TAUSTAMUISTIO
|
|
- Anja Leppänen
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 TAUSTAMUISTIO Aira Rajamäki, opetusneuvos AMMATILLISTEN PERUSTUTKINTOJEN SEKÄ AMMATTI- JA ERIKOISAMMATTITUTKINTOJEN PERUSTEIDEN MÄÄRÄYSTEN MUUTOKSET NS. SORA-LAINSÄÄDÄNNÖN AIHEUTTAMAT MUUTOKSET TUTKINTOJEN PERUSTEISSA Taustaa valmistelutyöstä SORA-työryhmä oli opetus- ja kulttuuriministeriön asettaman työryhmä ( ), jossa säädösvalmistelu tehtiin. Lait hyväksyttiin elokuussa ja asetukset pääosin syyskuussa vuonna oli edustettuna työryhmässä. on uudistanut ammatillisten perustutkintojen sekä ammatti- ja erikoisammattitutkintojen perusteita voimaan tulevien ammatillisen koulutuksen (951/2011) ja ammatillisen aikuiskoulutuksen lainsäädännön (952/2011) muutosten johdosta. Tutkinnoista, joissa opiskeluoikeuden peruuttaminen on mahdollista, on säädetty valtioneuvoston asetuksissa ammatillisesta koulutuksesta annetun asetuksen (1032/2011) 16 :n ja ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetun asetuksen (1033/2011) 8 :n muuttamisesta. on tehnyt yhteistyötä tutkintokohtaisten terveydentilavaatimusten kuvausten laadinnassa Työterveyslaitoksen asiantuntijoiden kanssa. Perusteiden muutokset on kuvattu vahvistetuilla teksteillä. Säädösten ja perusteiden muutosten tavoitteet ja sisältö Näiden ja eräiden muiden asiaan liittyvien säädösten tavoitteena on parantaa turvallisuutta koulutuksessa ja sen jälkeisessä työelämässä lisäämällä koulutuksen järjestäjän mahdollisuutta puuttua tilanteisiin, jotka liittyvät opiskelijoita koskeviin soveltumattomuus- ja turvallisuuskysymyksiin kuten potilas- ja asiakasturvallisuuteen, liikenteen turvallisuuteen, alaikäisten turvallisuuteen sekä opiskelijan itsensä turvallisuuteen. on valmistellut perusteiden muutoksia ammatillisten perustutkintojen lukuun 2 Opetussuunnitelman laadinta ja sisältö, lukuun 3 Perustutkinnon suorittaminen näyttötutkintona, lukuun 8 Muut määräykset. Ammatti- ja erikoisammattitutkintojen perusteissa määräysten muutoksia tulee lukuun 1 Näyttötutkinnot. Viimeksi mainittuun ja ammatillisten perustutkintojen lukuihin 3 ja 8 on laadittu myös tutkintokohtaiset terveydentilavaatimusten kuvaukset valtioneuvoston asetuksissa määrättyihin tutkintoihin. Perusteiden muutosten luonnokset olivat laajalla lausuntokierroksella marraskuussa Lausuntoja saatiin yhteensä 43, joiden palaute on koottu oheiseen tiedostoon. Luonnoksia on kehitetty lausuntopalautteen mukaisesti. ei ole lähtenyt tutkinnon perusteissa nostamaan esille kaikkea sitä, mitä muissa säädöksissä on jo velvoitettu koulutuksen järjestäjän tehtäväksi. on antanut sellaisia perusteiden määräyksiä, joilla se on katsonut voivansa edistää uusien säädösten toimeenpanoa. Asiaa on pidetty koulutuksen järjestäjän toiminnan ja opiskelijoiden oikeusturvan kannalta merkityksellisenä ja oikeana. Uudistus antaa tarvittaessa koulutuksen järjestäjälle mahdollisuuden puuttua aikaisempaa tehokkaammin hyvin hankaliin, mutta onneksi melko harvinaisiin opiskelijoiden tapauksiin, joista on voinut aiheutua myös turvallisuusriskiä. Perusteissa korostetaan useissa kohdin uudistuksen tiedottamista eri tahoille, moniammatillista yhteistyötä opiskeluhuollon ja opiskeluterveydenhuollon toimijoiden ja opiskelijoiden huoltajien kanssa. Keskeistä uudistuksessa ovat määräykset tutkintokohtaisista Hagnäskajen 6, PB 380, Helsingfors, telefon , fax , fornamn.efternamn@oph.fi,
2 TAUSTAMUISTIO 2 (2) terveydentilan ja toimintakyvyn vaatimuksista. Terveyttä ja turvallisuutta edistävä näkökulma vahvistuu myös huumetestauksen mahdollistamisessa ja päihteiden käyttäjien hoitoon ohjauksen huomioon ottamisessa opiskeluterveydenhuollon toiminnassa. Mm. tästä tulee koulutuksen järjestäjillä olla kirjalliset toimintaohjeet. Osassa palautteita vaadittiin vielä tiukempia lainsäädännön määräyksiä ja tarkkoja ehtoja opiskelijavalinnan esteistä. Se ei kuitenkaan ole tutkinnon perusteissa mahdollista, koska terveydentilaan ja toimintakykyyn liittyvät asiat tulee aina opiskelijavalinnan yhteydessä arvioida yksilöllisesti. Koulutusta tullaan tarvitsemaan asian toimeenpanoa edistämään. tulee laatimaan lähiaikoina oppaan määräysten muutosten toimeenpanoa varten yhteistyössä keskeisten viranomaistahojen ja koulutuksen järjestäjien edustajien kanssa. Perusteiden määräykset tulevat voimaan alkaen.
3 OPETUSHALLITUS LIITE 2 Ammattikoulutus Tutkinnot -yksikkö AMMATTITUTKINNOT JA ERIKOISAMMATTITUTKINNOT LUKU 1 NÄYTTÖTUTKINNOT 1. NÄYTTÖTUTKINNOT 1.1 Näyttötutkintojen järjestäminen Opetushallituksen asettamat, työnantajien, työntekijöiden, opettajien ja tarvittaessa itsenäisten ammatinharjoittajien edustajista koostuvat tutkintotoimikunnat vastaavat näyttötutkintojen järjestämisestä ja valvonnasta sekä antavat tutkintotodistukset. Tutkintotoimikunnat tekevät sopimuksen näyttötutkintojen järjestämisestä koulutuksen järjestäjien ja tarvittaessa muiden yhteisöjen ja säätiöiden kanssa. Näyttötutkintoja ei saa järjestää ilman voimassa olevaa, tutkintotoimikunnan kanssa solmittua järjestämissopimusta. 1.2 Näyttötutkinnon suorittaminen Näyttötutkinto suoritetaan osoittamalla hyväksytysti tutkinnon perusteissa vaadittu osaaminen tutkintotilaisuuksissa käytännön työssä ja toiminnassa. Jokainen tutkinnon osa on arvioitava erikseen. Arvioinnin tekevät työnantajien, työntekijöiden ja opetusalan edustajat yhdessä. Aloilla, joilla itsenäinen ammatinharjoittaminen on tyypillistä, myös tämä taho otetaan huomioon arvioijien valinnassa. Lopullisen päätöksen arvioinnista tekee tutkintotoimikunta. Tutkintotodistus voidaan antaa, kun kaikki tutkinnon suorittamiseksi määrätyt tutkinnon osat on suoritettu hyväksytysti. 1.3 Näyttötutkinnon perusteet Tutkinnon perusteissa määritellään tutkintoon kuuluvat osat ja mahdollisesti niistä muodostuvat osaamisalat, tutkinnon muodostuminen, kussakin tutkinnon osassa vaadittava ammattitaito, arvioinnin perusteet (arvioinnin kohteet ja kriteerit) ja ammattitaidon osoittamistavat. Tutkinnon osa muodostaa ammatin osa-alueen, joka voidaan erottaa luonnollisesta työprosessista itsenäiseksi arvioitavaksi kokonaisuudeksi. Tutkinnon osissa määritellyissä ammattitaitovaatimuksissa keskitytään ammatin ydintoimintoihin, toimintaprosessien hallintaan ja kyseessä olevan alan ammattikäytäntöihin. Niihin sisältyvät myös työelämässä yleisesti tarvittavat taidot, esimerkiksi sosiaaliset valmiudet. Arvioinnin kohteet ja kriteerit on johdettu ammattitaitovaatimuksista. Arvioinnin kohteilla ilmaistaan ne osaamisen alueet, joihin arvioinnissa kiinnitetään erityistä huomiota. Kohteiden määrittäminen helpottaa myös ammattitaidon arviointia asianomaisesta työtoiminnasta. Arvioinnin tulee kattaa kaikki tutkinnon perusteissa määritellyt arvioinnin kohteet. Arvioinnin kriteerit määrittelevät hyväksyttävän suorituksen laadullisen ja määrällisen tason. Ammattitaidon osoittamistavat sisältävät tutkinnon suorittamiseen liittyviä tarkentavia ohjeita. Ammattitaito osoitetaan pääsääntöisesti todellisissa työtehtävissä ja toimissa. Ammattitaidon osoittamistavat voivat sisältää mm. ohjeita siitä, kuinka tutkintosuoritusta voidaan tarvittaessa täydentää, jotta kaikki ammattitaitovaatimukset tulevat kattavasti osoitetuiksi. 1.4 Henkilökohtaistaminen näyttötutkinnossa Koulutuksen järjestäjä huolehtii näyttötutkintoon ja siihen valmistavaan koulutukseen hakeutumisen, tutkinnon suorittamisen sekä tarvittavan ammattitaidon hankkimisen henkilökohtaistamisesta. Henkilökohtaistamisessa tulee ottaa huomioon lain ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain muuttamisesta (952/2011) 11 :n säännökset opiskelijan oikeuksista ja velvollisuuksista sekä 13 :n mukaiset tutkintokohtaiset terveydentilavaatimukset.
4 OPETUSHALLITUS LIITE 2 Ammattikoulutus Tutkinnot -yksikkö AMMATTITUTKINNOT JA ERIKOISAMMATTITUTKINNOT LUKU 1 NÄYTTÖTUTKINNOT on antanut henkilökohtaistamista koskevan erillisen määräyksen. 1.5 Ammattitaidon arviointi näyttötutkinnossa Ammattitaidon arvioinnissa tulee perusteellisesti ja huolellisesti tarkastella sitä, miten tutkinnon suorittaja on osoittanut osaavansa sen, mitä tutkinnon perusteissa ko. tutkinnon osan ammattitaitovaatimuksissa edellytetään. Arvioinnissa käytetään tutkinnon perusteissa määriteltyjä arviointikriteerejä. Arvioinnissa tulee käyttää monipuolisesti erilaisia ja ensisijaisesti laadullisia arviointimenetelmiä. Vain yhden menetelmän käytöllä ei välttämättä saada luotettavaa tulosta. Arvioinnissa otetaan huomioon ala- ja tutkintokohtaiset erityispiirteet tutkinnon perusteiden mukaisesti. Mikäli tutkinnon suorittajalla on luotettavia selvityksiä aikaisemmin osoitetusta osaamisesta, arvioijat arvioivat niiden vastaavuuden näyttötutkinnon perusteiden ammattitaitovaatimuksiin. Arvioijat ehdottavat dokumentin tutkintotoimikunnalle tunnustettavaksi osaksi näyttötutkinnon suoritusta. Lopullisen päätöksen aiemmin osoitetun ja luotettavasti selvitetyn osaamisen tunnustamisesta tekee tutkintotoimikunta. Ammattitaidon arviointi on prosessi, jossa arviointiaineiston keräämisellä ja arvioinnin dokumentoinnilla on keskeinen merkitys. Työelämän sekä opettajien edustajat tekevät kolmikantaisesti huolellisen ja monipuolisen arvioinnin. Jokaisen tutkinnon suorittajan tulee selvästi saada tietoonsa arvioinnin perusteet. Tutkinnon suorittajalle on annettava mahdollisuus suoritustensa itsearviointiin. Näyttötutkinnon järjestäjä laatii arvioinnin kohteena olevan tutkinnon osan suorittamisesta arviointipöytäkirjan, jonka arvioijat allekirjoittavat. Tutkinnon suorittajalle tämän jälkeen annettava palaute on osa hyvää arviointiprosessia. Lopullisen päätöksen arvioinnista tekee tutkintotoimikunta. Arvioijat Tutkinnon suorittajan ammattitaitoa arvioivilla henkilöillä tulee olla hyvä ammattitaito ko. näyttötutkinnon alalta. Tutkintotoimikunta ja näyttötutkinnon järjestäjä sopivat arvioijista näyttötutkintojen järjestämissopimuksessa. Arvioinnin oikaisu Tutkinnon suorittaja voi lainsäädännön mukaisen määräajan puitteissa pyytää arvioinnin oikaisua tutkintotoimikunnalta, jonka toimialaan ja -alueeseen kyseessä oleva tutkinto kuuluu. Kirjallinen oikaisupyyntö osoitetaan tutkintotoimikunnalle. Tutkintotoimikunta voi arvioijia kuultuaan velvoittaa toimittamaan uuden arvioinnin. Arviointia koskevasta oikaisuvaatimuksesta annettuun tutkintotoimikunnan päätökseen ei voi hakea muutosta valittamalla. 1.6 Todistukset Tutkintotodistuksen ja todistuksen tutkinnon osan tai osien suorittamisesta antaa tutkintotoimikunta. Todistuksen valmistavaan koulutukseen osallistumisesta antaa koulutuksen järjestäjä. on antanut määräyksen todistuksiin merkittävistä tiedoista. Näyttötutkinnon osan tai osien suorittamisesta annetaan todistus silloin, kun näyttötutkintoon osallistuva sitä pyytää. Tutkintotodistuksen ja myös todistuksen tutkinnon osan tai osien suorittamisesta allekirjoittavat tutkintotoimikunnan edustaja ja näyttötutkinnon järjestäjän edustaja. Opetushallituksen hyväksymään ammattikirjaan tehty merkintä näyttötutkinnon suorittamisesta on tutkintotodistukseen rinnastettava todistus näyttötutkinnon suorittamisesta. Näyttötutkinnon järjestäjä hankkii ja allekirjoittaa ammattikirjan. Ammattikirja on näyttötutkinnon suorittajalle maksullinen. 1.7 Näyttötutkintoon valmistava koulutus
5 OPETUSHALLITUS LIITE 2 Ammattikoulutus Tutkinnot -yksikkö AMMATTITUTKINNOT JA ERIKOISAMMATTITUTKINNOT LUKU 1 NÄYTTÖTUTKINNOT Näyttötutkintoihin osallistumiselle ei voida asettaa koulutukseen osallistumista koskevia ennakkoehtoja. Pääsääntöisesti tutkinnot suoritetaan kuitenkin valmistavan koulutuksen yhteydessä. Koulutuksen järjestäjä päättää näyttötutkintoon valmistavan koulutuksen sisällöstä ja järjestämisestä tutkinnon perusteiden mukaisesti. Koulutus ja tutkintotilaisuudet on jäsennettävä tutkinnon osien mukaisesti. Näyttötutkintoon valmistavaan koulutukseen osallistuvalle tulee osana koulutusta järjestää mahdollisuus osallistua tutkintotilaisuuksiin ja suorittaa näyttötutkinto. Valtioneuvoston asetuksessa (1033/2011) määriteltyihin ammatti- ja erikoisammattitutkintoihin valmistaviin opintoihin sovelletaan opiskeluoikeuden peruuttamisessa ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain (952/2011) 11 :n 9 kohtaa. Näyttötutkintoon valmistavassa koulutuksessa tulee ottaa huomioon myös em. lain 13, 13 a ja 16 :n säännökset Tutkintokohtaiset terveydentilavaatimukset ammatti- ja erikoisammattitutkinnoissa Tutkintokohtaisten terveydentilavaatimusten tavoitteena on edistää turvallisuutta näyttötutkintona suoritettavissa ammatti- ja erikoisammattitutkinnoissa ja myöhemmin työelämässä. Näyttötutkintoon valmistavaan koulutukseen sovelletaan säännöksiä esteettömyydestä ja opiskelijaksi ottamisen edellytyksistä (lain ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain muuttamisesta (952/2011) 11 :n viittaussäännökset laissa ammatillisesta koulutuksesta annetun lain muuttamisesta (951/2011) 27, 27 a ja 27 b :ssä. Opiskelijaksi hakeutuvan terveydentilaan tai toimintakykyyn liittyvä seikka ei saa olla esteenä opiskelijaksi ottamiselle. Opiskelijaksi ei kuitenkaan voida ottaa henkilöä, joka ei ole terveydentilaltaan tai toimintakyvyltään kykenevä näyttötutkintoon valmistavaan koulutukseen liittyviin käytännön tehtäviin tai työssäoppimiseen silloin, kun opintoihin sisältyy alaikäisen turvallisuutta, potilas- tai asiakasturvallisuutta taikka liikenteen turvallisuutta koskevia vaatimuksia. Tämä edellyttää opintoihin liittyvien turvallisuusvaatimusten toteutumista ja sitä, ettei estettä ei voida kohtuullisin toimin esimerkiksi opiskelijahuollon ja opiskeluterveydenhuollon palveluilla, apuvälineillä tai muulla tuella poistaa. Mikäli toisten henkilöiden terveyden ja turvallisuuden suojeleminen ja liikenteen turvallisuus sitä edellyttävät, opiskelijaksi ottamisen esteenä voi olla aikaisemmin tapahtuneen opiskeluoikeuden peruuttamispäätöksen salaaminen ammattitutkintoon tai erikoisammattitutkintoon hakeutumisen yhteydessä. Edellä mainitusta johtuen tutkintokohtaiset terveydentilavaatimukset tulee ottaa huomioon näyttötutkintoon ja siihen valmistavaan koulutukseen hakeutumisen ja tarvittavan ammattitaidon hankkimisen henkilökohtaistamisessa. Tutkintokohtaiset terveydentilavaatimukset sisältyvät valtioneuvoston asetuksessa (1033/2011) määriteltyjen humanistisen ja kasvatusalan, tekniikan ja liikenteen alan, luonnonvara- ja ympäristöalan sekä sosiaali-, terveys- ja liikunta-alan ammatti- ja erikoisammattitutkintojen perusteisiin. Näyttötutkintoon valmistavan koulutuksen järjestäjän tulee tiedottaa (952/2011, 13 a ) opiskelijaksi hakeutuville tutkintokohtaisista terveydentilan ja toimintakyvyn vaatimuksista. Opiskelijaksi hakeutuvan tulee antaa pyydettäessä näyttötutkintoon valmistavan koulutuksen järjestäjälle opiskelijaksi ottamisen edellyttämät terveydentilaansa koskevat tiedot sekä mahdollinen tieto aikaisemmasta opiskeluoikeuden peruuttamista koskevasta päätöksestä. Opiskelijaksi hakeutuvan oma kuvaus nykyhetken terveydentilastaan riittää valintatilanteessa. Näyttötutkintoon valmistavan koulutuksen järjestäjien tulee tarvittaessa tehdä yhteistyötä eri koulutusasteiden tai viranomaisten välillä opiskelijavalinnassa välttämättömien tietojen saannissa ja antamisessa. Opiskelijaksi hakeutuvan oikeusturvan kannalta on perusteltua, että häntä ei valita sellaiseen
6 OPETUSHALLITUS LIITE 2 Ammattikoulutus Tutkinnot -yksikkö AMMATTITUTKINNOT JA ERIKOISAMMATTITUTKINNOT LUKU 1 NÄYTTÖTUTKINNOT näyttötutkintoon valmistavaan koulutukseen, jonka mukaisissa käytännön tehtävissä tai työssäoppimisessa hän ei terveydentilansa tai toimintakykynsä vuoksi voisi toimia. Opiskelijavalintaa tehtäessä on kuitenkin otettava huomioon ammatteihin ja työhön sisältyvät moninaiset tehtävät. Saman tutkinnon sisällä voi olla tutkinnon osia, jotka edellyttävät erilaista terveydentilaa tai toimintakykyä ja mahdollistavat täten opiskelijalle yksilöllisiä ratkaisuja näyttötutkintoon valmistavan koulutuksen suorittamisessa. Näyttötutkintoon valmistavan koulutuksen järjestäjän tulee tarvittaessa selvittää yhdessä opiskelijan ja opiskelijahuollon henkilöstön kanssa opiskelijan mahdollisuus hakeutua muuhun näyttötutkintoon valmistavaan koulutukseen, jonka opiskelijaksi ottamisen edellytykset hän täyttää. Opiskelijan terveydentilan ja toimintakyvyn muuttuminen ei saa keskeyttää opiskelijan näyttötutkintoon valmistavaa koulutusta tai johtaa harkitsemattomaan koulutusammatin tai -alan vaihtoon. Terveydentilan ja toimintakyvyn muutoksista näyttötutkintoon valmistavan koulutuksen aikana johtuvat käytännön ongelmat tulee voida ratkaista ensisijaisesti opiskelijalle sopivilla yksilöllisillä opetusjärjestelyillä ja henkilökohtaistamisella. Opintojen ohjaus, opiskelijan tuki, ergonomisiin työtapoihin ja apuvälineiden käyttöön ohjaaminen edistävät näyttötutkintoon valmistavan koulutuksen suorittamista. Opiskelijan terveydentilan ja toimintakyvyn muuttuessa opiskelijahuollon, opiskeluterveydenhuollon ja työpaikkojen työterveyshuollon kanssa tehtävä yhteistyö on välttämätöntä. X tutkinnon terveydentilavaatimukset (Liite 3)
7 OPETUSHALLITUS LIITE 2 Ammattikoulutus Tutkinnot -yksikkö AMMATTITUTKINNOT JA ERIKOISAMMATTITUTKINNOT LUKU 1 NÄYTTÖTUTKINNOT
8 LAUSUNTOPALAUTE SORA -säädösten aiheuttamat muutokset ammatillisten tutkintojen perusteissa OPH:n lausuntopyyntö , nro 32/421/2011 pyysi lausuntoa määräysten sovellettavuudesta yleensä ja siitä, miten ne ohjaavat koulutuksen järjestäjän toimintaa erityisesti opiskelijoiden valintaan, ohjaukseen, tiedottamiseen sekä oppimisympäristöjen turvallisuuteen liittyvissä asioissa. LAUSUNNON ANTAJA JA LAUSUNTO 1. HELSINGIN DIAKONIAOPISTON SÄÄTIÖ - HELSINGIN DIAKONIAOPISTO HDO kiittää ta uuden ammatillisen koulutuksen lainsäädännön kytkemisestä opetussuunnitelmien perusteisiin. Yleisenä havaintona todetaan, että turhien toistojen vähentäminen selkeyttäisi tutkinnon perusteiden rakennetta. Lain henki ja sisältö tulee kuvatuksi kattavimmin Opetussuunnitelman yhteisen osan sisältö määräyksessä, Tutkintokohtaisissa terveydentilavaatimuksissa näyttötutkinnossa, 8.8 Tutkintokohtaiset terveydentilavaatimukset ammatillisessa peruskoulutuksessa sekä Tutkintokohtaiset terveydentilavaatimukset ammatti- ja erikoisammattitutkinnoissa. Koulutuksen järjestäjälle on haastava tehtävä ottaa kaikki toimintaohjeet ja menettelyt käyttöön vuoden 2012 alusta. Terveydentilavaatimuksista tiedottamisen ja neuvonnan velvoitteet ovat perusteltuja, mutta vaativia toteuttaa. MITEN PALAUTE ON OTETTU HUOMIOON? Toistoja ei voi välttää, koska ammatillisen peruskoulutuksen ja aikuiskoulutuksen säädöksissä käytetyt käsitteet jossain määrin poikkeavat toisistaan. Ammatti- ja erikoisammattitutkintojen luvussa 1 Näyttötutkinnot ja ammatillisen perustutkinnon perusteiden luvussa 3 Perustutkinnon suorittaminen näyttötutkintona on käytetty näyttötutkintojärjestelmän mukaisia käsitteitä. Luvuissa 2 ja 8 käsitteet ovat ammatillisen peruskoulutuksen säädösten mukaisia käsitteitä. Lait 951/2011 ja 952/2011 sekä asetukset 1032/2011 ja 1033/2011 tulevat voimaan Tästä johtuen myös tutkintojen perusteita koskevia määräyksiä tulee tarkistaa samaan voimaantulon ajankohtaan. Erityinen huomio kiinnittyy Kodin ja oppilaitoksen välisen yhteistyö ja Ammatillinen erityisopetus kohtiin, tiedottaminen jokaisen huoltajalle terveydentilavaatimuksista koulutusvalintoja tehtäessä on mahdotonta. Vastuuta ennakkotiedottamisesta huoltajien suuntaan tulisi jakaa perusopetukselle ja muille ohjaaville tahoille. Tiedotus ja neuvonta ovat merkittävässä roolissa. Niiden kuvauksissa selkokielinen ilmaisu parantaa opiskelijan oikeusturvaa. Hagnäskajen 6, PB 380, Helsingfors, telefon , fax , fornamn.efternamn@oph.fi,
9 2. AMMATTIOPISTO LUOVI Perusteiden luonnos määrittelee selkeästi ja aiempaa tarkemmin, mitä toimintoja koulutuksen järjestäjän täytyy opetussuunnitelmansa yhteisessä osassa kuvata ja ohjeistaa. Tutkintokohtaisista terveydentilavaatimuksista ja alalle soveltuvuudesta on tiedotettava koulutusten esittely- ja markkinointitilaisuuksissa ja hakumateriaaleissa. Työelämän ja ammattien tuntemus korostuu, sillä vaikka terveydellisiä rajoitteita koulutukseen hakeutuvalla olisikin, voi soveltuvia työtehtäviä ko. alalla olla. Yksilökohtainen alalla toimimisen mahdollisuuksien arviointi korostuu myös erityisopetuksessa. Luonto- ja ympäristöalan perustutkinto: Terveydentilaan liittyvät soveltuvuusvaatimukset, hakukriteerit, erityisjärjestelyt ja tukitoimet ja järjestelyiden vaikutukset työllistymiseen tulee tiedottaa hakeutumisvaiheessa. Opetussuunnitelman tutkintokohtaiseen osaan tulee kirjata, miten terveydentilaan vaikuttavat seikat ja turvallisuusvaatimukset ja kohtuulliset toimenpiteet vaikuttavat tutkinnon suorittamiseen ja työllistymiseen? Kirjauksissa tulisi näkyä opiskelijan soveltumattomuus ammattiin; ei terveydentilan tai toimintakyvyn rajoitteet. Opetussuunnitelmaan tulisi kirjata myös terveydentilan ja toimintakyvyn muutokset opiskelijan opinto-oikeuden peruuttamiseen ja palauttamiseen sekä oppilaitoksesta erottamisen toimintaohjeiden tarkentamisen näkökulmasta. Logistiikan perustutkinto: Opiskelijavalinnassa voi olla liian vähän tietoa esim. ajokyvystä. Nuorison terveystodistus voisi olla pakollinen liite hakemukseen. Onko mahdollista vaatia huumausaineiden ja päihteiden käytön testaus ennen opiskelijaksi ottamista. Opiskelijaksi ottamisen esteisiin lisättävä päihteiden ongelmakäyttö tai päihdetestaus. Lisättävä ja avattava tutkinnon perusteisiin ajokorttimääräysten terveysluokitukset 1 ja 2. Terveydentilan ja toimintakyvyn arviointi perustuu aina opiskelijan yksilölliseen tilanteeseen. Tästä johtuen tutkinnon perusteisiin ei voida kirjata tiukkoja määräyksiä tutkinnon suorittamisesta ja työllistymisestä. Pääperiaate on esteettömyys. Hakeutumisvaiheessa opiskelija itse ilmoittaa, tarvittavan tiedon terveydentilavaatimuksista saatuaan, onko hänelle jokin terveyteen tai toimintakykyyn liittyvä asia, joka saattaa olla asetuksen mukaisissa tutkinnoissa opiskelijaksi valinnan esteenä. Koulutuksen järjestäjä voi edellisen perusteella pyytää hakijan terveydentilaa koskevia tietoja opiskelijaksi ottamisen arviointia varten. Ajoterveydestä
10 Aikuiskoulutus: Hyvänä koettu linjaukset terveydentilasta, turvallisuusvaatimuksista, henkilökohtaistamisesta ja yksilöllisistä poluista ja sairauksien hoitotasapainosta. Onko opiskelijan oma ilmoitus terveydentilastaan ensisijaisesti riittävä? antaa säädöksiä sosiaali- ja terveysministeriö. Lähtökohta on, että opiskelija itse ilmoittaa terveydentilastaan. Tarkennetaan ilmaisua. 3. TEHY RY Tehy pitää perusteiden luonnoksia yleisellä tasolla sopivina, mutta haluaa niihin joitain täsmennyksiä, jotta tulkinnanvaraisuus vähenisi. Sosiaali- ja terveysalalla korostuu potilas- ja asiakasturvallisuus. Koulutettavien määrät ovat kasvussa ja alalle soveltumattomuutta ilmenee opiskelun ja tutkinnon suorittamisen aikana. Koulutusorganisaatiot ja työyksiköt tarvitsevat täsmällisiä ohjeita soveltuvuuden arviointiin. Tutkinnon perusteissa on tarpeen valtakunnan tasolla ohjata sn. varhaisesta puuttumisesta ja hoitoon ohjauksesta. Terveydenhuollon ammattihenkilöiden osalta on myös selvät ohjeet siitä, millä edellytyksillä mahdollisia ammatinharjoittamisen tai nimikesuojatun ammattinimikkeen käyttöön liittyviä rajoituksia voidaan purkaa. Alan opiskelijoiden tulee soveltaa yhtä lailla valtakunnallisia menettelytapoja. Tutkinnon perusteessa tulee selvästi ilmaista, kenen vastuulla soveltumattomuuden arviointiin ja mahdollisen opiskeluoikeuden peruuttamiseen liittyvän prosessin eri tehtävät ovat. Terveydentilan arviointiin liittyvät seikat on ilmaistu ympäripyöreästi. Mitä tarkoittaa kohtuullisin toimin? Tehyn mielestä terveydenhuollon laillistetuilla ammattihenkilöillä on vankka asiantuntemus ja ymmärrys niistä työtehtävistä, joihin kunkin lanan tutkinnoista tuottaa kelpoisuuden. Sosiaali- ja terveysalan tutkinnoissa tulee määritellä tarkemmin terveydentilaan liittyvät seikat, esim. näkökyky ja ihon sairaudet. Aikuisopiskelijoiden kohdalla tulee tarkemmin määritellä yhteistyö terveydenhuollon kanssa ja mahdollisuus tehdä yhteistyötä muiden viranomaisten kanssa. Lisättävä päihteiden käytön kohtaan myös Opiskelijaksi ottamisesta päättää lain mukaan koulutuksen järjestäjä. Arviointi perustuu opiskelijaksi hakeutuvan yksilölliseen tilanteeseen. Laki velvoittaa ilmoittamaan Valviralle vireillä olevasta opiskelijan opiskeluoikeuden peruuttamisprosessista, opiskeluoikeuden peruuttamisesta sekä opiskeluoikeuden palauttamisesta. Vastuutahot ja henkilöt on määritelty laissa. Kohtuulliset toimet perustuvat opiskelijan yksilöllisiin tarpeisiin ja ratkaisuihin, joiden yhteydessä tulee ottaa huomioon myös koulutuksen järjestäjän mahdollisuudet taloudellisessa mielessä. Ei voida tutkinnon perusteissa määrätä. Näitä määräyksiä ei ole alan ammatinharjoittamista koskevissa säädöksissäkään määritelty. Ei siis voida määritellä tutkinnon perusteissa.
11 päihteiden välittäminen ja myynti. Keitä ovat oppimisympäristöjen turvallisuudesta vastaavat ja turvallisuusasiantuntijat? Tehyn mielestä on suuri epäkohta, ettei säädöksiä sovelleta kaikkeen ammatilliseen aikuiskoulutukseen. Tehy toteaa, että lainsäädännön edellyttämät muutokset ovat perusteltuja ja tarpeellisia, mutta niitä tulee vielä täsmentää, jotta vältytään määräysten soveltamisen kirjavuudelta. Laki 952/2011, 11 kohta 9 viittaa ammatillisen koulutuksen laissa (630/98, 37 a ) olevaan säännökseen opiskelijahuollosta. Päihteiden välittäminen ja myynti on selkeästi rikosasia. Koulutuksen järjestäjä vastaa oppimisympäristöjen turvallisuudesta ja määrittelee oppimisympäristöjen turvallisuudesta vastaavat henkilöt. Tutkintokohtaiset terveydentilavaatimukset ja opiskeluoikeuden peruttaminen/palauttaminen koskevat laissa ja asetuksessa mainittujen koulutusalojen tutkintoja. Selkeitä täsmennysohjeita ei esitetty. 4. FAKTIA KOULUTUS OY Ajoneuvonosturinkuljettajan ammattitutkinnossa harjoittelu on kyseisen työkoneen käyttöä ja se edellyttää hyvää terveystilaa, stereonäkökykyä sekä tietenkin C- luokan ajokorttia. Pitäisikö stereonäkö huomioida myös kuljettajapuolella? Olen samaa mieltä, että koulutuksessa edellytetään henkilöltä käytännön tehtäviin ja työssäoppimiseen aiheuttamaan kuormitukseen nähden riittävää fyysistä ja psyykkistä toimintakykyä. Stereonäkökykyä edellytetään nosturin käytössä. Kyseessä ei ole tuolloin liikenteen turvallisuus. 5. MTK Pidämme esitettyjä muutoksia perusteltuina. Toimeenpanossa tulisi ottaa huomioon nuorten yhteiskuntatakuuseen liittyvät soveltamismahdollisuudet. On tärkeää, ettei opiskeluun pyrkivä jää oman onnensa varaan, vaan hänellä o riittävä tuki hakeutumiseen soveltuvammalle alalle. Opastus- ja tukitoimet voivat aiheuttaa koulutuksen järjestäjälle suuriakin taloudellisia seuraamuksia, joten eri viranomaistahojen saaminen yhteistyöhön muutenkin tietojen vaihdon osalta on välttämätöntä. Toivoisimme, että luonnonvara- ja ympäristöala merkittäisiin itsenäisinä, eikä tekniikan ja liikenteen kanssa, vaikka samankaltaisuutta on. Kunnat vastaavat nuorten yhteiskuntakuusta ja sen toimeenpanosta. Koulutuksen järjestäjä vastaa taloudestaan. Uudistuksesta aiheutuva kustannusten arviointi on osaltaan myös lainsäätäjän tehtävä. Terveydentilavaatimusten samankaltaisuuden vuoksi ja toiston välttämiseksi on ollut
12 perusteltua, että ko. tutkinnot esitetään samassa yhteydessä. 6. STTK RY STTK:lla ei ole mitään huomautettavaa ammatillisten perustutkintojen, ammatti- ja erikoisammattitutkintojen perusteiden luonnosten osalta. Ei huomautettavaa perusteiden luonnoksiin. 7. OULUN SEUDUN AMMATTIOPISTO Koulutuksen järjestäjän on vaikea vastata turvallisesta oppimisympäristöstä erityisesti asuntolan järjestyksen ylläpidossa ja asukkaiden turvallisuudesta. Asuntolassa tapahtuvat rikkeet vaativat nopeaa reagointia. Monijäsenistä toimielintä ei välttämättä saada riittävän nopeasti koolle asian käsittelemiseksi ja koulutuksen järjestäjän vastuulla olevan turvallisuuden takaamiseksi. Monijäsenisestä toimielimestä ja sen tehtävistä säädetään laissa. 8. OULUN PALVELUALAN OPISTO Matkailu-, ravitsemis- ja talousalan tutkinnoista erityisesti kotityö- ja puhdistuspalvelujen perustutkinnon (kodinhuoltaja) ja kotityöpalvelujen ammattitutkinto tulisi myös liittää näihin säädöksiin. Em. tulisi rinnastaa sosiaali-, terveys- ja liikunta-alan tutkintoihin ja liittää tutkintokohtaisten terveydentilavaatimusten määräysten mukaisiin aloihin. Asetuksessa määriteltyjen tutkintojen tutkintokohtaiset terveydentilavaatimukset koskevat sosiaali-, terveys- ja liikunta-alan tutkintoja. Asiaa on erityisesti perusteltu SORAtyöryhmässä sosiaali- ja terveysalan potilas- ja asiakasturvallisuuden turvaamisella. 9. SUOMEN YRITTÄJÄT Lausuja kannattaa pääpiirteittäin tehtyä ehdotusta. On tärkeää, että jo koulutukseen hakuvaiheessa sekä hakijalla että koulutuksen järjestäjällä on selkeä tieto esim. opiskelijaksi ottamisen esteistä ja opiskeluoikeuden peruuttamisen perusteista. Luvussa ei riitä suunnitelma siitä, miten tiedotetaan työssäoppimisen yhteydessä OPH on antamillaan perusteiden määräyksillä halunnut edistää muutosten toimeenpanoa. Lain 43 :n mukaista ilmaisua on tutkinnon
13 tilanteista, joissa opiskelijan itsensä, muden opiskelijoiden, työssäoppimispaikan henkilöstön ja asiakkaiden turvallisuus on uhattuna. Koulutuksen järjestäjälle tulee asettaa velvollisuus estää sellaisen tilanteen syntyminen, jossa potentiaalinen mahdollisuus em. uhkan syntymiselle olisi. Työssäoppimisesta vastuussa olevalla työpaikan edustajalla tulee olla riittävä tieto ennen työssäoppimisjaksoa opiskelijan terveydestä, mahdollisesta päihderiippuvuudesta tai muusta työturvallisuuteen liittyvästä seikasta. Lausujan mukaan, mikäli sairaus tai vamma oleellisesti heikentää mahdollisuutta selvitä valmistavasta koulutuksesta ja/tai tutkinnon suorittamisesta sekä ammatissa toimimisesta, tulee koulutuksen järjestäjällä olla velvollisuus keskustella opiskelijan kanssa koulutuksen jatkamisen edellytyksistä. Koulutusta tulee voida kuitenkin jatkaa perustelluista syistä. perusteissa tarkistettu. Tämä on lain hengen mukaista, eikä aiheuta perusteiden muutosta. 10. HÄMEEN AMMATILLISEN KORKEAKOULUTUKSEN KUNTAYHTYMÄ Esitetyt lainsäädännön muutokset ovat tarpeellisia ja kannatettavia, emmekä esitä niihin muutoksia. 11. AMMATTIOSAAMISEN KEHITTÄMISYHDISTYS AMKE RY AMKE ry pitää säädösmuutoksia perusteltuina ja tavoitteiltaan oikeina. Tehtyjen säädösmuutosten vaikutukset sekä perus- että lisäkoulutuksena toteutettavien tutkintojen perusteisiin ja sitä kautta opetussuunnitelmiin ovat merkittäviä ja varsin työläitä sekä vaativia toteuttaa käytännön toimijoiden eli koulutuksen järjestäjien kannalta. Säädösmuutosten ja tutkintojen perusteiden saattamista käytäntöön tulee rationalisoida. Muutosten aiheuttama työpanosten määrä ja kustannukset ovat yhteenlaskettuina mittavia. AMKE pitää ensiarvoisen tärkeänä, että käytännön toimien ohjeistusta rakennetaan myös valtakunnan tasolla esimerkiksi huumausainetestaukseen Ei esitetty muutoksia. Lausuja ei esitä rationalisointia koskevia ehdotuksia luonnosten korjaamiseksi. OPH suunnittelee säädösten toimeenpanoa ja koulutuksen järjestäjiä ja sidosryhmiä
14 liittyvissä käytännöissä ja testauksen juridiikassa. Muiltakin osin tarvitaan vertailevaa tietoa ja kokemusten levittämistä eri toimintamalleista SORA -lainsäädännön maastouttamisesta järjestäjän opetussuunnitelmiin ja käytännön toimenpiteisiin. Ongelmaksi terveydentilavaatimuksiin liittyvässä tiedottamisessa saattaa tulla aikataulun haasteellisuus liittyen yhteishaun aikatauluihin. AMKE ry katsoo, että on perusteltua jatkossa seurata ja arvioida, tarvitaanko terveydentilavaatimuksia huumausainetestauksen lisäksi kaikilla koulutusaloilla ja tutkinnoissa. Lainsäädäntö ja sen myötä muutokset tutkintojen perusteissa asettavat paljon vaatimuksia opintoohjaukselle ja opiskelijahuollolle. Yhteistyön lisääminen kaikkien sidosryhmien (lääkärit, psykologit, päihdehuolto, poliisi jne.) on tarpeen. Uudet velvoitteet; opiskeluoikeuden peruuttamis-/palauttamisprosessi ja monijäsenisen toimielimen asettaminen, suunnitelma tiedottamisesta työssäoppimisen aikaisista turvallisuusuhkista ja arkaluonteisten tietojen käsittelyä koskevat ohjeet, ovat vaativia koulutuksen järjestäjille. AMKE ry oteaa, että Sora-muutosten vaikutusten käytäntöön saattaminen koulutuksen järjestäjätaholla tulee olla realistinen aikataulutukseltaan. Mahdolliset vaikutukset esimerkiksi yhteishakuaikatauluihin tulee arvioida. Vaatimuksia tulee opintoihin hakeutumisvaiheeseen erityisesti tietosuojaasioiden ja tietojen dokumentoinnin osalta. Työvoimapoliittisessa koulutuksessa opiskelijavalinnat tekee TE-toimisto, mikä tarkoittaa entistä tiiviimpää yhteistyövelvoitetta TE-toimistojen kanssa soveltuvuuden arvioinnissa. Oppisopimuskoulutuksessa arvioit soveltuvuudesta voivat erota toisistaan esimerkiksi siten, että koulutuksen järjestäjä arvioi opiskelijan soveltumattomaksi, mutta työnantaja ja opiskelija itse ovat toisella kannalla. Lisäksi näyttötutkinnot voidaan palvelevan oppaan laadintaa lähitulevaisuudessa. OPH:n yhteishausta vastaava yksikkö on tietoinen säädösten voimaantulon aikataulusta. Tutkinnon perusteissa siitä ei voida määrätä. Koulutuksen järjestäjiä velvoitetaan säädöksissä moniammatilliseen yhteistyöhön ja tiedottamiseen yhdessä opiskeluhuollon toimijoiden ja eri viranomaisten kanssa. SORA-säädökset eivät koske työvoimapoliittista koulutusta.
15 edelleen suorittaa ilman valmistavaa koulutusta, mikä tuo omat haasteensa alalle soveltumattomuuden asiakokonaisuuteen. Yhteenvetona todetaan, että Soralainsäädännön säädösmuutokset ovat perusteltuja ja tavoitteiltaan oikeita. Säädösmuutosten vaikutukset sekä perus- että lisäkoulutuksena toteutettavien tutkintojen perusteisiin ja sitä kautta opetussuunnitelmiin ovat merkittäviä ja varsin työläitä sekä vaativia toteuttaa. Nykyisessä julkisen talouden niukkuuden tilanteessa tutkintojen perusteiden ja niiden myötä opetussuunnitelmien käytäntöön saattamista tulee rationalisoida koulutuksen järjestäjän näkökulmasta yhteisten ohjeistusten ja myös toimintamallien vertailujen kautta. Ammatillisessa aikuiskoulutuksessa tulee huomioida näyttötutkinnon suorittamiseen, oppisopimuskoulutuksen luonteeseen ja työvoimapoliittisena koulutuksena järjestettävään koulutukseen liittyvät erityispiirteet tutkinnon suorittamisessa, koulutuksen toteutuksessa sekä opiskelijaksi hakeutumisessa ja erityisesti alalle soveltuvuuden arvioinnissa. 12. URHEILUOPISTOJEN YHDISTYS RY Lausuja kannattaa ehdotusta, että koulutuksen järjestäjien puuttumismahdollisuuksia lisättäisiin opiskelijoiden terveydellisissä soveltumattomuus- ja turvallisuuskysymyksissä. On opiskelijan että oppilaitoksen edun mukaista, että opiskelijaa ei valita sellaiseen tutkintoon, johon hän ei terveytensä puolesta sovellu tai se estää hänen työllistymisensä. Luonnoksessa on liikunnan ammattitutkinto mainittu kahdessa kohdassa 6(8) ja 8(8). On hyvä, että veriteitse tarttuvat sairaudet on mainittu ammattitutkintojen tutkintokohtaisissa terveydentilavaatimuksissa. Lausuja esittää, että liitteen kolme kohtaan 6 (8) lisätään myös valmentajan ammattitutkinto ja valmentajan erikoisammattitutkinto. Tutkintojen valmistavaan koulutukseen liittyy Opiskeluoikeuden peruuttaminen koskee asetuksessa mainittuja tutkintoja ja niiden valmistavia opintoja. Asetuksissa ei määrätä tutkintotilaisuudesta. Ei annettu selkeitä korjauksia määräysten osalta perusteisiin. Korjataan painovirhe, poistetaan toinen kirjaus. Ottavatko valmentajan erikoisammattitutkinnon
16 urheilijoiden testausmenetelmien opiskelua, jossa ollaan tekemisissä verinäytteiden kanssa. Opetussuunnitelman yhteisen osan (2.1.1) ehdotukset ovat hyviä ja lisäävät oppilaitosten vastuuta turvallisuusmääräyksistä sekä niiden kirjallisista toimenpiteistä. 13. ELINKEINOELÄMÄN KESKUSLIITTO Lausuja pitää luonnoksia kattavasti ja huolellisesti valmisteltuina. Tästä huolimatta haasteena ovat määräysten yhtenäiset soveltamiskäytännöt. Parhaimmillaan muutokset kuitenkin selkiyttävät mm. opiskelijaksi ottamista ja vähentävät esimerkiksi terveydellisistä syistä johtuvaa opintojen keskeyttämistä. Tämä on sekä yksilön, koulutuksen järjestäjän että yhteiskunnan edun mukaista. EK pitää hyvänä asiana sitä, että luonnoksessa kiinnitetään erityistä huomiota viestintään: kenelle, miten ja missä vaiheessa tiedotetaan. Määräyksen ohjaavan vaikutuksen kannalta viestintä nouseekin avainrooliin. Koulutuksen järjestäjältä edellytetään huolellista viestintäsuunnitelmaa ja toteutusta kohderyhmittäin. EK korostaa kuitenkin, ettei tiedotusta saa vyöryttää yksinomaan koulutuksen järjestäjien vastuulle. Opetushallituksen tehtävänä on tiedottaa ja opastaa koulutuksen järjestäjiä valtakunnallisesti. Selkeä tiedottaminen on kriittistä myös uudistusten mahdollisimman yhdenmukaisen toteuttamisen varmistamiseksi. Opetushallituksen tulisi varata tiedottamiseen ja ohjeistamiseen riittävästi resursseja. EK esittää, että koulutuksen järjestäjille varattaisiin kohtuullinen siirtymäaika opetussuunnitelmien yhteisten osien muuttamiseen uusien määräysten mukaisiksi, jotta tarvittavat muutokset saadaan laadittua huolellisesti asetuksen hengen mukaisesti. 14. KIRKKOHALLITUS Kirkkohallitus pitää tehtyjä muutosesityksiä tutkintojen perusteisiin suorittaneet itse verinäytteitä?? Veriteitse tarttuva sairaus saattaa rajoittaa terveydenhuollon ammateissa käytännön tehtäviin ja työssäoppimiseen sijoittumista. OPH tulee edistämään perusteiden toimeenpanoa ja tiedottamaan asiasta jatkossakin yhteistyössä opiskeluhuollosta ja terveydenhuollosta vastaavien tahojen kanssa. Siirtymäaika ei ole mahdollinen, koska lait ja asetukset tulevat voimaan alkaen.
17 sekä tutkintokohtaisten terveydentilavaatimusten määräyksiin selkeinä ja sovellettavina. Muutosesitykset tukevat ja helpottavat koulutuksen järjestäjän vastuulla olevien oppilaitoskohtaisten suunnitelmien ja käytäntöjen kehittämistä. Kirkkohallitus esittää lisättäväksi lukuihin 3.8. ja sekä ammatti- ja erikoisammattitutkintojen lukuihin 1.7 ja 1.7.1, millä tavoin ns. Sora -lainsäädäntöä sekä tutkintokohtaisia terveydentilavaatimuksia sovelletaan tilanteissa, jossa tutkinnon suorittaja osallistuu tutkintotilaisuuteen ilman valmistavaa koulutusta. Lukuihin 8.8 ja lisätään, että opiskelijavalintaan liittyvässä terveydentilan arvioinnissa koulutuksen järjestäjällä tulee olla käytettävissään riittävä terveydenhuollollinen osaaminen. Arviointi edellyttää asiantuntemusta, koska sairauksien aiheuttamia rajoitteita tai yksilöllistä hoitotilannetta arvioidaan pääsääntöisesti hakijan itsensä antaman kuvauksen tai hakijan antamien muiden terveydentilaansa koskevien tietojen perusteella. 15. RASEKO RAISION SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄ On hyvä, että huomiota on kiinnitetty opiskelijan oikeusturvaan ja oppimisympäristöjen turvallisuuteen. Hyvä tiedonkulku ja kirjallisten toimintaohjeiden ajantasaisuus ovat koulutuksen järjestäjälle tärkeitä asioista. Uuden lain mukanaan tuoma toimielinyhteistyö tietyissä opiskeluoikeuteen liittyvissä ja tiedonsaantiin liittyvissä asioissa on koulutuksen järjestäjälle käytännössä hyvin haasteellinen. Esimerkiksi työelämän edustajien löytäminen voi olla ongelmallista. Tutkintokohtaiset terveydentilavaatimukset näyttötutkinnossa tuovat mukanaan tulkintahaasteita. Esteettömyys on pääperiaate, mutta luvussa 3 on kerrottu opiskelijaksi ottamisen esteenä mahdollisesti olevia seikkoja. Kattava tiedon kulku opiskelijaksi hakeutuvalta itseltään on ratkaiseva siinä, kuinka koulutuksen järjestäjät onnistuvat ohjaamaan opiskelijan hänelle Opiskeluoikeuden peruuttamisesta annettuja säädöksiä sovelletaan näyttötutkintoihin valmistaviin opintoihin. Asetuksissa ei määrätä tutkintotilaisuudesta. Laki määrittelee terveydentilan arviointiin liittyvät yhteistyön velvoitteet opiskeluterveydenhuollon henkilöstön kanssa. Kyseessä ovat laillistetut terveydenhuollon ammattihenkilöt. Laki määrää monijäsenisestä toimielimestä ja sen tehtävistä. Koulutuksen järjestäjä päättää tarkemmin sen toimintatavoista ja päätöksenteosta. Terveydentila ja toimintakyky on aina yksilöllisesti arvioitava asia. Tutkinnon perusteissa ei asiaa voida tiukasti määrätä.
18 soveltuvaan koulutukseen. Lain mukaan opiskelijaksi hakeutuvan oma kuvaus nykyhetken terveydentilastaan riittää pääsääntöisesti valintatilanteessa ja lisätietoja tulee antaa pyydettäessä. Käytännössä koulutuksen järjestäjällä on kuitenkin aikaa asiakirjojen tarkistamiseen vain muutamia päiviä koulutukseen hakeuduttaessa. 16. IKAALISTEN KÄSI- JA TAIDETEOLLISUUSOPPILAITOS Lausunto koski aseenkäsittelylupaa (601/2001, 27 ). Lain mukaan 18-vuotias, mutta alle 20- vuotias opiskelija ei voi käsitellä käsiaseita (pistoolit, revolverit). Aseseppäkoulutuksessa valmistetaan, korjataan, entisöidään ja huolletaan aseita. Käytännössä tämä edellyttää aseseppäkoulutukseen valittavien opiskelijoiden osalta vähintään 20 vuoden ikää. Poistetaan sana pääsääntöisesti. Lausunto ei liity suoraan perusteiden luonnoksiin ja niihin tutkintoihin, joista on annettu terveydentilavaatimuksia. Lausuja kertoo aseseppäkoulutuksesta. 17. RAUDASKYLÄN KRISTILLINEN OPISTO Kehitysvamma-alan, lasten ja nuorten erityisohjaajan sekä päihdetyön ammattitutkintojen osalta esitetyt muutokset ovat selkeitä ja perusteltuja. Sen sijaan jäämme kaipaamaan suntion ammattitutkintoon terveydentilavaatimuksia. Suntion työ on monipuolista sisältäen mm. hautaustoimen, viherrakentamisen ja kiinteistönhuollon tehtäviä. Lisäksi suntio vastaa kirjollisista toimituksista ja seurakunnan tilaisuuksissa asiakasturvallisuudesta. 18. HIEROJAN TUTKINTOTOIMIKUNTA Lausuja pitää tutkintokohtaisia terveydentilavaatimuksia tervetulleina täsmennyksinä. Hierojan ammattitutkinto on ns. alalle tulotutkinto, johon ei ole aikaisempaa pohjakoulutusvaatimusta. On tärkeää, että alalle hakeutuvan terveydentilaan kiinnitetään erityistä huomiota. Esitykseen on listattu kattavasti opiskelijaksi ottamisen esteet. Ohjeistus jättää paljon valtaa koulutuksen/tutkinnon järjestäjälle päättää, milloin este on riittävän kattava. Suntion ammattitutkinto ei kuulu asetuksessa määrättyihin tutkintoihin.
19 Ohjeistuksessa voisi olla tarkemmin määritelty, milloin terveydentila on ehdoton este kyseiseen tutkintoon esim. lääkärin lausunto terveydentilasta. Uudistus yhdenmukaistaa eri kouluttajien käytänteitä ja tasa-arvoistaa tutkinnon suorittajaksi/opiskelijaksi valintaa. Asiakasturvallisuus varmentuu entisestään. Terveydentila ja toimintakyky on aina yksilöllisesti arvioitava asia, eikä tutkintojen perusteissa voida asettaa tiukkoja ehtoja opiskelijavalintaan. 19. KESKI-POHJANMAAN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄ Esitys on erittäin tervetullut uudistus, joka tulee varmasti lisäämään asiakas- ja potilasturvallisuutta. Pyydämme kiinnittämään huomiota ja antamaan tarkempia sovellusohjeita työssäoppimispaikan edustajaan toimielimessä. Missä tapauksissa työssäoppimispaikan edustajaa tarvitaan? Aikuiskoulutuksen luonnokset ovat samanlaiset kuin nuorten koulutuksessa. At ja eat tutkintoja suorittavilla on alan työkokemusta. On käytännössä hyvin vaikea tulkita, milloin henkilö on alalle soveltumaton. Tähän olisi hyvä saada tarkempia soveltamisohjeita. Muilta osin muutokset tutkintojen perusteisiin olivat hyviä ja selkeitä. Uusien toimintatapojen käyttöönotto on haasteellista. Lausuja toivoo jatkossakin aktiivista tiedottamista, hyvin käytänteiden levittämistä sekä koulutusta henkilöstölle ja sidosryhmille. 20. VANHUSTYÖN TUTKINTOTOIMIKUNTA On hyvä, että on olemassa laki, jolla ohjeistetaan toimimaan ko. tilanteissa, jos tutkinnon suorittajan terveydentilassa tai tutkintoon soveltuvuudessa tai erityisen tuen tarpeessa on jotain poikkeavaa. Koulutuksen järjestäjällä on suuri vastuu. Liitteessä kolme luetellut tutkinnon suorittamiseen vaikuttavat esteet on keskeisimmät. Terveydentilan puutteiden toteamisen, opiskeluoikeuden peruuttamisen ja mahdollisen opiskeluoikeuden palauttamisen menettelytapojen tulee olla koulutuksen Laki määrää työssäoppimispaikan edustuksen toimielimessa. Koulutuksen järjestäjä päättää tarkemmin toimielimen toimintatavoista ja päätöksenteosta. Terveydentila ja toimintakyky on aina yksilöllisesti arvioitava asia, eikä tutkintojen perusteissa voida asettaa tiukkoja ehtoja.
20 järjestäjiä velvoittavia ja valtakunnallisesti yhdenmukaisesti noudatettavia. Toimintaohjeet tulee antaa ennakkoon koulutuksen järjestäjille ja henkilöstölle. Opiskelijavalintaa tulee kehittää soveltuvuuden arvioinnin suuntaan. Alaikäisten turvallisuus on OK. Myös vajaavaltaisten kanssa työskentely sosiaali- ja terveysalalla tulisi ottaa huomioon. 21. KUNNALLINEN TYÖMARKKINALAITOS Lain mukaan koulutuksen järjestäjä päättää opiskelijavalinnasta ja soveltuvuuden arvioinnista esim. pääsy- tai soveltuvuuskokeissa. KT pitää koulutuksen järjestäjien kannalta tärkeänä koulutuslainsäädännön muuttamista niin, että alalle terveytensä ja toimintakykynsä tai turvallisuus- tai muiden vaatimusten vuoksi soveltumaton opiskelija voidaan ohjata muuhun koulutukseen. Lakiuudistukseen liittyvät olennaisesti opiskelijan perusoikeudet, joten on tarpeen, että riittävän tarkka kuvaus uusista säännöksistä sisällytetään opetushallituksen lakisääteisen toimivaltansa puitteissa vahvistamiin opetussuunnitelman perusteisiin. KT esittää luonnostekstiin seuraavia tarkennuksia ja lisäyksiä: Kohtaan Opetussuunnitelman yhteinen osa olisi informatiivisyyden vuoksi syytä lisätä: - s. 2 toisen kohdan viimeiseksi sanaksi tulisi lisätä nähtäväksi, jotta olisi selvää, ettei rikosrekisteri-otteesta saada ottaa kopiota. Lisätään sana nähtäväksi. - s. 2 neljäs kohta: huumetestausta koskevien kirjallisten toimintaohjeissa olisi hyvä selvyyden vuoksi mainita myös 34 a :n 1 momenttiin sisältyvät edellytykset testaamisen välttämättömyydestä ja perustellusta epäilystä sekä luonnehdinta testauksen piiriin kuuluvista tehtävistä. Huumetestaus on mahdollista vain työssä, joka edellyttää eritystä tarkkuutta, luotettavuutta, itsenäistä harkintakykyä tai hyvää reagointikykyä. Lisäksi kohdissa 1)-4) on lueteltu tyhjentävästi ne tehtävät, joiden suorittaminen huumeiden vaikutuksen alaisena tai huumeista riippuvaisena aiheuttaa vaaraa. Asia viedään perusteiden lukuun 8.7. Opiskelijahuolto. Ko. kohdat on säädetty laissa ja niitä ei toisteta perusteissa.
21 Päihteiden käytön ehkäisemisen osalta olisi mainittava, että nämä ohjeet koulutuksen järjestäjä on velvollinen 34 a :n 4 momentin mukaan laatimaan yhdessä oppilashuollon kanssa. -s. 2 viides kohta: turvallisuussuunnitelman osalta lakiviittaus (951/2011, 43 ) on väärä. - s.2 kuudes kohta: sana tahoista on merkitykseltään epäselvä, joten parempi ilmaisu olisi esimerkiksi: sekä toimielimistä ja henkilöistä, jolla on oikeus em. tietojen käsittelyyn. Käyttöoikeudet arkaluoteisiin henkilötietoihin tulee määritellä yksityiskohtaisesti. Niin ikään olisi hyvä mainita tiedonsaantiin oikeuttavat tehtäväryhmät, jotka on lueteltu tyhjentävästi 42 :ssä eli opiskelijaksi ottamisesta, opiskeluoikeuden peruuttamisesta tai palauttamista sekä kurinpitoa koskevien päätösten valmistelu ja tekeminen sekä lausuntojen antaminen mainituista asioista. Lisäksi tässä kohdassa olisi hyvä mainita arkaluonteisten henkilötietojen käsittelyä koskevista henkilötietolain säännöksistä arkaluonteisten henkilötietojen käsittelykielto (11 ), poikkeukset tästä kiellosta (12 ), henkilötunnuksen käsittely (13 ), 6 luvun mukaiset rekisteröidyn oikeudet, tietojen suojaamisvelvollisuus (32 ) ja tietoja käsittelevien henkilöiden vaitiolovelvollisuus (33 ). Ko. asia on säädetty laissa ja siitä on myös perusteiden luvussa 8.7 Opiskelijahuolto. Korjataan virheellinen teksti 43 :n osalta. Korjataan virheellinen kohta ja muutetaan sanamuotoa selkeämmäksi. Ko. asia on sanottu laissa. Ko. asia on sanottu ao. lainsäädännössä, eikä sitä toisteta perusteissa. Kohta Tutkintokohtaiset terveydentilavaatimukset näyttötutkinnossa - s. 6: 1. kappaleen loppuosaan olisi hyvä tarkennukseksi lisätä maininta siitä, että silloinkin kun tarkempia terveydentilatietoja hakijan soveltuvuudesta tarvitaan, lääkärintodistus saa sisältää vain lääkärin arvion siitä, onko hakija terveydentilansa puolesta soveltuva alalle. Opiskeluterveydenhuolto päättää käytettävistä lääkärintodistusten lomakkeista. Kohta 8.1. Opinto-ohjaus ja henkilökohtainen opiskelusuunnitelma - s. 8 Henkilökohtainen opintosuunnitelma, toisen kappaleen 4. riville olisi lisättävä sanan terveydentila jälkeen ja toimintakyky Tarkistetaan asia perusteessa. Kohta 8.8. Tutkintokohtaiset terveydentilavaatimukset ammatillisessa
22 peruskoulutuksessa -s. 13 I kappaleen 1 riville pitäisi lisätä sanan sairauksia jälkeen tai vammaisuutta. Muokataan tekstiä ko. perusteiden kohdassa lain hengen mukaiseksi. 22. JYVÄSKYLÄN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄ Sora-lainsäädäntö ja siitä johtuvat esitetyt muutokset tutkintojen perusteisiin sinällään selkeyttävät koulutuksen järjestäjän ja oppilaitosten mahdollisuutta toimia haastavissa tilanteissa, jotka liittyvät opiskelijoita koskeviin soveltumattomuusja turvallisuuskysymyksiin. Esitettyjä ammatillisten perustutkintojen sekä ammatti- ja erikoisammattitutkintojen perusteiden määräysten muutosluonnoksia kommentoimme yksityiskohtaisesti seuraavasti: 2.1 Opetussuunnitelman laadinta ja sisältö s.1 (13) Voisiko kappaleessa olla tiivis kuvaus lainsäädännön muutoksesta ja sen merkityksestä ammatillisten perustutkintojen näkökulmasta. Kuvaus jäsentäisi kaikki myöhemmin lisätyt muutokset Opetussuunnitelman yhteinen osa (s. 1 (13) Voisiko lisättävät asiat jäsentää selkeämmin esim. opiskeluprosessin mukaan: - ennen opiskelua (hakijoille) - opiskelun aloittaminen - opiskelun aikainen - opintojen päättyessä TAI Teemojen mukaan - tiedottaminen (hakijoille, opiskelun aikana jne.) - suunnitelmat - toimintaohjeet On tulevaisuudessa laadittavan oppaan asia, ei perusteiden määräyksen. On koulutuksen järjestäjän opetussuunnitelman asia.
23 3.5 Henkilökohtaistaminen näyttötutkinnossa (s. 3 (13) Lyhyt kuvaus, joka on mielestämme riittävä. 3.8 Näyttötutkintoon valmistava koulutus (s. 5 (13) Sisältö on riittävä, jos lakimuutoksen sisältöä purettu 2.1 kohtaan (Opetussuunnitelman laadinta ja sisältö) Tutkintokohtaiset terveydentilavaatimukset näyttötutkinnossa (s. 5 (13) Selkeä ja opiskelijan oikeusturvan näkökulmasta hyvä kappale. 8.1 Opinto-ohjaus ja henkilökohtainen opiskelusuunnitelma (s. 6-7 (13) Opinto-ohjauksen tavoitteet Onko ammatillisesta koulusta mahdollista vaikuttaa peruskoulun oppilaan tavoitteisiin? Sisältö muuten ok. Opiskelijan terveydentilasta tai vammaisuudesta mahdollisesti aiheutuvat opiskelun esteitä voidaan poistaa opiskelijalle sopivilla opetus- ja ohjausjärjestelyillä. Oppimisympäristöt tulisi poistaa tekstistä. Opinto-ohjauksen järjestäminen (s. 7 (13) Ei ole. Monipuoliset oppimisympäristöt ovat osa laadukasta opetuksen järjestämistä. Ensimmäinen kappale Lause: Edistää opiskelijan hakeutumista Itselleen soveltuvaan koulutukseen Voisi korostaa yhteistyötä nivelvaiheen muiden toimijoiden kanssa. Ammatillinen koulutuksen ohjauksella ei voi yksin tavoitteita saavuttaa. Tarkistetaan ko. kohtaa perusteissa? Kolmas kappale Opinto-ohjauksesta vastuullisilla henkilöillä on oikeus saada välttämättömät tiedot opiskelijan terveydentilan ja toimintakyvyn muutoksista, jotta opiskelijan ohjaaminen hänelle
MUISTIO X LENTOKONEASENNUKSEN PERUSTUTKINNON PERUSTEET
MUISTIO X.4.2014 LENTOKONEASENNUKSEN PERUSTUTKINNON Voimassa olevat lentokoneasennuksen perustutkinnon perusteet ovat tulleet voimaan 1.8.2010. Perusteiden luku kolme on muokattu Euroopan lentoturvallisuusviraston
LisätiedotOPETUSHALLITUS LUONNOS 3.11.2011 LIITE 1 1 (13)
OPETUSHALLITUS LUONNOS 3.11.2011 LIITE 1 1 (13) 2 PERUSTUTKINNON PERUSTEIDEN TOIMEENPANO AMMATILLISESSA PERUSKOULUTUKSESSA 2.1 Opetussuunnitelman laadinta ja sisältö Lain ammatillisesta koulutuksesta (630/1998,
LisätiedotAxxell Utbildning Ab. Opiskelu aikuisena
Axxell Utbildning Ab Opiskelu aikuisena 1. YLEISTÄ VALMISTAVASTA KOULUTUKSESTA JA NÄYTTÖTUTKINNOISTA Näyttötutkintojärjestelmä perustuu läheiseen yhteistyöhön työelämän kanssa ja tarjoaa etenkin aikuisille
LisätiedotAUDIOVISUAALISEN VIESTINNÄN AMMATTITUTKINTO. Valmistavan koulutuksen koulutussuunnitelma, peligrafiikan osaamisala
AUDIOVISUAALISEN VIESTINNÄN AMMATTITUTKINTO Valmistavan koulutuksen koulutussuunnitelma, peligrafiikan osaamisala Voimassa 1.8.2015 alkaen 2 Sisällys 1 AUDIOVISUAALISEN VIESTINNÄN AMMATTITUTKINTO, PELIGRAFIIKAN
LisätiedotHenkilökohtaistaminen, arvioinnin uudet käytännöt ja todistusmääräys
Henkilökohtaistaminen, arvioinnin uudet käytännöt ja todistusmääräys Opso ry:n syysseminaari 29.10.2015 Tampere Riikka Vacker opetusneuvos Henkilökohtaistaminen 1.8.2015 alkaen Valtioneuvoston asetus 794/2015,
LisätiedotNäyttötutkinnon arvioijan opas
Näyttötutkinnon arvioijan opas TAI aikuiskoulutus näyttötutkinnon arvioijan opas 2 Sisältö Mitä ovat näyttötutkinnot? 3 Henkilökohtaistaminen 4 Näyttötutkinnon suorittaminen ja osaamisen arviointi 5 Tutkintotodistus
LisätiedotTutkinnon suorittajan osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen
Tutkinnon suorittajan osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen Arviointiriihi AEL 25.3.2014 Markku Kokkonen Opetushallitus 1 Osaamisen ja sivistyksen asialla Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi Säädökset
Lisätiedotterveydentilavaatimukset sosiaali- ja terveysalan perustutkinnossa
Tutkintokohtaiset t k i t terveydentilavaatimukset sosiaali- ja terveysalan perustutkinnossa tki Aira Rajamäki 30.11.2009 Opetusneuvos Aira Rajamäki Opetushallitus aira.rajamaki@oph.fi Osaamisen ja sivistyksen
Lisätiedot1. Yleistä... 2. 2. Näyttötutkinnon järjestämisedellytykset... 2. 3. Tiedotus, neuvonta ja ohjaus... 2. 4. Tutkintosuoritusten arvioijat...
Pysyväisohjeet tutkintojen järjestäjille Hyväksytty suntion tutkintotoimikunnan kokouksessa 19.3.2012 SISÄLLYS 1. Yleistä... 2 2. Näyttötutkinnon järjestämisedellytykset... 2 3. Tiedotus, neuvonta ja ohjaus...
LisätiedotErityisopetuksen kansalliset kehittämispäivät SORA-säädökset ammatillisessa koulutuksessa
Erityisopetuksen kansalliset kehittämispäivät SORA-säädökset ammatillisessa koulutuksessa Rinnakkaisseminaari 22.4.2016 Messukeskus Aira Rajamäki, opetusneuvos, AMPA, Opetushallitus Opetushallituksen määräykset
Lisätiedotterveydentilavaatimukset lääkealan perustutkinnossa
Tutkintokohtaiset t k i t terveydentilavaatimukset lääkealan perustutkinnossa tki Aira Rajamäki 7.12.2009 Opetusneuvos Aira Rajamäki Opetushallitus aira.rajamaki@oph.fi Osaamisen ja sivistyksen asialla
LisätiedotHAKEMUS: KOULUNKÄYNNIN JA AAMU JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN OHJAUKSEN AMMATTITUTKINTOON VALMISTAVA KOULUTUS. 1. Henkilötiedot. Sukunimi:
1 HAKEMUS: Turun kristillinen opisto / opiskelijavalinnat Lustokatu 7 20380 TURKU KOULUNKÄYNNIN JA AAMU JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN OHJAUKSEN AMMATTITUTKINTOON VALMISTAVA KOULUTUS (Opisto täyttää: hakemus vastaanotettu:
LisätiedotSORA-SÄÄNNÖKSET JA NÄYTTÖTUTKINNOT
SORA-SÄÄNNÖKSET JA NÄYTTÖTUTKINNOT Sora-säännösten toimeenpano ammatillisessa koulutuksessa seminaari, Helsinki 25.10.2012 Hallitusneuvos Merja Leinonen merja.leinonen@minedu.fi Muutokset lyhyesti opiskelijaksi
LisätiedotHallituksen esitys ns. SORAlainsäädännöksi. Sakari Karjalainen Ammatillisen koulutuksen seminaari 17.-18.11.2010 Tampere
Hallituksen esitys ns. SORAlainsäädännöksi Sakari Karjalainen Ammatillisen koulutuksen seminaari 17.-18.11.2010 Tampere Hallituksen esityksen tavoitteena on edistää potilas- ja asiakasturvallisuutta, liikenneturvallisuutta,
LisätiedotToimikunta päättää aikaisemmin osoitetun osaamisen tunnustamisesta. (Näyttötutkintoopas 2015 s, 27)
OPETUSHALLITUS TUTKINTOTOI MIKUNN AT UTBILD NINGSSTYRELSEN E XAME NSKOMMISSIONERNA Lasten ja nuorten erityisohjauksen tutkintotoimikunta (8452) 1.8.2013 31.7.2016 Ohje näyttötutkinnon järjestäjille 11/2015
LisätiedotNäyttötutkinnon perusteet
Näyttötutkinnon perusteet YRITTÄJÄN ERIKOISAMMATTITUTKINTO 2007 MÄÄRÄYS 23/011/2007 OPETUSHALLITUS ISBN 978 952 13 3416 0 (nid.) ISBN 978 952 13 3417 7 (pdf) 1 Dno 23/011/2007 MÄÄRÄYS Velvoittavana noudatettava
LisätiedotNäyttötutkintojen henkilökohtaistaminen ja arviointi
Näyttötutkintojen henkilökohtaistaminen ja arviointi Logistiikan koulutuksen kehittämispäivät 24.-25.3.2010 Henkilökohtaistamista ohjaavat säädökset ja ohjeet 1/2 Laki ammatillisesta aikuiskoulutuksesta
LisätiedotPUHE- JA NÄKÖVAMMAISPALVELUJEN TUTKINTOTOIMIKUNNAN JA TUTKINNON JÄRJESTÄJIEN YHTEISTYÖPÄIVÄ
PUHE- JA NÄKÖVAMMAISPALVELUJEN TUTKINTOTOIMIKUNNAN JA TUTKINNON JÄRJESTÄJIEN YHTEISTYÖPÄIVÄ 10.4.2013 Kuopio Anne Mårtensson Opetushallitus Tutkintojärjestelmän kehittäminen (TUTKE2) Ammatillisen koulutuksen
LisätiedotOPISKELIJAN ARVIOINTI
OPISKELIJAN ARVIOINTI 26.3.2013 Jyväskylä Opiskelijan arvioinnin kokonaisuus perustutkinnon perusteissa arvioinnin tehtävät ja tavoitteet arvioinnista tiedottaminen osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen
LisätiedotOsaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen
Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen Näyttötutkinnon suorittajan arviointi Markku Kokkonen Opetushallitus 1 Osaamisen ja sivistyksen asialla Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi Henkilökohtaistaminen
LisätiedotMuutoksia 1.8.2015. Muutoksia 1.8.2015
Muutoksia 1.8.2015 Laki ammatillisesta koulutuksesta L787/2014 tulee voimaan 1.8.2015 Koulutuksen järjestäjä: laatii ja hyväksyy opetussuunnitelman (14 ), joka antaa opiskelijalle mahdollisuuden yksilölliseen
LisätiedotJulkaistu Helsingissä 6 päivänä lokakuuta /2014 Laki. ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain muuttamisesta
SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 6 päivänä lokakuuta 2014 788/2014 Laki ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain muuttamisesta Annettu Helsingissä 3 päivänä lokakuuta 2014 Eduskunnan
LisätiedotOsaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen
Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen Näyttötutkinnon suorittajan arviointi Markku Kokkonen Opetushallitus 1 Osaamisen ja sivistyksen asialla Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi ASIAKASLÄHTÖINEN NÄYTTÖTUTKINTOTOIMINTA
Lisätiedotmaiju.tuominen@minedu.fi
maiju.tuominen@minedu.fi Ammatillisesta koulutuksesta annetun lain, ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain, ammattikorkeakoululain, yliopistolain sekä rikosrekisterilain 6 :n muuttaminen Uusien
LisätiedotSALON SEUDUN AMMATTIOPISTON JÄRJESTYSSÄÄNTÖ
SALON SEUDUN AMMATTIOPISTON JÄRJESTYSSÄÄNTÖ Hallitus 3.5.2015 64 1 1 Järjestyssäännön tarkoitus Järjestyssääntö luo edellytykset opiskelun kasvatuksellisten ja opetuksellisten tavoitteiden saavuttamiselle
LisätiedotTOIMINTAOHJE. Opiskeluoikeuden ja kurinpitoasioiden toimielin. JEDU SORA toimikunta
TOIMINTAOHJE Opiskeluoikeuden ja kurinpitoasioiden toimielin JEDU SORA toimikunta Jokilaaksojen koulutuskuntayhtymä, JEDU Toimintaohje on hyväksytty yhtymähallituksessa 11.12.2014 1 Yleistä Ammatillisen
LisätiedotKOKIN OSAAMISALA 2. Yrittäjän ammattitutkinto, opetussuunnitelma. Yritystoiminnan suunnittelun ja käynnistämisen osaamisala
www.ahlman.fi 1 KOKIN OSAAMISALA 2 Yrittäjän ammattitutkinto, opetussuunnitelma Yritystoiminnan suunnittelun ja käynnistämisen osaamisala YRITTÄJÄ 3 1. YRITTÄJÄN AMMATTITUTKINNON MUODOSTUMINEN... 4 1.1
LisätiedotOsaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen näyttötutkinnoissa
Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen näyttötutkinnoissa Markku Kokkonen Opetushallitus 1 Osaamisen ja sivistyksen asialla Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi Henkilökohtaistaminen Laki ammatillisesta
LisätiedotTERV ETULOA
2 TERV ETULOA VALINTAINFOON 3 Video näyttötutkinnosta SUOMEN KOULUTUSJÄRJESTELMÄ 4 Y L I O P I S T O T J A T I E D E K O R K E A K O U L U T A M M AT T I K O R K E A K O U L U TYÖELÄMÄ Erikoisammattitutkinnot
LisätiedotArvioinnin mukauttaminen ja arvioinnista poikkeaminen
Arvioinnin mukauttaminen ja arvioinnista poikkeaminen Mukauttaminen ja erityinen tuki (1) Opiskelijalla on oikeus erityiseen tukeen, jos hän oppimisvaikeuksien, vamman, sairauden tai muun syyn vuoksi tarvitsee
LisätiedotNäyttötutkinnot. Osoita osaamisesi joustavasti ja yksilöllisesti näyttötutkinnossa
Näyttötutkinnot Osoita osaamisesi joustavasti ja yksilöllisesti näyttötutkinnossa Tietoa näyttötutkinnoista tutkintoja järjestävistä oppilaitoksista työvoimatoimistoista oppisopimustoimistoista kirjastoista
LisätiedotNäyttötutkintojen ja tutkintotoimikuntien tilannekatsaus
Näyttötutkintojen ja tutkintotoimikuntien tilannekatsaus Luonnonvara- ja ympäristöalan ammatillisen koulutuksen kehittämispäivä 3.-4.11.2015 Anne Liimatainen Esityksen aiheet Ajankohtaiset säädösmuutokset
LisätiedotAmmatilliseen. koulutukseen. liittyvää sanastoa
Ammatilliseen koulutukseen liittyvää sanastoa Ammatillinen aikuiskoulutus Ammatillisella aikuiskoulutuksella tarkoitetaan ammattitaidon hankkimistavasta riippumattomia, näyttötutkintoina suoritettavia
LisätiedotAmmattiosaamisen näytöt / tutkintotilaisuudet ammattillisessa koulutuksessa osa 2. Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu
Ammattiosaamisen näytöt / tutkintotilaisuudet ammattillisessa koulutuksessa osa 2. Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu Ammatilliset tutkinnot Yhteensä yli 350 kpl erilaisia tutkintoja
LisätiedotAjankohtaista ammatillisessa aikuiskoulutuksessa
Ajankohtaista ammatillisessa aikuiskoulutuksessa Soila Nordström Opetusneuvos / Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala Ammatillinen aikuiskoulutus yksikkö 19.3.2015 Näyttötutkinnot: tilastotietoja Vuosina
LisätiedotLainsäädännön muutosten vaikutukset näyttötutkintojen järjestämiseen
Lainsäädännön muutosten vaikutukset näyttötutkintojen järjestämiseen Media-alan koulutuksen kehittämispäivä 22.11.2016 Markku Kokkonen Ammatillinen perus- ja aikuiskoulutus Sisältö Yleiset periaatteet
LisätiedotKehitysvamma-alan tutkintotoimikunnan ja tutkinnon järjestäjien yhteistyöpäivä -ajankohtaista Anne Mårtensson Opetushallitus
Kehitysvamma-alan tutkintotoimikunnan ja tutkinnon järjestäjien yhteistyöpäivä -ajankohtaista 9.11.2012 Anne Mårtensson Opetushallitus VAMPO 2010-2015 Suomen vammaispoliittinen ohjelma VAMPO 2010 2015
LisätiedotAMMATTIOPPILAITOKSET Metsäalan Näyttötutkinnoista vastaavat
8476 TIEDOTE 1/2015 1 (6) AMMATTIOPPILAITOKSET Metsäalan Näyttötutkinnoista vastaavat Metsäalan perustutkinto, metsätalouden osaamisala Näyttötutkinnot 1.8.2015 alkaen Uudet metsäalan perustutkinnon perusteet
LisätiedotHAKEMUS: KOULUNKÄYNNIN JA AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN OHJAUKSEN AMMATTITUTKINTOON VALMISTAVA KOULUTUS. 1. Henkilötiedot. Sukunimi:
1 HAKEMUS: Turun kristillinen opisto / opiskelijavalinnat Lustokatu 7 20380 TURKU KOULUNKÄYNNIN JA AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN OHJAUKSEN AMMATTITUTKINTOON VALMISTAVA KOULUTUS (Opisto täyttää: hakemus vastaanotettu:
LisätiedotAjankohtaiset koulutuspoliittiset aiheet
Ajankohtaiset koulutuspoliittiset aiheet Puutarha-alan kehittämispäivät 20.-21.11.2014 Axxell Överby Anne Liimatainen, Opetushallitus Aiheet Ajankohtaiset koulutuspoliittiset aiheet Puutarha-alan tutkintojen
LisätiedotNäyttötutkinnon arvioinnin opas
Näyttötutkinnon arvioinnin opas TAI aikuiskoulutus näyttötutkinnon arvioijan opas 2 Sisältö Mitä ovat näyttötutkinnot? 3 Henkilökohtaistaminen 4 Näyttötutkinnon suorittaminen ja osaamisen arviointi 5 Tutkintotodistus
LisätiedotAjankohtaista ammatillisesta aikuiskoulutuksesta
Ajankohtaista ammatillisesta aikuiskoulutuksesta Perhepäivähoidon tutkintotoimikunnan yhteistyöpäivä Tredu, Tampere 20.3.2014 Anne Mårtensson Opetushallitus Ammatillisen koulutuksen tutkintojärjestelmän
LisätiedotHenkilökohtaistaminen sosiaali- ja terveysalan perustutkinto
Henkilökohtaistaminen sosiaali- ja terveysalan perustutkinto Markku Kokkonen Opetushallitus 1 Osaamisen ja sivistyksen asialla Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi Henkilökohtaistaminen Laki ammatillisesta
LisätiedotOsaamisen tunnustaminen
Osaamisen tunnustaminen Koulunkäynnin tukitehtävien tutkintotoimikunnan yhteistyöpäivä 12.2.2014 Markku Karkama Opetushallitus 1 Osaamisen ja sivistyksen asialla Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi Osaamisen
LisätiedotHenkilökohtaistaminen perhepäivähoitajan ammattitutkinnossa
Henkilökohtaistaminen perhepäivähoitajan ammattitutkinnossa Helsinki 19.3.2015 Markku Kokkonen Ammatillinen aikuiskoulutus Opetushallitus 1 Osaamisen ja sivistyksen asialla Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi
LisätiedotMITEN AMMATIN OSAAMISTA VOIDAAN
MITEN AMMATIN OSAAMISTA VOIDAAN ARVIOIDA, Tero Hotanen, Turun Aikuiskoulutuskeskus 1. Hakeutumisvaihe verkossa 2. Valmistavan koulutuksen arviointi ja ohjaaminen tutkintotilaisuuteen 3. Tutkintotilaisuuden
LisätiedotJoustava hakeutuminen ja koulutuksen pääsy. Amiskiertue 2017
Joustava hakeutuminen ja koulutuksen pääsy Amiskiertue 2017 Joustava hakeutuminen ja koulutuksen pääsy Asiakaslähtöinen ammatillinen koulutus joustava hakeutuminen ja koulutukseen pääsy Hakeutuminen ja
LisätiedotKIVIMIEHEN AMMATTITUTKINTO. Valmistavan koulutuksen koulutussuunnitelma. Voimassa alkaen
KIVIMIEHEN AMMATTITUTKINTO Valmistavan koulutuksen koulutussuunnitelma Voimassa 1.8.2015 alkaen 2 Sisällys 1 KIVIMIEHEN AMMATTITUTKINTO... 3 1.1. JOHDANTO... 3 1.2. VALMISTAVAN KOULUTUKSEN TAVOITTEET...
LisätiedotOsaamisen arviointi, arvosanan antaminen ja arvioinnin dokumentointi Markku Kokkonen Opetushallitus. Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi
Osaamisen arviointi, arvosanan antaminen ja arvioinnin dokumentointi Markku Kokkonen Opetushallitus Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi Kuka arvioi ammattitaidon? Kolmikanta (työnantaja, työntekijä, opetusala
LisätiedotNäyttötutkinnon suorittajan opas sosiaali- ja terveysalan perustutkinto
Näyttötutkinnon suorittajan opas sosiaali- ja terveysalan perustutkinto TAI aikuiskoulutus näyttötutkinnon suorittajan opas 2 Sisältö Mitä ovat näyttötutkinnot 3 Henkilökohtaistaminen 4 Näyttötutkinnon
LisätiedotRatkaisuja opiskeluun soveltumattomuuteen SORA-lainsäädäntö 31.1.2013. Hellevi Lassila Apulaisjohtaja Koulutuskeskus Sedu
Ratkaisuja opiskeluun soveltumattomuuteen SORA-lainsäädäntö 31.1.2013 Hellevi Lassila Apulaisjohtaja Koulutuskeskus Sedu Taustaa Hankalat tilanteet oppilaitoksessa> hankalat tilanteet työelämässä> Ministerit
LisätiedotTyöpaikkaohjaajakoulutus
Työpaikkaohjaajakoulutus Aikuisten näyttötutkinnot 1 Luksia, Leena Rantanen- Väntsi Ammatillisen koulutuksen kehityshaasteet Arvomuutos ja kulutuskansalaisuus psykologisen sopimuksen murros Työelämän muuttuvat
LisätiedotToimintaohjeita näyttöjen järjestämissuunnitelman laadinnasta näyttötutkinnon järjestämissopimusta hakeville
Toimintaohjeita näyttöjen järjestämissuunnitelman laadinnasta näyttötutkinnon järjestämissopimusta hakeville Puhdistuspalvelualan esimiestyön 4.10.2004 2 Sisällysluettelo: 1. Johdanto 3 2. Lainsäädäntö
LisätiedotOsaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen näyttötutkinnoissa
Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen näyttötutkinnoissa Opiskelijan ja näyttötutkinnon suorittajan arviointi 6-7.2.2013 Markku Kokkonen Opetushallitus 1 Osaamisen ja sivistyksen asialla Osaamisen ja
Lisätiedot2 PERUSTUTKINNON PERUSTEIDEN TOIMEENPANO AMMATILLISESSA PERUSKOULUTUKSESSA
OPETUSHALLITUS 23.12.2011 LIITE 1 1(15) 2 PERUSTUTKINNON PERUSTEIDEN TOIMEENPANO AMMATILLISESSA PERUSKOULUTUKSESSA 2.1 Opetussuunnitelman laadinta ja sisältö Ammatillisesta koulutuksesta annetun lain (630/1998,
LisätiedotKoulutuksenjärjestäjän puheenvuoro - LRK Oy WinNova- AVI Turku Opiskelijapalvelupäällikkö Fia Heino
Koulutuksenjärjestäjän puheenvuoro - LRK Oy WinNova- AVI Turku 7.3.2018 Opiskelijapalvelupäällikkö Fia Heino WinNovasta Päätoimipaikat Pori, Rauma, Ulvila, Laitila Henkilökunta n. 530 Opiskelijat n. 6000
LisätiedotAikuisten ammatilliset näyttötutkinnot
Aikuisten ammatilliset näyttötutkinnot Hämeen ammattikorkeakoulu 2015 Lähde: www.minedu.fi, Suomen koulutus- ja tutkintojärjestelmä 1 Tutkintorakenne Tutkintorakenteessa yli 370 ammatillista tutkintoa
LisätiedotOpiskelijalle voidaan antaa kirjallinen varoitus, kun hän
Opiskelijaksi soveltuminen Tiedote 25.8.2015 TIEDOTE OPISKELIJALLE TAI OPISKELIJAKSI HAKEUTUVALLE Ns. SORA -laki (SOveltumattomuuden RAtkaisut) tuli voimaan 1.1.2012. Laki koskee opiskelijaksi ottamisen
LisätiedotNÄYTTÖTUTKINTOARVIOIJIEN PEREHDYTYSTILAISUUS
NÄYTTÖTUTKINTOARVIOIJIEN PEREHDYTYSTILAISUUS 10.2.2014 1 Yleistä näyttötutkinnosta NÄYTTÖTUTKINNOT ovat työelämän tutkintoja Yliopisto- ja korkeakoulututkinnot Ammattikorkeakoulututkinnot Työelämä Erikoisammattitutkinnot
LisätiedotAMMATTIKOULUTUKSEN PERUSTETYÖ Sirkka-Liisa Kärki Tutkinnot - yksikön päällikkö, opetusneuvos
AMMATTIKOULUTUKSEN PERUSTETYÖ 14.2.2011 Sirkka-Liisa Kärki Tutkinnot - yksikön päällikkö, opetusneuvos AMMATTIKOULUTUKSEN TUTKINTOJÄRJESTELMÄ Valmistavat ja valmentavat koulutukset (4) 52 ammatillista
LisätiedotOsaamisen arviointi näytöissä OPISKELIJA
Osaamisen arviointi näytöissä OPISKELIJA Näytöt ja osaamisen arviointi Laki ammatillisesta koulutuksesta Asetus ammatillisesta koulutuksesta Osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen mitoituksen periaatteet
LisätiedotJulkaistu Helsingissä 16 päivänä elokuuta 2011. 951/2011 Laki. ammatillisesta koulutuksesta annetun lain muuttamisesta
SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 16 päivänä elokuuta 2011 951/2011 Laki ammatillisesta koulutuksesta annetun lain muuttamisesta Annettu Naantalissa 12 päivänä elokuuta 2011 Eduskunnan päätöksen
LisätiedotRatkaisuja opiskeluun soveltumattomuuteen
Ratkaisuja opiskeluun soveltumattomuuteen SORA-koulutus Koulutuskeskus Sedu, Seinäjoki, Koulukatu 31.1.2013 Tuija Vasikkaniemi, lehtori, PsL Koulutuskeskus Sedu SORA-lainsäädännön ja määräysten keskeisiä
LisätiedotArvioinnin uusiminen ja arvosanan korottaminen
Arvioinnin uusiminen ja arvosanan korottaminen Arvioinnin uusiminen ja arvosanan korottaminen (1) Opiskelijalle tulee järjestää mahdollisuus näytön tai muun osaamisen osoittamisen uusintaan tai hyväksytyn
LisätiedotHenkilökohtaistamista koskevan asetuksen soveltaminen
Henkilökohtaistamista koskevan asetuksen soveltaminen Ammatillisen aikuiskoulutuksen ja näyttötutkintotoiminnan kehittämisseminaari Maaliskuu 2016 Markku Kokkonen Ammatillinen perus- ja aikuiskoulutus
LisätiedotTehdään yhdessä! Mitä, miten ja miksi?
Tehdään yhdessä! Mitä, miten ja miksi? Sosiaali- ja terveysalan tutkintotoimikunnan ja tutkinnon järjestäjien yhteistyöpäivä 23.10.2015 Sosiaali- ja terveysalan tutkintotoimikunta 8509 Soila Osaamisen
LisätiedotAMMATTIOPPILAITOKSET Metsäalan Näyttötutkinnoista vastaavat
8476 TIEDOTE 2/2015 1 (5) AMMATTIOPPILAITOKSET Metsäalan Näyttötutkinnoista vastaavat Metsäalan perustutkinto, metsätalouden osaamisala, näyttötutkinnot 1.8.2015 alkaen Uudet metsäalan perustutkinnon perusteet
LisätiedotAmmatillinen peruskoulutus vs. näyttötutkinto. Tutke-uudistuksen myötä tulevia muutoksia
Ammatillinen peruskoulutus vs. näyttötutkinto Tutke-uudistuksen myötä tulevia muutoksia Erja Kotimäki 14.3.2014 Osaava työelämäpedagogi -koulutus Ammatillisessa peruskoulutuksessa opiskelijan arviointia
LisätiedotJÄRJESTYSSÄÄNNÖT. Espoon seudun koulutuskuntayhtymä Omnia
JÄRJESTYSSÄÄNNÖT Espoon seudun koulutuskuntayhtymä Omnia Voimaan 28.8.2014 sisältävät opiskelijan tai harjoittelijan oikeuksia ja velvollisuuksia koskevia määräyksiä, joiden lähtökohtana ovat ammatillisesta
LisätiedotVANHUSTYÖN ERIKOISAMMATTITUTKINTO
Näyttötutkinnon perusteet VANHUSTYÖN ERIKOISAMMATTITUTKINTO Lausuntopyyntö 39/421/2012 Opetushallitus Utbildningsstyrelsen 2012 SISÄLTÖ VANHUSTYÖN ERIKOISAMMATTITUTKINTO... 1 SISÄLTÖ... 1 1 NÄYTTÖTUTKINNOT...
LisätiedotLAKI AMMATILLISESTA KOULUTUKSESTA HALLITUKSEN ESITYS ERITYISOPETUS JA VALMENTAVAT KOULUTUKSET
LAKI AMMATILLISESTA KOULUTUKSESTA HALLITUKSEN ESITYS ERITYISOPETUS JA VALMENTAVAT KOULUTUKSET 6.4.2017 Uudistus voimaan 1.1.2018 Hallituksen esitys eduskunnalle huhtikuussa 2017 Eduskuntakäsittely keväällä
LisätiedotNäyttötutkinnon perusteet
Näyttötutkinnon perusteet DIGITAALIPAINAJAN AMMATTITUTKINTO 2009 MÄÄRÄYS 47/011/2009 OPETUSHALLITUS 1 MÄÄRÄYS 47/011/2009 Näyttötutkinnon perusteet DIGITAALIPAINAJAN AMMATTITUTKINTO 2009 Opetushallitus
LisätiedotLaatu ratkaisee Tukimateriaalia. Ammatillisen koulutuksen reformi nyt muutamme käytäntöjä Seminaari, syksy 2017
Laatu ratkaisee Tukimateriaalia Ammatillisen koulutuksen reformi nyt muutamme käytäntöjä Seminaari, syksy 2017 Työpajan Laatu ratkaisee tukimateriaalia Osaamisperusteiset tutkinnon perusteet ja koulutukset
LisätiedotArvioinnista ja osaamisen tunnustamisesta osana näyttötutkinnon henkilökohtaistamista
Arvioinnista ja osaamisen tunnustamisesta osana näyttötutkinnon henkilökohtaistamista Sosiaali- ja terveysalan tutkintotoimikunnan yhteistyöpäivä 23.4.2012 Säädösten tilanteesta ja koulutuspoliittisista
LisätiedotNäyttötutkinto ja tutkintotilaisuuksien arviointi Peruskoulutus
Näyttötutkinto ja tutkintotilaisuuksien arviointi Peruskoulutus Sisältö 1. Suomen koulutusjärjestelmä 2. Ammattitaidon hankkiminen (näyttötutkinto ja ammatillinen peruskoulutus) 3. Arviointi KORKEAKOULUTUTKINTO
LisätiedotTOIMINTAOHJE. Opiskeluoikeuden ja kurinpitoasioiden toimielin JEDUn SORA-toimikunta
TOIMINTAOHJE Opiskeluoikeuden ja kurinpitoasioiden toimielin JEDUn SORA-toimikunta Jokilaaksojen koulutuskuntayhtymä, JEDU Toimintaohje on hyväksytty Jokilaaksojen koulutuskuntan yhtymähallituksessa Sisällys
LisätiedotMÄÄRÄYS 1 (2) 23.12.2011 38/011/2011. Voimassaoloaika: 1.1.2012 alkaen toistaiseksi
MÄÄRÄYS 1 (2) 23.12.2011 38/011/2011 Voimassaoloaika: 1.1.2012 alkaen toistaiseksi Säännökset, joihin toimivalta määräyksen antamiseen perustuu: L 630/1998, 13 2 mom A 811/1998, 10 ja 12 L 631/1998, 13
LisätiedotLausuntopyyntö kaikille perustutkinnoille yhteisistä ammatillisista valinnaisista tutkinnon osista
LAUSUNTOPYYNTÖ 1 (3) 15.09.2017 OPH-2065-2017 Jakelussa mainitut Lausuntopyyntö kaikille perustutkinnoille yhteisistä ammatillisista valinnaisista tutkinnon osista Opetushallitus pyytää lausuntoanne kaikille
LisätiedotRatkaisuja opiskeluun soveltumattomuuteen SORA säädösten toimeenpanon edistäminen
Ratkaisuja opiskeluun soveltumattomuuteen SORA säädösten toimeenpanon edistäminen Oppilas- ja opiskelijahuollon kansalliset kehittämispäivät 30.11.2012 Aira Rajamäki, Opetushallitus Mikä oli lähtötilanne
LisätiedotTutkintosuoritusten arviointi
Tutkintosuoritusten arviointi Näyttötutkinnon suorittajan arviointi Markku Kokkonen Opetushallitus Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi Tutkinnon perusteet (1) Ammattitaitovaatimukset kertovat sen, mitä
LisätiedotNäyttötutkinnon perusteet KIINTEISTÖNHOITAJAN ERIKOISAMMATTITUTKINTO 2012
Näyttötutkinnon perusteet KIINTEISTÖNHOITAJAN ERIKOISAMMATTITUTKINTO 2012 OPETUSHALLITUS UTBILDNINGSSTYRELSEN 2012 Sisältö KIINTEISTÖNHOITAJAN ERIKOISAMMATTITUTKINTO 2012... 1 Sisältö... 2 1 NÄYTTÖTUTKINNOT...
Lisätiedot24.7.2006 2/440/2006. Näyttötutkintojen järjestäjät Tutkintotoimikunnat NÄYTTÖTUTKINTOJEN JÄRJESTÄMISSOPIMUKSET
24.7.2006 2/440/2006 Näyttötutkintojen järjestäjät Tutkintotoimikunnat NÄYTTÖTUTKINTOJEN JÄRJESTÄMISSOPIMUKSET Asetuksessa ammatillisesta aikuiskoulutuksesta (812/1998, 5 ) säädetään niistä asioista, joista
LisätiedotTODISTUKSIIN JA NIIDEN LIITTEISIIN MERKITTÄVÄT TIEDOT AMMATILLISESSA PERUSKOULUTUKSESSA JA VALMENTAVASSA KOULUTUKSESSA
TODISTUKSIIN JA NIIDEN LIITTEISIIN MERKITTÄVÄT TIEDOT AMMATILLISESSA PERUSKOULUTUKSESSA JA VALMENTAVASSA KOULUTUKSESSA Määräys 90/011/2014 Muutos 15.6.2015 OPETUSHALLITUS UTBILDNINGSSTYRELSEN 2015 SISÄLTÖ
LisätiedotYRITYSNEUVOJAN ERIKOISAMMATTITUTKINTO 2010
Näyttötutkinnon perusteet YRITYSNEUVOJAN ERIKOISAMMATTITUTKINTO 2010 MÄÄRÄYS 46/011/2010 Määräykset ja ohjeet 2010:11 Määräykset ja ohjeet 2010:11 Näyttötutkinnon perusteet YRITYSNEUVOJAN ERIKOISAMMATTITUTKINTO
LisätiedotKoulunkäynnin tukitehtävien tutkintotoimikunta
Koulunkäynnin tukitehtävien tutkintotoimikunta Näyttötutkinnon järjestämissopimuksen hakeminen Päivi Kuivalainen Koulunkäynnin ja aamu- ja iltapäivätoiminnan ohjauksen erikoisammattitutkinto Tutkinnon
LisätiedotNäyttötutkinnon arvioijan opas
Näyttötutkinnon arvioijan opas TAI aikuiskoulutus näyttötutkinnon arvioijan opas 2 Sisältö Mitä ovat näyttötutkinnot? 3 Henkilökohtaistaminen 4 Näyttötutkinnon suorittaminen ja osaamisen arviointi 5 Tutkintotodistus
LisätiedotKOULUTUKSEN JÄRJESTÄMISLUPA
07.11.2014 Rovaniemen koulutuskuntayhtymä 25/531/2014 Toripuistikko 5-7 3.kerros 96200 ROVANIEMI KOULUTUKSEN JÄRJESTÄMISLUPA Opetus-ja kulttuuriministeriä muuttaa ammatillisesta koulutuksesta annetun lain
LisätiedotAmmattiosaamisen näytöt
Ammattiosaamisen näytöt Ammattiosaamisen näytöt ovat ammatillisessa peruskoulutuksessa osa opiskelijan arviointia. Ammattiosaamisen näyttöjen suunnittelua, toteuttamista ja arviointia säätelevät laki ja
LisätiedotLisäksi Opetushallitus on päättänyt muuttaa valtioneuvoston asetuksessa (VNA 1032/2011) määrättyjen tutkintojen, kuten
MÄÄRÄYS 1 (2) 23.12.2011 38/011/2011 Voimassaoloaika: 1.1.2012 alkaen toistaiseksi Säännökset, joihin toimivalta määräyksen antamiseen perustuu: L 630/1998, 13 2 mom A 811/1998, 10 ja 12 L 631/1998, 13
LisätiedotMuutoksenhaku opetustoimessa. Perusopetus, lukio- ja ammatillinen koulutus
Muutoksenhaku opetustoimessa Perusopetus, lukio- ja ammatillinen koulutus Oikeus- ja koulutuspalvelu Law point Ay 1.1.2014 Muutosten yleiset perusteet 1.1.2016 Hallinnollinen muutoksenhaku ollut helppo
LisätiedotLIIKUNNAN AMMATTITUTKINTO 2014
Näyttötutkinnon perusteet LIIKUNNAN AMMATTITUTKINTO 2014 Määräys 2/011/2014 Määräykset ja ohjeet 2014:2 Opetushallitus ja tekijät Määräykset ja ohjeet 2014:2 ISBN 978-952-13-5753-4 (nid.) ISBN 978-952-13-5754-1
LisätiedotALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
LAKIALOITE 114/2010 vp Laki ammatillisesta koulutuksesta annetun lain, ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain, ammattikorkeakoululain, yliopistolain sekä rikosrekisterilain 6 :n muuttamisesta
LisätiedotRovaniemen koulutuskuntayhtymän ammatillisen peruskoulutuksen näyttötoimikunta
Rovaniemen koulutuskuntayhtymän ammatillisen peruskoulutuksen näyttötoimikunta Ammattiosaamisen näyttöjen suunnittelu, toteutus ja arviointi Laki ammatillisesta koulutuksesta 630 / 1998, 25 a : Ammattiosaamisen
LisätiedotTurvallisuusalan perustutkinnon tutkintotilaisuuksien järjestäminen
TURVALLISUUSALAN TUTKINTOTOIMIKUNNAN (8332) OHJE Turvallisuusalan perustutkinnon tutkintotilaisuuksien järjestäminen Hyväksytty turvallisuusalan tutkintotoimikunnan kokouksessa 20.11.2012 Tämä ohje on
LisätiedotArvioinnin uusiminen, arvosanojen korottaminen, arvioinnin oikaiseminen, todistukset ja kv-liitteet M.Lahdenkauppi
Arvioinnin uusiminen, arvosanojen korottaminen, arvioinnin oikaiseminen, todistukset ja kv-liitteet 7.2.2013 M.Lahdenkauppi Opintosuoritusten uusiminen ja arvosanojen korottaminen (A 603/2005, 12 ) Opiskelijalle,
LisätiedotNäyttötutkinnon perusteet
Näyttötutkinnon perusteet SOITINRAKENTAJAMESTARIN ERIKOISAMMATTITUTKINTO 2008 MÄÄRÄYS 33/011/2007 OPETUSHALLITUS ISBN 978 952 13 3547 1 (nid.) ISBN 978 952 13 3548 8 (pdf) 1 Dno 33/011/2007 MÄÄRÄYS Velvoittavana
LisätiedotAmmatillisten perustutkintojen uudistus Educa-tietoisku 24.1.2014
Ammatillisten perustutkintojen uudistus Educa-tietoisku 24.1.2014 Sirkka-Liisa Kärki Yksikön päällikkö, opetusneuvos Ammatillinen peruskoulutus yksikkö Tutkintojärjestelmän/perusteiden kehittämisen tahtotila
LisätiedotOKM Ohjausryhmän kokous Aira Rajamäki, opetusneuvos Ammatillinen peruskoulutus
Tutkintojen perusteiden valmistelu ja kokeiluohjelma koulutuskokeiluja varten SOSIAALI- JA TERVEYSALAAN SEKÄ TEKNIIKAN JA LIIKENTEEN ALAAN KOHDISTUVIEN PERUSTUTKINTOJEN KOULUTUSKOKEILUT VUOSINA 2014 2018
LisätiedotHENKILÖKOHTAISTAMINEN JA ARVIOINTI OPPISOPIMUSKOULUTUKSESSA
HENKILÖKOHTAISTAMINEN JA ARVIOINTI OPPISOPIMUSKOULUTUKSESSA 19 20.11.2009 Koulutuspäivien avauspuheenvuoro, Henkilökohtaistaminen säädöksissä Opetusneuvos Lea Lakio Lea Lakio 19.11.2009 www.oph.fi HENKILÖKOHTAISTAMINEN
LisätiedotErityisryhmät henkilökohtaistamisessa
Erityisryhmät henkilökohtaistamisessa Näyttötutkintotoiminnan kehittämisseminaari Syksy 2014 Sanna Penttinen Ammatillinen aikuiskoulutus Ohjauksen ja tukitoimien tarve Lähtökohtaisesti kaikki tutkinnon
Lisätiedot