KIPSIMESTARIN ERIKOISAMMATTITUTKINTO 2012

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "KIPSIMESTARIN ERIKOISAMMATTITUTKINTO 2012"

Transkriptio

1 Näyttötutkinnon perusteet KIPSIMESTARIN ERIKOISAMMATTITUTKINTO 2012 Määräys 46/011/2012 Määräykset ja ohjeet 2012:50

2 Opetushallitus ja tekijät Määräykset ja ohjeet 2012:50 ISBN (nid.) ISBN (pdf) ISSN-L X ISSN X (painettu) ISSN (verkkojulkaisu) Taitto: Edita Prima Oy Kopijyvä Oy, Espoo 2012

3

4 Sisältö 1 Näyttötutkinnot Näyttötutkintojen järjestäminen Näyttötutkinnon suorittaminen Näyttötutkinnon perusteet Henkilökohtaistaminen näyttötutkinnossa Ammattitaidon arviointi näyttötutkinnossa Todistukset Näyttötutkintoon valmistava koulutus Tutkintokohtaiset terveydentilavaatimukset ammattija erikoisammattitutkinnoissa Kipsimestarin erikoisammattitutkinnossa osoitettava osaaminen, tutkinnon osat ja tutkinnon muodostuminen Kipsimestarin erikoisammattitutkinnossa osoitettava osaaminen Tutkinnon osat ja tutkinnon muodostuminen Kipsimestarin erikoisammattitutkinnossa vaadittava ammattitaito ja arvioinnin perusteet Ammatillinen toiminta immobilisaatiohoidon toimintaympäristöissä Ammattitaitovaatimukset Arviointi (arvioinnin kohteet ja kriteerit) Ammattitaidon osoittamistavat Immobilisaatiohoitotyö Ammattitaitovaatimukset Arviointi (arvioinnin kohteet ja kriteerit) Ammattitaidon osoittamistavat Immobilisaatiohoitotyön kehittäminen Ammattitaitovaatimukset Arviointi (arvioinnin kohteet ja kriteerit) Ammattitaidon osoittamistavat Liite Kipsimestarin erikoisammattitutkinnon suorittaneen työn kuvaus... 49

5 1 Näyttötutkinnot 1.1 Näyttötutkintojen järjestäminen Opetushallituksen asettamat, työnantajien, työntekijöiden, opettajien ja tarvittaessa itsenäisten ammatinharjoittajien edustajista koostuvat tutkintotoimikunnat vastaavat näyttötutkintojen järjestämisestä ja valvonnasta sekä antavat tutkintotodistukset. Tutkintotoimikunnat tekevät sopimuksen näyttötutkintojen järjestämisestä koulutuksen järjestäjien ja tarvittaessa muiden yhteisöjen ja säätiöiden kanssa. Näyttötutkintoja ei saa järjestää ilman voimassa olevaa, tutkintotoimikunnan kanssa solmittua järjestämissopimusta. 1.2 Näyttötutkinnon suorittaminen Näyttötutkinto suoritetaan osoittamalla hyväksytysti tutkinnon perusteissa vaadittu osaaminen tutkintotilaisuuksissa käytännön työssä ja toiminnassa. Jokainen tutkinnon osa on arvioitava erikseen. Arvioinnin tekevät työnantajien, työntekijöiden ja opetusalan edustajat yhdessä. Aloilla, joilla itsenäinen ammatinharjoittaminen on tyypillistä, myös tämä taho otetaan huomioon arvioijien valinnassa. Lopullisen päätöksen arvioinnista tekee tutkintotoimikunta. Tutkintotodistus voidaan antaa, kun kaikki tutkinnon suorittamiseksi määrätyt tutkinnon osat on suoritettu hyväksytysti. 1.3 Näyttötutkinnon perusteet Tutkinnon perusteissa määritellään tutkintoon kuuluvat osat ja mahdollisesti niistä muodostuvat osaamisalat, tutkinnon muodostuminen, kussakin tutkinnon osassa vaadittava ammattitaito, arvioinnin perusteet (arvioinnin kohteet ja kriteerit) ja ammattitaidon osoittamistavat. Tutkinnon osa muodostaa ammatin osa-alueen, joka voidaan erottaa luonnollisesta työprosessista itsenäiseksi arvioitavaksi kokonaisuudeksi. Tutkinnon osissa määritellyissä ammattitaitovaatimuksissa keskitytään ammatin ydintoimintoihin, toimintaprosessien hallintaan ja kyseessä olevan alan ammattikäytäntöihin. Niihin sisältyvät myös työelämässä yleisesti tarvittavat taidot, esimerkiksi sosiaa liset valmiudet. Arvioinnin kohteet ja kriteerit on johdettu ammattitaitovaatimuksista. Arvioinnin kohteilla ilmaistaan ne osaamisen alueet, joihin arvioinnissa kiinnitetään 7

6 erityistä huomiota. Kohteiden määrittäminen helpottaa myös ammattitaidon arviointia asianomaisesta työtoiminnasta. Arvioinnin tulee kattaa kaikki tutkinnon perusteissa määritellyt arvioinnin kohteet. Arvioinnin kriteerit määrittelevät hyväksyttävän suorituksen laadullisen ja määrällisen tason. Ammattitaidon osoittamistavat sisältävät tutkinnon suorittamiseen liittyviä tarkentavia ohjeita. Ammattitaito osoitetaan pääsääntöisesti todellisissa työtehtävissä ja toimissa. Ammattitaidon osoittamistavat voivat sisältää mm. ohjeita siitä, kuinka tutkintosuoritusta voidaan tarvittaessa täydentää, jotta kaikki ammattitaitovaatimukset tulevat kattavasti osoitetuiksi. 1.4 Henkilökohtaistaminen näyttötutkinnossa Koulutuksen järjestäjä huolehtii näyttötutkintoon ja siihen valmistavaan koulutukseen hakeutumisen, tutkinnon suorittamisen sekä tarvittavan ammattitaidon hankkimisen henkilökohtaistamisesta. Henkilökohtaistamisessa tulee ottaa huomioon ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain (L 952/2011) 11 :n säännökset opiskelijan oikeuksista ja velvollisuuksista sekä 13 :n nojalla Opetushallituksen määräämät tutkintokohtaiset terveydentilavaatimukset. Opetushallitus on antanut henkilökohtaistamista koskevan erillisen määräyksen (43/011/2006). 1.5 Ammattitaidon arviointi näyttötutkinnossa Ammattitaidon arvioinnissa tulee perusteellisesti ja huolellisesti tarkastella sitä, miten tutkinnon suorittaja on osoittanut osaavansa sen, mitä tutkinnon perusteissa ko. tutkinnon osan ammattitaitovaatimuksissa edellytetään. Arvioinnissa käytetään tutkinnon perusteissa määriteltyjä arviointikriteerejä. Arvioinnissa tulee käyttää monipuolisesti erilaisia ja ensisijaisesti laadullisia arviointimenetelmiä. Vain yhden menetelmän käytöllä ei välttämättä saada luotettavaa tulosta. Arvioinnissa otetaan huomioon ala- ja tutkintokohtaiset erityispiirteet tutkinnon perusteiden mukaisesti. Mikäli tutkinnon suorittajalla on luotettavia selvityksiä aikaisemmin osoitetusta osaamisesta, arvioijat arvioivat niiden vastaavuuden näyttötutkinnon perusteiden ammattitaitovaatimuksiin. Arvioijat esittävät dokumentin tutkintotoimikunnalle tunnustettavaksi osaksi näyttötutkinnon suoritusta. Lopullisen päätöksen aiemmin osoitetun ja luotettavasti selvitetyn osaamisen tunnustamisesta tekee tutkintotoimikunta. 8

7 Ammattitaidon arviointi on prosessi, jossa arviointiaineiston keräämisellä ja arvioinnin dokumentoinnilla on keskeinen merkitys. Työelämän sekä opettajien edustajat tekevät kolmikantaisesti huolellisen ja monipuolisen arvioinnin. Jokaisen tutkinnon suorittajan tulee selvästi saada tietoonsa arvioinnin perusteet. lle on annettava mahdollisuus suoritustensa itsearviointiin. Näyttötutkinnon järjestäjä laatii arvioinnin kohteena olevan tutkinnon osan suorittamisesta arviointipöytäkirjan, jonka arvioijat allekirjoittavat. Tutkinnon suorittajalle tämän jälkeen annettava palaute on osa hyvää arviointiprosessia. Lopullisen päätöksen arvioinnista tekee tutkintotoimikunta. Arvioijat n ammattitaitoa arvioivilla henkilöillä tulee olla hyvä ammattitaito ko. näyttötutkinnon alalta. Tutkintotoimikunta ja näyttötutkinnon järjestäjä sopivat arvioijista näyttötutkintojen järjestämissopimuksessa. Arvioinnin oikaisu voi lainsäädännön mukaisena määräaikana pyytää arvioinnin oikaisua tutkintotoimikunnalta, jonka toimialaan ja -alueeseen kyseessä oleva tutkinto kuuluu. Kirjallinen oikaisupyyntö osoitetaan tutkintotoimikunnalle. Tutkintotoimikunta voi arvioijia kuultuaan velvoittaa toimittamaan uuden arvioinnin. Arviointia koskevasta oikaisuvaatimuksesta annettuun tutkintotoimikunnan päätökseen ei voi hakea muutosta valittamalla. 1.6 Todistukset Tutkintotodistuksen ja todistuksen tutkinnon osan tai osien suorittamisesta antaa tutkintotoimikunta. Todistuksen valmistavaan koulutukseen osallistumisesta antaa koulutuksen järjestäjä. Opetushallitus on antanut määräyksen todistuksiin merkittävistä tiedoista. Näyttötutkinnon osan tai osien suorittamisesta annetaan todistus silloin, kun näyttötutkintoon osallistuva sitä pyytää. Tutkintotodistuksen ja myös todistuksen tutkinnon osan tai osien suorittamisesta allekirjoittavat tutkintotoimikunnan edustaja ja näyttötutkinnon järjestäjän edustaja. Opetushallituksen hyväksymään ammattikirjaan tehty merkintä näyttötutkinnon suorittamisesta on tutkintotodistukseen rinnastettava todistus näyttötutkinnon suorittamisesta. Näyttötutkinnon järjestäjä hankkii ja allekirjoittaa ammattikirjan. Ammattikirja on näyttötutkinnon suorittajalle maksullinen. 9

8 1.7 Näyttötutkintoon valmistava koulutus Näyttötutkintoihin osallistumiselle ei voida asettaa koulutukseen osallistumista koskevia ennakkoehtoja. Pääsääntöisesti tutkinnot suoritetaan kuitenkin valmistavan koulutuksen yhteydessä. Koulutuksen järjestäjä päättää näyttötutkintoon valmistavan koulutuksen sisällöstä ja järjestämisestä tutkinnon perusteiden mukaisesti. Koulutus ja tutkintotilaisuudet on jäsennettävä tutkinnon osien mukaisesti. Näyttötutkintoon valmistavaan koulutukseen osallistuvalle tulee osana koulutusta järjestää mahdollisuus osallistua tutkintotilaisuuksiin ja suorittaa näyttötutkinto. Valtioneuvoston asetuksessa (1033/2011) määriteltyihin ammatti- ja erikoisammattitutkintoihin valmistaviin opintoihin sovelletaan opiskeluoikeuden peruuttamisessa ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain (952/2011) 11 :n 9 kohtaa. Näyttötutkintoon valmistavassa koulutuksessa tulee ottaa huomioon myös em. lain 13, 13 a ja 16 :n säännökset Tutkintokohtaiset terveydentilavaatimukset ammatti- ja erikoisammattitutkinnoissa Tutkintokohtaisten terveydentilavaatimusten tavoitteena on edistää turvallisuutta näyttötutkintona suoritettavissa ammatti- ja erikoisammattitutkinnoissa ja myöhemmin työelämässä. Näyttötutkintoon valmistavaan koulutukseen sovelletaan säännöksiä esteettömyydestä ja opiskelijaksi ottamisen edellytyksistä (ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain 11 :n (952/2011) viittaussäännökset ammatillisesta koulutuksesta annetun lain 27, 27 a ja 27 b :ssä (951/2011). Opiskelijaksi hakeutuvan terveydentilaan tai toimintakykyyn liittyvä seikka ei saa olla esteenä opiskelijaksi ottamiselle. Opiskelijaksi ei kuitenkaan voida ottaa henkilöä, joka ei ole terveydentilaltaan tai toimintakyvyltään kykenevä näyttötutkintoon valmistavaan koulutukseen liittyviin käytännön tehtäviin tai työssäoppimiseen silloin, kun opintoihin sisältyy alaikäisen turvallisuutta, potilas- tai asiakasturvallisuutta taikka liikenteen turvallisuutta koskevia vaatimuksia. Tämä edellyttää, ettei opintoihin liittyviä turvallisuusvaatimuksia voida täyttää ja sitä, ettei estettä voida kohtuullisin toimin esimerkiksi opiskelijahuollon ja opiskeluterveydenhuollon palveluilla, apuvälineillä tai muulla tuella poistaa. Mikäli toisten henkilöiden terveyden ja turvallisuuden suojeleminen tai liikenteen turvallisuus sitä edellyttävät, opiskelijaksi ottamisen esteenä voi olla aikaisemmin tapahtuneen opiskeluoikeuden peruuttamispäätöksen salaaminen ammattitutkintoon tai erikoisammattitutkintoon hakeutumisen yhteydessä. 10

9 Edellä mainitun perusteella tutkintokohtaiset terveydentilavaatimukset tulee ottaa huomioon näyttötutkintoon ja siihen valmistavaan koulutukseen hakeutumisen ja tarvittavan ammattitaidon hankkimisen henkilökohtaistamisessa. Tutkintokohtaiset terveydentilavaatimukset sisältyvät valtioneuvoston asetuksessa (1033/2011) määriteltyjen humanistisen ja kasvatusalan, tekniikan ja liikenteen alan, luonnonvara- ja ympäristöalan sekä sosiaali-, terveys- ja liikunta-alan ammatti- ja erikoisammattitutkintojen perusteisiin. Näyttötutkintoon valmistavan koulutuksen järjestäjän tulee tiedottaa (L 952/2011, 13 a ) opiskelijaksi hakeutuville tutkintokohtaisista terveydentilan ja toimintakyvyn vaatimuksista. Opiskelijaksi hakeutuvan tulee antaa pyydettäessä näyttötutkintoon valmistavan koulutuksen järjestäjälle opiskelijaksi ottamisen edellyttämät terveydentilaansa koskevat tiedot sekä mahdollinen tieto aikaisemmasta opiskeluoikeuden peruuttamista koskevasta päätöksestä. Opiskelijaksi hakeutuvan oma kuvaus nykyhetken terveydentilastaan riittää valintatilanteessa. Näyttötutkintoon valmistavan koulutuksen järjestäjien tulee tarvittaessa tehdä yhteistyötä eri koulutusasteiden tai viranomaisten kanssa opiskelijavalinnassa välttämättömien tietojen saannissa ja antamisessa. Opiskelijaksi hakeutuvan oikeusturvan kannalta on perusteltua, että häntä ei valita sellaiseen näyttötutkintoon valmistavaan koulutukseen, jonka mukaisissa käytännön tehtävissä tai työssäoppimisessa hän ei terveydentilansa tai toimintakykynsä vuoksi voisi toimia. Opiskelijavalintaa tehtäessä on kuitenkin otettava huomioon ammatteihin ja työhön sisältyvät moninaiset tehtävät. Saman tutkinnon sisällä voi olla tutkinnon osia, jotka edellyttävät erilaista terveydentilaa tai toimintakykyä ja mahdollistavat täten opiskelijalle yksilöllisiä ratkaisuja näyttötutkintoon valmistavan koulutuksen suorittamisessa. Näyttötutkintoon valmistavan koulutuksen järjestäjän tulee tarvittaessa selvittää yhdessä opiskelijan ja opiskelijahuollon henkilöstön kanssa opiskelijan mahdollisuus hakeutua muuhun näyttötutkintoon valmistavaan koulutukseen, jonka opiskelijaksi ottamisen edellytykset hän täyttää. Opiskelijan terveydentilan ja toimintakyvyn muuttuminen ei saa keskeyttää opiskelijan näyttötutkintoon valmistavaa koulutusta tai johtaa harkitsemattomaan koulutusammatin tai -alan vaihtoon. Terveydentilan ja toimintakyvyn muutoksista näyttötutkintoon valmistavan koulutuksen aikana johtuvat käytännön ongelmat tulee voida ratkaista ensisijaisesti opiskelijalle sopivilla yksilöllisillä opetusjärjestelyillä ja henkilökohtaistamisella. Opintojen ohjaus, opiskelijan tuki, ergonomisiin työtapoihin ja apuvälineiden käyttöön ohjaaminen edistävät näyttötutkintoon valmistavan koulutuksen suorittamista. Opiskelijan terveydentilan ja toimintakyvyn muuttuessa opiskelijahuollon, opiskeluterveydenhuollon ja työpaikkojen työterveyshuollon kanssa tehtävä yhteistyö on välttämätöntä. 11

10 Kipsimestarin erikoisammattitutkinnon terveydentilavaatimukset Henkilön terveydentilan tai toimintakyvyn osalta tulee arvioida mahdollisten sairauksien aiheuttamat rajoitteet ja sairauksien yksilöllinen hoitotilanne. Opiskelijaksi ottamisen esteenä voi olla sellaiset psyykkiset sairaudet, jotka estävät käytännön tehtäviin tai työssäoppimiseen osallistumisen, kuten ajankohtainen hoitamaton psykoosi tai vaikea toimintakykyä laskeva masennus sellaiset fyysiset sairaudet, kuten tuki- ja liikuntaelimistön sairaudet tai vammat sekä krooniset ihottumat, jotka rajoittavat toimintakykyä siinä määrin, että estävät käytännön tehtävissä tai työssäoppimisessa toimimisen veriteitse tarttuva sairaus saattaa rajoittaa käytännön tehtäviin tai työssäoppimiseen sijoittumista päihteiden ongelmakäyttö tai päihderiippuvuus. 12

11 2 Kipsimestarin erikoisammattitutkinnossa osoitettava osaaminen, tutkinnon osat ja tutkinnon muodostuminen 2.1 Kipsimestarin erikoisammattitutkinnossa osoitettava osaaminen Kipsimestarin erikoisammattitutkinnon suorittanut hoitaa ammattialansa monipuoliset työtehtävät itsenäisesti vaativissakin toimintaympäristöissä. Hän ratkaisee luovasti tehtäväalueeseensa liittyviä ongelmia hyödyntäen kokemustaan immobilisaatiohoitotyöstä ja alansa laaja-alaista tai erikoistunutta teoriatietoa. Hän kehittää immobilisaatiohoitotyötä ja siihen liittyviä tuotteita tai palveluja. Hän arvioi tehtäväalueensa työprosesseja työmenetelmien, työn laadun, tehokkuuden ja taloudellisuuden sekä potilasturvallisuuden kehittämiseksi. Hän johtaa ja valvoo immobilisaatiohoitotyötä sekä opastaa muita työn laatuun ja turvallisuuteen liittyvissä asioissa. Hän huolehtii työympäristössään siitä, että käytetyt työ- ja toimintatavat ovat kestävän kehityksen ja eettisten periaatteiden mukaisia. Hän viestii omalla äidinkielellään (suomi, ruotsi tai saame) ja tuottaa tarvittaessa tehtäviinsä liittyviä tekstejä. Hän osaa työtehtävien hoidon kannalta tarpeelliset lääketieteelliset käsitteet ja muun tarvittavan vieraan kielen. Kipsimestarin erikoisammattitutkinnon suorittanut vastaa omasta työstään ja työskentelee turvallisesti sekä itsensä, asiakkaan että työympäristön kannalta. Hänellä on laaja-alainen toimintavalmius immobilisaatiohoitotyön palvelujärjestelmässä. Kipsimestarin erikoisammattitutkinnon suorittanut toimii työssään yrittäjämäisesti, ja hänellä on halutessaan valmiuksia toimia itsenäisenä yrittäjänä. Hän työskentelee eettisten ja alan periaatteiden mukaisesti ja noudattaa kestävän kehityksen mukaisia työ- ja toimintatapoja. Hän arvioi omaa osaamistaan, kehittää itseään ja ammattitaitoaan sekä pitää yllä työkykyään. Kipsimestarin erikoisammattitutkinnon suorittanut toimii joustavasti erilaisten ihmisten kanssa myös monikulttuurisissa työyhteisöissä. 13

12 2.2 Tutkinnon osat ja tutkinnon muodostuminen Kipsimestarin erikoisammattitutkinnon suorittaminen edellyttää kolmen pakollisen tutkinnon osan suorittamista. Taulukko 1 Kipsimestarin erikoisammattitutkinnon osat ja tutkinnon muodostuminen. Pakolliset tutkinnon osat 3.1 Ammatillinen toiminta immobilisaatiohoidon toimintaympäristöissä 3.2 Immobilisaatiohoitotyö 3.3 Immobilisaatiohoitotyön kehittäminen 14

13 3 Kipsimestarin erikoisammattitutkinnossa vaadittava ammattitaito ja arvioinnin perusteet Tutkinnon perusteissa vaadittu ammattitaito osoitetaan tutkintotoimikunnan hyväksymän kipsimestarin erikoisammattitutkinnon järjestämissuunnitelman perusteella henkilökohtaistetuissa tutkintotilaisuuksissa aidossa toiminnassa, jolloin tutkinnon suorittaja osoittaa kattavasti tutkinnon perusteiden edellyttämän ammatillisen osaamisen. Tutkintotilaisuuksissa tutkinnon suorittaja osoittaa valmiuksia ja kykyä soveltaa osaamistaan vaihtelevissa tilanteissa ja toimintaympäristöissä. Hän myös osoittaa kykynsä kokemusten arviointiin ja kokemuksista oppimiseen, toimintatapojen uudelleenajatteluun ja uusien toimintatapojen käyttöönottoon. Arvioijat, jotka on perehdytetty arviointitehtävään, arvioivat tutkinnon suorittajan ammattitaidon tutkintotilaisuuksissa. lle on annettava mahdollisuus suoritustensa itsearviointiin. Arvioijat arvioivat ja dokumentoivat tutkinnon suorittajan osoittaman osaamisen tutkinnon ammattitaitovaatimusten, arvioinnin kohteiden ja kriteerien mukaisesti. lle annettava palaute arvioinnista on osa hyvää arviointiprosessia. Palaute voidaan antaa tutkinnon suorittajalle esimerkiksi arviointiesityksen tekemisen jälkeen. lle voidaan antaa mahdollisuus täydentää tutkintosuorituksiaan suullisesti. Arvioijat kirjaavat keskustelun aikana tehdyt havainnot arviointilomakkeeseen. Näin varmistetaan tutkintosuoritusten kattavuus ja arvioinnin luotettavuus. Tämä mahdollisuus voidaan järjestää tutkinnon osassa vaadittavien tutkintosuoritusten jälkeen. Kipsimestarin erikoisammattitutkinto arvioidaan tutkinnon osa kerrallaan niin, että tutkinnon suorittajan ammattitaitoa verrataan tutkinnon osan ammattitaitovaatimuksiin. Kolmikantainen arvioijaryhmä tekee tutkinnon osan kirjallisen arviointiesityksen tutkintotoimikunnalle sen jälkeen, kun tutkintosuoritukset on tehty kattavasti, luotettavasti ja tutkinnon perusteiden mukaisesti. Kolmikantaisen arvioijaryhmän jäsenet edustavat työnantajia, työntekijöitä ja opettajia. 15

14 3.1 Ammatillinen toiminta immobilisaatiohoidon toimintaympäristöissä Ammattitaitovaatimukset osaa toimia sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujärjestelmässä toimia erilaisissa immobilisaatiohoidon toimintaympäristöissä toimia työssään ammattietiikkaa noudattaen toimia immobilisaatiohoidon asiantuntijana potilaan kuntoutumisprosessissa toimia immobilisaatiohoidon asiantuntijana moniammatillisessa yhteistyöverkostossa huolehtia immobilisaatiohoitotyön turvallisuudesta toimia potilaan immobilisaatiohoitoprosessissa arvioida toimintavalmiuksiaan eri immobilisaatiohoitotyön toimintaympäristöissä. Arviointi (arvioinnin kohteet ja kriteerit) Ammattitaitovaatimukset osaa toimia sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujärjestelmässä. Arvioinnin kohteet Arvioinnin kriteerit Immobilisaatiopotilaan hoidon järjestäminen perusterveydenhuollossa tekee potilaan hoidon järjestämiseen liittyviä ratkaisuja immobilisaatiohoidon asiantuntijana ajantasaisen perusterveydenhuollon lainsäädännön mukaisesti (esim. terveydenhuoltolaki, sairausvakuutuslaki, laki potilaan asemasta ja oikeuksista, lastensuojelulaki, kotikuntalaki, sosiaalihuoltolaki) toimii alueen perusterveydenhuollon toimintamallin mukaisesti perustelee potilaan hoidon järjestämiseen liittyviä perusterveydenhuollon ratkaisuja potilaan hyvän hoidon näkökulmasta käyttää työssään tarkoituksenmukaisesti alueen perusterveydenhuollon palveluja (esim. radiologiset kuvantamispalvelut ja muut alueelliset potilaan hoitomahdollisuudet) potilaan hoidossa hyödyntää työssään tietoa alueen perusterveydenhuollon immobilisaatiohoidon toimijoista tekee yhteistyötä alueen perusterveydenhuollossa toimivien immobilisaatiohoidon asiantuntijoiden kanssa ohjaa perustellusti potilaan tarvittaessa toiselle asiantuntijalle (esim. ortoosivuokraus, jalkojenhoitaja, jalkaterapeutti, apuvälineasiantuntija tai joku muu erityisasiantuntija) 16

15 Immobilisaatiopotilaan hoidon järjestäminen erikoissairaanhoidossa Alueen yksityisten immobilisaatiohoidon palveluntuottajien hyödyntäminen Alueen poikkeusolojen tai suuronnettomuustilanteiden toimintajärjestelmän huomioon ottaminen tekee itsenäisiä hoitopäätöksiä potilaan hoidon tarpeen mukaisesta väliaikaisesta tuennasta (esim. kipua lievittävä tuenta, kuljetuksen aikainen tuenta, kuntoutumisen tukeminen) osallistuu moniammatillisen työryhmän jäsenenä potilaan jatkohoidon arviointiin perusterveydenhuollon näkökulmasta. tekee potilaan hoidon järjestämiseen liittyviä ratkaisuja immobilisaatiohoidon asiantuntijana ajantasaisen erikoissairaanhoidon lainsäädännön mukaisesti (esim. terveydenhuoltolaki, sairausvakuutuslaki, laki potilaan asemasta ja oikeuksista, lastensuojelulaki, kotikuntalaki, sosiaalihuoltolaki) toimii alueen erikoissairaanhoidon toimintamallin mukaisesti hyödyntää työssään tietoa sairaanhoitopiirin ja erityisvastuualueen (ERVA) toiminnasta perustelee potilaan hoidon järjestämiseen liittyviä erikoissairaanhoidon ratkaisuja potilaan hyvän hoidon näkökulmasta tekee yhteistyötä erikoissairaanhoidossa toimivien immobilisaatiohoidon asiantuntijoiden kanssa ohjaa potilaan erikoissairaanhoidon lähetekäytännön mukaisesti toiselle asiantuntijalle (esim. reumahoitaja, diabeteshoitaja, osteoporoosihoitaja, erityisapuvälineasiantuntija tai joku muu erityisasiantuntija) osallistuu moniammatillisen työryhmän jäsenenä potilaan jatkohoidon arviointiin erikoissairaanhoidon näkökulmasta. hyödyntää immobilisaatiohoidon asiantuntijana tietoa yksityistä terveydenhuoltoa ohjaavasta lainsäädännöstä ja toimintaperiaatteista ottaa työssään huomioon alueensa yksityissektorin tarjoamat immobilisaatiohoidon mahdollisuudet ja resurssit potilaan hyvän hoidon toteutumisen näkökulmasta (esim. valmisortoosien vuokraus tai ostaminen tai muu tuentapalveluiden toteutus) ohjaa potilaan tarvittaessa yksityissektorin tarjoamien palveluiden piirin (esim. erityisvalmisteiset tukipohjalliset tms.) hyödyntää työssään tietoa alueen immobilisaatiohoidon mahdollisuuksista ja palveluiden tarjonnasta poikkeusolosuhteissa tai suuronnettomuustilanteissa selvittää oman alueen poikkeusolosuhteiden tai suuronnettomuustilanteiden immobilisaatiohoidossa käytettävät materiaalit ja varastot 17

16 työstää kalkkikipsiä ja muita toimintaympäristössä poikkeusoloissa käytettäviä tuentamateriaaleja (esim. erilaiset lastat, valmisvedot, tukisidokset yms.) selvittää, miten immobilisaatiohoito järjestetään poikkeusolosuhteissa alueellisen poikkeusolosuunnitelman mukaisesti. osaa toimia erilaisissa immobilisaatiohoidon toimintaympäristöissä. Arvioinnin kohteet Arvioinnin kriteerit Polikliinisessa toimintaympäristössä toimiminen Osastolla toimiminen suunnittelee immobilisaatiopotilaan hoidon oman vastuualueensa mukaisesti polikliinisessä toimintaympäristössä (esim. toimintaympäristön varustustaso, potilaslogistiikka, hoitopolut tms.) ylläpitää kipsaushuoneen tai vastaavan toimenpidehuoneen teknisen valmiuden (laitteet, materiaalit, valot, ilmastointi, hoitopöydät ja muut teknisen valmiuden kannalta oleelliset asiat) vastaanottaa polikliinisen immobilisaatiopotilaan yksilöllisesti toimii työyksikön lääkehoitosuunnitelman mukaisesti käyttää tarvittaessa poliklinikalla C-kaarta STUK 1.7 Säteilysuojelukoulutus terveydenhuollossa -ohjeen mukaisesti toteuttaa immobilisaatiohoitoja päivystysalueella lääkärin hoitoohjeiden mukaisesti toteuttaa immobilisaatiohoitoja ajanvarauspoliklinikalla lääkärin hoito-ohjeiden mukaisesti osallistuu immobilisaatiohoidon asiantuntijana moniammatillisessa työryhmässä immobilisaatiopotilaan jatkohoidon suunnitteluun ja toteutukseen kotiuttaa turvallisesti poliklinikalla hoidetun immobilisaatiopotilaan. osallistuu tarvittaessa asiantuntijana immobilisaatiopotilaan hoidon suunnitteluun oman vastuualueensa mukaisesti osastohoidossa (esim. toimintaympäristön varustustaso, potilaslogistiikka, hoitopolut tms.) ohjaa osaston henkilökuntaa immobilisaatiohoidon toimintavalmiuden ylläpidossa toimii työssään työyksikön lääkehoitosuunnitelman mukaisesti noudattaen lääkehoitoa koskevia säädöksiä sekä suosituksia (esim. STM:n Turvallinen lääkehoito, Valtakunnallinen opas lääkehoidon toteuttamisesta sosiaali- ja terveydenhuollossa) käyttää työssään tietoa osastohoitoon tulevan immobilisaatiopotilaan yksilöllisestä vastaanottamisesta 18

17 Anestesia- ja leikkausosastolla toimiminen tekee osastopotilaiden immobilisaatiohoitoja lääkärin hoito-ohjeiden mukaisesti osastolla tai jossain muussa toimintaympäristössä hyödyntää työssään tietoa osastolla hoidetun immobilisaatiopotilaan turvallisesta kotiuttamisesta hyödyntää työssään tietoa lasten osaston toiminnasta hyödyntää työssään tietoa lasten hoitotyön erityispiirteistä hyödyntää työssään tietoa osastolla hoidettavien lapsipotilaiden immobilisaatiohoitomenetelmistä (esim. erilaiset vedot) hyödyntää työssään tietoa lapsipotilaiden immobilisaatiohoitoa koskevien potilasohjeiden erityispiirteistä osallistuu tarvittaessa moniammatillisessa työryhmässä asiantuntijana osastolla hoidetun immobilisaatiopotilaan jatkohoidon suunnitteluun ja toteutukseen. hyödyntää työssään leikkauslistaan liittyvää tietoa (esim. anestesiamuoto, leikkausasennot, leikkauksessa tarvittava lisävälineistö) suunnittelee immobilisaatiopotilaan hoidon oman vastuualueensa mukaisesti anestesia- ja leikkausosaston toimintaympäristössä (esim. toimintaympäristön varustustaso, potilaslogistiikka, hoitopolut tms.) ylläpitää leikkaussalin immobilisaatiohoidon teknistä valmiutta ottaen huomioon mm. seuraavat asiat: vetopöytä, käsi- ja jalkatuet, lisäpöydät, telineet, valot, laitteet, immobilisaatiomateriaalit ja tarvittava muu välineistö ottaa vastaan yksilöllisesti osaston hoitokäytänteiden mukaisesti anestesia- ja leikkauspotilaan hyödyntää työssään tietoa leikkaustiimin käyttämästä tarkistuslistasta osallistuu työryhmän jäsenenä osaston hoitokäytänteiden mukaisesti potilaan turvalliseen siirtämiseen avustaa työryhmän jäsenenä osaston hoitokäytänteiden mukaisesti potilaan anestesian aloituksessa erilaisissa anestesiamuodoissa toteuttaa turvallisesti ortopedisen potilaan yksilöllisen leikkausasennon yhteistyössä leikkaussalin työryhmän kanssa valmistelee ja tekee verityhjiön potilaalle ottaen huomioon hänen erityispiirteensä (esim. raajan anatomia, ihon kunto, perussairaudet tms.) noudattaa diatermialaitteen käytössä potilas- ja työturvallisuusmääräyksiä käyttää tarvittaessa anestesia- ja leikkausosastolla C-kaarta STUK 1.7 Säteilysuojelukoulutus terveydenhuollossa -ohjeen mukaisesti 19

18 toteuttaa tarvittaessa immobilisaatiohoidon leikkaussalissa lapsitai aikuispotilaille tiedottaa suullisesti ja kirjallisesti leikkaushoidon jälkeen immobilisaatiopotilaan vointiin ja hyvään hoitoon liittyvistä havainnoista ohjaa muuta hoitohenkilökuntaa immobilisaatiopotilaan voinnin seurannassa ja komplikaatioiden ehkäisyssä ohjaa anestesia- ja leikkausosaston hoitohenkilökuntaa immobilisaatiotoimintavalmiuden ylläpidossa. osaa toimia työssään ammattietiikkaa noudattaen. Arvioinnin kohteet Arvioinnin kriteerit Ammattieettinen toiminta toimii ETENEn (Valtakunnallinen terveydenhuollon eettinen neuvottelukunta) eettisten suositusten mukaisesti kohtaa potilaat, kollegat ja muun henkilökunnan sosiaali- ja terveysalan ammattieettisten periaatteiden mukaisesti toimii lasten ja nuorten kanssa NOBAB ry:n standardien mukaisesti toimii vanhusten hoitotyötä ohjaavien eettisten ohjeiden mukaisesti (mm. Vanhuus ja hoidon etiikka - raportti, ETENE) kohtelee potilaita tasa-arvoisesti ja oikeudenmukaisesti hyödyntää työssään tietoa eri kulttuureista, potilaan vakaumuksesta tai uskonnosta ja ottaa ne huomioon potilaan ja hänen läheisensä kohtaamisessa kunnioittaa potilaan itsemääräämisoikeutta kannustaa potilasta ja hänen läheisiään osallistumaan hoitoon ja kuntoutumisprosessiin. osaa toimia immobilisaatiohoidon asiantuntijana potilaan kuntoutumisprosessissa. Arvioinnin kohteet Arvioinnin kriteerit Kuntoutumisprosessissa toimiminen toimii kuntoutusta ja apuvälinelainausta koskevien ajantasaisten säädösten mukaisesti (esim. terveydenhuoltolaki, STM:n asetus lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineiden luovutuksesta) hyödyntää työssään tietoa kuntoutuksen osa-alueista: lääkinnällinen kuntoutus, ammatillinen kuntoutus, kasvatuksellinen kuntoutus ja sosiaalinen kuntoutus osallistuu tarvittaessa yhdessä muun työryhmän kanssa potilaan kuntoutumisprosessin suunnitteluun oman vastuualueensa mukaisesti arvioi potilaan yksilöllisen apuvälinetarpeen ottaen huomioon immobilisaatiohoidon sekä päivittäisen selviytymisen asettamat vaatimukset 20

19 Kuntoutumisprosessin arvioiminen ohjaa apuvälinelainaukseen liittyvissä asioissa ohjaa apuvälineen käyttöön liittyvissä asioissa hyödyntää tarvittaessa muita asiantuntijoita (esim. fysioterapeutti, toimintaterapeutti, apuvälineteknikko) apuvälineiden käyttöön liittyvissä asioissa hyödyntää työssään tietoa oman alueen toimintaterapiassa toteutettavista tuennoista tekee aktiivisesti yhteistyötä kuntoutuksen asiantuntijoiden kanssa potilaan kuntoutumisen edistämiseksi. arvioi immobilisaatiohoidon asiantuntijana potilaan kuntoutustarvetta hoito- ja kuntoutumisprosessin eri vaiheissa havaitsee varhaisessa vaiheessa toiminnallisuutta heikentävät hoitoratkaisut ja muuttaa tarvittaessa tuentaa arvioi potilaan kuntoutumisen edistymistä ja paranemista immobilisaatiohoidon aikana yhdessä potilaan, hänen läheistensä ja tarvittaessa muiden asiantuntijoiden kanssa arvioi potilaan toimintakyvyn immobilisaatiohoidon päättyessä yhdessä potilaan, hänen läheistensä ja työryhmän kanssa arvioi realistisesti potilaan immobilisaatiohoidon jälkeistä jatkokuntoutustarvetta ohjaa potilaan tarvittaessa kuntoutuksen asiantuntijalle. osaa toimia immobilisaatiohoidon asiantuntijana moniammatillisessa yhteistyöverkostossa. Arvioinnin kohteet Arvioinnin kriteerit Moniammatillisessa verkostossa toimiminen toimii terveydenhuollon ammattihenkilöstölle asetettujen säädösten mukaisesti tekee aktiivisesti yhteistyötä immobilisaatiohoidon kannalta keskeisten sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilöiden kanssa (esim. lääkäri, haavanhoitaja, fysioterapeutti, toimintaterapeutti, diabeteshoitaja, jalkaterapeutti, kotihoidon tai sosiaalitoimen edustaja) konsultoi tarvittaessa sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilöitä antaa aktiivisesti konsultaatioapua immobilisaatiohoidon asiantuntijana ohjaa potilaan tarvittaessa hoitavan lääkärin tai muun asiantuntijan vastaanotolle edistää omalla toiminnallaan ammatillisen verkoston vastavuoroisuutta. 21

20 Tiedon hankinta käyttää tiedonhankinnassa sujuvasti työpaikan sisäisiä ja ulkoisia tietoverkostoja noudattaa työssään tietoturvamääräyksiä hyödyntää työssään laaja-alaisesti tietoa ihmisen anatomiasta ja fysiologiasta hyödyntää työssään tietoa ihmisen käyttäytymiseen ja psyykkiseen toimintaan liittyvistä reaktioista (esim. traumaattisen kriisin vaiheet) hyödyntää työssään tietoa ylä- ja alaraajojen kinesiologiasta hyödyntää monipuolisesti työssään tietoa eri toimintayksiköissä käytettävissä olevista materiaaleista ja tuentavälineistä käyttää työssään luotettavaa tutkimustietoa käyttää sujuvasti tietojärjestelmiä tiedonhankinnassa hyödyntää työssään ammatilliseen kokemukseen (ns. hiljainen tieto) perustuvaa tietoa. Ammatillinen vuorovaikutus toimii immobilisaatiohoidon asiantuntijana antaen ammatillisesti rakentavaa palautetta käyttää sujuvasti immobilisaatiohoidon käsitteitä osallistuu ammatilliseen vuorovaikutukseen käyttäen ammattikäsitteitä eri hoitotyön asiantuntijoiden kanssa ohjaa potilasta ymmärrettävästi ohjaa ammatillisesti muuta hoitohenkilökuntaa immobilisaatiohoidon vaativissa työtehtävissä arvioi realistisesti omaa toimintaansa vuorovaikutustilanteissa moniammatillisessa työyhteisössä arvioi realistisesti omaa toimintaansa vuorovaikutus- ja ohjaustilanteissa potilaan ja hänen läheistensä kanssa antaa ja vastaanottaa rakentavaa palautetta immobilisaatiohoitoon ja sen järjestämiseen liittyvissä asioissa. osaa huolehtia immobilisaatiohoitotyön turvallisuudesta. Arvioinnin kohteet Arvioinnin kriteerit Potilasturvallisuudesta huolehtiminen noudattaa ajantasaisia potilasturvallisuussäädöksiä ja -ohjeita suunnittelee turvallisesti immobilisaatiohoitotyötä (STM:n asetus laadunhallinnasta ja potilasturvallisuuden täytäntöönpanosta laadittavasta suunnitelmasta) toimii työyksikön laadunhallinnasta ja potilasturvallisuuden täytäntöönpanosta laaditun suunnitelman mukaisesti 22

21 Työturvallisuudesta huolehtiminen käyttää sujuvasti työssään potilasturvallisuuden edistämisessä Terveydenhuollon vaaratapahtumien raportointijärjestelmää (HaiPro) noudattaa tietosuojamääräyksiä sekä -ohjeita ottaa huomioon potilasturvallisuuden sahan, sidossaksien ja puukon käytön aikana huolehtii potilaan säteilyturvallisuudesta STUK 1.7 Säteilysuojelukoulutus terveydenhuollossa -ohjeen mukaisesti ottaa potilasohjauksessa huomioon STM:n asetuksen laadunhallinnasta ja potilasturvallisuuden täytäntöön panosta ohjaa työryhmän jäseniä ottamaan huomioon eri-ikäisten ja erilaisten immobilisaatiohoitoa tarvitsevien potilaiden erityistarpeet ohjaa työryhmän jäseniä ennaltaehkäisemään eri-ikäisten ja erilaisten immobilisaatiohoitoa tarvitsevien potilaiden komplikaatioita edistää omalla ammatillisella toiminnallaan työhyvinvointia ja hyvää työilmapiiriä. suunnittelee ja toteuttaa työnsä noudattaen työsuojelumääräyksiä suunnittelee ja toteuttaa työnsä noudattaen työturvallisuusohjeita noudattaa työssään kemikaaliturvallisuusmääräyksiä ja -ohjeita mm. synteettisten kipsausmateriaalien ja liimojen osalta (kemikaalit ja pölyt) hyödyntää työssään ajantasaista tietoa terveydenhuollon laitteita ja tarvikkeita koskevista säädöksistä huolehtii laitteiden päivittäisestä käyttökunnosta huolehtii laitteiden määräaikaishuoltoon toimittamisesta tekee tarvittaessa säädösten ja ohjeiden mukaisesti vaaratilanneilmoituksen terveydenhuollon laitteista tai tarvikkeista hyödyntää työssään ajantasaista tietoa immobilisaatiohoitotyön turvallisuuteen ja riskien hallintaan liittyvistä asioista (esim. sähköturvallisuus, säteilyturvallisuus, laitteiden ja työvälineiden käyttöön liittyvät turvallisuustekijät, riskien hallinnan periaatteet) huolehtii väkivallan uhatessa omasta ja työyhteisön muiden jäsenten ja potilaiden turvallisuudesta työpaikan ohjeiden mukaisesti kohtaa ammatillisesti aggressiivisen potilaan ottaen huomioon työja potilasturvallisuuden hyödyntää työssään tietoa työn kuormitukseen liittyvistä fyysisistä ja henkisistä kuormitustekijöistä ohjaa työyhteisön jäseniä hoitovälineiden ja materiaalien asianmukaisessa säilyttämisessä huoltaa immobilisaatiohoidoissa tarvittavat välineet 23

22 Ergonomiasta huolehtiminen Säteilyturvallisuuden huomioon ottaminen Aseptinen toiminta huolehtii apuvälineiden käyttökelpoisuudesta (rakenteet ehjiä, puhtaita) ennen niiden käyttöön ottamista valvoo immobilisaatiohoitotyön asiantuntijana työturvallisuuden noudattamista työyhteisössä käyttää sujuvasti työssään Terveydenhuollon vaaratapahtumien raportointijärjestelmää (HaiPro) työturvallisuuden edistämisessä rohkaisee ja kannustaa työtovereitaan kehittämään työhön, työyhteisöön ja työympäristöön liittyviä turvallisuustekijöitä. hyödyntää työssään Työterveyslaitoksen (TTL) julkaisemaa ajantasaista tietoa ergonomiasta osallistuu immobilisaatiohoidon asiantuntijana ergonomisen työympäristön suunnitteluun siirtää potilaan sekä osallistuu työryhmässä potilaan siirtoihin ergonomisesti oikein käyttää ergonomisia työmenetelmiä ja -tapoja ohjaa työryhmän jäseniä immobilisaatiohoidon ergonomiaan liittyvissä asioissa. toimii Säteilyturvakeskuksen ajantasaisten (STUK 1.7) terveydenhuollon säteilyturvallisuusmääräysten ja -ohjeiden mukaisesti ohjaa oman vastuualueensa mukaisesti muita työryhmän jäseniä säteilyturvallisuusasioissa huolehtii määräysten mukaisesti potilaan, itsensä, muun henkilöstön ja hoitoympäristön säteilysuojauksesta huolehtii vastuualueensa mukaisesti säteilysuojainten riittävyydestä ja niiden käyttökuntoisuudesta hyödyntää työssään tietoa säteilyn käytön valvonnasta työpaikalla. työskentelee terveydenhuollon hyvien hygieniakäytänteiden mukaisesti ottaa työssään huomioon tartuntatautilain säädökset ja infektioiden torjunnan periaatteet osallistuu työryhmän jäsenenä immobilisaatiopotilaan mikrobiologisten näytteiden ottamiseen ja käsittelyyn toimii työssään aseptiikkaa ja aseptista työjärjestystä noudattaen hyödyntää työssään tietoa eri eristyspotilaiden hoidosta ja toimii näille määrättyjen eristysohjeiden mukaisesti ottaa työssään huomioon aseptisen toiminnan merkityksen inhimillisten tekijöiden (esim. kipu ja kärsimys, toimintakyvyn muutokset, esteettiset muutokset) ja taloudellisten tekijöiden näkökulmista. 24

23 osaa toimia potilaan immobilisaatiohoitoprosessissa. Arvioinnin kohteet Arvioinnin kriteerit Hoitoprosessissa toimiminen osallistuu vastuualueensa mukaisesti immobilisaatiopotilaan hoidon tarpeen arviointiin arvioi potilaan selviytymistä päivittäisistä toiminnoista immobilisaatiohoidon aikana osallistuu vastuualueensa mukaisesti immobilisaatiopotilaan hoitosuunnitelman laadintaan asettaa immobilisaatiohoidon tavoitteita yhteistyössä lääkärin ja tarvittessa muun hoitohenkilökunnan tai työryhmän jäsenten kanssa arvioi potilaan vointia ja hoidon toteutumista hoitosuunnitelman tavoitteiden mukaisesti ottaa huomioon potilaan psyykkiseen, fyysiseen ja sosiaaliseen kuntoutumiseen liittyvät erityistarpeet arvioi immobilisaatiopotilaan kuntoutumisen edistymistä kirjaa selkeästi potilaan hoidon suunnittelun, toteutuksen ja arvioinnin työyksikön potilastietojärjestelmiin hyödyntää työssään tietoa rakenteellisesta kirjaamisesta. osaa arvioida toimintavalmiuksiaan eri immobilisaatiohoitotyön toimintaympäristöissä. Arvioinnin kohteet Arvioinnin kriteerit Oman toimintavalmiuden arviointi immobilisaatiohoitotyön eri toimintaympäristöissä arvioi realistisesti toimintavalmiuksiaan perusterveydenhuollon immobilisaatiohoidon järjestäjänä arvioi realistisesti toimintavalmiuksiaan erikoissairaanhoidon immobilisaatiohoidon järjestäjänä arvioi realistisesti mahdollisuuksiaan ja yhteistyökykyään toimia alueen yksityisten immobilisaatiohoidon palveluntuottajien kanssa arvioi toimintavalmiuksiaan immobilisaatiohoidon toteuttajana päivystys- ja ajanvarauspoliklinikalla arvioi toimintavalmiuksiaan immobilisaatiohoidon toteuttajana leikkaus- ja anestesiaosastolla arvioi toimintavalmiuksiaan immobilisaatiohoidon toteuttajana osastotyössä lapsi- ja aikuispotilaiden kanssa arvioi ammattieettistä toimintaansa immobilisaatiohoitotyössä arvioi monipuolisesti asiantuntijana toimimistaan moniammatillisessa työryhmässä 25

24 arvioi monipuolisesti toimintaansa turvallisen immobilisaatiohoidon toteuttajana arvioi realistisesti omaa tehtäväänsä ja vastuutaan potilaan hoitoprosessissa toimimisessa. Ammattitaidon osoittamistavat osoittaa Ammatillinen toiminta immobilisaatiohoidon toimintaympäristöissä -tutkinnon osassa vaadittavan ammatillisen osaamisensa tekemällä immobilisaatiohoitotyötä sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujärjestelmässä perusterveydenhuollossa tai erikoissairaanhoidossa joko julkisen tai yksityisen toimijan toimintaympäristössä. esittää oman työyksikkönsä näkökulmasta havainnollisesti, miten alueellisesti järjestetään sosiaali- ja terveydenhuollon immobilisaatiohoitotyön palvelut (alueellinen hoitopolku ja hoitomahdollisuudet). voi toimia oman työyksikkönsä sijaan myös jossain muussa tutkinnon perusteessa mainitussa työyksikössä. toimii immobilisaatiohoidon asiantuntijana potilaan hoito- ja kuntoutumisprosessissa ja moniammatillisessa yhteistyöverkostossa. Hän toimii potilas- ja työturvallisuutta sekä ammattietiikkaa noudattaen. Hän arvioi sekä perustelee immobilisaatiopotilaan hoito- ja kuntoutumisprosessissa toimintaansa ja toimintavalmiuksiaan tutkitulla ja kokemusperäisellä tiedolla. arvioi toimintavalmiuksiaan eri immobilisaatiohoitotyön toimintaympäristöissä toimimisessa. Potilaan vastaanottamisen, hoidon sekä jatkohoidon ja kotiuttamisen osalta tutkinnon suorittajan ammatillisen osaamisen voivat arvioida leikkaus- ja anestesiaosastolla ja vuodeosastoilla myös muut kuin immobilisaatiohoitoihin erikoistuneet asiantuntijat. Arvioijat seuraavat ja arvioivat tutkinnon suorittajan toimintaa sekä antavat toiminnasta kirjallisen arvion. voi täydentää tutkintosuorituksiaan myös suullisesti ja prosessin aikana tuotetuilla dokumenteilla, jotka arvioituina ovat osa hänen arviointiaineistoaan. 3.2 Immobilisaatiohoitotyö Ammattitaitovaatimukset osaa suunnitella ja toteuttaa potilaan immobilisaatiohoidon hoitaa potilaan kipua eri-tyyppisten immobilisaatiohoitojen yhteydessä 26

25 toteuttaa potilaan immobilisaatiohoidon lääkärin antamien hoito-ohjeiden mukaisesti toteuttaa erityisryhmiin kuuluvien potilaiden immobilisaatiohoidon ohjata immobilisaatiopotilasta ja hänen läheisiään arvioida omaa immobilisaatiohoitotyötään. Arviointi (arvioinnin kohteet ja kriteerit) Ammattitaitovaatimukset osaa suunnitella ja toteuttaa potilaan immobilisaatiohoidon. Arvioinnin kohteet Arvioinnin kriteerit Potilaan hoidon tarpeen arviointi, hoidon suunnittelu ja toteutus Lapsipotilaan erityistarpeiden huomioon ottaminen immobilisaatiohoitotyössä tekee itsenäisesti aikuispotilaan tilannearvion potilaan hoidon kiireellisyydestä ja oikeasta hoitopaikasta työyksikön toimintaohjeiden mukaisesti hyödyntää työssään potilaan ja hänen läheistensä kertomaa selvittää haastattelemalla ja potilasasiakirjoista potilaan vammamekanismin ottaa immobilisaatiohoidon toteutuksessa huomioon potilaan toimintakyvyn, perussairaudet sekä lääkityksen varmistaa potilasturvallisuuden tekee itsenäisesti aikuispotilaan kliinisen tutkimuksen laatii vastuualueensa mukaisesti kirjallisen hoitosuunnitelman tekee immobilisaatiohoitotyöhön liittyviä hoidollisia valintoja ottaen huomioon potilaan iän, anatomian ja fysiologian sekä muun toimintakyvyn hyödyntää työssään tietoa potilaan terveydentilasta ja ikään liittyvistä muutoksista arvioi potilaan paranemisprosessia ja immobilisaatiohoidon toteutumista. osallistuu hoitotiimin jäsenenä potilaan hoidon kiireellisyyden ja oikean hoitopaikan arviointiin hyödyntää työssään tietoa lapsipotilaiden hoitopaikkaan ja -menetelmiin liittyvistä alueellisista toimintamalleista tekee yhteistyössä lääkärin kanssa lapsipotilaiden kliinisen tutkimuksen käyttää työssään tietoa lapsipotilaan tukirakenteen anatomisista rajoista ja vahvuuksista sekä nivelten kulmista sekä perustelee näiden pohjalta tekemänsä valinnat 27

26 Ammatillinen vuorovaikutus ja viestintä hyödyntää työssään tietoa lasten murtumien luokituksesta (esim. Salter Harris) ja lasten murtumiin liittyvistä erityispiirteistä (Torus, pajunvitsa) käyttää työssään tietoa lapsipotilaan kognitiivisesta ja fyysisestä kehitystasosta sekä psyykkisestä tasapainosta perustelee motivoivasti immobilisaatiohoidon hyödyt lapsipotilaalle ja hänen läheisilleen tarvittaessa tukee lasta ja hänen läheisiään pitkäkestoiseen hoitoon sitoutumisessa tekee immobilisaatiohoidon näkökulmasta yhteistyötä muiden lapsen hoitoon osallistuvien kanssa (kuntoutus, kotihoito tms.). kuuntelee potilaan ja hänen läheistensä kertomaa tapahtuneesta, potilaan voinnista ja päivittäisestä selviytymisestä konsultoi tarvittaessa muita terveydenhuollon asiantuntijoita rohkaisee potilasta ja hänen läheisiään osallistumaan hoitoon sekä jatkohoidon suunnitteluun ja toteutukseen ennakoi joustavasti potilaan mahdollisia jatkohoitojärjestelyjä ja tiedottaa jatkohoitoasioissa yhteistyötahoja raportoi ymmärrettävästi sekä suullisesti että kirjallisesti potilaan hoitoprosessin tapahtumatiedoista edistää toiminnallaan työyhteisön ammatillista vuorovaikutusta toimii työryhmän jäsenenä luottamusta rakentavasti. osaa hoitaa potilaan kipua erityyppisten immobilisaatiohoitojen yhteydessä. Arvioinnin kohteet Arvioinnin kriteerit Kivun hoito tekee havaintoja potilaan käyttäytymisestä ja viestinnästä selvittää ja arvioi potilaan kipua, sen luonnetta (esim. hermokipu) ja voimakkuutta monipuolisia menetelmiä käyttäen informoi työryhmää potilaan kivusta tunnistaa pitkittyneen kivun ja sen vaikutukset elimistöön varmistaa potilasturvallisuuden kivun hoidon yhteydessä noudattaa lääkehoitoa koskevia säädöksiä sekä suosituksia (esim. STM:n Turvallinen lääkehoito, Valtakunnallinen opas lääkehoidon toteuttamisesta sosiaali- ja terveydenhuollossa) noudattaa työyksikkökohtaisia aikuisten ja lasten kivun hoidon ohjeita huolehtii vastuualueensa mukaisesti lapsi- ja aikuispotilaan kivun hoidosta ennen immobilisaatiohoitoa, immobilisaatiohoidon aikana ja sen jälkeen 28

27 käyttää monipuolisia ei-lääkinnällisiä kivunhoitomenetelmiä (kylmä, asento, tuenta, turvallisuuden tunteesta huolehtiminen jne.) kirjaa hoitosuunnitelmaan potilaan saaman kipulääkityksen ja muut kipua lievittävät toimenpiteet tarkkailee kipulääkittyä potilasta kirjaa hoitosuunnitelmaan potilaan kipulääkityksen ja muiden kivun hoitoon liittyvien toimenpiteiden vaikutukset havainnoi ja tunnistaa kipulääkkeiden sivuvaikutuksia ohjaa potilasta ja hänen läheisiään immobilisaatiohoidon aikana kivun tarkkailussa ja kipulääkitykseen liittyvissä asioissa lääkärin hoito-ohjeistuksen mukaisesti ohjaa muuta hoitohenkilökuntaa immobilisaatiopotilaan kivun hoitoon liittyvissä asioissa. osaa toteuttaa potilaan immobilisaatiohoidon lääkärin antamien hoito-ohjeiden mukaisesti. Arvioinnin kohteet Arvioinnin kriteerit Materiaalien käyttö valitsee immobilisaatiohoidossa käytettävät materiaalit siten, että ne vastaavat parhaalla mahdollisella tavalla lääkärin antamia tuentaohjeita ja potilaan yksilöllisiä immobilisaatiohoitotarpeita valitsee immobilisaatiohoidossa käytettävät materiaalit potilaslähtöisesti ottaen huomioon esim. potilaan iän, toiminnallisen tason tai psyykkiset ominaisuudet käyttää tarkoituksenmukaisesti ja potilaslähtöisesti erilaisiin tuenta- ja kipsimateriaaleihin liittyviä pehmusteita (sukka, foam, huopa, vanu tms.) toteuttaa immobilisaatiohoitoja seuraavilla immobilisaatiohoitotyössä käytettävillä materiaaleilla kalkki lasikuitu muovikipsi pehmytkipsi lämpömuovautuva materiaali käyttää tarkoituksenmukaisesti ja potilaslähtöisesti erilaisia kiinnitystekniikoita (nauhat, soljet, liimatarranauhat, itseensä kiinnittyvät siteet, joustositeet tms.) opastaa muuta hoitohenkilökuntaa materiaalien työstämisessä ja niiden tuentaominaisuuksissa. 29

28 Yläraajan immobilisaatio Alaraajan immobilisaatio noudattaa yläraajan immobilisaatiohoidoissa lääkärin antamia hoito-ohjeita varmistaa potilasturvallisuuden toimii hyväasentoisten ja komplisoituneiden yläraajamurtumien immobilisaatiohoidon asiantuntijana hyödyntää työssään yläraajan murtumiin liittyvää tietoa, esim. Bartonin, Chauffeurin, Galeazzin ja Monteggian murtumat tekee työssään joko lapsi- tai aikuispotilaalle itsenäisesti seuraavat tuennat ottaen huomioon lääkärin hoito-ohjeet sekä immobilisaation tukirakenteen anatomiset rajat ja vahvuuden sekä nivelten kulmat: hyväasentoinen rannemurtuma Collesi n murtuman tuenta Smithi n murtuman tuenta metakarpaali- (MC) ja ranneluiden murtumien tuenta esim. Scaphoideum -murtuma sormien luiden murtumien tuenta kyynärvarren ja -nivelen murtumien tuenta olkavarren murtuman tuenta kirurgisesti hoidetun yläraajan tuenta em. mainittujen tuentojen lisäksi toteuttaa työssään lääkärin hoitoohjeita noudattaen lapsipotilaan hyväasentoisen rannemurtuman hoidon ottaen huomioon immobilisaation tukirakenteen anatomiset rajat ja vahvuuden sekä nivelten kulmat tunnistaa potilaan tilan muutokset ja tiedottaa näistä suullisesti ja kirjallisesti muulle hoitohenkilökunnalle. noudattaa alaraajan immobilisaatiohoidoissa lääkärin antamia hoito-ohjeita varmistaa potilasturvallisuuden toimii hyväasentoisten ja komplisoituneiden alaraajamurtumien immobilisaatiohoidon asiantuntijana hyödyntää työssään tietoa Lisfrancin, telaluun, kantaluun, Pilon tibialen, säären ja reiden condyli-murtumista hyödyntää työssään tietoa nilkkamurtumien luokituksesta (esim. Weberin luokitus) tekee työssään joko lapsi- tai aikuispotilaalle itsenäisesti seuraavat tuennat ottaen huomioon lääkärin hoito-ohjeet sekä immobilisaation tukirakenteen anatomiset rajat ja vahvuuden sekä nivelten kulmat: 30

29 Murtuman ja nivelluksaatiopotilaan reponoinnissa avustaminen kipulääkityksessä ja paikallispuudutuksessa metatarsaali (MT) -murtumien tuenta jalkaterän muiden luiden murtumien tuenta nilkan alueen murtuman tuenta säären alueen murtuman tuenta sisältäen etappikipsauksen ja kipsin kiilaamisen polven murtuman tuenta patellan alueen murtuman tuenta reiden alueen murtuman tuenta kirurgisesti hoidetun alaraajan tuenta em. mainittujen tuentojen lisäksi toteuttaa työssään erilaisia materiaaleja käyttäen ja lääkärin hoito-ohjeita noudattaen seuraavat lasten immobilisaatiohoidot ottaen huomioon immobilisaation tukirakenteen anatomiset rajat ja vahvuuden sekä nivelten kulmat: lantio-alaraaja tai sammakkokipsi säären alueen murtuman tuenta, mikä sisältää etappikipsauksen kipsin kiilaaminen polven murtuman tuenta patellan alueen murtuman tuenta tunnistaa potilaan tilan muutokset ja tiedottaa näistä suullisesti ja kirjallisesti muulle hoitohenkilökunnalle. ohjaa ja valmistelee potilaan reponointia varten varmistaa potilasturvallisuuden valmistelee potilaan ja hoitoympäristön reponointia varten ottaen huomioon potilaan lääkitykseen ja tarkkailuun liittyvät tekijät varaa valmiiksi tarvittavan hoitovälineistön, laitteet ja materiaalit osallistuu tarvittavan työryhmän organisoimiseen (asennon pito, mahdollinen kuvantaminen tms.) avustaa tarvittaessa sormen, varpaan, nilkan, patellan tai ranteen reponoinnissa (vastavedon toteutus) tukee murtunutta raajaa oikeaoppisesti sen käsittelyn aikana toteuttaa reponoinnin jälkeen itsenäisesti raajan tuennan (mm. etappitekniikka) ottaen huomioon lääkärin hoito-ohjeet sekä immobilisaation tukirakenteen anatomiset rajat ja vahvuuden sekä nivelten kulmat huolehtii tuennan tarvitsemasta halkaisusta ja kiilaamisesta huolehtii radiologisen kontrollin järjestämisestä tunnistaa potilaan tilan muutokset ja tiedottaa näistä suullisesti ja kirjallisesti muulle hoitohenkilökunnalle. 31

TAUSTAMUISTIO - KIPSIMESTARIN ERIKOISAMMATTITUTKINNON PERUSTEET 2012

TAUSTAMUISTIO - KIPSIMESTARIN ERIKOISAMMATTITUTKINNON PERUSTEET 2012 Aira Rajamäki/AMTU 24.9.2012 TAUSTAMUISTIO - KIPSIMESTARIN ERIKOISAMMATTITUTKINNON PERUSTEET 2012 Uudistustyön tarkoitus Kipsimestarin erikoisammattitutkinnon aikaisempi tutkinnon peruste oli vuodelta

Lisätiedot

AUDIOVISUAALISEN VIESTINNÄN AMMATTITUTKINTO. Valmistavan koulutuksen koulutussuunnitelma, peligrafiikan osaamisala

AUDIOVISUAALISEN VIESTINNÄN AMMATTITUTKINTO. Valmistavan koulutuksen koulutussuunnitelma, peligrafiikan osaamisala AUDIOVISUAALISEN VIESTINNÄN AMMATTITUTKINTO Valmistavan koulutuksen koulutussuunnitelma, peligrafiikan osaamisala Voimassa 1.8.2015 alkaen 2 Sisällys 1 AUDIOVISUAALISEN VIESTINNÄN AMMATTITUTKINTO, PELIGRAFIIKAN

Lisätiedot

4.1.1 Kasvun tukeminen ja ohjaus

4.1.1 Kasvun tukeminen ja ohjaus 1 4.1.1 Kasvun tukeminen ja ohjaus Ammattitaitovaatimukset Opiskelija tai tutkinnon suorittaja osaa kunnioittaa asiakkaan arvoja ja kulttuuritaustaa tunnistaa eri-ikäisten ja taustaltaan erilaisten asiakkaiden

Lisätiedot

ARVIOIJAKOULUTUS. Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto, lähihoitaja

ARVIOIJAKOULUTUS. Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto, lähihoitaja ARVIOIJAKOULUTUS Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto, lähihoitaja SISÄLTÖ 1. YLEISTÄ NÄYTTÖTUTKINNOISTA 2. TUTKINTORAKENNE 3. AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN 1. Tutkintotilaisuuden suorittamissuunnitelma

Lisätiedot

SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA AMMATTITAIDON ARVIOINTI TUTKINNON OSA: TUTKINNON OSAN SUORITTAJA: RYHMÄTUNNUS / RYHMÄN OHJAAJA:

SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA AMMATTITAIDON ARVIOINTI TUTKINNON OSA: TUTKINNON OSAN SUORITTAJA: RYHMÄTUNNUS / RYHMÄN OHJAAJA: SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA AMMATTITAIDON ARVIOINTI TUTKINNON OSA: TUTKINNON OSAN SUORITTAJA: RYHMÄTUNNUS / RYHMÄN OHJAAJA: TUTKINTOTILAISUUDEN AJANKOHTA: TUTKINTOTILAISUUDEN PAIKKA:

Lisätiedot

SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA 79/ 011/ 2014 AMMATTITAIDON ARVIOINTI TUTKINNON OSAN SUORITTAJA: RYHMÄTUNNUS / RYHMÄN OHJAAJA:

SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA 79/ 011/ 2014 AMMATTITAIDON ARVIOINTI TUTKINNON OSAN SUORITTAJA: RYHMÄTUNNUS / RYHMÄN OHJAAJA: Turun Aikuiskoulutuskeskus Kärsämäentie 11, 20360 Turku 0207 129 200 www.turunakk.fi SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA 79/ 011/ 2014 AMMATTITAIDON ARVIOINTI TUTKINNON OSA: KASVUN TUKEMINEN

Lisätiedot

Osaamisen arviointi, arvosanan antaminen ja arvioinnin dokumentointi Markku Kokkonen Opetushallitus. Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi

Osaamisen arviointi, arvosanan antaminen ja arvioinnin dokumentointi Markku Kokkonen Opetushallitus. Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi Osaamisen arviointi, arvosanan antaminen ja arvioinnin dokumentointi Markku Kokkonen Opetushallitus Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi Kuka arvioi ammattitaidon? Kolmikanta (työnantaja, työntekijä, opetusala

Lisätiedot

Näyttötutkinnot. Osoita osaamisesi joustavasti ja yksilöllisesti näyttötutkinnossa

Näyttötutkinnot. Osoita osaamisesi joustavasti ja yksilöllisesti näyttötutkinnossa Näyttötutkinnot Osoita osaamisesi joustavasti ja yksilöllisesti näyttötutkinnossa Tietoa näyttötutkinnoista tutkintoja järjestävistä oppilaitoksista työvoimatoimistoista oppisopimustoimistoista kirjastoista

Lisätiedot

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus SEURAKUNTAOPISTO LAPSI-JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1 Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuuden

Lisätiedot

Näyttötutkinto ja tutkintotilaisuuksien arviointi Peruskoulutus

Näyttötutkinto ja tutkintotilaisuuksien arviointi Peruskoulutus Näyttötutkinto ja tutkintotilaisuuksien arviointi Peruskoulutus Sisältö 1. Suomen koulutusjärjestelmä 2. Ammattitaidon hankkiminen (näyttötutkinto ja ammatillinen peruskoulutus) 3. Arviointi KORKEAKOULUTUTKINTO

Lisätiedot

KOKIN OSAAMISALA 2. Yrittäjän ammattitutkinto, opetussuunnitelma. Yritystoiminnan suunnittelun ja käynnistämisen osaamisala

KOKIN OSAAMISALA 2. Yrittäjän ammattitutkinto, opetussuunnitelma. Yritystoiminnan suunnittelun ja käynnistämisen osaamisala www.ahlman.fi 1 KOKIN OSAAMISALA 2 Yrittäjän ammattitutkinto, opetussuunnitelma Yritystoiminnan suunnittelun ja käynnistämisen osaamisala YRITTÄJÄ 3 1. YRITTÄJÄN AMMATTITUTKINNON MUODOSTUMINEN... 4 1.1

Lisätiedot

YRITYSJOHTAMISEN ERIKOISAMMATTITUTKINTO TUTKINNON PERUSTEET (LUONNOS)

YRITYSJOHTAMISEN ERIKOISAMMATTITUTKINTO TUTKINNON PERUSTEET (LUONNOS) YRITYSJOHTAMISEN ERIKOISAMMATTITUTKINTO TUTKINNON PERUSTEET (LUONNOS) S I S Ä L T Ö I Yritysjohtamisen erikoisammattitutkinnon osat ja muodostuminen ---------------------------------------- 3 II Yritysjohtamisen

Lisätiedot

OPAS TUTKINTOTILAISUUDEN SUUNNITTELU JA NÄYTTÖTUTKINNON ARVIOINTI LÄHIHOITAJA SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO

OPAS TUTKINTOTILAISUUDEN SUUNNITTELU JA NÄYTTÖTUTKINNON ARVIOINTI LÄHIHOITAJA SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO OPAS TUTKINTOTILAISUUDEN SUUNNITTELU JA NÄYTTÖTUTKINNON ARVIOINTI SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO LÄHIHOITAJA YLEISTÄ Tämä opas on tarkoitettu - tutkintotilaisuuden suunnitteluun, toteutukseen ja

Lisätiedot

OPAS TUTKINTOTILAISUUDEN SUUNNITTELU JA NÄYTTÖTUTKINNON ARVIOINTI LÄHIHOITAJA SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO

OPAS TUTKINTOTILAISUUDEN SUUNNITTELU JA NÄYTTÖTUTKINNON ARVIOINTI LÄHIHOITAJA SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO OPAS TUTKINTOTILAISUUDEN SUUNNITTELU JA NÄYTTÖTUTKINNON ARVIOINTI SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO LÄHIHOITAJA YLEISTÄ Tämä opas on tarkoitettu - tutkintotilaisuuden suunnitteluun, toteutukseen ja

Lisätiedot

TUTKINTOSUUNNITELMA Sivu 1 (7) SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA

TUTKINTOSUUNNITELMA Sivu 1 (7) SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA TUTKINTOSUUNNITELMA Sivu 1 (7) SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA Tutkinnon osa SUUN TERVEYDEN EDISTÄMINEN JA SUUN TERVEYDENHOIDON ERIKOISALOILLA TOIMIMINEN Tutkinnon osan suorittaja Nimi

Lisätiedot

Näyttötutkinnon arvioijan opas

Näyttötutkinnon arvioijan opas Näyttötutkinnon arvioijan opas TAI aikuiskoulutus näyttötutkinnon arvioijan opas 2 Sisältö Mitä ovat näyttötutkinnot? 3 Henkilökohtaistaminen 4 Näyttötutkinnon suorittaminen ja osaamisen arviointi 5 Tutkintotodistus

Lisätiedot

Ammatilliseen. koulutukseen. liittyvää sanastoa

Ammatilliseen. koulutukseen. liittyvää sanastoa Ammatilliseen koulutukseen liittyvää sanastoa Ammatillinen aikuiskoulutus Ammatillisella aikuiskoulutuksella tarkoitetaan ammattitaidon hankkimistavasta riippumattomia, näyttötutkintoina suoritettavia

Lisätiedot

KAUPAN ESIMIEHEN ERIKOISAMMATTITUTKINTO 2013

KAUPAN ESIMIEHEN ERIKOISAMMATTITUTKINTO 2013 Näyttötutkinnon perusteet KAUPAN ESIMIEHEN ERIKOISAMMATTITUTKINTO 2013 Määräys 40/011/2013 Määräykset ja ohjeet 2013:44 Opetushallitus ja tekijät Määräykset ja ohjeet 2013:44 ISBN 978-952-13-5708-4 (nid.)

Lisätiedot

Liiketalouden perustutkinto, merkonomi 2015. HUIPPUOSAAJANA TOIMIMINEN HUTO 15 osp

Liiketalouden perustutkinto, merkonomi 2015. HUIPPUOSAAJANA TOIMIMINEN HUTO 15 osp Liiketalouden perustutkinto, merkonomi 2015 HUIPPUOSAAJANA TOIMIMINEN HUTO 15 osp Määräyksen diaarinumero 59/011/2014 Huippuosaajana toimiminen, 15 osp (vain ammatillisessa peruskoulutuksessa) Ammattitaitovaatimukset

Lisätiedot

MATKATOIMISTOVIRKAILIJAN AMMATTITUTKINTO 2011

MATKATOIMISTOVIRKAILIJAN AMMATTITUTKINTO 2011 Näyttötutkinnon perusteet MATKATOIMISTOVIRKAILIJAN AMMATTITUTKINTO 2011 Määräys 14/011/2011 Määräykset ja ohjeet 2011:23 Määräykset ja ohjeet 2011:23 Näyttötutkinnon perusteet MATKATOIMISTOVIRKAILIJAN

Lisätiedot

Ammattiosaamisen näytöt / tutkintotilaisuudet ammattillisessa koulutuksessa osa 2. Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu

Ammattiosaamisen näytöt / tutkintotilaisuudet ammattillisessa koulutuksessa osa 2. Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu Ammattiosaamisen näytöt / tutkintotilaisuudet ammattillisessa koulutuksessa osa 2. Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu Ammatilliset tutkinnot Yhteensä yli 350 kpl erilaisia tutkintoja

Lisätiedot

Axxell Utbildning Ab. Opiskelu aikuisena

Axxell Utbildning Ab. Opiskelu aikuisena Axxell Utbildning Ab Opiskelu aikuisena 1. YLEISTÄ VALMISTAVASTA KOULUTUKSESTA JA NÄYTTÖTUTKINNOISTA Näyttötutkintojärjestelmä perustuu läheiseen yhteistyöhön työelämän kanssa ja tarjoaa etenkin aikuisille

Lisätiedot

Näyttötutkinnon perusteet

Näyttötutkinnon perusteet Näyttötutkinnon perusteet YRITTÄJÄN ERIKOISAMMATTITUTKINTO 2007 MÄÄRÄYS 23/011/2007 OPETUSHALLITUS ISBN 978 952 13 3416 0 (nid.) ISBN 978 952 13 3417 7 (pdf) 1 Dno 23/011/2007 MÄÄRÄYS Velvoittavana noudatettava

Lisätiedot

TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN ERIKOISAMMATTITUTKINTO 2011

TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN ERIKOISAMMATTITUTKINTO 2011 Näyttötutkinnon perusteet TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN ERIKOISAMMATTITUTKINTO 2011 Määräys 17/011/2011 Määräykset ja ohjeet 2011:30 Määräykset ja ohjeet 2011:30 Näyttötutkinnon perusteet TIETO-JA VIESTINTÄTEKNIIKAN

Lisätiedot

VANHUSTYÖN ERIKOISAMMATTITUTKINTO

VANHUSTYÖN ERIKOISAMMATTITUTKINTO Näyttötutkinnon perusteet VANHUSTYÖN ERIKOISAMMATTITUTKINTO Lausuntopyyntö 39/421/2012 Opetushallitus Utbildningsstyrelsen 2012 SISÄLTÖ VANHUSTYÖN ERIKOISAMMATTITUTKINTO... 1 SISÄLTÖ... 1 1 NÄYTTÖTUTKINNOT...

Lisätiedot

AIKUISTEN AMMATILLINEN NÄYTTÖTUTKINTO PÄHKINÄNKUORESSA

AIKUISTEN AMMATILLINEN NÄYTTÖTUTKINTO PÄHKINÄNKUORESSA AIKUISTEN AMMATILLINEN NÄYTTÖTUTKINTO PÄHKINÄNKUORESSA 1.11.2010 SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO LÄHIHOITAJA AIKUISTEN AMMATILLINEN NÄYTTÖTUTKINTO PÄHKINÄNKUORESSA SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan perustutkinnon. Muutokset näyttötutkinnon järjestämisessä ym.

Sosiaali- ja terveysalan perustutkinnon. Muutokset näyttötutkinnon järjestämisessä ym. Sosiaali- ja terveysalan perustutkinnon uudistuminen i Muutokset näyttötutkinnon järjestämisessä ym. Sosiaali- ja terveysalan perustutkinnon uudistuminen 30.11.2009 Helsinki Aira Rajamäki LUKU 3 PERUSTUTKINNON

Lisätiedot

Näyttötutkinnon arvioijan opas

Näyttötutkinnon arvioijan opas Näyttötutkinnon arvioijan opas TAI aikuiskoulutus näyttötutkinnon arvioijan opas 2 Sisältö Mitä ovat näyttötutkinnot? 3 Henkilökohtaistaminen 4 Näyttötutkinnon suorittaminen ja osaamisen arviointi 5 Tutkintotodistus

Lisätiedot

JOHTAMISEN ERIKOISAMMATTITUTKINTO. Tutkinnon perusteet. Opetushallitus 2011

JOHTAMISEN ERIKOISAMMATTITUTKINTO. Tutkinnon perusteet. Opetushallitus 2011 1 JOHTAMISEN ERIKOISAMMATTITUTKINTO Tutkinnon perusteet Opetushallitus 2011 2 LUONNOS 03.12.201 SISÄLTÖ 1. LUKU NÄYTTÖTUTKINNOT... 3 1.1 Näyttötutkintojen järjestäminen... 3 1.2 Näyttötutkinnon suorittaminen...

Lisätiedot

Osaamisen tunnistamista tehdään koko tutkintoihin valmentavan koulutuksen ajan sekä tietopuolisessa opetuksessa että työssäoppimassa.

Osaamisen tunnistamista tehdään koko tutkintoihin valmentavan koulutuksen ajan sekä tietopuolisessa opetuksessa että työssäoppimassa. 1 Sosiaali- ja terveysalan tutkintoihin valmentava koulutus maahanmuuttajille OSAAMISEN TUNNISTAMINEN LÄHIHOITAJAN AMMATTITAITO - perustuu Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto, lähihoitaja 2010 ammatillisen

Lisätiedot

MIELENTERVEYS- JA PÄIHDETYÖN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ

MIELENTERVEYS- JA PÄIHDETYÖN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ 1 MIELENTERVEYS- JA PÄIHDETYÖN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ opiskelijan nimi: ryhmä: työssäoppimisen vastaava opettaja: 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ MIELENTERVEYS- JA PÄIHDETYÖN OSAAMISALASSA

Lisätiedot

LIIKUNNAN AMMATTITUTKINTO 2014

LIIKUNNAN AMMATTITUTKINTO 2014 Näyttötutkinnon perusteet LIIKUNNAN AMMATTITUTKINTO 2014 Määräys 2/011/2014 Määräykset ja ohjeet 2014:2 Opetushallitus ja tekijät Määräykset ja ohjeet 2014:2 ISBN 978-952-13-5753-4 (nid.) ISBN 978-952-13-5754-1

Lisätiedot

MITEN AMMATIN OSAAMISTA VOIDAAN

MITEN AMMATIN OSAAMISTA VOIDAAN MITEN AMMATIN OSAAMISTA VOIDAAN ARVIOIDA, Tero Hotanen, Turun Aikuiskoulutuskeskus 1. Hakeutumisvaihe verkossa 2. Valmistavan koulutuksen arviointi ja ohjaaminen tutkintotilaisuuteen 3. Tutkintotilaisuuden

Lisätiedot

Näyttötutkinnon perusteet

Näyttötutkinnon perusteet Näyttötutkinnon perusteet YRITTÄJÄN AMMATTITUTKINTO 2007 MÄÄRÄYS 22/011/2007 OPETUSHALLITUS ISBN 978 952 13 3414 6 (nid.) ISBN 978 952 13 3415 3 (pdf) 1 Dno 22/011/2007 MÄÄRÄYS Velvoittavana noudatettava

Lisätiedot

Ammatillinen peruskoulutus vs. näyttötutkinto. Tutke-uudistuksen myötä tulevia muutoksia

Ammatillinen peruskoulutus vs. näyttötutkinto. Tutke-uudistuksen myötä tulevia muutoksia Ammatillinen peruskoulutus vs. näyttötutkinto Tutke-uudistuksen myötä tulevia muutoksia Erja Kotimäki 14.3.2014 Osaava työelämäpedagogi -koulutus Ammatillisessa peruskoulutuksessa opiskelijan arviointia

Lisätiedot

SEURAKUNTAOPISTO LAPSI- JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1

SEURAKUNTAOPISTO LAPSI- JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1 SEURAKUNTAOPISTO LAPSI- JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1 Tutkinnon osa: Palvelujen tuottaminen AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuuden työpaikat ja ajankohdat suunnitellaan ja henkilökohtaistetaan

Lisätiedot

JOHTAMISEN ERIKOISAMMATTITUTKINTO 2011

JOHTAMISEN ERIKOISAMMATTITUTKINTO 2011 Näyttötutkinnon perusteet JOHTAMISEN ERIKOISAMMATTITUTKINTO 2011 Määräys 15/011/2011 Määräykset ja ohjeet 2011:29 Määräykset ja ohjeet 2011:29 Näyttötutkinnon perusteet JOHTAMISEN ERIKOISAMMATTITUTKINTO

Lisätiedot

Tutkinnon osan nimi ja laajuus: Ekologiset hiuspalvelut 15 osp, paikallisiin ammattitaitovaatimuksiin perustuva tutkinnon osa

Tutkinnon osan nimi ja laajuus: Ekologiset hiuspalvelut 15 osp, paikallisiin ammattitaitovaatimuksiin perustuva tutkinnon osa Tutkinto: Hiusalan perustutkinto Tutkinnon osan nimi ja laajuus: Ekologiset hiuspalvelut 15 osp, paikallisiin ammattitaitovaatimuksiin perustuva tutkinnon osa KESKEISET ASIAT 1. Kuvaus osaamisen tunnustamisen

Lisätiedot

Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen näyttötutkinnoissa

Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen näyttötutkinnoissa Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen näyttötutkinnoissa Markku Kokkonen Opetushallitus 1 Osaamisen ja sivistyksen asialla Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi Henkilökohtaistaminen Laki ammatillisesta

Lisätiedot

Näyttötutkinnon suorittajan opas sosiaali- ja terveysalan perustutkinto

Näyttötutkinnon suorittajan opas sosiaali- ja terveysalan perustutkinto Näyttötutkinnon suorittajan opas sosiaali- ja terveysalan perustutkinto TAI aikuiskoulutus näyttötutkinnon suorittajan opas 2 Sisältö Mitä ovat näyttötutkinnot 3 Henkilökohtaistaminen 4 Näyttötutkinnon

Lisätiedot

15 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN

15 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN Hyväksymismerkinnät 1 (5).5.2015 Tämä asiakirjan osio kuvaa ammattiosaamisen näyttöä. Näyttötutkinnossa tutkintotilaisuuden järjestelyt ja osaamisen arviointi toteutuvat sosiaali- ja terveysalan tutkintotoimikunnan

Lisätiedot

1(7) TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ. Tutkinnon osa: Verkkopalvelujen tuottaminen ja ylläpito 15 osp Tavoitteet:

1(7) TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ. Tutkinnon osa: Verkkopalvelujen tuottaminen ja ylläpito 15 osp Tavoitteet: 1(7) TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ Tutkinnon osa: Verkkopalvelujen tuottaminen ja ylläpito 15 osp Tavoitteet: Opiskelija tuottaa verkkopalvelujen sisältöä verkkopalvelusovellukseen. Hän osallistuu

Lisätiedot

1. Yleistä... 2. 2. Näyttötutkinnon järjestämisedellytykset... 2. 3. Tiedotus, neuvonta ja ohjaus... 2. 4. Tutkintosuoritusten arvioijat...

1. Yleistä... 2. 2. Näyttötutkinnon järjestämisedellytykset... 2. 3. Tiedotus, neuvonta ja ohjaus... 2. 4. Tutkintosuoritusten arvioijat... Pysyväisohjeet tutkintojen järjestäjille Hyväksytty suntion tutkintotoimikunnan kokouksessa 19.3.2012 SISÄLLYS 1. Yleistä... 2 2. Näyttötutkinnon järjestämisedellytykset... 2 3. Tiedotus, neuvonta ja ohjaus...

Lisätiedot

Liiketalouden perustutkinto, merkonomi 2015. VISUAALINEN MYYNTITYÖ VISU 30 osp

Liiketalouden perustutkinto, merkonomi 2015. VISUAALINEN MYYNTITYÖ VISU 30 osp Liiketalouden perustutkinto, merkonomi 2015 VISUAALINEN MYYNTITYÖ VISU 30 osp Määräyksen diaarinumero 59/011/2014 Visuaalinen myyntityö, 30 osp Ammattitaitovaatimukset o toteuttaa tuotteen, tuoteryhmän

Lisätiedot

Yhteistyö tutkinnon järjestäjän ja vankilan välillä. Näyttötutkintojen arviointi

Yhteistyö tutkinnon järjestäjän ja vankilan välillä. Näyttötutkintojen arviointi Yhteistyö tutkinnon järjestäjän ja vankilan välillä Näyttötutkintojen arviointi Sirpa Rintala Tekemällä oppii -projekti TEKEMÄLLÄ OPPII 1.8.2010-31.12.2013 Vankeudesta vapauteen ja opiskelusta työpaikalle

Lisätiedot

OSAAMISEN ARVIOINNIN SUUNNITELMA 3.4.2014

OSAAMISEN ARVIOINNIN SUUNNITELMA 3.4.2014 OSAAMISEN ARVIOINNIN SUUNNITELMA 3.4.2014 EHKÄISEVÄ PÄIHDETYÖ, KAIKILLE VALINNAINEN PAIKALLINEN TUTKINNON OSA, 10 OV 1. TYÖPROSESSIN HALLINTA Suunnittelee ja toteuttaa projektin. Suunnittelu, toteutus

Lisätiedot

Henkilökohtainen tutkintotilaisuuden suunnitelma. Kaikille pakolliset tutkinnon osat KASVUN TUKEMINEN JA OHJAUS

Henkilökohtainen tutkintotilaisuuden suunnitelma. Kaikille pakolliset tutkinnon osat KASVUN TUKEMINEN JA OHJAUS Henkilökohtainen tutkintotilaisuuden suunnitelma Kaikille pakolliset tutkinnon osat KASVUN TUKEMINEN JA OHJAUS Näyttötutkinnon suorittaja: Tutkintotilaisuuden paikka ja aika: Työpaikka ja työpaikkakoodi:

Lisätiedot

OPAS NÄYTTÖTUTKINNON ARVIOINTIIN. Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto Lähihoitaja

OPAS NÄYTTÖTUTKINNON ARVIOINTIIN. Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto Lähihoitaja OPAS NÄYTTÖTUTKINNON ARVIOINTIIN Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto Lähihoitaja 29.1.2014 TERVETULOA NÄYTTÖTUTKINNON MAAILMAAN Mitä näyttötutkinnot ovat? Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto, lähihoitaja,

Lisätiedot

TUTKINNON OSAN ARVIOINTISUUNNITELMA 26. marraskuuta 2014

TUTKINNON OSAN ARVIOINTISUUNNITELMA 26. marraskuuta 2014 Tutkinto: Hiusalan perustutkinto Tutkinnon osan nimi ja laajuus: Ekologiset hiuspalvelut 15 osp, paikallisiin ammattitaitovaatimuksiin perustuva tutkinnon osa KESKEISET ASIAT 1. Kuvaus osaamisen tunnustamisen

Lisätiedot

OPISKELIJAN ARVIOINTI TYÖSSÄOPPIMINEN NÄYTTÖ

OPISKELIJAN ARVIOINTI TYÖSSÄOPPIMINEN NÄYTTÖ OPISKELIJAN ARVIOINTI TYÖSSÄOPPIMINEN NÄYTTÖ ARVIOINNIN PERUSLÄHTÖKOHTIA Arviointikriteerit ovat kirjalliset, jotka toimitetaan työpaikalle Arvioinnin perustana on aina etukäteen sovitut tavoitteet Arvioinnin

Lisätiedot

MÄÄRÄYS 9/011/2009. Näyttötutkinnon perusteet

MÄÄRÄYS 9/011/2009. Näyttötutkinnon perusteet MÄÄRÄYS 9/011/2009 Näyttötutkinnon perusteet VIESTINVÄLITYS- JA LOGISTIIKKAPALVELUJEN AMMATTITUTKINTO 2009 Näyttötutkinnon perusteet VIESTINVÄLITYS- JA LOGISTIIKKAPALVELUJEN AMMATTITUTKINTO 2009 MÄÄRÄYS

Lisätiedot

Henkilökohtainen tutkintotilaisuuden suunnitelma. Kaikille pakolliset tutkinnon osat HOITO JA HUOLENPITO

Henkilökohtainen tutkintotilaisuuden suunnitelma. Kaikille pakolliset tutkinnon osat HOITO JA HUOLENPITO Henkilökohtainen tutkintotilaisuuden suunnitelma Kaikille pakolliset tutkinnon osat HOITO JA HUOLENPITO Näyttötutkinnon suorittaja: Tutkintotilaisuuden paikka ja aika: Työpaikka ja työpaikkakoodi: Tutkintotilaisuuden

Lisätiedot

Näyttötutkintojen järjestämisestä sopiminen

Näyttötutkintojen järjestämisestä sopiminen Näyttötutkintojen järjestämisestä sopiminen Arviointiriihi AEL 25.3.2014 Markku Kokkonen Opetushallitus Säädökset ja ohjeet Laki ammatillisesta aikuiskoulutuksesta (631/1998, 7 ) Koulutuksen järjestäjä

Lisätiedot

Liikunnanohjaus. Ammattitaidon osoittamistavat. Utbildning Ab

Liikunnanohjaus. Ammattitaidon osoittamistavat. Utbildning Ab 1/6 Liikunnanohjaus Ammattitaidon osoittamistavat Opiskelija tai tutkinnon suorittaja osoittaa ammattitaitonsa toimimalla liikunnan ohjaustehtävissä. Hän hankkii tarvittavan tiedon, osallistuu tapahtuman

Lisätiedot

Liiketalouden perustutkinto, merkonomi 2015 FINANSSIPALVELUT

Liiketalouden perustutkinto, merkonomi 2015 FINANSSIPALVELUT Liiketalouden perustutkinto, merkonomi 2015 FINANSSIPALVELUT Määräyksen diaarinumero 59/011/2014 Finanssipalvelut Ammattitaitovaatimukset o valmistautuu finanssipalveluihin o hoitaa finanssipalvelun o

Lisätiedot

Näyttötutkintojärjestelmän keskeisiä periaatteita

Näyttötutkintojärjestelmän keskeisiä periaatteita Näyttötutkintojärjestelmän keskeisiä periaatteita Näyttötutkintojärjestelmän yksi keskeisistä periaatteista on kolmikantaisuus Missä kolmikantaisuus näkyy tutkintojen perusteiden laadinnassa koulutustoimikunnissa

Lisätiedot

SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA 79/ 011/ 2014 AMMATTITAIDON ARVIOINTI TUTKINNON OSAN SUORITTAJA: RYHMÄTUNNUS / RYHMÄN OHJAAJA:

SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA 79/ 011/ 2014 AMMATTITAIDON ARVIOINTI TUTKINNON OSAN SUORITTAJA: RYHMÄTUNNUS / RYHMÄN OHJAAJA: Turun Aikuiskoulutuskeskus Kärsämäentie 11, 20360 Turku 0207 129 200 www.turunakk.fi SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA 79/ 011/ 2014 AMMATTITAIDON ARVIOINTI TUTKINNON OSA: MIELENTERVEYS

Lisätiedot

NÄKÖVAMMAISTAITOJEN OHJAAJAN ERIKOISAMMATTITUTKINTO 2012

NÄKÖVAMMAISTAITOJEN OHJAAJAN ERIKOISAMMATTITUTKINTO 2012 Näyttötutkinnon perusteet NÄKÖVAMMAISTAITOJEN OHJAAJAN ERIKOISAMMATTITUTKINTO 2012 Määräys 18/011/2012 Määräykset ja ohjeet 2012:23 Opetushallitus ja tekijät Määräykset ja ohjeet 2012:23 ISBN 978-952-13-5115-0

Lisätiedot

työssäoppimispaikan työtehtävissä toimiminen ammattiosaamisen näytön suorittaminen näyttösuunnitelman mukaan Ammattitaidon osoittamistavat

työssäoppimispaikan työtehtävissä toimiminen ammattiosaamisen näytön suorittaminen näyttösuunnitelman mukaan Ammattitaidon osoittamistavat 1(8) TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ Tutkinnon osa: Palkanlaskenta 30 osp Tavoitteet: Opiskelija laskee palkanmaksukaudelta maksettavan palkan. Hän laskee maksettavan palkan erityistilanteissa

Lisätiedot

LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ

LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ 1 LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ n nimi: Ryhmä: Työssäoppimisen vastaava opettaja: 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN

Lisätiedot

Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset

Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset Osa 1: Kestävän kehityksen asioiden johtaminen Arvot ja strategiat KRITEERI 1 Kestävä kehitys sisältyy oppilaitoksen arvoihin, ja niiden sisältöä

Lisätiedot

AMMATTITAITOVAATIMUKSET, ARVIOINNIN KOHTEET JA YLEISET ARVIOINTIKRITEERIT

AMMATTITAITOVAATIMUKSET, ARVIOINNIN KOHTEET JA YLEISET ARVIOINTIKRITEERIT AMMATTITAITOVAATIMUKSET, KOHTEET JA YLEISET ARVIOINTIKRITEERIT Tämän luvun ammattitaitovaatimusten määrittely sekä arvioinnin kohteet ja yleiset arviointikriteerit on tarkoitettu koulutuksen järjestäjien

Lisätiedot

Liiketalouden perustutkinto, merkonomi 2015. MARKKINOINTIVIESTINNÄN TOIMENPITEIDEN SUUNNITTELU JA TOTEUTUS MAVI 15 osp

Liiketalouden perustutkinto, merkonomi 2015. MARKKINOINTIVIESTINNÄN TOIMENPITEIDEN SUUNNITTELU JA TOTEUTUS MAVI 15 osp Liiketalouden perustutkinto, merkonomi 2015 MARKKINOINTIVIESTINNÄN TOIMENPITEIDEN SUUNNITTELU JA TOTEUTUS MAVI 15 osp Määräyksen diaarinumero 59/011/2014 Markkinointiviestinnän toimenpiteiden suunnittelu

Lisätiedot

10 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN

10 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN Hyväksymismerkinnät 1 (5) OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN Ammaattiosaamisen näyttö Arviointisuunnitelma Näytön kuvaus Opiskelija osoittaa osaamisensa

Lisätiedot

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa monipuolisesti, asiakaslähtöisesti ja voimavaralähtöisesti

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa monipuolisesti, asiakaslähtöisesti ja voimavaralähtöisesti Kuntoutumisen tukeminen Sivu 1(10) Arvioinnin kohde Arviointikriteerit 1. Työprosessin Suunnitelmallinen työskentely Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot Tutkinnon suorittaja: tunnistaa

Lisätiedot

HAKEMUS: KOULUNKÄYNNIN JA AAMU JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN OHJAUKSEN AMMATTITUTKINTOON VALMISTAVA KOULUTUS. 1. Henkilötiedot. Sukunimi:

HAKEMUS: KOULUNKÄYNNIN JA AAMU JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN OHJAUKSEN AMMATTITUTKINTOON VALMISTAVA KOULUTUS. 1. Henkilötiedot. Sukunimi: 1 HAKEMUS: Turun kristillinen opisto / opiskelijavalinnat Lustokatu 7 20380 TURKU KOULUNKÄYNNIN JA AAMU JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN OHJAUKSEN AMMATTITUTKINTOON VALMISTAVA KOULUTUS (Opisto täyttää: hakemus vastaanotettu:

Lisätiedot

Opiskelija tekee työasemaympäristöön ja sen hankintaan liittyviä toimistotehtäviä ja laskutoimituksia sekä hyödyntää kielitaitoaan.

Opiskelija tekee työasemaympäristöön ja sen hankintaan liittyviä toimistotehtäviä ja laskutoimituksia sekä hyödyntää kielitaitoaan. 1(7) TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ Tutkinnon osa : Järjestelmän hankinta ja käyttöönotto 20 osp Tavoitteet: Opiskelija toimii työasemaympäristössä asentaen sekä laitteistoja että ohjelmistoja,

Lisätiedot

Näyttötutkinnon suorittaminen, sosiaali- ja terveysalan perustutkinto. Näyttötutkinnon suorittaminen 2008

Näyttötutkinnon suorittaminen, sosiaali- ja terveysalan perustutkinto. Näyttötutkinnon suorittaminen 2008 , sosiaali- ja terveysalan perustutkinto 1 1 Aikuisten ammatilliset näyttötutkinnot Sinä voit osoittaa eli näyttää ammattitaitosi, kun teet näyttötutkinnon. Näyttötutkinnon jälkeen voit saada tutkintotodistuksen,

Lisätiedot

Henkilökohtainen tutkintotilaisuuden suunnitelma. Osaamisala VANHUSTYÖ. Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto Lähihoitaja

Henkilökohtainen tutkintotilaisuuden suunnitelma. Osaamisala VANHUSTYÖ. Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto Lähihoitaja Henkilökohtainen tutkintotilaisuuden suunnitelma Osaamisala VANHUSTYÖ Näyttötutkinnon suorittaja: Tutkintotilaisuuden paikka ja aika: Työpaikka ja työpaikkakoodi: Tutkintotilaisuuden ajankohta Osoite:

Lisätiedot

Toimikunta päättää aikaisemmin osoitetun osaamisen tunnustamisesta. (Näyttötutkintoopas 2015 s, 27)

Toimikunta päättää aikaisemmin osoitetun osaamisen tunnustamisesta. (Näyttötutkintoopas 2015 s, 27) OPETUSHALLITUS TUTKINTOTOI MIKUNN AT UTBILD NINGSSTYRELSEN E XAME NSKOMMISSIONERNA Lasten ja nuorten erityisohjauksen tutkintotoimikunta (8452) 1.8.2013 31.7.2016 Ohje näyttötutkinnon järjestäjille 11/2015

Lisätiedot

YRITYSNEUVOJAN ERIKOISAMMATTITUTKINTO 2010

YRITYSNEUVOJAN ERIKOISAMMATTITUTKINTO 2010 Näyttötutkinnon perusteet YRITYSNEUVOJAN ERIKOISAMMATTITUTKINTO 2010 MÄÄRÄYS 46/011/2010 Määräykset ja ohjeet 2010:11 Määräykset ja ohjeet 2010:11 Näyttötutkinnon perusteet YRITYSNEUVOJAN ERIKOISAMMATTITUTKINTO

Lisätiedot

TULISIELUT = Yrittäjän ammattitutkinto TULISOIHDUT =Yrittäjän erikoisammattitutkinto. Opetusministeriön virallinen

TULISIELUT = Yrittäjän ammattitutkinto TULISOIHDUT =Yrittäjän erikoisammattitutkinto. Opetusministeriön virallinen TULISIELUT = Yrittäjän ammattitutkinto TULISOIHDUT =Yrittäjän erikoisammattitutkinto Opetusministeriön virallinen ja sertifioima ammatillinen näyttötutkintö Aikuisten ammatti- ja erikoisammattitutkintoon

Lisätiedot

1 NÄYTTÖTUTKINNOT. 1.1 Näyttötutkintojen järjestäminen. 1.2 Näyttötutkinnon suorittaminen. 1.3 Näyttötutkinnon perusteet

1 NÄYTTÖTUTKINNOT. 1.1 Näyttötutkintojen järjestäminen. 1.2 Näyttötutkinnon suorittaminen. 1.3 Näyttötutkinnon perusteet OPETUSHALLITUS 23.12.2011 LIITE 1 1 (5) Luku 1 Näyttötutkinnot 1 NÄYTTÖTUTKINNOT 1.1 Näyttötutkintojen järjestäminen Opetushallituksen asettamat, työnantajien, työntekijöiden, opettajien ja tarvittaessa

Lisätiedot

1(7) TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ. Tutkinnon osa: Talouspalvelut 30 osp Tavoitteet:

1(7) TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ. Tutkinnon osa: Talouspalvelut 30 osp Tavoitteet: 1(7) TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ Tutkinnon osa: Talouspalvelut 30 osp Tavoitteet: Opiskelija kirjaa kirjanpidossa tavanomaiset tilitapahtumat. Hän laskee tavanomaisen maksettavan palkan

Lisätiedot

Henkilökohtaistaminen, arvioinnin uudet käytännöt ja todistusmääräys

Henkilökohtaistaminen, arvioinnin uudet käytännöt ja todistusmääräys Henkilökohtaistaminen, arvioinnin uudet käytännöt ja todistusmääräys Opso ry:n syysseminaari 29.10.2015 Tampere Riikka Vacker opetusneuvos Henkilökohtaistaminen 1.8.2015 alkaen Valtioneuvoston asetus 794/2015,

Lisätiedot

Näyttötutkinnon perusteet

Näyttötutkinnon perusteet Näyttötutkinnon perusteet YRITYSJOHTAMISEN ERIKOISAMMATTITUTKINTO 2008 MÄÄRÄYS 4/011/2008 OPETUSHALLITUS ISBN 978 952 13 3634 8 (nid.) ISBN 978 952 13 3635 5 (pdf) 1 Dno 4/011/2008 MÄÄRÄYS Velvoittavana

Lisätiedot

Koulunkäynnin tukitehtävien tutkintotoimikunta

Koulunkäynnin tukitehtävien tutkintotoimikunta Koulunkäynnin tukitehtävien tutkintotoimikunta Työnantajien edustajat: Camilla Herlin ja Kristiina Holopainen (Kunnallinen työmarkkinalaitos) Työntekijöiden edustajat: Päivi Bragge (Jyty ry) ja Marjut

Lisätiedot

Liiketalouden perustutkinto, merkonomi 2015. TALOUSPALVELUT TAPA 30 osp

Liiketalouden perustutkinto, merkonomi 2015. TALOUSPALVELUT TAPA 30 osp Liiketalouden perustutkinto, merkonomi 2015 TALOUSPALVELUT TAPA 30 osp Määräyksen diaarinumero 59/011/2014 Talouspalvelut, 30 osp Ammattitaitovaatimukset Opiskelija tai tutkinnon hoitaa yhtä seuraavista

Lisätiedot

TIE NÄYTTÖTUTKINTOON

TIE NÄYTTÖTUTKINTOON TIE NÄYTTÖTUTKINTOON Käytännönläheinen opiskelijan opas Porvoon Kauppaoppilaitos Yrityspalvelu Företagsservice Opistokuja 1, 06100 Porvoo www.pkol.fi 019-5740700 yp@ pkol.fi 1 Opas on tarkoitettu opiskelemaan

Lisätiedot

LÄHIESIMIESTYÖN AMMATTITUTKINTO 2015

LÄHIESIMIESTYÖN AMMATTITUTKINTO 2015 Näyttötutkinnon perusteet LÄHIESIMIESTYÖN AMMATTITUTKINTO 2015 Määräys 38/011/2015 Määräykset ja ohjeet 2015:34 Opetushallitus Määräykset ja ohjeet 2015:34 ISBN 978-952-13-6122-7 (pdf) ISSN-L 1798-887X

Lisätiedot

Näyttötutkintojärjestelmän kehittäminen. 27.1.2015 Minna Bálint Opetushallitus

Näyttötutkintojärjestelmän kehittäminen. 27.1.2015 Minna Bálint Opetushallitus Näyttötutkintojärjestelmän kehittäminen 27.1.2015 Minna Bálint Opetushallitus Laadun itsearviointi eperusteet tutkinnon perusteisiin Ammatillisen koulutuksen kehittäminen Opetushallituksessa Perustutkintojen

Lisätiedot

KIVIMIEHEN AMMATTITUTKINTO. Valmistavan koulutuksen koulutussuunnitelma Nivalan ammattiopisto

KIVIMIEHEN AMMATTITUTKINTO. Valmistavan koulutuksen koulutussuunnitelma Nivalan ammattiopisto KIVIMIEHEN AMMATTITUTKINTO Valmistavan koulutuksen koulutussuunnitelma Nivalan ammattiopisto 2 Sisällys 1. KIVIMIEHEN AMMATTITUTKINTO... 4 1.1 NÄYTTÖTUTKINTOON VALMISTAVA KOULUTUS... 4 1.2 VALMISTAVAN

Lisätiedot

Liiketalouden perustutkinto, merkonomi 2015. YRITYKSESSÄ TOIMIMINEN YRTO 15 osp

Liiketalouden perustutkinto, merkonomi 2015. YRITYKSESSÄ TOIMIMINEN YRTO 15 osp Liiketalouden perustutkinto, merkonomi 2015 YRITYKSESSÄ TOIMIMINEN YRTO 15 osp Määräyksen diaarinumero 59/011/2014 Yrityksessä toimiminen, 15 osp (vain ammatillisessa peruskoulutuksessa) Ammattitaitovaatimukset

Lisätiedot

OPISKELIJAN TERVEYDENTILAA KOSKEVAT VAATIMUKSET AMMATILLISISSA PERUSTUTKINNOISSA. Määräys 27/011/2015

OPISKELIJAN TERVEYDENTILAA KOSKEVAT VAATIMUKSET AMMATILLISISSA PERUSTUTKINNOISSA. Määräys 27/011/2015 OPISKELIJAN TERVEYDENTILAA KOSKEVAT VAATIMUKSET AMMATILLISISSA PERUSTUTKINNOISSA Määräys 27/011/2015 OPETUSHALLITUS UTBILDNINGSSTYRELSEN 2015 S I S Ä L TÖ OPISKELIJAN TERVEYDENTILAA KOSKEVAT VAATIMUKSET

Lisätiedot

Lisäksi ammattitaitoa täydennetään erilaisilla tehtävillä ja portfoliolla siltä osin kuin sitä ei voida tutkintotilaisuudessa osoittaa

Lisäksi ammattitaitoa täydennetään erilaisilla tehtävillä ja portfoliolla siltä osin kuin sitä ei voida tutkintotilaisuudessa osoittaa 1 SEURAKUNTAOPISTO LAPSI- JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO/ Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa Kristillinen kasvatus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ ARVIOINTI Tutkintotilaisuudet suunnitellaan yksilöllisesti yhteistyössä

Lisätiedot

Paula Kukkonen 19.4.2012

Paula Kukkonen 19.4.2012 Paula Kukkonen 19.4.2012 1 Työhön kuntoutuksen ja työelämään valmennuksen toimiala = työssä ja työpaikoilla tapahtuva valmennus, sosiaalinen työllistäminen ja lakisääteinen ammatillinen kuntoutus Toimialan

Lisätiedot

HIEROJAN ERIKOISAMMATTITUTKINTO 2012

HIEROJAN ERIKOISAMMATTITUTKINTO 2012 Näyttötutkinnon perusteet HIEROJAN ERIKOISAMMATTITUTKINTO 2012 Määräys 47/011/2012 Määräykset ja ohjeet 2012:49 Opetushallitus ja tekijät Määräykset ja ohjeet 2012:49 ISBN 978-952-13-5310-9 (nid.) ISBN

Lisätiedot

LIIKETALOUDEN PERUSTUTKINTO, MERKONOMI 2013

LIIKETALOUDEN PERUSTUTKINTO, MERKONOMI 2013 LIIKETALOUDEN PERUSTUTKINTO, MERKONOMI 2013 Finanssipalvelut tutkinnon osa (FIPA) MÄÄRÄYS 20/011/2013 AMMATILLISEN PERUSTUTKINNON PERUSTEET mercuria.fi Finanssipalvelut Ammattitaitovaatimukset Opiskelija

Lisätiedot

VANHUSTYÖN ERIKOISAMMATTITUTKINTO 2013

VANHUSTYÖN ERIKOISAMMATTITUTKINTO 2013 Näyttötutkinnon perusteet VANHUSTYÖN ERIKOISAMMATTITUTKINTO 2013 Määräys 16/011/2013 Määräykset ja ohjeet 2013:25 Määräykset ja ohjeet 2013:25 Näyttötutkinnon perusteet VANHUSTYÖN ERIKOISAMMATTITUTKINTO

Lisätiedot

2.1.3 VÄRJÄYSKÄSITTELYT

2.1.3 VÄRJÄYSKÄSITTELYT 2.1.3 VÄRJÄYSKÄSITTELYT Tutkinnon suorittaja: Näyttöympäristö: 1. Työprosessin hallinta Värjäyskäsittelyn suunnitteleminen suunnittelee värjäyskäsittelyn ohjeen mukaan ja ottaa huomioon värjäyksessä tarvittavat

Lisätiedot

NÄYTTÖTUTKINTOARVIOIJIEN PEREHDYTYSTILAISUUS

NÄYTTÖTUTKINTOARVIOIJIEN PEREHDYTYSTILAISUUS NÄYTTÖTUTKINTOARVIOIJIEN PEREHDYTYSTILAISUUS 10.2.2014 1 Yleistä näyttötutkinnosta NÄYTTÖTUTKINNOT ovat työelämän tutkintoja Yliopisto- ja korkeakoulututkinnot Ammattikorkeakoulututkinnot Työelämä Erikoisammattitutkinnot

Lisätiedot

Yrittäjän ammattitutkinto (YAT) ja Yritysjohtamisen erikoisammattitutkinto (YJEAT) Ulla Luukas Tiimiakatemia

Yrittäjän ammattitutkinto (YAT) ja Yritysjohtamisen erikoisammattitutkinto (YJEAT) Ulla Luukas Tiimiakatemia Yrittäjän ammattitutkinto (YAT) ja Yritysjohtamisen erikoisammattitutkinto Ulla Luukas Tiimiakatemia Tulisielut Yrittäjän ammattitutkinto Tulisoihtu Yritysjohtamisen erikoisammattitutkinto Ammattitutkinnoista

Lisätiedot

työssäoppimispaikan työtehtävissä toimiminen ammattiosaamisen näytön suorittaminen näyttösuunnitelman mukaan Ammattitaidon osoittamistavat

työssäoppimispaikan työtehtävissä toimiminen ammattiosaamisen näytön suorittaminen näyttösuunnitelman mukaan Ammattitaidon osoittamistavat 1(5) TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ Tutkinnon osa: Tilinpäätöskirjaukset ja yrityksen verotus 15 osp Tavoitteet: Opiskelija kirjaa tilikaudelle kuuluvat tulot ja menot sekä tuottaa viralliset

Lisätiedot

PERHEPÄIVÄHOITAJAN AT. -uudistetut perusteet kesällä 2013 voimaan. 18.4.2013 Jyväskylä Ulla Aunola Opetusneuvos Ammatillinen koulutus

PERHEPÄIVÄHOITAJAN AT. -uudistetut perusteet kesällä 2013 voimaan. 18.4.2013 Jyväskylä Ulla Aunola Opetusneuvos Ammatillinen koulutus PERHEPÄIVÄHOITAJAN AT -uudistetut perusteet kesällä 2013 voimaan 18.4.2013 Jyväskylä Ulla Aunola Opetusneuvos Ammatillinen koulutus Valmistelun tausta lyhyesti Sopimus Espoon Omnian aikuisopiston kanssa

Lisätiedot

NÄYTTÖTUTKINTOJEN JÄRJESTÄMISSOPIMUKSET JA -SOPIMUSTEN TEKEMINEN

NÄYTTÖTUTKINTOJEN JÄRJESTÄMISSOPIMUKSET JA -SOPIMUSTEN TEKEMINEN NÄYTTÖTUTKINTOJEN JÄRJESTÄMISSOPIMUKSET JA -SOPIMUSTEN TEKEMINEN Opetushallitus 2001 ISBN 952 13 1064 2 1 OPETUSHALLITUS UTBILDNINGSSTYRELSEN DNO 70/011/2000 MÄÄRÄYS Velvoittavana noudatettava PÄIVÄMÄÄRÄ

Lisätiedot

SORA-SÄÄNNÖKSET JA NÄYTTÖTUTKINNOT

SORA-SÄÄNNÖKSET JA NÄYTTÖTUTKINNOT SORA-SÄÄNNÖKSET JA NÄYTTÖTUTKINNOT Sora-säännösten toimeenpano ammatillisessa koulutuksessa seminaari, Helsinki 25.10.2012 Hallitusneuvos Merja Leinonen merja.leinonen@minedu.fi Muutokset lyhyesti opiskelijaksi

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen tutkintojärjestelmän kehittäminen TUTKE 2

Ammatillisen koulutuksen tutkintojärjestelmän kehittäminen TUTKE 2 Ammatillisen koulutuksen tutkintojärjestelmän kehittäminen TUTKE 2 TUTKE2-hanke Opetus- ja kulttuuriministeriö asetti 16.2.2012 ohjausryhmän työryhmän Ohjausryhmän tehtävänä on ohjata, linjata, tukea ja

Lisätiedot

Opiskelijalle voidaan antaa kirjallinen varoitus, kun hän

Opiskelijalle voidaan antaa kirjallinen varoitus, kun hän Opiskelijaksi soveltuminen Tiedote 25.8.2015 TIEDOTE OPISKELIJALLE TAI OPISKELIJAKSI HAKEUTUVALLE Ns. SORA -laki (SOveltumattomuuden RAtkaisut) tuli voimaan 1.1.2012. Laki koskee opiskelijaksi ottamisen

Lisätiedot