Opiskelijat tarvitsevat myös hyvin käytännönläheistä neuvontaa siitä, miten etsiä harjoittelupaikkoja ja miten harjoittelupaikkaa haetaan.

Transkriptio

1 Kooste pienryhmäkeskusteluista: Harjoittelu ulkomailla Miten opiskelijoita ohjataan toiminnan piiriin ja ajoitus Keskusteluissa korostettiin hopsauksen merkitystä. Hopsauksessa tulisi aina keskustella myös kansainvälisestä työharjoittelusta ja siitä, mihin kohtaan opintoja se olisi suositeltavaa sijoittaa. Varsinkin maisteriohjelmissa on tiukat aikaraamit, jolloin on tärkeää, että löydetään ajankohta kansainväliselle harjoittelulle. Opiskelijat tarvitsevat myös hyvin käytännönläheistä neuvontaa siitä, miten etsiä harjoittelupaikkoja ja miten harjoittelupaikkaa haetaan. Kaikissa harjoitteluissa ei toteudu rehtorin suositus siitä, että harjoittelusta opiskelijan tulisi saada 5op/kk. Esteitä Tiedekunnissa on erilaisia käytänteitä työharjoittelussa, jolloin esimerkiksi maisteriohjelmien eri tiedekunnista tulevilla opiskelijoille on erilaiset säännöt työharjoittelun suhteen. Myös ulkomailla ja Suomessa tapahtuvan harjoittelun käytännöissä on eroja. Keskusteluissa nousi selkeää tarvetta prosessien ja käytänteiden samankaltaisuuteen. Esille nousi myös toiveita siitä, että kansainvälistä työharjoittelua hoitaisivat ne henkilöt, jotka vastaavat kotimaisesta harjoittelusta. Kansainvälisen työharjoittelun esteiksi opiskelijan näkökulmasta mainittiin myös harjoitteluun myönnettävien apurahojen pienuus, etäopiskelu mahdollisuuksien puutteet sekä se, että kansainvälisestä harjoittelusta saa liian vähän opintopisteitä. Kotikansainvälistymisen eri muodot Miten opiskelija ohjataan ja kuka ohjaa tämän nimenomaisen kv. toiminnon piiriin? Keskustelimme ensin amanuenssien ja Hops-ohjaajien roolista, mutta aika pian keskustelu eteni siihen suuntaan, että itseasiassa tämä on kaikkien asia. Opettajien rooli erilaisten ja uusien kansainvälistymistä tukevien toimintamallien (opetusmenetelmien ja esim. yhteisprojektien) toteutuksessa on välttämätöntä. Toisaalta edelleen esim. Hops ohjaajat ovat avainasemassa siinä, että he voivat suositella opiskelijoille yksilöllisesti erilaisia kursseja / tapoja / ohjelmia toteuttaa kotikansainvälistymistä. Keskustelimme paljon yksittäisen opettajan roolista ja vastuusta. Todettiin, että meillä on paljon henkilökuntaa, joka jo toteuttaa kansainvälistymisen tukemiseen tähtääviä asioita, mutta ovatko opiskelijat tietoisia (tai opettaja itsekkään aina) siitä, että mitä he oikeastaan juuri silloin oppivat ja opettavat. Keskustelimme siis myös siitä, että voidaanko jokaisen opettajan olettaa olevan tietoisia / innostuneita / osaavia ottamaan kotikansainvälistymistä osaksi omaa opetustaan ja ohjaustaan.

2 Toivottiin jonkinlaista työkalupakkia, joka olisi tarvittaessa saatavilla (esim. opettajille tai hops -ohjaajille), jonka avulla opiskelijaa voitaisi ohjata huomaamaan, reflektoimaan jne. erilaisia kotikansainvälistymisen muotoja ja taitoja. Toisaalta todettiin, että tarvitaan aivan oma opintojaksonsa, jossa näitä asioita käydään läpi, jolloin asia ei jää yksittäisen opettajan vastuulle. Tästä esimerkkinä nostettiin kielikeskuksen järjestämä Fundamentals kurssi (XYHX003), josta ollaan räätälöimässä myös 2 op monimuotokoulutuksena toteutettavaa kokonaisuutta vaihtoon lähteville (Pilotti vuoden aikana) sekä uusimuotoisten viestintä- ja kieliopintojen mahdollisuudet työkalujen rakentumisen paikkana. Mikä on optimaali ajoitus tälle kansainvälistymisen muodolle? Todettiin, että kokonaisuudessaan tätä aihetta ei voi hoitaa yhdellä kurssilla tai opintojaksolla, vaan teeman tulisi olla opintoja läpäisevä prosessi. Todettiin, että opiskelija tarvitsee myös työkaluja kertyvän osaamisen dokumentointiin ja todentamiseen. Esimerkkinä nostettiin E-portfolio, jonka mahdollisuuksia kannattaisi kartoittaa lisää. Hyvät käytännöt ja yksi tai kaksi keskeisintä ongelmaa Hyviä olemassa olevia käytäntöjä mainittiin, esimerkiksi kurssit, joissa opettajat ovat integroineet kansainvälistymisen teemoja toiseen aiheeseen / oman alan sisältöihin. Toisaalta kurssit, joilla eri ryhmien opiskelijat (esim. kv-maisteriohjelmien opiskelijat / vaihto-opiskelijat ja suomalaiset tutkinto-opiskelijat) olivat samoilla kursseilla ja opetusmenetelmät tukivat yhdessä tekemistä ja ryhmäytymistä (tutustumista erilaisiin opiskelijoihin). Ongelmina nostettiin esille opettajien ja muun henkilökunnan vieraalla kielellä toimiseen liittyvään arkuuden / kuormittavuuden puitteissa (nämä myös opiskelijoiden haasteita) tai ylipäänsä tietämättömyyden kansainvälistymistaitoihin liittyen. Todettiin, että yliopistolla on esimerkiksi TACE- vieraalla kielellä opettamisen tukemiseen tähtäävä henkilöstökoulutus, mutta että tämä ei sovellu kaikille (ei tilaa kursseilla / suoritustavat eivät sovellu tms.). Hyvistä käytännöistä nostettiin esille vielä opiskelijoiden mahdollisuudet siirtyä tavallisesta tutkinto-ohjelmasta myös saman tiedekunnan / laitoksen KV-maisteriohjelmaan. Kaikkiaan todettiin, että riippuen maisteriohjelmasta, mukaan mahtuisi entistä enemmän myös suomalaisia opiskelijoita. Tässä erityisesti toivottiin aktiivista otetta laitosten HOPS-ohjaukselta. Myös ainejärjestöjen aktiivinen rooli laitoksilla kotikansainvälistymisen edistäjänä nostetiin esille hyvänä esimerkkinä toimivasta mallista. Kielten laitoksen opiskelijajärjestö esimerkiksi on erittäin aktiivinen tämän asian puitteissa. Lisäksi mainittiin alumninen ja kansainvälisten dosenttien hyödyntäminen kotikansainvälistymisen edistämisessä. Kaikkiaan keskeisin huoli oli kansainvälistymistaitojen ja kotikansainvälistymisen näkyväksi tekeminen sekä opiskelijoille että laitosten henkilökunnalle sekä myös mahdollisen kertyneen osaamisen todentaminen ja osoittaminen.

3 Vaihtojakso ulkomailla Miten opiskelijoita ohjataan toiminnan piiriin Perusedellytyksiä: - OPSn rakenne mahdollistaa (jopa pakottaa) ulkomaan jakson. - Ulkomaan jakson toteutustavat kirjoitetaan auki (milloin mahdollista suorittaa, miten korvaavuudet jne) - Vaihtopartnerien valinta ja ajoittainen arviointi sen perusteella, miten hyvin ne tarjoavat opiskelijoillemme soveltuvia kursseja oikealla opintotasolla Hyviä käytänteitä: - riittävästi vapaavalinnaisia opintoja, mikä mahdollistaa ulkomaan kurssien hyväksiluvun - tutkintoon sisällytetään lukukausi, jolloin ei pakollisia kursseja ja ohjataan vaihto ko. lukukaudelle - vapaavalinnaiset koodataan näkyvästi, jolloin opiskelijan on helppo poimia ne kurssien joukosta ja sisällyttää HOPSiinsa - kv-valmiuksien pohtiminen HOPS-ohjauksen yhteydessä (yhdessä kv-yhdyshenkilön kanssa), huomio: miten huomioidaan HOPS-ohjaajien koulutuksessa Ajoitus - jokainen oppija on erilainen: kaikille ei ole ehkä yhtä ideaalia ajoitusta ulkomaan jaksolle > tutkinnon pitäisi mahdollistaa ulkomaan jakson suoritus joustavasti eri vaiheissa - oppiaineissa voisi kuitenkin olla suositus ulkomaan jakson ajankohdasta, joka tiedossa jo opintojen alusta lähtien - ulkomaan jakso ei välttämättä mahdu maisteriohjelmiin, ellei vaihtopartnerit ole strategisesti valittuja, jolloin partneriyliopistosta olisi riittävän samanlaisia (suorat korvaavuudet mahdollistavia) kursseja - osaamistavoitteiden ja toteutustapojen tulisi olla riittävän laajoja, mikä mahdollistaa ulkomaisten opintojen hyväksiluvun, vaikka kurssien sisältö tai toteutustapa ei olisikaan yksi-yhteen - hyvä käytänne: hyväksiluku keskitetään laitoksella / tiedekunnassa yhdelle henkilölle yksittäisten opettajien sijaan > kokemuksia siitä, että joustavoittaa hyväksilukua Lyhytjaksot ulkomailla Miten opiskelijoita ohjataan toiminnan piiriin Kv. palvelut tiedottaa tällä hetkellä hyvin rajallisesti yhteistyöyliopistojen (JY-tason kumppanuudet) kesäkouluista, vaikka niitä on paljon tarjolla, koska niihin ei pystytä myöntämään matka-apurahoja; poikkeuksena Nordic Centre in India verkoston kesäkurssit, joihin kv. palvelut myöntää rahallista tukea, sekä Nordlys Express.

4 Yleensä tiedekunnan kv-koordinaattori antaa neuvontaa myös lyhyistä ulkomaanjaksoista ja kesäkouluista. Lyhytjaksoista olisi hyvä saada tietoa myös HOPSaajille. Joissakin tapauksissa lehtori / professori vastaa ulkomailla toteutettavan intensiivikurssin järjestelyistä ja opiskelijoiden rekrytoimisestä kurssille (näin erityisesti johonkin ulkopuolisen rahan hankkeeseen, kuten FIRST tai NORDPLUS, sisältyvien intensiivikurssien kohdalla) Osa tiedekunnista (ainakin ITK ja JSBE) sekä laitoksista kokoaa verkkosivuilleen opiskelijoille tietoja yhteistyösyliopistojen järjestämistä kesäkouluista -> tällöin hyvä merkitä selkeästi näkyville mahdolliset kurssimaksut. ITK myöntää pieniä matka-avustuksia kesäkouluun lähteville opiskelijoilleen. Ajoitus Lyhyen ulkomaanjakson ajoituksen sopivuus ei ole yhtä kriittinen tekijä kuin koko lukukauden tai lukuvuoden mittaisen jakson kohdalla. Oikea ajoitus riippuu suoritettavien opintojen tasosta ja sisällöistä. Sijoittumista kandivaiheeseen puoltaa se, että lyhytjakso voi innostaa opiskelijan hakeutumaan pidempiaikaiseen vaihtoon, mikä on ajallisesti vielä mahdollista. Sijoittumista maisterivaiheeseen puoltaa suurempi joustavuus sisällyttää opintoihin kurssi, joka ei kuulu sisällöltään kotitiedekunnan tarjontaan. Myös lyhyen jakson (esim. kesäkurssi tai muu intensiivikurssi ulkomailla) hyväksi lukuun on tärkeä kiinnittää huomiota ennen opiskelijan ulkomaille lähtöä! OPSeihin tulisi mahdollisuuksien mukaan sisällyttää opintojaksoja, jotka on kuvattu väljästi (esim. Opintojakso X tai muu soveltuva kokonaisuus). Esteitä, hyviä käytänteitä sekä yksi konkreetti aloite Lyhytjaksoja (kesäkurssit, intensiivikurssit ym.) ulkomailla on hyvä markkinoida opiskelijoille yhtenä kansainvälisen liikkuvuuden ja kansainvälistymisen muotona muiden joukossa. Suurimmat esteet laitosten toteuttamille kansainvälisille intensiivikursseille ovat ulkopuolisen rahoituksen puute (mm. intensiivikurssit omana hankemuotonaan eivät ole enää Erasmus+ ohjelmassa mukana) sekä hankkeiden suunnittelun ja toteuttamisen edellyttämä suuri työmäärä. Opettajan tulisi pystyä sisällyttämään intensiivikurssin suunnittelun ja järjestämisen edellyttämää työmäärää osaksi työsuunnitelmaansa, mutta tämä ei ole aina mahdollista. Lyhytjakson täydentäminen etäopinnoilla: opiskelija voi joissakin tilanteissa jatkaa intensiivikurssin aikana alkanutta opiskeluaan yhteistyöyliopistossa suorittamalla etäopintoja. Yhteisesti toteutettavan lyhyen intensiivikurssin laajuutta ja vaikuttavuutta on mahdollista lisätä virtuaalisilla opinnoilla ennen ja/tai jälkeen kurssin (virtuaaliset ennakkotehtävät ja kurssin jälkeen suoritettavat loppusuoritteet). Yliopiston kansainvälisten asioiden valmisteluryhmä linjasi kokouksessaan että kv. palvelut voi valmistella yhdessä pienen työrukkasryhmän kanssa esityksen hakuprosessiksi, jossa yliopiston kv. liikkuvuusmäärärahasta myönnetään osarahoitusta laitosten kansainvälisille intensiivikursseille, jotka suunnitellaan ja toteutetaan yhteistyössä ulkomaisen partneriyliopiston kanssa. Aloitteesta keskusteltiin jokaisessa ryhmässä. Esille nousseita ideoita ja kysymyksiä:

5 - tuetaanko vain kandi- ja maisteritason intensiivikursseja vaiko myös tri-tason? -> suurin asiaa kommentoineista linjaisi pilotointivaiheessa tri-tason kurssit pois, koska olettivat, että riittävän suurta ryhmää samasta teemasta kiinnostuneita tri-opiskelijoita voi olla vaikea löytää yksittäisestä laitoksesta - yksi valintakriteeri voisi olla kurssin hyväksi luettavuus (OPS:sta löytyy paikka kurssille), mutta myös yhteistyöyliopiston erityisosaamista tulisi voida hyödyntää -> kurssi voisi olla advanced versio jostakin JY:n OPS:n opintojaksosta - keskusteltiin lyhytjakson vaikuttavuudesta opiskelijan kansainvälisten valmiuksien kehittymiselle ja siitä, pitäisikö sillekin määritellä osaamistavoitteet samaan tapaan kuin lukukauden mittaiselle ulkomaanjaksolle: todettiin, että ulkomailla opiskelun kesto ei yksinään ole tae sen vaikuttavuudesta. Myös lyhytjaksoon voi kytkeä reflektointia ja jakson annin ja opittujen taitojen analysointia esim blogin avulla. Rahallista tukea saaneet opiskelijat voidaan myös velvoittaa järjestämään muille opiskelijoille info- ja rekrytointitapahtuman seuraavalla intensiivikurssille, mikä voisi korvata perinteisen kirjoitettavan raportin. Keskusteltiin myös mahdollisuudesta myöntää yliopiston tasolla opiskelijoille matka-apurahoja oman alan kesäkursseille osallistumiseen. Tässä ongelmaksi saattaa muodostua selkeiden valintakriteerien määritteleminen (tuleeko opiskelijan perustella, miksi ei halua tai pysty osallistumaan pidempiaikaiseen ulkomailla opiskeluun?) mahdollisesti hyvinkin suurelle hakijamäärälle.