Kuhmoisten kunta Strategia

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kuhmoisten kunta Strategia"

Transkriptio

1 Kuhmoisten kunta Strategia

2 SISÄLLYSLUETTELO KUVIOLUETTELO TAULUKKOLUETTELO YHTEENVETO KUVIOLUETTELO TAULUKKOLUETTELO YHTEENVETO 1 JOHDANTO 2 NYKYTILA ANALYYSI 2.1 Kuhmoisten aikaisempi strategia 2.2 Kunnan toiminta ja talous 2.3 Väestökehitys, elinkeinorakenne ja työllisyys 3 STRATEGIAPROSESSI 3.1 Strategiatyön vaiheistus 3.2 Strategiatyöskentely Resurssit Metodologiat Projektinhallinta 3.3 Strategiatyön tulokset 4 STRATEGIA ASIAKIRJAT 4.1 Visio Vision selitys ja täsmennykset 4.2 Strategiset päämäärät Päämäärien jäsentäminen 4.3 Kriittiset menestystekijät 4.4 Mittarit ja tavoitetasot 5 JOHTOPÄÄTÖKSET

3 KUVIOLUETTELO Kuvio 1. Kunnan verojen ja valtion osuuksien kehitys 2000 luvulla Kuvio 2. Huoltosuhteen muutos Kuhmoisissa ja Keski Suomen kunnissa Kuvio 3. Työttömyys suhteessa seutukuntiin ja maahan vuonna 2006 Kuvio 4. Strategiatyön tulokset TAULUKKOLUETTELO Taulukko 1. Tilinpäätöstiedot v Taulukko 2. Tuloslaskelmien tunnusluvut v Taulukko 3. Väestöennuste Taulukko 4. Kuhmoisten ikäryhmittäiset väestöennusteet Taulukko 5. Kunnan elinkeinorakenne Taulukko 6. Kuhmoisten työttömyys vuosina Taulukko 7. Viriili Kuhmoinen Taulukko 8. Kuhmoisten strategiset päämäärät Taulukko 9. Kriittiset menestystekijät Talous Taulukko 10. Kriittiset menestystekijät Asiakas Taulukko 11. Kriittiset menestystekijät Henkilöstö Taulukko 12. Kriittiset menestystekijät Prosessit ja rakenteet

4 YHTEENVETO Tämä raportti kuvaa Kuhmoisten kunnan strategiaprosessin ja sisältää itse strategia asiakirjat. Raportin karkea jäsennys on seuraava: o Kunnan nykytilaa sekä Suomen kuntien yleistä toiminnallista ja taloudellista tilannetta on havainnollistettu luvussa 2. o Huhtikuun 2008 lopussa alkanutta ja saman vuoden juhannuksena päättynyttä suoraviivaista strategiaprosessia on käsitelty luvussa 3. o Kunnan visio, päämäärät, kriittiset menestystekijät sekä tavoitteet, mittarit ja tavoitetasot on kuvattu luvussa 4. o Lopuksi luvussa 5 on annettu muutamia ensivaiheen toimenpiteitä strategian maastouttamisessa koskevia suosituksia. Kuhmoisten strategiatyön asetti kunnanvaltuusto ja se toimii jatkossakin strategian hyväksyjänä ja päivittäjänä. Strategiaprosessin ja projektin johtoryhmänä toimi kunnanhallitus. Strategian laatimista työstäneen työryhmän kokoonpano oli seuraava: o Anne Heusala, kunnanjohtaja, pj o Sanna Luukkanen, hallintojohtaja o Mauno Jormanainen, kunnanhallituksen puheenjohtaja o Minna Tapanila, valtuuston puheenjohtaja o Mira Jokinen (kesk) o Silmu Sarvala (sdp) o Veikko Ahola (kok) o Anette Vaini Antila, toimitusjohtaja, ulkopuolinen asiantuntija o Ilkka Wennberg, projektikoordinaattori, ulkopuolinen asiantuntija Kunnan omien resurssien sekä ulkopuolisen asiantuntijan työskentelymenetelminä olivat työpaja, kokoukset, kirjoituspöytätyöskentely sekä sähköpostikatselmointi. Työskentelyssä hyödynnettiin pienen kunnan strategiaprosessin etuja eli läpinäkyvyyttä, suoraviivaista vuorovaikutusta sekä avointa keskusteluyhteyttä. Varsinaisena strategian ytimenä ovat valinnat, joissa kunnan toiminta pohjautuu osin kunnan päätökseen säilyttää hallinnollinen itsenäisyytensä sekä toisaalta kuntarajat ylittävään yhteistyöhön kunnan peruspalveluissa. Kuhmoisten erityispiirteenä voidaan mainita erityisen suuri kesäasukkaiden määrä, joka on myös huomioitu strategiassa. Yhteenvetona voidaan todeta, että Kuhmoisten kunnan strategia kulminoituu seuraaviin päämääriin, jotka on tarkemmin kuvattu sivulla 17: o Kunnan taloudellisen tilanteen kohentaminen ja vakauttaminen o Asiakaslähtöisyys kunnan palveluissa ja päätöksenteossa o Henkilöstön toimintaedellytysten turvaaminen o Palvelurakenteiden ja toimintatapojen uudistaminen

5 1 JOHDANTO Kunnassa ei ole tällä hetkellä voimassa olevaa strategiaa. Kuhmoisten kunnan viimeisin Kilpailukyky ja erikoistumisstrategia laadittiin vuonna 2001 ja se oli voimassa vuoden 2006 loppuun. Kyseisen strategian keskiössä oli ennen kaikkea yritysten toimintaedellytysten parantaminen. Sen avulla pyrittiin tarkentamaan Kuhmoisten elinkeinoelämän painopistealoja. Strategian kantavana periaatteena oli myös, että vain elinvoimainen maaseutu voi tarjota asukkailleen laadukkaan elämän perusteet. Kuhmoisten kunta kuuluu Keski Suomen maakuntaan ja Jämsän seutukuntaan. Nyt uuden strategian luonti on erityisen tärkeää, koska Kuhmoisten kunnassa on tehty päätös säilyttää kunnan itsenäisyys. Vaihtoehtona olisi ollut kuntaliitos Jämsän ja Jämsänkosken kanssa. Kunnanvaltuusto teki päätöksen itsenäisyyden säilyttämisen puolesta Päätös syntyi äänin Kuhmoisten kunta kuuluu samaan seutukuntaan Jämsän ja Jämsänkosken kanssa. Yhteistyötä on tehty pitkään ja tulevaisuudessa palveluita tullaan järjestämään entistä tiiviimmin yhteisesti. Jämsän seudulle on laadittu PA RAS hankkeen linja asiakirja Jämsän seudun vision vuodelle 2015 on: Jämsän seutu on elinvoimainen, kasvuhakuinen, kilpailukykyinen ja innovatiivinen Jyväskylän ja Tampereen kehityskäytävän vetovoimainen solmukohta, jonka julkiset palvelut ovat laadukkaita ja kustannustehokkaita sekä joka on strategiasuuntaisesti verkottunut maakunnallisesti, valtakunnallisesti ja kansainvälisesti. Jämsän seudulla tapahtuu suuria muutoksia. Jämsän ja Jämsänkosken kaupungit lakkautetaan ja vuoden 2009 alusta perustetaan uusi kaupunki nimeltä Jämsä. Myös Jämsän seudun terveydenhuollon kuntayhtymä puretaan ja terveydenhuolto siirtyy uuden kaupungin hallinnon alaisuuteen. Seudulla toimii myös kuntien yhteinen elinkeinoelämän kehitysyhtiö ja ammatillisen koulutuksen kuntayhtymä. Seudun tietohallintoa varten on oma yhtiönsä. Lukuisia kehittämishankkeita seudulla koordinoi mm. Jämsän aluekeskusohjelma. Kuhmoisten strategiaprosessin tavoitteena oli luoda suunnitelma, jolla kunnan menestyminen eli palvelut, talous ja elinvoima turvataan vuoteen 2013 saakka. Kunnan päätöksestä pysyä itsenäisenä ja seudun yhteistyön lähtökohdista on laadittu Kuhmoisille strategia, jonka tarkoituksena on viitoittaa tietä itsenäisen (vrt. edellä mainittu kunnanvaltuuston päätös) mutta yhteistyökykyisen (vrt. edellä todetut seudun ja alueen tulevat muutokset) kunnan tulevaisuudelle.

6 2 NYKYTILA ANALYYSI 2.1 Kuhmoisten aikaisempi strategia Kunnan aikaisempi strategia on vuodelta Se on nimetty kunnan kilpailukyky ja erikoistumisstrategiaksi. Kuhmoisten tavoite 2 ohjelmakauden strategia pohjautuu esiselvitystyöhön, jonka tarkoituksena on ollut hakea kuntakohtaisia kilpailuetuja ja yrittäjistä lähtöisin olevia kehittämiskohteita. Strategian keskeinen tavoite oli nimenomaan yritys ja elinkeinonäkökulman korostaminen. Strategia sisälsi laajahkon nykytilan kuvauksen sekä SWOT analyysin. Strategian pääpaino oli silloisten ja uusien innovatiivisten yrityshankkeiden tukemisessa, verkottumisen ja kansainvälistymisen lisäämisessä, henkilöstön laadullisten kvalifikaatioiden parantamisessa sekä alueen matkailun vetovoimatekijöiden kehittämisessä. Painopistealueiksi valittiin puuteknologia, innovaatioalat sekä matkailu ja palvelut. Visio vuodelle 2006: KUHMOINEN on kunta jossa asukkaat voivat hyvin ja saavat laadukkaita palveluita. Kunta on kasvava, vetovoimainen, viihtyisä ja dynaaminen kunta, joka on tunnettu yhteistyökyvystään ja aktiivisesta yhteistyöstä yrittäjien ja kuntalaisten kanssa, jossa eri alojen erikoisosaaminen on valtakunnallisesti ja kansainvälisesti tunnettua, sekä arvostettua tasoa. Tavoite vuodelle 2006: Kunnan työttömyysaste pyritään saamaan valtakunnan tasolle, väkiluvun aleneminen yritetään saada nollatasolle ja uusien työpaikkojen määräksi 10 20/vuosi. Aiemmasta strategiasta oppiminen on yksi toiminnan uudelleen suuntaamisen keskeisimpiä haasteita. Oppimiskokemusten tulisi tapahtua sekä myönteisessä että kehittävässä ja kriittisessäkin hengessä. Aiempaa strategiaa voi tässä asiakirjassa kuvatun strategiaprosessin näkökulmasta luonnehtia seuraavasti: Strategia on yksinkertainen, mitä voidaan pitää toteuttamisen ja vuorovaikutuksen kannalta hyvänä asiana. o Punainen lanka tulee esille. Strategiassa uskottiin painopistealueiden vetoon, mikä on oikea tapa jäsentää kunnan monimuotoista toimintaa. o Strategiaan ei kannata sisällyttää kaikkea, mihin ei sorruttu. Strategian toteuttaminen kohtasi merkittäviä vaikeuksia ja jäi monilta osin puolitiehen. o Osa liittyi riskinottoon ja osa ammattitaitoon ja periksi antamattomuuteen viedä suunnitelmat täytäntöön. Strategiassa ei huomioitu riittävästi resursointia, mikä oli sen huomattavin puute. o Budjetin ohella tulisi tarkastella vaihtoehtoisia rahoitusmalleja.

7 2.2 Kunnan toiminta ja talous Kunnan palveluita järjestetään sekä itsenäisesti että yhteistyössä muiden kuntien kanssa. Itsenäisesti järjestettävien palveluiden lisäksi Kuhmoisten kunta on tehnyt kuntayhtymä ja muuta seutuyhteistyötä Jämsän seudun kuntien kanssa useiden palvelujen osalta jo vuosia. Terveydenhuollon palveluista vastaa Jämsän seudun terveydenhuollon kuntayhtymä, toisen asteen koulutuspalveluista Jämsän seudun ammatillisen koulutuksen kuntayhtymä, seudullisesta elinkeinopolitiikasta Jämsek Oy, jätehuollosta Jämsän seudun jätehuolto Oy, kuntien ja kuntayhtymien atk palveluista ja alueverkosta JamIt Tieto Oy. Lisäksi seudun kunnilla on runsaasti sopimusperusteista yhteistyötä koskien kirjastoa, erityisopetusta, musiikkiopistoa, maaseututoimea, velka ja kuluttajaneuvontaa, edunvalvontaa ym. Kuhmoisten kunnalla on myös sopimuksiin perustuvaa yhteistyötä muun muassa Padasjoen kunnan (ympäristösihteeri, kirjastoautopalvelut, maaseutuviranomaispalvelut) sekä Kuhmalahden ja Pälkäneen kuntien kanssa (aluearkkitehtitoiminta). Palveluiden tuottavuutta ja laatua pyritään lisäämään ja tavoitteena on ottaa käyttöön tilaaja tuottaja malleja eri toimialoille. Suuri uudistus on sosiaali ja terveystoimen yhdistäminen saman organisaation alle vuoteen 2009 mennessä. Kuhmoisten kunnan taloudellinen tilanne heijastelee edelleen melko hyvin yleistä kuntatalouden tilaa (tilinpäätös ja toimintakertomus vuodelta 2007). Kuhmoisten kokonaistulot ovat viime vuosina kasvaneet asukasluvun laskusta huolimatta johtuen kunnallisveron korotuksista ja valtionosuusjärjestelmän kehityksestä. Valtionosuuksien määrä kunnan tulopohjasta on melko suuri ja se on kasvanut koko 2000 luvun ajan. Taseeltaan Kuhmoinen on kohtuullinen kunta. Sen omavaraisuusaste on 61 % (2007). Kuhmoisten kunnalla on ollut velkaa, jota on vähennetty viime vuosina. Tulevaisuuden näkökulmasta kunnalla on suuria taloudellisia riskejä, joita nostavat erityisesti asukasluvun lasku, epäedullinen huoltosuhde, korkea työttömyysaste, harva asutus sekä väestön ikärakenne ja sen muutokset. Seuraavaksi on esitetty tuloslaskelmatietoja. Näistä voidaan havaita melko dramaattinen toimintakatteen eli tulojen ja menojen välisen suhteen muutos. Vuosikate säilyi kuitenkin vielä positiivisena, joskin investointeihin ja rahoitukseen jäävä rahamäärä ei ole kovin suuri.

8 TP 2007 TP 2006 Toimintatuotot Toimintamenot TOIMINTAKATE Verotulot Valtionosuudet VUOSIKATE Taulukko 1. Tilinpäätöstiedot v Kuhmoisissa vuosikate/asukas on parempi kuin Keski Suomen kunnissa keskimäärin. Vuosikate on kuitenkin heikentynyt edellisvuodesta, kun keskimäärin kunnissa se on parantunut. Kuten alla olevasta taulukosta voidaan havaita, myös ylijäämä on muuttunut alijäämäksi. On kuitenkin otettava huomioon, että vuoden 2007 aikana on tehty isoja rakennus ja korjausinvestointeja. Vuosikate euroa/asukas Vuosikate %:a poistoista Ylijäämä/alijäämä Kuhmoinen Keski Suomi Koko Suomi Taulukko 2. Tuloslaskelmien tunnusluvut v Seuraavassa kuviossa on esitetty valtionosuuksien ja verotulojen kehitystä. Valtionosuudet ovat kasvaneet selvästi koko tarkastelujakson ajan. Yhteisövero on puolestaan laskenut selvästi 2000 luvun vaihteesta. Muutos selittyy kunnan elinkeinopolitiikasta vastaavan Jämsek Oy:n mukaan osaltaan yhteisöveron lainsäädännön muutoksella ja yritystoiminnan hiipumisella. Ilman valtionosuuksien merkittävää kasvua kunta olisi kriisikuntien joukossa.

9 8000 Kunnallisvero Kiinteistövero Yhteisövero Valtionosuudet TA 2008 Kuvio 1. Kunnan verojen ja valtion osuuksien kehitys 2000 luvulla 2.3 Väestökehitys, elinkeinorakenne ja työllisyys Tässä kappaleessa on tarkasteltu Kuhmoisten kunnan väestöennustetta, ikärakennetta ja huoltosuhteen muuttumista. Lisäksi on kartoitettu kunnan elinkeinorakennetta ja työllisyystilannetta. Kuhmoisten väestömäärä on laskenut tasaisesti viimeisinä vuosikymmeninä. Vuonna 1960 Kuhmoisten asukasluku oli lähes Vuoteen 1980 mennessä se oli laskenut jo noin asukkaaseen. Kuhmoisten, Jämsän seutukunnan ja Keski Suomen seutukunnan väestöennusteen mukaisesti Kuhmoisten väkiluku on jatkaa laskusuunnassa: vuoteen 2025 mennessä se laskee noin 15 prosenttia vuoden 2005 lukuarvosta. Jämsän seutukunnan väkiluku tulee pysymään suunnilleen samana ja koko Keski Suomen väkiluku on lievässä kasvussa Kuhmoinen Jämsän seutukunta Keski Suomi Taulukko 3. Väestöennuste Ikäihmisten määrä eli yli 75 vuotiaat kasvaa vuoteen 2025 mennessä merkittävästi verrattuna vuoteen Seuraavasta taulukosta on havaittavissa, että samaan aikaan työikäisten määrä (17 64 vuotiaat) laskee huomattavasti.

10 Ikäluokat yhteensä Taulukko 4. Kuhmoisten ikäryhmittäiset väestöennusteet Seuraavassa kuviossa on verrattu huoltosuhteen muutosta Keski Suomen kunnissa ja Kuhmoisissa. Huoltosuhde on laskettu PARAS hankkeen mukaisesti eli yli 64 vuotiaiden ja alle 17 vuotiaiden suhde vuotiaden määrään. Kuviosta voidaan päätellä, että Kuhmoisten huoltosuhteen kehitys on huolestuttavampi kuin muissa Keski Suomen kunnissa keskimäärin. 1,40 1,20 1,00 0,80 0,60 Keski Suomen kunnat Kuhmoinen 0,40 0,20 0, Kuvio 2. Huoltosuhteen muutos Kuhmoisissa ja Keski Suomen kunnissa Elinkeinorakenteeltaan Kuhmoinen on tyypillinen maaseutukunta, jossa alkutuotannossa työskentelee noin 15 prosenttia työvoimasta. Palvelualojen työpaikat muodostavat yli puolet kaikista työpaikoista ja jalostuksen osuus on noin neljännes. Toimiala Työpaikat 2003 Työpaikat 2004 Työpaikat 2005 Alkutuotanto 16,4 14,4 15,9 Jalostus 23,4 24,5 23,8 Palvelut 57,3 58,3 56,8 Tuntematon 2,9 2,8 3,5 Yhteensä 100,0 100,0 100,0 Taulukko 5. Kunnan elinkeinorakenne

11 Kunnan työttömyystilanne näyttää huolestuttavalta. Työttömyysprosentti on ollut 2000 luvulla noin prosenttia eli se pysynyt suunnilleen samalla tasolla. Työssäkäyntialue muodostuu suurelta osin Jämsän seudusta, Lahdesta ja Tampereesta. Vuosi Työvoimasta % , , , , , , ,6 Taulukko 6. Kuhmoisten työttömyys vuosina Kunnan työttömyys oli 16 prosenttia vuonna 2006, joka on korkea, kun sitä verrataan koko maan ja Keski Suomen kuntien työttömyyteen. Keski Suomessa työttömyysprosentti on keskimäärin 12,6 prosenttia ja Jämsän seudulla noin 13,1 prosenttia. Vuonna 2007 työttömyysprosentti laski 13,6 prosenttiin. Työttömyysprosentti on kuitenkin edelleen melko korkea, sillä myös muissa Keski Suomen kunnissa työttömyys oli laskusuunnassa. 18,0 16,0 14,0 12,0 10,0 8,0 6,0 4,0 2,0 0,0 Kuhmoinen Jyväskylä sk Joutsa sk Keuruu sk Jämsä sk Äänekoski sk Saarijärvi V:Saari sk Keski Suomi Koko maa Kuvio 3. Työttömyys suhteessa seutukuntiin ja maahan vuonna 2006

12 3 STRATEGIAPROSESSI 3.1 Strategiatyön vaiheistus Kuhmoisen kunnan strategian laatiminen tapahtui seuraavan karkean prosessin mukaisesti: Nykytilaanalyysi Strategiaprosessi Strategiaasiakirjat Strategiatyö käynnistyi päivän työpajalla 23.4., jossa työryhmä työsti visiota ja päämääriä. Työpajan jatkoksi tuotettiin itsenäisenä työskentelynä kriittiset menestystekijät. Konsultti työsti taustalla nykytila analyysiä sekä ohjasi työskentelyä. Ensi vaiheen tavoitteet ja toimenpiteet laadittiin näiden pohjalta mennessä, jolloin valmistuivat myös varsinaiset strategiaasiakirjat. Kuten yllä kuvatusta vaiheistuksesta käy ilmi, tässä asiakirjassa kuvattuun strategiaprosessin ei kuulunut strategian maastouttamista, varsinaista toimenpidesuunnittelua ja sidosryhmien osallistamista. Strategian laatimisen ja toimeenpanon välisen taitekohdan huolellinen hallinta on strategian hyväksymisen jälkeen työryhmän vastuulla. 3.2 Strategiatyöskentely Resurssit Strategiaprosessin ja projektin johtoryhmänä toimi kunnanhallitus. Johtoryhmän tehtävänä oli valvoa työn etenemistä sekä esittää strategia hyväksyttäväksi kunnanvaltuustolle, joka asetti strategiaprojektin suuntaviivoineen Resursseiksi voidaan lukea myös Kuntaliiton asiantuntijat, joita kuultiin nykytila analyysin muodostamisessa. Jonkun verran tietoja saatiin myös kunnan erilaisilta yhteistoimintaorganisaatioilta. Varsinaisen strategiatyöryhmän kokoonpano on todettu tässä asiakirjassa sivulla 5. Työryhmän tehtävänä oli työstää kunnan strategia sekä raportoida ja viestiä siitä kunnan ulkoisille ja sisäisille sidosryhmille. Työryhmän muodostivat kunnan omat resurssit sekä ulkopuoliset asiantuntijat. Seuraavassa on kuvattu lyhyesti työryhmän kuntajäsenten odotukset ja toiveet strategiatyötä ja sen tuloksia kohtaan.

13 Anne Heusala (pj), kunnanjohtaja: Elinvoimaisuus ja positiivinen vire Kuntalaisten ja kesäasukkaiden viihtyvyys Yritystoiminnan houkuttelu alueelle Veikko Ahola, Kokoomuksen paikallisyhdistyksen pj: Päätöksentekoprosessin läpinäkyvyys ja avoimuus Ympäristötekijät Elinkeinoelämän mukaan ottaminen ja palveluiden ylläpitäminen Mira Jokinen, valtuuston jäsen: Aito yhteistyö ja henki Yleisen mielipiteen ja ilmipiirin positiivisuus Päämäärätietoisuus ja sitouttaminen Mauno Jormanainen, kunnanhallituksen pj: Ulospäin suuntautuminen ja aito yhteistyö Luonnonympäristön hyödyntäminen Vapaa ajan viettomahdollisuudet Silmu Sarvala, valtuuston jäsen: Tekemisen jäsentäminen Näivettymisen estäminen Tiedottaminen, negatiivisuuden poistaminen Sanna Luukkanen (siht.), hallintojohtaja: Elinvoimaisuus ja positiivisuus Valmistelu laajalla rintamalla Metodologiat Kunnan omien resurssien sekä ulkopuolisen asiantuntijan työskentelymenetelminä olivat työpajat, kokoukset, kirjoituspöytätyöskentely sekä sähköpostikatselmointi. Luonnollisesti prosessiin kuuluivat myös normaalit päätöksentekomenettelyt. Työskentelyssä hyödynnettiin pienen kunnan strategiaprosessin etuja eli läpinäkyvyyttä, suoraviivaista vuorovaikutusta sekä avointa keskusteluyhteyttä. Sidosryhmille tiedotettiin säännöllisesti prosessin etenemisestä. Lehdistötiedote julkaistiin ja paikallislehdessä strategiaprosessista uutisoitiin mm ja Projektinhallinta Kuhmoisten strategiaprosessi oli erittäin suoraviivainen ja kestoltaan lyhyt. Projektihallinta vaihe sisälsi kuitenkin kaikki keskeiset osatekijät: Projektisuunnitelman tuottaminen Projektin laadun ja riskien hallinta (projektin keston ajan) Projektin työnohjaus (projektin keston ajan) Projektin loppuraportin tuottaminen Projektihallinnan menetelmänä käytettiin MentorIT:n projektinhallinnan mallia. Asiakirjojen ja muun tiedon välitys Asiakkaan ja Toimittajan välillä tapahtui pitkälti sähköpostikirjeenvaihdon välityksellä.

14 3.3 Strategiatyön tulokset Strategiatyön tulokset on tiivistetty käsillä olevaan asiakirjaan. Keskeiset tulokset ovat: Visio Strategiset päämäärät Kriittiset menestystekijät Tavoitteet, mittarit ja tavoitetasot Edellä mainitut tuotokset pitävät sisällään valinnat, linjaukset sekä suunnan, johon Kuhmoisten kuntaa halutaan kehittää. Strategia toteutetaan ja sen toteutumista mitataan yksittäisissä päätöksissä ja toimenpiteissä: jokaisen on vietävä osaltaan vision suuntaan. Seuraavissa kappaleissa on esitetty strategiatyön tulokset yksityiskohtaisesti. Kappaleessa 4.1. on esitelty visio. Se on lyhyt ja ytimekäs mielikuva Kuhmoisten tulevaisuudesta. Visio kuvastaa viriiliyttä eli tavoitteena luoda Kuhmoisista elinvoimainen kunta, josta löytyy tekemistä ja laadukkaita palveluita. Visiossa nousee vahvasti esille myös luonnonkaunis ympäristö ja toimivat yhteydet sidosryhmiin ja lähialueille. Kappaleessa 4.2 on käsitelty strategisia päämääriä. Strategiset päämäärät on jäsennetty neljään näkökulmaan, joista ensimmäinen talous. Tavoitteena on, että taloudellinen tilanne kohentuu luomalla edellytyksiä yrittäjyydelle, asumiselle, sujuville yhteyksille sekä palveluille. Toinen näkökulma on asiakkaiden eli palveluja käyttävien kuntalaisten näkökulma. Sen idea on, että kunta on olemassa kuntalaisia ja vapaa ajan asukkaitaan varten. Kolmas näkökulma henkilöstönäkökulma, jonka tavoitteena on varmistaa oikein mitoitettu ja motivoitunut henkilöstö, sillä henkilöstö luo perustan kunnan toiminnalle. Neljäs ja viimeinen osa alue tuo esille prosessit ja rakenteet. Siinä painotetaan palvelutuotannon sujuvuutta ja laadukkuutta. Toiseksi siinä korostetaan vuorovaikutusta: asukkaitaan laajemman kohdeyleisön tavoittaminen on pienelle kunnalle erittäin tärkeää Kappaleessa 4.3 on käsitelty kriittisiä menestystekijöitä. Niitä tarkastellaan loogisesti saman nelijaon mukaisesti ottaen huomioon talouden, asiakkaat, henkilöstön sekä prosessit ja rakenteet. Talouden näkökulmassa nostetaan esille kaksi painopistettä: tuloksellinen yhteistyö palvelutuotannossa ja tulorahoituksen vahvistaminen. Asiakasnäkökulmassa painottuvat laadukkaiden julkisten palveluiden saatavuuden ja saavutettavuuden turvaaminen sekä eri ikä ja muiden ryhmien tarpeiden huomioiminen. Kolmas osa alue eli henkilöstön näkökulma kohdistuu työtyytyväisyyteen ja motivaatioon. Neljännessä näkökulmassa painotetaan toimintatapoja ja rakenteita. Kriittisiksi menestystekijöiksi nousevat tällöin palveluiden järjestämisessä ja tuottamisessa käytettävien toiminta ja ohjausmallien omaksuminen sekä sujuvat ja suoraviivaiset prosessit vuorovaikutuksessa. Kriittisten menestystekijöiden saavuttamiseksi on määritelty niitä täsmentävät strategiset tavoitteet, joista strategian maastouttamisen on ajateltu käynnistyvän. Viimeisessä kappaleessa 4.4 on esitelty mittareita ja tavoitetasoja, jotka liittyvät strategian suunnitteluun ja seurantaan ja jotka noudattavaa muiden strategiatuotosten logiikkaa. Mittareiden avulla voidaan seurata strategian toteutumista. Talouden näkökulman mittarit ja tavoitetasot liittyvät työn tuottavuuteen, kustannusten alenemiseen ja kunnan tulojen kasvuun. Asia

15 kasnäkökulma painottaa palveluiden laatu ja muita standardeja sekä informaatio ja verkkopalveluiden lisäämistä. Lisäksi siinä painotetaan seudullisten palveluiden ja uusien palvelukonseptien käyttöönottoa ja eri asiakasryhmien muodostamista. Henkilöstön osalta laaditaan henkilöstösuunnitelma, tarkistetaan työntekijöiden tehtäväkuvaukset sekä tehdään osaamiskartoitus ja osaamisen kehittämisohjelma. Prosessien ja rakenteiden näkökulmassa otetaan käyttöön tilaaja tuottaja mallin soveltaminen tilaajan roolissa ja laaditaan tavoitteet omistajaohjaukselle. Lisäksi uudistetaan toimintasäännöt ja periaatteet sekä kirjataan osa alueet, joilla halutaan vaikuttaa niin seudullisesti, alueellisesti kuin valtakunnallisestikin. VISIO KRIITTISET MENESTYS TEKIJÄT STRATEGISET PÄÄMÄÄRÄT TAVOITTEET, MITTARIT, TAVOITETASOT Kuvio 4. Strategiatyön tulokset

16 4 STRATEGIA ASIAKIRJAT 4.1 Visio Käynnistystilaisuuden yhtenä tavoitteena oli muodostaa vuoteen 2013 ulottuva visio. Kunnan tilanteen ja toimintaympäristön ajatellaan muuttuvan niin nopeasti, ettei pidemmälle ulottuvaa tavoitetilan määrittelyä pidetty tarkoituksenmukaisena. Vision pohjaksi tarkasteltiin kunnan nykytilaa, viimeaikaisia tehtyjä päätöksiä sekä palvelutoimintaa koskevia tulevaisuudensuunnitelmia. Liitteessä 1 on esitetty työryhmän tekemiä vaihtoehtoisia visioehdotuksia, joista on poimittu ideoita myös alla olevan taulukon visioon.. Kuhmoisissa on luontaista elinvoimaa, tekemistä ja laadukkaita palveluita ihmisille ja yhteisöille. Kuhmoisten tunnetusti luonnonkauniissa ympäristössä arki ja vapaa aika sujuvat sekä yhteydet muualle toimivat. Taulukko 7. Viriili Kuhmoinen Vision selitys ja täsmennykset Visio on mielikuva tulevaisuudesta, jolloin toiminta on kehittynyt suotuisissa oloissa ja tärkeimpien sidosryhmien toiveiden mukaisesti. Visio on eräänlainen julistus toiminnan tavoitteista ja sitä käytetään ohjenuorana strategisen tavoitetason valinnassa. Visio on erityisen merkityksellinen muutostyössä. Visio on mittari, jonka perusteella voidaan seurata nykytilan kehittymistä tulevaisuuden tavoitteisiin nähden. Sen tärkeimpänä tehtävänä on kuitenkin antaa toiminnalle mielekäs sisältö ja saada ihmiset motivoitumaan ja sitoutumaan siihen. Visio yhdistää kulttuureita ja luo yhteisen arviointiperustan yksittäisille suorituksille. Kuhmoisten visio on ytimekäs sekä asiakas ja palvelulähtöinen, eikä sitä ole kuorrutettu liioilla sanoilla ja ilmaisuilla. Kunnan organisaatiota tai yksittäisiä funktioita ei ole haluttu liikaa tuoda esille. 1 Visiossa korostuu Kuhmoisten kyky ja halu vaalia alueen luontoa ja elinympäristöä. Visio henkii tasa arvoa. Tavoitteena on aikaan saada sujuvuutta niin kuntalaisten kuin muidenkin alueella viihtyvien arkeen ja vapaa aikaan. Kuhmoinen ei myöskään eristy: myös yhteydet ja yhteydenpito lähelle ja kauemmaksi on tärkeää. 1 Yhä useampi kunnan strategia on nykyään palvelustrategia. Näyttäisi siltä kuin organisaatiokeskeisten kuntastrategioiden aika olisi jäänyt taakse.

17 4.2 Strategiset päämäärät Käynnistystilaisuuden toisena tehtävänä oli luoda strategiset linjaukset Kuhmoisten kehittämiselle vision suuntaan. Strategisten linjausten pohjaksi tarkasteltiin kunnan nykyistä tapaa järjestää ja tuottaa palveluitaan sekä erilaisia yhteistyömahdollisuuksia ja näiden tarkoituksenmukaisuutta. Samoin kuin vision taustalla, päämäärien perustana on kunnan säilyminen toistaiseksi itsenäisenä. Niin visiossa kuin päämäärissäkään ei ole kuitenkaan haluttu rajoittaa tarkoituksenmukaista yhteistyötä muiden kuntien, kunnallisten organisaatioiden sekä muiden yhteisöjen kanssa. Huomionarvoista on, että osa päämääristä on Kuhmoisten käsissä ja osa taas vaatii vahvaa yhteistoimintaa ja periksi antamatonta lobbausta. Liitteessä 2 on esitetty työryhmän muotoilemat ehdotukset pitkän kaavan mukaan. Ne on sisällytetty tiivistetysti seuraavan taulukon päämääriin. Talous Taloudellinen tilanne kohentuu luomalla todellisia edellytyksiä yrittäjyydelle, asumiselle ja sujuville yhteyksille sekä järjestämällä kunnan palvelut oikein mitoitettuina ja kustannustietoisesti. Asiakas Kunta on kuntalaisia ja vapaa ajan asukkaitaan varten, mikä näkyy osallistumismahdollisuuksissa, lähipalveluissa sekä sitoutumisessa ja asenteissa. Henkilöstö Osaava riittävä ja asioihin panostava henkilöstö sekä motivoitunut luottamushenkilöstö luovat perustan kunnan toiminnalle. Prosessit ja rakenteet Päällekkäisyyttä ja tehottomuutta tulee karsia alueellisesti tarkasteltuna. Voimavarat tulee keskittää arvon luontiin kuntalaisten verorahoille. Tuotantotoiminnan ohjaus on sujuvaa ja tasokkaan omistajaohjauksen mukaista. Taulukko 8. Kuhmoisten strategiset päämäärät Päämäärien jäsentäminen Visio ja strategiset päämäärät ovat osittain päällekkäisiä käsitteitä, koska molemmat kuvaavat toiminnan toivottua tulevaisuutta. Strategiset päämäärät ovat kuitenkin konkreettisempia, analysoituun tietoon perustuvia ja niihin sisältyy tietty odotus suunnitelmallisuudesta sekä suunnitelmiin kuuluvista tuloksista. Päämäärien tulee olla selkeä osoitus valinnoista, joilla turvataan pitkän aikavälin vaikuttavuus ja tuottavuus. Strategiset päämäärät ovat suunnannäyttäjiä ja tulosohjauksen lähtökohta. Päämäärien tarkastelu ja muodostaminen kokonaistuloksellisuuden näkökulmasta on ollut suomalaisissa kunnissa luontevaa, koska useat sektorin toimijat ovat omaksuneet viitekehyksen osaksi johtamistaan 2. 2 Kokonaistuloksellisuus, vrt. Tulosprisma BSC = Balanced Score Card; kokonaisvaltainen ja tasapainoinen suorituskyvyn johtamis ja mittaamistapa, jossa huomioidaan taloudelliset kysymykset, asiakkaat, henkilöstö sekä toimintatavat. Neljän näkökulman nimeäminen vaihtelee kunnittain, mutta lähtökohtaisesti on kysymys kokonaistuloksellisuuteen vaikuttavien keskeisten osatekijöiden hallinnasta.

18 Strategian toteuttamisen mahdollistamiseksi päämäärät pitää pystyä jakamaan yksityiskohtaisempiin toimenpiteisiin, tavoitteisiin ja tavoitetasoihin. Kuhmoisten päämäärät ovat riittävän linjakkaita ja yksikäsitteisiä tämän jaon toteuttamiseksi. Päämäärien täytyy olla riittävän teräviä. 4.3 Kriittiset menestystekijät Ensimmäisen työpajan yhteydessä laadittiin kriittiset menestystekijät Kuhmoisten toivotunlaisen kehityksen toteutumiselle. Ne löytyvät liitteestä 3. Kriittiset menestystekijät ilmaisevat asioita, joissa onnistuminen on ratkaisevaa vision suuntaan etenemiseksi. Strategian toteuttamisen kannalta keskeisiä asioita ja kriittisiä menestystekijöitä ovat yleensä rakenteet, motivaatio ja kannustejärjestelmät, tavoitteiden konkreettisuus sekä ohjausmalli. Nämä kuvaavat hyvin myös Kuhmoisten onnistumisen kulmakiviä. Talouden näkökulma Kriittinen menestystekijä Strateginen tavoite Tuloksellinen yhteistyö palvelutuotannossa Tuottavuuden parantaminen Kapasiteetin oikea mitoitus Yksikkökustannusten alentaminen Tulorahoituksen vahvistaminen Veropohjan vahvistaminen Valtionosuuksien säilyttäminen. Taulukko 9. Kriittiset menestystekijät Talous Kriittisissä menestystekijöissä ja niitä koskevissa strategisissa tavoitteissa tulevat talouden näkökulmasta esille koko Suomen kuntasektorille olennaiset asiat: tuottavuuden parantaminen, ohjausotteen terävöittäminen suhteessa esimerkiksi kuntayhtymiin sekä kokonaisvaltaisen seurannan ja mittaamisen kehittäminen, jotta eri toimenpiteiden vaikutuksia ja päätöksenteon seurauksia voidaan suunnitella ja ennen kaikkea ennakoida. Asiakasnäkökulma Kriittinen menestystekijä Laadukkaiden julkisten palveluiden saatavuuden ja saavutettavuuden turvaaminen Eri ikä ja muiden ryhmien tarpeiden huomioon ottaminen Strateginen tavoite Tavoitetasojen asettaminen Informaatio ja verkkopalvelut Seudulliset palvelut Asiakasryhmiin perustuvat palvelut Uudet palvelumuodot Taulukko 10. Kriittiset menestystekijät Asiakas Edellä kuvatut asiakasnäkökulman kriittiset menestystekijät tuovat selvästi esille väestöpohjan merkityksen Kuhmoisille. Tilanteessa jossa ihmisillä ja yhteisöillä on todella mahdollisuus valita, kunnan on huolehdittava asiakaslähtöisyydestä ja houkuttelevuudesta. Erityisesti nuorempi sukupolvi odottaa ajasta ja paikasta riippumattomat palvelut, joita tarjotaan tietoverkkojen välityksellä. Tällaiset palvelut voivat olla puhdasta informaatiota (aukioloaikoja, yhteystietoja, karttoja ym.) tai aitoja palveluita (neuvontaa, ajanvarausta, viranomaispäätöksiä).

19 Henkilöstön ja kyvykkyyksien näkökulma Kriittinen menestystekijä Strateginen tavoite Tyytyväiset ja motivoituneet Henkilöstösuunnitelma avainhenkilöt Seudullinen yhteistyö Koko henkilöstön osaaminen ja kyvykkyydet Tehtävänkuvausten tarkentaminen Osaamisen kehittämisohjelma Taulukko 11. Kriittiset menestystekijät Henkilöstö Henkilöstönäkökulmasta löytyy moniulotteisuutta. Työntekijänäkökulmasta tarkasteltuna työtyytyväisyyden oletetaan kohentuvan, mikäli organisaation tehtävänkuvat ja työtavat vastaavat henkilöstön osaamisprofiileja ja toimintatyylejä. Työnantajanäkökulmasta tuottavuus ja hallittavuus puolestaan paranevat, kun henkilöstö on motivoitunutta ja työskentelee heille soveltuvissa tehtävissä. Nämä tekijät aikaansaavat myönteisen kehän motivaatiolle ja kyvykkyyksien hyödyntämiselle, mihin liittyvää potentiaalia Kuhmoisten luottamushenkilöistä ja virkamiehistä varmasti löytyy. Toimintatapojen ja rakenteiden näkökulma Kriittinen menestystekijä Strateginen tavoite Palveluiden järjestämisessä ja tuottamisessa käytettävien toiminta ja ohjausmallien oikea omaksuminen Tilaaja tuottaja mallin tilaajan roolin soveltaminen: markkinaehtoisuus, kustannustehokas toteuttaminen ja roolien sisäistäminen Omistajaohjauksen tarkoituksenmukainen järjestäminen Sujuvat ja suoraviivaiset prosessit vuorovaikutuksessa Toimivat pelisäännöt kuntalaisten osallistumiseen, seutuyhteistyöhön sekä sisäisten resurssien väliseen kanssakäymiseen Taulukko 12. Kriittiset menestystekijät Prosessit ja rakenteet Toimintatavoissa ja rakenteissa piilevät todelliset kriittiset menestystekijät, joiden ratkaiseminen on merkittäviltä osin Kuhmoisten omissa käsissä. Toimintatapojen kehittämisessä on kyse ennen kaikkea tahdosta ja yhteiseen hiileen puhaltamisesta mutta myös asioiden yksityiskohtaisesta dokumentoinnista (ohjausmalli, mittarit, raportit, kaikkien tiedossa ja käsillä olevat toimintaohjeet ym.) ja niiden johdonmukaisesta eteenpäin viemisestä.

20 4.4 Mittarit ja tavoitetasot Mittarit liittyvät sekä Kuhmoisten strategiseen suunnitteluun että strategian toteuttamisen seurantaan. Mittareiden valinta ja tavoitetasojen määrittely on olennainen asia tarkennettaessa strategisia tavoitteita ja tavoitetasoja suunnittelun eli käytännössä toimenpide tai työsuunnitelman tekemisen yhteydessä. 3 Seurannan ja mittaamisen keskeisimpiä tavoitteita on puolestaan kyetä osoittamaan vision suuntaan eteneminen ts. se, onko Kuhmoinen onnistunut pyrkimyksissään. Tarkoituksenmukaiset mittarit suunnittelun ja seurannan osana auttavat myös perustelemaan ja informoimaan yksittäisistä toimenpiteistä kuntien päätöksentekijöille, kuntalaisille, henkilöstölle sekä muille sidosryhmille. Mittarit ja tavoitetasot edellyttävät huolellista valmistelua sekä kunnanvaltuuston ja hallituksen päätöksiä. Mikäli tätä osa aluetta ei työstetä, strategiatyö jää ikään kuin puolitiehen. Tämä on ollut perinteisesti suomalaisen kuntasektorin heikkous ja akilleenkantapää: yleviä ja yleispäteviä päämääriä pystytään asettamaan, mutta konkreettisista ja ratkaisevista osatekijöistä ei päästä yksimielisyyteen tai niiden tärkeyttä ei edes ymmärretä. Kuhmoinen viitoittaa tietä muille pienille ja isommillekin kunnille siinä, miten johdonmukaisesti tavoitteista muodostetaan tarkoituksenmukaisine mittareineen tavoitetasoja. Koska osa asioista on täysin uusia, mittaria ja tavoitetasoa ei voida suoraan asettaa. Näissä kohdissa tavoitteena on saada aikaiseksi jokin perustaso, jota aletaan aktiivisesti kehittää. Aiemmin kuvattuja strategisia tavoitteita voidaan mitata seuraavasti näkökulmien säilyessä ennallaan: 4 Talous Asiakas o Työn tuottavuus paranee 5 % vuodessa 3 5 vuoden ajan. o Ylimääräistä kapasiteettia ei käytännössä ole, vaan toiminta aste vaihtelee % paikkeilla seuraavan 3 5 vuoden ajan. o Yksikkökustannukset alenevat 5 7 %. Muutos on pysyvä valitulla tarkasteluajanjaksolla. 5 o Verotulot kasvavat 3 % vuodessa seuraavan 5 vuoden ajan. o Valtionosuudet säilyvät vuoden 2007 tasolla. o Keskeisille palveluille asetetaan laatu ja muut standardit. o Informaatio ja verkkopalveluita lisätään nykyiseen tilanteeseen verrattuna. o Seudullisia palveluita syntyy lisää 3 5 kpl. Nämä voivat olla myös edellä mainittuja sähköisiä palveluita, joiden rakentamiseen on seudullisesti yleensä enemmän potentiaalia. 3 Tämä strategiaa maastouttava suunnitelma voi olla yksinkertainen asiakirja, taulukko tms., josta käyvät ilmi erityisesti toteuttamisen toimenpiteiden vastuutahot ja henkilöt, aikataulut sekä asioiden priorisointi. Suunnitelmassa otetaan kantaa myös mahdollisiin suunnanmuutoksiin ja tarkistuspisteisiin. 4 Valtuusto tekee tarkennukset hallituksen esityksestä. Strategia asiakirjan hyväksyminen on näin mittareiden ja tavoitetasojen osalta suuntaa antava ja ne tulee tarkistaa erikseen. 5 Yksikkökustannuksissa on mukana kaikki kustannukset (työ, kapasiteetti ja esimerkiksi materiaalikustannukset, joissa voidaan odottaa kuntien toiminnasta riippumatonta nousua.)

LOVIISAN KAUPUNKISTRATEGIA 2020 (ehdotus )

LOVIISAN KAUPUNKISTRATEGIA 2020 (ehdotus ) 1 LOVIISAN KAUPUNKISTRATEGIA 2020 (ehdotus 1.12.2011) 1. LOVIISAN KAUPUNGIN VISIO 2020 Loviisa pieni kaupunki, suuria elämyksiä Loviisa on kehityskäytävää E18 hyödyntävä merenranta- ja maaseutukaupunki,

Lisätiedot

LOVIISAN KAUPUNKISTRATEGIA 2020 (luonnos )

LOVIISAN KAUPUNKISTRATEGIA 2020 (luonnos ) 1 LOVIISAN KAUPUNKISTRATEGIA 2020 (luonnos 27.10.2011) 1. LOVIISAN KAUPUNGIN VISIO 2020 Loviisa on kehityskäytävää E18 hyödyntävä merenranta- ja maaseutukaupunki, jossa korostuu hyvä elämänlaatu ja oma

Lisätiedot

KUNTASTRATEGIA Kirjanen kunnan roolista hattulalaisten elämässä.

KUNTASTRATEGIA Kirjanen kunnan roolista hattulalaisten elämässä. KUNTASTRATEGIA 2030 Kirjanen kunnan roolista hattulalaisten elämässä. SISÄLLYSLUETTELO 1 Nykytilan kuvaus ja toimintaympäristö...3 - Väestöennuste 2011 2030...4 - Kokonaisverotulojen kehitys 2000 2012...5

Lisätiedot

Kuntien nykyiset strategiat. UusiKunta Strategisen kehittämisen ja alueiden käytön toimikunta

Kuntien nykyiset strategiat. UusiKunta Strategisen kehittämisen ja alueiden käytön toimikunta Kuntien nykyiset strategiat UusiKunta Strategisen kehittämisen ja alueiden käytön toimikunta Asikkala 2012 Asikkala Mahdollisuuksia Päijänteen rannalla Asikkala on oman identiteettinsä säilyttävä, verkottuva

Lisätiedot

Jyväskylän kaupungin ja maalaiskunnan

Jyväskylän kaupungin ja maalaiskunnan Kuntajakoselvityksen tavoitteet ja tilannekatsaus 24.9.2007 Jyväskylän kaupungin ja maalaiskunnan valtuustot Kuntajakoselvittäjä Jarmo Asikainen Jarmo Asikainen Jyväskylän kaupungin ja maalaiskunnan kuntajakoselvitys

Lisätiedot

MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA

MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA 2007 2020 KÄRKÖLÄN KUNTA STRATEGIA 2007 2020 1 (4) JOHDANTO Kunnanvaltuusto hyväksyi Kärkölän kunnan strategian 2001 2010 22.10.2001. Kunnallinen toimintaympäristö

Lisätiedot

Kunnan toiminta-ajatus. Laadukkaat peruspalvelut. Yhteistyö ja yhteisöllisyys. Hyvä ja turvallinen elinympäristö

Kunnan toiminta-ajatus. Laadukkaat peruspalvelut. Yhteistyö ja yhteisöllisyys. Hyvä ja turvallinen elinympäristö Visio vuodelle 2025 Marttila on elinvoimainen ja yhteisöllinen, maltillisesti kasvava kunta, joka järjestää asukkailleen laadukkaat ja edulliset palvelut sekä turvaa yrittämisen perusedellytykset. Kunnan

Lisätiedot

EURAN KUNTASTRATEGIA voimaan Luonnos

EURAN KUNTASTRATEGIA voimaan Luonnos EURAN KUNTASTRATEGIA 2016-2020 voimaan 1.9.2016 Luonnos 21.4.2016 Jalkauttaminen Tiedottaminen Euran kuntastrategia, työsuunnitelma 2015 2016 Lähtökohdat ja Strategiaprosessin tavoitteet/arvot Strategiset

Lisätiedot

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

LAPINJÄRVEN KUNTASTRATEGIA

LAPINJÄRVEN KUNTASTRATEGIA 1 LAPINJÄRVEN KUNTASTRATEGIA Kuntastrategia on ylin kunnan toimintaa ohjaava asiakirja, se sisältää valtuuston keskeiset linjaukset halutusta tulevaisuuden tilasta kattaen valtuustokauden 2013 2016. Kuntastrategia

Lisätiedot

SUUPOHJAN AMMATTI-INSTITUUTTI

SUUPOHJAN AMMATTI-INSTITUUTTI SUUPOHJAN AMMATTI-INSTITUUTTI Käsittely: YH 10.11.2016 108 YV 25.11.2016 18 Versio 1.1 Sivu 2 / 8 Sisällysluettelo 1 Johdanto... 3 2 Strategiset lähtökohdat... 4 3 Strategiset tavoitteet... 5 4 Kriittiset

Lisätiedot

Strategiatyö johtamisen välineenä case Porin kaupunki

Strategiatyö johtamisen välineenä case Porin kaupunki Strategiatyö johtamisen välineenä case Porin kaupunki Kirjastonjohtajat 23.9.2010 Ydinkysymykset Mitä varten organisaatio on olemassa? (missio) Millaista tulevaisuutta tavoittelemme? (visio) Kuinka saavutamme

Lisätiedot

MÄNTSÄLÄN KUNTASTRATEGIALUONNOS

MÄNTSÄLÄN KUNTASTRATEGIALUONNOS MÄNTSÄLÄN KUNTASTRATEGIALUONNOS 19.10.2017 1 Kuntastrategia on kuntakokonaisuuden pitkän tähtäyksen päätöksentekoa ja toimintaa ohjaava tulevaisuuden suunta tai kantava idea. Visio = toivottu ja haluttu

Lisätiedot

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 Liitenro1 Kh250 Kv79 Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 2 Pieksämäen kaupungin strategia 2020 Johdanto Pieksämäen strategia vuoteen 2020 on kaupungin toiminnan punainen lanka. Strategia on työväline,

Lisätiedot

Jyväskylän kaupunkiseutu 1. kuntajakoselvityksen aikataulu 2. Tavoitteet ja toimenpiteet. Selvitysryhmän kokous

Jyväskylän kaupunkiseutu 1. kuntajakoselvityksen aikataulu 2. Tavoitteet ja toimenpiteet. Selvitysryhmän kokous Jyväskylän kaupunkiseutu 1. kuntajakoselvityksen aikataulu 2. Tavoitteet ja toimenpiteet Selvitysryhmän kokous 11.3.2014 Selvitysprosessi ja aikataulu 2013 Elo-Joulukuu 2014 Tammi-Huhtikuu Syyskuu Joulukuu

Lisätiedot

KH KV

KH KV Kiteen kaupungin palveluohjelma 2010 KH 10.5.2010 112 KV 17.5.2010 26 Sisältö 1. Palveluohjelman tarkoitus ja suhde kaupunkistrategiaan... 1-2 2. Palveluohjelman oleellisimmat päämäärät, toteuttaminen

Lisätiedot

KAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI

KAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI HEINÄKUU 216 KAUPUNKI/KONSERNI TOIMINTATUOTOT JA KULUT ELINVOIMA JA TYÖPAIKAT Perustetut ja lakanneet yritykset, Salo Kaupunginhallituksen tuloskortin strategiset tavoitteet: 1. Elinvoima ja työpaikat

Lisätiedot

KAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI

KAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI TOUKOKUU 216 KAUPUNKI/KONSERNI TOIMINTATUOTOT JA KULUT ELINVOIMA JA TYÖPAIKAT Perustetut ja lakanneet yritykset, Salo Kaupunginhallituksen tuloskortin strategiset tavoitteet: 1. Elinvoima ja työpaikat

Lisätiedot

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Vastuullinen ja rohkea Säkylä. Säkylän kuntastrategia

Vastuullinen ja rohkea Säkylä. Säkylän kuntastrategia Vastuullinen ja rohkea Säkylä Säkylän kuntastrategia Kunnanhallitus 21.11.2016 Kunnanhallitus 29.11.2016 Kunnanvaltuusto 12.12.2016 SISÄLLYS Esipuhe 1 TULEVAISUUDEN NÄKYMÄT 5 2 VISIO 2030 6 3 STRATEGISET

Lisätiedot

LOVIISAN KAUPUNKISTRATEGIAN TEHTÄVÄ JA RAKENNE 2020 Loviisan kaupunkistrategia. Kaupunkistrategian rakenne ja keskeiset elementit

LOVIISAN KAUPUNKISTRATEGIAN TEHTÄVÄ JA RAKENNE 2020 Loviisan kaupunkistrategia. Kaupunkistrategian rakenne ja keskeiset elementit 1 LOVIISAN KAUPUNKISTRATEGIAN TEHTÄVÄ JA RAKENNE 2020 Loviisan kaupunkistrategia Kaupunkistrategia on ylin kaupungin toimintaa ohjaava asiakirja, se sisältää valtuuston keskeiset linjaukset halutusta tulevaisuuden

Lisätiedot

Strategiamme Johdanto

Strategiamme Johdanto Strategia 2015-2016 Strategiamme 2015-2016 Johdanto Ruoveden tuleva kuntastrategia tehdään jäljellä olevalle valtuustokaudelle, jonka jälkeen uusi valtuusto päivittää strategian vastaamaan sen hetken tilannetta.

Lisätiedot

Mielenterveys- ja päihdestrategiatyö Pohjanmaa-hankkeessa

Mielenterveys- ja päihdestrategiatyö Pohjanmaa-hankkeessa Mielenterveys- ja päihdestrategiatyö Pohjanmaa-hankkeessa Pienet Pohjalaiset Päihdepäivät 16.-17.11.2009 Minna Laitila, projektipäällikkö (Välittäjä 2009 -hanke) Tiia Järvinen, projektityöntekijä (Pohjanmaa-hanke

Lisätiedot

Sote-uudistus Saavutetaanko tavoitteet

Sote-uudistus Saavutetaanko tavoitteet Sote-uudistus Saavutetaanko tavoitteet Hyvinvoiva Päijät-Häme ja sote-uudistus 8.9.14 Vertti Kiukas, pääsihteeri 18.8.2014 AK Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Päämääränä

Lisätiedot

Kuntien ICT-muutostukiohjelma. Kunta- ja palvelurakennemuutostuen ICT-tukiohjelman uudelleen asettaminen

Kuntien ICT-muutostukiohjelma. Kunta- ja palvelurakennemuutostuen ICT-tukiohjelman uudelleen asettaminen Kuntien ICT-muutostukiohjelma Kunta- ja palvelurakennemuutostuen ICT-tukiohjelman uudelleen asettaminen Ossi Korhonen 11.12.2014 ICT-muutostukiprojekteissa nyt mukana yhteensä 135 kuntaa ICT-muutostuki

Lisätiedot

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Keski-Suomen liiton maakuntavaltuustoseminaari Kati Hokkanen STM Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Päämääränä väestön hyvinvoinnin

Lisätiedot

Mikkelin kaupungin sosiaali- ja terveystoimen strategia

Mikkelin kaupungin sosiaali- ja terveystoimen strategia Mikkelin kaupungin sosiaali- ja terveystoimen strategia 12.8.2009 Visio 2020: Mikkeli modernin palvelun kasvukeskus Saimaan rannalla Mikkelin uudistuva kaupunkikeskusta sekä vireä maaseutu ja puhtaat vesistöt

Lisätiedot

Vahva peruskunta rakenneuudistuksen perustaksi

Vahva peruskunta rakenneuudistuksen perustaksi Esitys hallitukselle Vahva peruskunta rakenneuudistuksen perustaksi Kuntaliiton hallitus 20.4.2011 8. Kokoava rakenneuudistus luo selkeän perustan uudelle, jäsentävälle kuntalaille 1. Vuosina 2013-2016

Lisätiedot

Kaupunginvaltuusto

Kaupunginvaltuusto Kaupunginvaltuusto 13.11.2014 108 1 Kemijärvi 2020 Vedenvälkettä ja vihreää kultaa Kemijärven kaupunki on vuonna 2020 Itä-Lapin elinvoimainen palvelu- ja seutukuntakeskus, joka hyödyntää maantieteellistä

Lisätiedot

Sote-järjestämislaki ja integraatio. Integraatiolla puhtia sote-palveluihin Kuntamarkkinat, Helsinki Pekka Järvinen, STM

Sote-järjestämislaki ja integraatio. Integraatiolla puhtia sote-palveluihin Kuntamarkkinat, Helsinki Pekka Järvinen, STM Sote-järjestämislaki ja integraatio Integraatiolla puhtia sote-palveluihin Kuntamarkkinat, Helsinki 11.9.2014 Pekka Järvinen, STM Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Turvataan

Lisätiedot

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 3: Muutosohjelma

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 3: Muutosohjelma Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 3: Muutosohjelma 2010-2013 16.11.2009 123 Kaupunginvaltuusto MUUTOSOHJELMA 1 Muutosohjelman lähtökohdat Strategiset päämäärät Järvenpäätä johdetaan strategialähtöisesti

Lisätiedot

Tavoite Mittari Tavoitearvo Seuranta Asiakas Eri ikäryhmien osallisuuden vahvistamisen tueksi tehdään toimenpideohjelma. Kouluterveyskysely,

Tavoite Mittari Tavoitearvo Seuranta Asiakas Eri ikäryhmien osallisuuden vahvistamisen tueksi tehdään toimenpideohjelma. Kouluterveyskysely, SIVISTYSTOIMI Tulosalueet: Hallinto Perusopetus Varhaiskasvatus Opinto- ja vapaa-aika Toiminta-ajatus Sivistystoimen tavoitteena on tuottaa kuntalaisille monipuolisia ja korkealaatuisia palveluja toimialallaan

Lisätiedot

Strategia Vapaa-aikalautakunta

Strategia Vapaa-aikalautakunta Strategia 2016-2020 Vapaa-aikalautakunta Strategiset pääteemat Kasvava, viihtyisä ja vetovoimainen elinympäristö -Houkuttelevat asumisen edellytykset -Monipuoliset, helposti saatavilla olevat ja laadukkaat

Lisätiedot

STRATEGIAPROSESSI LIEKSAN KAUPUNKI Kuvausta on täydennetty johtoryhmässä syksyn 2015 aikana sekä alkuvuodesta 2016.

STRATEGIAPROSESSI LIEKSAN KAUPUNKI Kuvausta on täydennetty johtoryhmässä syksyn 2015 aikana sekä alkuvuodesta 2016. STRATEGIAPROSESSI LIEKSAN KAUPUNKI Kuvausta on täydennetty johtoryhmässä syksyn 2015 aikana sekä alkuvuodesta 2016. Toimintaympäristön kompleksisuus, läpinäkyvyys ja vuorovaikutteisuus ovat lisääntyneet

Lisätiedot

Suonenjoen ja Kuopion kaupunkien kumppanuusselvitys

Suonenjoen ja Kuopion kaupunkien kumppanuusselvitys 15.10.2010 Suonenjoen ja Kuopion kaupunkien kumppanuusselvitys Toimintaympäristön muutoshaasteet Suonenjoen ja Kuopion kaupunkien toimintaympäristön muutokseen vaikuttavat lukuisat tekijät. Kaupunkien

Lisätiedot

Inkoo 2020 18.6.2015

Inkoo 2020 18.6.2015 Inkoo 2020 18.6.2015 Inkoon missio Inkoon kunta luo edellytyksiä inkoolaisten hyvälle elämälle sekä tarjoaa yritystoiminnalle kilpailukykyisen toimintaympäristön. Kunta järjestää inkoolaisten peruspalvelut

Lisätiedot

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 4: Talousohjelma

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 4: Talousohjelma Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 4: Talousohjelma 2010-2013 16.11.2009 123 Kaupunginvaltuusto Järvenpään kaupunki TALOUSOHJELMA 1 Talousohjelman tausta ja lähtökohdat Järvenpään kaupunki TALOUSOHJELMA

Lisätiedot

KAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI

KAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI MAALISKUU 216 KAUPUNKI/KONSERNI TOIMINTATUOTOT JA KULUT ELINVOIMA JA TYÖPAIKAT Perustetut ja lakanneet yritykset, Salo 216 215 214 213 212 211 tammi-maaliskuu tammi-maaliskuu tammi-maaliskuu tammi-maaliskuu

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy Socom TOIMINTASUUNNITELMA 2008 2 1 YLEISTÄ Socomin toimintaa säätelee laki sosiaalialan osaamiskeskustoiminnasta (1230/2001). Sen mukaan osaamiskeskusten tehtävänä

Lisätiedot

Mustasaaren strategia Toimintasuunnitelma Tavoitteena laatu

Mustasaaren strategia Toimintasuunnitelma Tavoitteena laatu www.mustasaari.fi Mustasaaren strategia Toimintasuunnitelma 2011 2015 Tavoitteena laatu Hyväksytty kunnanvaltuustossa 11.11.2010 Kunnan visio Mustasaari vetovoimainen ja tulevaisuuteen luottava kunta tarjoaa

Lisätiedot

Tuottavuus kunnan strategisessa johtamisessa. Espoon kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä

Tuottavuus kunnan strategisessa johtamisessa. Espoon kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä Tuottavuus kunnan strategisessa johtamisessa Espoon kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä 16.6.2011 1 Strategiamallin kehittämisen tavoitteet Strategisen johtamisen ja johtamisjärjestelmän kehittäminen Valtuuston

Lisätiedot

JHS 179 ICT-palvelujen kehittäminen: Kokonaisarkkitehtuurin kehittäminen Liite 1 Strategian kuvaaminen strategiakartan avulla

JHS 179 ICT-palvelujen kehittäminen: Kokonaisarkkitehtuurin kehittäminen Liite 1 Strategian kuvaaminen strategiakartan avulla JHS 179 ICT-palvelujen kehittäminen: Kokonaisarkkitehtuurin kehittäminen Liite 1 Strategian kuvaaminen strategiakartan avulla Versio: 0.2. 14.4.2015 keskustelutilaisuusversio Julkaistu: Voimassaoloaika:

Lisätiedot

Kunnanhallitus Kunnanhallitus KUNTASTRATEGIAN PÄIVITTÄMINEN

Kunnanhallitus Kunnanhallitus KUNTASTRATEGIAN PÄIVITTÄMINEN Kunnanhallitus 115 17.08.2015 Kunnanhallitus 237 28.11.2016 KUNTASTRATEGIAN PÄIVITTÄMINEN Khall 17.08.2015 115 Uusi kuntalaki tuli voimaan 1.5.2015, mutta kuntien toimintaan eniten vaikuttavia säännöksiä

Lisätiedot

Toimivat työmarkkinat - Osaajia ja työpaikkoja Keski- Suomeen

Toimivat työmarkkinat - Osaajia ja työpaikkoja Keski- Suomeen Toimivat työmarkkinat - Osaajia ja työpaikkoja Keski- Suomeen Maakunnallinen yhteistyö Juha S. Niemelä 27.11.2008 Yhteistyön lähtökohdat Yhdessä tekemisen kulttuuri Työllisyystilastot nousukaudenkin aikana

Lisätiedot

Talousarvion 2016 laadintaohjeen liite 1. Kuntalainen ja asiakas. Tilaajan eli valtuuston asettama tavoite ja toimenpide

Talousarvion 2016 laadintaohjeen liite 1. Kuntalainen ja asiakas. Tilaajan eli valtuuston asettama tavoite ja toimenpide Hyvinvoiva kuntalainen Ennaltaehkäisevien ja terveyttä edistävien palveluiden kehittäminen Varhaisen puuttumisen resurssien kohdentaminen ja palveluiden kehittäminen poikkihallinnollisesti 1. Liikuntapalveluissa

Lisätiedot

Kuntien haasteita vuoteen 2015

Kuntien haasteita vuoteen 2015 Kuntien haasteita vuoteen 2015 Ylikunnallinen yhteistyö (seutu, maakunta, suuralue ) Maahanmuutto Muuttoliike, asukasluvun kehitys Palvelujen kysynnän muutos Ikärakenteen muutos: väestön vanheneminen,

Lisätiedot

Julkisen hallinnon asiakas digitalisoituvassa yhteiskunnassa Digitalisaatiolinjausten valmistelu

Julkisen hallinnon asiakas digitalisoituvassa yhteiskunnassa Digitalisaatiolinjausten valmistelu Julkisen hallinnon asiakas digitalisoituvassa yhteiskunnassa Digitalisaatiolinjausten valmistelu VM/JulkICT JUHTA 10.05.2016 JulkICT-osasto Tausta: Vanhat strategiat ja hallitusohjelma Linjaukset julkisen

Lisätiedot

Pohjois-Savon kulttuuriympäristöohjelman

Pohjois-Savon kulttuuriympäristöohjelman Pohjois-Savon kulttuuriympäristöohjelman päivitys Pohjois-Savon kulttuuriympäristön hoitoohjelman päivittäminen lähtökohtana saadaan näkemys kulttuuriympäristön tilasta ja tarvittavista toimenpiteistä

Lisätiedot

LARK alkutilannekartoitus

LARK alkutilannekartoitus 1 LARK alkutilannekartoitus 1 Toimintojen tarkastelu kokonaisuutena Suunnittelu Koulutuksen järjestäjällä on dokumentoitu toimintajärjestelmä, jonka avulla se suunnittelee ja ohjaa toimintaansa kokonaisvaltaisesti

Lisätiedot

Asiantuntijanäkemys Lappeenranta 2028 -strategiaan

Asiantuntijanäkemys Lappeenranta 2028 -strategiaan Asiantuntijanäkemys Lappeenranta 2028 -strategiaan Strategian laadintaa varten on tunnistettu neljä näkökulmaa, joiden kautta kaupungin toiminnalle asetetaan tavoitteita. Näkökulmat ovat: kuntalaisen hyvinvointi

Lisätiedot

KUOPION KAUPUNKISTRATEGIA. hyväksytty päivitetty 2013

KUOPION KAUPUNKISTRATEGIA. hyväksytty päivitetty 2013 KUOPION 2020 KAUPUNKISTRATEGIA hyväksytty 2010 - päivitetty 2013 Arvot/ toimintaperiaatteet toimivat organisaation toiminnan ohjenuorina ROHKEUS Rohkeutta on tehdä asioita toisin kuin muut erottua, olla

Lisätiedot

Tulevaisuuden kunta ja Kunnat ohjelma

Tulevaisuuden kunta ja Kunnat ohjelma Tulevaisuuden kunta ja Kunnat 2021 -ohjelma Kainuun maakuntatilaisuus 19.4.2016 Jarkko Majava, va kehityspäällikkö Aineisto: www.kunnat.net/maakuntatilaisuudet 4.4.2016 Luonnos Kuntaliiton strategisista

Lisätiedot

KuntaIT Mikä muuttuu kunnan tietotekniikassa? Terveydenhuollon Atk-päivät Mikkeli Heikki Lunnas

KuntaIT Mikä muuttuu kunnan tietotekniikassa? Terveydenhuollon Atk-päivät Mikkeli Heikki Lunnas KuntaIT Mikä muuttuu kunnan tietotekniikassa? Terveydenhuollon Atk-päivät Mikkeli 29.5.2006 Heikki Lunnas KuntaTIMEn keihäänkärjet 1. Julkisen hallinnon tietohallinnon ohjausmekanismien kehittäminen 2.

Lisätiedot

Jyväskylän kaupunkistrategia 2014-

Jyväskylän kaupunkistrategia 2014- Jyväskylän kaupunkistrategia 2014- Pertti Malkki Henkilöstöjohtaja Kaupungin johtoryhmä 29.1.2014 Talpo 17.2.2014 Kaupungin johtoryhmä 13.3.2014 Yhteistyötoimikunta 14.3.2014 Kaupunginhallitus 17.3.2014

Lisätiedot

JHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 2. Liiketoimintamallit ja kyvykkyydet KA-suunnittelussa

JHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 2. Liiketoimintamallit ja kyvykkyydet KA-suunnittelussa JHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 2. Liiketoimintamallit ja kyvykkyydet KA-suunnittelussa Versio: Luonnos palautekierrosta varten Julkaistu: Voimassaoloaika: toistaiseksi

Lisätiedot

Oulu 2020 kaupunkistrategialuonnos Kommentoitavaksi 28.5.2013

Oulu 2020 kaupunkistrategialuonnos Kommentoitavaksi 28.5.2013 Oulu 2020 kaupunkistrategialuonnos Kommentoitavaksi 28.5.2013 Kaupunkistrategian lähtökohtia 1. Kaupunkistrategia = Oulun kaupungin strategia (ei vain kaupunkiorganisaation strategia) Kuntalaiset aktiivisina

Lisätiedot

Nykyisen strategian toteutumisen arviointi

Nykyisen strategian toteutumisen arviointi Nykyisen strategian toteutumisen arviointi Kaustisen kunta 21 29.1.21 Page 1 Nykyisen strategian toteutumisen arviointi Kaustisen kunnanvaltuuston, kunnanhallituksen ja lautakuntien jäseniä sekä kunnan

Lisätiedot

Strategia toimintaa ohjaamassa

Strategia toimintaa ohjaamassa Strategia toimintaa ohjaamassa Akavan Erityisalat ry on kulttuurin, hallinnon ja liike-elämän asiantuntija- ja esimiestehtävissä toimivien etujärjestö. AKAVAN ERITYISALOJEN TOIMINTA-AJATUS Tässä esitteessä

Lisätiedot

Tulevaisuuden kunta ja Kunnat ohjelma. Sini Sallinen,

Tulevaisuuden kunta ja Kunnat ohjelma. Sini Sallinen, Tulevaisuuden kunta ja Kunnat 2021 -ohjelma Sini Sallinen, erityisasiantuntija, sini.sallinen@kuntaliitto.fi, @SallinenSini Luonnos Kuntaliiton strategisista tavoitteista tulevaisuuden kunnalle 10. Rakennetun

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuolto. Kari Haavisto Sosiaali- ja terveysministeriö

Sosiaali- ja terveydenhuolto. Kari Haavisto Sosiaali- ja terveysministeriö Sosiaali- ja terveydenhuolto uudistuu Kari Haavisto Sosiaali- ja terveysministeriö 16.9.2013 Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistaminen Tavoitteet Keskeinen sisältö Jatkovalmistelu Uudistuksen toimeenpano

Lisätiedot

2015 - Tilakeskus-liikelaitos Resurssit ja johtaminen

2015 - Tilakeskus-liikelaitos Resurssit ja johtaminen Espoo 05-11-2014 2015 - Tilakeskus-liikelaitos Resurssit ja johtaminen Kaupunkikonsernin talous on tasapainossa. Osaava ja uudistuskykyinen henkilöstö kehittää palvelujen laatua ja tuottavuutta. Valtuustokauden

Lisätiedot

Seudun palvelu- ja kuntarakenneselvitys

Seudun palvelu- ja kuntarakenneselvitys Hattula, Hämeenlinna ja Janakkala Seudun palvelu- ja kuntarakenneselvitys Työryhmien työn käynnistys 16.1.2014 klo 14 Hämeenlinna Jarkko Majava FCG konsultointi 0503252306 24.1.2014 Page 1 Selvityksen

Lisätiedot

Kunnanhallitus Kunnanhallitus Kuntastrategian hyväksyminen (kv) 642/ /2015

Kunnanhallitus Kunnanhallitus Kuntastrategian hyväksyminen (kv) 642/ /2015 Kunnanhallitus 225 22.06.2015 Kunnanhallitus 243 10.08.2015 Kuntastrategian 2015-2017 hyväksyminen (kv) 642/00.01.03/2015 Kunnanhallitus 22.06.2015 225 Kirkkonummen kunnan voimassaoleva strategia on vuodelta

Lisätiedot

Suomalainen kunta. Menestystarina yhä vuonna 2017

Suomalainen kunta. Menestystarina yhä vuonna 2017 Suomalainen kunta Menestystarina yhä vuonna 2017 Suomalainen kunta menestystarina yhä vuonna 2017 Suomalainen kunnallishallinto on kansainvälinen menestystarina. Kunnat järjestävät kansalaisten hyvinvointipalvelut

Lisätiedot

LÄÄKEHUOLTO JA LÄÄKEPOLITIIKKA

LÄÄKEHUOLTO JA LÄÄKEPOLITIIKKA LÄÄKEHUOLTO JA LÄÄKEPOLITIIKKA Terveysakatemia 24.8.2010 Päivi Sillanaukee Lääkehuoltoon kuuluvat mm. Lääkekehitys ja -tutkimus, lääketuotanto, lääkkeiden tukkujakelu, lääkkeiden vähittäisjakelu, lääkkeiden

Lisätiedot

Lausunto sosiaali- ja terveysvaliokunnalle hallituksen esityksestä sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislaiksi (HE 324/2014 vp.

Lausunto sosiaali- ja terveysvaliokunnalle hallituksen esityksestä sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislaiksi (HE 324/2014 vp. LAUSUNTO Sosiaali- ja terveysvaliokunnalle Lausunto sosiaali- ja terveysvaliokunnalle hallituksen esityksestä sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislaiksi (HE 324/2014 vp.) Integraatio Lakiehdotukseen

Lisätiedot

JHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 1. Strategian kuvaaminen strategiakartan avulla

JHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 1. Strategian kuvaaminen strategiakartan avulla JHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 1. Strategian kuvaaminen strategiakartan avulla Versio: palautekierrosversio, 2. palautekierros Julkaistu: Voimassaoloaika: toistaiseksi

Lisätiedot

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011 Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu Hankkeen tavoitteet Pitkän aikavälin laadullisen ennakoinnin verkostohanke Teemallisesti hanke kohdistuu hyvinvointi-

Lisätiedot

Rakennamme menestystä - onnistumme yhdessä

Rakennamme menestystä - onnistumme yhdessä Rakennamme menestystä - onnistumme yhdessä Turun kauppakamarin strategia 18.11.2016, Minna Arve Varsinais-Suomi 2030 Paras paikka menestyä. Paras paikka onnistua. Paikka olla onnellinen. MENESTYS ONNISTUMINEN

Lisätiedot

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Kaupunginhallitus 6.10.2014 liite nro 7 (1/20) Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Kaupunginhallitus 6.10.2014 liite nro 7 (2/20) Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet

Lisätiedot

Vuoden 2015 talousarvionesityksen ja vuosien 2016 2017 taloussuunnitelmaesitysten

Vuoden 2015 talousarvionesityksen ja vuosien 2016 2017 taloussuunnitelmaesitysten Ohje 1 (6) Vuoden 2015 talousarvionesityksen ja vuosien 2016 2017 taloussuunnitelmaesitysten perusteet Valtionosuusjärjestelmän muutos koskettaa ensimmäisen kerran kuntia vuoden 2015 talousarvioiden osalta.

Lisätiedot

Sisäinen valvonta - mitä merkitsee luottamushenkilölle ja viranhaltijalle Rahoitusriskien hallinnan seminaari

Sisäinen valvonta - mitä merkitsee luottamushenkilölle ja viranhaltijalle Rahoitusriskien hallinnan seminaari Sisäinen valvonta - mitä merkitsee luottamushenkilölle ja viranhaltijalle Rahoitusriskien hallinnan seminaari 8.5.2013 Kuntatalo, Helsinki 8.5.2013 Sari Korento kehittämispäällikkö Sisäinen valvonta Kuntalaki

Lisätiedot

joensuun kaupunkistrategia

joensuun kaupunkistrategia Kantavat Siivet joensuun kaupunkistrategia Kantavat Siivet Joensuu on rohkeasti muutoksia hyödyntävä osaamisen ja elämysten kaupunki, jossa on hyvä elää. VISIO 2015 muutoksia hyödyntävä kaupunki Rakennemuutos,

Lisätiedot

Torstai Mikkeli

Torstai Mikkeli Torstai 14.2.2013 Mikkeli OSUVA (2012 2014) - Osallistuva innovaatiotoiminta ja sen johtamista edistävät tekijät sosiaali- ja terveydenhuollossa. hanke tutkii minkälaisilla innovaatiojohtamisen toimintatavoilla

Lisätiedot

HOITOTYÖN STRATEGINEN TOIMINTAOHJELMA JA TOIMEENPANO VUOTEEN 2019 VARSINAIS-SUOMEN ALUE

HOITOTYÖN STRATEGINEN TOIMINTAOHJELMA JA TOIMEENPANO VUOTEEN 2019 VARSINAIS-SUOMEN ALUE HOITOTYÖN STRATEGINEN TOIMINTAOHJELMA JA TOIMEENPANO VUOTEEN 2019 VARSINAIS-SUOMEN ALUE HOITOTYÖN TOIMINTAMALLI VISIOMME VUOTEEN 2019 Tavoitteenamme on, että hoitotyön yhteisömme on alueellisesti vetovoimainen

Lisätiedot

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö. Helena Vorma Terveyttä Lapista

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö. Helena Vorma Terveyttä Lapista Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Helena Vorma Terveyttä Lapista 2014 8.10.2014 Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Päämääränä väestön hyvinvoinnin ja terveyden

Lisätiedot

Ajankohtaiskatsaus sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden järjestämiseen, tuottamiseen ja johtamiseen

Ajankohtaiskatsaus sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden järjestämiseen, tuottamiseen ja johtamiseen Ajankohtaiskatsaus sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden järjestämiseen, tuottamiseen ja johtamiseen Hankepäällikkö Marja Heikkilä Hanketyöntekijä Päivi Koikkalainen Eläköön elämä ja työ V Laajavuori

Lisätiedot

Matkalla uuteen maakuntaan

Matkalla uuteen maakuntaan 1 Matkalla uuteen maakuntaan LAPIN MAAKUNTAUUDISTUKSEN ESIVALMISTELUN OHJAUSRYHMÄN KOKOUS Projektisuunnitelman toteutuminen ja tarkennukset Budjetti vuodelle 2017 ja muut rahoitushakemukset Valmistelutoimielin,

Lisätiedot

Pentti Meklin emeritusprofessori

Pentti Meklin emeritusprofessori Pentti Meklin emeritusprofessori ARTTU-hankkeen eri modulit tuottavat raportin lähtötilanteesta 2006-2008 Paras-hanke on yllättävän jäsentymätön Tarve viitekehyksen rakentamiseen > jäsennys uudistuksesta

Lisätiedot

Johanna Paavolainen, LL, liiketoimintajohtaja Mainio Vire Oy

Johanna Paavolainen, LL, liiketoimintajohtaja Mainio Vire Oy Omavalvonta osana oman toiminnan systemaattista laadunhallintaa Valvira 25.8.2015 Johanna Paavolainen, LL, liiketoimintajohtaja Mainio Vire Oy Mainiossa Vireessä jo 15 vuotta Tarjoamme sosiaali- ja hoivapalveluja

Lisätiedot

TAHTOTILA 2020 LUPA PALVELLA

TAHTOTILA 2020 LUPA PALVELLA LEMPÄÄLÄN KUNNAN ELINKEINOSTRATEGIA TAHTOTILA 2020 LUPA PALVELLA Johdanto Lempäälä on vetovoimainen ja tasaisesti kasvava yli 22 000 asukkaan kunta, jolla on erinomainen sijainti Tampereen kaupunkiseudulla.

Lisätiedot

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti

Lisätiedot

HANKINTASTRATEGIA. Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto

HANKINTASTRATEGIA. Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto HANKINTASTRATEGIA Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto SISÄLTÖ JOHDANTO... 2 JULKISET HANKINNAT... 3 Syrjimättömyys... 3 Yhdenvertaisuus... 3 Avoimuus... 3 Suhteellisuus... 3 HANKINTATOIMINNAN TAVOITTEET...

Lisätiedot

Tilinpäätös Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen

Tilinpäätös Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen Tilinpäätös 2013 Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen 31.3.2014 TILINPÄÄTÖS 2013 Koko kaupunki TP 2012 TP 2013 Muutos % Toimintatuotot 65 402 858 66 701 510 1 298 652 1,99 Toimintakulut -374 691 312-380 627

Lisätiedot

SÄHKÖINEN HYVINVOINTIKERTOMUS

SÄHKÖINEN HYVINVOINTIKERTOMUS SÄHKÖINEN HYVINVOINTIKERTOMUS www.hyvinvointikertomus.fi Keitele, Pielavesi, Tervo, Vesanto 30.3.2012 Ulla Ojuva, 044 417 3836, ulla.ojuva@isshp.fi Mervi Lehmusaho, 044 711 3913, mervi.lehmusaho@kuh.fi

Lisätiedot

Tuloksellinen kunta on kaikkien etu. Kunta-alan tuloksellisuuskampanja

Tuloksellinen kunta on kaikkien etu. Kunta-alan tuloksellisuuskampanja Tuloksellinen kunta on kaikkien etu Kunta-alan tuloksellisuuskampanja 2011-2014 Hallitusohjelman kirjaukset Valtio: Nykyinen valtionhallinnon tuottavuusohjelma korvataan uudella vaikuttavuus- ja tuloksellisuusohjelmalla,

Lisätiedot

Valtuuston kokous Fullmäktiges sammanträde

Valtuuston kokous Fullmäktiges sammanträde Valtuuston kokous Fullmäktiges sammanträde 18.5.2015 Vuoden 2014 arviointikertomus Valtuusto 18.5.2015 Paula Viljakainen Tarkastuslautakunnan puheenjohtaja Tulostavoitteiden toteutumisen arviointi Tulostavoitteiden

Lisätiedot

Kainuun liitto KAINUU-OHJELMA

Kainuun liitto KAINUU-OHJELMA Kainuun liitto KAINUU-OHJELMA Maakuntasuunnitelma ja -ohjelma Heimo Keränen 26.5.2014 26.5.2014 Kainuun liitto Iso taustakuva 23.5.2014 Kainuun liitto 2000-luvulla paradigman muutos: hajautetun hyvinvointivaltion

Lisätiedot

CAF arvioinnin arviointi Vantaalla

CAF arvioinnin arviointi Vantaalla CAF arvioinnin arviointi Vantaalla - Mitä hyötyä arvioinnista on ollut? Laatua yhteistyöllä aluekierros 24.10.2012 Eija Säilä Taloussuunnittelu/strategia Vastauksien koonti Kysely lähetettiin neljälle

Lisätiedot

Espoon kaupungin omistajapolitiikka

Espoon kaupungin omistajapolitiikka Espoon kaupungin omistajapolitiikka ESPOON KAUPUNGIN OMISTAJAPOLITIIKKA 2016 2 (5) Sisällysluettelo 1 Tausta... 3 2 Omistajapolitiikan päämäärä... 3 3 Omistajapolitiikan tavoitteet... 4 4 Ohjausperiaatteet...

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma 2012

Toimintasuunnitelma 2012 Toimintasuunnitelma 2012 YLEISTÄ Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Socom Oy toimii Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan maakunnissa. Socomin osakkaina on 15 Kaakkois-Suomen kuntaa ja alueen ammattikorkeakoulut

Lisätiedot

VIESTINTÄSTRATEGIA Oulun yliopiston ylioppilaskunta

VIESTINTÄSTRATEGIA Oulun yliopiston ylioppilaskunta VIESTINTÄSTRATEGIA 2017 2020 Oulun yliopiston ylioppilaskunta Sisällysluettelo 1. Johdanto 2. Nykytila 2.1. Kehittämiskohteiden toteutuminen 3. Perusviesti 4. Viestintä ylioppilaskunnan strategian toteuttajana

Lisätiedot

JIK-HANKE. Liikelaitoskuntayhtymän perustaminen 14.2.2008

JIK-HANKE. Liikelaitoskuntayhtymän perustaminen 14.2.2008 JIK-HANKE Liikelaitoskuntayhtymän perustaminen 14.2.2008 Asialista NHG:n esittely Sosiaali- ja terveydenhuollon yleisiä haasteita Projektin sisältö Toimeksianto ja tavoitteet Toteutus Aikataulu Keskustelu

Lisätiedot

TAPAS - puheenvuoro - TAPAS-päätösseminaari Tommi Oikarinen, VM / JulkICT

TAPAS - puheenvuoro - TAPAS-päätösseminaari Tommi Oikarinen, VM / JulkICT TAPAS - puheenvuoro - TAPAS-päätösseminaari 28.10.2011 Tommi Oikarinen, VM / JulkICT Projektin ensisijaisena tavoitteena on yhteisesti suunnitella ja arvioida alueellisen ja paikallisen tason tietojärjestelmäarkkitehtuurin

Lisätiedot

Kuntarakenneuudistuksen tavoitteet ja tilannekatsaus

Kuntarakenneuudistuksen tavoitteet ja tilannekatsaus Kuntarakenneuudistuksen tavoitteet ja tilannekatsaus Seutufoorumi 8.10.213 Aija Tuimala Johtaja FCG Konsultointi 8.10.2013 Page 1 8.10.2013 Page 2 Tavoitteena vahvat peruskunnat Paras -hankkeen alusta

Lisätiedot

Strategian päivitys. kh 7.12.2015, 323 kv 14.12.2015, 71

Strategian päivitys. kh 7.12.2015, 323 kv 14.12.2015, 71 1 2 3 4 5 6 7 8 9 Meän Ratekia 2016-2020 10 Aktiivinen ja palveluhenkinen kuntastrategia Strategian päivitys 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 kh 7.12.2015, 323 kv 14.12.2015, 71 24 1. Visio 2020 28

Lisätiedot

Kaupunkistrategia

Kaupunkistrategia Elinkeinot Alueiden käytön strategia 2006 Alueiden käytön strategian päivitys 2012 Elinkeinojen kehittämisohjelma 2011-2016 Matkailun kehittämisohjelma 2012 2016 Kaupunkistrategia 2013 2016 Palveluhankintastrategia

Lisätiedot

Maakuntastrategia uudessa Pirkanmaan maakunnassa

Maakuntastrategia uudessa Pirkanmaan maakunnassa Maakuntastrategia uudessa Pirkanmaan maakunnassa Taustoitusta konsernirakenne ja johtaminen -teemaryhmälle Joulukuu 2016 Marko Mäkinen, Pirkanmaan liitto 2.1.2017 1 www.pirkanmaa2019.fi Maakuntastrategia

Lisätiedot