Hoitoketjupäivitys 2013 Hirsso Pth-yksikkö

Koko: px

Aloita esitys sivulta:

Download "Hoitoketjupäivitys 2013 Hirsso Pth-yksikkö"

Lauri Mäkelä
8 vuotta sitten
Katselukertoja:

1 Hoitoketjupäivitys 2013 Hirsso Pth-yksikkö

2 Mihin keskitytään? KYTKE-mallit juurrutettava Kipuoire palveluihin hakeutumisen taustalla Lihavuuden ehkäisy ja hoito Sekä ikääntymisen kohdalla ehkä syytä palata matalaenergisten murtumien ehkäisyyn Kuntoutuksen ja sosiaalityön osuus kuvattava pikkuhiljaa kaikkeen kuntoutuksen toimijoiden yhteistyötä on lisättävä

Lihavuuden ehkäisy ja hoito Sekä ikääntymisen kohdalla ehkä syytä palata

3 MM näihin ongelmakohtiin Kytkeessä haettiin/saatiin malleja: Potilaiden osin epäselvät hoitolinjat Tiedonkulun ongelmat ESH keskeisyys Hoitoketjun toiminta puutteellista Konsultaatiotoiminta ei ole selvästi määritelty Sosiaalitoimi irrallaan potilaan hoidosta Järjestöjen hyödyntäminen sattumanvaraista Mitä tapahtuu kytke-hankkeen loputtua? : toiminta uutta aiempaan verrattuna, pitäisi vapauttaa resurssia esh:ssa- mistä?kohdentaminen vaikeaa, peittyykö lisääntyneen syövän hoidon tarpeen alle? E Rahko

potilaan hoidosta Järjestöjen hyödyntäminen sattumanvaraista Mitä tapahtuu kytke-hankkeen loputtua?

5 Hoito; lyhytinterventio Kohderyhmä BMI kg/m2 tai yli Ei lihavuuteen liittyviä sairauksia potilaalla ei ole motivaatiota muuhun Tavoite tietoisuuden lisääntyminen lihavuuden ja sairauksien välisestä yhteydestä sekä laihdutuksen hyödyllisyydestä laaditaan hoitosuunnitelma Toimijat kaikki terveydenhuollon työntekijät Seuranta perusterveydenhuollon asiointikertojen yhteydessä

sairauksien välisestä yhteydestä sekä laihdutuksen hyödyllisyydestä laaditaan hoitosuunnitelma

6 Perusperiaatteet Potilas/asiakas tarpeineen keskiössä Kehittämistoiminnassa tavoite tehdä fiksuja prosesseja potilaan ja henkilöstön kannalta järkevällä tavalla Kaikki osallistuvat Vastuu on jokaisella johdosta ruohonjuuritasolle Tehdään kevyitä pilotteja; jos onnistuvat niin juurrutetaan käytäntöön ilman pitkiä projekteja

tavalla Kaikki osallistuvat Vastuu on jokaisella johdosta ruohonjuuritasolle

7 Organisaatiot vs asiakas Nyt kehittäminen lähtee organisaatioiden näkökulmasta, rahan ja ajan säästäminen ohjaa puhutaan ammattilaiskäyttöliittymän kehittämisestä Asiakkaan tarpeet ei ainakaan vielä ole etulinjassa puhutaan epikriisin sähköisyydestä organisaatioiden välillä, mutta potilas saa epikriinsä edelleen postin kuoreen laittamana kotiin kannettuna

tarpeet ei ainakaan vielä ole etulinjassa puhutaan epikriisin sähköisyydestä

8 Juurrutusmalleja Työryhmän tulos Terveysporttiin? Paikallisiin olosuhteisiin sovittaminen jää tekemättä Alueellinen koulutuspäivä? Ok, mutta erityisesti lääkäreiden osallisuus pitää varmistaa formaattia muuttamalla. Työpaikkakoulutus? Hyvä, mutta erityisesti johdon panos tarvitaan toteutumisen varmistamiseksi Täydennyskoulutus? Ok, toteutuminen satunnaista ja keskittyy ehkä enemmän mediaseksikkäisiin aiheisiin Kohdennettu hoitoketjukoulutus videovälitteisenä (nauhoitus+)? Aloitetaan, osallistumismahdollisuus kaikilla pth ammattiryhmillä

Hyvä, mutta erityisesti johdon panos tarvitaan toteutumisen varmistamiseksi Täydennyskoulutus?

9 Kuntoutus kokonaisuus ketjuissa Kuntoutusasiakkaita luukutetaan Kuntien kuntoutuksen asiakasyhteistyöryhmät toimivat/eivät toimi? Julkisissa tilaisuuksissa syytellään eri organisaatioita yhteistyökyvyttömyydestä Lääkärinlausuntojen laatu kirjavaa Jokainen taho kehittää omia prosessejaan informoimatta muita tahoja-> sama kuntoutuja saattaa olla yhtä aikaa monen eri toimijan prosessissa-> resurssien hukkaamista

Julkisissa tilaisuuksissa syytellään eri organisaatioita yhteistyökyvyttömyydestä Lääkärinlausuntojen

10 Miten muutos? Toisen työn ymmärrys ja verkostojen hallinta Työvoimahallinto, kuntoutuksen asiantuntijat, pth, esh, tth, yks sektorit, vakuutuslaitokset yhteen Yhteiset koulutukset/seminaarit Viranomaislinjat Potilastietojärjestelmiin kuntoutusta koskeva rakenne Asiaa käsitelty jo alueellisessa kuntoutuksen yhteistyöryhmässä eli virittelyssä

asiantuntijat, pth, esh, tth, yks sektorit, vakuutuslaitokset yhteen Yhteiset

11 Miten tekniikka muuttaa käytäntöjä? - vapaata ideointia

12 Esimerkkinä: Korvalapsi lähetekriteerit Otiitteja vähintään 4/6 kk tai 5/12 kk. Selvät ylähengitystieobstruktion oireet (iso kitarisa, isot nielurisat) Erite välikorvassa yhtäjaksoisesti 3 kk:n ajan. Jos riittävät tiedot ilmenevät ko. lomakkeista, voidaan toimenpideaika antaa suoraan (useimmiten korvaklinikan päiväkirurgiaan) Yleislinjana on, että päätös toimenpiteestä tehdään lähettävässä yksikössä eikä erillisiä arviointikäyntejä OYS:n KNK-poliklinikalla suoriteta kuin erityistapauksissa.

13 Suoralähete Vanhemmat tekee Hyvä, strukturoitu lähete voi olla riittävän informatiivinen kysytään oikeita asioita eli arjen pärjäämistä (uni, liikkuminen, syönti, imeminen, puheen edistyminen, kuuleeko normaalin puheen, leikkiminen), otometrivastaus mukana Aidosti asiakaslähtöinen Säästää resursseja; liimakorva vaikea dg, yli puolesta putkitetuista on ollut kuiva korva Vastaus valinnanvapauden haasteisiin siinäkään ei hoidon tarpeen arvio-vaade lopu

leikkiminen), otometrivastaus mukana Aidosti asiakaslähtöinen Säästää resursseja; liimakorva vaikea dg, yli

14 Huono kuulo, indikaatiot lähetteeseen Potilaan elämää häiritsevä kuulon heikkeneminen Ohjeellisena rajana aikuisilla puhealueen keskiarvo paremmassa korvassa db HL (0.5 4 khz) Lapsilla ja vaativissa kuulemistilanteissa olevilla aikuisilla rajana 20 db HL (0.5 4 khz)

keskiarvo paremmassa korvassa 30 40 db HL (0.

15 Suoralähete? Kyllä ihminen huomaa, jos kuulossa häiriöitä Eriö ei testaa arkea, ympäröivän hälyn aiheuttamaa erittelytarvetta ja sen ongelmia. Tekniikkaa helposti saatavissa

16 Hoitoketjun tavoitteista tärkeimmät kysymykset ovat: Asiakkuusstrategian valinnan toteutuminen Asiakkaan osallistumisen toteutuminen Asiakkaan tavoitteiden toteutuminen Ammattilaisten asennemuutos Hoitoketjun saumattomuus ja jatkuvuus Tiedonkulku

osallistumisen toteutuminen Asiakkaan tavoitteiden

17 Mikä on asiakkaan rooli hoitoketjussa? Pärjääjä tutustuu omahoitoa tukeviin portaaleihin kuten järjestöjen sivut, Omahoito, Terveyskirjasto, Palvelutori, Terveysvalmennus Kaiken tiedon haltuunotto edellyttää voimavaroja ja osaamista Jos onnistuu, niin hoitaa vaivansa pääsääntöisesti keveillä palveluilla käyntien sijaan tilalle siis muita tuki- ja yhteydenpitokeinoja. Jos tarvitsee vo:a niin hoitaa varauksen itse

Palvelutori, Terveysvalmennus Kaiken tiedon haltuunotto edellyttää voimavaroja ja osaamista Jos

18 Entä jos ei kykene? Voidaan hoitaa yhdessä, sovitut ajanvaraukset Joskus tarvitaan omahoitaja, joka kontaktoi ja huolehtii seurannan toteutumisesta aikataulutuksineen. Tarvitsee siis tukea ja hoidon koordinointia

19 Kyseessä siis asiakassegmentointi. Tarpeeseen perustuva. Kuka tunnistaa asiakkuuden laadun? Onko tähän asti vastaanotolle käynyt pärjääjä, ei tukea tarvitseva?

20 Yhteistyön kehittämiseksi tarvitaan mm. yhteisesti sovittuja pelisääntöjä ja niiden noudattamista PTH-yksikön rooli on koordinoida hyvinvointiketjuja, jotka ovat keino kehittää ja muuttaa toimintatapoja ja lisätä toimijaisuutta terveydenhuollon ulkopuolelta (muistuttaa, sparrata) Tarvelähtöisyys, kehittämisnäkökulma, pääpaino juurruttamisessa Hyväksytään vain, jos Tehdään yhteistyössä pth, sos.,esh, järjestöt, asiakkaat ym. asianosaisten kanssa Tehdään moniammatillisissa työryhmissä Työryhmä laatii myös koulutus- ja arviointisuunnitelman Hoitoketju on sekä esh:n että pth:n (ja kuntalaisen) saavutettavissa: Lääkärin tietokannat / Hoitoketjut entäs kuntalainen?

toimijaisuutta terveydenhuollon ulkopuolelta (muistuttaa, sparrata) Tarvelähtöisyys, kehittämisnäkökulma, pääpaino juurruttamisessa Hyväksytään vain, jos Tehdään

21 Valtakunnallisista suosituksista terveyskeskusten talon tavaksi (väitöskirja L Lehtomäki) Kiireinen työ ja suositusta suuri määrä vaikeuttaa käyttöönottoa Suositusten valmistelussa tulee olla riittävä perusterveydenhuollon näkemys (vrt kiintiöhenkilö) Suositukset tulisi olla sähköisesti koko henkilökunnan käytössä Talon tavan syntyminen edellyttää moniammatillista työotetta Koulutus yksin ei ole riittävä menetelmä käyttöönotossa Yksintyöskentely estää talon tavan syntymistä Potilaiden suositustietoisuus voisi edistää suositusten käyttöön ottoa

22 Vaikuttavuus? Mitä mitata? Strategista linjojen onnistumista? Lakisääteisiä velvoitteita? Laatua? Työn sisältöä? Potilastyytyväisyyttä? Haittatapahtumia? Rahan kulua? Potilasmääriä? Diagnooseja? Henkilöstöä?

23 Strategiaa on myös se, että sovitaan, mitä hoitoketjuja tarvitaan, esim voi vahvistaa suunnitelman seuraavan vuoden aikana laadittavista hoitoketjuista

24 Miten asiakas ottaa passiivisen roolin sijasta aktiivisen roolin? Miten ammattihenkilö luopuu auktoriteetista?

Samankaltaiset tiedostot

Saattohoito PPSHP:ssa STM:n tavoitteiden tasolle

Saattohoito PPSHP:ssa STM:n tavoitteiden tasolle Kytke-hankkeen toimintamallit ja OYS:n palliatiivisen yksikön suunnittelu Eeva Rahko LT, syöpätautien ja sädehoidon erikoislääkäri Palliatiivisen lääketieteen