelutuotanto alvelutuotantoa kehitetään monituottajamallin suuntaan seudun elinkeinorakenteen kehitystä tukien aupunki valmistelee periaatteet, joiden mukaisesti palvelujen järjestämistapaa oman tuotannon ja ulkoisen palvelutuotannon välillä tarkastellaan aupungin tavoitteena on lisätä asiakaslähtöisyyttä palvelutuotannossa ja asiakkaan mahdollisuuksia tarpeitaan vastaavien valintojen tekemiseen aupunki vahvistaa hankinta- ja kilpailuttamiskäytäntöjään sekä omistajaohjausmenettelyään kaupungin ja kaupunkilaisten etua palvelevan palvelurakenteen kehittämiseksi

10 ohtamisjärjestelmää koskevat vaihtoehdot 1, 2 ja 3 1. ykyisen johtamisjärjestelmän jatkokehittäminen aikaisempien Y-mallia koskevien päätösten pohjalta 2. uhdas tilaaja-tuottajamalli, jossa johtamisjärjestelmän toimijoiden roolit on eriytetty, vastuut selkeytetty ja kaupunginjohtajiston työnjako uudistettu tehtävävastuiden pohjalta. 3. rosessijohtamiseen perustuva tilaaja-tuottajamalli, jossa kaupunginjohtajiston työnjakoa on kehitetty niin, että apulaiskaupunginjohtajilla on vastuu koko palveluprosessista. Muutoin vaihtoehto 2:n kaltainen rakenne

11 Vaihtoehto 1 (Y-malli) rakennekuvana äätöksenteko, yht.kunn. vaikuttavuuden ohjaus, strategia, omistajapolitiikka V trategiat, alous mistajapolitiikka onsernijohtaminen G eskushallinto, konserniohjaus, palvelujen järjestäminen, hankinnat ja tilaukset kj o o o o :t (lk liikelaitokset) arkastusltk eskusvaaliltk ivistys-ja kaup.kulttuuripros. aupunkiympäristöprosessi Elinvoima -prosessi alo- ja pelastustoimen jk eskushallinnon yksiköt ilaajaryhmä Rakennusltk eudull ympäristöt. jk M kj alvelutuotanto, palvelut yvinvointiprosessi yvinvointipalvelut (nettoyks,/taseyks) ivistys- ja kaup.kulttuuripalvelut (nettoyks,/taseyks) aupunkiympäristöpalvelut (nettoyks/ taseyks) Elinvoimapalvelut (nettoyks/ taseyks) lkoiset liikelaitokset (atama, energia, jäte, vesi) isäiset hallintoja tukipalvelut E V E o = prosessinomistaja

12 Vaihtoehto 2 (tilaaja-tuottajamalli) rakennekuvana äätöksenteko, yht.kunn. vaikuttavuuden ohjaus, strategia, omistajapolitiikka eskushallinto, konserniohjaus, palvelujen järjestäminen, hankinnat ja tilaukset alvelutuotanto, palvelut V trategiat, alous mistajapolitiikka onsernijohtaminen G :t (lk liikelaitokset) kj kj kj arkastusltk eskusvaaliltk ivistys-ja kaup.kulttuuripros. aupunkiympäristöprosessi Elinvoima -prosessi alo- ja pelastustoimen jk eskushallinnon yksiköt ilaajaryhmä o o o o Rakennusltk eudull ympäristöt. jk M yvinvointiprosessi yvinvointipalvelut (nettoyks,/taseyks) ivistys- ja kaup.kulttuuripalvelut (nettoyks,/taseyks) aupunkiympäristöpalvelut (nettoyks/ taseyks) Elinvoimapalvelut (nettoyks/ taseyks) lkoiset liikelaitokset (atama, energia, jäte, vesi) isäiset hallintoja tukipalvelut E V E o = prosessinomistaja

13 Vaihtoehto 3: rosessijohtamiseen perustuva tilaaja-tuottajamalli äätöksenteko, yht.kunn. vaikuttavuuden ohjaus, strategia, omistajapolitiikka eskushallinto, konserniohjaus, palvelujen järjestäminen, hankinnat ja tilaukset alvelutuotanto, palvelut V trategiat, alous mistajapolitiikka onsernijohtaminen G o kj kj :t (lk liikelaitokset) o o o o arkastusltk eskusvaaliltk ivistys-ja kaup.kulttuuripros. aupunkiympäristöprosessi Elinvoima -prosessi alo- ja pelastustoimen jk eskushallinnon yksiköt ilaajaryhmä Rakennusltk eudull ympäristöt. jk M yvinvointiprosessi yvinvointipalvelut (nettoyks,/taseyks) ivistys- ja kaup.kulttuuripalvelut (nettoyks,/taseyks) aupunkiympäristöpalvelut (nettoyks/ taseyks) Elinvoimapalvelut (nettoyks/ taseyks) lkoiset liikelaitokset (atama, energia, jäte, vesi) isäiset hallintoja tukipalvelut E V E o = prosessinomistaja

14 Miten poliittista ohjausta voidaan vahvistaa? Miksi poliittista ohjausta tulisi vahvistaa? ansanvaltaisuus, kunnallisdemokratia, kaupunkilaisten osallistaminen Muutosvoiman lisääminen strategisessa johtamisessa (vipuvoimat!) uuret ratkaisut ovat luonteeltaan poliittisia ormestarimallin käyttöönotto lain mukaiset vaihtoehdot V:n puheenjohtaja voidaan valita myös :n puheenjohtajaksi Valtuustokaudeksi valittu voidaan valita myös :n puheenjohtajaksi äätoimisten luottamushenkilötehtävien käyttöönotto äätoiminen kh:n puheenjohtaja? äätoimiset tilaajalautakuntien puheenjohtajat?