Loppuraportti. Luonnonmukaisen kuivatushankkeen vesistövaikutukset ja uomassa tapahtuvat muutokset

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Loppuraportti. Luonnonmukaisen kuivatushankkeen vesistövaikutukset ja uomassa tapahtuvat muutokset"

Transkriptio

1 Loppuraportti Luonnonmukaisen kuivatushankkeen vesistövaikutukset ja uomassa tapahtuvat muutokset Helsinki

2 Luonnonmukaisen kuivatushankkeen vesistövaikutukset ja uomassa tapahtuvat muutokset Asko Särkelä 1, Harri Aulaskari 2, Kaisa Västilä 3 1 Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry 2 Uudenmaan ELY-keskus 3 Aalto-yliopisto Tämä loppuraportti on koottu kolmesta osin erillisestä hankkeeseen liittyvästä osahankkeesta: 1) Uudenmaan ELY-keskuksen luonnonmukainen peruskuivatushanke 2) Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistyksen pääosin suorittama veden laadun seuranta 3) Aalto-yliopiston eroosio- ja kulkeutumisprosesseihin liittyvä tutkimus Tavoitteet Tutkimuksen tavoitteena on lisätä ymmärrystä luonnonmukaisten kuivatushankkeiden vaikutuksista vedenlaatuun, kiintoaineprosesseihin ja uomamorfologiaan. Tutkimuksen tuottaman tiedon avulla voidaan kehittää luonnonmukaisen vesirakentamisen menetelmiä sekä virtavesien hydraulista ja geomorfologista mallinnusta, jota käytetään työkaluna esimerkiksi vesistöjen kunnostusten, valumavesien käsittelyn ja luonnonmukaisen tulvanhallinnan suunnittelussa. Tutkimusosapuolet ja yhteistyö Tutkimuksen toteuttivat Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ja Aalto-yliopiston (ent. Teknillisen korkeakoulun) vesitekniikan tutkimusryhmä. Vesiensuojeluyhdistys (ympäristöasiantuntija Asko Särkelä, toiminnanjohtaja Kirsti Lahti) vastasivat vedenlaatuun liittyvästä tutkimuksesta. Aalto-yliopiston (tekniikan tohtori Juha Järvelä, tutkija Kaisa Västilä) vastasivat kiintoaineprosesseihin ja uomamorfologiaan liittyvästä tutkimuksesta. Luonnonmukainen vesirakentaminen on yksi vesitekniikan tutkimusryhmän keskeisistä tutkimusaiheista, ja tämä tutkimus pohjautuu ryhmän aiempiin tutkimuksiin. Tutkimus tehtiin yhteistyössä Uudenmaan ympäristökeskuksen ( lähtien Uudenmaan ELYkeskus) kanssa Sipoon Ritobäcken-purolla vuosina ja se jatkuu Aalto-yliopiston osalta vuoden 2013 loppuun. Uudenmaan ELY-keskus (Harri Aulaskari) vastasi luonnonmukaisen peruskuivatushankkeen suunnittelusta ja toteutuksesta. 1. Uudenmaan ELY-keskuksen luonnonmukainen peruskuivatushanke Taustaa Luonnonmukaisen peruskuivatuksen menetelmien kehittämiseen ja testaamiseen sopivia alueita selvitettiin vuonna 2009 Uudenmaan ympäristökeskuksen johdolla ( lähtien Uudenmaan ELY-keskus). Koekohteeksi etsittiin maatalousvaltaisella alueella virtaavaa puroa, joka edustaa

3 maankäytön, maaperän ja kaltevuuden kannalta katsottuna tyypillistä peruskuivatuskohdetta. Selvitysten perusteella Sipoonjoen vesistöalueella sijaitseva Ritobäcken soveltui hyvin koekohteeksi. Valintaan vaikutti myös maanomistajien aloitteellinen ja myötämielinen suhtautuminen hankkeeseen. Hankkeen suunnittelu Hankealue ja erityisesti sen alaosa kärsi huonosta kuivatustilanteesta. Keväällä ja syksyllä vesi seisoi usein pelloilla ja vaikeutti maanviljelyä. Kasvukaudella runsaammat sateet aiheuttivat haittoja lähes koko hankealueella uoman heikon vetokyvyn takia. Suunnitteluhanke käynnistettiin kesällä 2009 ja Uudenmaan ympäristökeskus teki hankealueen maastomittaukset ja kaivutyön suunnittelun. Tulosten perusteella kaivutarvetta oli noin 800 metrin matkalla. Mitoitussuunnitelman teki ympäristötekniikan insinööritoimisto Jami Aho. Mitoituksen reunaehdot määritettiin seuraavasti: Tulvatasanteen kaivu tulee tehdä vain toispuolisena kaivuna Kuivatussyvyyttä ei lisätä Nykyisen uoman pohja ja leveys jätetään ennalleen Keskivirtaamalla virtauksen tulisi tapahtua vanhassa uomassa Tulvavirtaamilla virtaus leviää tulvatasanteelle. Mitoituksella ei pyritä tulvien täydelliseen poistamiseen, vaan tulvia pienennetään mahdollisimman paljon. Tavoitteena on kerran kymmenessä vuodessa tai useammin toistuvan tulvan poistaminen/pienentäminen Tavoitteena on leikata tulvan kestoa ja toistuvuutta Tierummun alapuolinen alue on suojeltua aluetta, jolla ei tehdä kaivutöitä, vaan ainoastaan raivausta ja siivousta uoman kohdalla Rumpuihin ei tehdä muutoksia Kaivuun voidaan käyttää peltopinta-alaa noin 3 metrin leveydeltä koko uoman varrelle laskettuna Hankealue sijaitsi Sipoonjoen Natura-alueella. Natura-alueeseen kuuluu ainoastaan vesialueita, joilla suojelutavoitteet toteutetaan vesilain nojalla. Suojelun tavoitteena on säilyttää vielä varsin luonnontilaisina säilyneet jokiosuudet hydrologialtaan ja veden ja pohjan laadultaan sellaisina, etteivät luontotyyppien ja eliölajien (erityisesti meritaimenen) suojeluarvot vaarannu. Hankealue sijaitsi peltojen keskellä avoimella peratulla osuudella, jolla ei ollut Sipoonjoen Natura-alueen perusteissa olevia luontotyyppejä. Hankkeessa pyrittiin vähentämään uomaan ja alapuolisille arvokkaille alueille pääseviä ravinne- ja kiintoainehuuhtoumia ja vähentämään meritaimenelle tärkeiden lisääntymis- ja elinalueiden liettymisriskiä. Suunnitelmasta pyydettiin Uudenmaan ympäristökeskukselta lausunto vesilain mukaisen luvantarpeesta ja hankkeelle haettiin Sipoon kunnalta MRL 128 mukainen maisematyölupa sekä MRL 144 mukainen aloittamislupa. Suunnitelman mukaisille toimenpiteille hankittiin maanomistajien kirjalliset suostumukset. Hankkeen toteuttaminen Kaivutyö toteutettiin helmikuussa 2010 ja työ kesti kaksi viikkoa. Hankkeen kokonaiskustannusarvio oli (alv 0%) ja toteutuneet kustannukset olivat ,46 (alv 0%). Kustannuksiin vaikutti nostavasti runsasluminen talvi ja siitä aiheutuneet arvioitua suuremmat aurauskustannukset, mutta muilta osin työ saatiin toteutettua alle kustannusarvion. Kaivumassoja kertyi m 3 ja ne levitettiin yhteistyössä maanomistajien kanssa puintien jälkeen syksyllä Samassa yhteydessä tierummun alapuoliselta alueelta poistettiin uomaan kaatunutta puuainesta.

4 Kuva 1. Luonnonmukaisen peruskuivatushankkeen hankealue. Kuva 2. Uoman pituusleikkaus ja tulvatasanteen oletettu vaikutus tulviin keskiylivirtaamalla.

5 Hankealueella päätettiin tehdä syksyllä 2010 uoman tarkistusmittauksia ja tuloksia verrattiin suunnitteluvaiheen mittauksiin. Mittauksilla haluttiin selvittää onko tulvatasanteen kaivulla ollut vaikutusta uoman pohjan korkeustasoihin ja uomaeroosioon. Vertailussa todettiin, että uoman pohjan korkeuden erot ennen ja jälkeen kaivutyön olivat erittäin pieniä ja mahtuivat pääsääntöisesti mittaustarkkuuden sisään. Uoman pohjan korkeuserot olivat enimmillään 9-10 cm, mutta pääosin erot olivat 0-3 cm. Mittausten perusteella voidaan todeta, ettei kaivutyö aiheuttanut haitallisia muutoksia koskemattomaksi jätettyyn uomaan eikä alapuoliseen vesistöön. Kuivatushankkeen onnistuminen Hyvin runsaslumisten talvien jälkeisten keväiden 2010 ja 2011 kokemusten perusteella tehty luonnonmukainen kuivatushanke näytti toteutuneen suunnitellulla tavalla. Alueen tulvaherkkien peltojen kuivatustilanne parani huomattavasti. Vesi pysyi uomassa eikä tulvinut alueen tulvaherkille alueille. 2. Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistyksen pääosin suorittama veden laadun seuranta Veden laadun tarkkailu Hankkeen aikana alueen näytteenottopisteistä (4 pistettä, kuva 3) otettiin havaintopaikasta riippuen kaksi - yhdeksän vesinäytettä ennen kunnostusta, kunnostusten aikana ja kevättulvan aikaan sekä kunnostuksen jälkeen loppuvuodesta Näytteet analysoitiin Helsingissä sijaitsevissa MetropoliLab -laboratoriossa (seitsemän näytteenottokertaa) ja Suomen ympäristökeskuksen Hakuninmaan laboratoriossa (kaksi näytteenottokertaa). Analyysitulokset on koottu tämän loppuraportin liitteeksi 1.

6 H 0,9 H 1,5 H 2,3 R 0,6 Kuva 3. Veden laadun näytteenottopisteet. Aalto-yliopiston automaattinen veden laadun mitta-anturi sijaitsi näytteenottopisteessä H 0,9, toinen anturi, joka asennettiin myöhemmin, sijaitsi ko. pisteestä noin 200 metriä ylävirtaan. Ojan veden laatu ennen kunnostusta Ennen kunnostusta otetuissa näytteissä ( ja ) kunnostusalueen alapuolisessa pisteessä (H 0,9) veden laatu oli heikompi kuin yläpuolisessa havaintopisteessä (R 0,6); sameus, ulosteperäiset bakteerit sekä ravinne- ja kiintoainepitoisuudet, olivat hieman korkeammat. Tämä johtui pääosin kunnostusalueen keskiosan sivu-uoman tuomasta ravinteikkaammasta vedestä. Sivuuoman varren pellot ovat huomattavasti jyrkemmät ja sen valuma-alueella on paljon kiinteistökohtaisen jätevedenpuhdistuksen varassa olevaa asutusta. Näytteenottopisteiden H 1,5 ja H 2,3 korkea sähkönjohtavuus (etenkin H 1,5) sekä kohonneet ulosteperäisten bakteerien määrät ja ammoniumtypenpitoisuudet ilmentävät ulosteperäistä kuormitusta. Ojaveden sameus sekä ravinneja kiintoainepitoisuudet Ritobäckenillä olivat samaa suuruusluokkaa, kuin vesiensuojeluyhdistyksen vastaavassa peltovaltaisen tutkimusalueen ojan automaattiseurantapisteessä Nurmijärven Lepsämänjoen sivuhaarassa.

7 Veden laatu kunnostuksen aikana Kunnostustöiden ollessa noin puolivälissä ( ) kunnostusalueen alapuolisen havaintopisteen (H 0,9) veden laatu heikkeni kunnostusta edeltäneeseen aikaan ja kunnostusalueen yläpuoliseen pisteeseen nähden. Pitoisuudet olivat kuitenkin yllättävän alhaisia. Sivu-uoman pisteessä (H 1,5) havaittiin edelleen selkeää jätevesikuormitusta. Mahdollisten vaurioiden välttämiseksi automaattinen veden laadun mitta-anturi päätettiin poistaa uomasta kunnostustöiden ajaksi mahdollisten jäitten aiheuttamien vaurioiden välttämiseksi. Kuitenkin aivan kunnostustöiden loppuvaiheessa automaattianturi asennettiin jälleen uomaan. Kunnostustöiden loppuvaiheessa ( ) alueen alapuolisen havaintopaikan sameudet nousivat huomattavasti; kaivuun vaikutus ojaveden laatuun oli kuitenkin yllättävän vähäinen. Sameus oli korkeimmillaan vain 320 NTU:ta. Ojaveden kuljettama aines oli karkeaa, GF/C ja NPC analyysimenetelmillä määritetyt kiintoainepitoisuudet olivat lähes yhtä suuret. Kevätsulannan alkuvaiheissa otetussa näytteessä ( ) havaittiin korkeita kokonais- ja nitraattityppipitoisuuksia, mutta sameudet (noin 30 NTU:ta) ja kiintoainepitoisuudet olivat yllättävän alhaisia, eivätkä ne juuri nousseet tulva-aikaankaan ( ) sen korkeammalle tasolle. Valkama ym. (2007) ovat havainneet jopa NTU:n sameuksia kevättulvan aikaan peltovaltaisen valuma-alueen ojavedessä. Huolimatta hyvin kylmästä alkutalvesta 2010, poikkeuksellisen runsaasta suojaavasta lumipeitteestä johtuen routaa ei ollut päässyt muodostumaan, vaan vedet suotautuivat salaojien kautta eikä pintavaluntaa juuri esiintynyt. Pintavalunnan puutteesta kertoo myös se, että kaivuualueen sivu-uoman havaintopisteen (H 1,5) sameudet ja kiintoainepitoisuudet olivat hyvin alhaisia, vaikka sen varren pellot ovat hyvin jyrkkiä ja ne oli kynnetty syksyllä Myös veden kokonaisfosforipitoisuudet olivat tulva-aikaan alhaisia. Pitoisuudet olivat alhaisia myös suhteessa veden sameuteen. Uoman kuljettama kiintoaine oli siis suurelta osin peräisin fosforiköyhästä jankosta. Tulva-aikana ei juuri havaittu eroja kunnostusalueen ylä- ja alapuolisen havaintopisteen välillä. Itse asiassa kiintoainepitoisuudet olivat hieman suurempia yläpuolisessa pisteessä. Lähteet: Valkama, P., Lahti, K. & Särkelä, A Automaattinen vedenlaadun seuranta Lepsämänjoella. Terra 119(3 4): Aalto-yliopiston eroosio- ja kulkeutumisprosesseihin liittyvä tutkimus Sedimentaatio- ja kulkeutumisprosessien tutkiminen Aalto-yliopiston Vesitekniikan tutkimusryhmä aloitti syksyllä 2009 seurantatutkimuksen Ritobäckenillä. Hankealueelle on asennettu kaksi jatkuvatoimista mittausasemaa ja sääasema, joilla mitataan mm. vedenlaatua, virtaamia ja sääolosuhteita. Tutkimuksessa selvitetään tulvatasannekasvillisuuden vaikutusta virtaukseen, eroosioon ja sedimentin kasaantumiseen nurmelle kylvetyllä, pajupistokkaita istutetulla ja kasvittomalla koealalla. Tutkimuksessa määritetään sedimenttiprosessien ja uoman vedenjohtokyvyn vaste

8 kasvillisuuden kehitykseen 3 vuoden aikana sekä tarkastellaan kasvillisuuden aiheuttamia vuodenaikaisvaihteluja. Tutkimuksen päämääränä on lisätä ymmärrystä sedimentti- ja virtausprosesseista luonnonmukaisissa uomissa. Osalle Uudenmaan ELY-keskuksen Ritobäckenillä toteuttaman luonnonmukaisen kuivatushankkeen tulvatasannetta on perustettu kasviton seuranta-ala sekä nurmea, pajua ja luontaisesti kehittyvää kasvillisuutta kasvavat koealat. Koealoilla on alettu seurata mm. kasvillisuuden rakenteen, biomassan ja lehtialan kehitystä sekä vaikutusta kiintoaineen kasautumiseen, eroosioon ja uoman virtausvastukseen. Uoman sameus ja vedenkorkeus sekä alueen säätila on mitattu jatkuvatoimisilla antureilla 5 15 minuutin välein. Ensimmäinen mittausasema perustettiin syksyllä 2009 ja toinen, noin 200 m ylävirtaan sijaitseva asema helmikuussa Vesinäytteitä on otettu sekä manuaalisesti että automaattisella näytteenottimella eri virtaamilla ja vuodenaikoina. Näytteistä on analysoitu Aalto-yliopiston Vesitekniikan laboratoriossa mm. kiintoainepitoisuus karkeilla (GF-52; 1,2 m) ja hienoilla (Nuclepore, 0,4 m) suodattimilla sekä sameus. Virtaama ja kiintoainepitoisuus on määritetty anturien mittaamista arvoista uoman purkautumiskäyrän ja eri suodattimille saatujen sameus kiintoainekorrelaatioiden avulla (kuva 4). Alempana esitetyissä kuvissa 5-7 kiintoainepitoisuus on laskettu GF-suodattimilla. Kuva 4. Sameus ja kiintoainepitoisuus korreloivat tutkimusojalla hyvin keskenään. Ojassa kulkeva kiintoainepitoisuus määritettiin automaatti-anturin sameusarvojen ja korrelaation perusteella. Tulvatasanteen kaivu nosti sameutta ja kiintoainepitoisuutta selvästi silloin, kun kaivu tapahtui alle 200 m päässä mittausasemasta (kuva 5).

9 Kuva 5. Tulvatasanteen kaivun aiheuttama kiintoainepitoisuuden vaihtelu automaattianturipisteellä. Kaivun aikainen kiintoainekuorma muodosti kuitenkin arviolta vain noin 2 % vuotuisesta kiintoainekuormasta. Ensimmäisen vuoden anturiaineiston perusteella (kuva 6.) uomaeroosio oli merkittävää vain kevättulvan aikana, luultavasti paljaasta tulvatasanteesta ja luiskista johtuen.

10 Kuva 6. Virtaama- ja kiintoainedynamiikka eri vuodenaikoina. Kunnostus tehtiin helmikuussa a) ennen kunnostusta, b) kunnostuksen jälkeen Sadantatapahtumien aikana kiintoainepitoisuudessa esiintyi voimakasta positiivista hystereesiä. Peräkkäisten sadantatapahtumien tarkastelu osoitti, ettei hystereesi selittynyt sedimentin resuspensiolla uoman pohjasta vaan johtui pääasiassa eroista kuivatustehokkuudessa valuma-alueen maatalous- ja metsäalueiden välillä (kuva 7). Salaojitettujen maatalousalueiden suurempi ominaiskuormitus selitti virtaaman nousuvaiheiden suuret pitoisuudet. Laskuvaiheissa pitoisuudet olivat pienempiä, sillä pääosin ojittamattomien metsäalueiden tuottaman valunnan osuus kasvoi. Maatalous- ja metsäalueilta tulevan valunnan sekoittuminen aiheutti huomattavaa hajontaa laskennassa yleisesti käytettäviin virtaama kiintoaine-korrelaatioihin. Vähävetisenä syksynä 2010 uomaan kasaantui sedimenttiä suuren kiintoainepitoisuuden ja uomakasvillisuuden aiheuttaman virtausvastuksen takia, mutta kasautuminen oli selvästi keväistä eroosiota vähäisempää.

11 Kuva 7. Peräkkäisten sadetapahtumien aiheuttamat kolme hystereesi-ilmiötä. Kaiken kaikkiaan havaittiin, että uoman ulkopuoliset prosessit säätelivät uomaan tulevan kiintoaineen määrää ja ajoitusta kevättulvaa lukuun ottamatta. Uomaan tulevan kiintoaineen käyttäytymistä virtauksessa ohjailivat sekä kiintoainepitoisuus että kasvillisuuden aiheuttama kuljetuskapasiteetin aleneminen. Uomia suunniteltaessa tulisikin kiinnittää huomiota valuma-alueen maankäyttöön ja kuhunkin maankäyttötyyppiin liittyvään kiintoainekuormaan. Seurantaa jatketaan Aalto-yliopistossa noin kolmen vuoden ajan. Näin saadaan selville esimerkiksi kevättulvan aikainen uomaeroosio, kun tulvatasanteelle on kehittynyt suojaavaa kasvillisuutta. Lisäksi pystytään mittaamaan uomaeroosion, virtausvastuksen ja vedenjohtavuuden kehitystä kasvillisuuden runsastumisesta johtuen. Projektiin liittyvät julkaisut: Västilä, K Cohesive sediment processes in vegetated flows: preliminary field study results. Proceedings of River Flow 2010 conference, , Braunschweig, ss Västilä, K. & Järvelä, J Hydraulic and sediment considerations in designing environmentally preferable drainage channels: experiences from a field demonstration site. Proceedings of 8th International Symposium on Ecohydraulics, , Soul, ss Västilä, K., Jalonen, J. & Järvelä, J. Sedimenttiprosessien vaikutukset luonnonmukaisten uomien suunnitteluun. Lähetetty arvioitavaksi Vesitalous-lehteen. Västilä, K. & Järvelä, J Environmentally preferable two-stage drainage channels: considerations for cohesive sediments and conveyance. International Journal of River Basin Management (painossa). DOI: / Ritobäckenin tutkimusta on lisäksi esitelty paikallisille Sipoon Sanomissa lokakuussa 2010 julkaistussa yleistajuisessa artikkelissa ja laadittu esite Hankkeesta järjestetään tiedotustilaisuus klo 10 paikan päällä Ritobäckenillä.

12 Liite 1. Analyysitulokset tutkimusjakson aikana havaintopisteittäin. Analyysi H 0,9 E. coli mpn/ 100 ml Enterokokit pmy/ 100 ml Sameus NTU Kiintoaine GF/C, mg/l Kiintoaine NPC, mg/l Johtokyky ms/m Väriluku mg Pt/l KOKN µg/l NO 2 + NO 3 µg/l ,7 16 6, ennen NH 4 µg/l KOKP µg/l PO 4 µg/l Kunnostus , ennen , kunnostus , kunnostus kunnostus , sulanta , sulanta , tulva , , syksy R 0, ,2 14 4, ennen , ennen , kunnostus , sulanta , sulanta , tulva ,1 14 7, syksy H 1, , ennen , kunnostus , sulanta , sulanta tulva , , syksy H 2, , ennen , syksy Ilma 0 C

13

Ritobäckenin luonnonmukainen peruskuivatushanke, Sipoo. Luonnonmukaisen peruskuivatushankkeen toteuttaminen, SYKE

Ritobäckenin luonnonmukainen peruskuivatushanke, Sipoo. Luonnonmukaisen peruskuivatushankkeen toteuttaminen, SYKE Ritobäckenin luonnonmukainen peruskuivatushanke, Sipoo Luonnonmukaisen peruskuivatushankkeen toteuttaminen, 28.-29.4.2014 SYKE 30.4.2014 1 Hankkeen alkuvaiheet Vuonna 2009 etsittiin RAHA-hankkeeseen (Ravinnehuuhtoumien

Lisätiedot

Luonnonmukaisen peruskuivatuksen tavoitteena maatalousuomien luontoarvojen turvaaminen esimerkkinä Sipoon Ritobäcken

Luonnonmukaisen peruskuivatuksen tavoitteena maatalousuomien luontoarvojen turvaaminen esimerkkinä Sipoon Ritobäcken Luonnonmukaisen peruskuivatuksen tavoitteena maatalousuomien luontoarvojen turvaaminen esimerkkinä Sipoon Ritobäcken Vesistökunnostusverkoston vuosiseminaari, 11.-12.6.2014 Iisalmi Uudenmaan ELY-keskus,

Lisätiedot

Harri Aulaskari, Uusimaa Regional Environment Centre

Harri Aulaskari, Uusimaa Regional Environment Centre 1 Johdanto Suomessa lähes kaikkia puroja on perattu, oiottu tai muuten muutettu Kaupunkipurojen merkitys on kasvanut kaupunki- ja vihersuunnittelussa viime vuosien aikana 2 Esimerkkikohteet Longinoja,

Lisätiedot

Pellon luonnonmukainen peruskuivatus. FRESHABIT LIFEIP infotilaisuus, Karjaa

Pellon luonnonmukainen peruskuivatus. FRESHABIT LIFEIP infotilaisuus, Karjaa Pellon luonnonmukainen peruskuivatus FRESHABIT LIFEIP infotilaisuus, Karjaa 25.5.2016 Uudenmaan ELY-keskus, Vesivarojen hoito, erikoissuunnittelija Harri Aulaskari 15.6.2016 1 Sisältö Elinympäristökunnostukset

Lisätiedot

Tutkimuksella lisätietoa luonnonmukaiseen tulvanhallintaan. 16.4.2013, Vantaan III tulvaseminaari DI Kaisa Västilä

Tutkimuksella lisätietoa luonnonmukaiseen tulvanhallintaan. 16.4.2013, Vantaan III tulvaseminaari DI Kaisa Västilä Tutkimuksella lisätietoa luonnonmukaiseen tulvanhallintaan 16.4.2013, Vantaan III tulvaseminaari DI Kaisa Västilä Luonnonmukaisen vesirakentamisen näkökulma tulvanhallintaan Hyödynnetään luonnollisia prosesseja

Lisätiedot

Luonnonmukainen peruskuivatus - kuivatusojista maatalouspuroiksi. Auri Sarvilinna, SYKE, OPET-seminaari

Luonnonmukainen peruskuivatus - kuivatusojista maatalouspuroiksi. Auri Sarvilinna, SYKE, OPET-seminaari Luonnonmukainen peruskuivatus - kuivatusojista maatalouspuroiksi Auri Sarvilinna, SYKE, OPET-seminaari 29.10.2012 Esityksen sisältö Kuivatuksen nykytila ja ongelmat Miksi luonnonmukainen peruskuivatus

Lisätiedot

Luonnonmukainen vesirakentaminen maatalousuomissa: menetelmiä ja Ritobäckenin demokohteen esittely

Luonnonmukainen vesirakentaminen maatalousuomissa: menetelmiä ja Ritobäckenin demokohteen esittely Luonnonmukainen vesirakentaminen maatalousuomissa: menetelmiä ja Ritobäckenin demokohteen esittely Luonnonmukainen peruskuivatus - Opintoretki Uudellemaalle 10.10.2012 DI Kaisa Västilä Sisältö Miksi luonnonmukaista

Lisätiedot

Havaintoja maatalousvaltaisten valuma-alueiden veden laadusta. - automaattiseurannan tuloksia

Havaintoja maatalousvaltaisten valuma-alueiden veden laadusta. - automaattiseurannan tuloksia Havaintoja maatalousvaltaisten valuma-alueiden veden laadusta - automaattiseurannan tuloksia 2005-2011 Esityksen sisältö Yleistä automaattisesta veden laadun seurannasta Lepsämänjoen automaattiseuranta

Lisätiedot

Luonnonmukainen vesirakentaminen maatalousuomissa: menetelmiä ja Ritobäckenin demokohteen esittely

Luonnonmukainen vesirakentaminen maatalousuomissa: menetelmiä ja Ritobäckenin demokohteen esittely Luonnonmukainen vesirakentaminen maatalousuomissa: menetelmiä ja Ritobäckenin demokohteen esittely 21.3.2012 DI Kaisa Västilä Sisältö Miksi luonnonmukaista vesirakentamista? Luonnonmukaisen vesirakentamisen

Lisätiedot

Automaattimittarit valuma-alueella tehtävien kunnostustoimien vaikutusten seurannassa

Automaattimittarit valuma-alueella tehtävien kunnostustoimien vaikutusten seurannassa Automaattimittarit valuma-alueella tehtävien kunnostustoimien vaikutusten seurannassa Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry 14.6.2017 Esityksen sisältö Miksi automaattimittauksia kannattaa

Lisätiedot

peltovaltaiselta ja luonnontilaiselta valuma

peltovaltaiselta ja luonnontilaiselta valuma Ravinnehuuhtoumien muodostuminen peltovaltaiselta ja luonnontilaiselta valuma alueelta Tuloksia vedenlaadun seurannasta RaHa hankkeessa Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry RaHahankkeen

Lisätiedot

Veikö syksyn sateet ravinteet mennessään?

Veikö syksyn sateet ravinteet mennessään? Veikö syksyn sateet ravinteet mennessään? - Tuloksia vedenlaadun seurannasta RaHahankkeessa Pasi Valkama Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry Esityksen sisältö Vedenlaadun seuranta

Lisätiedot

Jatkuvatoiminen vedenlaadunmittaus tiedonlähteenä. Pasi Valkama

Jatkuvatoiminen vedenlaadunmittaus tiedonlähteenä. Pasi Valkama Jatkuvatoiminen vedenlaadunmittaus tiedonlähteenä Esityksen sisältö Yleistä automaattisesta veden laadun seurannasta Lepsämänjoen automaattiseuranta 2005-2011 Ravinne- ja kiintoainekuormituksen muodostuminen

Lisätiedot

Pasi Valkama Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry. Esityksen sisältö. Automaattinen veden laadun seuranta ja sen tuomat hyödyt

Pasi Valkama Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry. Esityksen sisältö. Automaattinen veden laadun seuranta ja sen tuomat hyödyt Maatalouden vesiensuojelutoimenpiteiden vaikutusten todentaminen jatkuvatoimisilla mittauksilla rakennekalkki, jankkurointi, kevytmuokkaus, talviaikainen kasvipeitteisyys Vantaanjoen ja Helsingin seudun

Lisätiedot

Paimion Karhunojan vedenlaatututkimukset vuonna 2015

Paimion Karhunojan vedenlaatututkimukset vuonna 2015 1(4) 16.12.2015 Paimion Karhunojan vedenlaatututkimukset vuonna 2015 1 YLEISTÄ Lounais-Suomen vesiensuojeluyhdistys ry tutki Paimion Karhunojan vedenlaatua vuonna 2015 jatkuvatoimisella MS5 Hydrolab vedenlaatumittarilla

Lisätiedot

Ravinnehuuhtoumien mittaaminen. Kirsti Lahti ja Pasi Valkama Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry

Ravinnehuuhtoumien mittaaminen. Kirsti Lahti ja Pasi Valkama Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry Ravinnehuuhtoumien mittaaminen Kirsti Lahti ja Pasi Valkama Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry RaHa-hankkeen loppuseminaari 17.6.2014 18.6.2014 1 Mitä hankkeessa tavoiteltiin? Kehittää

Lisätiedot

Automaattinen veden laadun seuranta taajan haja-asutuksen jätevesien kuormittamassa ojassa

Automaattinen veden laadun seuranta taajan haja-asutuksen jätevesien kuormittamassa ojassa Automaattinen veden laadun seuranta taajan haja-asutuksen jätevesien kuormittamassa ojassa A. Särkelä, P. Valkama, N. Mielikäinen ja K. Lahti Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry, etunimi.sukunimi@vesiensuojelu.fi

Lisätiedot

Vedenlaadun seuranta työkaluna ravinnevalumien ehkäisemisessä

Vedenlaadun seuranta työkaluna ravinnevalumien ehkäisemisessä Vedenlaadun seuranta työkaluna ravinnevalumien ehkäisemisessä Tiina Tulonen, Lauri Arvola, Sari Uusheimo Lammin biologinen asema, Helsingin yliopisto Ravinneresurssi hankkeessa pienen valuma-alueen vedenlaatua

Lisätiedot

Ravinteiden reitti pellolta vesistöön - tuloksia peltovaltaisten valuma-alueiden automaattimittauksista

Ravinteiden reitti pellolta vesistöön - tuloksia peltovaltaisten valuma-alueiden automaattimittauksista Ravinteiden reitti pellolta vesistöön - tuloksia peltovaltaisten valuma-alueiden automaattimittauksista Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry Esityksen sisältö Automaattinen veden laadun

Lisätiedot

Ravinnehuuhtoumien muodostuminen peltovaltaiselta ja luonnontilaiselta valumaalueelta

Ravinnehuuhtoumien muodostuminen peltovaltaiselta ja luonnontilaiselta valumaalueelta Ravinnehuuhtoumien muodostuminen peltovaltaiselta ja luonnontilaiselta valumaalueelta - Tuloksia vedenlaadun seurannasta RaHahankkeessa Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry RaHahankkeen

Lisätiedot

Harri Aulaskari, Uusimaa Regional Environment Centre

Harri Aulaskari, Uusimaa Regional Environment Centre 1 Johdanto Suomessa lähes kaikkia puroja on perattu, oiottu tai muuten muutettu Kaupunkipurojen merkitys on kasvanut kaupunki- ja vihersuunnittelussa viime vuosien aikana 2 Esimerkkikohteet Longinoja,

Lisätiedot

Eräiden Vantaan purojen tila vedenlaadun perusteella

Eräiden Vantaan purojen tila vedenlaadun perusteella Eräiden Vantaan purojen tila vedenlaadun perusteella Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry Johdanto Kylmäojan itäisessä haarassa tehdyt automaattimittaukset ja näytteenotto kevättulvan

Lisätiedot

Kiintoainemenetelmien käyttö turvemaiden alapuolella. Hannu Marttila

Kiintoainemenetelmien käyttö turvemaiden alapuolella. Hannu Marttila Kiintoainemenetelmien käyttö turvemaiden alapuolella Hannu Marttila Motivaatio Orgaaninen kiintoaines ja sedimentti Lisääntynyt kulkeutuminen johtuen maankäytöstä. Ongelmallinen etenkin turvemailla, missä

Lisätiedot

TURPAANKOSKEN JA SAARAMAANJÄRVEN POHJAPATOJEN RAKENTAMISEN AIKAINEN VESISTÖTARKKAILU

TURPAANKOSKEN JA SAARAMAANJÄRVEN POHJAPATOJEN RAKENTAMISEN AIKAINEN VESISTÖTARKKAILU TURPAANKOSKEN JA SAARAMAANJÄRVEN POHJAPATOJEN RAKENTAMISEN AIKAINEN VESISTÖTARKKAILU Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 14/211 Anne Åkerberg SISÄLLYSLUETTELO sivu 1 JOHDANTO 1 2 TARKKAILU

Lisätiedot

Ravinnehuuhtoumat peltoalueilta: salaojitetut savimaat

Ravinnehuuhtoumat peltoalueilta: salaojitetut savimaat Ravinnehuuhtoumat peltoalueilta: salaojitetut savimaat Peltokuivatuksen tarve ja vesistövaikutukset Gårdskulla Gård 2.6.2014 Maija Paasonen-Kivekäs Sven Hallinin tutkimussäätiö Peltoalueiden kuivatus Kuivatusmenetelmät

Lisätiedot

Jätevesiohitusten vaikutukset jokivesien laatuun Kirsti Lahti Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry. Kirsti Lahti, VHVSY 1.2.

Jätevesiohitusten vaikutukset jokivesien laatuun Kirsti Lahti Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry. Kirsti Lahti, VHVSY 1.2. Jätevesiohitusten vaikutukset jokivesien laatuun Kirsti Lahti Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry Vantaanjoen vesistön yhteistarkkailut Vantaanjoen vesistön yhteistarkkailuohjelma

Lisätiedot

Maatalouspurojen luontoarvot. Liisa Hämäläinen, SYKE Vesistöt kuntoon yhteistyöllä, Oulu, 25.11.2014

Maatalouspurojen luontoarvot. Liisa Hämäläinen, SYKE Vesistöt kuntoon yhteistyöllä, Oulu, 25.11.2014 Maatalouspurojen luontoarvot Liisa Hämäläinen, SYKE Vesistöt kuntoon yhteistyöllä, Oulu, 25.11.2014 Esityksen sisältö Miksi maatalousalueiden purot ovat tärkeitä? Miten uomien luontoarvot tunnistetaan?

Lisätiedot

Rantamo-Seittelin kosteikon vedenlaadun seuranta

Rantamo-Seittelin kosteikon vedenlaadun seuranta Rantamo-Seittelin kosteikon vedenlaadun seuranta Jari Koskiaho, SYKE Tuusulanjärven tila paremmaksi -seminaari Gustavelund 23.5.2013 Kosteikoissa tapahtuvat vedenpuhdistusprosessit Kiintoaineksen laskeutuminen

Lisätiedot

TOSKA hankkeen tuloksia Täydennysojitus savipellolla

TOSKA hankkeen tuloksia Täydennysojitus savipellolla TOSKA hankkeen tuloksia Täydennysojitus savipellolla Salaojituksen neuvottelupäivät 2017, Ähtäri 23.- 24.3.2017 24.3.2017 Jyrki Nurminen Salaojituksen tutkimusyhdistys ry Toimivat salaojitusmenetelmät

Lisätiedot

VANJOEN JA SEN SIVU-UOMIEN KYRÖNOJAN JA PÄIVÖLÄNOJAN VEDEN LAATU

VANJOEN JA SEN SIVU-UOMIEN KYRÖNOJAN JA PÄIVÖLÄNOJAN VEDEN LAATU 22.8.2017 Ympäristönsuojelu, Vihti VANJOEN JA SEN SIVU-UOMIEN KYRÖNOJAN JA PÄIVÖLÄNOJAN VEDEN LAATU 17.7.2017 Vihdin puolelta Vanjokeen laskevasta kahdesta sivu-uomasta Kyrönojasta ja Päivölänojasta otettiin

Lisätiedot

Vesijärven vedenlaadun alueellinen kartoitus 21.5.2013

Vesijärven vedenlaadun alueellinen kartoitus 21.5.2013 Vesijärven vedenlaadun alueellinen kartoitus 21.5.2013 Antti Lindfors ja Ari Laukkanen Luode Consulting Oy 13.6.2013 LUODE CONSULTING OY, SANDFALLINTIE 85, 21600 PARAINEN 2 Johdanto Tässä raportissa käsitellään

Lisätiedot

TALVIVAARA SOTKAMO OY

TALVIVAARA SOTKAMO OY RAKENTAMISEN TARKKAILU 2011 16WWE0993 15.3.2012 TALVIVAARA SOTKAMO OY TALVIVAARAN KAIVOKSEN TARKKAILU 2011 Osa II b Rakentamisvaiheen aikainen tarkkailu Talvivaara Sotkamo Oy Osa II b Rakentamisvaiheen

Lisätiedot

Heinijärven vedenlaatuselvitys 2014

Heinijärven vedenlaatuselvitys 2014 Heinijärven vedenlaatuselvitys 2014 Tiina Tulonen Lammin biologinen asema Helsingin yliopisto 3.12.2014 Johdanto Heinijärven ja siihen laskevien ojien vedenlaatua selvitettiin vuonna 2014 Helsingin yliopiston

Lisätiedot

VEDENLAADUN SEURANTA JA RAVINNEVALUMIEN EHKÄISY

VEDENLAADUN SEURANTA JA RAVINNEVALUMIEN EHKÄISY VEDENLAADUN SEURANTA JA RAVINNEVALUMIEN EHKÄISY TIINA TULONEN, SARI UUSHEIMO, LAURI ARVOLA, EEVA EINOLA Lammin biologinen asema, Helsingin yliopisto Ravinneresurssi päivä 11.4.2017 Mustiala HANKKEEN TAVOITE:

Lisätiedot

TUUSULANJOEN KUNNOSTUKSEN SEURANTA VUOSINA II Väliraportti vedenlaadusta ja virtaamista

TUUSULANJOEN KUNNOSTUKSEN SEURANTA VUOSINA II Väliraportti vedenlaadusta ja virtaamista TUUSULANJOEN KUNNOSTUKSEN SEURANTA VUOSINA 26 29 II Väliraportti vedenlaadusta ja virtaamista Jaana Hietala Keski-Uudenmaan vesiensuojelun kuntayhtymä Joulukuu 29 Kuva: Myllykylän uimaranta 29.5.29, Jaana

Lisätiedot

Virtaus-kasvillisuus-sedimenttivuorovaikutus. uomassa: Ritobäckenin kolmivuotisen tutkimuksen tulokset. DI Kaisa Västilä

Virtaus-kasvillisuus-sedimenttivuorovaikutus. uomassa: Ritobäckenin kolmivuotisen tutkimuksen tulokset. DI Kaisa Västilä Virtaus-kasvillisuus-sedimenttivuorovaikutus luonnonmukaisessa uomassa: Ritobäckenin kolmivuotisen tutkimuksen tulokset DI Kaisa Västilä Tutkimuksen tavoitteina on ollut - tunnistaa millä kasvillisuuden

Lisätiedot

Luonnonmukainen vesirakentaminen peruskuivatushankkeissa. Lasse Järvenpää, SYKE Salaojateknikoiden neuvottelupäivät, 1.2.

Luonnonmukainen vesirakentaminen peruskuivatushankkeissa. Lasse Järvenpää, SYKE Salaojateknikoiden neuvottelupäivät, 1.2. Luonnonmukainen vesirakentaminen peruskuivatushankkeissa Lasse Järvenpää, SYKE Salaojateknikoiden neuvottelupäivät, 1.2.2007, Hyvinkää Esityksen aiheet Perattujen purojen kunnostus ja hoito Monitavoitteiset

Lisätiedot

Tornionjoen Suomen puoleisten pintavesien luokittelu ja ehdotetut lisätoimenpiteet

Tornionjoen Suomen puoleisten pintavesien luokittelu ja ehdotetut lisätoimenpiteet Tornionjoen Suomen puoleisten pintavesien luokittelu ja ehdotetut lisätoimenpiteet Petri Liljaniemi Biologi Lapin ympäristökeskus 1 Vesistön ekologisen tilan luokittelu Biologiset tekijät Levät, vesikasvillisuus,

Lisätiedot

Purot ja ojitukset voidaanko yhteensovittaa?

Purot ja ojitukset voidaanko yhteensovittaa? Purot ja ojitukset voidaanko yhteensovittaa? Jukka Jormola Suomen ympäristökeskus SYKE PIENTEN JOKIUOMIEN JA PUROJEN KUNNOSTUSTAVOITTEET JA -MENETELMÄT Pori 17. 4. 2012 Sisältö Luonnonmukainen vesirakentamistapa

Lisätiedot

Luoteis-Tammelan vesistöjen vedenlaatuselvitys v. 2011

Luoteis-Tammelan vesistöjen vedenlaatuselvitys v. 2011 Luoteis-Tammelan vesistöjen vedenlaatuselvitys v. 2011 Tiina Tulonen Lammin biologinen asema Helsingin yliopisto Johdanto Tämä raportti on selvitys Luoteis-Tammelan Heinijärven ja siihen laskevien ojien

Lisätiedot

Kaihlalammen kosteikon vedenlaadun seuranta. TASO-hanke

Kaihlalammen kosteikon vedenlaadun seuranta. TASO-hanke Kaihlalammen kosteikon vedenlaadun seuranta TASO-hanke 212 213 Sisältö 1 Johdanto... 1 2 Kosteikon perustaminen... 1 3 Kosteikon vedenlaadun seuranta TASO-hankkeessa... 2 4 Vedenlaadun seurannan tulokset...

Lisätiedot

TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN ENNAKKOTARKKAILUN YHTEENVETO

TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN ENNAKKOTARKKAILUN YHTEENVETO 1 TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN ENNAKKOTARKKAILUN YHTEENVETO 18.1.2010 1 YLEISTÄ Tavase Oy toteuttaa tekopohjavesihankkeen imeytys- ja merkkiainekokeen tutkimusalueellaan Syrjänharjussa Pälkäneellä.

Lisätiedot

Kokonaisvaltainen valuma-aluetason vesienhallinta. OK Ojat kuntoon

Kokonaisvaltainen valuma-aluetason vesienhallinta. OK Ojat kuntoon Kokonaisvaltainen valuma-aluetason vesienhallinta OK Ojat kuntoon Ruoka, työllisyys, puhtaat vedet ja puhdas ympäristö Kokonaisvaltainen vesienhallinta Kokonaisvaltainen vesienhallinta koostuu toimenpiteistä

Lisätiedot

Riuskanojan ja Hahjärven laskuojan valuma-alueiden ojakunnostukset

Riuskanojan ja Hahjärven laskuojan valuma-alueiden ojakunnostukset Riuskanojan ja Hahjärven laskuojan valuma-alueiden ojakunnostukset 4.6.2014, Hämeenlinna Petra Korkiakoski Sivu 1 4.6.2014 Petra Korkiakoski, OPET-hanke OPET - Ojitusten luonnonmukainen peruskunnostus

Lisätiedot

Kaksitasouomien mahdollisuudet pyrittäessä ympäristöystävällisempään maankuivatukseen

Kaksitasouomien mahdollisuudet pyrittäessä ympäristöystävällisempään maankuivatukseen Kaksitasouomien mahdollisuudet pyrittäessä ympäristöystävällisempään maankuivatukseen MAANKUIVATUS KAISA VÄSTILÄ tohtorikoulutettava E-mail: kaisa.vastila@aalto.fi Perinteinen tapa kuivatusuomien rakentamisessa

Lisätiedot

Veden laadun seuranta TASO-hankkeessa

Veden laadun seuranta TASO-hankkeessa Veden laadun seuranta TASO-hankkeessa TASO-hankkeen päätösseminaari 11.11.213 Pia Högmander, Keski-Suomen ELY-keskus Automaattiset veden laadun seuranta-asemat 6 maankäyttömuodoltaan erilaista kohdetta,

Lisätiedot

VIONOJAN JA MATALANPUHDIN VESISTÖTARKKAILUTUTKIMUS LOKAKUUSSA Raportti nro

VIONOJAN JA MATALANPUHDIN VESISTÖTARKKAILUTUTKIMUS LOKAKUUSSA Raportti nro VIONOJAN JA MATALANPUHDIN VESISTÖTARKKAILUTUTKIMUS LOKAKUUSSA 2017 YLEISTÄ Raportti nro 639-17-7035 Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy teki Sybimar Oy:n tilauksesta lokakuussa vesistöjen jatkotarkkailututkimuksen

Lisätiedot

Kosteikkojen jatkuvatoiminen vedenlaadun seuranta, tuloksia kosteikkojen toimivuudesta Marjo Tarvainen, asiantuntija, FT Pyhäjärvi-instituutti

Kosteikkojen jatkuvatoiminen vedenlaadun seuranta, tuloksia kosteikkojen toimivuudesta Marjo Tarvainen, asiantuntija, FT Pyhäjärvi-instituutti Kosteikkojen jatkuvatoiminen vedenlaadun seuranta, tuloksia kosteikkojen toimivuudesta Marjo Tarvainen, asiantuntija, FT Pyhäjärvi-instituutti VALUMA loppuseminaari 9.12.214 1 Kosteikkojen toimivuuden

Lisätiedot

Metsätalouden ja turvetuotannon vedenlaadun seuranta TASO-hankkeessa

Metsätalouden ja turvetuotannon vedenlaadun seuranta TASO-hankkeessa Metsätalouden ja turvetuotannon vedenlaadun seuranta TASO-hankkeessa Limnologipäivät 11.4.2013 Pia Högmander & Päivi Saari Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus TASO-hanke Metsätalouden

Lisätiedot

TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN ENNAKKOTARKKAILUN YHTEENVETO

TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN ENNAKKOTARKKAILUN YHTEENVETO TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN ENNAKKOTARKKAILUN YHTEENVETO 9.11.2009 1 YLEISTÄ Tavase Oy toteuttaa tekopohjavesihankkeen imeytys- ja merkkiainekokeen tutkimusalueellaan Syrjänharjussa Pälkäneellä.

Lisätiedot

Helsingin Longinojan veden laatu ja veden laadun alueellinen vaihtelu

Helsingin Longinojan veden laatu ja veden laadun alueellinen vaihtelu Helsingin Longinojan veden laatu ja veden laadun alueellinen vaihtelu Longinoja Sijainti Maankäyttö Asuinalueet 36 % Kaupunkimainen maankäyttö 75 % Tutkimuskysymykset 1. Millainen on Longinojan veden laadun

Lisätiedot

Raportti 4/2015 Automaattisen veden laadun seurannan soveltuvuus maatalouden vesistökuormituksen mittaamiseen

Raportti 4/2015 Automaattisen veden laadun seurannan soveltuvuus maatalouden vesistökuormituksen mittaamiseen Raportti 4/2015 Automaattisen veden laadun seurannan soveltuvuus maatalouden vesistökuormituksen mittaamiseen Pasi Valkama Johdanto Suurin osa hajakuormituksena peltoalueilta huuhtoutuvasta ravinne ja

Lisätiedot

Veden laatu eri mittausvälineet ja tulosten tulkinta

Veden laatu eri mittausvälineet ja tulosten tulkinta Veden laatu eri mittausvälineet ja tulosten tulkinta Anu Suonpää, Vihdin vesistöpäivä, 12.11.2016 Sisältö Erilaiset mittauskeinot ja välineet - Aistihavainnot - Laboratoriomittaukset - Kenttämittarit -

Lisätiedot

Metsätalouden vesistökuormituksen seurantaverkon tuloksia

Metsätalouden vesistökuormituksen seurantaverkon tuloksia Metsätalouden vesistökuormituksen seurantaverkon tuloksia Leena Finér, Luke Sirkka Tattari SYKE 5.10.2015 Luonnonvarakeskus 1 Aiheet: Metsätalouden vesistökuormituksen seurantaverkon tuottamia tuloksia

Lisätiedot

HEINOLAN KAUPUNGIN JÄTEVEDENPUHDISTAMON SEKOITTUMISVYÖHYKETUTKIMUS KEVÄÄLLÄ 2015

HEINOLAN KAUPUNGIN JÄTEVEDENPUHDISTAMON SEKOITTUMISVYÖHYKETUTKIMUS KEVÄÄLLÄ 2015 HEINOLAN KAUPUNGIN JÄTEVEDENPUHDISTAMON SEKOITTUMISVYÖHYKETUTKIMUS KEVÄÄLLÄ 2015 Kymijoen vesi ja ympäristö ry Janne Raunio SISÄLLYS 1 JOHDANTO 1 2 TUTKIMUSALUE 1 3 AINEISTO JA METELMÄT 1 4 TULOKSET 4

Lisätiedot

RAUMAN MERIALUEEN TARKKAILUTUTKIMUS LOKAKUUSSA 2014. Väliraportti nro 116-14-7630

RAUMAN MERIALUEEN TARKKAILUTUTKIMUS LOKAKUUSSA 2014. Väliraportti nro 116-14-7630 RAUMAN MERIALUEEN TARKKAILUTUTKIMUS LOKAKUUSSA 2014 Väliraportti nro 116-14-7630 Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy lähettää oheisena tulokset 13. 14.10.2014 tehdystä Rauman merialueen tarkkailututkimuksesta

Lisätiedot

Turvetuotannon selvitykset ja toimenpiteet kesällä TASO hankkeen kuulumisia , Karstula Jaakko Soikkeli

Turvetuotannon selvitykset ja toimenpiteet kesällä TASO hankkeen kuulumisia , Karstula Jaakko Soikkeli Turvetuotannon selvitykset ja toimenpiteet kesällä 2011 TASO hankkeen kuulumisia 13.10.2011, Karstula Jaakko Soikkeli KESÄN 2011 SELVITYKSET JA TOIMENPITEET 19.10.2011 - Vesistökartoitukset Saarijärven

Lisätiedot

TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN ENNAKKOTARKKAILUN YHTEENVETO

TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN ENNAKKOTARKKAILUN YHTEENVETO TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN ENNAKKOTARKKAILUN YHTEENVETO 11.12.2009 1 YLEISTÄ Tavase Oy toteuttaa tekopohjavesihankkeen imeytys- ja merkkiainekokeen tutkimusalueellaan Syrjänharjussa Pälkäneellä.

Lisätiedot

TASO-mittausasemien kalibrointi

TASO-mittausasemien kalibrointi 3.1.214 TASO-mittausasemien kalibrointi TASO-hankkeen mittausasemat mittasivat veden virtaamaa sekä laatumittauksina sameutta, kiintoainetta, COD:ta ja DOC:ta. Asemat asennettiin 211 loppuvuonna 212 alkuvuonna

Lisätiedot

Ravinnehuuhtoumat pelto-ojaan ja metsäpuroon

Ravinnehuuhtoumat pelto-ojaan ja metsäpuroon Ravinnehuuhtoumien hallinta (RaHa) Havaintoja 2 maaliskuu 214 Havaintokokeessa merkittävä osa alueen vesistökuormituksesta tuli yksittäisiltä syksyllä kynnetyiltä peltolohkoilta. Kasvukauden ulkopuolella

Lisätiedot

OPET Ojitusten luonnonmukainen peruskunnostus Hämeessä

OPET Ojitusten luonnonmukainen peruskunnostus Hämeessä Petra Korkiakoski Petra Korkiakoski OPET Ojitusten luonnonmukainen peruskunnostus Hämeessä Loppuseminaari 5.11.2014, Hämeenlinna Sivu 1 5.11.2014 Petra Korkiakoski, HAMK OPET - Ojitusten luonnonmukainen

Lisätiedot

TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 24.6.2010

TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 24.6.2010 1 TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 24.6.2010 1 YLEISTÄ Tavase Oy toteuttaa tekopohjavesihankkeen imeytys- ja merkkiainekokeen tutkimusalueellaan Syrjänharjussa Pälkäneellä.

Lisätiedot

Olli-Matti Kärnä: UPI-projektin alustavia tuloksia kesä 2013 Sisällys

Olli-Matti Kärnä: UPI-projektin alustavia tuloksia kesä 2013 Sisällys Olli-Matti Kärnä: UPI-projektin alustavia tuloksia kesä 213 Sisällys 1. Vedenlaatu... 2 1.1. Happipitoisuus ja hapen kyllästysaste... 3 1.2. Ravinteet ja klorofylli-a... 4 1.3. Alkaliniteetti ja ph...

Lisätiedot

Ravinteet satoon vesistöt kuntoon RAVI -hanke. Maaseuturahasto

Ravinteet satoon vesistöt kuntoon RAVI -hanke. Maaseuturahasto Ravinteet satoon vesistöt kuntoon RAVI -hanke Maaseuturahasto Peruskuivatushankkeet on toteutettu valtion työnä kunnossapitovastuu on jäänyt ojitus-, yms. yhtiöille yhtiöitä on Kaakkois-Suomessa noin 4000

Lisätiedot

Hirsjärvi. Kosteikkosuunnitelma. Työnum. 17

Hirsjärvi. Kosteikkosuunnitelma. Työnum. 17 Hirsjärvi Kosteikkosuunnitelma Työnum. 17 Suunnittelukohteen nimi ja osoite Pvm. Hirsjärvi Kiinteistötunnus: 834-413-1-117 31.10.2013 Työn ja piirustuksen numero Piirustuksen sisältö Työnumero: 17 Kosteikkosuunnitelma

Lisätiedot

Kosteikot maatalouden valumavesien hallinnassa Markku Puustinen

Kosteikot maatalouden valumavesien hallinnassa Markku Puustinen Kosteikot maatalouden valumavesien hallinnassa Markku Puustinen 220.4. 2017 o Maatalous ja vesistöt o Kiintoaine ja ravinnekuormituksen muodostuminen o Kuormituksen hallinta o Peltotoimenpiteet o Kosteikot

Lisätiedot

Kontroll över surheten i Perho ås nedre del (PAHAprojektet) Juhani Hannila & Mats Willner PAHA-loppuseminaari Kokkola 30.10.2014

Kontroll över surheten i Perho ås nedre del (PAHAprojektet) Juhani Hannila & Mats Willner PAHA-loppuseminaari Kokkola 30.10.2014 Kontroll över surheten i Perho ås nedre del (PAHAprojektet) Juhani Hannila & Mats Willner PAHA-loppuseminaari Kokkola 30.10.2014 PAHA-hanke Perhonjoen alaosan happamuuden hallinta (PAHA- hanke) toteutetaan

Lisätiedot

Sedimenttiprosessit ja fluviaalimorfologia

Sedimenttiprosessit ja fluviaalimorfologia Sedimenttiprosessit ja fluviaalimorfologia Luento ekohydrauliikka-kurssilla 20.10.2010 Kaisa Västilä Vesitekniikka Sedimentit - miksi tärkeitä? Virtavesiekosysteemeissä olennainen abioottinen tekijä Luo

Lisätiedot

Ympäristöasiat ojituksessa Markku Puustinen , Ojitusisännöinti, Pori, Seinäjoki

Ympäristöasiat ojituksessa Markku Puustinen , Ojitusisännöinti, Pori, Seinäjoki Ympäristöasiat ojituksessa Markku Puustinen 22-23. 2.2017, Ojitusisännöinti, Pori, Seinäjoki o Maatalous ja vesistöt o Kiintoaine ja ravinnekuormituksen muodostuminen o Kuormituksen hallinta o Peltotoimenpiteet

Lisätiedot

Kosteikot virtaaman ja ravinteiden hallinnassa

Kosteikot virtaaman ja ravinteiden hallinnassa Uusia keinoja virtaamien ja talviaikaisen ravinnekuormituksen hallintaan Seminaari 30.3.2010, Kauttuan klubi Kosteikot virtaaman ja ravinteiden hallinnassa Jari Koskiaho, SYKE Kosteikkojen käyttö vesiensuojelussa

Lisätiedot

Hämeenlinnan Myllyojan Kankaisten ja Siirin uomaosuuksien parannussuunnitelma

Hämeenlinnan Myllyojan Kankaisten ja Siirin uomaosuuksien parannussuunnitelma Hämeenlinnan Myllyojan Kankaisten ja Siirin uomaosuuksien parannussuunnitelma Janne Ruokolainen Raportti nro 6/2015 Sisällys 1 Kohteen yleiskuvaus ja hankkeen tavoitteet... 2 2 Toimenpiteet... 2 2.1 Joutsiniementien

Lisätiedot

LITTOISTENJÄRVEN POHJOISPUOLISELTA JÄRVELÄN KOSTEIKOLTA LÄH- TEVÄN VEDEN SEKÄ LITTOISTENJÄRVEEN LASKEVIEN KAHDEN OJAN VE- DENLAATUTUTKIMUS 11.6.

LITTOISTENJÄRVEN POHJOISPUOLISELTA JÄRVELÄN KOSTEIKOLTA LÄH- TEVÄN VEDEN SEKÄ LITTOISTENJÄRVEEN LASKEVIEN KAHDEN OJAN VE- DENLAATUTUTKIMUS 11.6. 1(2) 30.6.2015 LITTOISTENJÄRVEN POHJOISPUOLISELTA JÄRVELÄN KOSTEIKOLTA LÄH- TEVÄN VEDEN SEKÄ LITTOISTENJÄRVEEN LASKEVIEN KAHDEN OJAN VE- DENLAATUTUTKIMUS 11.6.2015 1 Yleistä Littoistenjärven pohjoispuolella

Lisätiedot

Ympäristöasiat ojituksessa Markku Puustinen , Ojitusisännöinti, Turku

Ympäristöasiat ojituksessa Markku Puustinen , Ojitusisännöinti, Turku Ympäristöasiat ojituksessa Markku Puustinen 11.11.2016, Ojitusisännöinti, Turku o Maatalous ja vesistöt o Kiintoaine ja ravinnekuormituksen muodostuminen o Kuormituksen hallinta o Peltotoimenpiteet o Kosteikot

Lisätiedot

Iso-Lamujärven alustava pohjapatolaskelma

Iso-Lamujärven alustava pohjapatolaskelma Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Iso-Lamujärven alustava pohjapatolaskelma 28.9.2015 Insinööritoimisto Pekka Leiviskä www.leiviska.fi 2 Sisällysluettelo 1 ASETETTU TAVOITE... 3 2 KÄYTETTÄVISSÄ OLEVA AINEISTO...

Lisätiedot

Outamonjärven veden laatu Helmikuu 2016

Outamonjärven veden laatu Helmikuu 2016 .3.16 Lohjan kaupunki, ympäristönsuojelu Outamonjärven veden laatu Helmikuu 16 Outamonjärven näytteet otettiin 4..16 Lohjan kaupungin ympäristönsuojeluosaston toimeksiannosta. Tarkoituksena oli selvittää

Lisätiedot

Löytyykö salaojistasi nitraattia?

Löytyykö salaojistasi nitraattia? Löytyykö salaojistasi nitraattia? Pelloille pääosa lannoitetypestä annetaan keväällä kylvön yhteydessä. Joskus helppoliukoista typpeä annetaan vielä kesäkuussa, kun kasvien kasvu on käynnistynyt. Typpeä

Lisätiedot

Liika vesi pois pellolta - huuhtotuvatko ravinteet samalla pois?

Liika vesi pois pellolta - huuhtotuvatko ravinteet samalla pois? Liika vesi pois pellolta - huuhtotuvatko ravinteet samalla pois? Helena Äijö Salaojayhdistys 16.1.212, Salo Hydrologinen kierto Hydrologiset olosuhteet Sadanta Haihdunta Valunta 65 mm/vuosi 35 mm/vuosi

Lisätiedot

Vantaa. Peltoja, siltoja, lentokoneita, kilometritolkulla savilehtistä uomaa, nivoja ja taivaanrannan mangrovea.

Vantaa. Peltoja, siltoja, lentokoneita, kilometritolkulla savilehtistä uomaa, nivoja ja taivaanrannan mangrovea. Vantaa Peltoja, siltoja, lentokoneita, kilometritolkulla savilehtistä uomaa, nivoja ja taivaanrannan mangrovea. Vesa Haapala, 27 Vantaanjoki vararaakavesilähde, virkistysalue, lohijoki, jätevesien purkuvesistö,

Lisätiedot

TUUSULANJOEN KUNNOSTUKSEN SEURANTA VUOSINA 2005-2008. Väliraportti vedenlaadusta ja vedenkorkeuksista

TUUSULANJOEN KUNNOSTUKSEN SEURANTA VUOSINA 2005-2008. Väliraportti vedenlaadusta ja vedenkorkeuksista TUUSULANJOEN KUNNOSTUKSEN SEURANTA VUOSINA 25-28 Väliraportti vedenlaadusta ja vedenkorkeuksista Jaana Marttila Keski-Uudenmaan vesiensuojelun kuntayhtymä Marraskuu 28 Kuva: Jaana Marttila Tuusulanjoki

Lisätiedot

SAIMAAN VESI- JA YMPÄRISTÖTUTKIMUS OY IMATRAN IMMALANJÄRVEN TARKKAILU SYKSYLLÄ 2016

SAIMAAN VESI- JA YMPÄRISTÖTUTKIMUS OY IMATRAN IMMALANJÄRVEN TARKKAILU SYKSYLLÄ 2016 Hietakallionkatu 2, 53850 LAPPEENRANTA PL 17, 53851 LAPPEENRANTA No 3135/16 23.11.2016 IMATRAN IMMALANJÄRVEN TARKKAILU SYKSYLLÄ 2016 Imatran Immalanjärven tarkkailu perustuu Saimaan Vesi- ja Ympäristötutkimus

Lisätiedot

Jäälinjärven alueen veden laatuseuranta, tulokset vuodelta 2013

Jäälinjärven alueen veden laatuseuranta, tulokset vuodelta 2013 Kari Kainua/4.12.2013 Jäälinjärven alueen veden laatuseuranta, tulokset vuodelta 2013 1 1. Taustatiedot Vuonna 2011 perustettu Kiimingin Jäälin vesienhoitoyhdistys pyrkii parantamaan entisen Kiimingin

Lisätiedot

Kokonaisvaltainen maatalousympäristön vesienhallinta NUTRINFLOW-hanke, Loviisanjoen valuma-aluekunnostus

Kokonaisvaltainen maatalousympäristön vesienhallinta NUTRINFLOW-hanke, Loviisanjoen valuma-aluekunnostus Kokonaisvaltainen maatalousympäristön vesienhallinta 16.04.2016 02.05.2017 NUTRINFLOW-hanke, Loviisanjoen valuma-aluekunnostus Nutrinflow-hankkeen taustaa Hanke on kansainvälinen Cenral Baltic Interreg

Lisätiedot

Nummelan hulevesikosteikon puhdistusteho

Nummelan hulevesikosteikon puhdistusteho Nummelan hulevesikosteikon puhdistusteho Pasi ivlk Valkama, Emmi imäkinen, Anne Ojala, Ojl Heli HliVht Vahtera, Kirsti tilhti Lahti, Kari irantakokko, tkkk Harri Vasander, Eero Nikinmaa & Outi Wahlroos

Lisätiedot

Vesiensuojelukosteikot

Vesiensuojelukosteikot Vesiensuojelukosteikot 10.9. 2008 Helsingin Messukeskus Jari Koskiaho, SYKE Suunnittelu- ja mitoitusopas http://www.ymparisto.fi/default.asp?contentid=245183&lan=fi Kosteikoissa tapahtuvat vedenpuhdistusprosessit

Lisätiedot

Pekan- Ja Myllyojan kalataloudellinen kunnostussuunnitelma

Pekan- Ja Myllyojan kalataloudellinen kunnostussuunnitelma Kalatieto J. Rinne Pekan- Ja Myllyojan kalataloudellinen kunnostussuunnitelma Purojen umpeenkasvua Jukka Rinne 2010 Sisällysluettelo 1 Johdanto... 1 2 Kunnostusmenetelmä ja kunnostuskohde... 1 3 Kustannusarvio

Lisätiedot

Kohdevaluma-alueet, yleissuunnitelmat ja mallikohteet

Kohdevaluma-alueet, yleissuunnitelmat ja mallikohteet Kohdevaluma-alueet, yleissuunnitelmat ja mallikohteet Kuva: Petra Korkiakoski Sivu 1 15.11.2013 Esityksen sisältö Valuma-aluetason suunnitelmien sisältö Ojien inventointi ja kunnostustarpeen arviointi

Lisätiedot

Kolmpersjärven veden laatu Heinäkuu 2017

Kolmpersjärven veden laatu Heinäkuu 2017 9.8.2017 Lohjan kaupunki, ympäristönsuojelu Kolmpersjärven veden laatu Heinäkuu 2017 Lohjan Sammatissa sijaitsevan Kolmpersjärven vesinäytteet otettiin 19.7.2017 Lohjan kaupungin ympäristönsuojeluosaston

Lisätiedot

HUNTTIJÄRVEN VEDENLAADUNSEURANTA Eteläinen laskuoja

HUNTTIJÄRVEN VEDENLAADUNSEURANTA Eteläinen laskuoja 1 LAUREA-AMMATTIKORKEAKOULU Hyvinkää HUNTTIJÄRVEN VEDENLAADUNSEURANTA Eteläinen laskuoja Heidi Rantala Syyskuu 2008 2 SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 3 2 SÄHKÖNJOHTOKYKY... 3 3 VEDEN HAPPAMUUS... 4 4 VÄRILUKU...

Lisätiedot

Kokeet happamuuden hoidossa Putkipadot. Hannu Marttila Happamuus ja sen torjuntamalleja Sanginjoella SaKu-hankkeen loppuseminaari

Kokeet happamuuden hoidossa Putkipadot. Hannu Marttila Happamuus ja sen torjuntamalleja Sanginjoella SaKu-hankkeen loppuseminaari Kokeet happamuuden hoidossa Putkipadot Hannu Marttila Happamuus ja sen torjuntamalleja Sanginjoella SaKu-hankkeen loppuseminaari Virtaamaan vaikuttavat rakenteet Tarkoituksena vaikuttaa ylivirtaama aikaiseen

Lisätiedot

Kriittiset vaiheet mittausten laadunvarmistuksessa

Kriittiset vaiheet mittausten laadunvarmistuksessa Kriittiset vaiheet mittausten laadunvarmistuksessa Teija Kirkkala Toiminnanjohtaja Automaattiset vedenlaatumittarit -workshop 15.-16.10.2013 1 Kriittiset vaiheet Mitattava kohde, mittausten tavoite Mittarien

Lisätiedot

Kasvillisuuden vaikutuksen mallintaminen virtaukseen ja sedimenttien kulkeutumiseen luonnonmukaisen vesirakentamisen näkökulmasta

Kasvillisuuden vaikutuksen mallintaminen virtaukseen ja sedimenttien kulkeutumiseen luonnonmukaisen vesirakentamisen näkökulmasta Kasvillisden vaiktksen mallintaminen virtakseen ja sedimenttien klketmiseen lonnonmkaisen vesirakentamisen näköklmasta Mallinnsseminaari, 1.4.2015 Kaisa Västilä ja Jha Järvelä Kasvillisden vaiktsten mallintamisen

Lisätiedot

AURAJOEN TARKKAILUTUTKIMUS HEINÄKUUSSA Väliraportti nro

AURAJOEN TARKKAILUTUTKIMUS HEINÄKUUSSA Väliraportti nro AURAJOEN TARKKAILUTUTKIMUS HEINÄKUUSSA 2016 Väliraportti nro 15-16-5740 Oheisena lähetetään Aurajoesta ja Vähäjoesta 18.7.2016 otettujen vesinäytteiden tutkimustulokset. Aurajoen varrella olevien jätevedenpuhdistamoiden

Lisätiedot

ISO-KAIRIN VEDEN LAATU Kesän 2015 tutkimus ja vertailu vuosiin 1978, 1980 ja 1992

ISO-KAIRIN VEDEN LAATU Kesän 2015 tutkimus ja vertailu vuosiin 1978, 1980 ja 1992 LUVY/149 4.8.215 Minna Sulander Ympäristönsuojelu, Vihti ISO-KAIRIN VEDEN LAATU Kesän 215 tutkimus ja vertailu vuosiin 1978, 198 ja 1992 Vihdin pohjoisosassa sijaitsevasta Iso-Kairista otettiin vesinäytteet

Lisätiedot

VALKJÄRVEN VEDEN LAATU Kesän 2015 tutkimus ja vertailu kesiin 2010-2014

VALKJÄRVEN VEDEN LAATU Kesän 2015 tutkimus ja vertailu kesiin 2010-2014 LUVY/121 6.7.215 Anne Linnonmaa Valkjärven suojeluyhdistys ry anne.linnonmaa@anne.fi VALKJÄRVEN VEDEN LAATU Kesän 215 tutkimus ja vertailu kesiin 21-214 Sammatin Valkjärvestä otettiin vesinäytteet 25.6.215

Lisätiedot

3 MALLASVEDEN PINNAN KORKEUS

3 MALLASVEDEN PINNAN KORKEUS 1 TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 26.4.2010 1 YLEISTÄ Tavase Oy toteuttaa tekopohjavesihankkeen imeytys- ja merkkiainekokeen tutkimusalueellaan Syrjänharjussa Pälkäneellä.

Lisätiedot

Sammatin Valkjärven ja siihen Haarjärvestä laskevan puron veden laatu Heinäkuu 2017

Sammatin Valkjärven ja siihen Haarjärvestä laskevan puron veden laatu Heinäkuu 2017 10.8.2017 Lohjan kaupunki, ympäristönsuojelu Sammatin Valkjärven ja siihen Haarjärvestä laskevan puron veden laatu Heinäkuu 2017 Lohjan Sammatissa sijaitsevan Valkjärven ja siihen Haarjärvestä laskevan

Lisätiedot

Katsaus Inarijärven kuormitukseen ja vesistövaikutuksiin

Katsaus Inarijärven kuormitukseen ja vesistövaikutuksiin Katsaus Inarijärven kuormitukseen ja vesistövaikutuksiin Annukka Puro-Tahvanainen Saariselkä 18.9.2014 25.9.2014 1 2 Inarijärveen tuleva ravinnekuorma Kokonaisfosfori 55 t/v Kokonaistyppi Piste- ja hajakuormitus

Lisätiedot

Kosteikot leikkaavat ravinnekuormitusta ja elävöittävät maisemaa

Kosteikot leikkaavat ravinnekuormitusta ja elävöittävät maisemaa Liite 17.12.2007 64. vuosikerta Numero 3 Sivu 5 Kosteikot leikkaavat ravinnekuormitusta ja elävöittävät maisemaa Markku Puustinen, Suomen ympäristökeskus Kosteikot pidättävät tehokkaasti pelloilta valtaojiin

Lisätiedot

Metsäpurojen kunnostamisen hydrauliset vaikutukset

Metsäpurojen kunnostamisen hydrauliset vaikutukset Metsäpurojen kunnostamisen hydrauliset vaikutukset Vesistökunnostusverkoston vuosiseminaari 2016 Hannu Marttila Vesi- ja ympäristötekniikan tutkimusryhmä Oulun yliopisto Latvavesiä on muokattu Suomessa

Lisätiedot

HÄMEENKOSKEN KUNTA JÄTEVEDENPUHDISTAMON VESISTÖVAIKUTUSTEN TARKKAILU TEURONJOESSA 2014

HÄMEENKOSKEN KUNTA JÄTEVEDENPUHDISTAMON VESISTÖVAIKUTUSTEN TARKKAILU TEURONJOESSA 2014 Vastaanottaja Hämeenkosken kunta Asiakirjatyyppi Tarkkailuraportti 2014 Päivämäärä 30.4.2015 Viite 1510011084 HÄMEENKOSKEN KUNTA JÄTEVEDENPUHDISTAMON VESISTÖVAIKUTUSTEN TARKKAILU TEURONJOESSA 2014 HÄMEENKOSKEN

Lisätiedot