VANTAAN MATKAKESKUKSEN (LENTOASEMA- TIKKURILA) INFORMAATIO JA JOUKKOLIIKENNELINKKI
|
|
- Akseli Kouki
- 9 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Vantaan kaupunki Joukkoliikenneyksikkö C 9:2004 Joukkoliikenne 2:2004 VANTAAN MATKAKESKUKSEN (LENTOASEMA- TIKKURILA) INFORMAATIO JA JOUKKOLIIKENNELINKKI
2 TIIVISTELMÄ Vantaan kaupunki ja LT-Konsultit Oy jättivät alkuvuodesta 2003 hakemuksen HEILI -ohjelmaan, joka tavoitteena on varmistaa, että matkustajainformaation palveluketjussa tarvittavat osat toteutuvat. HEILI -ohjelman johtoryhmä hyväksyi toteutettavaksi "Vantaan matkakeskuksen informaatio ja joukkoliikennelinkki" -projektin. Työn tavoitteena oli laatia esisuunnitelma joukkoliikennelinkin tuotteistamista varten. Työn aikana haastateltiin matkustajia sekä viranomaisia ja muita toimijoita Tikkurilassa ja lentoasemalla. Matkustajahaastattelut ja muut havainnot viittaavat siihen, että linjan 61 käyttö lentoliikenteen liityntämuotona on vähäistä ja pääosa matkustajista on tyypillisiä paikallisliikenteen käyttäjiä. Haastattelujen perusteella voidaan kuitenkin todeta, että potentiaalisia lentomatkustajia löytyisi nykyistä huomattavasti enemmän. Tärkeimpiä tekijöitä linjan vähäisessä lentomatkustajien määrässä on se, ettei linjan olemassaolosta tiedetä riittävästi. Yhteydestä tiedottamisen lisäksi linjan opastuksessa sekä Tikkurilan että lentoaseman päässä on puutteita. Linjan 61 visuaalinen erottuvuus muusta joukkoliikenteestä on tällä hetkellä huono. Tikkurila - lentoasema -yhteyden kehittämisessä parannettava linjan 61 tiedotusta, opastusta ja erottuvuutta. Tiedotusta tulee suunnata erityisesti sellaisille lentomatkustajille, jotka voisivat tai jo käyttävät junaa osana matkaketjuaan. Informaatiota on jaettava junassa, Tikkurilan päässä eri pisteissä sekä lentokoneessa ja lentoasemalla. Työtä ovat ohjanneet Leila Gröhn ja Olli Ahti Vantaan kaupungin joukkoliikenneyksiköstä. Työn käytännön toteuttamisesta on vastannut LT-Konsultit Oy:stä Jarkko Niittymäki, Mari Siikonen ja Janne Rautio. 1
3 SISÄLLYSLUETTELO TIIVISTELMÄ TYÖN TAUSTA JA TARKOITUS KÄYTTÄJÄTARPEIDEN ARVIOINTI Nykyiset matkustajamäärät Matkustajahaastattelut Toimijahaastattelut MATKAKETJUN KÄYTTÖTESTI Tikkurilan asema Lentoasema TIKKURILA - LENTOASEMA -YHTEYDEN KEHITTÄMIS- KOHTEET Lähtökohdat Informaation jako Linjan 61 tavoiteimago ja toteuttamispolku YHTEENVETO
4 1 TYÖN TAUSTA JA TARKOITUS Vantaan kaupunki on kehittänyt aktiivisesti Tikkurilan asemaa osana Vantaan matkakeskusta. Matkakeskusten palveluperiaatteena on mahdollisimman sujuvan matkaketjun takaaminen ja se, että vaihtaminen liikennemuodosta toiseen sujuu vaivattomasti. Tikkurilan aseman erityispiirre on liityntäyhteys Helsinki-Vantaan lentoasemalle, jonka merkittävyyttä on tarkoitus tulevaisuudessa lisätä huomattavasti. Vantaan matkakeskuksesta - Tikkurilan asemasta vuonna 2002 laaditussa esiselvityksessä mainittiin yhtenä kehittämistarpeena lentokenttäliikenteen visuaalisen ja viestinnällisen informaatiojärjestelmän kehittäminen. Vantaan kaupunki ja LT-Konsultit Oy jättivät alkuvuodesta 2003 hakemuksen HEILI -ohjelmaan, joka pyrkii edistämään yhteistyötä henkilöliikenteen tiedotuspalveluiden ja joukkoliikenteen häiriötilanteiden hallinnan toteuttamiseksi vuosina Ohjelman tavoitteena on varmistaa, että matkustajainformaation palveluketjussa tarvittavat osat toteutuvat. Lisäksi ohjelman toivotaan edistävän uusien innovatiivisten palveluiden syntymistä. Ohjelmalla pyritään ohjaamaan työnjakoa, jotta päällekkäiseltä työltä vältytään ja eri hankkeissa kertyvät kokemukset saadaan siirrettyä muiden hyödyksi. HEILI -ohjelman johtoryhmä hyväksyi toteutettavaksi "Vantaan matkakeskuksen informaatio ja joukkoliikennelinkki" -projektin. Työn tavoitteena oli laatia esisuunnitelma joukkoliikennelinkin tuotteistamista varten. Taustatietojen keräämiseksi työn aikana haastateltiin matkustajia sekä viranomaisia ja muita toimijoita Tikkurilassa ja lentoasemalla. Haastattelujen tuloksia on kuvattu lyhyesti kappaleessa 2 ja tarkemmin liitteissä 1-3. Haastattelujen lisäksi matkaketjun nykytilaa arvioitiin käyttötestin avulla. Testin tulokset on kuvattu kappaleessa 3. Taustatietojen pohjalta on kappaleessa 4 kuvattu linjan 61 käytettävyyden parantamiseen liittyviä toimenpiteitä osa-alueittain. Työtä ovat ohjanneet Leila Gröhn ja Olli Ahti Vantaan kaupungin joukkoliikenneyksiköstä. Työn käytännön toteuttamisesta ovat vastanneet Jarkko Niittymäki, Janne Rautio sekä Mari Siikonen LT-Konsultit Oy:stä. 3
5 2 KÄYTTÄJÄTARPEIDEN ARVIOINTI Vantaan matkakeskus - Tikkurilan asema on osa laajempaa kokonaisuutta, johon kytkeytyvät Marja-rata, Tikkurilan asemanseudun rakentamismahdollisuudet, Aviapolis -hankkeen ja Tikkurilan toiminnallinen vuorovaikutus sekä Tikkurilan asema pääkaupunkiseudun kolmanneksi suurimpana rautatieliikenteen terminaalina. Tikkurilan ja lentoaseman välisen joukkoliikenneyhteyden erityispiirteenä on toisaalta lentoliikenteen matkustajien ja toisaalta työmatkaliikenteen palveleminen. Heterogeenisen käyttäjäryhmän vaatimusten ja tarpeiden selvittämiseksi työssä haastateltiin sekä matkustajia että viranomaisia ja muita keskeisiä toimijoita. Viranomaisia ja toimijoita haastateltiin sähköpostitse. Lisäksi lentoasemalla toimiville tahoille järjestettiin workshop -tilaisuus. 2.1 Nykyiset matkustajamäärät Tikkurila Tikkurila on pääkaupunkiseudun kolmanneksi vilkkain asema. Tikkurilan aseman käyttäjämääriä nostavat myös junasta junaan tapahtuvat vaihdot. Kuvassa 1 on esitetty lähiliikenteen matkustajamääriä vuonna Lähiliikenteen lisäksi kaukoliikenne on Tikkurilassa näkyvässä roolissa: pohjoisen suuntaan kaukojunia lähtee parhaimmillaan 50 / päivä. Helsingin suuntaan meneviä kaukojunia on hieman vähemmän. Kuva 1. Asemittain ja junaryhmittäin nousseet ja poistuneet Helsingistä Vantaankoskelle ja Hiekkaharjusta Helsinkiin ( Marja-rata myötäpäivään ) arkivuorokauden aikana ( ). Asemien kokonaiskäyttö on kaksi kertaa palkin korkeus, jolloin huomioidaan myös suunta Marja-rata vastapäivään (Lähde: Marja-rata - Liikennöinti- ja kannattavuusselvitys 2003). 4
6 Lentoasema Helsinki-Vantaan lentoaseman matkustajamäärä vuonna 2003 oli noin 9,7 miljoonaa, josta kotimaan liikenteen matkustajia oli n. 2,7 miljoonaa ja ulkomaan liikenteen n. 7 miljoonaa. Helsinki-Vantaan lentoaseman liikennetutkimuksen 2001 mukaan lentomatkustajista bussilla lentoasemalle saapui 25 %. Bussilla saapuneet käyttivät pääasiallisesti Finnairin busseja (31 %), kaukoliikennettä (24 %) tai pääkaupunkiseudun lähiliikennettä (23 %). Junan käyttäjiä tutkimuksessa oli vain 2 % matkustajista. 2.2 Matkustajahaastattelut Tikkurilan ja Helsinki-Vantaan lentokentän välisen joukkoliikenteen kysynnän ja käyttäjätarpeiden selvittämiseksi tehtiin syyskuussa 2003 matkustajahaastatteluita lentoasemalla (n=127) sekä Tikkurilassa. Haastatteluiden tuloksia verrattiin Helsinki- Vantaan lentoaseman liikennetutkimuksen tuloksiin joukkoliikennekysynnän arvioimiseksi. Matkustajahaastatteluiden tulokset on esitetty liitteessä 1. Yhteenvetona tuloksista voidaan todeta: henkilöautolla lentoasemalle saapui 36 % haastatelluista, paikallisbussilla 15 %, taksilla 11 % ja Finnairin bussilla 10 % kulkumuodoista hankittiin tietoa eniten internetin välityksellä linjan 61 osalta tietoa hankittiin internetin lisäksi aikatauluista sekä junista ja rautatieasemilta tärkeimmät kulkumuodon valintaan vaikuttavat seikat olivat matkustamisen nopeus ja helppous reilu kolmannes vastanneista voisi käyttää linjaa 61 linjan 61 tunnettavuus on heikohko: matkan hinta arvioitiin todellista kalliimmaksi ja vuoroväli todellista suuremmaksi 2.3 Toimijahaastattelut Matkustajahaastatteluiden lisäksi haastateltiin sähköpostitse viranomaisia ja muita toimijoita. Haastattelujen tulokset on esitetty liitteissä 2 (Tikkurila) ja 3 (lentoasema). Yhteenvetona tuloksista voidaan todeta: Tikkurila: toimiva yhteys Tikkurilan ja lentoaseman välillä erittäin tärkeä linjan 61 opastuksessa Tikkurilan asemalla on nykyisin puutteita eri toimijat ovat kiinnostuneita yhteistyöstä linjan 61 kehittämiseksi Marja-rataa ei koeta uhkaksi - päinvastoin uuden radan myötä mahdollisuudet Tikkurilan asemapalveluiden ja -tilojen kehittämismahdollisuudet kasvavat opastusta tulee olla suomen lisäksi ainakin englanniksi 5
7 tietoa lentokenttäyhteydestä on oltava saatavilla jo matkan suunnitteluvaiheessa nykyisin hajallaan olevat palvelut tulisi keskittää yhteen pisteeseen Lentoasema: linja 61 on Helsingin keskustaan suuntautuvien linjojen jälkeen toiseksi tärkein yhteys lentokentälle matkatavaroiden kuljetusmahdollisuus on tärkeää tietoa lentokenttäyhteydestä tulisi jakaa junissa linjaa 61 voitaisiin mainostaa 'Blue wings' -lehdessä tai muussa vastaavassa julkaisussa Tikkurilan ja lentoaseman välillä on korostettava matkaketjuajattelua: kyseessä on tärkeä osa juna-bussi-lentokone -yhteyttä linjan 61 kehittämisessä on otettava huomioon myös muut matkustajat: koululaiset, opiskelijat ja työmatkalaiset ovat linjan taloudellisen kannattavuuden kannalta tärkeitä matkustajaryhmiä 6
8 3 MATKAKETJUN KÄYTTÖTESTI Matkaketjun sujuvuutta arvioitiin työn aikana sekä Tikkurilassa että lentoasemalla tehtyjen käyntien perusteella. Arvioinnissa kiinnitettiin huomiota mm. matkustajainformaatioon, vaihtojen sujuvuuteen, laitureihin ja matkustusmukavuuteen. Seuraavassa on käsitelty matkaketjua sekä Tikkurilan että lentoaseman päässä. 3.1 Tikkurilan asema Pohjoisesta tulevat kaukojunat ovat niin pitkiä, että niiden viimeiset vaunut jäävät kauas Tikkurilan asemarakennuksesta (kuva 2). Jos junasta poisjäävä matkustaja ei entuudestaan tiedä lentokentälle ajavan linjan 61 lähtöpaikkaa, eikä satu nousemaan junasta juuri bussi lentokentälle -opasteen kohdalla, on hänen mahdotonta tietää, mihin suuntaan junasta noustessa tulisi lähteä kävelemään. Epätietoisuus jatkoyhteyden lähtöpaikasta voi olla bussin käyttöä rajoittava tekijä. Jotta lentomatkustajat välttyisivät kävelemästä pitkiä matkoja Tikkurilan laiturialueella, voitaisiin heitä kehottaa istumaan junan etupäähän, joka pysähtyy asemarakennuksen kohdalle. VR:n lipunmyynnin vaikutusmahdollisuuksia tulisi selvittää: voidaanko matkustajat, jotka lippua ostaessaan ilmoittavat jatkavansa lentoasemalle sijoittaa valmiiksi junan etupäähän. Kuva 2. Pohjoisesta tulevien kaukojunien viimeiset vaunut jäävät kauas Tikkurilan asemarakennuksesta. Opaskyltti kuvan ensimmäisessä ja neljännessä lyhtypylväässä. Junassa annettavia kuulutuksia tulisi kehittää entistä informatiivisemmiksi. Nykyisin kuulutuksissa kerrotaan vain lentokenttäyhteyden olemassaolosta, muttei linjan numeroa, lähtölaituria tai aikataulua. Kuulutuksessa voitaisiin todeta seuraavan linjan 61 bussin lentoasemalle lähtevän esim. 10 minuutin kuluttua lähtölaiturilta 1. Samoin, jos matkustajan junalipussa lukisi tieto matkan jatkumisesta Tikkurilasta bussilla, voisi konduktööri antaa matkustajille tarkentavaa tietoa bussilinjasta. Erityisen tärkeää on tietysti ennen junamatkaa esim. lentolippujen oston yhteydessä saatava tieto. 7
9 Tikkurilan aseman aukioloajat eivät ole etenkään pitkän matkan junaliikenteen kannalta parhaat mahdolliset: pohjoisen suuntaan kulkevista junista yli kolmannes ja etelään matkaavista junista joka neljäs pysähtyy Tikkurilassa aseman ollessa kiinni. Aseman aukioloaikojen pidentäminen parantaisi junaliikenteen palvelutasoa ja mahdollistaisi paremman tiedottamisen myös lentokenttäyhteydestä. Bussi lentokentälle -opasteita on turhan harvassa. Kaikkiaan opasteita on koko pitkällä laiturialueella vain 4-5 kpl, joista yksi oli asemarakennuksen seinässä. Opasteiden olisi hyvä olla myös nykyistä huomiota herättävämpiä (kuva 3). Myös valaistuksessa on puutteita, mikä vaikeuttaa kylttien havaitsemista pimeällä. Kuva 3. Bussit lentoasemalle opaste laiturialueella. Tikkurilan rautatieasemalla olevista bussit lentoasemalle -opasteista ei käy ilmi linjan 61 lähtölaituri eikä linjan numero. Oikean lähtölaiturin löytämisessä voi aiheutua sekaannuksia, sillä linja 61 ajaa Tikkurilasta sekä lentoaseman että Mellunmäen suuntaan. Molemmille suunnille on omat lähtölaiturit: lentoasemalle laiturilta 1 ja Mellunmäkeen laiturilta 5 (kuva 4). Bussit lentoasemalle -opasteiden teksti on lisäksi ainoastaan suomen ja ruotsin kielellä. Ulkomaalaisia matkailijoita varten teksti olisi hyvä olla myös englanniksi. 8
10 Kuva 4. Linjan 61 bussit lähtevät Tikkurilasta sekä lentoaseman että Mellunmäen suuntaan. Opasteiden välinen etäisyys - etenkin asemarakennuksen seinässä olevan kyltin ja laiturin välillä - on liian pitkä. 'Satunnainen matkailija' saa etsiä itse laiturin, jolta linja 61 lähtee. Linjan 61 lähtölaituri tulee vastaan ensimmäisenä, mikäli vain malttaa kävellä suoraan eteenpäin. Linjan 61 lähtölaiturin vieressä on opaste, jossa sanotaan: Bussit lentoasemalle/bussarna till Flygfältet/Buses to the Airport (kuva 5). Kuva 5. Linjan 61 lähtölaiturin opasteet. 9
11 Missään ei kerrota englanniksi, mitkä bussit menevät lentoasemalle. Samalta pysäkiltä lähtee busseja mm. Ilolaan ja Vantaanportille. Suomeksi ja ruotsiksi tieto käy ilmi linjan 61 pysäkkiopasteesta. Asiaa auttaisi, jos pysäkkiopasteessa käytettäisiin kansainvälistä lentokonesymbolia. Terminaalialueella olevat aikataulumonitorit ovat hyviä, sillä ne kertovat monen linjan aikataulut ja -lähtöpysäkit samalla kertaa (Kuva 6). Monitorien monenlaisuus voi herättää matkustajassa epäilyksen, onko kaikkien monitorien esittämä tieto samaa ja katsonko tietoja nyt oikeasta monitorista. Kuva 6. Tikkurilan aseman terminaalialueen aikataulumonitoreja. Asemarakennuksen sisällä sekä muutamassa kohdassa terminaalialueella tulisi olla koko terminaalialueen kattava kartta, josta näkyy linjojen lähtölaiturit. Linjan 61 busseihin tarvittaisiin selkeä sisäopaste, joka kertoisi suomen lisäksi myös ainakin ruotsiksi ja englanniksi seuraavan pysäkin nimen tai vähintään sen, koska ollaan lentoasemalla tai Tikkurilan rautatieasemalla. Tärkeää olisi tietää myös, milloin ollaan ulkomaan- ja milloin kotimaanterminaalin kohdalla. Toinen vaihtoehto on eri kielillä tehtävä kuulutus. Myös bussin sisällä oleva lentoaseman terminaalialuetta esittävä kartta voisi säästää lentomatkustajia turhilta kävelyiltä. 3.2 Lentoasema Lentoaseman päässä linjan 61:n pysäkillä on pysäkkiaikataulun lisäksi aikataulu, joka kertoo linjan lähtöajat Mellunmäestä. Opasteissa lukee vain hyvin pienellä Tikkurilan kautta / Via Tikkurila (Kuva 7). Lisäksi linjasta 61K/N ei mainita missään pysäkkiopasteissa. Kyseisen linjan reittihän on kuitenkin pääpiirteissään sama kuin 61:n. Ensimmäistä kertaa linjaa 61 käyttävä ei välttämättä uskaltaudu linjan 61K kyytiin, koska sen reittiä ei ole mainintaa. 10
12 Kuva 7. Linjan 61 pysäkin linjaopaste Lennolta tuleva henkilö ei osaa matkustaa Tikkurilaan linjalla 61, jollei tiedä sen olemassaolosta etukäteen. Lentokentällä on tuloaulassa kolme pientä terminaalialueen karttaa, joissa on esitetty kunkin linjan lähtölaitureiden sijainnit, mutta tauluista ei käy ilmi, mihin linjat ajavat. Linjojen lähtölaiturit lentoasemalla esittävän kartan ohella tuloaulassa tulisi olla tieto linjojen reiteistä ja aikatauluista. 11
13 4 TIKKURILA - LENTOASEMA -YHTEYDEN KEHITTÄ- MISKOHTEET 4.1 Lähtökohdat Tikkurilan ja lentoaseman välisen yhteyden kehittämisessä tärkeät osa-alueet ovat linjasta jaettava informaatio, Tikkurilan aseman sekä lentoaseman opastuksen ja laiturialueiden parantaminen sekä kalusto. Toimivan informaatiojärjestelmän lähtökohtana on matkaketjuajattelu: matkustajan on pystyttävä vaihtamaan kulkumuotoa helposti, luotettavasti ja vaivattomasti sekä Tikkurilan että lentoaseman päässä. Informaatiojärjestelmässä on otettava huomioon lentokenttäliikenteen sanelemat erityisvaatimukset käytettävyydelle ja toisaalta linjan 61 houkuttelevuudelle. Erityishuomiota on kiinnitettävä mm. linjan 61 visuaaliseen erottuvuuteen: sekä kaluston että linjaan liittyvän informaation on erotuttava muusta joukkoliikenteestä. Kuvallinen tai sanallinen viittaus lento- ja junaliikenteeseen on luonteva tapa luoda erottumista. Kulkumuodon vaihtamisen helppouden kannalta ratkaisevaa on linjan 61 pysäkin nopea löytyminen ja tunnistaminen kummassakin päässä linjaa. Tätä varten pysäkin selkeässä merkinnässä hyödynnetään visuaalista tai sanallista viittausta lento- ja junaliikenteeseen. Heterogeenisen käyttäjäryhmän asettamiin haasteisiin vastataan mm. huomioimalla eri kieli- ja kulttuuritaustat sekä soveltamalla moniaistisia informaationjakotapoja. Laiturialueilla - sekä Tikkurilan että lentoaseman päässä - tulee huomioida esteettömän liikkumisen edellytykset. Tässä voidaan mahdollisesti hyödyntää RHK:n laatimaa asemien esteettömyyskartoitusta. Keinoja linjan 61 tunnistettavuuden ja ilmeen kehittämiselle esitetään korostetusti yhteysvälille Tikkurilan asema - Helsinki-Vantaan lentoasema, vaikka linja nykytilanteessaan ajaa Tikkurilasta myös Mellunmäkeen. Nykyisellään linja ei ulkoisesti erotu muusta joukkoliikenteestä. Keskeisiä asioita eli mitä asiakas tai muu kohderyhmä havaitsee ovat tuote, viestintä, toimintaympäristö ja tapa toimia. Niiden kautta voidaan hahmotella tavoiteltavaa imagoa joukkoliikenneyhteydelle: Tuote Matkustajan kannalta selkeän yhteyden luominen edellyttäisi linjan muuttamista tulevaisuudessa lentoliikennettä paremmin palvelevaksi eli linja kulkisi väliä Tikkurila lentoasema. Linjan tulee vastata tulevaisuuden haasteisiin joustavasti, esim. Marja-rata, maankäytön kehittyminen, työpaikat ym. > Yhteys irrotetaan omaksi reitikseen. Toistaiseksi tehostetaan nykyistä tuotetta eli liikenneyhteyttä välillä Mellunmäki Tikkurila - Lentoasema 12
14 Viestintä Viestintä ja markkinointi toteutetaan asiakashakuisesti. Viestinnän sävyn tulee olla saatavia lisäarvoja painottava - ei joukkoliikenteeseen velvoittava. > Tiedotussuunnitelman laatiminen ja tiedotusmateriaalin kokoaminen > Linjan 61 visuaalisen ilmeen suunnittelu vahvuuksia korostaen Toimintaympäristö Toimintaympäristö on helppokäyttöinen kokonaisuus, jonka informaatiojärjestelmä ohjaa matkustajat kyytiin ennen kuin he itse huomaavatkaan. Pysäkille meno, pysäkkiympäristö, bussiin nousu ja bussi ovat esteettömiä ja laadukkaita. > Linjan 61 opastussuunnitelma sekä Tikkurilaan että lentoasemalle > Bussissa saatava informaatio > Muualla saatava informaatio (junat, lentokoneet, hotellit, tavanomaiset joukkoliikennetiedotusfoorumit) > Bussin tavallisuudesta poikkeavien laatutekijöiden määrittely Tapa toimia Kansainvälisyyttä korostetaan kaikilla rintamilla poikkeuksena muuhun seutuliikenteeseen - linja 61 viestii ulkomaanyhteydestä Yhteistyötä eri toimijoiden välillä hyödyntävä ja tukeva > Henkilökunnan kouluttaminen palvelemaan lentomatkustajia (kielitaito, kuulutukset, informointi jatkoliikenneyhteyksistä) > Eri toimijoiden välisen yhteistyön syventäminen ja hyödyntäminen lentokenttäyhteyden kehittämisessä 4.2 Informaation jako Seuraavissa taulukoissa on esitetty, miten, missä ja millaista informaatiota linjaan 61 liittyen tulisi jakaa. Selkeyden vuoksi linjan 61 tiedotukseen liittyvät seikat on jaettu kolmeen osaan: tiedon välitystä on esitetty taulukossa A välillä lentoasema - Tikkurila ja taulukossa B tiedon välillä Tikkurila - lentoasema. Taulukossa C on esitetty Tikkurilan asemarakennuksen ja sen fyysisen ympäristön parantamiseen liittyvät seikat. 13
15 A. Linjasta tiedottaminen Lentoasema - Tikkurila Mitä tietoa Kohderyhmä Missä jaetaan Fyysinen tapa Kielet Visuaalinen ilme Kehittämistoimenpiteet Linjan 61 reitti, aikataulut, hinnat Pysäkit Erityisesti Tikkurilaan saavuttaessa Lentomatkustajat Linjan 61 lähtölaiturilla, lentoaseman sisätiloissa Bussissa matkustavat Linjan 61 lähtölaituri Lentomatkustajat Lentoaseman sisätiloissa Reittikartta, aikataulut Bussissa Sisänäyttö, kuulutukset Kartta, opasteet ja monitorit FI, SWE, EN, symbolit FI, EN, symbolit FI, SWE, EN; symbolit Muista linjoista erottuva ilme, yhteyttä Tikkurilan rautatieasemalle (liityntäyhteys junalle) korostettava Airport Stop tms. vahva kuvallinen Selvästi muusta informaatiosta erottuva, selkeät opasteet 'Tikkurilan rautatieasemalle'. Esim. Bus Transfer to train tms. Esitteiden ja aikataulujen uusiminen ja linjan visuaalisen ilmeen tunnetuksi tekeminen Pysäkkikylttien uusiminen Opasteiden uusiminen ja lisääminen Aikataulut Paikallisliikenne Kaukoliikenne Tikkurilasta lähtevät junat Karttatietoa Lentomatkustajat Lentoaseman sisätiloissa Liityntäliikennevaihtoehdot korostetaan nopeaa julkisen liikenteen yhteyttä Tikkurilan rautatieasemalle Lentoasema - Tikkurila -yhteyden olemassaolo Lentomatkustajat Lentoaseman sisätiloissa Lentomatkustajat Lentokoneissa ja lentoaseman sisätiloissa Näyttöjä, internet FI, SWE, EN, GER, FRA, RUS, symbolit Näytöillä, matkakeskus, kännykkä FI, SWE, EN, GER, FRA, RUS, symbolit Mainonta FI, SWE, EN, symbolit Käytetään yhteistä luotua ilmettä Infonäytöt lentoasemalle, internet -sivuille tietoa linjasta 61 Ilmoitus lehdessä 'Blue wings' -
16 B. Linjasta tiedottaminen Tikkurila - Lentoasema Mitä tietoa Kohderyhmä Missä jaetaan Fyysinen tapa
17 C. Tikkurilan asemarakennuksen ja sen fyysisen ympäristön parantamiseen liittyvät seikat Ongelma / Aseman palvelujen saatavuus toimi- kehittä- Esteettömän misympäristön minen Linjan 61 opastaminen Kehittämistoimenpiteet Aukioloaikojen pidentäminen Aseman palvelujen saatavuus Asemarakennuksen saneeraaminen siten, että palvelut on saatavissa 'saman katon alta' RHK:n esteettömyyskartoituksen tulosten analysointi ja toimenpiteiden suunnittelu Opastussuunnitelman laatiminen 4.3 Linjan 61 tavoiteimago ja toteuttamispolku Haastatteluissa tuli esille matkustajien ja ei-matkustajien odotuksia tämänkaltaista yhteyttä, sen palvelua ja laatutasoa kohtaan. Linjan 61 tavoiteimagoa voidaan lyhyesti kuvata seuraavilla seikoilla: Säännöllinen, luotettava, mukava Lentoliikenteen kaltaista Henkilökunnan palvelualttius Nopea, edullinen Matkatavaroiden kuljettaminen on helppoa Tunnistettuja kohderyhmiä linjan edustamalle palvelulle on useita. Palvelu vastaa kohderyhmien motiiveihin ja tarpeisiin, joiden kautta löydetään joukkoliikennelinkin vahvuudet. Vahvuuksia käytetään hyväksi imagon kehittämisessä ja palvelun markkinoinnissa. Keskeisimmät hyödyt, jotka matkustaja saa linjaa käyttämällä, ovat: 1. Rahansäästö. Kohderyhmänä omalla rahalla matkustavat eli loma- tai virkistysmatkalaiset. Hyötynäkökulmaa vahvistavat taksiin liittyvä hintamielikuva sekä korkeahkot pysäköintikustannukset lentokentällä. 2. Ajansäästö. Kohderyhmänä matkustajat, jotka kiertäisivät suuntaan tai toiseen turhan takia Helsingin kautta. Tästä seuraa ehdotuksia eräistä mahdollisista tavoista markkinoida linjaa: 61 on OIKOPOLKU lentoasemalle Tikkurilasta Oikopolku junalle bussi 61 Shortcut to the Airport 16
18 Short Cut to Train bus 61 Oleellista käytön lisäämisessä on vaihtopaikan informaation ja havaittavuuden lisääminen. Vaihtopaikoille eli pysäkeille kummassakin päässä linjaa voidaan luoda omaa tunnettuutta nimeämällä ne tunnistettavasti: Airport Stop (Tikkurilassa) 20 min Bus to Airport Train Stop (Lentoasemalla) 20 min Bus Transfer to Train Kuva 14. Alustavia luonnoksia visuaalisesta ilmeestä Yhteyden uuden visuaalisen ilmeen / identiteetin keskeiset elementit ja niiden sisältämät viestit ovat: Tikkurilan sijainti lentoaseman kupeessa Maantieteellisten etäisyyksien välinen suhde: Lentokentältä pääsee kiinni rataan muutenkin kuin Helsingin rautatieaseman kautta. Kuva antaa mahdollisuuden vertailla etäisyyksiä ja suunnitella matka joukkoliikennettä käyttäen Numeron 61 mieleenpainaminen Hintamielikuvan luominen (tai hinnasta informointi) halvempaa kuin taksilla yllättävän halpaa Laatutasomielikuvan luominen (hyvä bussi, ei liioiteltu) Helppousmielikuvan luominen (visuaalisesti selkeä kokonaisuus, vain yksi toistuva kuvakieli materiaalissa) 17
19 Linjan päätepysäkkien nimet, jotka jo sellaisenaan ohjaavat matkustajaa (esim. 'lentoasema' / 'Tikkurilan rautatieasema'). 18
20 5 YHTEENVETO Matkustajahaastattelut ja muut havainnot viittaavat siihen, että linjan 61 käyttö lentoliikenteen liityntämuotona on vähäistä ja pääosa matkustajista on tyypillisiä paikallisliikenteen käyttäjiä. Haastattelujen perusteella voidaan kuitenkin todeta, että potentiaalisia lentomatkustajia löytyisi nykyistä huomattavasti enemmän. Tärkeimpiä tekijöitä linjan vähäisessä lentomatkustajien määrässä on se, ettei linjan olemassaolosta tiedetä riittävästi. Tiedon puute ei kohdistu pelkästään matkustajiin vaan myös matkailuneuvojat etenkin lentokentän päässä neuvovat matkustajia tulemaan 'varmuuden vuoksi' Helsingin kautta. Yhteydestä tiedottamisen lisäksi linjan opastuksessa sekä Tikkurilan että lentoaseman päässä on puutteita. Tikkurilan päässä linjan 61 lähtölaituria ei välttämättä löydä - etenkin jos junasta jäädään pois aseman pohjoispäässä. Lentokentällä ongelmana on samoin lähtölaiturin löytyminen. Linjan 61 visuaalinen erottuvuus on tällä hetkellä huono. Kalustosta ja tiedotusmateriaalista ei käy ilmi, että kyseessä on tärkeä yhteys lentokentän ja rautatieaseman välillä. Vaikka itse tuote - eli linja 61 - onkin periaatteessa kunnossa, on Tikkurila - lentoasema -yhteyden kehittämisessä parannettava linjan 61 tiedotusta, opastusta ja erottuvuutta. Tiedotusta tulee suunnata erityisesti sellaisille lentomatkustajille, jotka voisivat tai jo käyttävät junaa osana matkaketjuaan. Informaatiota on jaettava junassa, Tikkurilan päässä eri pisteissä sekä lentokoneessa ja lentoasemalla. Tiedotuksen ohella linjan 61 lähtölaiturien opastusta on parannettava sekä Tikkurilan että lentoaseman päässä. 19
21 Liite 1 Matkustajahaastatteluiden tulokset Liite 1 Matkustajahaastatteluiden tulokset Oheisessa kuvassa on esitetty haastattelupisteiden sijainnit lentoasemalla. Haastattelupisteiden sijainnit lentoasemalla. Perustiedot haastatteluista Yhteensä haastatteluja tehtiin 127 kappaletta, joista 83 lentokentälle tuleville matkustajille ja 44 lentokentältä lähteville matkustajille. Haastattelut tehtiin lentoasemalla ja Haastattelujen ajallinen jakauma on kuvattu taulukossa 1. Taulukko 1. Matkustajahaastattelujen ajallinen jakauma Aika kpl %
22 Liite 1 Matkustajahaastatteluiden tulokset Matkan tarkoitus Matkan tarkoitus jakaantui seuraavasti: Taulukko 2. Matkan tarkoitus Matkan tarkoitus kpl % Työmatkat Vapaa-ajan matkat Muut Yhteensä 127 Muut matkat olivat yleensä matkoja työpaikalle (8 kpl) tai saatto- ja hakumatkoja (4 kpl). Kulkumuotojakauma Lentokentälle saavuttiin tai sieltä poistuttiin seuraavilla kulkumuodoilla: Taulukko 3. Kulkumuotojakauma. Kulkumuoto kpl % paikallisbussi kaukoliikenteen bussi 8 6 Finnairin bussi ha, kuljettaja ha, matkustaja Taksi kimppataksi 2 2 lentokone Muut 7 6 Muita kulkumuotoja olivat tilausbussi (4 kpl), lentokenttäbussi, invataksi ja moottoripyörä. Junaa käytti matkan jossain vaiheessa 5 haastateltua (4 %). 21
23 Liite 1 Matkustajahaastatteluiden tulokset Tiedon hankkiminen kulkumuodoista Seuraavassa taulukossa on esitetty, kuinka haastatellut olivat hankkineet tietoa käyttämistään kulkumuodoista: Taulukko 4. Tiedon hankinta käytetystä kulkumuodosta. Tietolähde Tarkennus kpl Internet muut 5 Internet yhteensä 19 Aikataulukirja Helsinki 2 Espoo 1 Vantaa 1 muut 1 Aikataulukirja yhteensä 5 Lipunmyynti 2 Lentoasemalta 2 Muu, mikä Tuntee entuudestaan 5 Kaveri kertoi 4 muut 14 Muut yhteensä 23 YHTEENSÄ: 51 22
24 Liite 1 Matkustajahaastatteluiden tulokset Seuraavassa taulukossa on esitetty, kuinka haastatellut olivat hankkineet tietoa linjasta 61: Taulukko 5. Tiedon hankinta linjasta 61. Tietolähde Tarkennus kpl Internet Internet yhteensä 7 Aikataulukirja Vantaa 5 Helsinki 1 Aikataulukirja yhteensä 6 Pysäkkiaikataulu 3 VR:n lipunmyynti 1 Lentoasemalta 1 Muu, mikä Junakuulutus 3 Tuntee entuudestaan 2 Työpaikalta 1 Vaasan juna-asema 1 Muut yhteensä 7 YHTEENSÄ: 25 Tikkurila Skyway Haastatelluilta kysyttiin, saisiko muusta joukkoliikenteestä erottuva (mm. ulkonäkö) lentokenttäbussi - Tikkurila Skyway - joka olisi ilmastoitu ja jossa olisi tilaa matkatavaroille, heidät valitsemaan tämän linjan. Kysymykseen vastanneista 23 (21 %) oli sitä mieltä, että edellä mainitun kaltainen bussi saisi heidät varmasti valitsemaan tämän linjan, 54:n mielestä (49 %) saisi mahdollisesti valitsemaan ja 34 (31 %) oli sitä mieltä ettei saisi lainkaan valitsemaan. Edellä mainittu kysymys on taulukoitu seuraavassa yhdessä kysymyksen Voisitteko käyttää yhteyttä 61? kanssa: 23
25 Liite 1 Matkustajahaastatteluiden tulokset Taulukko 6. Saisiko muusta joukkoliikenteestä erottuva lentokenttäbussi matkustajat valitsemaan linjan 61. Saisiko muusta joukkoliikenteestä erottuva (mm. ulkonäkö) lentokenttäbussi - Tikkurila Skyway - joka olisi ilmastoitu ja jossa olisi tilaa matkatavaroille, teidät valitsemaan tämän linjan? Saisi varmasti Saisi mahdollisesti Ei saisi EOS YHT Voisitteko käyttää linjaa 61? Kyllä Ei EOS YHT Kulkumuodon valintaan vaikuttavat tekijät Haastatellut pyydettiin asettamaan kuusi kulkumuodon valintaan vaikuttavaa seikkaa tärkeysjärjestykseen siinä tapauksessa, että matka tehdään lentoasemalle. Seuraavassa taulukossa on esitetty keskiarvot ja hajonnat kaikista vastauksista. Arvoista on huomattava, että ne ilmoittavat tärkeysjärjestystä, jossa asteikkona on ollut 1=tärkein, 6=vähiten tärkeä. Mitä pienempi kulkumuodon valintaan vaikuttavan tekijän keskiarvo on, sitä tärkeämmäksi haastatellut ovat tekijän arvottaneet. Taulukko 7. Kulkumuodon valintaan vaikuttavat tekijät. Kulkumuoto ka kh Matkustusmukavuus 3,9 1,7 Hinta 4,0 1,7 Nopeus 2,8 1,6 Täsmällisyys 3,3 1,5 Helppous 2,6 1,5 Matkatavaroiden kuljettamisen helppous 4,0 1,6 Seuraavassa kuvassa on esitetty eri asioiden tärkeys kulkumuodon valinnassa. Matkan helppoutta ja nopeutta on arvostettu eniten kulkumuodon valintaa tehtäessä. Vähiten kulkumuodon valintaan ovat valituista kuudesta tekijästä vaikuttaneet matkatavaroiden kuljettamisen helppous, matkan hinta ja matkustusmukavuus. 24
Marja-radan liikennepalvelukonsepti
Marja-radan liikennepalvelukonsepti Marja-radan liikennepalvelukonsepti on YTV:n, Vantaan kaupungin, Liikenne- ja viestintäministeriön ja Ratahallintokeskuksen yhteinen projekti. Konsulttina työssä toimivat
Kehäradan vaikutus elämään Vantaalla. Mitä me siitä tiedämme ennalta
Kehäradan vaikutus elämään Vantaalla Mitä me siitä tiedämme ennalta Uusi brandy Mikä on Kehärata Suunnittelijan visio radasta http://www.youtube.com/watch?v=zkg4xunimmg 3 Aviapoliksen asema elokuu 2014
Helsingin seudun liikenne
Helsingin seudun liikenne Solmu-pilottikohteet Solmu-päätösseminaari 8.2.2017 2 Esittäjän nimi Pitkä- ja lyhytmatkaisen joukkoliikenteen väliset vaihdot HAASTE: Joukkoliikenteen järjestäminen on usean
Miksi HEILI-ohjelma 3.6.2003. Yli-insinööri Seppo Öörni Liikenne- ja viestintäministeriö
Miksi HEILI-ohjelma 3.6.2003 Yli-insinööri Seppo Öörni Liikenne- ja viestintäministeriö 1 HEILI Henkilöliikenteen info-ohjelma Edistää yhteistyötä henkilöliikenteen tiedotuspalveluiden ja joukkoliikenteen
MATKAKETJUT JA SELVITYS LAPIN LENTOASEMIEN SAAVUTETTAVUUSALUEISTA
Lapin liikennefoorumi 11.06.2013 MATKAKETJUT JA SELVITYS LAPIN LENTOASEMIEN SAAVUTETTAVUUSALUEISTA Elisa Aalto Pitkämatkainen joukkoliikenne Suomessa junaliikenteessä matkustajavirrat ovat vahvimmat Helsinki-Hämeenlinna-
Miten vastataan joukkoliikenteen kasvavaan suosioon? Joukkoliikennepäällikkö Mika Periviita / Tampereen kaupunki
Miten vastataan joukkoliikenteen kasvavaan suosioon? Joukkoliikennepäällikkö Mika Periviita / Tampereen kaupunki Miten ruuhkaliikenteen laatuongelmaan joukkoliikenteessä tulisi suhtautua? ihmiset roikkuisivat
Helsingin seudun liikenne
Helsingin seudun liikenne BEST tutkimustulokset 2018 Benchmarking in European Service of Public Transport HSLH Taustatiedot Kyselytutkimus, joka mittaa asukkaiden tyytyväisyyttä joukkoliikenteeseen Vuonna
Selvitys Joensuun lentosaavutettavuudesta
Selvitys Joensuun lentosaavutettavuudesta 2 JOHDANTO JA YHTEENVETO Korkeatasoinen ja toimiva lentoliikenne on merkittävä osa alueiden kilpailukykyä. Tämän vuoksi Pohjois- Karjalan maakuntaliitto osallistuu
Pendelöintikysely Hämeenlinnan kaupunki Strategia- ja kehittämispalvelut
Pendelöintikysely 2019 Hämeenlinnan kaupunki Strategia- ja kehittämispalvelut Pendelöinti Pendelöinnillä (sukkuloinnilla) tarkoitetaan työssäkäyntiä oman asuinalueen ulkopuolella. (Tilastokeskus, 2019)
Junaliikenteen häiriötilannetietojen tuottaminen ja tiedotus
Junaliikenteen häiriötilannetietojen tuottaminen ja tiedotus Esiselvitys ja vaatimusmäärittely 28.10.2004 Hankkeen tavoitteet Toimiva prosessi junaliikenteen häiriötilanteiden tietojen tuottamiseen, ylläpitämiseen
PALVELUTASON KEHITTÄMINEN IMATRAN PAIKALLISLIIKENTEESSÄ. Pekka Vähätörmä Pekka.vahatorma@ramboll.fi Puh. 0400 543 678
PALVELUTASON KEHITTÄMINEN IMATRAN PAIKALLISLIIKENTEESSÄ Pekka Vähätörmä Pekka.vahatorma@ramboll.fi Puh. 0400 543 678 KESKEISIMMÄT PALVELUTASON MITTARIT Liikennöintiaika eli tarjonnan ajallinen laajuus
ROVANIEMEN PAIKALLISLIIKENNE MATKUSTAJATUTKIMUS
ROVANIEMEN PAIKALLISLIIKENNE MATKUSTAJATUTKIMUS 2019 22.3.2019 TOTEUTUS Tutkimuksen ajankohta 19.-23.2.2019 Tiistaista torstaihin n. klo 6:00-19:00 Lauantaina klo 9:30-14:30 Kyselylomakkeita jaettiin busseissa
Itä-Suomen kaupunkien joukkoliikennetiedotuksen kehittäminen. FITS-kevättapaaminen 22.04.2002 Martti Varis, Joensuun kaupunki
Itä-Suomen kaupunkien joukkoliikennetiedotuksen kehittäminen FITS-kevättapaaminen 22.04.2002 Martti Varis, Joensuun kaupunki Mukana hankkeessa Joensuun, Mikkelin ja Kuopion kaupungit Itä-Suomen lääninhallitus
JOENSUUN ASEMANSEUDUN KEHITTÄMINEN KÄYTTÄJÄKYSELYN TULOKSET
Kuva: Juha-Pekka Vartiainen JOENSUUN ASEMANSEUDUN KEHITTÄMINEN KÄYTTÄJÄKYSELYN TULOKSET Lisätietoja: Hanna Herkkola, hanna.herkkola@ramboll.fi, 5 51 55 VASTAAJIEN TAUSTATIEDOT 1. Sukupuolenne?. Ikäryhmänne
Itsenäiseen elämään LINJA-AUTOLLA MATKUSTAMINEN. Ruotonen Leena & Joona- Vuorenmaa Eeva-M aija
Itsenäiseen elämään 4 LINJA-AUTOLLA MATKUSTAMINEN Ruotonen Leena & Joona- Vuorenmaa Eeva-M aija Sisällys 1. LINJA-AUTOMATKALLA....... 3 2. PAIKALLISLIIKENTEESSÄ LIIKKUMINEN..... 4 3. LINJA-AUTOLLA KAUKOLIIKENTEESSÄ.....
Savonlinna Pieksämäkihenkilöjunaliikenteen
1 Savonlinna Pieksämäkihenkilöjunaliikenteen käynnistäminen Kuvat: VR ja Savonlinnan kaupunki 2 Lähtökohdat Savonlinnan liikenteellinen asema on ongelmallinen Henkilöjunayhteydet etelään ja itään toimivat
Rosa Lindqvist Sari Seppälä Sanna Viik 31.8.2010
Rosa Lindqvist Sari Seppälä Sanna Viik 31.8.2010 PROFIILI: Ulko tai kotimaanmatkailija, joka vuokraa pyörän tai tuo oman pyörän mukanaan: Matkailija joka haluaa vuokrata pyörän muutamaksi tunniksi keskusta
Linjasto- ja aikataulusuunnittelun periaatteet miten luodaan matkustajia houkutteleva tarjonta?
Linjasto- ja aikataulusuunnittelun periaatteet miten luodaan matkustajia houkutteleva tarjonta? Joukkoliikenteen toimintaympäristön muutokset valmistautuminen tuleviin muutoksiin, seminaari 11.12.2012
Rautateiden henkilöliikennepaikat esteettömiksi Pysäkkien palvelutasoa kehitetään
Rautateiden henkilöliikennepaikat esteettömiksi Pysäkkien palvelutasoa kehitetään Arja Aalto 3.6.2015 Liikennevirasto vastaa Suomen teistä, rautateistä ja vesiväylistä sekä liikennejärjestelmän kokonaisvaltaisesta
JOKERI II Ehdotus uudeksi poikittaiseksi runkolinjaksi
JOKERI II Ehdotus uudeksi poikittaiseksi runkolinjaksi SUY C:1/2003 Seppo Vepsäläinen ISSN 0786-8480 JOUKKOLIIKENTEEN HAASTE Helsinki on joukkoliikennekaupunki. Junat, bussit ja raitiovaunut tarjoavat
Liikkumistutkimus 2014 Taustakysymykset
Liikkumistutkimus 2014 Taustakysymykset Mikäli tutkimus on osoitettu taloudessanne lapselle, pyydämme vanhempia tai huoltajaa vastaamaan lapsen puolesta. Ovatko henkilötietonne oikein saatekirjeessä? Mikäli
Hämeenlinnanväylän ja Vihdintien linjastosuunnitelma 2022
Hämeenlinnanväylän ja Vihdintien linjastosuunnitelma 2022 1 Esittäjän nimi Tausta 2 Taustaa Kehäradan liikenne alkoi heinäkuussa 2015, tällöin myös alueen bussiliikenteessä tapahtui edellisen kerran muutoksia
Kaukoliikenteen matkaketju matkustajan silmin
Kaukoliikenteen matkaketjujen alku- ja loppumatka Kaukoliikenteen matkaketju matkustajan silmin 26.11.2018 Marianne Tenhula / Palmu Työn tausta ja tavoitteet Kaukoliikenteen matkaketjussa toimijoita on
TURVALLISESTI KAUPUNGILTA KOTIIN JOUKKOLIIKENTEEN TURVALLISUUS
TURVALLISESTI KAUPUNGILTA KOTIIN JOUKKOLIIKENTEEN TURVALLISUUS Näkökulmia joukkoliikennevälineiden turvallisuushaasteisiin ja matkustajien ja kuljettajien turvallisuuden parantamiseen Sami Aherva Helsingin
Alkukyselyn ja työpajojen tuloksien hyödyntäminen. Palvelumuotoilun hyödyntäminen pienten asemapaikkojen kehittämisessä pilottikokeilu
Alkukyselyn ja työpajojen tuloksien hyödyntäminen Palvelumuotoilun hyödyntäminen pienten asemapaikkojen kehittämisessä pilottikokeilu Tuloksien hyödyntäminen Osana kehittämisprojektia pilottikokeilun asemanseutuihin
Lahdenväylä (vt 4) Jokiniementien vaihtopysäkki Aluevaraussuunnitelma
Lahdenväylä (vt 4) Jokiniementien vaihtopysäkki Aluevaraussuunnitelma 2 3 Suunnittelun lähtökohtia 4 Lahdenväylän pysäkit, esiselvitys 1998 Valtatie 4 ja sen rinnakkaistiet välillä Kehä III Koivukylänväylä,
A. 1. TAUSTATIEDOT. Kaikki. 1. Sukupuoli. 1. Sukupuoli. 2. Ikä
A. 1. TAUSTATIEDOT 1. Sukupuoli 2. Ikä 1. Sukupuoli 3. Asuinpaikkakunta Reristeröity kotikuntasi 4. Katuosoite Osoitetietojen avulla määritetään, missä päin joukkoliikennepalvelut toimivat/eivät toimi
LIIKKUMISEN OHJAUS YRITYKSISSÄ
LIIKKUMISEN OHJAUS YRITYKSISSÄ SUOMALAISET LIIKKEESSÄ Liikenne aiheuttaa viidenneksen (20%) Suomen hiilidoksidipäästöistä. Lentoliikenteen päästöt ovat viisinkertaiset junaan verrattuna Kaikista suomalaisten
Alkukyselyn ja työpajojen tuloksien hyödyntäminen. Palvelumuotoilun hyödyntäminen pienten asemapaikkojen kehittämisessä pilottikokeilu
Alkukyselyn ja työpajojen tuloksien hyödyntäminen Palvelumuotoilun hyödyntäminen pienten asemapaikkojen kehittämisessä pilottikokeilu Tuloksien hyödyntäminen Osana kehittämisprojektia pilottikokeilun asemanseutuihin
Liikkumisen palveluiden tavoitteellinen palvelutaso Anna Saarlo
Liikkumisen palveluiden tavoitteellinen palvelutaso 25.1.2017 Anna Saarlo Raportti: http://www2.liikennevira sto.fi/julkaisut/pdf8/lts_ 2016-34_liikkumisen_palvelui den_web.pdf 2 Sisältö 1. Palvelurakenne
Helsinki-Vantaan lentoaseman joukkoliikennemonitorit
Heili-loppuraportti Ilmailulaitos Sähkö- ja teletoimisto Juha Sarkkinen 20.10.04 Helsinki-Vantaan lentoaseman joukkoliikennemonitorit 1. Yleistä Helsinki-Vantaan lentoasema on Suomen toiseksi suurin linja-autoasema,
Aulanko. Matkailija rautatieasemalta Aulankoon. Tuukka Virtanen
Aulanko Matkailija rautatieasemalta Aulankoon Tuukka Virtanen Hämeenlinnan rautatieasema Hämeenlinnan rautatieasemalla pysähtyy päivittäin noin parisenkymmentä Helsingin ja Tampereen välillä kulkevaa lähi-
LULEÅ OULU KÄYTÄVÄN MATKUSTAJAJUNALIIKENTEEN ALUSTAVA MARKKINASELVITYS. Haparanda Conference 4.11.2015 Marko Mäenpää, Ramboll Finland
LULEÅ OULU KÄYTÄVÄN MATKUSTAJAJUNALIIKENTEEN ALUSTAVA MARKKINASELVITYS Haparanda Conference 4.11.2015 Marko Mäenpää, Ramboll Finland TYÖN TAUSTAA JA TAVOITTEITA Työn tilaajana oli RKM, Norrbotten Työstä
ASUKASKYSELY KYMENLAAKSON JOUKKOLIIKENTEEN PALVELUTASOMÄÄRITYS LIIDEA OY
ASUKASKYSELY KYMENLAAKSON JOUKKOLIIKENTEEN PALVELUTASOMÄÄRITYS LIIDEA OY Vastaajien määrät Vastaajia yhteensä 183 Naisia 77 %, Miehiä 23 % Ikäjakauma painottuu työikäisiin 81 % käy töissä kodin ulkopuolella
Henkilöliikenteen asemapaikkojen ja rata-alueiden kehittämistarpeet ylijohtaja Kari Ruohonen 14.5.2014
Henkilöliikenteen asemapaikkojen ja rata-alueiden kehittämistarpeet ylijohtaja Kari Ruohonen 14.5.2014 Kaupungit kasvaneet ja kehittyneet ratapihojen ympärille Asuminen ja muun maankäyttö sijaitsee ratapihojen
ALUEELLISEN KYSELYN TULOKSET KEMI-TORNIO
ALUEELLISEN KYSELYN TULOKSET KEMI-TORNIO VASTAAJIEN TAUSTATIEDOT 149 vastaajaa (tilanne 25.1.2016) Koko organisaation osalta 77 vastausta Oman matkustuksen osalta 72 vastausta Kaikista vastaajista 76,5
HSL Työsuhdematkaliput Asiakas- ja potentiaalitutkimus Kesäkuu - elokuu 2011
HSL Työsuhdematkaliput Asiakas- ja potentiaalitutkimus Kesäkuu - elokuu 20 SFS-ISO 20252:2008 sertifioitu HSL Työsuhdematkaliput Asiakas- ja potentiaalitutkimus kesä-elokuussa 20 Tutkimuksen tarkoituksena
Työraportin LIITE 1. LAPPEENRANNAN KAUPUNKI TASAPAINOTETTU TULOSKORTTI 2011
1. Elinympäristö turvallisemmaksi ja terveemmäksi Kokonaismatkustajamäärä 1,33 miljoonaa /vuosi Joukkoliikennematkat / asukas 19 matkaa / asukas / vuosi Autoistumisaste 559 autoa / 1000 asukasta Kävely,
Alkukyselyn ja työpajojen tuloksien hyödyntäminen. Palvelumuotoilun hyödyntäminen pienten asemapaikkojen kehittämisessä pilottikokeilu
Alkukyselyn ja työpajojen tuloksien hyödyntäminen Palvelumuotoilun hyödyntäminen pienten asemapaikkojen kehittämisessä pilottikokeilu Tuloksien hyödyntäminen Osana kehittämisprojektia pilottikokeilun asemanseutuihin
Helsingin seudun liikenne
Helsingin seudun liikenne Asiakaskysely, maaliskuu 2019 2 Esittäjän nimi 27.3.2019 Tiivistelmä Asiakaskyselyn mukaan ne, jotka käyttävät paljon joukkoliikennettä, kävelevät enemmän kuin ne, jotka kulkevat
Kaupunkipyörien asiakaskysely 2018
Kaupunkipyörien asiakaskysely 2018 24.9.7.10. 7 935 vastaajaa Tarja Jääskeläinen Tutkimusmetodologia Tutkimus toteutettiin nettikyselynä suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi. Kysely lähetettiin kaikille
TURKU / KAARINA / RAISIO / LIETO / NAANTALI / RUSKO.
TURKU / KRIN / RISIO / LIETO / NNTLI / RUSKO www.foli.fi Runkolinjasto Kasvatus- ja opetuslautakunta 15.8.2018 Saana Lehtinen suunnittelija TURKU / KRIN / RISIO / LIETO / NNTLI / RUSKO www.foli.fi Esityksen
KYMENLAAKSON KEVENNETTY LIIKKUMISTUTKIMUS 2019 MUU KYMENLAAKSO (IITTI, PYHTÄÄ, VIROLAHTI, MIEHIKKÄLÄ)
KYMENLAAKSON KEVENNETTY LIIKKUMISTUTKIMUS 2019 MUU KYMENLAAKSO (IITTI, PYHTÄÄ, VIROLAHTI, MIEHIKKÄLÄ) 7.10.2019 SISÄLLYS Kyselyn toteutus ja tulokset Otos ja vastausmäärät alueittain Liikkumisen tunnuslukuja
KÄTEVÄ. Matkustajainformaation käytettävyyden toimenpideohjelma HKL:lle. ELSA hankeseminaari 16.3.2006
KÄTEVÄ Matkustajainformaation käytettävyyden toimenpideohjelma HKL:lle ELSA hankeseminaari 16.3.2006 1 LÄHTÖKOHDAT 1.1 Visio 1.2 Työn tausta 1.3 Liittyminen LVM:n muihin hankkeisiin 1.4 Informaation määrittely
Hämeenlinnanväylän ja Vihdintien linjastosuunnitelma 2022
Hämeenlinnanväylän ja Vihdintien linjastosuunnitelma 2022 1 Esittäjän nimi Tausta 2 Taustaa Kehäradan liikenne alkoi heinäkuussa 2015, tällöin myös alueen bussiliikenteessä tapahtui edellisen kerran muutoksia
KYMENLAAKSON KEVENNETTY LIIKKUMISTUTKIMUS 2019 KOUVOLA
KYMENLAAKSON KEVENNETTY LIIKKUMISTUTKIMUS 2019 KOUVOLA 7.10.2019 SISÄLLYS Kyselyn toteutus ja tulokset Otos ja vastausmäärät alueittain Liikkumisen tunnuslukuja (matkojen pituudet, tarkoitus ja kulkutapa)
Koilliskeskus joukkoliikenteen palvelutasomäärittely muutokset joukkoliikennepalveluissa sähköiset palvelut
Koilliskeskus 17.5. joukkoliikenteen palvelutasomäärittely muutokset joukkoliikennepalveluissa sähköiset palvelut Joukkoliikenteen palvelutasomäärittely Joukkoliikennelaki 2009/869, 4: Tämän lain 14 :n
Digitalisaatio muuttaa palveluliiketoimintaa - mahdollisuudet nyt ja tulevaisuudessa. Mikael Aro 4.12.2014
1 Digitalisaatio muuttaa palveluliiketoimintaa - mahdollisuudet nyt ja tulevaisuudessa Mikael Aro 4.12.2014 2 VR Matkustajaliikenne tarjoaa kauko- ja lähiliikenteen matkustuspalveluita Kaukoliikenne Noin
Polkuja kestävän liikkumisen palveluihin Tampereen kestävät työasiamatkat. Tarpeet jaetuille takseille työasiamatkoilla
Polkuja kestävän liikkumisen palveluihin Tampereen kestävät työasiamatkat Tarpeet jaetuille takseille työasiamatkoilla Taustaa Tavoitteena oli selvittää tamperelaisten yritysten tarpeita työpäivän aikaiseen
ALUEELLISEN KYSELYN TULOKSET- KAJAANI
ALUEELLISEN KYSELYN TULOKSET- KAJAANI VASTAAJIEN TAUSTATIEDOT 146 vastaajaa (tilanne 5.11.2015) Koko organisaation osalta 67 vastausta Oman matkustuksen osalta 78 vastausta Yritykseni/organisaationi on:
Sujuvat matkaketjut Itä-Suomessa Kuntien henkilöliikenteen pääpysäkit -hanke. Itä-Suomen liikennejärjestelmäpäivät
Sujuvat matkaketjut Itä-Suomessa Kuntien henkilöliikenteen pääpysäkit -hanke Itä-Suomen liikennejärjestelmäpäivät 1.11.2018 2 Hankkeen taustaa ja lähtökohtia Työn sisältö Pyrkimyksenä määrittää Itä- Suomen
Raportti Helmikuu 2012. Vastauksia huomisen kysymyksiin
Raportti Helmikuu 2012 Vastauksia huomisen kysymyksiin Turvallisuus joukkoliikenteessä 2011 -tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää millaisena matkustajat ja henkilökunta kokevat turvallisuustilanteen
Tulevaisuuden esteetön raideliikenne Käytettävyys ja saavutettavuus terminaalialueella 2009-2010
Tulevaisuuden esteetön raideliikenne Käytettävyys ja saavutettavuus terminaalialueella 2009-2010 Ira Verma Projektipäällikkö Sotera Arkkitehtuurin laitos www.sotera.fi Yhteistyötahot SOTERA Sosiaali- ja
Vaasan joukkoliikenne Asiakastutkimus 2019
Vaasan joukkoliikenne Asiakastutkimus Sisällysluettelo Tutkimuksen toteutus 3 Yhteenveto tuloksista 4 Vastaajarakenne 5 Oletteko käyttänyt joukkoliikenteen linja-autoa Vaasan seudulla viimeisen vuoden
Lentoasemien joukkoliikenneyhteydet NYKYTILAN ANALYYSI
2013 Lentoasemien joukkoliikenneyhteydet NYKYTILAN ANALYYSI Lentoasemien joukkoliikenneyhteydet Nykytilan analyysi Liikennevirasto Helsinki 2013 Kannen kuva: Liikenneviraston kuva-arkisto Verkkojulkaisu
Suur-Espoonlahden Asukasfoorumin valmisteluryhmä
Suur-Espoonlahden Asukasfoorumin valmisteluryhmä Asukastilaisuuden Raportti Aihe: "Länsimetron liityntäliikenne Suur-Espoonlahden alueella Aika: 18 Maaliskuuta 2014 klo 18 20.30 Paikka: Soukan palvelutalo
Helsingin poikittaislinjojen kehittämissuunnitelma
Helsingin poikittaislinjojen kehittämissuunnitelma 1 560 suunnittelualue 500, 510 2 Työn aikataulu Lähtötietojen keruu ja läpikäynti Linjastoluonnoksen laatiminen Linjastoluonnos kommentoitavana 9.12.
Sujuvia matkaketjuja, viisaita liikkumisvalintoja
Sujuvia matkaketjuja, viisaita liikkumisvalintoja Tulevaisuuden sähköinen kaupunkiliikenne seminaari 3.5.2012 Kerkko Vanhanen kehittämisryhmän päällikkö Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä HSL liikuttaa
Turun lentoasemalla suuri merkitys alueen elinkeinoelämälle
Kysely Turun lentoaseman kehittämisestä Turun lentoasemalla suuri merkitys alueen elinkeinoelämälle 10.10.2018 Kyselyyn osallistui 897 vastaajaa Kyselyn tarkoitus oli kerätä tietoa Turun lentoaseman käytöstä
Hämeenlinnanväylän ja Vihdintien linjastosuunnitelma 2022
Hämeenlinnanväylän ja Vihdintien linjastosuunnitelma 2022 1 Esittäjän nimi Tausta 2 Taustaa Kehäradan liikenne alkoi heinäkuussa 2015, tällöin myös alueen bussiliikenteessä tapahtui edellisen kerran muutoksia
Matkustajan kokemuksia junaliikenteessä
Matkustajan kokemuksia junaliikenteessä Antero Alku, Alkutieto Oy ProRautatie 15.3.2012 Junan merkitys kuluttajalle Juna on yksi tapa matkustaa o Juna tai: auto, bussi, lentokone Junalla on sille ominaisia
LIIKKUMISEN OHJAUS KUNNAN TYÖPAIKALLA
LIIKKUMISEN OHJAUS KUNNAN TYÖPAIKALLA SUOMALAISET LIIKKEESSÄ Liikenne aiheuttaa viidenneksen (20%) Suomen hiilidoksidipäästöistä. Lentoliikenteen päästöt ovat viisinkertaiset junaan verrattuna Kaikista
Helsingin seudun liikenne
Helsingin seudun liikenne Tervetuloa asukasiltaan! 2 29.11.2017 HSL:n yhteistyöalue 7 kuntaa: Helsinki, Espoo, Kauniainen, Vantaa, Kerava, Kirkkonummi, Sipoo. 1.1.2018 Siuntio ja Tuusula Perussopimuksen
HSL Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä. Opiskelijametropoli kampusliikenne 10.3.2010
HSL Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä Opiskelijametropoli kampusliikenne 10.3.2010 HSL:n toimialue Kuusi perustajakuntaa: Helsinki,Espoo, Kauniainen, Vantaa, Kerava ja Kirkkonummi Laajenemisvaraus
Liikkumisen ohjaus väylähankkeessa -selvitys
Liikkumisen ohjaus väylähankkeessa -selvitys Case Turun kehätien kehittämisselvitys Kaisa Mäkinen Sito Oy Ympäristösi parhaat tekijät 2 Tausta Liikkumisen ohjaus tarkoittaa viisaan liikkumisen edistämistä
Ylivieskan viisaan liikkumisen suunnitelma koululaisten näkökulmasta. Hautaniemi Päivi
Ylivieskan viisaan liikkumisen suunnitelma koululaisten näkökulmasta 11.09.2018 Viisas liikkuminen Mitä se on ja miksi sitä edistetään? 2 Viisas liikkuminen tarkoittaa turvallista, tarkoituksenmukaista,
Joukkoliikenteen pysäkki
Joukkoliikenteen pysäkki Joukkoliikenteen pysäkin pakolliset ominaisuustiedot on esitetty paksummalla fontilla, muut ominaisuustiedot ovat vapaaehtoisia. Pysäkillä voi olla joko suomen- tai ruotsinkielinen
Maankäytön, asumisen ja liikenteen seutubarometri lyhyt kooste
Maankäytön, asumisen ja liikenteen seutubarometri 2018 lyhyt kooste 26.10.2018 Sisältö Mikä on MAL-barometri: tausta ja toteutus (kalvot 3-6) Asukkaiden ja luottamushenkilöiden kulkutavat (kalvot 7-9)
Kaupunkipyörien asiakaskysely kaikki vastaajat, N= Tarja Jääskeläinen
Kaupunkipyörien asiakaskysely 2017 kaikki vastaajat, N= 7 940 Tarja Jääskeläinen Tutkimusmetodologia Tutkimus toteutettiin nettikyselynä suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi. Kysely lähetettiin kaikille
VR Matkustajaliikenne Suomessa ja Venäjällä
VR Matkustajaliikenne Suomessa ja Venäjällä Kouvolan rautatieseminaari 13.12.2011 Ari Vanhanen Matkustajaliikenne VR-Yhtymä Oy VR on kehittynyt yhtä matkaa Suomen kanssa 1857: Asetus Suomen ensimmäisen
Kehäradan liikennöinti 2015
Kehäradan liikennöinti 2015 Suvi Rihtniemi 14.4.2015 Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä Kehäradan aikamatka 1975: Martinlaakson rata valmistuu. Aletaan puhua Marja-radasta Martinlaakson radan jatke:
Hämeenlinnan pendelöintitutkimus. Kehittämispalvelut 30.1.2014
Hämeenlinnan pendelöintitutkimus Kehittämispalvelut 30.1.2014 1 Tutkimuksen tausta Vastaajia yhteensä 300 (30.1.2014 tilanne) Tiedonkeruu 15.1-3.2 paperilomakkeilla ja internetin kautta. Kohderyhmä ulkopaikkakunnalla
Vantaan linjastomuutoksen toteuttamisprojekti
Vantaan linjastomuutoksen toteuttamisprojekti Paikallisliikennepäivät 18.9.2015 Joukkoliikennesuunnittelija Petri Nissinen Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä Esityksen sisältö Muutokset lyhyesti Mikä
Joensuun lentoaseman logistisen käytävän kehittämissuunnitelma
Joensuun lentoaseman logistisen käytävän kehittämissuunnitelma 18.2.2014 18.2.2014 Page 1 Sisältö Strategiakaavio Päivitetyt tavoitteet, visio ja toimenpide-esitykset 18.2.2014 Page 2 Strategiakaavio Tavoitteet
Kysely matkustusyhteyksien toimivuudesta alkutalvella 2019
Kysely matkustusyhteyksien toimivuudesta alkutalvella 2019 Vastaajia Jakelu k2 Tre jäsenyritykset Vastauksia: 299 Vastausprosentti: 15 % Taustakysymyksinä yrityksen koko ja matkustustiheys PK-seudulle
Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu
Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Sukupuoli ja ikä Haastattelin Kirjasto 10:ssä 14 henkilöä, joista seitsemän oli naisia (iät 24, 25, 36, 36, 50,
Liikkumisen ohjauksen integrointi liikenne- ja ilmastostrategioihin
Liikkumisen ohjauksen integrointi liikenne- ja ilmastostrategioihin Saara Jääskeläinen, liikenne- ja viestintäministeriö LIVE-tilaisuus 19.11.2013 LVM:n ilmastopoliittinen ohjelma ILPO (2009) Liikenne-
Miten VR Matkustajaliikenne on kehittänyt ja kehittää palvelujaan?
Miten VR Matkustajaliikenne on kehittänyt ja kehittää palvelujaan? Pro Rautatien seminaari 15.3.2012 Antti Jaatinen Senior Adviser VR Group Käynnissä mittavat kalustoinvestoinnit 1. VR käynnisti vuonna
EKOLIITU - HÄMEENLINNAN SEUDUN KESTÄVÄN JA TURVALLISEN LIIKKUMISEN SUUNNITELMA LIIKKUMISEN TUNNUSLUKUJA NYKYTILAN ANALYYSIT I LIIKKUMISEN NYKYTILA
EKOLIITU - HÄMEENLINNAN SEUDUN KESTÄVÄN JA TURVALLISEN LIIKKUMISEN SUUNNITELMA LIIKKUMISEN TUNNUSLUKUJA Sisältö Autoistuminen Hämeenlinnan seudulla Autonomistus vs. palveluiden saavutettavuus Autonomistus
Metro Pasilasta eteenpäin
Metro Pasilasta eteenpäin SUY Seppo Vepsäläinen C: 1/2004 METRO PASILASTA ETEENPÄIN Metro on paras osa koko seudun joukkoliikenteen järjestelmää, mutta sen palvelualue on vielä suppea. Laajentaminen on
Juhlaseminaari 9.2.2010. Suvi Rihtniemi HSL Helsingin seudun liikenne
Juhlaseminaari 9.2.2010 Suvi Rihtniemi HSL Helsingin seudun liikenne Miksi seudullinen liikenneorganisaatio? 1. Toimiva liikennejärjestelmä on seudun kansainvälinen kilpailuvaltti. 2. Helsingin seudun
VAINIKKALAN TIESUUNNAN HENKILÖKULJETUKSET
LUONNOS 15.4.2015 VAINIKKALAN TIESUUNNAN HENKILÖKULJETUKSET RAPORTTI 15.4.2015 VAINIKKALAN TIESUUNNAN HENKILÖKULJETUKSET Tarkastus [xx] Päivämäärä 15/04/2015 Laatija Tarkastaja Hyväksyjä Kuvaus Pekka Vähätörmä
HSL liikuttaa meitä kaikkia. Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä
HSL liikuttaa meitä kaikkia Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä HSL liikuttaa meitä kaikkia HSL tarjoaa kattavat liikkumismahdollisuudet sekä luo edellytykset elinvoimaiselle ja viihtyisälle Helsingin
NCC Plaza Business Park Kiinteistö ja sen yritysten verkottaminen. TYKELI Työpaikat kestävän liikkumisen edistäjinä
NCC Plaza Business Park Kiinteistö ja sen yritysten verkottaminen TYKELI Työpaikat kestävän liikkumisen edistäjinä Sisältö Pilotin aikataulu ja toimijat Pilotin tavoitteet ja kohderyhmä Pilotin sisältö
Miten kuljet työmatkasi?
Taustatiedot Sukupuolesi? * Nainen Mies Syntymävuotesi? * 1975 Asuinpaikkasi postinumero? * esim. 00100 * Toimenkuvasi? * Työntekijä tai toimihenkilö Esimies 11% valmis https://www.webropolsurveys.com/preview/previewquestions.aspx[23.2.2011
Liikkumiselle asetetut tavoitteet
Liikkumiselle asetetut tavoitteet Pääradan liikkumiselle johdetut tavoitteet 1. Pääradalla tarjotaan korkeatasoisia ja nopeita junayhteyksiä Tampereen kautta pääkaupunkiseudulle on päivittäin useita suoria
BtoB-markkinoinnin tutkimus
BtoB-markkinoinnin tutkimus Tiivistelmä tutkimustuloksista Anna-Mari West 19.6.2008 Tutkimuksen tavoitteet ja toteutus Tutkimuksen tavoitteet Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää markkinointipäättäjien
Katse tulevaisuuteen. VR:n kaukoliikenteen suuntaviivoja 2015-2019. Maisa Romanainen, VR, 16.12.2015
Katse tulevaisuuteen VR:n kaukoliikenteen suuntaviivoja 2015-2019 Maisa Romanainen, VR, 16.12.2015 Katsaus tulevaisuuteemme VR:n tavoite on, että junamatkustaminen on kaukoliikenteen halutuin matkustusmuoto.
Sähkökäyttöisiin tai muihin energiatehokkaisiin ajoneuvoihin pohjautuvan liikennejärjestelmän vaihtoehtojen ja vaikutusten arviointi
SYÖKSY Väliseminaari 18.1.2011 Sähkökäyttöisiin tai muihin energiatehokkaisiin ajoneuvoihin pohjautuvan liikennejärjestelmän vaihtoehtojen ja vaikutusten arviointi Kuvaus palvelumalleista Tampereen teknillinen
Joukkoliikennesuunnittelu
Joukkoliikennesuunnittelu 26.4.2016 Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä Esityksen sisältö Joukkoliikennesuunnittelun tavoitteet Linjastosuunnittelun periaatteita Ajoaika- ja aikataulusuunnittelun periaatteita
Pasila junaliikenteen solmukohtana Useita parannuksia suunnitteilla
Pasila junaliikenteen solmukohtana Useita parannuksia suunnitteilla Jarmo Nirhamo ja Heidi Mäenpää Liikennevirasto 12.5.2014 Sisältö Nykytilanne Ratahankkeet Pasilan alueella Läntinen lisäraide 2 Nykytilanne
Julkinen VR & Liikennekaari
Julkinen VR & Liikennekaari Eduskunnan liikenne- ja viestintävaliokunta 18.11.2016 Maisa Romanainen, Otto Lehtipuu Myynti keskittyy digitalisiin itsepalvelukanaviin Myyntikanavien osuuksien kehitys 60,1
Esteetön liikkumisympäristö koulutus Oulu 23.2.2006. Riikka Kallio Elsa-koordinaattori WSP LT-Konsultit Oy
Esteetön liikkumisympäristö koulutus Oulu 23.2.2006 Riikka Kallio Elsa-koordinaattori WSP LT-Konsultit Oy Tausta ja tavoitteet Viiden Elsa-kuntahankkeen esittely samassa julkaisussa Koottuna perustiedot
Päärata junaliikenteen keskittymänä junaliikenteen palvelutaso. Ari Vanhanen VR Group / Matkustajaliikenne Päärata-seminaari, Järvenpää 20.9.
Päärata junaliikenteen keskittymänä junaliikenteen palvelutaso Ari Vanhanen VR Group / Matkustajaliikenne Päärata-seminaari, Järvenpää 20.9.2013 Pääradan merkitys Suomen rataverkolla Päärata on Suomen
Luottamuksellinen Esteetöntä junamatkustamista
Esteetöntä junamatkustamista VR matkustajaliikenne n. 2500 työntekijää 250 kaukojunaa / vrk 800 lähijunaa / vrk 126,9 miljoonaa matkaa / 2017 12,5 miljoonaa matkaa / kaukoliikenne / 2017 2 Yhteinen tavoite
Tältä pohjalta Vakka-Suomen joukkoliikennejärjestelmän kehittämiselle voidaan asettaa seuraavat tavoitteet:
JOUKKOLIIKENTEEN KEHITTÄMISTAVOITTEET Joukkoliikennettä koskevien tavoitteiden lähtö-kohtia. Joukkoliikenteen positiiviset vaikutukset yhteiskuntaan. Yksilöiden ja kotitalouksien liikkumismahdollisuudet.
Ylivieskan seutukunnan liikenneturvallisuuskysely Ylivieska
Ylivieskan seutukunnan liikenneturvallisuuskysely Ylivieska Kyselyyn vastasi sähköisesti 120 kunnan asukasta. Lisäksi saatiin 3 vastausta paperilla, joita ei ole huomioitu esitetyissä kuvaajissa. Saadut
Vaasan joukkoliikenne Feelback 2018
Vaasan joukkoliikenne Feelback 28 Sisällysluettelo Tutkimuksen toteutus 3 Yhteenveto tuloksista 4 Vastaajarakenne 5 Oletteko käyttänyt joukkoliikenteen linja-autoa Vaasan seudulla viimeisen vuoden aikana?
Uusi lippu- ja informaatiojärjestelmä
Uusi lippu- ja informaatiojärjestelmä Kaikille helppo matkanteko -seminaari 25.5.2016 Mirva Ilmoniemi, HSL Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä Lippujärjestelmän uudistus Arvioitu aikataulu Uudet kortinlukijat
Helsingin seudun liikenne
Helsingin seudun liikenne Tervetuloa asukasiltaan! 2 29.11.2017 Illan aiheet HSL lyhyesti joukkoliikenteestä vastaava osastonjohtaja Tero Anttila Jokelan joukkoliikenne 2018: linjat, reitit, kalustot,