Tulevaisuuden ammatit

Transkriptio

1 Tulevaisuuden ammatit Eero Lehto Työelämäosaamisen edistäminen Pirkanmaalla Studia Generalia luentotilaisuus Tampere

2 Suomen ammattirakenteeseen vaikuttavat Kansainvälisen työnjaon muuttuminen paine fyysisen tuotantotyön vähenemiseksi nyt suurimmillaan?? Koulutus- ja terveyspalvelujen luontaisesti hidas tuottavuuskehitys nostaa palvelujen osuutta Väestön ikääntyminen nostaa palvelujen osuutta Tulo- ja varallisuuserot Tasainen tulonjako vähentää fyysisen palvelu- ja tuotantotyön kysyntää

3 Kansainvälistyminen Kansainvälisen kaupan selittää vain 15 % OECDmaiden teollisuuden supistumisesta (ks. Herve Boulhol, CDC IXIS, Flash 1/2004) Kiinan vaikutus länsimainen tekniikka paikallinen koulutus paikallinen palkkataso Aasian tie: Kiina Etelä-Korea Japani Reaalipalkat nousivat Etelä-Koreassa keskimäärin 5,5 % ja Suomessa keskimäärin 1,3 % vuodessa vuosina

4 Nimellispalkkojen kehitys 20 % Korea USA Euroalue

5 Palkkataso Itämeren alueella Tanska Ruotsi Suomi Puola Viro Liettua Latvia

6 Globalisaatio 2015 jälkeen Kiinan teollisuustyöntekijän palkkataso nousee noin 10 % vuodessa, kuitenkin vain 15 % Suomen palkkatasosta Kiinan renminbi revalvoituu ainakin 20 % ja nostaa Kiinan työväen palkat noin 20 prosenttiin Suomen tasosta Koulutetun työvoiman palkat nousevat nopeammin (yli 50 prosenttiin Suomen tasosta) Kiinan kilpailukyky kaventuu moderneissa yksiköissä Energia ja kuljetuskustannukset kallistuvat tuntuvasti Uusia maita: Intia, Vietnam, Indonesia, Filippiinit, AfrikkaLABOUR INSTITUTE

7 Ammattien jako Swytin mukaan (Ira Ahokas, Tutu Publications 4/2002) Fyysinen tuotantotyö (tuotantotyöläiset ja käsityöläiset) Fyysinen palvelutyö (Sairaala-apulaiset, turvamiehet, ravintolan työntekijät, bussikuskit) Henkinen palvelutyö (johtaminen, hallinnolliskaupallinen työ, opettaminen sekä humanistinen, yhteiskunnallinen ja kaupallinen tutkimus) Henkinen tuotantotyö (tuotantoinsinöörit, lääkärit, tekniikan tutkijat (T&K), kirjanpitäjät)

8 Ammattirakenne ja sen muutos Euroopassa (Ira Ahokas, Tutu Publications 4/2002) HP = Henkinen palvelutyö, FP = Fyysinen palvelutyö, HT = Henkinen tuotantotyö, FT = Fyysinen tuotantotyö; HP+HT+FP+FT = 1 HP & HT korkeat Hollanti, Ruotsi HP korkea & HT keskitasoa HP keskitasoa & HT korkea HP & HT keskitasoa HP korkea & HT matala HP & HT nousseet, mutta keskitason alapuolella HP & HT jääneet pieneksi Iso-Britannia Saksa, Suomi, Tanska Belgia, Irlanti, Italia, Itävalta Kreikka, Portugali, Ranska Espanja, Latvia, Puola, Slovenia, Tsekki, Viro Bulgaria, Liettua, Romania, Slovakia, Turkki, Unkari

9 Osaamisintensiivisten toimialojen kehitys (Olli Poropudas, Opetusministeriön julkaisuja, 2004:17) Osaamisintensiivisiä toimialaoja mm. metalliteollisuus (pl. perusmetalli), kemiallisten tuotteiden valmistus merkittävä osa palveluista pl. kauppa ja liikenne) osaamistoimialojen työllisyys kasvoi henkilöllä henkilöön Kasvu alitti OPM:n ennusteen

10 Osaamisammattien kehitys (Olli Poropudas, Opetusministeriön julkaisuja, 2004:17) Osaamisintensiivisiä ammatteja ovat korkeakoulutuksen vaativat ammatit osaamisammattien työllisyys kasvoi :sta henkilöön Poistuma huomioon ottaen puolet avautuvista työpaikoista avautuu osaamisammateissa. Osaamisammateissa avautuu 2020 mennessä uutta työpaikkaa Koulutusjärjestelmä ei pysty tuottamaan riittävästi henkilöitä osaamistyöpaikkoihin

11 Ajankohtainen suhdannetilanne Työllisyys lisääntynyt ja työttömyys alentunut Erityisesti Länsirannikolla pulaa metallin ammattityövoimasta Nuoret reagoivat viiveellä Koulutuspaikkoihin vaikuttaminen

12 Beveridge- käyrä Avoimien työpaikkojen aste, % Työttömyysaste, %

13 Koulutuspolitiikka Koulutus sivistystä vai arvonlisää Taloudelliset vaikutukset mikro vs. makro Makro Panosten ero selittää kasvueroja vähän Muita selityksiä: Instituutiot tutkimusmenetelmät kuitenkin kyseenalaisia

14 Mikro: koulutus ja yksilö Koulutuksen yksilöllinen tuotto hyvä koulutus ja palkkaero Paradoksi Makrotaloudellinen tuotto alhainen Jos näin on, koulutus on pelkkä signaali koulutus ei ansaitse julkista tukea Näin ei välttämättä ole

15 Koulutustason kasvusta valtaosa johtuu pelkän perusasteen tutkinnon suorittaneiden osuuden laskusta 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % Lähde Pekkala % Ei perusasteen jälkeistä koulutusta Toinen aste Kolmas aste

16 Työttömyysaste koulutustasoittain

17 Tulot koulutustason mukaan vuonna 2003, miehet Vuosipalkka, euroa Miehet Perusaste Keskiaste Alempi korkea-aste Ylempi korkeakouluaste

18 Kansainvälinen koulutustasokilpailu Kilpailu korkean teknologian työpaikoista Kilpailu T&K:n sijoittumisesta Kompensaatiota Suomen syrjäisyydelle (sijainti ja kieli) Huiput versus tasaisuus

19 Koulutustaso eri maissa Suomi Portugali Kreikka Itävalta Irlanti Hollanti Tšekki Unkari perusaste keskiaste ko rkea -as te

20 Koulutustaso eri maissa Suomi Ruotsi Norja Tanska Viro Latvia Liettua Puola perusaste keskiaste korkea-aste

21 Koulutustaso eri maissa S uo mi S aksa Ranska UK Italia Espanja US A Japani perusaste keskiaste ko rke a -a s te

22 Suomalaisten osaamistaso kv. vertailussa Finland Sweden Germany Norway Denmark Source: International Adult Literacy Survey (IALS), 1994, 1996 and 1998.

23 Koulutustason ja BKT/asukas suhde USA IRL NO I A E NL D F DK UK FIN S JPN P EL HU CZ PL 5000 LV EE LT Koulutusindeksi

24 Insinöörikoulutuksessa amk-uudistuksella ei mitään vaikutusta työmarkkinoilla Tekniikka (mean) tulot suorvuosi Koulu AMK Opisto Yliopisto

25 Sairaanhoitajien asemassakaan ei muutosta (mean) tulot Sos. ja terv suorvuosi Koulu AMK Opisto Yliopisto

26 Sen sijaan tradenomit pärjäävät selvästi merkonomeja paremmin (mean) tulot Kauppa suorvuosi Koulu AMK Opisto Ylipisto

27 Tutkinnon koulutustason mukaan Tekniikan, kaupan ja sosiaalija terveysalan tutkinnot Koulu Opisto AMK Yliopisto

28 Ammattikorkeakouluista valmistuneet Luonnonvara-ala Hallinnon ja kaupan ala Sosiaali- ja terveysala Humanistinen ja kasvatusala Tekniikan ja liikenteen ala Matkailu-, ravitsemis- ja talousala Kulttuuriala

29 OPM:n (Olli Poropudas) arvio eri ammattien määrän kehityksestä Maa- ja metsätaloustyö Teollinen työ Rakennustyö Liikennetyö Kaupallinen työ Yhteiskunnallinen palvelutyö Tekninen johto- ja asiantuntijatyö Talouden ja hallinnon johto- ja asiantuntijatyö Kulttuurityö Toimistotyö Tietoliikennetyö -4000

30 Joko koulutuksen kasvussa on tullut raja vastaan? Vaaditaanko nykyisessä työtehtävässänne enemmän vai vähemmän kuin peruskoulutus edellyttäisi? (Aikuiskoulutustutkimus 2000) Ylikoulutettu Koulutusta vastaava Alikoulutettu Ei osaa sanoa Kouluaste Opistoaste Ammattikorkea Alempi/ylempi korkeakoulututk Kaikki yhteensä

31 Ylikoulutustako Väitettä voidaan perustella koulutuksen makrovaikutusten heikkoudella Yksilö voi arvioida olevansa ylikoulutettu Koulutus kuitenkin välttämätön edellytys tuottavuuden nostolle Mutta eikö dynaaminen kehitys tarvitse tätä ylikoulutuksen aikaansaamaa väljyyttä