Vertaistoiminta korvaushoitopotilaan elämänhallinnan tukena

Transkriptio

1 Vertaistoiminta korvaushoitopotilaan elämänhallinnan tukena Liisa Osolanus Tuija Siera Jane Toija Helena Virokannas Päihdetiedostusseminaari, Costa del Sol

2 ESITYKSEN TULOKULMA: OSIS2 Vertaistoiminnan kehittämishanke Osis (Osis I ) Huumemaailmassa elävien vertaisten toiminnan vahvistaminen Luodaan uusia vertaistoiminnan käytäntöjä, jotka edistävät vertaisten osallisuuden lisäämistä ja huono-osaisten ihmisten hyvinvointia. Vertaisten ja ammattilaisten yhteistyö. Filosofiana mukaanottaminen (inclusion) ja haittojen väheneminen. Kuka tahansa oman kokemuksen omaava ihminen voi toimia vertaisena. Myös huumeita käyttävä. Kumppaneina A-klinikkasäätiö/ Helsingin Vinkki, Omaiset Huumetyön Tukena ry ja Suomen Lumme ry. Rahoittajana RAY.

3 KORVAUSHOITOPOTILAS YHTEISKUNTAIHMINEN? Kuka meistä on potilas? Kuka meistä haluaa olla potilas? Onko potilas passiivinen avunsaajana vai aktiivinen toimija? Mihin hän kykenee? Haittoja vähentävässä korvaushoidossa viesti tule sellaisena kuin olet? Mihin korvaushoitopotilas on tervetullut? Mitä tarkoitetaan elämänhallinnan paranemisella? Millaista tukea siihen tarvitaan? *** Vertaistoiminnassa on vertaisia, asiakkaita, tuettavia ja korvaushoidossa olevia ihmisiä. Jokaisen panos on tärkeä ja jokaisella on ryhmässä tärkeä rooli. Tehdään yhdessä. Uudenlaisen identiteetin ja statuksen tarjoaminen. Mielekäs tekeminen. Onnistumisen kokemukset. Joka kerta kun saa onnistumisen tunteen se tervehdyttää. On palannut normaaliksi ihmiseksi. Yhteiskuntaihmiseksi.

4 VERTAISTOIMINTAA KORVAUSHOITOPOTILAALLE Ihmisen päihdekuntoisuus ei määritä osallistumista. Matalan kynnyksen vertaistoiminta = ihminen otetaan mukaan siinä kunnossa kuin hän on. Haittoja vähentävän ideologian näkökulmasta jos kuntoisuus on ongelma, suurempi ongelma on ammattilaisten suunnittelemassa toiminnassa. Mukaan pääsee A) jos pysyy hereillä B) ei ole aggressiivinen C) ei kauppaa muille aineita Ei tarvitse kurkoitella, ylittää itseään, jaksaa enempää. Jokaiselle räätälöidään tehtävät ja vastuualueet kuntoisuuden, jaksamisen ja mielenkiinnon mukaan. Luodaan onnistumisen kokemuksille alusta. Jokainen pystyy tekemään jotain, mikä on merkityksellistä ja arvokasta. Mahdollisuuden ja tehtävän antaminen niin, että toteutuminen on todennäköistä. Onnistumisen kokemus ja itsetunnon kohottaminen lähtee siitä, että saa tulla mukaan juuri sellaisena kuin on. Vertainen voi lainata ammattilaiselta uskoa itseensä, jonka jälkeen hän tekee, onnistuu ja alkaa itse uskoa itseensä.

5 Tää on väylä yhteiskuntaan palaamisessa kun ei ole kontakteja. Oon oppinut kuuntelemaan toisia. En mä ekaks ajatellut, että voisin olla vertainen. Koitan olla sen arvoinen. Kohdellaan kuin normaalia ihmistä, otetaan lämpimästi vastaan. Saa tuntemaan itsensä tarpeelliseksi ja hyväksi. Uskomatonta miten hyvät fiilikset siitä saa, kun tietää, että on tosiaan auttanut jotakin. Hoidan ja tuen itseäni. Olen oppinut siitä paljon. Tää on auttanut siinä mua hirveesti. Yhdessähän me ollaan siinä. Siitähän tää tiimi muodostuu.

6 ELÄMÄNHALLINNAN RAKENTUMISEN TUKI Elämänhallinta on luottamista omiin voimavaroihin ja kykyyn siitä, että pystyy itse ohjaamaan ja suunnittelemaan (teot ja valinnat) omaa elämää. Terveys, mieliala, elämäntavat, ihmissuhteet ja itsetunto ovat tasapainossa. Tasapainoinen tila auttaa selviytymään vastoinkäymisistä, kriiseistä ja stressistä. Hyvää elämänhallintaa edesauttaa itsensä arvostaminen ja realistinen käsitys omista toiveista ja mahdollisuuksista. Elämänhallinta on taitoa sopeutua muutoksiin, uskoa omiin kykyihin, asettaa tavoitteita ja ohjata elämäänsä tavoitteiden suuntaan sekä kykyä nähdä elämä mielekkäänä. Vertaistoiminnassa elämänhallintaa tuetaan Ihmisarvoinen kohtaaminen Mukaanottaminen Tunne kuulua ryhmään, rooli ja oma paikka Tunne olla avuksi muille. Onnistumisen ja tärkeyden kokeminen Oman tiedon lisääminen

7 ELÄMÄNHALLINNAN TUEN TAVOITTEET Haittojen väheneminen päihdemaailmassa elävillä ihmisillä Tavoitteena on ihmisen elämänlaadun ja elämänhallinnan parantuminen sosiaalisen syrjäytymisen kierteen pysäyttäminen rikollisuuden väheneminen terveyshaittojen minimointi perhesuhteiden paraneminen asiakkaan äänenä toimiminen asiakkaan voimaantuminen Inhimillisyys & ihmisarvo

8 MITÄ VERTAISTOIMINNASSA KONKREETTISESTI TEHDÄÄN? Ryhmissä mukana oleminen joko osallistujana tai vertaisohjaajana Tuettavan rinnalla kulkeminen; kuuntelu, tuki, motivointi, keskustelu Palveluihin ja hoitoon ohjaaminen ja saattaminen. Vastaanotolla mukana oleminen. Avun tarvitsijan etsijä Asiakkaan tapaamisen mahdollistaja Sillan rakentaja, informaation kuljettaja, tiedon välittäjä. Puhtaiden välineiden vaihtaminen ja terveysneuvonnan antaminen. Asiakkaan tuki; vertaistuki Toiminnan kehittäjä Turvamies ja tulkki Kouluttaja

9 VERTAISTEN JA AMMATTILAISTEN YHTEISTYÖN SAAVUTUKSET Vertaisia mukana toiminnassa noin sata (lähi- ja etävertaisia). Ammattilaisten ja vertaisten yhteistyönä palveluiden ulkopuolella olevia asiakkaita tavoitettiin 750, tapaamisia 1800 kertaa (Katuklinikka ja Verna). Sosiaali- ja palveluohjauksia 390 kpl. Asiakassaattamisia palveluihin 230 kertaa. Lääkärin tekemiä puhelinlääkemääräyksiä, hoitoonohjauksia ja lähetteitä 585kpl C-hepatiittitestejä, A+B-hepatiittirokotuksia, HIV-testejä ja sukupuolitautitestejä 389 kpl Ehkäisykapseleita ja kierukoita asennettiin 100 kpl, yhteistyö Keskitetyn ehkäisyneuvolan kanssa Kentällä usko ja luottamus ammattilaisiin ja palvelujärjestelmään kasvoi. Vertaisia voimaantui ja kuntoutui. Merkityksellistä ja mielekästä tekemistä, ammattilaisten kanssa yhteistyössä. Uuden oppimista. Itsetunnon kohoamista ja omaan itseensä uskomisen lujittumista. Myös matalan kynnyksen vertaistoiminta on saanut uskottavuutta ja jalansijaa palvelujärjestelmässä.

10 Kaikkein pahinta on olla tarpeeton (Abbe Pierre)