HUOLEN PUHEEKSIOTTAMISEN MENETELMÄ YHTEISTYÖHÖN VANHEMPIEN KANSSA

Transkriptio

1 HUOLEN PUHEEKSIOTTAMISEN MENETELMÄ YHTEISTYÖHÖN VANHEMPIEN KANSSA

2 Varhainen puuttuminen Varhainen avoin yhteistoiminta

3 "Aina kun lapsen tai nuoren elämässä tapahtuu jotain kamalaa, joku taho kertoo, että olivathan ongelmat jo vuosia sitten nähtävissä. Jos ne kerran nähdään ja tiedetään, miksi ei auteta ajoissa?"

4 Mitä varhainen avoin yhteistoiminta on? Toimintaa silloin, kun omia mahdollisuuksia on vielä runsaasti Tukea ja kontrollia silloin, kun kovin monet ovet eivät ole vielä sulkeutuneet Välitöntä turvaamistoimintaa kriisitilanteissa Puuttumista omiin huoliin ja niiden puheeksiottamista arvostavasti. Se joka on huolissaan ei torku vaan ryhtyy toimiin -Pikku Myy à Varmista, että lapsi/perhe saa tarvitsemansa avun. à Puuttuminen on lupaus tehdä asialle jotakin à Miten luon kunnioittavan, vastavuoroisen ja avoimen yhteistyön asiakkaan ja hänen läheistensä kanssa? Kuinka pääsen varhain dialogiin?

5 Varhainen avoin yhteistoiminta vai Myöhäinen suljettu yksin tekeminen Koskaan ei ole liian aikaista olla avoin Koskaan ei ole liian aikaista suuntautua yhteistoimintaan Koskaan ei ole liian aikaista ryhtyä dialogiin.

6 Porina: Mikä estää ja vaikeuttaa varhaista puuttumista ja avointa yhteistyötä (puheeksiottamista) sinun kokemuksen mukaan?

7 Varhaisen puuttumisen ja puheeksiottamisen vaikeudet tai esteet: ü Asian sisältö (väkivalta yms.) - työpisteellä merkitystä ü Varmuuden haku (objektiivinen tieto) ü Asiakkaan status ü Perheen reaktiot ü Sopiva aika/tilanne ü (Huono/hyvä) kontakti asiakkaaseen ü Pelko työmäärän lisääntymisestä ü Epävarmuus tai ammattitaidon puute ü Sukulaissuhteet ü Työntekijän omat asenteet ü Kulttuurierot

8 Varhaista avointa yhteistoimintaa tukee se, että lasten, nuorten ja lapsiperheiden kanssa työskentelevillä on työkäytäntöjä, jotka tukevat pulmien tunnistamista ja niihin tarttumista tarvittaessa tukena on yhteistyöverkosto, jolta voi saada lisäapua yhteistyössä hyödynnetään ja arvostetaan erilaista osaamista (perheverkosto + eri työntekijätahot) käytössä on tasavertaista ja kunnioittavaa vuoropuhelua rakentavia työmenetelmiä

9 Varhaisen puuttumisen lähtökohtia: Ongelmatilanteiden ehkäisemiseksi ja lievittämiseksi tulee toimia mahdollisimman varhain, mahdollisimman avoimesti ja mahdollisimman hyvässä yhteistyössä. Tavoitteena on varhainen avoin yhteistyö. Varhainen puuttuminen ei edellytä kauhukuvia. Olennaista on toimia silloin, kun mahdollisuuksia on ja vaihtoehtoja on runsaasti. Varhainen puuttuminen on varhaista vastuunottoa omasta toiminnasta toisten tukemiseksi.

10 Huolen vyöhykkeistö

11 HUOLEN VYÖHYKKEISTÖ (Arnkil & Eriksson) auttaa työntekijää arvioimaan tuen ja yhteistyön tarvetta EI HUOLTA PIENI HUOLI HARMAA VYÖHYKE TUNTUVA HUOLI SUURI HUOLI Ei huolta lainkaan Huoli tai Huoli on tuntuvaa. ihmettely käynyt mielessä. Huoli on erittäin suuri Toiminta liittyy hyvin kokonaisuuteen ja tapahtuu aiottuja seurauksia. Luottamus omiin mahdollisuuksiin on hyvä. Ajatuksia lisävoimavaroje n tarpeesta. Omat voimavarat ovat ehtymässä. Lisävoimavarojen ja kontrollin lisäämisen tarve. Omat keinot ovat lopussa. Tilanteeseen on saatava muutos heti. 11

12 Huolen vyöhykkeistö Kuvataan ja kartoitetaan työskentelysuhteita ja niissä koettuja toimintamahdollisuuksia. EI lasten/perheiden/asiakkaiden luokittelua Vyöhykkeistö on Metafora - pyrkimys muodostaa kieltä, jolla puhua kokonaisvaltaisista kokemuksista Työntekijöillä on työnsä/tilanteidensa puolesta erilaiset auttamismahdollisuudet, siksi huoli samasta lapsestakin voi olla eriasteinen. Subjektiivinen huoli lapsesta perustuu kontaktitietoon. Jokaisen kontaktitieto on ainutlaatuista > kiinnostus erilaisuudesta Viitekehys, jonka kautta hahmotetaan yhteistyön tarvetta Työväline lapsen/perheen avun tarpeen tunnistamisessa Huolen vyöhykkeistöllä kulkee: [ Omat toimintamahdollisuudet [ Tuki-kontrollin tarpeen lisääntyminen [ Verkostoitumisen ja yhteistyön tarve

13 Uusi palvelukulttuuri Ongelmapuheesta huolipuheeseen Subjektiivisuus - ongelmat esiintyvät huolina Ymmärtämispyrkimys - erilaisuus voimavarana Muutospyrkimys - oman toiminnan muuntelu

14 Miksi omaan huoleen kannattaa luottaa? Huoli vs. ongelma. Huolen taustalla usein ongelma. Ongelma voi liittyä mm. asiakkaan tilanteeseen, suhteeseen, työntekijän osaamiseen tai verkoston toimivuuteen. Liikkuva vs. staattinen objektiivismi vs. subjektivisuus Toimijoilla on työnsä/tilanteidensa puolesta erilaiset auttamismahdollisuudet, siksi huoli samasta lapsesta voi olla eriasteinen. Huoli perustuu kontaktitietoon (Shotter), jota on vain suhteessa/tekemisissä olevilla ihmisillä > kiinnostus erilaisuudesta Huolen lähtökohtana ovat työntekijän havainnot ja aikaisemmat kokemukset. Ne syntyvät kontaktissa ja tuntuvat työntekijässä Huoli koskee tulevaisuutta ja on ennakointi tilanteen ja suhteen kehittymisestä Huoli kohdistuu sekä asiakkaan selviämiseen että omiin toimintamahdollisuuksiin.

15 Miksi omaan huoleen kannattaa luottaa? INTUITIO: Jokaisessa tilanteessa syntyvä ymmärrys perustuu intuitiiviseen kuvaan, joka rakentuu kolmesta elementistä: 1) kognitiivisesta, 2) emotionaalisesta ja 3) moraalisesta KOGNITIOT üpohjaavat havaintoihin üajattelu, päättely ütyökokemus,elämänkokemus EMOOTIOT ümutu ümäärittelevät asian merkityksellisyyden üsamaistuminen ütunteet tarttuvat à empatia ükontaktitieto MORAALI üsaa toimimaan üvelvoittaako tämä minua?

16 Miksi omaan huoleen kannattaa luottaa? Kun huoli kasvaa, kuinka toimia niin, että 1) Kontakti asiakkaaseen säilyy 2) Omat toimintamahdollisuudet paranevat 3) Huoli asiakkaan tilanteesta vähenee à Tutki tunteitasi, auttamismahdollisuuksiasi ja suhteen laatua

17 Auttamistyö on tuen ja kontrollin yhdistämistä Ei vastakkaisia, vaan samansuuntaisia. Selittyvät muutospyrkimysten kautta VOIMAANTUMINEN Toimintakyvy n kasvu Joustavuus TUKI Riippuvuus --- KONTROLLI ALISTAMINEN Oman hallinnan lisääntyminen Järjestelmän etu Omien normien puskeminen Tuki on meneillään olevien prosessien ylläpitämistä ja voimistamista toivotun muutoksen aikaansaamiseksi tai epätoivotun muutoksen ehkäisemiseksi. Kontrolli on meneillään olevien prosessien rajoittamista epätoivotun tilanteen muuttamiseksi ja toivotun muutoksen aikaansaamiseksi. Millainen tuki-kontrolliyhdistelmä auttaisi tässä ainutkertaisessa tilanteessa? Muuntelen toimintaani ja pohdin seurauksia Mitä tapahtuu jos teen X? Toiminnan aiotut ja aikomattomat seuraukset

18 Salailu arvailu rakenne TYÖNTEKIJÄ SALAILU ARVAILU MINULLA ON SYITÄ OLLA OTTAMATTA PUHEEKSI: ASIAKAS asian sisältö (väkivalta yms.)-työpisteellä merkitystä varmuuden haku (objektiivinen tieto) asiakkaan status perheen reaktiot sopiva aika / tilanne huono kontakti asiakkaaseen pelko työmäärän lisääntymisestä epävarmuus tai ammattitaidon puute sukulaissuhteet työntekijän omat asenteet kulttuurierot Alkoholi, perhe- ja parisuhdeväkivalta päivähoito tunnistaminen ja puuttumisen ympäristönä, Lahti

19 Muutostyön kohteena oman toiminnan muuntelu Mukaan meneminen lisää samaa : työntekijän ja asiakkaan toimintakuviot samanlaisia; tarjottu tuki toistaa aiempia ratkaisuyrityksiä, kontakti säilyy Sopivasti toisin dialogin avaaminen; huolen puheeksiotto, uusien sopivien toimintatapojen hakeminen ja kokeileminen -> kaikki toiminta kokeilevaa (aiotut ja eiaiotut seuraukset) Toisin toimiminen puskemista : osapuolet eivät ymmärrä toisiaan, toimintakuviot uhkaavan erilaisia; tarjottu tuki liian erilaista, ristiriitoja

20 Avoimen yhteistoiminnan haaste Huolen kasvu, epävarmuus ja monimutkaiset tilanteet houkuttavat monologisuuteen Toive asioiden saamisesta hallintaan kasvaa Houkutus lisätä hallintaa koettamalla hallita toisten ajatuksia ja toimintaa sekä muuttaa toisia (toimenpiteiden kohteita, esineitä) Tietäminen tappaa uteliaisuuden Kiinnostus erilaisiin näkökulmiin, toisten (myös itsen) kuunteluun ja näkemysten monipuolistamiseen vähenee Neuvotuttaminen ja toimenpidekeskeisyys Jotta saavutetaan hyviä voimavarojen yhdistelmiä, tarvitaan dialogisia kohtaamisia ihmisten välillä.

21 Dialogisuus

22 Dialogi ja dialogisuus Markova: dialogi viittaa kommunikaatiotapaan, dialogisuus maailmankuvaan Isaacs: Dialogi = merkitysten virtausta Buber: Minä-Sinä suhde, jossa toinen on toinen Minä. Minä-Se suhteessa toinen objektivoidaan oman toiminnan kohteeksi -> ollennaista kohtaamisessa, että toinen ei ole Se, kohde, esine. Bahtin: mikään ei ole ihmiselle kauheampaa kuin jäädä vaille vastausta (ei vain kielellistä, myös kehollista) -> tuleeko yksilö kohtaamisessa kuuluksi jo kuulluksi tuleminen auttaa 22

23 Dialogi ja dialogisuus Dialogi tapahtuu sekä ihmisten välissä että ihmisen sisässä. Dialogisuudessa olennaista: üresponsiivisuus (kuunteleminen ja kuulluksi tuleminen) ütoiseus (erilaisuus voimarana) à Työntekijän vastuulla on luoda yhteistyökuvioita eli miten keskustella ja toimia, että siitä hyötyä lapselle/asiakkaalle à "Kuinka puhua niin, että toisessa syntyy halu kuunnella ja kuinka kuunnella niin, että toisessa syntyy halu puhua? Bahtin, 2001

24 Dialogi Keskustelu (Isaacs) KESKUSTELU Vuoropuhelu, jossa tuodaan esiin oma kanta ja puolustetaan sitä à lopputuloksena päätöksiä Perinteisessä keskustelussa asiakkaan ääni ei kuulu, vaan asiantuntijat hallitsevat tilannetta. DIALOGI Vuoropuhelu, jossa ihmiset ajattelevat yhdessä Monia näkökulmia Kukaan ei ole väärässä Omaa kantaa pidetään vain askeleena kohti uutta ymmärrystä Painopiste on vuorokuuntelussa à lopputulos on kaikille jotain uutta

25 Sokraattiset Hyveet: Dialogisuudesta ü Kuuntele toisia! ü Ole kärsivällinen! ü Puhu suoraan! ü Viivytä oman kantasi lukkoonlyömistä! ü Luota epäilyksiisi! ü Ajattele hitaasti! ü Ole valmis korjaamaan/muuttamaan käsityksiäsi!

26 tietää omat rajat tietää mitä ei tiedä osaa pyytää apua sietää epävarmuutta Dialoginen asiantuntija: lähestyy ihmisen elämää ja arkea ainutkertaisena tietona reflektoi ja muuntelee omaa toimintaa vuorovaikutuksessa saadun tiedon ja palautteen pohjalta hyödyntää erilaisuutta ja moninäkökulmaisuutta Jukka Pyhäjoki 26

27 DIALOGISUUS, LÄHTEITÄ Bahtin, M. (1991) Dostojevskin poetiikan ongelmia Buber, M. (1995) Sinä ja minä Levinas, E. (1996) Etiikka ja äärettömyys Voloshinov, V. (1990) Kielen dialogisuus Isaacs, W. (2001) Dialogi ja yhdessä ajattelemisen taito Seikkula J. & Arnkil, T.E. (2005) Dialoginen verkostotyö 27

28 Huolen puheeksiottaminen

29 Huolen puheeksiottaminen varhaisena dialogina Työ- ja ajattelutapa, joka auttaa valmistautumaan keskusteluun huoltajien kanssa Kysymykset toimii kannettava työkaverina, joka auttaa työntekijää tietämään mitä hän ajattelee tilanteesta/ suhteesta ja ennakoimaan oman toimintansa seurauksia Puheeksi otetaan henkilökohtainen ja konkreettinen lasta koskeva huoli, ei lapsen tai perheen ongelma Puheksiottoon valmistaudutaan pohtimalla, mitä voimavaroja perheessä on ja mitä itse voi tarjota tueksi Etukäteen mietitään, millainen tapa ottaa huoli puheeksi on perhettä/asiakasta arvostava ja yhteistyötä rakentava Puheeksiotto on avaus jollekin uudelle prosessille -> ymmärrys tilanteesta ja toimintamahdollisuuksista

30 TIETOINEN ENNAKOINTI Ennakoinnit ovat työntekijän tekemiä tietoisia ajatuskokeita, joiden avulla hän voi tutkia omien tekojensa (puheeksioton) seurauksia. Ennakoiva työote jäsentää ja selkiyttää toimintaa. Ihmiset ennakoivat joka tapauksessa koko ajan mitä seuraavaksi tulee tapahtumaan. Pyrkimyksenä ennakointien tietoinen hyödyntäminen Lisäämällä tietoisesti ennakointia voidaan arvioida eri tekojen seurauksia ja näin löytää sillä hetkellä parhaan tavan olla tueksi. Ammattitaidottomuutta ei ole kielteisten seuraamuksien ennakoiminen vaan pikemminkin kielteisten ennakointien torjuminen

31 TIETOINEN ENNAKOINTI Kun epätoivo valtaa mielen, on vaikea löytää vaihtoehtoja. Ennakointien avulla työntekijä herättelee uteliaisuuttaan ja sitä kautta löytää toivoa ja uusia toimintatapoja. Tekojen seurauksia ei voi tietää - kaikki toiminta on lopulta kokeilemista. Miten omat ennakoinnit toteutuvat, toisin sanoen ennakoiko oikein, ei ole työskentelyn kannalta ratkaisevaa. Olennaisinta on tilanteesta saatu palaute, lisääntynyt ymmärrys ja sen vaikutus tulevaan työskentelyyn. Ennakoinnit auttavat kohdentamaan huomion joihinkin keskeisiin seikkoihin. Niiden avulla työskentelyyn saadaan kiintopisteitä.

32 Valmistautuminen palaveriin kuinka tutkia omia toimintamahdollisuuksia, työskentelysuhdetta ja muutoksen mahdollisuutta Miksi haluat järjestää tämän keskustelun? Konkretisoi huolesi ja havaintosi (älä luokittele / diagnosoi) Mitä tapahtuu, jos et ota asiaa puheeksi? Missä asiassa tarvitset apua ja yhteistyötä asiakkaan kanssa? Miten kutsut asiakkaan yhteistyöhön, niin että lisäät turvallisutta ja avoimuutta itse tapaamisessa? - Miten kerrot tapaamisen tarkoituksesta ja keskustelun rakenteesta?

33 Valmistautuminen palaveriin kuinka tutkia omia toimintamahdollisuuksia, työskentelysuhdetta ja muutoksen mahdollisuutta Miten mahdollisesti asiakas kokee sinut (tuki-uhka)? Miten sinä koet asiakkaan (tuki-uhka)? Mikä olisi hyvä lopputulos tapaamisesta? Miten olet tullut toimineeksi keskusteluissa aikaisemmin asiakkaan kanssa? Miten toiveikkaana tilanteen näet? Ärsyttääkö jokin tilanteessa sinua?

34 Valmistautuminen palaveriin kuinka tutkia omia toimintamahdollisuuksia, työskentelysuhdetta ja muutoksen mahdollisuutta Millaisia vahvuuksia ja voimaroja asiakkaassa ja tilanteessa näet? Mitä ajattelit kertoa niistä? Millaisesta tuesta/toimista ajattelet asiakkaan hyötyvän? Miten ajattelit ilmaista hyvät asiat ja huolesi niin, ettei puheesi tule tulkituksi moitteena tai syytöksenä? Miten aloitat tilaisuuden? Pohdi ja ennakoi kuinka puheesesi reagoidaan? Kuka ja miten? Välitön reaktio ja pitkäaikaisempi vaikutus? Miten varmistat kontaktin syntymisen, kuulluksi tulemisen ja jatkamisen mahdollisuuden?

35 Puheeksioton prosessikuvaus Kokeileva toiminta dialogin avaaminen huolen puheeksiotto Reflektio Miten olen toiminut vv:ssa tähän asti? Mitä opin kohtaamisesta/kokeilusta? Menikö toiminta tueksi ja tapahtuiko muutosta? Ajatuskokeita & Ennakointeja Mikä toiminta olisi sopivasti toisin? Mitä siitä seuraisi

36 Puheeksioton pyrkimys Kunnioittava kohtaaminen Subjektiivisuus ( Pyydän apua ) Turvallinen ilmapiiri ( Jännitys ) Ymmärryksen ja toimintavaihtoehtojen lisääminen Toisen toiseus, ainutkertaisuus ja kontaktitieto Puheeksiotto on avaus kuuntelulle ja yhdessä ajattelulle Muutospyrkimys Uskottava toiveikkuus ja jatkamisen mahdollisuus Luoda tilaa uusille tarinoille ja näkökulmille Oman toiminnan muuntelumahdollisuudet HUOLEN PUHEEKSIOTTAMISEN JA PUUTTUMISEN PYRKIMYS ON AVATA DIALOGI JA TURVATA JATKAMISEN MAHDOLLISUUS

37 OTA PUHEEKSI: peukalosäännöt 1. Pohdi omaa huoltasi ja mieti, missä asioissa aidosti tarvitset huoltajien apua lasten tukemisessa. 2. Mieti, mikä lapsen kanssa työskentelyssä on hyvää ja toimivaa. 3. Pohdi, miten voisit ilmaista sekä hyvät asiat että huolesi nyt niin, ettei puheesi tule tulkituksi moitteeksi tai syytteeksi. 4. Ennakoi, mitä tapahtuu, jos teet sen mitä ajattelit miten sanoihisi reagoidaan. 5. Etsi ajatuskokein ja mahdollisesti työkaverisi kanssa ääneen puhuen tapaa, joka ennakointisi mukaan aukaisee mahdollisuuksia puhua, kuunnella ja jatkaa yhteistyön rakentamista. 37

38 OTA PUHEEKSI: peukalosäännöt 6. Muuta lähestymistapaasi jos ajatuskokeesi tuottavat kielteisen tunteen ennakoinnin siitä, että dialogiin ei päästä tai sitä ei voi pidemmälläkään aikavälillä jatkaa. 7. Kun tunnet, että olet löytänyt rakentavan ja kunnioittavan lähestymistavan, ota huolesi puheeksi sopivan ajan tullen sopivassa paikassa. 8. Kuuntele ja ole joustava, kysehän on kontaktissa tapahtuvassa vuoropuhelusta älä siis toteuta aikeitasi mekaanisesti, tilanteesta välittämättä. 9. Pohdi, mitä tapahtui: Kävikö niin kuin ennakoit? Mitä opit? Miten turvaa osaltasi dialogin ja yhteistyön jatkamista? 10. Muista ennen kaikkea, että olet pyytämässä apua huoltesi vähentämiseen; asioiden kehityttämisen kannalta tärkeintä on päästä jatkamaan hyvin. 38