TAUSTAMUISTIO - KIPSIMESTARIN ERIKOISAMMATTITUTKINNON PERUSTEET 2012

Transkriptio

1 Aira Rajamäki/AMTU TAUSTAMUISTIO - KIPSIMESTARIN ERIKOISAMMATTITUTKINNON PERUSTEET 2012 Uudistustyön tarkoitus Kipsimestarin erikoisammattitutkinnon aikaisempi tutkinnon peruste oli vuodelta Se kaipasi työelämän kehityksen ja koulutuspoliittisten linjausten mukaista rakenteellista ja sisällöllistä uudistusta. Immobilisaatiohoidon osaamista tuotetaan nyt sosiaali- ja terveysalan perustutkinnon ensihoidon koulutusohjelmassa/osaamisalassa, perustutkinnon valinnaisessa tutkinnon osassa Kipsaaminen ja erilaisten tuentatekniikoiden käyttö immobilisaatiohoidoissa, vuonna 2011 valmistuneessa kipsausalan ammattitutkinnossa ja kipsimestarin erikoisammattitutkinnossa. Immobilisaatiohoidon osaamisvajetta (vrt. hoitovirheiden määrä) on raportoitu terveydenhuollon työelämästä jo pitkään. Kipsimestarin erikoisammattitutkinto soveltuu hyvin terveydenhuollon ammattilaisten ammatilliseksi lisäkoulutukseksi vastaamaan alan vaativimpaan osaamistarpeeseen. Kipsimestarin erikoisammattitutkinnon perusteet on laadittu kolmikantaisessa asiantuntijatyöryhmässä, jossa on ollut mukana myös lääketieteen (ortopedian ja traumatologian) erityisasiantuntemus. Ennen hyväksymistä tutkinnon perusteet olivat lausuntokierroksella. Palaute oli varsin myönteistä. Lausuntopalautteet on otettu mahdollisimman tarkoin huomioon luonnosta viimeisteltäessä. Kipsimestarin erikoisammattitutkinnossa vaaditaan suoritukset kolmesta pakollisesta tutkinnon osasta: Ammatillinen toiminta immobilisaatiohoidon toimintaympäristöissä, Immobilisaatiohoitotyö ja Immobilisaatiohoitotyön kehittäminen. Erikoisammattitutkinnon perusteessa on otettu huomioon elinikäisen oppimisen avaintaidot ja NQF -tason 5 vaatimukset sekä vuoden 2012 alussa voimaan tulleet SORA-säädökset ja määräykset. Tutkinnon sisältö ja osaamisvaatimukset Kipsimestarin erikoisammattitutkinnon suorittanut tekee terveydenhuollon ammattihenkilön työtä, jota ohjaavat alan lainsäädäntö, toimintasuositukset sekä ammattietiikka. Hän tekee vaativaa immobilisaatiohoitotyötä omalla vastuualueellaan sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujärjestelmässä. Hän toimii immobilisaatiohoidon asiantuntijana moniammatillisessa asiantuntijaverkostossa. Tutkinnon suorittaneen työssä korostuu vahva tietoperustan hallinta immobilisaatiohoitotyön palvelujärjestelmästä, toimintaympäristöistä ja potilaan hoitoprosessista. Tutkinnon suorittanut hyödyntää tietoperustaansa työskennellessään itsenäisesti muuttuvissa toimintaympäristöissä. Tutkinnon suorittanut suunnittelee eri-ikäisten, eri elämäntilanteissa olevien ja eri sairauksista kärsivien immobilisaatiopotilaiden hoitoa sekä toteuttaa sen turvallisesti lääkärin antamien hoitoohjeiden mukaisesti. Tutkinnon suorittanut henkilö osaa valita ja työstää laajasti immobilisaatiohoitotyössä käytettäviä materiaaleja, käyttää alan työtekniikoita ja ottaa huomioon potilaan yksilöllisyyden ja immobilisaatiohoitoon liittyvät tavoitteet. Tutkinnon suorittaneella on valmiudet johtaa, valvoa ja kehittää omaa tai toisen toteuttamaa immobilisaatiohoitotyötä. Hän arvioi immobilisaatiohoitotyön prosesseja, työmenetelmiä, työn laatua, tehokkuutta ja taloudellisuutta. Hän opastaa muuta hoitohenkilökuntaa immobilisaatiohoitotyössä ja sen laatuun sekä turvallisuuteen liittyvissä asioissa. Tutkinnon suorittanut noudattaa kestävän kehityksen mukaisia työ- ja toimintatapoja. Hän viestii selkeästi oman alan ja sen ulkopuolisille henkilöille kirjallisesti sekä suullisesti äidinkielellään ja toisella kotimaisella kielellä sekä vähintään yhdellä vieraalla kielellä. Hän huolehtii jatkuvasta ammatillisesta kehittymisestään sekä työkyvyn ylläpitämisestä. Tutkinnon suorittaneella on hyvät valmiudet toimia itsenäisenä yrittäjänä. Hän osaa kehittää immobilisaatiohoitotyötä ja edistää osaamisellaan immobilisaatiohoitotyön tunnettavuutta ja arvostusta kansallisesti ja kansainvälisesti. Kipsimestarin erikoisammattitutkinnon suorittanut henkilö voi tehdä immobilisaatiohoitotyötä perusterveydenhuollon vastaanotoilla, erikoissairaanhoidon ajanvarauspoliklinikoilla tai näiden päivystysalueilla sekä leikkaus- ja ortopedisillä osastoilla. Hän voi toimia myös muissa julkisen tai yksityisen sektorin

2 työympäristöissä, missä toteutetaan potilaille vaativia immobilisaatiohoitoja. Uudistettu kipsimestarin erikoisammattitutkinto otetaan käyttöön alkaen.

3 Opetushallitus Tutkinnot -yksikkö opetusneuvos Aira Rajamäki LAUSUNTOPALAUTE KIPSIMESTARIN ERIKOISAMMATTITUTKINNON PERUSTEISTA Lausunnon antaja Annettu palaute Miten otettu huomioon perusteiden kehittämisessä? Kipsausalan tutkintotoimikunta Luonnoksessa on hyvin otettu huomioon alan kehityspiirteitä ja se on hyvin työelämälähtöinen, vaativa ja pitää sisällään lisäksi erikoisammattitutkinnon ohjauksellisen ja koulutuksellisen näkökulman ja suuren ammatillisen autonomian. Tiedollisen ja käytännön ammattitaidon suhde on tasapainoinen. Käytetyt käsitteet ja alan sanasto edellyttävät huomattavasti enemmän osaamista ja ammattitaitoa kuin kipsausalan ammattitutkinnon perusteet. Toimikunta pitää luonnoksessa esitettyä rakennetta hyvänä, monipuolisena ja kattavana. Vaadittava ammattitaito edellyttää hyvää teoreettista tietoa ja pitkää käytännön työkokemusta immobilisaatiohoidon alalta. Kipsausalan ammattitutkinto antaa hyvän pohjan. Ensihoidon koulutusohjelman tai osaamisalan tiedot ja osaaminen ilman riittävää työkokemusta ja ammattitaitoa ylläpitäviä täydennyskoulutuksia, eivät anna riittävää valmiutta erikoisammattitutkinnon suorittamiseksi. Poikkeusolojen immobilisaatiohoidon osaamisen ottaminen mukaan tutkinnon perusteisiin koetaan hyvänä, samoin vieraitten kielien kielitaidon osoittamistapojen kuvausta. Materiaalien käyttöön liittyen sanamuodon tarkennuspyyntö Valitsee immobilisaatiohoidossa käytettävät materiaalit siten, että ne vastaavat parhaalla mahdollisella tavalla lääkärin antamia tuentaohjeita. 1.Tehty muutos arvioinnin kriteereihin: Valitsee immobilisaatiohoidossa käytettävät materiaalit siten, että ne vastaavat parhaalla mahdollisella tavalla lääkärin antamia

4 Opetushallitus Tutkinnot -yksikkö opetusneuvos Aira Rajamäki LAUSUNTOPALAUTE KIPSIMESTARIN ERIKOISAMMATTITUTKINNON PERUSTEISTA Kivun hoito kriteerit on oivallisesti kuvattu, mutta tuentaohjeita ja potilaan yksilöllisiä immobilisaatio-hoitotarpeita. n tulee hoitaa potilaan kipua kaikissa, myös jäljempänä tulevissa hoitotilanteissa, arvioinnin kohteissa ja kriteereissä noudattaen turvallinen lääkehoito-suunnitelman määräyksiä. Esim. ylä- ja alaraajan immobilisaatioiden hoidon kriteereissä ei ole kivun lievitystä lainkaan. Vetovälineiden kokoaminen ja teknisen valmiuden yläpitäminen kohdassa kriteereissä sanotaan kivunlievittämisestä työryhmän jäsenenä? Tällöin kipsimestarin ammattitaitoon ei enää luoteta. Lääkärin antamat aseptiikan hoito-ohjeet (epätasaista). Ihon desinfektiosta puhuminen ei kuulu teknisen valmiuden ylläpitoon. 2.Lisätty kivun hoito kriteeriin kohta: Huolehtii vastuualueensa mukaisesti lapsi- ja aikuispotilaan kivun hoidosta ennen immobilisaatiohoitoa, immobilisaatiohoidon aikana ja sen jälkeen. Kivun hoitoa on haluttu painottaa tutkinnon perusteissa nostamalla se erilliseksi ammattitaitovaatimukseksi ja arvioinnin kohteeksi. Tällöin kivun hoito kattaa kaikissa hoitotyön toimissa toimimisen kaikkien immobilisaatiomuotojen toteuttamisen osalta. Kivun lievittämistä kuvaavat asiat muissa arvionnin kohteissa koottiin samaan osioon eikä niitä mainita enää muissa jälkeenpäin. 3.Täsmennetty arviointikriteeriä: Kokoaa aseptisesti kallovetolaitteen ja osallistuu sen säätämiseen lääkärin antamien hoito-ohjeiden mukaisesti. Lisäksi arvioinnin kohteeksi lisätty potilaan hoitaminen teknisen valmiuden ylläpidon lisäksi. Potilaan hoitamisen näkökulma lisätty myös muiden ulkoisten vetolaitteiden osioon, haavan hoitoon, hoitoaukon tekemiseen ja kevennysjalkineen valmistamiseen. Muiden ulkoisten tukilaitteiden säätäminen: onko tarkoitus arvioida osaamista vai mitä, kun kriteereissä lukee: hyödyntää työssään tietoa Halowest -laitteen asennuksesta, säädöistä ja poistamisesta. Vaatii selkeyttämistä. Samoin kohta hyödyntää työssään tietoa haavan luokituksesta. 4. Muutettu arvioinnin kriteeri: Käyttää työssään tietoa Halovest - laitteen asennuksesta, säädöistä ja poistamisesta ja Hyödyntää työssään tietoa erilaisista haavoista ja niiden luokituksista.

5 Opetushallitus Tutkinnot -yksikkö opetusneuvos Aira Rajamäki LAUSUNTOPALAUTE KIPSIMESTARIN ERIKOISAMMATTITUTKINNON PERUSTEISTA Sana aggraffit pyydetään korjaamaan sanalla hakaset. 5. Arviointi kriteereihin tehty korjaus: Poistaa haavan ompeleet ja haavahakaset atraumaattisesti. Super Tutkintotoimikunta haluaa selvennyksen siihen, kuka tai ketkä hyväksyvät prosessin aikana tuotetut dokumentit, jotka arvioituna ovat osa arviointiaineistoa. Kipsimestarin erikoisammattitutkinto on erittäin tärkeä, koska ammattitaitoisia kipsaajia työelämässä alkaa olla vähän (vrt. lääkintävahtimestareiden eläköityminen). Immobilisaatiohoidon järjestämiskriteereihin pth:ssa on laitettu joukko lakeja. Voisi laittaa kriteeriksi pelkästään ajantasainen perusterveydenhuollon lainsäädäntö. n voi olla vaikea hyödyntää alueen yksityisiä palveluntuottajia, koska heitä ei ole joka puolella ja laatu vaihtelee. Pääosin kipsimestarit työskentelevät julkisella sektorilla eikä sektori osta palveluita yksityiseltä kaikilla alueilla. osion näyttäminen voi olla vaikeata. Poikkeusolojen toimintajärjestelmässä maininta työstää muita tuentamateriaaleja, mitä nämä muut materiaalit ovat? Kalkkikipsiä ei käytetä kovinkaan usein. Onko järkevää laittaa yhdeksi kriteeriksi (tarkoitetaan ilmeisesti poikkeusoloja). C-kaaren käyttäminen poliklinikalla on 6. Todetaan, että nämä asiat määritellään tarkemmin tutkintotoimikunnan ja oppilaitoksen kesken sovitussa järjestämissuunnitelmassa. 1. Päädytty säilyttämään arvioinnin kriteerit ennallaan, koska ohjaavat selkeämmin valmistavan koulutuksen laatua. 2.Selkeytetty arviointikriteeriä seuraavasti: Ottaa työssään huomioon alueensa yksityissektorin tarjoamat immobilisaatiohoidon mahdollisuudet ja resurssit potilaan hyvän hoidon toteutumisen näkökulmasta (esim. valmisortoosien vuokraus tai ostaminen tai muu tuentapalveluiden toteutus). 3.Selkeytetty arviointikriteeriä seuraavasti: Työstää kalkkikipsiä ja muita toimintaympäristössä poikkeusdolosuhteissa käytettäviä tuentamateriaaleja (esim. erilaiset lastat, valmisvedot, tukisidokset yms.) poikkeusoloissa. 4.Kalkkikipsi säilyy varastoituna ja sen työstäminen kuuluu immobilisaatiohoidon perusteisiin. Monissa paikoin ollaan siirrytty takaisin kalkin käyttöön, joten työryhmä katsoo, että kalkin työstäminen on osa perusosaamista eikä siitä voida luopua.

6 Opetushallitus Tutkinnot -yksikkö opetusneuvos Aira Rajamäki LAUSUNTOPALAUTE KIPSIMESTARIN ERIKOISAMMATTITUTKINNON PERUSTEISTA hankalaa, koska kaikilla poliklinikoilla ei ole C-kaarta käytettävissä. Kriteerin voisi 5.Todetaan, että arvioinnin muuttaa siten, että käyttää tarvittaessa C- kohteena olevassa: Polikliinisessä kaarta. toimintaympäristössä toimimisessa on maininta käyttää tarvittaessa poliklinikalla C-kaarta. Immobilisaatiohoidon valmiudet ovat osastohoidossa hyvin erilaiset eri puolilla Suomea. Toimintavalmiudet vuodeosastolla voivat olla vähäiset. Kipsausvälineitä ei useinkaan ole vuodeosastolla. Immobilisaatiohoidon asiantuntijana toimiminen potilaan kuntoutumisprosessissa, apuvälineiden käyttöön liittyen arvioijina toimivat lähinnä fysioterapeutit. Kipsimestarin työhön liittyy lähinnä sauvakävelyn ohjaus. Immobilisaatiohoidon asiantuntijana toimiminen moniammatillisessa yhteistyöverkostossa ammatilliseen kokemukseen perustuva tieto tulisi korvata hiljaisella tiedolla. Kipsimestarit työskentelevät lähinnä poliklinikoilla. Vetovälineiden kokoaminen ja teknisen valmiuden ylläpito painottuu vuodeosastolle. Miten tämän voi näyttää käytännössä? 6.Tarkennettu arvioinnin kohdetta Osastolla toimiminen siten, että arviointi kriteerit eivät määrittele toimintaa vuodeosastolla toimivan kipsaajan näkökulmasta vaan vuodeosastolla hoidettavan potilaan näkökulmasta. 7.Tehty korjaus arviointikriteereihin: Hyödyntää tarvittaessa muita asiantuntijoita (esim. fysioterapeutti, toimintaterapeutti, apuvälineteknikko) apuvälineiden käyttöön liittyvissä asioissa. Todetaan, että kipsimestarin tulee pystyä havainnoimaan ja ohjaamaan päivittäisissä toiminnoissa selviytymiseen ja siinnä tarvittavien apuvälineiden hankintaan. 8.Todetaan, että arvioinnin kohteena olevassa Tiedon hankinta kohdassa on arviointikriteerinä hiljaisen tiedon hyödyntäminen mainittu omana kohtana. 9.Vetovälineistön kokoaminen ja teknisen valmiuden ylläpito kuuluu keskeisenä osana immobilisaatiohoitoihin ja sen toimintaperiaatteiden tunteminen kuuluu kipsimestarin osaamiseen vaikka toimita tapahtuisikin vuodeosastolla. Osaamisen osoittamisen osalta tämä voidaan ottaa huomioon henkilökohtaistamisprosessissa ja näyttöympäristöarvioinnissa (vrt. järjestämissuunnitelma).

7 Opetushallitus Tutkinnot -yksikkö opetusneuvos Aira Rajamäki LAUSUNTOPALAUTE KIPSIMESTARIN ERIKOISAMMATTITUTKINNON PERUSTEISTA Useissa paikoissa ulkoisten tukilaitteiden 10. Arviointi kriteeriä täsmennetty säätämisen hoitaa lääkäri, onko säätää seuravasti: Tarvittaessa osallistuu lääkärin ohjaamana murtuma-alueella yhteistyössä lääkärin kanssa käytettäviä ulkoisia tukilaitteita realistinen murtuma-alueella käytettävien kriteeri? ulkoisten tukilaitteiden (externi fixaatiolaite) säätämiseen. Vaikeiden haavojen hoito kuuluu haavanhoitajalle. Kriteeri lisäyksenä voisi olla: konsultoi haavanhoitajaa vaikeiden haavojen hoitamisessa. Kevennysjalkineen valmistamisessa yhteistyötä voidaan tehdä lääkärin lisäksi jalkojenhoitajan kanssa. Lääkäri ei välttämättä osallistu lainkaan kevennysjalkineen suunnitteluun. Valmisortoosien käyttökuntoon saattamisen hoitaa usein fysioterapeutti. Tähän osaan voisi ainakin lisätä yhteistyön fysioterapeutin kanssa. Miksi lapsipotilaiden immobilisaatiohoito on otettu huomioon vain erityisryhmiin kuuluvien potilaiden immobilisaatiohoidossa? Kriteeriin: Toteuttaa työssään erilaisia materiaaleja, voisi lisätä reisimurtuman immobilisaatiohoidon. 11. Lisätty arviointikriteeriksi: Tarvittaessa konsultoi haavanhoitajaa. 12. Arviointi kriteeriä täsmennetty seuravasti: Suunnittelee kevennysjalkineen potilaan hoidon tarpeiden mukaisesti yhteistyössä potilaan ja tarvittaessa muiden asiantuntijoiden kanssa. 13. Arviointikriteeriä ei muutettu, koska kipsimestarin tehtäviin kuuluu valmisortoosien toiminnan tarkistus ja hänellä tulee olla kykyä puuttua toimintakuntoon liittyvissä ongelmissa. 14. Tältä osin tutkinnon perusteiden osa kahteen tehty isoin tarkennus. Lisätty uusi arvioinnin kohde: Lapsipotilaan erityistarpeiden huomioon ottaminen immobilisaatiohoitotyössä. Tämän alla on tarkennettu lasten immobilisaatiohoidon arviointi kriteereitä. Arviointi kohdassa: Potilaan hoidon tarpeen arviointi, hoidon suunnittelu ja toteutus, arviointikriteerit ovat yhteisiä sekä lapsi- että aikuispotilaille. 15. Todetaan, että arvioinnin kohteena olevassa alaraajan immobilisaatiohoidossa on erikseen mainittu reiden alueen murtuman tuenta, joten tämä asia on otettu

8 Opetushallitus Tutkinnot -yksikkö opetusneuvos Aira Rajamäki LAUSUNTOPALAUTE KIPSIMESTARIN ERIKOISAMMATTITUTKINNON PERUSTEISTA huomioon tutkinnon perusteissa. Tutkinnon perusteet on valmisteltu erittäin hyvin ja asiantuntijuus sisältöön näkyy läpi koko perusteiden. Kuitenkin on havaittavissa se, että perusteisiin on tuotu paljon käytäntöjä Kuopion seudulta, koska työryhmä koostuu suuremmaksi osaksi Kuopion alueella vaikuttavista henkilöistä. 16. Työryhmässä on osaamista myös Etelä-Suomen alueelta. Lisäksi työryhmä on konsultoinut kipsaajia laajalti ympäri Suomea. Tämä on ollut mahdollista mm. sen vuoksi, että Savon ammatti- ja aikuisopiston kautta on valmistunut Kipsimestarin erikoisammattitutkinnon osaajia ympäri Suomea yhteensä 26. Tehy Tehy pitää hyvänä, että uudistetuissa sosiaali- ja terveysalan näyttötutkintojen perusteissa on laajennettu ja huomattavasti täsmennetty velvoittavan määräyksen yleinen osa, missä käsitellään mm. näyttötutkintojen järjestämiseen, suorittamiseen, arviointiin ja henkilökohtaistamiseen liittyvät asiat (parantaa näyttötutkintojen laatua ja vähentää erilaisten tulkintojen mahdollisuutta). Myös Sora-säädösten lisäykset koetaan hyväksi. Kipsimestarin erikoisammattitutkinto on hyvin työelämälähtöinen tutkinto ja vastaa hyvin sosiaali- ja terveysalan palvelurakenteen sekä toimintaympäristöjen muutoksiin ja immobilisaatiohoidon vaativimpien työtehtävien hallintaan. Tutkinnon perusteiden uudistuksessa on hyvin otettu huomioon viime vuosina immobilisaatiohoidossa tapahtunut kehitys. Ammattitaitovaatimukset ovat asianmukaiset suhteessa siihen, että erikoisammattitutkinnossa osoitetaan alan vaativimpien työtehtävien hallinta. Arvioinnin kohteessa toimii lääkehoitosuunnitelman mukaisesti STM on asettanut 2011 asetuksen hoidon laadusta ja potilasturvallisuudesta. Tehy esittää, että OPH käyttäisi velvoittavassa määräyksessään voimassa olevien säädösten mukaisia käsitteitä. Potilasturvallisuussuunnitelma on 1. Tutkinnon osa 1 arvioinnin kohde Potilasturvallisuudesta huolehtiminen on täsmennetty arviointi kriteereitä seuraavasti: -suunnittelee turvallisesti immobilisaatiohoitotyötä (STM:n asetus laadunhallinnasta ja potilasturvallisuuden

9 Opetushallitus Tutkinnot -yksikkö opetusneuvos Aira Rajamäki LAUSUNTOPALAUTE KIPSIMESTARIN ERIKOISAMMATTITUTKINNON PERUSTEISTA laajempi kokonaisuus, mihin yhtenä osana kuuluu suunnitelma turvallisesta lääkehoidosta. HUS (puhelin) Lisäksi Tehy on tuonut lausunnossa esille maininnan erillisen ammatillisen perustutkinnon tärkeyden ensihoidon tehtäviin ja ammattinimikkeen muutostoiveen kipsimestarinimikkeen käyttöön liittyen. Tutkinnon perusteet ovat muuttuneet kokonaan erilaisiksi. Rakenne on nähty hyväksi ja hyvin työelämän vaatimuksia vastaavaksi. On vaativa tutkinto suorittaa. Kolme tutkinnon osaa ilman valinnaista tutkinnon osaa nähdään hyvänä. Immobilisaatiohoitojen osalta arvioinnin kriteereiden täsmennys on hyvä. Kielitaitovaatimus saattaa olla haaste tutkinnon suorittamiselle. samoin tutkinnon suorittaminen saattaa venyä melko pitkäksi kestoltaan, koska sen suorittamismahdollisuus on kiinni potilaiden hoitomahdollisuuksista (vrt. millaisia murtumia ja kuinka paljon alueella esiintyy ja mitä missäkin työympäristössä hoidetaan). Ihmetystä herätti se, että 5 vuoden työkokemusvaateet ovat poistuneet vaadittavan ammattitaidon määreistä. täytäntöönpanosta laadittavasta suunnitelmasta) -toimii työyksikön laadunhallinnasta ja potilasturvallisuuden täytäntöönpanosta laaditun suunnitelman mukaisesti. Ei korjattavaa. Suomen ortopediyhdistys Vaadittava osaaminen on esitetty kiitettävän monipuolisesti. Tehdyissä perusteissa on otettu hyvin huomioon se, että kipsimestari työskentelee lääkärin hoito-ohjeiden mukaisesti melko itsenäisesti ja vastaa työssään immobilisaatiohoidon opetustehtävistä mm. kipsimestarin erikoistutkinnon ja lääketieteen opiskelijoille.

10 Opetushallitus Tutkinnot -yksikkö opetusneuvos Aira Rajamäki LAUSUNTOPALAUTE KIPSIMESTARIN ERIKOISAMMATTITUTKINNON PERUSTEISTA 1. Leikkaussalin teknisten apuvälineiden 1. Tutkinnon osa 1 arvioinnin kohde käyttökuntoon asettamisessa ja Anestesia- ja leikkausosastolla diatermialaitteen käytössä vaatimukset on toimiminen arviointi kriteereitä kuvattu varsin yksityiskohtaisesti. Laitteistot täsmennettiin seuraavasti: ja olosuhteet vaihtelevat paljon Anestesia- ja leikkausosastolla työyksiköissä ja monet työtehtävät ovat toimiminen: työyksikkökohtaisia. Yleisluontoisempi -osallistuu osaston kuvaus olisi riittävä. hoitokäytänteiden mukaisesti työryhmän jäsenenä potilaan turvalliseen siirtämiseen -avustaa osaston hoitokäytänteiden mukaisesti työryhmän jäsenenä potilaan anestesian aloituksessa anestesiamuodon mukaisesti. Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä Lapin sairaanhoitopiiri Tutkinnon perusteet ottavat huomioon hyvin erilaiset terveydenhuollon työympäristöt. Tutkinnon suorittanut omaa laajan osaamisen/valmiudet immobilisaatiopotilaan hoitoon Tutkintoon liittyvä ammattitaidon arviointi näyttötutkinnon avulla antaa hyvät valmiudet suoriutua myöhemmin itsenäisesti työelämässä. Tutkinnon kolme pakollista osaa muodostavat loogisen kokonaisuuden immobilisaatiopotilaan hoitotyössä. Ammattitaitovaatimukset on hyvin kuvattu ja samassa suhteessa muihin terveydenhuoltoalan ammattihenkilöihin ja nimikesuojattuihin henkilöihin. Arvioinnin kriteerit ja perusteet on selkeästi kirjattu. Kipsimestarin erikoisammattitutkinto on terveydenhuollon ja erityisesti ortopedisten sekä erityisryhmien hoidon laatua edistävä tutkinto. On tärkeää, että immobilisaatiohoidon arvoperusta on kiinnittynyt hoitotyön keskeisiin arvoihin. Lapin sairaanhoitopiiri toteaa, että erikoisammattitutkinnon pakolliset osat kattavat keskeiset kipsimestarin työn osaalueet. Lausunnossa oli virheellisesti nimetty vielä voimassa olevan tutkinnon perusteen mukaiset tutkinnon osat. Ei korjattavaa. Ei korjattavaa.

11 Näyttötutkinnon perusteet KIPSIMESTARIN ERIKOISAMMATTITUTKINTO 2012 Määräys xx/011/2012 Määräykset ja ohjeet 2012:xx

12 Sisältö KIPSIMESTARIN ERIKOISAMMATTITUTKINTO Sisältö NÄYTTÖTUTKINNOT Näyttötutkintojen järjestäminen Näyttötutkinnon suorittaminen Näyttötutkinnon perusteet Henkilökohtaistaminen näyttötutkinnossa Ammattitaidon arviointi näyttötutkinnossa Todistukset Näyttötutkintoon valmistava koulutus Tutkintokohtaiset terveydentilavaatimukset ammatti- ja erikoisammattitutkinnoissa KIPSIMESTARIN ERIKOISAMMATTITUTKINNOSSA OSOITETTAVA OSAAMINEN, TUTKINNON OSAT JA TUTKINNON MUODOSTUMINEN Kipsimestarin erikoisammattitutkinnossa osoitettava osaaminen Tutkinnon osat ja tutkinnon muodostuminen KIPSIMESTARIN ERIKOISAMMATTITUTKINNOSSA VAADITTAVA AMMATTITAITO JA ARVIOINNIN PERUSTEET Ammatillinen toiminta immobilisaatiohoidon toimintaympäristöissä... 6 Ammattitaitovaatimukset... 6 Arviointi (arvioinnin kohteet ja kriteerit)... 7 Ammattitaidon osoittamistavat Immobilisaatiohoitotyö Ammattitaitovaatimukset Arviointi (arvioinnin kohteet ja kriteerit) Ammattitaidon osoittamistavat Immobilisaatiohoitotyön kehittäminen Ammattitaitovaatimukset Arviointi (arvioinnin kohteet ja kriteerit) Ammattitaidon osoittamistavat Liite Kipsimestarin erikoisammattitutkinnon suorittaneen työn kuvaus... 34

13 1 1 NÄYTTÖTUTKINNOT 1.1 Näyttötutkintojen järjestäminen Opetushallituksen asettamat, työnantajien, työntekijöiden, opettajien ja tarvittaessa itsenäisten ammatinharjoittajien edustajista koostuvat tutkintotoimikunnat vastaavat näyttötutkintojen järjestämisestä ja valvonnasta sekä antavat tutkintotodistukset. Tutkintotoimikunnat tekevät sopimuksen näyttötutkintojen järjestämisestä koulutuksen järjestäjien ja tarvittaessa muiden yhteisöjen ja säätiöiden kanssa. Näyttötutkintoja ei saa järjestää ilman voimassa olevaa, tutkintotoimikunnan kanssa solmittua järjestämissopimusta. 1.2 Näyttötutkinnon suorittaminen Näyttötutkinto suoritetaan osoittamalla hyväksytysti tutkinnon perusteissa vaadittu osaaminen tutkintotilaisuuksissa käytännön työssä ja toiminnassa. Jokainen tutkinnon osa on arvioitava erikseen. Arvioinnin tekevät työnantajien, työntekijöiden ja opetusalan edustajat yhdessä. Aloilla, joilla itsenäinen ammatinharjoittaminen on tyypillistä, myös tämä taho otetaan huomioon arvioijien valinnassa. Lopullisen päätöksen arvioinnista tekee tutkintotoimikunta. Tutkintotodistus voidaan antaa, kun kaikki tutkinnon suorittamiseksi määrätyt tutkinnon osat on suoritettu hyväksytysti. 1.3 Näyttötutkinnon perusteet Tutkinnon perusteissa määritellään tutkintoon kuuluvat osat ja mahdollisesti niistä muodostuvat osaamisalat, tutkinnon muodostuminen, kussakin tutkinnon osassa vaadittava ammattitaito, arvioinnin perusteet (arvioinnin kohteet ja kriteerit) ja ammattitaidon osoittamistavat. Tutkinnon osa muodostaa ammatin osa-alueen, joka voidaan erottaa luonnollisesta työprosessista itsenäiseksi arvioitavaksi kokonaisuudeksi. Tutkinnon osissa määritellyissä ammattitaitovaatimuksissa keskitytään ammatin ydintoimintoihin, toimintaprosessien hallintaan ja kyseessä olevan alan ammattikäytäntöihin. Niihin sisältyvät myös työelämässä yleisesti tarvittavat taidot, esimerkiksi sosiaaliset valmiudet. Arvioinnin kohteet ja kriteerit on johdettu ammattitaitovaatimuksista. Arvioinnin kohteilla ilmaistaan ne osaamisen alueet, joihin arvioinnissa kiinnitetään erityistä huomiota. Kohteiden määrittäminen helpottaa myös ammattitaidon arviointia asianomaisesta työtoiminnasta. Arvioinnin tulee kattaa kaikki tutkinnon perusteissa määritellyt arvioinnin kohteet. Arvioinnin kriteerit määrittelevät hyväksyttävän suorituksen laadullisen ja määrällisen tason. Ammattitaidon osoittamistavat sisältävät tutkinnon suorittamiseen liittyviä tarkentavia ohjeita. Ammattitaito osoitetaan pääsääntöisesti todellisissa työtehtävissä ja toimissa. Ammattitaidon osoittamistavat voivat sisältää mm. ohjeita siitä, kuinka tutkintosuoritusta voidaan tarvittaessa täydentää, jotta kaikki ammattitaitovaatimukset tulevat kattavasti osoitetuiksi.

14 2 1.4 Henkilökohtaistaminen näyttötutkinnossa Koulutuksen järjestäjä huolehtii näyttötutkintoon ja siihen valmistavaan koulutukseen hakeutumisen, tutkinnon suorittamisen sekä tarvittavan ammattitaidon hankkimisen henkilökohtaistamisesta. Henkilökohtaistamisessa tulee ottaa huomioon ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain (L 952/2011) 11 :n säännökset opiskelijan oikeuksista ja velvollisuuksista sekä 13 :n nojalla Opetushallituksen määräämät tutkintokohtaiset terveydentilavaatimukset. Opetushallitus on antanut henkilökohtaistamista koskevan erillisen määräyksen (43/011/2006). 1.5 Ammattitaidon arviointi näyttötutkinnossa Arvioijat Arvioinnin oikaisu Ammattitaidon arvioinnissa tulee perusteellisesti ja huolellisesti tarkastella sitä, miten tutkinnon suorittaja on osoittanut osaavansa sen, mitä tutkinnon perusteissa ko. tutkinnon osan ammattitaitovaatimuksissa edellytetään. Arvioinnissa käytetään tutkinnon perusteissa määriteltyjä arviointikriteerejä. Arvioinnissa tulee käyttää monipuolisesti erilaisia ja ensisijaisesti laadullisia arviointimenetelmiä. Vain yhden menetelmän käytöllä ei välttämättä saada luotettavaa tulosta. Arvioinnissa otetaan huomioon ala- ja tutkintokohtaiset erityispiirteet tutkinnon perusteiden mukaisesti. Mikäli tutkinnon suorittajalla on luotettavia selvityksiä aikaisemmin osoitetusta osaamisesta, arvioijat arvioivat niiden vastaavuuden näyttötutkinnon perusteiden ammattitaitovaatimuksiin. Arvioijat esittävät dokumentin tutkintotoimikunnalle tunnustettavaksi osaksi näyttötutkinnon suoritusta. Lopullisen päätöksen aiemmin osoitetun ja luotettavasti selvitetyn osaamisen tunnustamisesta tekee tutkintotoimikunta. Ammattitaidon arviointi on prosessi, jossa arviointiaineiston keräämisellä ja arvioinnin dokumentoinnilla on keskeinen merkitys. Työelämän sekä opettajien edustajat tekevät kolmikantaisesti huolellisen ja monipuolisen arvioinnin. Jokaisen tutkinnon suorittajan tulee selvästi saada tietoonsa arvioinnin perusteet. lle on annettava mahdollisuus suoritustensa itsearviointiin. Näyttötutkinnon järjestäjä laatii arvioinnin kohteena olevan tutkinnon osan suorittamisesta arviointipöytäkirjan, jonka arvioijat allekirjoittavat. lle tämän jälkeen annettava palaute on osa hyvää arviointiprosessia. Lopullisen päätöksen arvioinnista tekee tutkintotoimikunta. n ammattitaitoa arvioivilla henkilöillä tulee olla hyvä ammattitaito ko. näyttötutkinnon alalta. Tutkintotoimikunta ja näyttötutkinnon järjestäjä sopivat arvioijista näyttötutkintojen järjestämissopimuksessa. voi lainsäädännön mukaisena määräaikana pyytää arvioinnin oikaisua tutkintotoimikunnalta, jonka toimialaan ja -alueeseen kyseessä oleva tutkinto kuuluu. Kirjallinen oikaisupyyntö osoitetaan tutkintotoimikunnalle. Tutkintotoimikunta voi arvioijia kuultuaan velvoittaa toimittamaan uuden arvioinnin. Arviointia koskevasta oikaisuvaatimuksesta annettuun tutkintotoimikunnan päätökseen ei voi hakea muutosta valittamalla.

15 3 1.6 Todistukset Tutkintotodistuksen ja todistuksen tutkinnon osan tai osien suorittamisesta antaa tutkintotoimikunta. Todistuksen valmistavaan koulutukseen osallistumisesta antaa koulutuksen järjestäjä. Opetushallitus on antanut määräyksen todistuksiin merkittävistä tiedoista. Näyttötutkinnon osan tai osien suorittamisesta annetaan todistus silloin, kun näyttötutkintoon osallistuva sitä pyytää. Tutkintotodistuksen ja myös todistuksen tutkinnon osan tai osien suorittamisesta allekirjoittavat tutkintotoimikunnan edustaja ja näyttötutkinnon järjestäjän edustaja. Opetushallituksen hyväksymään ammattikirjaan tehty merkintä näyttötutkinnon suorittamisesta on tutkintotodistukseen rinnastettava todistus näyttötutkinnon suorittamisesta. Näyttötutkinnon järjestäjä hankkii ja allekirjoittaa ammattikirjan. Ammattikirja on näyttötutkinnon suorittajalle maksullinen. 1.7 Näyttötutkintoon valmistava koulutus Näyttötutkintoihin osallistumiselle ei voida asettaa koulutukseen osallistumista koskevia ennakkoehtoja. Pääsääntöisesti tutkinnot suoritetaan kuitenkin valmistavan koulutuksen yhteydessä. Koulutuksen järjestäjä päättää näyttötutkintoon valmistavan koulutuksen sisällöstä ja järjestämisestä tutkinnon perusteiden mukaisesti. Koulutus ja tutkintotilaisuudet on jäsennettävä tutkinnon osien mukaisesti. Näyttötutkintoon valmistavaan koulutukseen osallistuvalle tulee osana koulutusta järjestää mahdollisuus osallistua tutkintotilaisuuksiin ja suorittaa näyttötutkinto. Valtioneuvoston asetuksessa (1033/2011) määriteltyihin ammatti- ja erikoisammattitutkintoihin valmistaviin opintoihin sovelletaan opiskeluoikeuden peruuttamisessa ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain (952/2011) 11 :n 9 kohtaa. Näyttötutkintoon valmistavassa koulutuksessa tulee ottaa huomioon myös em. lain 13, 13 a ja 16 :n säännökset Tutkintokohtaiset terveydentilavaatimukset ammattija erikoisammattitutkinnoissa Tutkintokohtaisten terveydentilavaatimusten tavoitteena on edistää turvallisuutta näyttötutkintona suoritettavissa ammatti- ja erikoisammattitutkinnoissa ja myöhemmin työelämässä. Näyttötutkintoon valmistavaan koulutukseen sovelletaan säännöksiä esteettömyydestä ja opiskelijaksi ottamisen edellytyksistä (ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain 11 :n (952/2011) viittaussäännökset ammatillisesta koulutuksesta annetun lain 27, 27 a ja 27 b :ssä (951/2011). Opiskelijaksi hakeutuvan terveydentilaan tai toimintakykyyn liittyvä seikka ei saa olla esteenä opiskelijaksi ottamiselle. Opiskelijaksi ei kuitenkaan voida ottaa henkilöä, joka ei ole terveydentilaltaan tai toimintakyvyltään kykenevä näyttötutkintoon valmistavaan koulutukseen liittyviin käytännön tehtäviin tai työssäoppimiseen silloin, kun opintoihin sisältyy alaikäisen turvallisuutta, potilas- tai asiakasturvallisuutta taikka liikenteen turvallisuutta koskevia vaatimuksia.

16 Tämä edellyttää, ettei opintoihin liittyviä turvallisuusvaatimuksia voida täyttää ja sitä, ettei estettä voida kohtuullisin toimin esimerkiksi opiskelijahuollon ja opiskeluterveydenhuollon palveluilla, apuvälineillä tai muulla tuella poistaa. Mikäli toisten henkilöiden terveyden ja turvallisuuden suojeleminen tai liikenteen turvallisuus sitä edellyttävät, opiskelijaksi ottamisen esteenä voi olla aikaisemmin tapahtuneen opiskeluoikeuden peruuttamispäätöksen salaaminen ammattitutkintoon tai erikoisammattitutkintoon hakeutumisen yhteydessä. Edellä mainitun perusteella tutkintokohtaiset terveydentilavaatimukset tulee ottaa huomioon näyttötutkintoon ja siihen valmistavaan koulutukseen hakeutumisen ja tarvittavan ammattitaidon hankkimisen henkilökohtaistamisessa. Tutkintokohtaiset terveydentilavaatimukset sisältyvät valtioneuvoston asetuksessa (1033/2011) määriteltyjen humanistisen ja kasvatusalan, tekniikan ja liikenteen alan, luonnonvara- ja ympäristöalan sekä sosiaali-, terveys- ja liikunta-alan ammatti- ja erikoisammattitutkintojen perusteisiin. Näyttötutkintoon valmistavan koulutuksen järjestäjän tulee tiedottaa (L 952/2011, 13 a ) opiskelijaksi hakeutuville tutkintokohtaisista terveydentilan ja toimintakyvyn vaatimuksista. Opiskelijaksi hakeutuvan tulee antaa pyydettäessä näyttötutkintoon valmistavan koulutuksen järjestäjälle opiskelijaksi ottamisen edellyttämät terveydentilaansa koskevat tiedot sekä mahdollinen tieto aikaisemmasta opiskeluoikeuden peruuttamista koskevasta päätöksestä. Opiskelijaksi hakeutuvan oma kuvaus nykyhetken terveydentilastaan riittää valintatilanteessa. Näyttötutkintoon valmistavan koulutuksen järjestäjien tulee tarvittaessa tehdä yhteistyötä eri koulutusasteiden tai viranomaisten kanssa opiskelijavalinnassa välttämättömien tietojen saannissa ja antamisessa. Opiskelijaksi hakeutuvan oikeusturvan kannalta on perusteltua, että häntä ei valita sellaiseen näyttötutkintoon valmistavaan koulutukseen, jonka mukaisissa käytännön tehtävissä tai työssäoppimisessa hän ei terveydentilansa tai toimintakykynsä vuoksi voisi toimia. Opiskelijavalintaa tehtäessä on kuitenkin otettava huomioon ammatteihin ja työhön sisältyvät moninaiset tehtävät. Saman tutkinnon sisällä voi olla tutkinnon osia, jotka edellyttävät erilaista terveydentilaa tai toimintakykyä ja mahdollistavat täten opiskelijalle yksilöllisiä ratkaisuja näyttötutkintoon valmistavan koulutuksen suorittamisessa. Näyttötutkintoon valmistavan koulutuksen järjestäjän tulee tarvittaessa selvittää yhdessä opiskelijan ja opiskelijahuollon henkilöstön kanssa opiskelijan mahdollisuus hakeutua muuhun näyttötutkintoon valmistavaan koulutukseen, jonka opiskelijaksi ottamisen edellytykset hän täyttää. Opiskelijan terveydentilan ja toimintakyvyn muuttuminen ei saa keskeyttää opiskelijan näyttötutkintoon valmistavaa koulutusta tai johtaa harkitsemattomaan koulutusammatin tai - alan vaihtoon. Terveydentilan ja toimintakyvyn muutoksista näyttötutkintoon valmistavan koulutuksen aikana johtuvat käytännön ongelmat tulee voida ratkaista ensisijaisesti opiskelijalle sopivilla yksilöllisillä opetusjärjestelyillä ja henkilökohtaistamisella. Opintojen ohjaus, opiskelijan tuki, ergonomisiin työtapoihin ja apuvälineiden käyttöön ohjaaminen edistävät näyttötutkintoon valmistavan koulutuksen suorittamista. Opiskelijan terveydentilan ja toimintakyvyn muuttuessa opiskelijahuollon, opiskeluterveydenhuollon ja työpaikkojen työterveyshuollon kanssa tehtävä yhteistyö on välttämätöntä. Kipsimestarin erikoisammattitutkinnon terveydentilavaatimukset Henkilön terveydentilan tai toimintakyvyn osalta tulee arvioida mahdollisten sairauksien aiheuttamat rajoitteet ja sairauksien yksilöllinen hoitotilanne. 4

17 Opiskelijaksi ottamisen esteenä voi olla sellaiset psyykkiset sairaudet, jotka estävät käytännön tehtäviin tai työssäoppimiseen osallistumisen, kuten ajankohtainen hoitamaton psykoosi tai vaikea toimintakykyä laskeva masennus sellaiset fyysiset sairaudet, kuten tuki- ja liikuntaelimistön sairaudet tai vammat sekä krooniset ihottumat, jotka rajoittavat toimintakykyä siinä määrin, että estävät käytännön tehtävissä tai työssäoppimisessa toimimisen veriteitse tarttuva sairaus saattaa rajoittaa käytännön tehtäviin tai työssäoppimiseen sijoittumista päihteiden ongelmakäyttö tai päihderiippuvuus. 2 KIPSIMESTARIN ERIKOISAMMATTITUTKINNOSSA OSOITETTAVA OSAAMINEN, TUTKINNON OSAT JA TUTKINNON MUODOSTUMINEN 2.1 Kipsimestarin erikoisammattitutkinnossa osoitettava osaaminen Kipsimestarin erikoisammattitutkinnon suorittanut hoitaa ammattialansa monipuoliset työtehtävät itsenäisesti vaativissakin toimintaympäristöissä. Hän ratkaisee luovasti tehtäväalueeseensa liittyviä ongelmia hyödyntäen kokemustaan immobilisaatiohoitotyöstä ja alansa laaja-alaista tai erikoistunutta teoriatietoa. Hän kehittää immobilisaatiohoitotyötä ja siihen liittyviä tuotteita tai palveluja. Hän arvioi tehtäväalueensa työprosesseja työmenetelmien, työn laadun, tehokkuuden ja taloudellisuuden sekä potilasturvallisuuden kehittämiseksi. Hän johtaa ja valvoo immobilisaatiohoitotyötä sekä opastaa muita työn laatuun ja turvallisuuteen liittyvissä asioissa. Hän huolehtii työympäristössään siitä, että käytetyt työ- ja toimintatavat ovat kestävän kehityksen ja eettisten periaatteiden mukaisia. Hän viestii omalla äidinkielellään (suomi, ruotsi tai saame) ja tuottaa tarvittaessa tehtäviinsä liittyviä tekstejä. Hän osaa työtehtävien hoidon kannalta tarpeelliset lääketieteelliset käsitteet ja muun tarvittavan vieraan kielen. Kipsimestarin erikoisammattitutkinnon suorittanut vastaa omasta työstään ja työskentelee turvallisesti sekä itsensä, asiakkaan että työympäristön kannalta. Hänellä on laaja-alainen toimintavalmius immobilisaatiohoitotyön palvelujärjestelmässä. Kipsimestarin erikoisammattitutkinnon suorittanut toimii työssään yrittäjämäisesti, ja hänellä on halutessaan valmiuksia toimia itsenäisenä yrittäjänä. Hän työskentelee eettisten ja alan periaatteiden mukaisesti ja noudattaa kestävän kehityksen mukaisia työ- ja toimintatapoja. Hän arvioi omaa osaamistaan, kehittää itseään ja ammattitaitoaan sekä pitää yllä työkykyään. Kipsimestarin erikoisammattitutkinnon suorittanut toimii joustavasti erilaisten ihmisten kanssa myös monikulttuurisissa työyhteisöissä. 2.2 Tutkinnon osat ja tutkinnon muodostuminen Kipsimestarin erikoisammattitutkinto muodostuu kolmesta pakollisesta tutkinnon osasta. Tutkinto on valmis, kun kaikki tutkinnon osat ovat hyväksytysti suoritettuja. Taulukko 1 Kipsimestarin erikoisammattitutkinnon muodostuminen. Pakolliset tutkinnon osat 3.1 Ammatillinen toiminta immobilisaatiohoidon toimintaympäristöissä 3.2 Immobilisaatiohoitotyö 3.3 Immobilisaatiohoitotyön kehittäminen 5

18 6 3 KIPSIMESTARIN ERIKOISAMMATTITUTKINNOSSA VAADITTAVA AMMATTITAITO JA ARVIOINNIN PERUSTEET Tutkinnon perusteissa vaadittu ammattitaito osoitetaan tutkintotoimikunnan hyväksymän kipsimestarin erikoisammattitutkinnon järjestämissuunnitelman perusteella henkilökohtaistetuissa tutkintotilaisuuksissa aidossa toiminnassa, jolloin tutkinnon suorittaja osoittaa kattavasti tutkinnon perusteiden edellyttämän ammatillisen osaamisen. Tutkintotilaisuuksissa tutkinnon suorittaja osoittaa valmiuksia ja kykyä soveltaa osaamistaan vaihtelevissa tilanteissa ja toimintaympäristöissä. Hän myös osoittaa kykynsä kokemusten arviointiin ja kokemuksista oppimiseen, toimintatapojen uudelleenajatteluun ja uusien toimintatapojen käyttöönottoon. Arvioijat, jotka on perehdytetty arviointitehtävään, arvioivat tutkinnon suorittajan ammattitaidon tutkintotilaisuuksissa. lle on annettava mahdollisuus suoritustensa itsearviointiin. Arvioijat arvioivat ja dokumentoivat tutkinnon suorittajan osoittaman osaamisen tutkinnon ammattitaitovaatimusten, arvioinnin kohteiden ja kriteerien mukaisesti. lle annettava palaute arvioinnista on osa hyvää arviointiprosessia. Palaute voidaan antaa tutkinnon suorittajalle esimerkiksi arviointiesityksen tekemisen jälkeen. lle voidaan antaa mahdollisuus täydentää tutkintosuorituksiaan suullisesti. Arvioijat kirjaavat keskustelun aikana tehdyt havainnot arviointilomakkeeseen. Näin varmistetaan tutkintosuoritusten kattavuus ja arvioinnin luotettavuus. Tämä mahdollisuus voidaan järjestää tutkinnon osassa vaadittavien tutkintosuoritusten jälkeen. Kipsimestarin erikoisammattitutkinto arvioidaan tutkinnon osa kerrallaan niin, että tutkinnon suorittajan ammattitaitoa verrataan tutkinnon osan ammattitaitovaatimuksiin. Kolmikantainen arvioijaryhmä tekee tutkinnon osan kirjallisen arviointiesityksen tutkintotoimikunnalle sen jälkeen, kun tutkintosuoritukset on tehty kattavasti, luotettavasti ja tutkinnon perusteiden mukaisesti. Kolmikantaisen arvioijaryhmän jäsenet edustavat työnantajia, työntekijöitä ja opettajia. 3.1 Ammatillinen toiminta immobilisaatiohoidon toimintaympäristöissä Ammattitaitovaatimukset osaa toimia sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujärjestelmässä toimia erilaisissa immobilisaatiohoidon toimintaympäristöissä toimia työssään ammattietiikkaa noudattaen toimia immobilisaatiohoidon asiantuntijana potilaan kuntoutumisprosessissa toimia immobilisaatiohoidon asiantuntijana moniammatillisessa yhteistyöverkostossa huolehtia immobilisaatiohoitotyön turvallisuudesta toimia potilaan immobilisaatiohoitoprosessissa arvioida toimintavalmiuksiaan eri immobilisaatiohoitotyön toimintaympäristöissä.

19 7 Arviointi (arvioinnin kohteet ja kriteerit) Ammattitaitovaatimukset osaa toimia sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujärjestelmässä. Arvioinnin kohteet Immobilisaatiopotilaan hoidon järjestäminen perusterveydenhuollossa Immobilisaatiopotilaan hoidon järjestäminen erikoissairaanhoidossa Arvioinnin kriteerit tekee potilaan hoidon järjestämiseen liittyviä ratkaisuja immobilisaatiohoidon asiantuntijana ajantasaisen perusterveydenhuollon lainsäädännön mukaisesti (esim. terveydenhuoltolaki, sairausvakuutuslaki, laki potilaan asemasta ja oikeuksista, lastensuojelulaki, kotikuntalaki, sosiaalihuoltolaki) toimii alueen perusterveydenhuollon toimintamallin mukaisesti perustelee potilaan hoidon järjestämiseen liittyviä perusterveydenhuollon ratkaisuja potilaan hyvän hoidon näkökulmasta käyttää työssään tarkoituksenmukaisesti alueen perusterveydenhuollon palveluja (esim. radiologiset kuvantamispalvelut ja muut alueelliset potilaan hoitomahdollisuudet) potilaan hoidossa hyödyntää työssään tietoa alueen perusterveydenhuollon immobilisaatiohoidon toimijoista tekee yhteistyötä alueen perusterveydenhuollossa toimivien immobilisaatiohoidon asiantuntijoiden kanssa ohjaa perustellusti potilaan tarvittaessa toiselle asiantuntijalle (esim. ortoosivuokraus, jalkojenhoitaja, jalkaterapeutti, apuvälineasiantuntija tai joku muu erityisasiantuntija) tekee itsenäisiä hoitopäätöksiä potilaan hoidon tarpeen mukaisesta väliaikaisesta tuennasta (esim. kipua lievittävä tuenta, kuljetuksen aikainen tuenta, kuntoutumisen tukeminen) osallistuu moniammatillisen työryhmän jäsenenä potilaan jatkohoidon arviointiin perusterveydenhuollon näkökulmasta. tekee potilaan hoidon järjestämiseen liittyviä ratkaisuja immobilisaatiohoidon asiantuntijana ajantasaisen erikoissairaanhoidon lainsäädännön mukaisesti (esim. terveydenhuoltolaki, sairausvakuutuslaki, laki potilaan asemasta ja oikeuksista, lastensuojelulaki, kotikuntalaki, sosiaalihuoltolaki) toimii alueen erikoissairaanhoidon toimintamallin mukaisesti hyödyntää työssään tietoa sairaanhoitopiirin ja erityisvastuualueen (ERVA) toiminnasta perustelee potilaan hoidon järjestämiseen liittyviä erikoissairaanhoidon ratkaisuja potilaan hyvän hoidon näkökulmasta tekee yhteistyötä erikoissairaanhoidossa toimivien immobilisaatiohoidon asiantuntijoiden kanssa ohjaa potilaan erikoissairaanhoidon lähetekäytännön mukaisesti toiselle asiantuntijalle (esim. reumahoitaja, diabeteshoitaja, osteoporoosihoitaja, erityisapuvälineasiantuntija tai joku muu erityisasiantuntija) osallistuu moniammatillisen työryhmän jäsenenä potilaan jatkohoidon arviointiin erikoissairaanhoidon näkökulmasta.

20 8 Alueen yksityisten immobilisaatiohoidon palveluntuottajien hyödyntäminen Alueen poikkeusolojen tai suuronnettomuustilanteiden toimintajärjestelmän huomioon ottaminen hyödyntää immobilisaatiohoidon asiantuntijana tietoa yksityistä terveydenhuoltoa ohjaavasta lainsäädännöstä ja toimintaperiaatteista ottaa työssään huomioon alueensa yksityissektorin tarjoamat immobilisaatiohoidon mahdollisuudet ja resurssit potilaan hyvän hoidon toteutumisen näkökulmasta (esim. valmisortoosien vuokraus tai ostaminen tai muu tuentapalveluiden toteutus) ohjaa potilaan tarvittaessa yksityissektorin tarjoamien palveluiden piirin (esim. erityisvalmisteiset tukipohjalliset tms.) hyödyntää työssään tietoa alueen immobilisaatiohoidon mahdollisuuksista ja palveluiden tarjonnasta poikkeusolosuhteissa tai suuronnettomuustilanteissa selvittää oman alueen poikkeusolosuhteiden tai suuronnettomuustilanteiden immobilisaatiohoidossa käytettävät materiaalit ja varastot työstää kalkkikipsiä ja muita toimintaympäristössä poikkeusoloissa käytettäviä tuentamateriaaleja (esim. erilaiset lastat, valmisvedot, tukisidokset yms.) selvittää, miten immobilisaatiohoito järjestetään poikkeusolosuhteissa alueellisen poikkeusolosuunnitelman mukaisesti. osaa toimia erilaisissa immobilisaatiohoidon toimintaympäristöissä. Arvioinnin kohteet Polikliinisessa toimintaympäristössä toimiminen Osastolla toimiminen Arvioinnin kriteerit suunnittelee immobilisaatiopotilaan hoidon oman vastuualueensa mukaisesti polikliinisessä toimintaympäristössä (esim. toimintaympäristön varustustaso, potilaslogistiikka, hoitopolut tms.) ylläpitää kipsaushuoneen tai vastaavan toimenpidehuoneen teknisen valmiuden (laitteet, materiaalit, valot, ilmastointi, hoitopöydät ja muut teknisen valmiuden kannalta oleelliset asiat) vastaanottaa polikliinisen immobilisaatiopotilaan yksilöllisesti toimii työyksikön lääkehoitosuunnitelman mukaisesti käyttää tarvittaessa poliklinikalla C-kaarta STUK 1.7 Säteilysuojelukoulutus terveydenhuollossa -ohjeen mukaisesti toteuttaa immobilisaatiohoitoja päivystysalueella lääkärin hoito-ohjeiden mukaisesti toteuttaa immobilisaatiohoitoja ajanvarauspoliklinikalla lääkärin hoito-ohjeiden mukaisesti osallistuu immobilisaatiohoidon asiantuntijana moniammatillisessa työryhmässä immobilisaatiopotilaan jatkohoidon suunnitteluun ja toteutukseen kotiuttaa turvallisesti poliklinikalla hoidetun immobilisaatiopotilaan. osallistuu tarvittaessa asiantuntijana immobilisaatiopotilaan hoidon suunnitteluun oman vastuualueensa mukaisesti osastohoidossa (esim. toimintaympäristön varustustaso, potilaslogistiikka, hoitopolut tms.)

21 ohjaa osaston henkilökuntaa immobilisaatiohoidon toimintavalmiuden ylläpidossa toimii työssään työyksikön lääkehoitosuunnitelman mukaisesti noudattaen lääkehoitoa koskevia säädöksiä sekä suosituksia (esim. STM:n Turvallinen lääkehoito, Valtakunnallinen opas lääkehoidon toteuttamisesta sosiaali- ja terveydenhuollossa) käyttää työssään tietoa osastohoitoon tulevan immobilisaatiopotilaan yksilöllisestä vastaanottamisesta 9

22 10 Anestesia- ja leikkausosastolla toimiminen tekee osastopotilaiden immobilisaatiohoitoja lääkärin hoitoohjeiden mukaisesti osastolla tai jossain muussa toimintaympäristössä hyödyntää työssään tietoa osastolla hoidetun immobilisaatiopotilaan turvallisesta kotiuttamisesta hyödyntää työssään tietoa lasten osaston toiminnasta hyödyntää työssään tietoa lasten hoitotyön erityispiirteistä hyödyntää työssään tietoa osastolla hoidettavien lapsipotilaiden immobilisaatiohoitomenetelmistä (esim. erilaiset vedot) hyödyntää työssään tietoa lapsipotilaiden immobilisaatiohoitoa koskevien potilasohjeiden erityispiirteistä osallistuu tarvittaessa moniammatillisessa työryhmässä asiantuntijana osastolla hoidetun immobilisaatiopotilaan jatkohoidon suunnitteluun ja toteutukseen. hyödyntää työssään leikkauslistaan liittyvää tietoa (esim. anestesiamuoto, leikkausasennot, leikkauksessa tarvittava lisävälineistö) suunnittelee immobilisaatiopotilaan hoidon oman vastuualueensa mukaisesti anestesia- ja leikkausosaston toimintaympäristössä (esim. toimintaympäristön varustustaso, potilaslogistiikka, hoitopolut tms.) ylläpitää leikkaussalin immobilisaatiohoidon teknistä valmiutta ottaen huomioon mm. seuraavat asiat: vetopöytä, käsi- ja jalkatuet, lisäpöydät, telineet, valot, laitteet, immobilisaatiomateriaalit ja tarvittava muu välineistö ottaa vastaan yksilöllisesti osaston hoitokäytänteiden mukaisesti anestesia- ja leikkauspotilaan hyödyntää työssään tietoa leikkaustiimin käyttämästä tarkistuslistasta osallistuu työryhmän jäsenenä osaston hoitokäytänteiden mukaisesti potilaan turvalliseen siirtämiseen avustaa työryhmän jäsenenä osaston hoitokäytänteiden mukaisesti potilaan anestesian aloituksessa erilaisissa anestesiamuodoissa toteuttaa turvallisesti ortopedisen potilaan yksilöllisen leikkausasennon yhteistyössä leikkaussalin työryhmän kanssa valmistelee ja tekee verityhjiön potilaalle ottaen huomioon hänen erityispiirteensä (esim. raajan anatomia, ihon kunto, perussairaudet tms.) noudattaa diatermialaitteen käytössä potilas- ja työturvallisuusmääräyksiä käyttää tarvittaessa anestesia- ja leikkausosastolla C-kaarta STUK 1.7 Säteilysuojelukoulutus terveydenhuollossa -ohjeen mukaisesti toteuttaa tarvittaessa immobilisaatiohoidon leikkaussalissa lapsi- tai aikuispotilaille tiedottaa suullisesti ja kirjallisesti leikkaushoidon jälkeen immobilisaatiopotilaan vointiin ja hyvään hoitoon liittyvistä havainnoista ohjaa muuta hoitohenkilökuntaa immobilisaatiopotilaan voinnin seurannassa ja komplikaatioiden ehkäisyssä ohjaa anestesia- ja leikkausosaston hoitohenkilökuntaa immobilisaatiotoimintavalmiuden ylläpidossa.

23 11 osaa toimia työssään ammattietiikkaa noudattaen. Arvioinnin kohteet Ammattieettinen toiminta Arvioinnin kriteerit toimii ETENEn (Valtakunnallinen terveydenhuollon eettinen neuvottelukunta) eettisten suositusten mukaisesti kohtaa potilaat, kollegat ja muun henkilökunnan sosiaali- ja terveysalan ammattieettisten periaatteiden mukaisesti toimii lasten ja nuorten kanssa NOBAB ry:n standardien mukaisesti toimii vanhusten hoitotyötä ohjaavien eettisten ohjeiden mukaisesti (mm. Vanhuus ja hoidon etiikka - raportti, ETENE) kohtelee potilaita tasa-arvoisesti ja oikeudenmukaisesti hyödyntää työssään tietoa eri kulttuureista, potilaan vakaumuksesta tai uskonnosta ja ottaa ne huomioon potilaan ja hänen läheisensä kohtaamisessa kunnioittaa potilaan itsemääräämisoikeutta kannustaa potilasta ja hänen läheisiään osallistumaan hoitoon ja kuntoutumisprosessiin. osaa toimia immobilisaatiohoidon asiantuntijana potilaan kuntoutumisprosessissa. Arvioinnin kohteet Kuntoutumisprosessissa toimiminen Kuntoutumisprosessin arvioiminen Arvioinnin kriteerit toimii kuntoutusta ja apuvälinelainausta koskevien ajantasaisten säädösten mukaisesti (esim. terveydenhuoltolaki, STM:n asetus lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineiden luovutuksesta) hyödyntää työssään tietoa kuntoutuksen osa-alueista: lääkinnällinen kuntoutus, ammatillinen kuntoutus, kasvatuksellinen kuntoutus ja sosiaalinen kuntoutus osallistuu tarvittaessa yhdessä muun työryhmän kanssa potilaan kuntoutumisprosessin suunnitteluun oman vastuualueensa mukaisesti arvioi potilaan yksilöllisen apuvälinetarpeen ottaen huomioon immobilisaatiohoidon sekä päivittäisen selviytymisen asettamat vaatimukset ohjaa apuvälinelainaukseen liittyvissä asioissa ohjaa apuvälineen käyttöön liittyvissä asioissa hyödyntää tarvittaessa muita asiantuntijoita (esim. fysioterapeutti, toimintaterapeutti, apuvälineteknikko) apuvälineiden käyttöön liittyvissä asioissa hyödyntää työssään tietoa oman alueen toimintaterapiassa toteutettavista tuennoista tekee aktiivisesti yhteistyötä kuntoutuksen asiantuntijoiden kanssa potilaan kuntoutumisen edistämiseksi. arvioi immobilisaatiohoidon asiantuntijana potilaan kuntoutustarvetta hoito- ja kuntoutumisprosessin eri vaiheissa