Syksy Akavaaka. Tietoa akavalaisista työelämässä

Transkriptio

1 Syksy 2012 Akavaaka Tietoa akavalaisista työelämässä

2 2 Sisältö Sivu Sijoittuminen työmarkkinoille työttömyys, työssäolo, määräaikaisuus 3 Viikkotyöaika, ylityöt ja työn kuormittavuus 1 Työurien pidentäminen 22 Palkat 31 Palkansaajien verotus 38 Koulutus 44 Yrittäjyys Kuntauudistus 9 Järjestäytyminen Julkaisu on osoitteessa Painopaikka: Kirjapaino Uusimaa, 2012 ISBN Helsinki

3 Sijoittuminen työmarkkinoille 3 Kolme neljästä akavalaisesta on pysyvässä kokoaikatyössä. Epätyypilliset työt ovat yleisiä nuorilla naisilla. Vuonna akavalaista oli määräaikaisissa palvelussuhteissa. Heistä 9 ei saanut pysyvää työtä, vaikka olisi halunnut. Joka toinen korkeasti koulutettu tekee töitä yksityisellä sektorilla. Kuntien palveluksessa on 28 ja valtiolla joka kymmenes. Yrittäjinä tai ammatinharjoittajina toimii 8. Akavalaiset työskentelevät pääasiassa asiantuntija-, opetus- ja johtotehtävissä. Miehille tyypillisimpiä ovat erityisasiantuntijatehtävät, naisille opetusalan erityisasiantuntijatehtävät. Kaikissa ikäryhmissä johtotehtävissä olevien miesten osuus on suurempi kuin naisten. Vuoden 20 lopussa työttömänä oli korkea-asteen tutkinnon suorittanutta. Heidän työttömyysasteensa oli 4,. Vuoden 1994 jälkeen perus- ja keskiasteen tutkinnon suorittaneiden työttömyysaste on laskenut nopeammin kuin korkeasti koulutettujen. Pitkäaikaistyöttömyys on kasvussa. Korkeasti koulutettujen keskimääräinen työttömyysaika oli yhteensä 42 viikkoa. Noin 800 korkeasti koulutettua oli ollut työttömänä yli vuoden huhtikuussa Vastavalmistuneiden työllisyys Vuonna 200 yliopistoista valmistuneiden työllisyystilanne oli hyvä vuonna 20. Korkeakoulututkinnon suorittaneista 2 oli pysyvässä kokoaikatyössä. Epätyypillisissä työsuhteissa tai yrittäjänä työskenteli 22. Joillakin aloilla työn vaativuus oli koulutustasoa selvästi tai osittain alhaisempi viiden vuoden kuluttua valmistumisesta. Sen sijaan useilla professioaloilla työtehtävät koetaan jopa liiankin vaativiksi.

4 Työvoiman työssäolo iän mukaan Akavalaiset ( ) Koko työvoima ( ) Kaikki Kaikki Miehet Miehet alle alle Yhteensä 81 3 Yhteensä Naiset Naiset alle alle Yhteensä Yhteensä Kokoaikatyö, pysyvä Kokoaikatyö, määräaikainen Osa-aikatyö Yrittäjä Työtön Kolme neljästä akavalaisesta on pysyvässä kokoaikatyössä. Sukupuoli ja ikä ovat yhteydessä työllisyyteen. Epätyypillinen työ on yleistä nuorilla naisilla. Osa-aikaeläkkeellä olevat nostavat osa-aikatyötä tekevien osuutta 8 vuotta täyttäneiden ikäryhmässä. Lähde: Tilastokeskus, Työvoimatutkimuksen 2011 aineisto

5 Työlliset työnantajan ja iän mukaan 2011 Korkeasti koulutetut (23 000) Kaikki työlliset ( ) Kaikki Kaikki Miehet Miehet Alle Alle Yli Yli Yhteensä Yhteensä Naiset Naiset Alle Alle Yli Yli Yhteensä Yhteensä Valtio Kunta Yksityinen Yrittäjä Joka toinen korkeasti koulutettu tekee töitä yksityisellä sektorilla. Kuntien palveluksessa on 28 ja valtiolla 13. Yrittäjinä tai ammatinharjoittajina toimii 8. Yrittäjyys oli yleisintä 0 vuotta täyttäneiden miesten keskuudessa. Korkeasti koulutetuilla tarkoitetaan vähintään alemman korkeakoulututkinnon suorittaneita. Lähde: Tilastokeskus, Työvoimatutkimuksen 2011 aineisto

6 Palkansaajien ammattiryhmät iän mukaan 2011 Akavalaiset (34 000) Kaikki palkansaajat ( ) Kaikki Kaikki Miehet Miehet Alle Alle Yli Yli Yhteensä Yhteensä Naiset Naiset Alle Alle Yli Yli Yhteensä Yhteensä Johtajat ja ylimmät virkamiehet Erityisasiantuntijat ilman opetusalaa Opettajat ja muut opetusalan asiantuntijat Asiantuntijat Muut tehtävät Akavalaiset työskentelevät pääasiassa asiantuntija-, opetus- ja johtotehtävissä. Miehille tyypillisimpiä ovat erityisasiantuntijatehtävät, naisille opetusalan asiantuntijatehtävät. Kaikissa ikäryhmissä johtotehtävissä olevien miesten osuus on suurempi kuin naisten. Kokoaikatyössä olevat palkansaajat Lähde: Tilastokeskus, Työvoimatutkimuksen 2011 aineisto

7 Akavalainen työvoima ELY-keskuksittain 2011 Akavalaiset, Koko työvoima, Uusimaa Pirkanmaa Varsinais-Suomi Pohjois-Pohjanmaa Häme 21 Kaakkois-Suomi 19 Keski-Suomi 18 Pohjanmaa Pohjois-Savo Satakunta Lappi 3 3 Etelä-Pohjanmaa 2 3 Pohjois-Karjala Etelä-Savo 2 3 Kainuu Ahvenanmaa 2 0,4 0, henkilöä Uudenmaan ELY-keskuksen alueella asuu akavalaista. Joka kolmas akavalainen, noin , asuu pääkaupunkiseudulla (Helsinki, Espoo, Vantaa, Kauniainen). Lähde: Tilastokeskus, Työvoimatutkimuksen 2011 aineisto

8 Määräaikaisuus Kaikki palkansaajat 13 Arvio määräaikaisten määrästä, henkilöä 24 Akavalaiset Naiset Miehet Ikäryhmä Alle 3-vuotiaat 3 0-vuotiaat Yli 0-vuotiaat Koulutusaste Tutkijakoulutusaste Ylempi korkeakouluaste Alempi korkeakouluaste Alin korkea-aste Työnantaja Valtio Kunta Yksityinen Ammattiryhmä Erityisasiantuntijat ilman opetusalaa Opettajat ja opetusalan asiantuntijat Asiantuntijat Johtajat ja ylimmät virkamiehet Muut Vuonna akavalaista oli määräaikaisissa palvelussuhteissa. Heistä 9 ei saanut pysyvää työtä, vaikka olisi halunnut. Määräaikaisen työsuhteen kesto oli 42 :lla vuoden tai alle vuoden, 3 :lla vuodesta kolmeen vuoteen ja 23 :lla yli kolme vuotta. Kokoaikatyössä olevat palkansaajat Lähde: Tilastokeskus, Työvoimatutkimuksen 2011 aineisto

9 Työttömyysaste koulutusasteen mukaan Vuoden 20 työttömien lukumäärät suluissa Kaikki Alin korkea-aste ja alempi korkeakouluaste Ylempi korkeakouluaste ja tutkijakoulutusaste Perusaste Keskiaste ( 000) ( ) ( ) (34 000) (12 000) Vuoden 20 lopussa oli työttömänä korkea-asteen tutkinnon suorittanutta. Heidän työttömyysasteensa oli 4,. Vuoden 1994 jälkeen perus- ja keskiasteen tutkinnon suorittaneiden työttömyysaste on laskenut nopeammin kuin korkeasti koulutettujen. Esimerkiksi ylemmän korkeakoulu- ja tutkijakoulutusasteen työttömyys oli laskenut ,1 -yksikköä, keskiasteen tutkinnon suorittaneiden 8,8 -yksikköä. Lähde: Tilastokeskus, työvoimatilastot

10 Työttömien määrän muutos Indeksi /2001=0 200 Tutkijakoulutusaste Ylempi korkeakouluaste Alempi korkeakouluaste Kaikki Heinäkuusta 2001 heinäkuuhun 2012 kaikkien työttömien määrä vähentyi 4 00 henkilöllä, 1 prosentilla. Korkeasti koulutettujen työttömien määrä nousi 400 henkilöllä, koulutusasteen mukaan 3 91 prosentilla. Lähde: Työ- ja elinkeinoministeriön tilastot, tilanne

11 Työttömät, joilla korkeakoulututkinto, heinäkuu Insinööri (ml.amk&rak.arkkitehdit) Filosofian maist.(hum.) Tradenomi Kasvatustieteiden maist. Diplomi-insinööri Filosofian maist. (luonnont.ala) Kauppatiet. koul. (ylempi tutkinto) Valtio-, yhteiskunta- tai hallintotiet. maist. Sosionomi, sosiaalialan AMK Taideaineet (ylempi tutkinto) Kauppatiet. koul. (alempi tutkinto) Tohtori Humanististen tieteiden kand. Lastentarhanopettaja Oikeustieteen kand. Lisensiaatti Luonnontieteiden kand. Agronomi, maa- ja metsät. maist. Teol. koulutus (ylempi tutkinto) Arkkitehti Lääkäri Farmaseutti Hammaslääkäri Vähennys Lisäys Heinäkuu Korkeasti koulutettujen työttömien määrä on pysynyt lähes samana useimmissa ryhmissä verrattuna edelliseen vuoteen. Insinöörit ovat suurin korkeasti koulutettujen työttömien ryhmä. Lääkäreiden työllisyystilanne oli heinäkuussa 2012 varsin hyvä. Muutos vuoden aikana Ilman lomautettuja, tilanne Lähde: Työ- ja elinkeinoministeriö

12 Laaja työttömyys tutkinnoittain 12 Kaikki palkansaajat Taideaineet (ylempi tutkinto) Humanististen tieteiden kand. Luonnontieteiden kand. Kauppatiet. koul. (ylempi&vanh. ekon.) Filosofian maist.(hum.) Alempi korkeakouluaste yhteensä Insinööri (ml. amk&rak.arkkit.) Filosofian maist. (luonnont.ala) Arkkitehti Tradenomi Valtio-,yhteiskunta-,hallintotiet. maist. Ylempi korkeakouluaste yhteensä Diplomi-insinööri Agronomi, maa- ja metsätiet. maist. Tutkijakoulutus Teologian koulutus (ylempi tutkinto) Sosionomi, sosiaalialan AMK Farmaseutti Oikeustieteen kand. Lastentarhanopettaja Kasvatustieteiden maist. Lääkäri Hammaslääkäri Työttömät Työllistetyt tms. Työttömyyseläkkeellä olevat Kun työttömien lukumäärään lisätään erilaisten työllistämistoimien piirissä olevat ja työttömyyseläkeläiset, laaja työttömyysaste oli alemman korkeakouluasteen tutkinnon suorittaneilla, ylemmän korkeakouluasteen suorittaneilla ja tutkija-asteen suorittaneilla 4 lokakuussa Kaikkien palkansaajien laaja työttömyysaste oli 11, prosenttia lokakuussa Lähteet: Tilastokeskus, työssäkäyntitilasto, Työ- ja elinkeinoministeriö

13 Indeksi elokuu 200= Indeksi elokuu 200= Työttömien määrän kehitys iän mukaan Korkeasti koulutetut* Ikäryhmä Ikäryhmä Korkeasti koulutetuilla työttömyys painottuu 2 34-vuotiaisiin. Työttömien määrä on noussut 0 4-vuotiaiden ikäryhmässä. Muut kuin korkeasti koulutetut Tilanne elokuussa 2011; *) Vähintään alemman korkeakouluasteen tutkinnon suorittaneet Lähde: Työ- ja elinkeinoministeriö

14 Työttömyyden kesto 0 12 vkoa 13 2 vkoa 2 2 vkoa Yli vuoden Korkeasti koulutetut* Kesto keskimäärin, Työttömien viikkoa lukumäärä Muut kuin korkeasti koulutetut Korkeasti koulutettujen keskimääräinen työttömyysaika oli 42 viikkoa huhtikuussa Korkeasti koulutetuista n. 800 oli ollut työttömänä yli vuoden huhtikuussa Tilanne kunkin vuoden huhtikuussa; *) Vähintään alemman korkeakouluasteen tutkinnon suorittaneet Lähde: Työ- ja elinkeinoministeriön tilastot

15 Tilanne viisi vuotta valmistumisen jälkeen koulutusaloittain 1 Pysyvä kokoaikatyö Määräaikainen kokoaikatyö Osa-aikatyö Yrittäjä Työtön tms. Muu* Ylempi korkeakouluaste yhteensä Vastaajien lukunäärä 03 Teknillistieteellinen Kauppatieteellinen Terveystieteiden Oikeustieteellinen Liikuntatieteellinen Yhteiskuntatieteellinen Teologian Kasvatustieteellinen Farmasian Maatalous-metsätieteellinen Luonnontieteellinen Hammaslääketieteellinen Psykologian Humanistinen Eläinlääketieteellinen Lääketieteellinen Alempi korkeakouluaste Kasvatustieteellinen Farmasian Vuonna 200 yliopistoista valmistuneiden työllisyys oli kohtuullisen hyvä vuonna 20. Miesten ja naisten tilanteet poikkeavat toisistaan. Naisista 20 oli määräaikaisessa kokoaikatyössä ja 19 muutoin pois työelämästä, esim. perhevapaalla. Vastaavat osuudet olivat miehillä 13 ja 3. *) Mm. tutkintoon johtava koulutus, perhevapaa Lähde: Aarresaariverkoston viisivuotisseuranta 20 - kysely vuonna 200 yliopistoista valmistuneille

16 Korkeakoulutuksen hyöty maistereille 1 Työn vaativuustason ja koulutustason vastaavuus Ensimmäinen työ Nykyinen työ Työn vaativuustaso koulutustasoa selvästi alhaisempi Työ koulutukseen nähden vaativampaa Oliko korkeakoulutus työn edellytyksenä Vaativuus koulutustasoa osittain alhaisempi Työ vastaa hyvin koulutustasoa Ensimmäinen työ Nykyinen työ Ei Ei tiedä Kyllä Yliopistossa opittujen asioiden hyödyntäminen työssä Ensimmäinen työ Nykyinen työ Ei juuri lainkaan Jonkin verran/ osittain Jatkuvasti Joillakin aloilla työn vaativuus on koulutustasoa selvästi tai osittain alhaisempi. Ongelmallisimmat alat ovat maatalous-metsätieteellinen, humanistinen ja terveystieteet. Sen sijaan useilla professioaloilla, kuten lääketieteen, farmasian ja psykologian aloilla, työtehtävät koetaan jopa liiankin vaativiksi. Lähde: Aarresaariverkoston viisivuotisseuranta 20 - kysely vuonna 200 yliopistoista valmistuneille

17 Viikkotyöaika, ylityöt ja työn kuormittavuus 1 Kokoaikatyötä tekevien akavalaisten keskimääräinen viikkotyöaika päätyössä oli 40, tuntia. Vähintään 48 tuntiin venyvää työviikkoa teki noin joka kahdeksas, johtajista ja ylimmistä virkamiehistä joka viides. Akavalaiset tekivät enemmän ylitöitä kuin kaikki palkansaajat keskimäärin ja usein korvauksetta. Joka viides akavalainen teki ylitöitä lähes yhden työpäivän verran, tuntia. Akavalaisista ei saanut korvausta tehdyistä ylitöistä. Ylityökorvauksen joko rahana tai vapaa-aikana sai akavalaisista. Työ kuormittaa henkisesti ylempiä toimihenkilöitä enemmän kuin muita työntekijäryhmiä. Ylemmistä toimihenkilöistä 43 kokee työnsä henkisesti melko tai hyvin rasittavaksi. Joka toinen kokee työssään kiirettä melko usein tai hyvin usein.

18 Akavalaisten viikkotyöaika Jakauma, Keskimäärin Fraktiilit tuntia viikossa 2 mediaani Kaikki 0 40, 38,0 40,0 43,0 Miehet 3 41, 38,0 40,0 4,0 Naiset 4 39,9 38,0 38,0 42,0 Työnantaja Yksityinen 3 41,4 38,0 40,0 44,0 Valtio 1 41,3 3,0 39,0 44,0 Kunta 32 39,2 3,0 38,0 40,0 Ammattiryhmä Johtajat ja ylimmät virkamiehet 20 42,9 38,0 40,0 4,0 Asiantuntijat 40, 38,0 39,0 42,0 Erityisasiantuntijat ilman opetusalaa 38 40, 38,0 38,0 41,0 Muut tehtävät 4 40,4 38,0 38,0 40,0 Opettajat ja opetusalan erityisasiantuntijat 24 39,3 3,0 40,0 41,0 Kokoaikatyötä tekevillä akavalaisilla keskimääräinen viikkotyöaika oli päätyössä 40, tuntia. Joka neljännen akavalaisen työviikko venyi yli 43 tunnin. Eniten työtunteja kertyy yksityisellä sektorilla ja valtiolla sekä johtajilla tai ylimmillä virkamiehillä. Lähde: Tilastokeskus, Työvoimatutkimuksen 2011 aineisto

19 Vähintään 48 tuntia viikossa työskennelleet 2011 Kaikki palkansaajat 11 Akavalaiset Kaikki 13 Miehet 1 Naiset 19 Arvio niiden määrästä, jotka tekivät vähintään 48 tuntia viikossa, 00 henkilöä Työnantaja Valtio Yksityinen Kunta Ammattiryhmä Johtajat ja ylimmät virkamiehet Opettajat ja muut opetusalan asiantuntijat Muut Asiantuntijat Erityisasiantuntijat ilman opetusalaa Vähintään 48 tuntiin venyvää työviikkoa teki noin joka kahdeksas akavalainen, akavalaisista johtajista ja ylimmistä virkamiehistä joka viides. Kokoaikatyössä olevat palkansaajat Lähde: Tilastokeskus, Työvoimatutkimuksen 2011 aineisto

20 Ylitöiden tekeminen 2011 Korvaamaton ylityö Korvattu ylityö Sekä korvaamaton että korvattu Akavalaiset Miehet Tehdyt ylityötunnit/ viikko,0, 20 Naiset 2 22,2 Työnantaja Yksityinen , Valtio , Kunta , Kaikki palkansaajat , Sosioekonominen asema Ylemmät toimihenkilöt ,3 Alemmat toimihenkilöt 1 1,0 Työntekijät ,9 Kokoaikatyössä olevat akavalaiset tekevät enemmän ylitöitä kuin kaikki palkansaajat keskimäärin ja usein korvauksetta. Akavalaisista ei saanut korvausta tehdyistä ylitöistä. Tutkimusviikolla joka viides akavalainen teki ylitöitä lähes yhden työpäivän verran - tuntia. Ylityökorvauksen joko rahana tai vapaa-aikana sai akavalaisista. Kaikista palkansaajista ylitöitä teki 18 ja korvaamattomia ylitöitä 3. Lähde: Tilastokeskus, Työvoimatutkimuksen aineisto

21 Työn henkinen rasittavuus 21 Melko rasittavaa Hyvin rasittavaa Kaikki vastaajat Sosioekonominen asema Yrittäjä Ylempi toimihenkilö Alempi toimihenkilö 2 31 Työntekijä Kiireen kokeminen Melko usein Hyvin usein Kaikki vastaajat Sosioekonominen asema Yrittäjä Ylempi toimihenkilö Alempi toimihenkilö Työntekijä Työ kuormittaa henkisesti enemmän ylempiä toimihenkilöitä kuin muita työntekijäryhmiä. Ylemmistä toimihenkilöistä 43 kokee työnsä henkisesti melko tai hyvin rasittavaksi. Joka toinen yrittäjä ja ylempitoimihenkilö kokee työssään kiirettä melko tai hyvin usein. Lähde: Työterveyslaitos, Työ ja terveys -haastattelututkimus

22 Työurien pidentäminen 22 Yli 0 prosenttia akavalaisista uskoo pysyvänsä työelämässä vähintään 3-vuotiaaksi. Yli 0-vuotiailla korkeasti koulutetuilla työllisyysaste oli noin 20 -yksikköä korkeampi kuin muilla palkansaajilla. 8 2-vuotiaista korkeasti koulutetuista oli työkyvyttömyyseläkkeellä tai pitkäaikaissairaana, koko samanikäisestä väestöstä noin joka viides. Vuonna 2011 työuraan perustuvalle vanhuuseläkkeelle siirtyneiden keski-ikä oli 3, vuotta. Joka kolmas eläkkeelle siirtynyt henkilö jäi eläkkeelle työkyvyttömyyden vuoksi. Työkyvyttömyyseläkkeelle siirryttiin keskimäärin 2-vuotiaana. Tämän vuoksi kaikkien eläkkeelle siirtyneiden keski-ikä oli 9,8 vuotta. Mielenterveyden häiriöt ovat korkeasti koulutettujen yleisin työkyvyttömyyseläkkeen syy. Työssä jaksamista parantavat erityisesti varmuus työpaikan säilymisestä, kiireen vähentäminen sekä johtamis- ja esimiestyön parantaminen. Akavalaisista opiskelijoista suurin osa pitää työhyvinvoinnin parantamista ja joustavampia mahdollisuuksia yhdistää työ- ja perhe-elämä ensisijaisina keinoina pidentää työuria.

23 Akavalaisten suunnittelema eläkeikä * 1,2 2001* 1,3 2004* 2,0 2008** 2,8 20*** 3, Vuotta Vuoden 200 työeläkejärjestelmäuudistus on tuottanut tavoitteena olleen muutoksen. Akavalaiset suunnittelivat vuonna 2001 jäävänsä vanhuuseläkkeelle keskimäärin 1,2-vuotiaana. Noin vuotta myöhemmin suunniteltu eläkkeelle siirtymisikä oli noussut kahdella vuodella ja oli 3,2 vuotta vuonna 20. Yli 0 prosenttia akavalaisista uskoo pysyvänsä työelämässä vähintään 3-vuotiaaksi. Lähteet: *) Akavan työmarkkinatutkimukset **) Tilastokeskus, Työolotutkimuksen 2008 aineisto ***) Akavan TNS Gallupilla teettämä eläkeasennekysely lokakuussa

24 Työllisyysaste iän mukaan Korkeasti koulutetut Koko väestö Koko väestö/ Korkeasti työvoima koulutetut Työllisyysaste, 8, 8,9 Työttömyysaste,,8 4,0 Työvoiman ulkopuolella, 2,, Alle Ikäryhmä Yli 0-vuotiaiden korkeasti koulutettujen työllisyysaste oli noin 20 -yksikköä korkeampi kuin koko samanikäisellä väestöllä. Korkeasti koulutetuista joka kymmenes oli työvoiman ulkopuolella, koko väestöstä joka neljäs. Korkeasti koulutetuilla tarkoitetaan vähintään alemman korkeakouluasteen tutkinnon suorittaneita. Lähde: Tilastokeskus, Työvoimatutkimuksen 2011 aineisto..2012

25 Ikääntyvien työllisyysaste vuotiaat 0 Kaikki 90 Korkeasti koulutetut vuotiaat 0 Kaikki 90 Korkeasti koulutetut Ikääntyvien työllisyysaste on noussut sekä korkeasti koulutetuilla että koko väestössä. Esimerkiksi 0 4-vuotiaiden työllisyysaste oli vuonna ja vuonna Korkeasti koulutetuilla tarkoitetaan vähintään alemman korkeakouluasteen tutkinnon suorittaneita. Lähde: Tilastokeskus, Työvoimatutkimuksen aineistot

26 30 -vuotiaiden toiminta vuotiaat: Kaikki 81 Korkeasti koulutetut vuotiaat: Kaikki Korkeasti koulutetut vuotiaat: Kaikki Korkeasti koulutetut Työllinen Osa-aikaeläke Työtön, lomautettu Opiskelija, kotona tms. Työkyvytön, pitkäaik. sairas Eläkkeellä Ikäryhmässä 8 2-vuotiaat korkeasti koulutettujen pääasiallinen toiminta poikkeaa selvästi muista. Koko väestössä joka viides oli työkyvyttömyyseläkkeellä tai pitkäaikaisesti sairas, korkeasti koulutetuista vain. Vastaavasti koko väestöstä 4 oli työllisiä, korkeasti koulutetuista 1. Korkeasti koulutetuilla tarkoitetaan vähintään alemman korkeakouluasteen tutkinnon suorittaneita. Lähde: Tilastokeskus, Työvoimatutkimuksen 2011 aineisto..2012

27 Työuraan perustuvalle eläkkeelle siirtyneet eläkelajin mukaan 2009, 20 ja ; ; ; 9 00 Normaali vanhuuseläke 1 9 Työkyvyttömyyseläke Varhennettu vanhuuseläke Työttömyyseläke 2 Maatalouden erityiseläke Vuonna 2009 normaalille vanhuuseläkkeelle siirtyi ensimmäistä kertaa enemmän henkilöitä kuin työkyvyttömyysja työttömyyseläkkeelle. Eläkkeelle siirtyneiden keski-ikä, vuotta: Vanhuuseläke 3,4 3, 3, Työttömyyseläke 0,3 0,9 1, Työkyvyttömyyseläke 2,1 2,0 2,1 Kaikki 9, 9, 9,8 Lähde: Eläketurvakeskus

28 Työuraan perustuvalle työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymisen syyt 2000 ja Osuudet 2011, Tuki- ja liikuntaelinten sairaudet Muut sairaudet Mielenterveyden sairaudet Verenkiertoelinten sairaudet Vuosina 2000 ja 2011 työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyi n henkilöä 29 prosentilla työkyvyttömyyden syynä oli mielenterveyteen liittyvä sairaus vuonna Lähde: Eläketurvakeskus

29 Kuinka akavalaiset jaksaisivat työssä pitempään 29 Varmuus työpaikan säilymisestä Varmuus työpaikan säilymisestä Kiireen vähentäminen Johtamis- ja esimiestyön parantaminen Kiireen vähentäminen Johtamis- ja esimiestyön parantaminen Työympäristön parantaminen Työympäristön parantaminen Joustavammat työajat Joustavammat työajat Työterveyshuollon kehittäminen Työterveyshuollon kehittäminen Vuorottelu- tai sapattivapaa Vuorottelu- tai sapattivapaa Osa-aikaeläke Osa-aikaeläke Työmäärän vähentäminen Työmäärän vähentäminen Palkan lisääminen Palkan lisääminen Kuntoutusmahd. parantaminen Kuntoutusmahdollisuuksien parantaminen Koulutusmahd. lisääminen Koulutusmahdollisuuksien lisääminen Työtehtävien muuttaminen Työtehtävien muuttaminen Tärkeää Ei erityisen tärkeää Ei merkitystä Työssä jaksamista helpottavat erityisesti varmuus työpaikan säilymisestä, kiireen vähentäminen sekä johtamis- ja esimiestyön parantaminen. Lähde: Akavan TNS Gallupilla syksyllä 2009 teettämä kysely

30 Akavalaisten opiskelijoiden näkemyksiä ensisijaisista keinoista pidentää työuria 30 Työhyvinvoinnin parantaminen Työhyvinvoinnin parantaminen Joustavammat mahdollisuudet yhdistää työja perhe-elämää Joustavammat mahdollisuudet yhdistää työ- ja perhe-elämää Osa-aikaeläkemahdollisuudet ja joustavuus uran loppuvaiheessa Osa-aikaeläkemahdolisuudet ja joustavuus uran loppuvaiheessa Nopeampi siirtyminen työelämään valmistumisen jälkeen Nopeampi siirtyminen työelämään valmistumisen jälkeen Nopeampi valmistuminen korkeakoulusta Nopeampi valmistuminen korkeakoulusta Välivuosien vähentäminen toisen asteen ja korkeakouluopintojen välillä Välivuosien vähentäminen toisen asteen ja korkeakouluopintojen välillä Työkyvyttömyyseläkkeiden vähentäminen Työkyvyttömyyseläkkeiden vähentäminen Vanhuuseläkkeen ikärajan nosto Vanhuuseläkkeen ikärajan nosto 4 9 En osaa sanoa En osaa sanoa Kaikki AMK-opiskelijat Yliopisto-opiskelijat Työhyvinvoinnin parantaminen sekä työn ja perhe-elämän yhteensovittaminen saavat akavalaisten opiskelijoiden keskuudessa laajinta kannatusta keinoina pidentää työuria. Vähiten kannatusta saa vanhuuseläkkeen ikärajan nosto Lähde: Akavan opiskelijoiden jäsenkysely

31 Palkat 31 Akavalaisten kokonaiskeskiansio vuonna 20 oli 4 00 euroa, naisten 3 00 ja miesten 4 20 euroa kuukaudessa. Naisten palkat ovat 80 miesten palkoista. Kaikkien palkansaajien keskiansio oli euroa kuukaudessa vuonna 20. Puolet akavalaisista ansaitsi 3 90 euroa tai enemmän, joka kymmenes alle ja joka kymmenes yli 930 euroa kuukaudessa. Akavalaisten alkupalkat olivat keskimäärin 3 20 euroa ja uran loppupuolella euroa kuukaudessa. Suomessa yksityisen sektorin keskijohto ja vastaavat asiantuntijat pärjäävät huonosti eurooppalaisessa palkkavertailussa. Heidän bruttopalkkansa on 84 Länsi-Euroopan maiden vastaavassa asemassa työtä tekevien palkasta. Toimihenkilötehtävissä (lähellä keskivertosuomalaista) vastaava vertailuluku on 92. Suomen korkea hintataso ja kireä veroprogressio heikentävät keskijohdon ja vastaavissa asiantuntijatehtävissä työskentelevien palkan ostovoiman 1 prosenttiin Länsi-Euroopan maihin verrattuna. Vastaava vertailuluku on 8 toimihenkilöasemassa olevilla.

32 Kokonaisansiot Akavalaiset keskimäärin e/kk Kaikki palkansaajat keskimäärin, e/kk Työnantajasektori: Valtio Kunta Yksityinen Miehet Naiset Kaikki Kokonaisansioiden hajonnat 20 (ilman tulospalkkioita) Akavalaiset Desiili mediaani Desiili Kaikki palkansaajat Akavalaisten kokonaiskeskiansio oli 4 00, naisten 3 00 ja miesten 4 20 euroa kuukaudessa vuonna 20. Puolet akavalaisista ansaitsi 3 90 euroa tai enemmän, joka kymmenes (desiili ) alle ja joka kymmenes (desiili 90) yli 930 euroa kuukaudessa. Kokoaikatyössä olevat palkansaajat. Kokonaispalkka sisältää tulospalkkiot. Lähde: Tilastokeskus, Palkkarakennetilasto

33 Akavalaisten kokonaisansiot työnantajan ja iän mukaan Euroa/kk Yksityinen Valtio Kaikki Kunta Keskimäärin e/kk Lukumäärä Kaikki Yksityinen Valtio Kunta Ikäryhmä Akavalaisten alkupalkat olivat keskimäärin 3 20 euroa ja uran loppupuolella euroa kuukaudessa. Valtion ja yksityisten työnantajien palveluksessa olevien alkupalkat olivat lähes yhtä suuret. Yksityisellä sektorilla keski-ikäiset ansaitsivat enemmän, mutta uran loppupäässä ansiot olivat taas samaa tasoa. Näiden sektoreiden palkkaprofiili on muuttunut, koska yliopistojen henkilökunta siirtyi valtiolta yksityiselle sektorille vuoden 20 alusta. Kunnissa akavalaisten palkkataso on alhaisin muihin sektoreihin verrattuna kaikissa ikäryhmissä. Kokoaikatyössä olevat palkansaajat. Kokonaispalkka sisältää tulospalkkiot. Lähde: Tilastokeskus, Palkkarakennetilasto

34 Kokonaisansiot koulutusasteen mukaan Kaikki yhteensä Henkilöiden määrä tilastossa (1 000) 1 38 Perusaste Keskiaste Alin korkea-aste Alempi korkeakouluaste Ylempi korkeakouluaste Tutkijakoulutusaste euroa/kk Kaikkien palkansaajien keskiansio oli euroa kuukaudessa vuonna 20. Ansiot nousevat koulutuksen myötä. Kokoaikatyössä olevat palkansaajat, kokonaispalkka sisältää tulospalkkiot Lähde: Tilastokeskus, Palkkarakennetilasto

35 Sveitsi Tanska Norja Luxemburg Saksa Belgia Itävalta Länsi-Eurooppa Alankomaat Suomi Ruotsi Irlanti Ranska Italia Espanja Englanti Portugali Toimihenkilöt 1) Bruttovuosipalkat yksityisellä sektorilla 2011 Länsi-Eurooppa = Länsi-Eurooppa = 0 Sveitsi Luxembourg Saksa Tanska Norja Belgia Alankomaat Itävalta Länsi-Eurooppa Italia Irlanti Ranska Ruotsi Suomi Espanja Englanti Portugali Keskijohto ja vastaavat asiantuntijatehtävät 2) Länsi-Eurooppa = 0 3 Suomessa yksityisen sektorin keskijohto ja vastaavat asiantuntijat pärjäävät eurooppalaisessa palkkavertailussa huonosti. Heidän bruttopalkkansa on 84 verrattuna Länsi-Euroopan maiden vastaavassa asemassa työskentelevien palkkaan. Toimihenkilötehtävissä (lähellä keskivertosuomalaista) vastaava vertailuluku on 92. 1) Vastaa suomalaista, jonka ansiot n e/kk. Grade 8=Graduate/Administrator in Global jobvalue framework of Watson Wyatt 2) Vastaa suomalaista, jonka ansiot n. 290 e/kk. Grade =Middle Managers Lähde: 2011/2012 WWDS Global 0 Remuneration Planning Report

36 Vuosipalkan suhteellinen ostovoima yksityisellä sektorilla 2011 Länsi-Eurooppa = 0 3 Sveitsi Luxemburg Saksa Irlanti Belgia Alankomaat Itävalta Länsi-Eurooppa Englanti Tanska Norja Ranska Espanja Ruotsi Suomi Italia Portugali Toimihenkilöt 1) Länsi-Eurooppa = 0 Sveitsi Luxembourg Saksa Irlanti Englanti Alankomaat Ranska Länsi-Eurooppa Itävalta Espanja Belgia Italia Portugali Norja Ruotsi Tanska Suomi Keskijohto ja vastaavat asiantuntijatehtävät 2) Länsi-Eurooppa = 0 Suomen korkea hintataso ja kireä veroprogressio heikentävät keskijohdon ja vastaavissa asiantuntijatehtävissä työskentelevien palkan ostovoiman 1 prosenttiin Länsi-Euroopan maihin verrattuna. Vastaava vertailuluku on 8 toimihenkilöasemassa olevilla. 1) Vastaa suomalaista, jonka ansiot n e/kk. Grade 8=Graduate/Administrator in Global jobvalue framework of Watson Wyatt 2) Vastaa suomalaista, jonka ansiot n. 290 e/kk. Grade =Middle Managers Lähde: 2011/2012 WWDS Global 0 Remuneration Planning Report

37 Ansio - tai sairauspäiväraha e/kk Ansio- ja sairauspäiväraha työttömyyttä tai sairautta edeltävän palkkatason mukaan (taite) Bruttopalkka ennen työttömyyttä tai sairautta, e/kk Ns. taitteet leikkaavat päivärahoja. Työttömyysturvan peruspäiväraha nousee , mikä kasvattaa myös ansiopäivärahaa. Sairauspäiväraha pysyy vuonna 2012 lähes vuoden 2011 tasolla. 4 0 euroa kuukaudessa ansaitsevan ansiopäiväraha on n ja sairauspäiväraha n e/kk

38 Palkansaajien verotus 38 Joka viides kokoaikatyössä oleva palkansaaja on akavalainen. Akavalaiset palkansaajat ansaitsevat neljänneksen Suomen palkkasummasta ja maksavat palkansaajien maksamista veroista ja maksuista kolmanneksen. Akavalaisten osuus palkansaajien maksamista valtion tuloveroista on euroa kuukaudessa ansaitsevan tuloveroaste on 29, euroa kuukaudessa ansaitsevan tuloveroaste on 34. Suomalaisilla palkansaajilla on korkeat ja kiristyvät rajaveroasteet. Rajaveroaste kertoo mikä osuus lisäansiosta menee veroihin. Jo 2 0 euron palkkatasolla lisäansiosta menee veroihin lähes 4. Rajaveroaste on lähes euron kuukausipalkalla ja lähes, kun kuukausipalkka ylittää 0 euron. Kansainvälisessä vertailussa korkeat ja kiristyvät rajaveroasteet näkyvät siten, että pienituloisten palkansaajien verotus Suomessa on eurooppalaisittain kohtuullista. Keskipalkkaisella verotus on sen sijaan lähellä eurooppalaista keskitasoa ja keskipalkkaa enemmän ansaitsevia verotetaan varsin ankarasti.

39 Akavalaisten osuudet palkansaajista, palkoista ja veroista Akavalaiset Muut palkansaajat Palkansaajien lkm (1, milj) Palkkasumma (3,0 mrd e) 2 3 Verot ja maksut (1, mrd e) 31 9 Verolajeittain: Valtion ansiotulovero (3, mrd e) 42 8 Kunnallisvero (9,8 mrd e) 28 2 Työntek:n eläke- ja tyött.vak.maksu (3,2 mrd e) Joka viides kokoaikatyössä oleva palkansaaja on akavalainen. Akavalaiset palkansaajat ansaitsivat neljänneksen palkkasummasta ja maksavat veroista ja maksuista kolmanneksen. Akavalaisten osuus palkansaajien maksamista valtion tuloveroista on 42. Mukana vähintään kk kokoaikatyössä olleet palkansaajat, joiden ansiot ylittivät euroa vuodessa. Lähde: Tilastokeskus, Tulonjakotilaston palveluaineisto

40 Palkansaajien rajaveroprosentit ja tuloveroasteet 2011 ja Tuloveroaste 2011 Tuloveroaste 2012 Rajavero 2011 Rajavero 2012 Rajaveroaste = verojen ja veronluonteisten maksujen osuus tulonlisäyksestä Bruttopalkka e/kk, ansiotaso muuttumaton Tuloveroaste = verojen ja veronluonteisten maksujen osuus veronalaisesta tulosta Suomalaisilla palkansaajilla on korkeat ja kiristyvät rajaveroasteet. Rajaveroaste kertoo mikä osuus lisäansiosta menee veroihin. Jo 2 0 euron palkkatasolla lisäansiosta verot vievät 4. Rajaveroaste on lähes euron kuukausipalkalla ja lähes, kun kuukausipalkka ylittää 0 e

41 Valtion veroperustemuutosten tuottovaikutusarvioita Valtion tuloveroportaat 2012 Alaraja, euroa/ vuosi Yläraja, euroa/ vuosi Vero alarajan kohdalla, euroa Vero alarajan ylittävästä tulon osasta, Valtion tuloveroasteikon portaiden yhden -yksikön muutoksen hinta, milj. euroa 1. porras ,0 1. porras porras ,0 2. porras 3. porras ,0 3. porras porras , 4. porras Kaikkien portaiden veroprosentin yhden -yksikön muutoksen kustannus on 4 milj. euroa. Yhden prosentin inflaatiotarkistus pienentää verotuloja 8 milj. euroa. Pääomatuloveroprosentin (30 ) yhden prosenttiyksikön muutos vastaa 8 milj. euroa. Lähde: Valtiovarainministeriö, vero-osasto

42 ,2 29,8 24,8 29, Palkansaajien keskimääräinen tuloverotus Suomessa ja muissa Länsi-Euroopan maissa 2011 A k a v a l a i s t e n t u l o j a k a u m a Esimerkiksi 0 :lla akavalaisista vuositulot ylittävät euroa 3,3 34,3 Kaikkien palkansaajien tulojakauma Vuosiansio 2011, euroa Suomi Muut Länsi- Euroopan maat Kansainvälisessä vertailussa korkeat ja kiristyvät rajaveroasteet näkyvät siten, että pienituloisten palkansaajien verotus Suomessa on eurooppalaisittain kohtuullista, keskipalkkaisella verotus on lähellä eurooppalaista keskitasoa ja keskipalkkaa enemmän ansaitsevia verotetaan varsin ankarasti. Kuviossa vinoneliöt kuvaavat akavalaisten ja kaikkien palkansaajien vuosiansioiden jakaumaa. Muissa maissa ovat mukana Alankomaat, Belgia, Espanja, Iso-Britannia, Italia, Itävalta, Norja, Ranska, Ruotsi, Saksa, Sveitsi ja Tanska; Viro ei ole mukana. 4, 41, Yhden hengen talous Lähde: Veronmaksajat, Kansainvälinen palkkavertailu 2011; Jakaumatiedot: Tilastokeskus, Tulonjakotilasto

43 Palkansaajien tuloveroaste 4 20 e/kk ansaitsevilla Belgia 4, Saksa 42, Italia Itävalta Tanska 38, 38,2 40,2 Suomi Hollanti 3,3 3,1 Ranska Ruotsi 32, 33,8 Espanja Norja Iso-Britannia USA Viro 29, 28, 2,8 2,0 23, Yhden hengen talous, vuositulo euroa Lähde: Veronmaksajat, Kansainvälinen palkkavertailu

44 Koulutus 44 Korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden osuus 2 4-vuotiaista on kasvanut Suomessa 3 vuodessa 23 -yksikköä. Joka viides on kuitenkin edelleen vailla peruskoulun jälkeistä tutkintoa vuotiaista suomalaisista on suorittanut korkea-asteen (ml. alin korkea-aste) tutkinnon. Tällä osuudella Suomi sijoittuu keskivaiheille OECD-maiden joukossa. Opiskelijoiden määrä suhteessa opettajien määrään on noussut yliopistoissa noin Vuonna 200 yliopisto-opintonsa aloittaneista opiskelijoista 48 :lla oli korkeakoulututkinto vuonna 20. Vuonna 200 ammattikorkeakouluopintonsa aloittaneista opiskelijoista 40 :lla oli AMK-tutkinto vuonna 20. Yliopisto-opiskelijoista 1 ja ammattikorkeakouluopiskelijoista 9 kävi töissä vuonna 20. Korkeasti koulutetuista palkansaajista 31 oli vuonna 2011 muussa kuin tutkintoon johtavassa koulutuksessa. Kolmella prosentilla koulutus ei liittynyt työhön tai ammattiin. Lähes joka kymmenes korkeasti koulutettu palkansaaja osallistui työhön liittyvään koulutukseen joko kokonaan tai enimmäkseen omalla ajallaan. Akavalaisten näkemyksiä ammattitaidosta ja itsensä kehittämisestä: 90 kokee, että työnantajien tulisi panostaa enemmän työntekijöiden ammattitaidon ylläpitämiseen ja kehittämiseen. kokee, etteivät työkiireet vaikeuta millään tavoin oman ammattitaidon uudistamista. 30 kokee, ettei itselle sopivaa täydennyskoulutusta ole tarjolla. kokee, että oma osaaminen on vanhentunutta eikä vastaa enää työelämän tarpeita.

45 2 4-vuotias väestö koulutusasteen mukaan henkilöä 0,2 0,3 0, 0, 1 1, Tutkijakoulutus Ylempi korkeakouluaste Alempi korkeakouluaste Alin korkea-aste Keskiaste Perusaste Korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden osuus 2 4-vuotiaista on kasvanut Suomessa 3 vuodessa 23 -yksikköä. Joka viides on kuitenkin edelleen vailla peruskoulun jälkeistä tutkintoa. Lähde: Tilastokeskus

46 Korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden osuus eräissä maissa vuotiaat 2 34-vuotiaat 4-vuotiaat Japani USA Suomi Englanti Norja Viro Irlanti Sveitsi Tanska Belgia Ruotsi Hollanti OECD Espanja Ranska EU21 Saksa Kreikka Itävalta Portugali Italia Turkki Japani Irlanti Norja Englanti Tanska Ranska Belgia Ruotsi USA Hollanti Sveitsi Suomi Espanja OECD Viro EU21 Kreikka Saksa Portugali Itävalta Italia Turkki USA Viro Suomi Englanti Sveitsi Hollanti Japani Norja Ruotsi Tanska Saksa Belgia OECD Irlanti EU21 Ranska Espanja Itävalta Kreikka Italia Turkki Portugali vuotiaista suomalaisista on suorittanut korkea-asteen tutkinnon (ml. alin korkea-aste). Tällä osuudella Suomi sijoittuu OECD-maiden joukossa keskivaiheille. Korkein osuus on Japanissa ( ). Lähde: OECD, Education at a Glance

47 Opiskelijoiden lukumäärä suhteessa opetushenkilöstön lukumäärään 4 Tutkinto-opiskelijat/ opetushenkilöstö Ammattikorkeakoulut Yliopistot 21, 21,3 22,4 22,0 22,0 21, , ,2 13,3 12, Opiskelijoiden määrä suhteessa opettajien määrään on noussut yliopistoissa noin 0 vuosina Lähteet: Opetus- ja kulttuuriministeriön ylläpitämät KOTA-, AMKOTA- ja Vipunen-tietopalvelujärjestelmät

48 Vuosina korkeakouluopintonsa aloittaneiden opiskelijoiden opintojen kulku vuoteen 20 mennessä 48 Yliopisto-opiskelijat yhteensä* Humanistinen ja kasvatusala Yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon ala Kulttuuriala Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala Matkailu-, ravitsemis- ja talousala Luonnonvara- ja ympäristöala Tekniikan ja liikenteen ala Luonnontieteiden ala Alempi korkeakoulututkinto Ylempi korkeakoulututkinto Muu tutkinto Ei tutkintoa, opiskeli yliopistossa Ei tutkintoa, opiskeli muualla Ei tutkintoa (työssä, työtön, muualla) AMK-opiskelijat yhteensä** Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala Humanistinen ja kasvatusala AMK-tutkinto Matkailu-, ravitsemis- ja talousala Yliopistotutkinto/muu tutkinto Yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon ala Ei tutkintoa, amk-koulutuksessa Kulttuuriala Ei tutkintoa, yliopistossa Luonnontieteiden ala Ei tutkintoa, opiskeli muualla Luonnonvara- ja ympäristöala Ei tutkintoa (työssä, työtön, muualla) Tekniikan ja liikenteen ala Vuonna 200 yliopisto-opintonsa aloittaneista opiskelijoista 48 :lla oli korkeakoulututkinto vuonna 20. Vuonna 200 ammattikorkeakouluopintonsa aloittaneista opiskelijoista 40 :lla oli AMK-tutkinto vuonna 20. *Vuonna 200 opintonsa aloittaneet opiskelijat, **vuonna 200 opintonsa aloittaneet opiskelijat Lähde: Tilastokeskus, Koulutustilastot

49 Työssäkäyvien opiskelijoiden osuus 18 vuotta täyttäneistä opiskelijoista Oppilaitos (suluissa kaikkien opiskelijoiden määrä) Lukio (4 000) 29 Ammatillinen koulutus (22 000) Ammattikorkeakoulutus ( ) 9 Yliopistot (19 000) Yliopisto-opiskelijoista 1 ja ammattikorkeakouluopiskelijoista 9 kävi töissä vuonna 20. Lähde: Tilastokeskus, Koulutustilastot

50 Yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen uudet opiskelijat ja suoritetut tutkinnot Yliopistot 00 henkilöä 40 38, ,1 28, 20,9 22,3 23,8 19,2 20,2 19,4 19, 19, 20,2 20,2 20, Ammattikorkeakoulut 00 henkilöä 40 3,9 3,3 3, 3,0 38,2 39, ,4 21,0 21,0 21,8 21,0 21,9 22, Uudet opiskelijat Suoritetut tutkinnot Lähteet: Tilastokeskus, koulutustilastot, Opetusministeriön ylläpitämät AMKOTA- ja KOTA-tietokannat..2012

51 Palkansaajat muussa kuin tutkintoon tähtäävässä koulutuksessa Korkeasti koulutetut * Liittyy työhön tai ammattiin Muu koulutus** Työhön liittyvässä koulutuksessa, 00 henkilöä Yhteensä Alle 3-vuotiaat vuotiaat Yli 0-vuotiaat Kaikki palkansaajat Yhteensä Alle 3-vuotiaat vuotiaat Yli 0-vuotiaat Korkeasti koulutetuista palkansaajista 31 oli vuonna 2011 muussa kuin tutkintoon johtavassa koulutuksessa. Kolmella prosentilla koulutus ei liittynyt työhön tai ammattiin. Kokoaikatyössä olevat palkansaajat; Ne vastaajat, jotka ovat olleet neljän viimeisen viikon aikana kyseisessä koulutuksessa; *) Vähintään alemman korkeakouluasteen tutkinnon suorittaneet; **) Esim. harrastus, autokoulu, ay-koulutus tms. Lähde: Tilastokeskus, Työvoimatutkimuksen 2011 aineisto

52 Työhön liittyvä koulutus työaikana vai omalla ajalla 2 Korkeasti koulutetut * Yhteensä 8 1 Ikä Alle yli Kaikki palkansaajat Yhteensä 88 1 Ikä Alle yli Pelkästään palkallisena työaikana Enimmäkseen omalla ajalla Enimmäkseen palkallisena työaikana Kokonaan omalla ajalla Joka kymmenes korkeasti koulutetuista palkansaajista osallistui työhön liittyvään koulutukseen joko kokonaan tai enimmäkseen omalla ajallaan. Kokoaikatyössä olevat palkansaajat, jotka ovat olleet neljän viimeisen viikon aikana muussa kuin tutkintoon johtavassa koulutuksessa *) Vähintään alemman korkeakouluasteen tutkinnon suorittaneet Lähde: Tilastokeskus, Työvoimatutkimuksen 2011 aineisto

53 Akavalaisten osallistuminen työnantajan kustantamaan koulutukseen vuonna ei osallistunut alle päivää - päivää yli päivää Kaikki Miehet Naiset Ikä Alle Vuonna 2011 yli neljännes akavalaisista ei osallistunut lainkaan työnantajan kustantamaan tai työajalla tapahtuvaan ammatillista osaamista edistävään koulutukseen. 40 akavalaisista osallistui vuoden 2011 aikana koulutukseen alle viitenä päivänä. Lähde: Akavan TNS Gallupilla keväällä 2012 teettämä kysely

54 Akavalaisten käsityksiä omasta koulutustarpeesta 4 Täysin samaa mieltä Jokseenkin samaa mieltä Jokseenkin eri mieltä Täysin eri mieltä Työnantajien tulisi panostaa enemmän työntekijöiden ammattitaidon ylläpitämiseen ja kehittämiseen Työnantajien tulisi panostaa enemmän työntekijöiden ammattitaidon ylläpitämiseen ja kehittämiseen Minulla on hyvät mahdollisuudet saada nykyisessä työssäni ammattitaitoa kehittävää koulutusta Minulla on hyvät mahdollisuudet saada nykyisessä työssäni ammattitaitoa kehittävää koulutusta Työkiireiltäni en ehdi ylläpitämään tai uudistamaan osaamistani tai ammattitaitoani Työkiireiltäni en ehdi ylläpitämään tai uudistamaan osaamistani/ammattitaitoani Tarvitsisin lisäkoulutusta selviytyäkseni hyvin nykyisistä työtehtävistäni Tarvitsisin lisäkoulutusta selviytyäkseni hyvin nykyisistä työtehtävistäni Minulle sopivaa täydennyskoulutusmahdollisuutta ei ole tarjolla Minulle sopivaa täydennyskoulutusmahdollisuutta ei ole tarjolla Osaamiseni on vanhentunut, eikä vastaa työelämän tarpeita Osaamiseni on vanhentunut, eikä vastaa työelämän tarpeita Lähde: Akavan TNS Gallupilla syksyllä 2009 teettämä kysely

55 Yrittäjyys Pää- ja sivutoimisia yrittäjiä ja ammatinharjoittajia on akavalaisesta työvoimasta kuusi prosenttia, noin Heistä reilu kolmannes on naisia. Noin puolet akavalaisista yrittäjistä toimii sosiaali- ja terveysalalla. Akavalaisista yrittäjistä 2 prosenttia on päätoimisia ja 38 prosenttia osa-aikaisia ammatinharjoittajia ja yrittäjiä. Yrittäjyydessä kiinnostaa itsenäinen työ sekä omien unelmien toteutuminen. Merkittävimmät esteet yrittäjyydelle liittyvät taloudelliseen toimeentuloon. Yrittäjyys nähdään luontevana askeleena urakehityksessä tai työllistymisen keinona. Akavalaiset ammatinharjoittajat ja yrittäjät ovat tyytyväisempiä työhönsä kuin akavalaiset palkansaajat. Korkeasti koulutettujen yrittäjien suurimpana haasteena on palkansaajien ja yrittäjien sosiaaliturvan erot esimerkiksi työttömyysturvassa, turvassa sairauden varalta sekä työn ja perhe-elämän yhteensovittamisessa.

56 Akavalaiset yrittäjinä ja ammatinharjoittajina 2012 Maa-, metsä- ja ympäristöala 4 Tekniikka ja luonnontieteet 1 Eri alojen lääkärit 4 Yhteiskunnallinen ja kaupallinen ala 2 Muu sosiaali- ja terveysala 9 Pää- ja sivutoimisia yrittäjiä ja ammatinharjoittajia on akavalaisesta työvoimasta, noin Akavalaisista yrittäjistä ja ammatinharjoittajista kolmannes on naisia. Lähde: Akavan jäsenjärjestöjen ilmoitukset ja Tilastokeskuksen Työvoimatutkimuksen 2011 aineisto

57 Ovatko akavalaiset harkinneet ryhtymistä yrittäjäksi tai ammatinharjoittajaksi viimeisen viiden vuoden aikana? Kaikki Miehet Naiset Ikäryhmä Alle Yli 0 Työnantaja Julkinen Yksityinen Toimiasema Johto- ja esimiestehtävät Asiantuntijatehtävät Opetus-ja kasvatustehtävät Muut tehtävät Kyllä Ei Tuntematon On nykyisin pää- tai sivutoiminen Yrittäjyydessä kiinnostaa itsenäinen työ sekä omien unelmien toteutuminen. Merkittävimmät esteet yrittäjyydelle ovat taloudelliseen toimeentuloon liittyviä. Lähde: Akavan järjestötutkimus

58 Akavalaisten ammatinharjoittajien ja yrittäjien sekä palkansaajien työtyytyväisyys 8 Ammatinharjoittajat ja yrittäjät Palkansaajat Olen toistaiseksi tyytyväinen työhöni 3,20 3,43 Useimpina päivinä olen innostunut työstäni 3,19 3,4 Saan työstäni todellista tyydytystä 3,02 3,3 Pidän työstäni enemmän kuin ihmiset keskimäärin 3,04 3,32 Olen usein kyllästynyt työhöni 2,99 3,2 1,0 1, 2,0 2, 3,0 3, 4,0 Täysin eri mieltä Täysin samaa mieltä Akavalaiset ammatinharjoittajat ja yrittäjät ovat tyytyväisempiä työhönsä kuin akavalaiset palkansaajat. Lähde: Akava & Turun yliopiston kauppakorkeakoulu: Yrittäjyys, työ ja hyvinvointi korkeasti koulutettujen keskuudessa

59 Kuntauudistus 9 Kuntarakenteen uudistaminen on keskeinen osa Suomen hallituksen kuntapolitiikkaa. Uudistuksen tavoitteena on elinvoimainen kuntarakenne, joka perustuu vahvoihin peruskuntiin. Useimmat akavalaiset ovat sitä mieltä, että kuntien vastuulla olevista palveluista tulee olla selkeät laatu- ja tasokriteerit. Akavalaisista suurin osa kannattaa kuntien sosiaali- ja terveyspalveluiden parempaa resursointia. Kuntien tulojen ja menojen tasapainottamisen keinoista akavalaiset suhtautuvat myönteisimmin kuntapalveluiden käyttäjien omavastuumaksujen korotuksiin. Akavalaiset suhtautuvat kriittisimmin kuntien velanoton lisäämiseen ja kunnallisten palveluiden tasossa ja laadussa tinkimiseen. Joka kolmas akavalainen pitää palveluiden heikentämistä huonoimpana keinona tasapainottaa kuntien tuloja ja menoja, joka neljäs velanoton lisäämistä. Noin puolet akavalaisista pitää todennäköisenä, että kuntauudistuksen vaikutuksesta kuntien työntekijöiden mahdollisuudet vaikuttaa omaan työhönsä heikkenevät ja osaamista katoaa kuntatyöpaikoilta. Yli 80 akavalaisista pitää todennäköisenä, että kuntatyöpaikkoja katoaa ja kuntahenkilöstön työmatkat pitenevät kuntauudistuksen seurauksena.

60 Kuntauudistuksen tarpeellisuus ja kunnallisten palveluiden järjestäminen 0 Kuntauudistus Kuntauudistus on tarpeen, on koska tarpeen, suuremmat koska suuremmat kunnat pystyvät tarjoamaan kunnat pystyvät pienemmillä tarjoamaan kustannuksilla pienemmillä kustannuksilla laadukkaammat palvelut Kuntien vastuulla Kuntien olevista vastuulla palveluista olevista palveluista tulee olla tulee selvät olla selvät laatu- ja laatu- tasokriteerit ja tasokriteerit Valtion Valtion pitäisi pitäisi ohjata ohjata kuntien toimintaa nykyistä tehokkaammin tehokkaammin Sosiaali- ja terveyspalvelut Sosiaali- ja terveyspalvelut tulee siirtää tulee pois siirtää kuntien pois kuntien vastuulta vastuulta esim. esim. valtiolle valtiolle Kunnan tulisi olla paremmin resursoitu sosiaali- ja Kunnan tulisi olla paremmin resurssoitu sosiaalija terveyspalveluiden terveyspalveluiden suhteen suhteen Täysin samaa mieltä Jokseenkin samaa mieltä En osaa sanoa Jokseenkin eri mieltä Täysin eri mieltä Useimmat akavalaiset ovat sitä mieltä, että kuntien vastuulla olevista palveluista tulee olla selkeät laatu- ja tasokriteerit. Suurimman osan mielestä kuntien tulisi olla myös paremmin resursoitu sosiaali- ja terveyspalveluiden suhteen. Lähde: Akavan TNS Gallupilla maaliskuussa 2012 teettämä kuntauudistuskysely