KANNUSTAMISTA JA MUUTOKSEN TEKEMISTÄ VOIMAKAS-PROJEKTIN VÄLISEMINAARI VARKAUS !!!

Transkriptio

1 KANNUSTAMISTA JA MUUTOKSEN TEKEMISTÄ! VOIMAKAS-PROJEKTIN VÄLISEMINAARI VARKAUS !!!

2 KUKA OLEN? Olli Alanen, VTM, Helsingin yliopisto Nuorten palvelujen koordinaattori Helsingin Diakonissalaitoksella (HDL) HDL on yhteiskunnallinen konserni, joka tuottaa uudenlaisia sosiaali-, terveys- ja koulutuspalveluita sekä yleishyödyllisin että liiketaloudellisin perustein. HDL tarttuu haasteisiin niillä yhteiskunnan alueilla, joilla ihmiset syystä tai toisesta uhkaavat jäädä palvelujen ja yhteisöjen ulkopuolelle. Vamos on vuotiaille nuorille kehitetty matalan kynnyksen palvelukokonaisuus.

3 KUINKA MONI ON PITÄNYT TAPAAMAANSA NUORTA LAISKANA?

4 NUORTEN SYRJÄYTYMISEEN LIITTYVIÄ ILMIÖITÄ ASUNNOTTOMUUS RIIPPUVUUDET MIELENTERVEYS- ONGELMAT TOIMETTOMUUS SOSIOEKONOMINEN TAUSTA

5 KATEGORISOINTI KAVENTAA TODELLISUUTTA

6 PINTAA SYVEMMÄLLÄ OLEVIA KOKEMUKSIA TOISTUVAT EPÄONNISTUMISEN KOKEMUKSET VÄHÄINEN LUOTTAMUS IHMISIIN YKSINÄISYYS JA SYRJITYKSI TULEMINEN KÄSITTELEMÄTTÖMÄT TRAUMAT HALU LISÄTÄ HYVINVOINTIAAN

7 ONGELMANUORI VAI NUORI JOLLA ON ONGELM(I)A?

8 EI-TOIVOTUN ASIAKKAAN SYNDROOMA ONGELMANUORI VAI NUORI JOLLA ON ONGELM(I)A?

9 KAKSI KYSYMYSTÄ

10 MIKSI OSA NUORISTA VOI HUONOSTI SAAMISTAAN PALVELUISTA HUOLIMATTA?

11 MITEN TUKEA NUORTA KOHTI MERKITYKSELLISTÄ ELÄMÄÄ?

12 TUTUSTUTAAN KALLEEN

13 KALLEN TARINA

14 KALLEN TARINA Ä Ä Ö

15 KALLEN TARINA Ä Ä Ö KESKEINEN LÖYDÖS: KESKEINEN LÖYDÖS: Noin puolet Vamoksen nuorista on ollut pitkäkestoisten Noin tukitoimenpiteiden puolella Vamoksen kohteina. nuorista Silti on he takanaan voivat huonosti. massiivinen palveluhistoria, mutta silti he voivat huonosti.

16 PALVELUJÄRJESTELMÄN KESKEISIÄ ONGELMIA Nuori viipaloidaan erilaisiin asiakkuuksiin Kenelläkään ei ole kokonaisvastuuta Asiakas on palvelujen passiivinen kohde Palvelut ovat korkeintaan ylläpitäviä Palveluohjaaminen on vastuun siirtämisen synonyymi Hyvinvoinnin lisäämisen sijaan keskitytään pahoinvoinnin kitkemiseen Kannustin- ja tukijärjestelmät eivät tue eivät tue eivätkä kannusta Palvelut eivät löydä tarvitsijaansa Ammattilaiset piiloutuvat pöytänsä ja professionsa taakse Liian harvoin syntyy tunne, että joku välittäisi

17 MITEN TUKEA KALLEA KOHTI HYVÄÄ ELÄMÄÄ?

18 KENEEN VAIKUTETAAN? Huono-osainen nuori

19 HUONO-OSAINEN? Kunnon kansalainen antaa työssä parhaansa omaksi ja yhteiseksi hyväksi. Huono-osaisuus on yksinkertaisesti sanottuna sitä, ettei yksilö syystä tai toisesta kykene tähän.! - Professori Heikki Hiilamo

20 HYVÄ ELÄMÄ?! Onnellinen elämä toteutuu silloin, kun ihminen saa käyttää kykyjään ja taitojaan sen yhteisön hyväksi, johon hän kuuluu.! Kukaan kansalainen ei kuulu pelkästään itselleen vaan häntä voidaan kannustaa edistämään yhteistä hyvinvointia.! -Aristoteleen ajatuksia

21 KUKA VAIKUTTAA? VIRANOMAISET JA MUUT AMMATTILAISET

22 VAIKUTUSVERBIEN VIIDAKKO HOITAAPARANTAA KUNTOUTTAAPAKOTTAA AUTTAAOSALLISTAAJA VOIMAANNUTTAA YHTEISÖLLISTÄÄOPETTAA PALKITARANGAISTA KASVATTAAAKTIVOIDA MOTIVOIDATUKEA KANNUSTAAOLLALÄSNÄ VÄLITTÄÄVÄLITTÄÄ Työmme perustuu sille, että haluamme saada aikaan kestävän muutoksen asiakkaamme elämässä Miten tämä on mahdollista? Tutustutaan ihmisen toiminnan motivaatioon vaikuttamiseen = kannustamiseen JA VÄLITTÄÄ

23 LYHYEHKÖ KATSAUS TEORIAAN

24 EETTISESTI KESTÄVÄN TOIMINNAN TEKIJÖITÄ Miksi Case Kalle valitsee asioita, jotka vievät häntä kohti yhä syvenevää syrjäytymiskierrettä? Miksi ihminen toimii vastoin omaa hyväänsä? Mikä on ihmisen itsensä vastuu ja mikä on järjestelmän vastuu? Eettisesti kestävä toiminta lähtökohtana käsitys autonomisesta toimijasta, jolla on intressejä ja preferenssejä, joiden mukaan hän valitsee ja toimii Avainkäsitteitä ovat intressit ja preferenssit hyvät ja halut Eettisesti kestävä toiminta edellyttää toimijalta pysyviä intressirakenteita ja niitä tukevia preferenssejä

25 INTRESSI - HYVÄT Intressit ovat asioita, joita ihminen tarvitsee, jotka lisäävät hänen hyvinvointiaan ja kehittävät häntä - erilaiset kyvykkyydet ja erityiset osaamisalueet, kiinnostuksen kohteet Intressit avaavat näkymän ihmisen elämään kokonaisuutena: mitä kyvykkyyksiä, (elin)tapoja ja tottumuksia sekä inhimillisiä suhteita yms. ihmisen kannattaa hankkia ja missä/kuinka hänen kannattaa harjaannuttaa itseään, jotta hänen elämästään tulisi mahdollisimman hyvä, tyydyttävä ja onnistunut kokonaisuus.

26 PREFERENSSI HALUT Preferensseillä tarkoitetaan ihmisen haluamia asioita halun kohteita mieltymyksen merkityksessä Preferenssi on asia, jonka ihminen haluaa tehdä ja jonka tekemisen hän uskoo tyydyttävän senhetkisen mielihalunsa. Vaihtuvia ja hetkellisiä Esimerkiksi mainonta pyrkii vaikuttamaan ihmisten haluihin ja lisäämään erilaisia vaihtuvia tarpeita

27 SYRJÄYTYMISEN SYVYYSULOTTUUKSIA On tunnistettava ongelmien luonne ihmisten pahoinvointi on usein kytköksissä intressityhjyyteen ja arvottomuuden kokemukseen Elämämme preferenssikylläisessä kulttuurissa, jossa haetaan välitöntä tyydytystä Monet terveyttä ja hyvinvointia edistävät asiat eivät tule välittömästi vaan edellyttävät pitkäkestoista sitoutumista Eettisen ja ihmisarvon mukaisen toiminnan edellytys on kokemus oman ihmisarvon tunnistamisesta Ihminen alkaa toimia arvonsa mukaisesti Hyvä muistaa, että myös toiminta luo arvoja

28 HYVÄN TAVOITTELEMISEN VAIKEUS Ihminen voi tietää, että halun tai riippuvuuden tyydyttäminen ei ole hänen intressinsä mukaista, ts. ei vastaa hänen pitkän aikavälin etuaan eikä ole hyväksi hänelle.! Hetkellisten halujen tyydyttämisen varassa eläminen estää laatimasta pitkän aikavälin elämänsuunnitelmia, estää itsensä kehittämisen eikä luo pohjaa kestävien ja korkealaatuista elämää ylläpitävien tapojen ja tottumusten syntymiselle.

29 EETTISESTI KESTÄVÄN TOIMINNAN KEHITYSPSYKOLOGIAA, osa I Pienellä lapsella preferenssit ja intressit ovat lähellä toisiaan. Tasapainoiseen kehitykseen kuuluu lapsi kykenee sietämään kasvaessaan sitä, että mitä tahansa hänen halujaan ei tyydytetä ainakaan välittömästi tai lainkaan Lapsi, jonka perustarpeista huolehditaan riittävällä tavalla säännöllisesti, oppii vähitellen pettymysten sietämisen ansiosta erottamaan kunkin hetkiset preferenssinsä (haluamisensa) laajemmista intresseistään. Lapsen kehittyessä preferenssirakenne muuttuu: välittömän halun- (ja tarpeen) tyydytyksen sijaan lapsi saa iloa ja tyydytystä taidoista ja kyvyistä, joita oppiminen, opetteleminen ja harjaantuminen hänelle tuottavat.

30 EETTISESTI KESTÄVÄN TOIMINNAN KEHITYSPSYKOLOGIAA II Kasvu menee pieleen, jos lapsen tarpeita ei tyydytetä tai niitä tyydytetään vain silloin tällöin (vanhemman mielivallan perusteella). Ei synny luottamusta ulkomaailman hyvyyteen eikä siihen, että lapsi on niin tärkeä, että hänen tarpeillaan ja haluillaan on väliä. Tyydyttämättömät tarpeet estävät siirtymisen seuraavalle kehitysportaalle. Ihmisen on silloin vain loputtomasti tyydytettävä välittömiä halujaan. Preferenssit ovat subjektiivisia (halut), kun taas intressin laajempi merkitys sisältää ajatuksen ihmisen objektiivisista hyvistä (tarpeet ja hyvinvoinnin edellytykset). Ihmisen intressien mukaista on, että hänen preferenssinsä toteutuvat (oikeissa asioissa) riittävän usein.

31 PORKKANAA VAI KEPPIÄ - VASTIKKEELLISUUTTA, SOKKIHOITOA VAI PAAPOMISTA? MITEN SAADA KALLE JA MUUT VASTAAVASS TILANTEESSA OLEVAT NUORET KOKEMAAN ELÄMÄNSÄ MERKITYKSELLISEKSI? KANNUSTIN TEKO! Kannustaja Kannustettava Päämäärä YHTEISKUNNAN OLOSUHTEET JA ARVOT

32 PORKKANAA VAI KEPPIÄ - VASTIKKEELLISUUTTA, SOKKIHOITOA VAI PAAPOMISTA? MITEN SAADA HYVÄT KALLE JA JA MUUT HALUT VASTAAVASS TILANTEESSA OLEVAT NUORET KOKEMAAN ELÄMÄNSÄ MERKITYKSELLISEKSI? KANNUSTIN TEKO! Kannustaja Kannustettava Päämäärä YHTEISKUNNAN OLOSUHTEET JA ARVOT

33 MITÄ KANNUSTAMINEN ON? Kannustaminen on sitä, että kannustaja tarjoaa pakottamatta kannustettavalle jonkin toimintavaihtoehdon kannustimen avulla, jotta kannustamiselle asetettu päämäärä voi toteutua. KANNUSTIN TEKO! Kannustaja Kannustettava Päämäärä YHTEISKUNNAN OLOSUHTEET JA ARVOT

34 ILMAN PAKKOA TAI PIINAA? Eettisesti kestävään toimintaan ei voida kannustaa pelkillä pakotteilla (kepeillä) mutta ei myöskään pelkillä palkinnoilla (porkkanoilla) Eettisesti kestävä toiminta kunnioittaa toimijoiden autonomiaa, erilaisia tarpeita ja hyvä-käsityksiä Vaikuttamisen muotoja tai lajeja voidaan jaotella sen mukaan, mitä/ kenen hyvää vaikuttaja haluaa vaikutettavan edistävän. Näyttää siltä, että kaikki vaikuttamisen muodot, jotka sulkevat pois vaikutettavan oman hyvän edistämisen, edellyttävät sanktiojärjestelmiä (ainakin palkitsemista mutta usein rankaisemista ja pakkoa). Koko elämä on hyvien ja halujen välillä valitsemista - Mitä tarvitsee ja mitä kulloinkin tunnistaa tarvitsevansa?

35 KAIKKI KANNUSTIMET OVAT HYVIÄ, JOS NIILLÄ ON YHTEYS KANNUSTETTAVAN HYVÄÄN Ihmistä ei voida kannustaa tekemään jotakin, jos hän ei itse koe sitä oman hyvänsä kannalta merkitykselliseksi. Kannustaminen muuttuu silloin pakottamiseksi. Tärkeintä on löytää yhteys ihmisen hyvä-käsityksen ja vaihtuvien halujen välillä ja tarjota kannustimia, jotka edistävät ihmisen toimintaa kohti hänen omanlaistaan hyvää elämäänsä. Keppejä ja porkkanoita tarvitaan molempia mutta kumpikaan ei toimi, jollei niillä ole yhteyttä kannustettavan intresseihin.

36 MITEN TUNNISTAA HYVIÄ? Ihmisen omanlainen hyvä elämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, etteikö objektiivisempia hyviä voitaisi määritellä ja olisi olemassa (von Wright) On asioita, jotka ovat meille hyväksi tai pahaksi ihmisinä (ruumiillis-henkissosiaalisina olentoina) Ongelma on se, ettemme tunnista omaa hyväämme (=intressiämme) Hyvään pakottaminen ei johda mihinkään ja paternalismi on pannassa pitäisi löytää muita tapoja mahdollistaa ihmiselle havahtuminen omaan arvoonsa Hyvinvointia yritetään usein edistää puhumalla siitä, mitä pitäisi välttää. Välttäminen ja pidättäytyminen jostakin ovat toimintaa mutta eivät positiivista toimintaa. Ne eivät vielä paranna terveyttä vaan ainoastaan estävät sitä heikkenemästä (Harm Reduction) Aina pitäisi keksiä myös toimintaa, joka suoraan tuottaa ainakin jotain hyvää tekijälleen.

37 VAMOS-PALVELUT

38 NÄITÄ(KIN) OLEMME AJATELLEET VAMOSTA KEHITTÄESSÄ Yhden luukun ohella yhden ihmisen malliin Työntekijän työtehtävänä on tutustua nuoreen Ulos toimistosta ja toiminnan kautta Nuori on asiakkaan ohella yhteistyökumppani Palveluohjauksen oltava oikea-aikasta ja verkostotyön aktiivista Muutos edellyttää intensiivisyyttä ja muutosoptimismia Ihmislähtöinen palvelu on kokonaisvaltaista Ammattilainen sää välittää ja häneen saa kiinnittyä Saavutettava ei riitä, pitää saavuttaa Palvelut rakennetaan nuorten tarpeista lähtien Kukaan ei voi hyvin yksin, tarvitaan mielekästä toimintaa osana yhteisöä Keskitytään siihen, mikä ei ole rikki

39 Vamos Nuorten palvelut Jokaiselle nuorelle mahdollisuus hyvään tulevaisuuteen OHJAUTUMINEN PALVELUKOKONAISUUS ITSENÄISTYMINEN VAPAAEHTOISUUS Nuori itse Vanhemmat Kaverit ja lähipiiri Vanhempien vertaistuki JOKAISELLE NUORELLE OMA TYÖNTEKIJÄ JA PAIKKA YHTEISÖSSÄ Bändit Punttisali Työpajat & luennot USKO TULEVAISUUTEEN Sosiaalitoimi Terveystoimi Oppilaitokset Jatkoaika Irtiottoryhmä Lasinen lapsuus Sirkus Kiipeily FC Vamos Oma vapaaehtoistyö Seniori Vamos Amigo-mentorit Retket & leirit Merkkipäivät Vuodenaikajuhlat Kriisituki Vanhempien tuki Koulutus ja työllistymien Etsivä nuorisotyö Sateenkaariryhmä VERTAISTUKI HARRASTUKSET VAPAAEHTOISTOIMINTA TAPAHTUMAT & TILAISUUDET Keskustelutuki HENKINEN & HENGELLINEN TUKI Mielekäs tekeminen Toimintakyky ja elämänhallinta Ryhmätoiminnot Toimintakeskus Starttivalmennus Kuntouttava työtoiminta VÄLITTÄMINEN KUUNTELEMINEN TUTUSTUMINEN Nuori RINNALLA KULKEMINEN KIINNITTYMINEN LUOTTAMUS Mitä on minun hyvä elämä? (oma määritelmä) Urapalvelut VAMOS-työ Puente ARJEN JA ELÄMÄN- HALLINNAN TUKI Tuen arviointi Yhteinen suunnitelma PALVELUOHJAUS & VERKOSTOTYÖ Mielenterveyspalvelut KYVYKKYYKSIEN TUNNISTAMINEN Oppimistaidot VOIMAVARAISTAVA YMPÄRISTÖ Turvallinen paikka JATKOPOLUT Tutkintoja edeltävä koulutus Toisen asteen koulutus Unelmat ja haaveet Oikeus erilaisiin tunteisiin Päivärytmi kuntoon Vuorovaikutustaidot Päihdeneuvonta Hampaiden terveys Päihdepalvelut Asumispalvelut Toimeentulo Työvoimahallinnon palvelut Omien taitojen kehittäminen Intressin löytyminen Yhteisöissä toimiminen Integroidut palvelut Yhteenkuuluvuus Tilojen tuunaus Työharjoittelu Työkuntoutus Työllistyminen Seksuaaliterveys Muut viranomaisasiat Talousneuvonta

40 ELI MITEN KALLEA TUETAAN EETTISESTI KESTÄVÄLLÄ TAVALLA?

41 YKSINKERTAINEN MUTTA RADIKAALI RESEPTI KALLEN INTRESSI! HYVÄ ARKI & IHMISET! OSALLISUUS OPISKELU TYÖ! Kallen omanlainen hyvä elämä. Elää ja osallistua niin kuin hänelle on mahdollista. YHTEISKUNNAN OLOSUHTEET JA ARVOT

42 MIETI TILANNE, JOLLOIN OLIT ONNELLINEN

43 ARISTOTELEEN PALUU! Onnellinen elämä toteutuu silloin, kun ihminen saa käyttää kykyjään ja taitojaan sen yhteisön hyväksi, johon hän kuuluu.! Kukaan kansalainen ei kuulu pelkästään itselleen vaan häntä voidaan kannustaa edistämään yhteistä hyvinvointia.! -Aristoteleen ajatuksia

44 KIITOS!! Jokaiselle ihmisarvoinen huominen.