Luonnonmukainen vesirakentaminen maatalousuomissa: menetelmiä ja Ritobäckenin demokohteen esittely

Save this PDF as:
 WORD  PNG  TXT  JPG

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Luonnonmukainen vesirakentaminen maatalousuomissa: menetelmiä ja Ritobäckenin demokohteen esittely"

Transkriptio

1 Luonnonmukainen vesirakentaminen maatalousuomissa: menetelmiä ja Ritobäckenin demokohteen esittely Luonnonmukainen peruskuivatus - Opintoretki Uudellemaalle DI Kaisa Västilä

2 Sisältö Miksi luonnonmukaista vesirakentamista maatalousuomiin? Luonnonmukaisen vesirakentamisen menetelmiä maatalousuomiin Luonnonmukaisen peruskuivatuksen demokohde Ritobäcken: 2-tasouoma ja kasvillisuuden vaikutukset virtaukseen ja eroosioon/kasautumiseen Luento perustuu väitöstutkimukseeni, jota ohjaa TkT Juha Järvelä Aalto-yliopistosta (luonnonmukaisen vesirakentamisen tutkimuksesta tarkemmin: ) Luennon valmistelussa on käytetty lähteenä mm. SYKE:n julkaisemaa kirjallisuutta (lähteet lopussa)

3 Miksi luonnonmukaista vesirakentamista maatalousuomiin?

4 Eri maankäyttömuodoilla ja vesirakentamisella on paljon vesistövaikutuksia Kuormituksen kasvu (ravinteet, kiintoaine, haitalliset aineet) Vesistöjen rakenteellinen yksipuolistuminen -> maisemakuva Eliöiden elinympäristöjen ja kulkumahdollisuuksien häviäminen -> monimuotoisuuden väheneminen Virtaama- ja vedenkorkeusolosuhteiden muuttuminen -> eliöiden elinolosuhteet Liiallinen eroosio tai kiintoaineksen kasautuminen, luiskasortumat -> kaikkia näitä vaikutuksia esiintyy yleisesti myös maatalouden peruskuivatusuomissa

5 Kiinnostusta luonnonmukaiseen vesirakentamiseen ovat lisänneet -Tarve vesistövaikutusten hillintään -Tarve kustannustehokkaisiin, pitkäikäisiin ja vähän kunnossapitoa vaativiin vesivarojen käyttöön ja hallintaan liittyviin ratkaisuihin Raskaat tekniset ratkaisut voivat olla kalliita eivätkä välttämättä toimivia. Vesirakentamisessa voidaan hyödyntää luonnon rakenteita ja toimintoja. -> Luonnonmukaisella vesirakentamisella pyritään - säilyttämään tai palauttamaan vesistöjen monimuotoisuus, tai - turvaamaan vesivarojen käyttö ja hallinta siten että vesistövaikutukset ovat mahdollisimman pienet

6 Maatalousuomat ovat tärkeitä paitsi peruskuivatuksen takia, myös ekologisesti Etelä-Suomen puroista luonnontilaisia vain 2%, luonnontilaisia tai luonnontilaisen kaltaisia 2-7% Natura-luontotyyppi: pienet joet ja purot Kalataloudellinen merkitys (mm. taimen ja muut kalat) Vaikuttavat suoraan alapuolisiin vesistöihin (esim. kiintoaineen kulkeutuminen) Moni valtaoja on alunperin ollut luonnontilainen noro/puro Kaivetutkin valtaojat voivat kehittyä luonnontilaisen kaltaisiksi

7 Uomaekosysteemin kannalta tärkeää Monipuoliset elinympäristöt (virtapaikat-suvannot, monipuolinen pohja-aines, syvyysvaihtelu, vaihteleva uomageometria, kasvillisuus, kuollut puuaines) Dynaamisuus (ali-/ylivirtaamat, sedimenttiprosessit) Veden laatu (kiintoaine, ravinteet, torjunta-aineet ym.) Ritobäcken Sipoonkorven kansallispuistossa Ritobäckenin latvoilta

8 Maatalousuomien tyypillisiä ongelmia Elinympäristöjen yksipuolisuus Umpeenkasvu, liettyminen Varjostavan puuston vähäisyys Uomien uudelleen perkaus Luiskien ja pohjan eroosio

9 Valuma-alue vaikuttaa olennaisesti ojan tai puron veden laatuun Valuma-alueen maankäyttö ja viljelytekniset ratkaisut säätelevät vesistöihin tulevaa kuormitusta Vesistökuormitusta voidaan vähentää - pitämällä huolta maaperän rakenteesta, humuspitoisuudesta ja biologisesta toiminnasta (viljelykierto, eloperäisten lannoitteiden käyttö, pellon hyvä vesitalous) - alentamalla kasvukauden ulkopuolista kuormitusta (alus- ja kerääjäkasvit, peltojen talviaikainen kasvipeitteisyys, lannoituksen huolellinen suunnittelu) - sitomalla pelloilta huuhtoutuneita ravinteita ja kiintoainetta suojakaistoihin, kosteikoihin ja laskeutusaltaisiin

10 Luonnonmukaisen vesirakentamisen menetelmiä maatalousuomiin

11 Luonnonmukaisessa vesirakentamisessa huomioitavia tekijöitä Uomien linjaus -> suoristamisen välttäminen, mutkittelu Poikkileikkaus -> syvyys- ja leveysvaihtelu Sopiva luiskakaltevuus riippuu maaperästä Kasvillisuus luiskissa ja pientareilla; liiallista kasvillisuutta tulee/voidaan aika ajoin poistaa Kivet, kuollut puuaines ja monipuolinen pohjamateriaali Tiettyjen elinympäristöjen (esim. kutualueiden) palauttaminen

12 Veden laadun parantaminen: kosteikot, laskeutusaltaat ja suojakaistat Rantamo-Seitteli Kosteikoiden suunnittelusta: Puustinen ym Hovi

13 Uudelleenperkauksesta ekologisempiin kuivatustilaa ylläpitäviin ratkaisuihin Kun luonnontilainen uoma (A) perataan ja levennetään (B), se tyypillisesti liettyy ja umpeenkasvaa ajan kuluessa (C) -> vedenjohtokykyä voidaan uudelleenperkaamisen sijaan parantaa kaivamalla uoman reunaan tulvatasanne (D) tai kaivamalla uusi alivesiuoma umpeenkasvaneeseen pohjaan, jolloin muodostuu kaksitasouoma (Kuva: Näreaho ym. 2006)

14 Luonnonmukaisten kaksitasouomien konsepti (Näreaho ym. 2006) Pienilläkin virtaamilla vesisyvyys ja virtausnopeus pysyvät kohtalaisina; tulvatasanne tarjoaa paljon kapasiteettia suurilla virtaamilla Monimuotoisemmat elinympäristöt ja mahdollisesti parempi vedenlaatu kuin perinteisessä puolisuunnikkaan muotoisessa uomassa; tulvatasanneyhteys Vähemmän kasautumista pääuomaan: uomat voivat pysyä kunnossa vähemmällä ylläpidolla

15 Luonnonmukaiset eroosiosuojaukset Menetelmien kuvauksia: Jormola ym Rantojen suojaus kivillä, pohjakynnykset Ruohomaisen kasvillisuuden kylväminen Oksakate, pajumatto ym. Puuntaimien istutus Risunki Pajupistokkaat

16 Elinympäristöjen palauttaminen: kalataloudelliset kunnostukset pienissä puroissa Uudenmaan ELY:n ja SYKE:n kunnostukset mm. Longinojalla (Sarvilinna ym. 2012) Kiveäminen, soraistus, syvänteiden kaivaminen, mutkittelun lisääminen ja pohjakynnykset (Näreaho ym. 2006)

17 Tärkeitä maatalousuomien suunnittelussa huomioitavaa tekijöitä Vedenjohtokyky - virtausvastus (Manningin n / kitkahäviökerroin f) -> vedenkorkeus, virtausnopeus Alivedenkorkeudet -> eliöiden elinolosuhteet Sedimenttiprosessit ja valuma-alueelta tuleva kiintoainekuorma -> uomien morfologinen kehitys, veden laatu (Ravinteiden pidättyminen/vapautuminen)

18 Luonnonmukaisen peruskuivatuksen demokohde Ritobäcken: 2-tasouoma ja kasvillisuuden vaikutukset virtaukseen ja eroosioon/kasautumiseen

19 3-vuotisen maastotutkimuksen tavoitteet Identifioida valuma-aluetasolla tärkeimmät kiintoaineen lähteet ja prosessit luonnonmukaisessa peruskuivatusuomassa Selvittää tulvatasannekasvillisuuden ominaisuuksien vaikutus virtausvastukseen ja uomaeroosioon/- sedimentaatioon 3 vuoden aikana -> parametreja vastaavien uomien suunnitteluun ja ehdotuksia tarvittavista uomien ylläpitotoimenpiteistä

20 Ritobäcken: luonnonmukainen maatalouden peruskuivatusuoma Sipoossa Valuma-alue 10 km 2 : 13% viljelyalueita, loppu pääosin metsiä ja soita Laskee Sipoonkorven kansallispuiston kautta Byabäckeniin ja edelleen Sipoonjokeen Maaperä savista, uoma-aineksesta savea n % Uudenmaan ELY (Harri Aulaskari) suunnittelutti tulvatasanteen keskivedenkorkeuteen, suunnittelu: Ympäristötekniikan insinööritoimisto Jami Aho (lisätietoa: Särkelä ym. 2011) Korkeus (m) Tulvatasanne Pääuoma Keskivedenkorkeus Etäisyys luiskasta (m) Kesä 2009 Kevät 2010 Kaisa Västilä Vesitekniikka

21 Tulvatasanteen kaivu talvella 2010 Uudenmaan ELY-keskuksen Ritobäckenin kunnostuksesta tekemä esittelyvideo : &lan=fi

22 Veden sameus ja kiintoainepitoisuus kaivun aikana Kaivu nosti veden kiintoainepitoisuutta huomattavasti, mutta kaivun aikainen kiintoainekuorma oli vain n. 2% vuotuisesta kiintoainekuormasta Lisäksi hieman eroosiota paljaalta tulvatasanteelta kevättulvalla c, Särkelä ym. 2011

23 Kasvillisuuden vaikutuksia sedimenttiprosesseihin tutkitaan tulvatasanteelle perustetuilla koealoilla, joilla on erityyppistä kasvillisuutta Luonnollisesti kehittyvä kasvillisuus Laidunnurmiseos (englannin raiheinä, niittynurmikka, punanata, timotei) Koripaju (pistokkaista) Kasviton vertailualue

24 Pajupistokkaat (koripaju, Salix viminalis) 1,2 m Kesä 2011 Kevät cm

25 Menetelmät: jatkuvatoiminen sameuden ja vedenkorkeuden seuranta 2 mittausasemalla 200 m pitkällä uomajaksolla -> saadaan selville uomaeroosio/-sedimentaatio asemien välillä Alapuolinen mittausasema Sameus- ja paineanturi Kiintoainepioisuus (mg/l) Sameus (NTU) (Västilä & Järvelä 2011c, Särkelä ym. 2011) Virtaamamittaus Kaisa Västilä Vesitekniikka

26 Uomageometrian, virtausvastuksen ja kasvillisuuden ominaisuuksien seuranta kasvikoealoilla 2-3 vuoden ajan Virtausvastuksen määritys vedenpinnan kaltevuudesta Uoman poikkileikkauksen mittaaminen Kasvillisuuden rakenteen ja massan ym. määritys Määritetyt kasviominaisuudet loppukesällä 2010 eri koealoilla, mm. kuivamassa Kaisa Västilä Vesitekniikka (Västilä & Järvelä 2011b)

27 2010, kevät, kasvillisuutta ei ollut vielä kylvetty Tasannekasvillisuuden korkeuden kehitys Kesä 2010 Syksy 2010, 22 cm Kevät 2011, 11 cm Syksy 2011, 57 cm Joulukuu 2011 Kevät 2012, 30 cm Kasveja ei ole voitu niittää mittausinfrastruktuurin takia!

28 Vedenkorkeus nousee kasvillisuuden kehityksen mukana Joulukuun 2011 huippuvirtaamat Syksy 2011 Kevät 2012 Kevät 2010 Vedenkorkeus 200 m päässä nousi 35 cm:llä suurimmilla virtaamilla 1,5 vuoden aikana kasvillisuuden kehittymisen takia -> tärkeää huomioida kasvillisuuden virtausvastus jo suunnitteluvaiheessa

29 Hydrauliset parametrit (Manningin n ja virtausnopeus) eri vuodenaikoina v a) Vedenkorkeus (m) Kevät Kesä Syksy Tulvatasanteen korkeus yläasemalla b) Vedenkorkeus (m) Kevät Kesä Syksy Tulvatasanteen korkeus yläasemalla Vesi nousee tasanteelle alaasemalla Manningin n (s/m 1/3 ) Keskinopeus (m/s) (Västilä & Järvelä 2011b) Virtausvastus (Manningin n) ja virtausnopeus riippuivat voimakkaasti kasvillisuuden korkeudesta ja vedenkorkeudesta. Virtausvastus oli vielä suurempi v kasvillisuuden ollessa korkeampaa. Jatkossa kehitämme yksinkertaisia tapoja arvioida kasvillisuuden virtausvastusta kasvillisuuden ominaisuuksien (mm. kasvillisuuden peittämä poikkipinta-ala suhteessa vesipinta-alaan) avulla. missä u=virtausnopeus, R=hydraulinen säde ja S=vedenpinnan kaltevuus

30 Uomaeroosio ja kasautuminen Ei juurikaan suspendoituneen aineksen nettoeroosiota kasvillisuuden kehittymisen jälkeen 200 m pituisella tutkimusalueella, edes kevättulvilla Ei merkittävää uomaeroosiota myöskään yläpuolisessa 2-tasouomassa suurin osa kiintoaineesta peräisin valuma-alueelta (pelloilta) Kiintoainetta kasautui tulvatasanteelle suurilla sameuksilla Negatiivinen nettoeroosio tarkoittaa, että uomaan kasautui kiintoainesta Net erosion (g/s), incoming SSC (mg/l) Nettoeroosio erosion Incoming Kiintoainepitoisuus SSC Discharge Virtaama Day Päivä Discharge (m 3 /s) (Västilä & Järvelä, lähetetty arvioitavaksi)

31 Havaintoja kaksitasoisten poikkileikkausten toimivuudesta: kaivu ja tulviminen Tulvatasanteen kaivussa pohjaan ei koskettu -> Kaivun aikainen kiintoainekuorma oli hyvin pieni, vain 2 % vuoden kokonaiskuormasta - pohjan säilyminen ennallaan Kaivun jälkeen kasvittomalta tasanteelta n. 3 mm eroosiota -> eroosiosuojaus voi olla tarpeen herkällä maaperällä Veden tulviminen uomasta pelloille väheni, koska uoman poikkileikkauspinta-ala kasvoi -> satotappiot vähenevät, toisaalta peltoala hieman väheni - vähentää ravinteiden mobilisoitumista pellolta?

32 Havaintoja kaksitasoisten poikkileikkausten toimivuudesta: kiintoaine Kasvillisuuden kehittymisen jälkeen ei nettoeroosiota suspendoituneen aineksen osalta; tulvatasanteelle on kasautunut kiintoainesta Tasanteelle kasautui hienoakin kiintoainesta -> alensi veden kiintoainepitoisuutta ja sameutta sadantatapahtumien aikana - myös partikkelifosforipitoisuus todennäk. aleni - kasautuvan aineksen määrä riippuu aineksen koosta ja ominaisuuksista -> ollaan parhaillaan tekemässä analyysejä kiintoaineen ja maaperän rakeisuuskäyrästä ja ominaisuuksista

33 Havaintoja kaksitasoisten poikkileikkausten toimivuudesta: uoman ylläpito Uomien uudelleenperkaustarve vähenee, kun tasanne tarjoaa riittävästi poikkipinta-alaa -> mahdolliset kustannussäästöt, ekologiset hyödyt Vedenjohtokyky pysyi hyvänä pääuomassa -> ei kasautumista pääuomaan -> vaikutukset esim. kutusoraikoiden puhtaana pysymiseen?

34 Muita tulvatasanteellisen uoman etuja Monimuotoisempi elinympäristö Tulvatasanne voi muodostaa ekologisen käytävän Tulvatasannekasvillisuuden valitseminen siten että sitä voidaan käyttää esim. rehuna tai pajutöihin

35 Muita havaintoja ja avoimia kysymyksiä? Vaikutukset liukoisiin ravinteisiin - kasvillisuus mahdollisesti pidättää ravinteita, mutta toisaalta se voi mobilisoida maaperässä olevaa fosforia - veden alle jäävä ruohomainen kasvillisuutta tulee niittää ja kerätä pois säännöllisesti Hienon kiintoaineksen prosesseja ei tunneta kunnolla eikä osata ennustaa -> saven prosessit olennaisia sameuden ja partikkelifosforin kannalta; valtaosa Etelä-Suomen maatalousalueista savikoilla? Tulvatasanteen vaikutus pääuoman eroosioon/kasautumiseen? Sedimenttiprosessien huomiointi uomien suunnittelussa, jottei aiheudu liiallista uomien eroosiota/liettymistä

36 Johtopäätökset Useat erityyppiset koekohteet osoittavat, että luonnomukaisen vesirakentamisen menetelmiä voidaan soveltaa maatalousuomissa Ritobäckenillä ei tulvimista eikä suspensioaineksen nettoeroosiota kasvillisuuden kehityksen jälkeen kiintoainetta kasautunut tulvatasanteelle Luonnonmukaiset maatalousuomat voivat sekä parantaa peltojen kuivatustilaa että vähentää maankuivatuksen vesistövaikutuksia Kasvillisuuden ja muiden luonnonmukaisten elementtien vaikutus virtausvastukseen ja vedenkorkeuksiin voidaan arvioida uoman suunnitteluvaiheessa Sedimenttien ja maaperän ominaisuuksien huomioiminen uomien suunnittelussa parantaa uomien kunnossapysymistä

37 Lähteitä ja lisälukemista Jormola, J., Harjula, H. & Sarvilinna, A. (toim.) 2003 Luonnomukainen vesirakentaminen Uusia näkökulmia vesistösuunnitteluun. Suomen Ympäristö 631. Näreaho, T., Jormola, J., Laitinen, L. & Sarvilinna, A Maatalousalueiden perattujen purojen luonnonmukainen kunnossapito. Suomen Ympäristö 52/2006. Pajula, H. & Järvenpää, L Maankuivatuksen ja kastelun suunnittelu - Työryhmän mietintö. Suomen ympäristökeskuksen raportteja 23/2007, 187 s., Suomen ympäristökeskus. Purokunnostusopas Purot elävää maaseutua. Puustinen, M., Koskiaho, J., Jormola, J., Järvenpää, L., Karhunen, A., Mikkola-Roos, M., Pitkänen, J., Riihimäki, J., Svensberg, M. & Vikberg, P Maatalouden monivaikutteisten kosteikkojen suunnittelu ja mitoitus. Suomen ympäristö 21/2007. Sarvilinna, A., Hjerppe, T., Arola, M., Hämäläinen, L. & Jormola, J Kaupunkupuron kunnostaminen. Ympäristöopas Suomen ympäristökeskus. Särkelä, A., Aulaskari, H. & Västilä, K Luonnonmukaisen kuivatushankkeen vesistövaikutukset ja uomassa tapahtuvat muutokset. Loppuraportti. Västilä, K., Jalonen, J. & Järvelä, J Sedimenttiprosessien vaikutukset luonnonmukaisten uomien suunnitteluun. Vesitalous 2011(4): Västilä, K. & Järvelä, J. 2011b Cohesive sediment dynamics in a vegetated two-stage drainage channel: the first year after floodplain excavation. Proceedings of River, Coastal and Estuarine Morphodynamics 2011 conference, 6-9 Sep 2011,Beijing. Västilä, K. & Järvelä, J. 2011c Environmentally preferable two-stage drainage channels: considerations for cohesive sediments and conveyance. Intl. J. River Basin Management. DOI: / Västilä, K. & Järvelä, J. Lähetetty arvioitavaksi, Suspended sediment transport in an agricultural two-stage channel. 8th Symposium on River, Coastal and Estuarine Morphodynamics, RCEM 2013, 9-13 June, 2013, Santander. Toimitan julkaisujani pyynnöstä sähköpostitse!

38 Kiitos! Tutkimusta ovat tukeneet Suomen Akatemia, Maa- ja vesitekniikan tuki ry, Maa- ja metsätalousministeriö, Oskar Öflundin säätiö, Emil Aaltosen säätiö ja VALUE-tutkijakoulu. Kaisa Västilä Vesitekniikka Aalto-yliopisto

Luonnonmukainen vesirakentaminen maatalousuomissa: menetelmiä ja Ritobäckenin demokohteen esittely

Luonnonmukainen vesirakentaminen maatalousuomissa: menetelmiä ja Ritobäckenin demokohteen esittely Luonnonmukainen vesirakentaminen maatalousuomissa: menetelmiä ja Ritobäckenin demokohteen esittely 21.3.2012 DI Kaisa Västilä Sisältö Miksi luonnonmukaista vesirakentamista? Luonnonmukaisen vesirakentamisen

Lisätiedot

Tutkimuksella lisätietoa luonnonmukaiseen tulvanhallintaan. 16.4.2013, Vantaan III tulvaseminaari DI Kaisa Västilä

Tutkimuksella lisätietoa luonnonmukaiseen tulvanhallintaan. 16.4.2013, Vantaan III tulvaseminaari DI Kaisa Västilä Tutkimuksella lisätietoa luonnonmukaiseen tulvanhallintaan 16.4.2013, Vantaan III tulvaseminaari DI Kaisa Västilä Luonnonmukaisen vesirakentamisen näkökulma tulvanhallintaan Hyödynnetään luonnollisia prosesseja

Lisätiedot

Kaksitasouomat nykytietämys ja jatkotutkimustarpeet TkT Kaisa Västilä & TkT Juha Järvelä, Aalto-yliopisto

Kaksitasouomat nykytietämys ja jatkotutkimustarpeet TkT Kaisa Västilä & TkT Juha Järvelä, Aalto-yliopisto Kaksitasouomat nykytietämys ja jatkotutkimustarpeet 3.11.2017 TkT Kaisa Västilä & TkT Juha Järvelä, Aalto-yliopisto Sisältö tuloksia Ritobäckenin kaksitasouomalta jatkotutkimustarpeet + Västilä, K. & Järvelä,

Lisätiedot

Luonnonmukainen peruskuivatus - kuivatusojista maatalouspuroiksi. Auri Sarvilinna, SYKE, OPET-seminaari

Luonnonmukainen peruskuivatus - kuivatusojista maatalouspuroiksi. Auri Sarvilinna, SYKE, OPET-seminaari Luonnonmukainen peruskuivatus - kuivatusojista maatalouspuroiksi Auri Sarvilinna, SYKE, OPET-seminaari 29.10.2012 Esityksen sisältö Kuivatuksen nykytila ja ongelmat Miksi luonnonmukainen peruskuivatus

Lisätiedot

Virtaus-kasvillisuus-sedimenttivuorovaikutus. uomassa: Ritobäckenin kolmivuotisen tutkimuksen tulokset. DI Kaisa Västilä

Virtaus-kasvillisuus-sedimenttivuorovaikutus. uomassa: Ritobäckenin kolmivuotisen tutkimuksen tulokset. DI Kaisa Västilä Virtaus-kasvillisuus-sedimenttivuorovaikutus luonnonmukaisessa uomassa: Ritobäckenin kolmivuotisen tutkimuksen tulokset DI Kaisa Västilä Tutkimuksen tavoitteina on ollut - tunnistaa millä kasvillisuuden

Lisätiedot

Luonnonmukainen peruskuivatus Jukka Jormola, SYKE Ahlman 17.2. 2012

Luonnonmukainen peruskuivatus Jukka Jormola, SYKE Ahlman 17.2. 2012 Luonnonmukainen peruskuivatus Jukka Jormola, SYKE Ahlman 17.2. 2012 valtaojien kaivu Sisältö Luonnonmukaisen vesirakentamisen periaatteet Peruskuivatus ja maatalouspurojen kunnostus Kosteikot maatalouden

Lisätiedot

Luonnonmukainen vesirakentaminen maatalouden peruskuivatuksessa Jukka Jormola, SYKE Pyhäjärvi- Instituutti 30.3. 2010

Luonnonmukainen vesirakentaminen maatalouden peruskuivatuksessa Jukka Jormola, SYKE Pyhäjärvi- Instituutti 30.3. 2010 Luonnonmukainen vesirakentaminen maatalouden peruskuivatuksessa Jukka Jormola, SYKE Pyhäjärvi- Instituutti 30.3. 2010 valtaojien kaivu Peruskuivatushankkeiden monipuolistaminen Peruskuivatus = valtaojien

Lisätiedot

Maatalouspurojen luontoarvot. Liisa Hämäläinen, SYKE Vesistöt kuntoon yhteistyöllä, Oulu, 25.11.2014

Maatalouspurojen luontoarvot. Liisa Hämäläinen, SYKE Vesistöt kuntoon yhteistyöllä, Oulu, 25.11.2014 Maatalouspurojen luontoarvot Liisa Hämäläinen, SYKE Vesistöt kuntoon yhteistyöllä, Oulu, 25.11.2014 Esityksen sisältö Miksi maatalousalueiden purot ovat tärkeitä? Miten uomien luontoarvot tunnistetaan?

Lisätiedot

Luonnonmukainen vesirakentaminen peruskuivatushankkeissa. Lasse Järvenpää, SYKE Salaojateknikoiden neuvottelupäivät, 1.2.

Luonnonmukainen vesirakentaminen peruskuivatushankkeissa. Lasse Järvenpää, SYKE Salaojateknikoiden neuvottelupäivät, 1.2. Luonnonmukainen vesirakentaminen peruskuivatushankkeissa Lasse Järvenpää, SYKE Salaojateknikoiden neuvottelupäivät, 1.2.2007, Hyvinkää Esityksen aiheet Perattujen purojen kunnostus ja hoito Monitavoitteiset

Lisätiedot

Kaksitasouomien mahdollisuudet pyrittäessä ympäristöystävällisempään maankuivatukseen

Kaksitasouomien mahdollisuudet pyrittäessä ympäristöystävällisempään maankuivatukseen Kaksitasouomien mahdollisuudet pyrittäessä ympäristöystävällisempään maankuivatukseen MAANKUIVATUS KAISA VÄSTILÄ tohtorikoulutettava E-mail: kaisa.vastila@aalto.fi Perinteinen tapa kuivatusuomien rakentamisessa

Lisätiedot

Ravinnehuuhtoumat peltoalueilta: salaojitetut savimaat

Ravinnehuuhtoumat peltoalueilta: salaojitetut savimaat Ravinnehuuhtoumat peltoalueilta: salaojitetut savimaat Peltokuivatuksen tarve ja vesistövaikutukset Gårdskulla Gård 2.6.2014 Maija Paasonen-Kivekäs Sven Hallinin tutkimussäätiö Peltoalueiden kuivatus Kuivatusmenetelmät

Lisätiedot

Purot ja ojitukset voidaanko yhteensovittaa?

Purot ja ojitukset voidaanko yhteensovittaa? Purot ja ojitukset voidaanko yhteensovittaa? Jukka Jormola Suomen ympäristökeskus SYKE PIENTEN JOKIUOMIEN JA PUROJEN KUNNOSTUSTAVOITTEET JA -MENETELMÄT Pori 17. 4. 2012 Sisältö Luonnonmukainen vesirakentamistapa

Lisätiedot

Luonnonmukainen peruskuivatus Suomesssa Jukka Jormola, SYKE

Luonnonmukainen peruskuivatus Suomesssa Jukka Jormola, SYKE Luonnonmukainen peruskuivatus Suomesssa Jukka Jormola, SYKE 20.6. 2012 valtaojien kaivu Sisältö Luonnonmukaisen vesirakentamisen periaatteet Peruskuivatus ja maatalouspurojen kunnostus Kosteikot maatalouden

Lisätiedot

Kosteikot leikkaavat ravinnekuormitusta ja elävöittävät maisemaa

Kosteikot leikkaavat ravinnekuormitusta ja elävöittävät maisemaa Liite 17.12.2007 64. vuosikerta Numero 3 Sivu 5 Kosteikot leikkaavat ravinnekuormitusta ja elävöittävät maisemaa Markku Puustinen, Suomen ympäristökeskus Kosteikot pidättävät tehokkaasti pelloilta valtaojiin

Lisätiedot

Luonnonmukainen peruskuivatus

Luonnonmukainen peruskuivatus Luonnonmukainen peruskuivatus Tavoitteet ja menetelmät Kuva: Liisa Hämäläinen Kuva: Henri Solismaa Sivu 1 18.12.2014 Ojitusten luonnonmukainen peruskunnostus Hämeessä -hanke Esityksen sisältö Luontoarvot

Lisätiedot

Rantamo-Seittelin kosteikon vedenlaadun seuranta

Rantamo-Seittelin kosteikon vedenlaadun seuranta Rantamo-Seittelin kosteikon vedenlaadun seuranta Jari Koskiaho, SYKE Tuusulanjärven tila paremmaksi -seminaari Gustavelund 23.5.2013 Kosteikoissa tapahtuvat vedenpuhdistusprosessit Kiintoaineksen laskeutuminen

Lisätiedot

Luonnonmukaiset valtaojat. Luonnonmukaisen peruskuivatustoiminnan kehittäminen Syke 29.1. 2014 Markku Puustinen

Luonnonmukaiset valtaojat. Luonnonmukaisen peruskuivatustoiminnan kehittäminen Syke 29.1. 2014 Markku Puustinen Luonnonmukaiset valtaojat Luonnonmukaisen peruskuivatustoiminnan kehittäminen Syke 29.1. 2014 Markku Puustinen Kuva: Metsästäjä 3 / 2009 Toteutus Peruskuivatuksesta Jo 1930-luvulla peltoala pääosin kuivatuksen

Lisätiedot

Askelmerkit kohden ojien ja purojen luonnonmukaistamista

Askelmerkit kohden ojien ja purojen luonnonmukaistamista Askelmerkit kohden ojien ja purojen luonnonmukaistamista Jukka Jormola ja Markku Puustinen Suomen ympäristökeskus SYKE Tulevaisuuden vesitalousratkaisut pelloilla ja metsissä Kauttua 30.3.2017 Sisällys

Lisätiedot

Kosteikot maatalouden valumavesien hallinnassa Markku Puustinen

Kosteikot maatalouden valumavesien hallinnassa Markku Puustinen Kosteikot maatalouden valumavesien hallinnassa Markku Puustinen 220.4. 2017 o Maatalous ja vesistöt o Kiintoaine ja ravinnekuormituksen muodostuminen o Kuormituksen hallinta o Peltotoimenpiteet o Kosteikot

Lisätiedot

Ympäristöasiat ojituksessa Markku Puustinen , Ojitusisännöinti, Pori, Seinäjoki

Ympäristöasiat ojituksessa Markku Puustinen , Ojitusisännöinti, Pori, Seinäjoki Ympäristöasiat ojituksessa Markku Puustinen 22-23. 2.2017, Ojitusisännöinti, Pori, Seinäjoki o Maatalous ja vesistöt o Kiintoaine ja ravinnekuormituksen muodostuminen o Kuormituksen hallinta o Peltotoimenpiteet

Lisätiedot

suuntaan. Luonnonmukainen vesirakentaminen

suuntaan. Luonnonmukainen vesirakentaminen Luonnonmukainen vesirakentaminen peruskuivatuksessa Juha Järvelä ja Kaisa Västilä Johdanto Ympäristönäkökohtien painokas esiintuominen saattoi perinteisen kovan vesirakentamisen seurannaisvaikutuksineen

Lisätiedot

MONIVAIKUTTEISET KOSTEIKOT -TOIMINTA JA MERKITYS. Ympäristö ja luonnonvarat, Vesien tila, Anni Karhunen

MONIVAIKUTTEISET KOSTEIKOT -TOIMINTA JA MERKITYS. Ympäristö ja luonnonvarat, Vesien tila, Anni Karhunen MONIVAIKUTTEISET KOSTEIKOT -TOIMINTA JA MERKITYS Ympäristö ja luonnonvarat, Vesien tila, Anni Karhunen 8.12.2011 MIKSI KOSTEIKKOJA? vesiensuojelutoimia pitää tehdä, vedet eivät ole kunnossa, kosteikko

Lisätiedot

Loppuraportti. Luonnonmukaisen kuivatushankkeen vesistövaikutukset ja uomassa tapahtuvat muutokset

Loppuraportti. Luonnonmukaisen kuivatushankkeen vesistövaikutukset ja uomassa tapahtuvat muutokset Loppuraportti Luonnonmukaisen kuivatushankkeen vesistövaikutukset ja uomassa tapahtuvat muutokset Helsinki 29.4.2011 Luonnonmukaisen kuivatushankkeen vesistövaikutukset ja uomassa tapahtuvat muutokset

Lisätiedot

Kotiseutukosteikot toteuttavat vesiensuojelua ja lisäävät lajirikkautta

Kotiseutukosteikot toteuttavat vesiensuojelua ja lisäävät lajirikkautta Kotiseutukosteikot toteuttavat vesiensuojelua ja lisäävät lajirikkautta Kotiseutukosteikko Life Life+ Return of Rural Wetlands Piirrokset: Jari Kostet, MKJ Kuvat: Mikko Alhainen, Marko Svensberg, Marko

Lisätiedot

Luonnonmukainen peruskuivatus ja vesirakentaminen Jukka Jormola, SYKE Tarvasjoki 16.3. 2011

Luonnonmukainen peruskuivatus ja vesirakentaminen Jukka Jormola, SYKE Tarvasjoki 16.3. 2011 Luonnonmukainen peruskuivatus ja vesirakentaminen Jukka Jormola, SYKE Tarvasjoki 16.3. 2011 valtaojien kaivu Sisältö Luonnonmukaisen vesirakentamisen periaatteet Peruskuivatus ja maatalouspurojen kunnostus

Lisätiedot

OPET Ojitusten luonnonmukainen peruskunnostus Hämeessä

OPET Ojitusten luonnonmukainen peruskunnostus Hämeessä OPET Ojitusten luonnonmukainen peruskunnostus Hämeessä 15.6.2012, Ympäristötoimenpiteillä lisää kannattavuutta maatilan toimintaan Huomisen osaajat -hankkeen verkostotapaaminen Sivu 1 20.6.2012 OPET-hankkeen

Lisätiedot

OPET Ojitusten luonnonmukainen peruskunnostus Hämeessä

OPET Ojitusten luonnonmukainen peruskunnostus Hämeessä OPET Ojitusten luonnonmukainen peruskunnostus Hämeessä 20.6.2012, Luonnonmukainen peruskunnostus miniseminaari, Suomen ympäristökeskus Sivu 1 25.6.2012 OPET-hankkeen esittely, Petra Korkiakoski Esityksen

Lisätiedot

Opetusmateriaali on tuotettu osana vesistökunnostusverkoston toimintaa ja on vapaasti kaikkien käytettävissä ja muokattavissa.

Opetusmateriaali on tuotettu osana vesistökunnostusverkoston toimintaa ja on vapaasti kaikkien käytettävissä ja muokattavissa. Opetusmateriaali on tuotettu osana vesistökunnostusverkoston toimintaa ja on vapaasti kaikkien käytettävissä ja muokattavissa. Purojen kunnostus Sisällysluettelo Puron määritelmä Miksi purot ovat tärkeitä?

Lisätiedot

Kohdevaluma-alueet, yleissuunnitelmat ja mallikohteet

Kohdevaluma-alueet, yleissuunnitelmat ja mallikohteet Kohdevaluma-alueet, yleissuunnitelmat ja mallikohteet Kuva: Petra Korkiakoski Sivu 1 15.11.2013 Esityksen sisältö Valuma-aluetason suunnitelmien sisältö Ojien inventointi ja kunnostustarpeen arviointi

Lisätiedot

Luonnonmukaisen peruskuivatuksen toimenpiteet ja hyödyt. Jukka Jormola SYKE Luonnonmukaisen peruskuivatushankkeen toteuttaminen

Luonnonmukaisen peruskuivatuksen toimenpiteet ja hyödyt. Jukka Jormola SYKE Luonnonmukaisen peruskuivatushankkeen toteuttaminen Luonnonmukaisen peruskuivatuksen toimenpiteet ja hyödyt Jukka Jormola SYKE Luonnonmukaisen peruskuivatushankkeen toteuttaminen 28.- 29.4.2014 Näkökulmia EU-strategioita Kotimaisia linjauksia vesien hoidolle

Lisätiedot

Luonnonmukaisen peruskuivatuksen tavoitteena maatalousuomien luontoarvojen turvaaminen esimerkkinä Sipoon Ritobäcken

Luonnonmukaisen peruskuivatuksen tavoitteena maatalousuomien luontoarvojen turvaaminen esimerkkinä Sipoon Ritobäcken Luonnonmukaisen peruskuivatuksen tavoitteena maatalousuomien luontoarvojen turvaaminen esimerkkinä Sipoon Ritobäcken Vesistökunnostusverkoston vuosiseminaari, 11.-12.6.2014 Iisalmi Uudenmaan ELY-keskus,

Lisätiedot

Vesiensuojelua ja elinympäristöjä

Vesiensuojelua ja elinympäristöjä Vesiensuojelua ja elinympäristöjä kuva: Veli-Matti Pekkarinen Suomen riistakeskus www.riista.fi 1 Riistanhoito merkittävä motiivi maa- ja metsätalousympäristön luonnonhoidossa Metsäkanalinnuille - Poikasympäristöjä

Lisätiedot

Opetusmateriaali on tuotettu osana vesistökunnostusverkoston toimintaa ja on vapaasti kaikkien käytettävissä ja muokattavissa.

Opetusmateriaali on tuotettu osana vesistökunnostusverkoston toimintaa ja on vapaasti kaikkien käytettävissä ja muokattavissa. Opetusmateriaali on tuotettu osana vesistökunnostusverkoston toimintaa ja on vapaasti kaikkien käytettävissä ja muokattavissa. Purojen kunnostus Miten virtavesi toimii? Kunnosta lähivetesi- koulutus Kuopio

Lisätiedot

Kiintoainemenetelmien käyttö turvemaiden alapuolella. Hannu Marttila

Kiintoainemenetelmien käyttö turvemaiden alapuolella. Hannu Marttila Kiintoainemenetelmien käyttö turvemaiden alapuolella Hannu Marttila Motivaatio Orgaaninen kiintoaines ja sedimentti Lisääntynyt kulkeutuminen johtuen maankäytöstä. Ongelmallinen etenkin turvemailla, missä

Lisätiedot

Luontoa huomioon ottavia ratkaisuja

Luontoa huomioon ottavia ratkaisuja Luonnontilaisen kaltaiseksi palautunut uoma ja luontoarvojen huomioon ottaminen ojitusprosessissa Luontoa huomioon ottavia ratkaisuja Lasse Järvenpää SYKE Luonnonmukaisen ojien kunnossapidossa peruskuivatushankkeen

Lisätiedot

Opetusmateriaali on tuotettu osana vesistökunnostusverkoston toimintaa ja on vapaasti kaikkien käytettävissä ja muokattavissa.

Opetusmateriaali on tuotettu osana vesistökunnostusverkoston toimintaa ja on vapaasti kaikkien käytettävissä ja muokattavissa. Opetusmateriaali on tuotettu osana vesistökunnostusverkoston toimintaa ja on vapaasti kaikkien käytettävissä ja muokattavissa. Jokien kunnostus Sisällysluettelo Tiesitkö tämän joesta - Jokien tietopaketti

Lisätiedot

Riuskanojan ja Hahjärven laskuojan valuma-alueiden ojakunnostukset

Riuskanojan ja Hahjärven laskuojan valuma-alueiden ojakunnostukset Riuskanojan ja Hahjärven laskuojan valuma-alueiden ojakunnostukset 4.6.2014, Hämeenlinna Petra Korkiakoski Sivu 1 4.6.2014 Petra Korkiakoski, OPET-hanke OPET - Ojitusten luonnonmukainen peruskunnostus

Lisätiedot

Tiina Tulonen Lammin biologinen asema Helsingin yliopisto

Tiina Tulonen Lammin biologinen asema Helsingin yliopisto Tiina Tulonen Lammin biologinen asema Helsingin yliopisto Kokonaiskuormituksesta hajakuormituksen osuus on fosforin osalta n. 60 % ja typen osalta n 80% (SYKE tilastot) Fosfori Typpi Toimenpiteiden kohdentaminen

Lisätiedot

Luonnonmukaisen peruskuivatuksen onnistumisen arviointi, Juottimenoja ja Leppioja

Luonnonmukaisen peruskuivatuksen onnistumisen arviointi, Juottimenoja ja Leppioja Luonnonmukaisen peruskuivatuksen onnistumisen arviointi, Juottimenoja ja Leppioja Jukka Jormola Maisema-arkkitehti, SYKE Luonnonmukaisen peruskuivatustoiminnan kehittäminen 29.1.2014 Onnistumisen arviointiperusteita

Lisätiedot

Maatalousalueiden perattujen purojen luonnonmukainen kunnossapito

Maatalousalueiden perattujen purojen luonnonmukainen kunnossapito SUOMEN YMPÄRISTÖ 52 2006 Maatalousalueiden perattujen purojen luonnonmukainen kunnossapito LUONNON- VARAT Tuula Näreaho, Jukka Jormola, Liisa Laitinen ja Auri Sarvilinna Suomen ympäristökeskus SUOMEN

Lisätiedot

Automaattimittarit valuma-alueella tehtävien kunnostustoimien vaikutusten seurannassa

Automaattimittarit valuma-alueella tehtävien kunnostustoimien vaikutusten seurannassa Automaattimittarit valuma-alueella tehtävien kunnostustoimien vaikutusten seurannassa Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry 14.6.2017 Esityksen sisältö Miksi automaattimittauksia kannattaa

Lisätiedot

Käytännön esimerkkejä maatalouden vesistökuormituksen vähentämisestä. Saarijärvi 19.3. 2014 Markku Puustinen Syke, Vesikeskus

Käytännön esimerkkejä maatalouden vesistökuormituksen vähentämisestä. Saarijärvi 19.3. 2014 Markku Puustinen Syke, Vesikeskus Käytännön esimerkkejä maatalouden vesistökuormituksen vähentämisestä Saarijärvi 19.3. 2014 Markku Puustinen Syke, Vesikeskus 19.3.2014 Sisältö Ravinnekuormituksesta Maatalouden ympäristötoimenpiteistä

Lisätiedot

Havaintoja maatalousvaltaisten valuma-alueiden veden laadusta. - automaattiseurannan tuloksia

Havaintoja maatalousvaltaisten valuma-alueiden veden laadusta. - automaattiseurannan tuloksia Havaintoja maatalousvaltaisten valuma-alueiden veden laadusta - automaattiseurannan tuloksia 2005-2011 Esityksen sisältö Yleistä automaattisesta veden laadun seurannasta Lepsämänjoen automaattiseuranta

Lisätiedot

Ympäristöasiat ojituksessa Markku Puustinen , Ojitusisännöinti, Turku

Ympäristöasiat ojituksessa Markku Puustinen , Ojitusisännöinti, Turku Ympäristöasiat ojituksessa Markku Puustinen 11.11.2016, Ojitusisännöinti, Turku o Maatalous ja vesistöt o Kiintoaine ja ravinnekuormituksen muodostuminen o Kuormituksen hallinta o Peltotoimenpiteet o Kosteikot

Lisätiedot

Kokonaisvaltainen valuma-aluetason vesienhallinta. OK Ojat kuntoon

Kokonaisvaltainen valuma-aluetason vesienhallinta. OK Ojat kuntoon Kokonaisvaltainen valuma-aluetason vesienhallinta OK Ojat kuntoon Ruoka, työllisyys, puhtaat vedet ja puhdas ympäristö Kokonaisvaltainen vesienhallinta Kokonaisvaltainen vesienhallinta koostuu toimenpiteistä

Lisätiedot

Luonnonmukaisen vesirakentamisen edistäminen maankuivatuksessa Katsaus tulevaisuuteen Markku Puustinen 5.11.2014, Hämeenlinna

Luonnonmukaisen vesirakentamisen edistäminen maankuivatuksessa Katsaus tulevaisuuteen Markku Puustinen 5.11.2014, Hämeenlinna Luonnonmukaisen vesirakentamisen edistäminen maankuivatuksessa Katsaus tulevaisuuteen Markku Puustinen 5.11.2014, Hämeenlinna Kuivatus Ympäristökuormitus Maisema Valuntavesien pidättäminen valuma-alueilla

Lisätiedot

OPET Ojitusten luonnonmukainen peruskunnostus Hämeessä

OPET Ojitusten luonnonmukainen peruskunnostus Hämeessä Petra Korkiakoski Petra Korkiakoski OPET Ojitusten luonnonmukainen peruskunnostus Hämeessä Loppuseminaari 5.11.2014, Hämeenlinna Sivu 1 5.11.2014 Petra Korkiakoski, HAMK OPET - Ojitusten luonnonmukainen

Lisätiedot

Jatkuvatoiminen vedenlaadunmittaus tiedonlähteenä. Pasi Valkama

Jatkuvatoiminen vedenlaadunmittaus tiedonlähteenä. Pasi Valkama Jatkuvatoiminen vedenlaadunmittaus tiedonlähteenä Esityksen sisältö Yleistä automaattisesta veden laadun seurannasta Lepsämänjoen automaattiseuranta 2005-2011 Ravinne- ja kiintoainekuormituksen muodostuminen

Lisätiedot

Joen määritelmä. Joella tarkoitetaan virtaavan veden vesistöä. Joen valuma-alue on vähintään 100 km 2.

Joen määritelmä. Joella tarkoitetaan virtaavan veden vesistöä. Joen valuma-alue on vähintään 100 km 2. Joet ja kunnostus Joen määritelmä Joella tarkoitetaan virtaavan veden vesistöä. Joen valuma-alue on vähintään 100 km 2. Valuma-alueella tarkoitetaan aluetta, jolta vedet kerääntyvät samaan vesistöön. Jokiekosysteemin

Lisätiedot

Heinijärven vedenlaatuselvitys 2014

Heinijärven vedenlaatuselvitys 2014 Heinijärven vedenlaatuselvitys 2014 Tiina Tulonen Lammin biologinen asema Helsingin yliopisto 3.12.2014 Johdanto Heinijärven ja siihen laskevien ojien vedenlaatua selvitettiin vuonna 2014 Helsingin yliopiston

Lisätiedot

Monivaikutteiset kosteikot ja luonnonmukaiset peruskuivatusuomat vesiensuojelun välineen Iisalmi , Markku Puustinen

Monivaikutteiset kosteikot ja luonnonmukaiset peruskuivatusuomat vesiensuojelun välineen Iisalmi , Markku Puustinen Monivaikutteiset kosteikot ja luonnonmukaiset peruskuivatusuomat vesiensuojelun välineen Iisalmi 11-12.6 2014, Markku Puustinen Kesätulva Seittelissä 2004 Kuva: Tero Taponen Hovin kosteikko Vihti Seittelin

Lisätiedot

Luonnonmukainen peruskuivatus

Luonnonmukainen peruskuivatus Luonnonmukainen peruskuivatus Tavoitteet ja menetelmät Kuva: Liisa Hämäläinen Kuva: Henri Solismaa Sivu 1 15.11.2013 OPET-hanke, Petra Korkiakoski Esityksen sisältö Luontoarvot puroissa ja valtaojissa

Lisätiedot

Sedimenttiprosessit ja fluviaalimorfologia

Sedimenttiprosessit ja fluviaalimorfologia Sedimenttiprosessit ja fluviaalimorfologia Luento ekohydrauliikka-kurssilla 20.10.2010 Kaisa Västilä Vesitekniikka Sedimentit - miksi tärkeitä? Virtavesiekosysteemeissä olennainen abioottinen tekijä Luo

Lisätiedot

Riistaelinympäristöjen hoito ja tuet KOSTEIKOT

Riistaelinympäristöjen hoito ja tuet KOSTEIKOT Riistaelinympäristöjen hoito ja tuet KOSTEIKOT Oulu 26.1.2011 Mikko Alhainen Projektipäällikkö, Kotiseutukosteikko Life Return of Rural Wetlands Piirrokset: Jari Kostet, Tom Björklund ja MKJ 24.01.2011

Lisätiedot

Luonnonmukaisen peruskuivatustoiminnan. Pinja Kasvio SYKE, Vesienhoitoryhmä

Luonnonmukaisen peruskuivatustoiminnan. Pinja Kasvio SYKE, Vesienhoitoryhmä Luonnonmukaisen peruskuivatustoiminnan tilanne Pinja Kasvio SYKE, Vesienhoitoryhmä 29.1.2013 Kysely PERKAUS -hankkeen toteuttamista varten tarvitsimme taustatietoja ELYissä tehtävästä peruskuivatustoiminnan

Lisätiedot

Hirsjärvi. Kosteikkosuunnitelma. Työnum. 17

Hirsjärvi. Kosteikkosuunnitelma. Työnum. 17 Hirsjärvi Kosteikkosuunnitelma Työnum. 17 Suunnittelukohteen nimi ja osoite Pvm. Hirsjärvi Kiinteistötunnus: 834-413-1-117 31.10.2013 Työn ja piirustuksen numero Piirustuksen sisältö Työnumero: 17 Kosteikkosuunnitelma

Lisätiedot

Luonnonmukaisen vesirakentamisen pilotti

Luonnonmukaisen vesirakentamisen pilotti Tulvatasanteen kokeilu kunnostusojituksessa Loppuraportti 2(19) Sisällys 1 1 Projektin tausta ja tarkoitus 3 1.1 Tausta 3 1.2 Tarkoitus 9 2 Projektin toteutus 10 3 Projektin tulokset 10 3.1 Tulvatasanteen

Lisätiedot

Pellon luonnonmukainen peruskuivatus. FRESHABIT LIFEIP infotilaisuus, Karjaa

Pellon luonnonmukainen peruskuivatus. FRESHABIT LIFEIP infotilaisuus, Karjaa Pellon luonnonmukainen peruskuivatus FRESHABIT LIFEIP infotilaisuus, Karjaa 25.5.2016 Uudenmaan ELY-keskus, Vesivarojen hoito, erikoissuunnittelija Harri Aulaskari 15.6.2016 1 Sisältö Elinympäristökunnostukset

Lisätiedot

Kosteikkojen jatkuvatoiminen vedenlaadun seuranta, tuloksia kosteikkojen toimivuudesta Marjo Tarvainen, asiantuntija, FT Pyhäjärvi-instituutti

Kosteikkojen jatkuvatoiminen vedenlaadun seuranta, tuloksia kosteikkojen toimivuudesta Marjo Tarvainen, asiantuntija, FT Pyhäjärvi-instituutti Kosteikkojen jatkuvatoiminen vedenlaadun seuranta, tuloksia kosteikkojen toimivuudesta Marjo Tarvainen, asiantuntija, FT Pyhäjärvi-instituutti VALUMA loppuseminaari 9.12.214 1 Kosteikkojen toimivuuden

Lisätiedot

Vesiensuojelukosteikot

Vesiensuojelukosteikot Vesiensuojelukosteikot 10.9. 2008 Helsingin Messukeskus Jari Koskiaho, SYKE Suunnittelu- ja mitoitusopas http://www.ymparisto.fi/default.asp?contentid=245183&lan=fi Kosteikoissa tapahtuvat vedenpuhdistusprosessit

Lisätiedot

Kosteikon suunnitteleminen: Rakennepiirrokset ja mitoitus

Kosteikon suunnitteleminen: Rakennepiirrokset ja mitoitus Kosteikon suunnitteleminen: Rakennepiirrokset ja mitoitus Tuen vaatimukset Valuma-alueelta löydyttävä vähintään 10 % peltoa Kosteikon ja jo olemassa olevien kosteikkojen yhteispinta-ala vähintään 0,5 %

Lisätiedot

Purojen hoito maatalousalueilla. Luonnonmukainen peruskuivatus

Purojen hoito maatalousalueilla. Luonnonmukainen peruskuivatus Purojen hoito maatalousalueilla Luonnonmukainen peruskuivatus 1 Perattu puro Purot ovat tärkeä osa vesiekosysteemiä 2 Valtaoja 2 piennar, 1 metri Valuma-alueilta kertyvät pintavedet kulkeutuvat norojen,

Lisätiedot

Harri Aulaskari, Uusimaa Regional Environment Centre

Harri Aulaskari, Uusimaa Regional Environment Centre 1 Johdanto Suomessa lähes kaikkia puroja on perattu, oiottu tai muuten muutettu Kaupunkipurojen merkitys on kasvanut kaupunki- ja vihersuunnittelussa viime vuosien aikana 2 Esimerkkikohteet Longinoja,

Lisätiedot

Kasvillisuuden vaikutuksen mallintaminen virtaukseen ja sedimenttien kulkeutumiseen luonnonmukaisen vesirakentamisen näkökulmasta

Kasvillisuuden vaikutuksen mallintaminen virtaukseen ja sedimenttien kulkeutumiseen luonnonmukaisen vesirakentamisen näkökulmasta Kasvillisden vaiktksen mallintaminen virtakseen ja sedimenttien klketmiseen lonnonmkaisen vesirakentamisen näköklmasta Mallinnsseminaari, 1.4.2015 Kaisa Västilä ja Jha Järvelä Kasvillisden vaiktsten mallintamisen

Lisätiedot

Harri Aulaskari, Uusimaa Regional Environment Centre

Harri Aulaskari, Uusimaa Regional Environment Centre 1 Johdanto Suomessa lähes kaikkia puroja on perattu, oiottu tai muuten muutettu Kaupunkipurojen merkitys on kasvanut kaupunki- ja vihersuunnittelussa viime vuosien aikana 2 Esimerkkikohteet Longinoja,

Lisätiedot

Ritobäckenin luonnonmukainen peruskuivatushanke, Sipoo. Luonnonmukaisen peruskuivatushankkeen toteuttaminen, SYKE

Ritobäckenin luonnonmukainen peruskuivatushanke, Sipoo. Luonnonmukaisen peruskuivatushankkeen toteuttaminen, SYKE Ritobäckenin luonnonmukainen peruskuivatushanke, Sipoo Luonnonmukaisen peruskuivatushankkeen toteuttaminen, 28.-29.4.2014 SYKE 30.4.2014 1 Hankkeen alkuvaiheet Vuonna 2009 etsittiin RAHA-hankkeeseen (Ravinnehuuhtoumien

Lisätiedot

Kosteikot virtaaman ja ravinteiden hallinnassa

Kosteikot virtaaman ja ravinteiden hallinnassa Uusia keinoja virtaamien ja talviaikaisen ravinnekuormituksen hallintaan Seminaari 30.3.2010, Kauttuan klubi Kosteikot virtaaman ja ravinteiden hallinnassa Jari Koskiaho, SYKE Kosteikkojen käyttö vesiensuojelussa

Lisätiedot

Valuma-alueen merkitys vesien tilan parantamisessa. Vanajavesikeskus-hankkeen Vesistöasiantuntija Suvi Mäkelä

Valuma-alueen merkitys vesien tilan parantamisessa. Vanajavesikeskus-hankkeen Vesistöasiantuntija Suvi Mäkelä Valuma-alueen merkitys vesien tilan parantamisessa Vanajavesikeskus-hankkeen Vesistöasiantuntija Suvi Mäkelä Mikä valuma-alue? Kuinka kauas pitää katsoa? Lähivaluma-alue Kaukovaluma-alue Latvavedet 2.

Lisätiedot

Peruskuivatuksen suunnittelu

Peruskuivatuksen suunnittelu Peruskuivatuksen suunnittelu Peruskuivatus Peruskuivatuksella tarkoitetaan maan kuivattamiseksi suoritettavaa valtaojan perkausta ja puron virtausolosuhteiden parantamista sekä kuivatettavan alueen pengerrystä.

Lisätiedot

Asia: Mäntsälänjoen latvavesien kalataloudellinen kunnostaminen.

Asia: Mäntsälänjoen latvavesien kalataloudellinen kunnostaminen. 1/5 Itä-Uudenmaan ja Porvoonjoen vesien- ja ilmansuojeluyhdistys r.y. Jokikatu 17, 06100 PORVOO Föreningen vatten- och luftvård för Östra Nyland och Borgå å r.f. Ågatan 17, 06100 BORGÅ Sampo Vainio 10.8.2004

Lisätiedot

Maa- ja metsätalouden vesiensuojelun tehokkuus ja kehittämistarpeet

Maa- ja metsätalouden vesiensuojelun tehokkuus ja kehittämistarpeet Maa- ja metsätalouden vesiensuojelun tehokkuus ja kehittämistarpeet Samuli Joensuu 1) Kaisa Heikkinen 2) ja Markku Puustinen 2) 1) Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio 2) Suomen ympäristökeskus, SYKE Maatalous

Lisätiedot

ristöjen hoito - Vesilinnut

ristöjen hoito - Vesilinnut Elinympärist ristöjen hoito - Vesilinnut Vesilintuelinympärist ristöt t = vesiensuojelu + maisema + luonnon Piirrokset: Jari Kostet ja MKJ Kuvat: Mikko Alhainen, Marko Svensberg, Marko Muuttola, Harri

Lisätiedot

Patorakenteiden periaatekuvia

Patorakenteiden periaatekuvia Patorakenteiden periaatekuvia Piirrokset: Jari Kostet, MKJ Kuvat: Mikko Alhainen, Marko Svensberg, Marko Muuttola, Harri Hepo-Oja, Jarkko Nurmi, Reijo Orava, MKJ Patorakenteet Munkin ja tulvauoman sijoittaminen

Lisätiedot

Kosteikon rakentaminen eituotannollisena

Kosteikon rakentaminen eituotannollisena Kosteikon rakentaminen eituotannollisena investointina Maatalousalueilla Matti Salminen Hämeen ELY keskus Kosteikolla tarkoitetaan pysyvästi veden osittain peittämää aluetta, joka toimii kiintoaineksen

Lisätiedot

Yhteistoiminnallisuus kuivatushankkeissa Helena Äijö Salaojayhdistys ry

Yhteistoiminnallisuus kuivatushankkeissa Helena Äijö Salaojayhdistys ry Yhteistoiminnallisuus kuivatushankkeissa Helena Äijö Salaojayhdistys ry 18.4.2012 Hydrologinen kierto Kuivatuksen tarve Suomessa kuivatus on peltoviljelyn edellytys -tiiviit maalajit -tasainen maasto -hydrologiset

Lisätiedot

Maatalouden kosteikot Kosteikkopäivä 25.4.2013. Tarja Stenman 1

Maatalouden kosteikot Kosteikkopäivä 25.4.2013. Tarja Stenman 1 Maatalouden kosteikot Kosteikkopäivä 25.4.2013 1 Kosteikot yleensä Kosteikkoja on Suomen maapinta-alasta noin 25 % Kosteikkoja ovat esimerkiksi märät maa-alueet, suot, matalat järvet ja merialueet sekä

Lisätiedot

Pasi Valkama Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry. Esityksen sisältö. Automaattinen veden laadun seuranta ja sen tuomat hyödyt

Pasi Valkama Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry. Esityksen sisältö. Automaattinen veden laadun seuranta ja sen tuomat hyödyt Maatalouden vesiensuojelutoimenpiteiden vaikutusten todentaminen jatkuvatoimisilla mittauksilla rakennekalkki, jankkurointi, kevytmuokkaus, talviaikainen kasvipeitteisyys Vantaanjoen ja Helsingin seudun

Lisätiedot

Ravinteet satoon vesistöt kuntoon RAVI -hanke. Maaseuturahasto

Ravinteet satoon vesistöt kuntoon RAVI -hanke. Maaseuturahasto Ravinteet satoon vesistöt kuntoon RAVI -hanke Maaseuturahasto Peruskuivatushankkeet on toteutettu valtion työnä kunnossapitovastuu on jäänyt ojitus-, yms. yhtiöille yhtiöitä on Kaakkois-Suomessa noin 4000

Lisätiedot

Metsätalouden vaikutukset Kitkaja Posionjärvien tilaan

Metsätalouden vaikutukset Kitkaja Posionjärvien tilaan Metsätalouden vaikutukset Kitkaja Posionjärvien tilaan Keskustelutilaisuus metsänomistajille 16.12.2014 Nuorisokeskus Oivanki Kati Häkkilä & Teemu Ulvi, SYKE Järvien tilassa havaittu muutoksia Asukkaat

Lisätiedot

Vesialueiden luonnon monimuotoisuus. Maatalouden ympäristöneuvojien koulutus Markku Puustinen, Syke

Vesialueiden luonnon monimuotoisuus. Maatalouden ympäristöneuvojien koulutus Markku Puustinen, Syke Vesialueiden luonnon monimuotoisuus Maatalouden ympäristöneuvojien koulutus 4.6. 2013 Markku Puustinen, Syke Peruskuivatuksesta Toteutus Jo 1930-luvulla peltoala pääosin kuivatuksen piirissä 1950-60 luvuilla

Lisätiedot

HIRVIJOEN SUOJAVYÖHYKKEIDEN JA KOSTEIKKOJEN YLEISSUUNNITELMA

HIRVIJOEN SUOJAVYÖHYKKEIDEN JA KOSTEIKKOJEN YLEISSUUNNITELMA HIRVIJOEN SUOJAVYÖHYKKEIDEN JA KOSTEIKKOJEN YLEISSUUNNITELMA Ympäristö ja luonnonvarat, Vesien tila, Anni Karhunen 25.4.2012 1 YLEISSUUNNITTELU MMM rahoittaa, suunniteltu vuodesta 1999 joka vuosi yksi

Lisätiedot

27.6.2011. RAHKON KOSTEIKKOSUUNNITELMA Tyrnävä

27.6.2011. RAHKON KOSTEIKKOSUUNNITELMA Tyrnävä 27.6.2011 RAHKON KOSTEIKKOSUUNNITELMA Tyrnävä 2 Sisältö 1. Hankkeen tarkoitus ja taustatiedot... 4 1.1 Sijainti... 4 1.2 Hankkeen tausta... 4 1.3 Esiselvitykset ja maastotutkimukset... 4 1.4 Hankkeen tavoitteet...

Lisätiedot

Tornionjoen Suomen puoleisten pintavesien luokittelu ja ehdotetut lisätoimenpiteet

Tornionjoen Suomen puoleisten pintavesien luokittelu ja ehdotetut lisätoimenpiteet Tornionjoen Suomen puoleisten pintavesien luokittelu ja ehdotetut lisätoimenpiteet Petri Liljaniemi Biologi Lapin ympäristökeskus 1 Vesistön ekologisen tilan luokittelu Biologiset tekijät Levät, vesikasvillisuus,

Lisätiedot

Vedenlaadun seuranta työkaluna ravinnevalumien ehkäisemisessä

Vedenlaadun seuranta työkaluna ravinnevalumien ehkäisemisessä Vedenlaadun seuranta työkaluna ravinnevalumien ehkäisemisessä Tiina Tulonen, Lauri Arvola, Sari Uusheimo Lammin biologinen asema, Helsingin yliopisto Ravinneresurssi hankkeessa pienen valuma-alueen vedenlaatua

Lisätiedot

Metsäpurojen kunnostamisen hydrauliset vaikutukset

Metsäpurojen kunnostamisen hydrauliset vaikutukset Metsäpurojen kunnostamisen hydrauliset vaikutukset Vesistökunnostusverkoston vuosiseminaari 2016 Hannu Marttila Vesi- ja ympäristötekniikan tutkimusryhmä Oulun yliopisto Latvavesiä on muokattu Suomessa

Lisätiedot

Vantaa. Peltoja, siltoja, lentokoneita, kilometritolkulla savilehtistä uomaa, nivoja ja taivaanrannan mangrovea.

Vantaa. Peltoja, siltoja, lentokoneita, kilometritolkulla savilehtistä uomaa, nivoja ja taivaanrannan mangrovea. Vantaa Peltoja, siltoja, lentokoneita, kilometritolkulla savilehtistä uomaa, nivoja ja taivaanrannan mangrovea. Vesa Haapala, 27 Vantaanjoki vararaakavesilähde, virkistysalue, lohijoki, jätevesien purkuvesistö,

Lisätiedot

Perhosniityistä riistaelinympäristöjen hoitoon

Perhosniityistä riistaelinympäristöjen hoitoon Perhosniityistä riistaelinympäristöjen hoitoon Lammi 23.11 Mikko Alhainen Projektipäällikkö Kotiseutukosteikko-Life 7.12.2010 c/o Metsästäjäin Keskusjärjestö 1 Riistaelinympäristöjen ja kalataloudelliset

Lisätiedot

Järven tilapäinen kuivattaminen kalaveden hoitokeinona Esimerkkinä Haapajärven tyhjennys

Järven tilapäinen kuivattaminen kalaveden hoitokeinona Esimerkkinä Haapajärven tyhjennys Järven tilapäinen kuivattaminen kalaveden hoitokeinona Esimerkkinä Haapajärven tyhjennys Aarno Karels Etelä-Karjalan kalatalouskeskus ry Valtakunnalliset XXIV Kalastusaluepäivät 16.-18.2.2012 Haapajärven

Lisätiedot

Ravintoketjukunnostuksista purokunnostuksiin. Sitoutunutta tekemisen meininkiä lähivesien tilan parantamiseksi ja yhteiseksi hyväksi

Ravintoketjukunnostuksista purokunnostuksiin. Sitoutunutta tekemisen meininkiä lähivesien tilan parantamiseksi ja yhteiseksi hyväksi Ravintoketjukunnostuksista purokunnostuksiin Sitoutunutta tekemisen meininkiä lähivesien tilan parantamiseksi ja yhteiseksi hyväksi Esimerkkejä tavoitteista 1.Virkistyskäyttö Haittaava kasvillisuus, liettyminen,

Lisätiedot

VEDENLAADUN SEURANTA JA RAVINNEVALUMIEN EHKÄISY

VEDENLAADUN SEURANTA JA RAVINNEVALUMIEN EHKÄISY VEDENLAADUN SEURANTA JA RAVINNEVALUMIEN EHKÄISY TIINA TULONEN, SARI UUSHEIMO, LAURI ARVOLA, EEVA EINOLA Lammin biologinen asema, Helsingin yliopisto Ravinneresurssi päivä 11.4.2017 Mustiala HANKKEEN TAVOITE:

Lisätiedot

Tervetuloa! Tilaisuuden järjestää: Paimionjoen vesistön kunnostus ja virkistyskäytön kehittämien hanke

Tervetuloa! Tilaisuuden järjestää: Paimionjoen vesistön kunnostus ja virkistyskäytön kehittämien hanke Tervetuloa! Tilaisuuden järjestää: Paimionjoen vesistön kunnostus ja virkistyskäytön kehittämien hanke Ohjelma Aika Osio Henkilö 8.45-9.15 Ilmoittautuminen ja aamukahvi 9.15 Tilaisuuden avaus puheenjohtaja

Lisätiedot

MAATALOUDEN VESIENSUOJELU

MAATALOUDEN VESIENSUOJELU MAATALOUDEN VESIENSUOJELU MAATALOUDEN VESIENSUOJELUN KEHITTÄMINEN SAARIJÄRVEN VESISTÖREITIN VARRELLA (MAISA-HANKE) Tarja Stenman MAATALOUDEN YMPÄRISTÖTUKIJÄRJESTELMÄ Ympäristötukijärjestelmä on keskeinen

Lisätiedot

Luonnonmukaisen ojakunnostuksen mallikohteita Tammelassa ja Padasjoella

Luonnonmukaisen ojakunnostuksen mallikohteita Tammelassa ja Padasjoella OPET - Ojitusten luonnonmukainen peruskunnostus Hämeessä -hanke 1 Luonnonmukaisen ojakunnostuksen mallikohteita Tammelassa ja Padasjoella Kanta- ja Päijät-Hämeen alueella vuosina 2012 2014 toteutetun OPET

Lisätiedot

EI TUOTANNOLLISTEN INVESTOINTIEN KORVAUS

EI TUOTANNOLLISTEN INVESTOINTIEN KORVAUS EI TUOTANNOLLISTEN INVESTOINTIEN KORVAUS Videokoulutus 27.3 Ely-keskusten Eituotannollisten investointien käsittelijöille ja sidosryhmille Riikka Klemola, pinta-alatukiyksikkö, Mavi Yleistä Korvauksenhakijat:

Lisätiedot

Yleiskatsaus metsätalouden vesistövaikutuksiin ja vesiensuojelun lainsäädäntöön

Yleiskatsaus metsätalouden vesistövaikutuksiin ja vesiensuojelun lainsäädäntöön Yleiskatsaus metsätalouden vesistövaikutuksiin ja vesiensuojelun lainsäädäntöön Samuli Joensuu Lapua 12.11.2013 Sisältö Metsätalouden kuormitusvaikutuksista Muuttuva lainsäädäntö ja sen merkitys metsätalouden

Lisätiedot

Metsätalouden vesistövaikutukset ja vesiensuojelutoimenpiteet. Renkajärvi 16.5.2015 Lauri Laaksonen MHY Kanta-Häme

Metsätalouden vesistövaikutukset ja vesiensuojelutoimenpiteet. Renkajärvi 16.5.2015 Lauri Laaksonen MHY Kanta-Häme Metsätalouden vesistövaikutukset ja vesiensuojelutoimenpiteet Renkajärvi 16.5.2015 Lauri Laaksonen MHY Kanta-Häme Metsätalouden vesistövaikutukset Luonteeltaan hajakuormitusta (vrt. maatalouden kuormitus)

Lisätiedot

Mahdolliset kunnostus- ja hoitotoimenpiteet

Mahdolliset kunnostus- ja hoitotoimenpiteet Mahdolliset kunnostus- ja hoitotoimenpiteet Kitka-MuHa Työryhmän I kokous 2.9.2013 Kati Häkkilä, SYKE Vesistöihin kohdistuu monenlaista kuormitusta Kiintoainekuormitus liettää rantoja, syvänteitä sekä

Lisätiedot

Maamies ja Aurajoki - maatalouden ympäristönsuojelu Aurajoen vesistöalueella. Aino Launto-Tiuttu, TEHO Plus hanke Lieto

Maamies ja Aurajoki - maatalouden ympäristönsuojelu Aurajoen vesistöalueella. Aino Launto-Tiuttu, TEHO Plus hanke Lieto Maamies ja Aurajoki - maatalouden ympäristönsuojelu Aurajoen vesistöalueella Aino Launto-Tiuttu, TEHO Plus hanke 28.11.2013 Lieto Aurajoen virtaa seminaari Aurajoen nykyisyydestä ja tulevasta Aurajokisäätiö/Lieto

Lisätiedot

Ravinteiden reitti pellolta vesistöön - tuloksia peltovaltaisten valuma-alueiden automaattimittauksista

Ravinteiden reitti pellolta vesistöön - tuloksia peltovaltaisten valuma-alueiden automaattimittauksista Ravinteiden reitti pellolta vesistöön - tuloksia peltovaltaisten valuma-alueiden automaattimittauksista Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry Esityksen sisältö Automaattinen veden laadun

Lisätiedot

Maatalousuomien peruskuivatuksen ja luonnontilaisuuden edistämisen tukeminen

Maatalousuomien peruskuivatuksen ja luonnontilaisuuden edistämisen tukeminen Maatalousuomien peruskuivatuksen ja luonnontilaisuuden edistämisen tukeminen Ville Keskisarja maa- ja metsätalousministeriö 29.1.2014 1/11 Peruskuivatusavustukset 1998-2013 Pellot vaativat toimivan kuivatuksen

Lisätiedot