MITEN KANNUSTAA IHMISIÄ TYÖMARKKINOILLE EETTISESTI JA KESTÄVÄSTI? 42. VALTAKUNNALLISET KUNTOUTUSPÄIVÄT

Transkriptio

1 MITEN KANNUSTAA IHMISIÄ TYÖMARKKINOILLE EETTISESTI JA KESTÄVÄSTI? 42. VALTAKUNNALLISET KUNTOUTUSPÄIVÄT Liisa Björklund

2 KAKSI KYSYMYSTÄ 2

3 MITÄ ON KANNUSTAMINEN TYÖMARKKINOILLE? 3

4 MIKSI IHMINEN HALUAA TEHDÄ TYÖTÄ? 4

5 KUKA JA MISTÄ? Liisa Björklund, teologian tohtori, pääaineena sosiaalietiikka ja yhteiskuntafilosofia, käsitetutkimus Väitöstyö 2008, Helsingin yliopisto Kannustaminen ja moraali kannustamisen idea suomalaisessa yhteiskuntapolitiikassa luvulta alkaen Kehitysjohtaja Helsingin Diakonissalaitoksella (HDL) HDL on yhteiskunnallinen konserni, joka tuottaa uudenlaisia sosiaali-, terveys- ja koulutuspalveluita sekä yleishyödyllisin että liiketaloudellisin perustein. HDL tarttuu haasteisiin niillä yhteiskunnan alueilla, joilla ihmiset syystä tai toisesta uhkaavat jäädä palvelujen ja yhteisöjen ulkopuolelle. Ratkaissut yhteiskunnallisia ongelmia lähes 150 vuoden ajan. 5

6 IHMINEN ELÄÄ TOIMIAKSEEN Onnellinen elämä toteutuu silloin, kun ihminen saa käyttää kykyjään ja taitojaan sen yhteisön hyväksi, johon hän kuuluu. Kukaan kansalainen ei kuulu pelkästään itselleen vaan häntä voidaan kannustaa edistämään yhteistä hyvinvointia. -Aristoteleen ajatuksia 6

7 Ihmisiä on Aristoteleen mukaan neljää lajia: Hyviä ja pahoja, vahvaluonteisia ja heikkoluonteisia. Ihmiseen täytyy vaikuttaa erityisesti silloin, kun heikkoluonteisia ihmisiä houkutellaan tekemään hyviä asioita. 7

8 Kunnon kansalainen antaa työssä parhaansa omaksi ja yhteiseksi hyväksi. Huono-osaisuus on yksinkertaisesti sanottuna sitä, ettei yksilö syystä tai toisesta kykene tähän. Professori Heikki Hiilamo 8

9 SAADA AIKAAN JOKIN VAIKUTUS HOITAAPARANTAA KUNTOUTTAAPAKOTTAA AUTTAAOSALLISTAAJA VOIMAANNUTTAA YHTEISÖLLISTÄÄOPETTAA PALKITARANGAISTA KASVATTAAAKTIVOIDA MOTIVOIDATUKEA KANNUSTAAOLLALÄSNÄ VÄLITTÄÄVÄLITTÄÄ JA VÄLITTÄÄ Työmme perustuu sille, että haluamme saada aikaan jonkin vaikutuksen asiakkaamme elämässä Miten tämä on mahdollista? Tutustutaan ihmisen toiminnan motivaatioon vaikuttamiseen = kannustamiseen 9

10 KUKA VAIKUTTAA JA MIKSI? Auktoriteettitaho 10

11 KENEEN VAIKUTETAAN? Työtä vailla oleva kansalainen 11

12 Kaikessa karuudessaan voidaan todeta, että työttömyys on aluksi työtä vailla olemisen seuraus, mutta pitkittyessään siitä tulee työttömyyden syy. Näin huono-osaisuus luo huono-osaisuutta. Professori Heikki Hiilamo 12

13 Syvä yhteiskunnallinen kahtiajako kulkee niiden välillä, jotka ovat työssä ja jotka eivät ole työssä. Professori Heikki Hiilamo 13

14 KUKA KELPAA TYÖMARKKINOILLE?

15 Tunnetko Kallen tarinan? Kalle on helsinkiläinen nuori, jolla on elämänsä aikana ollut toista sataa ammattilaiskontaktia sosiaali- ja terveydenhoidossa. Siitä huolimatta hän on yksinäinen, hyödytön, osaton ja hampaaton. Kallen kohdalla systeemi ei ole toiminut. Eikä satojen muiden kallejen. Lue juttu Kallesta MTV3:n uutisten verkkosivuilta tästä. 15

16 PALVELUJA ELÄMÄNKAARELLA ERIKOISSAIRAAN- HOITO PERUSKOULU MIELENTERVEYS- TOIMISTO TERVEYSKESKUS

17 KALLESTA TULI ONNETON TARPEETON HAMPAATON HYÖDYTÖN AVUTON OSATON KALLIS 17

18 JÄRJESTELMÄ EI TOIMINUT? Kukaan ei kysynyt, miltä tuntuu olla erilainen, kiusattu lapsi ja nuori? Ei syntynyt luottamuksellista hoito- tai ihmissuhdetta, eikä lopulta asiakassuhdetta ollenkaan. Kukaan ei ottanut koppia eikä kysynyt perään, miten Kalle ja hänen perheensä pärjäävät? Nuoret, jotka tulevat intensiivisen hoitohistorian läpi verrattuna nuoriin, joilla tätä ei ole ollut. Heidän hyvinvointistatuksensa ei poikkea. Kukaan ei aidosti välittänyt Kallesta

19 INTRESSI EI MUODOSTUNUT? Vanhemmat eivät löytäneet lapsen kiukkukohtauksiin rauhoittamisen keinoja. Lapsen haluille annettiin periksi. Masennuksesta ja väsymyksestä kärsivän äidin oli vaikea vastata vauvan erilaisiin tarpeisiin. Päiväkodissa ja koulussa riehumiseen eivät auttaneet jatkuvat torumiset ja jälkiistunnot. Koulu jäi kesken, kun sinne ei jaksanut tai huvittanut mennä. Kaikki tuntui tylsältä ja vaikealta. Päihteiden käyttö ja pelaaminen toivat mielihyvää

20 MITEN TEHDÄ KALLESTA TYÖNTEKIJÄ? 20

21 21

22 MITÄ KANNUSTAMINEN ON? Kannustaminen on sitä, että kannustaja tarjoaa pakottamatta kannustettavalle jonkin toimintavaihtoehdon kannustimen avulla, jotta kannustamiselle asetettu päämäärä voi toteutua. KANNUSTIN TEKO! Kannustaja Kannustettava Päämäärä YHTEISKUNNAN OLOSUHTEET JA ARVOT 22

23 PORKKANAA VAI KEPPIÄ - VASTIKKEELLISUUTTA, SOKKIHOITOA VAI PAAPOMISTA? HYVÄT JA HALUT KANNUSTIN TEKO! Kannustaja Kannustettava Päämäärä YHTEISKUNNAN OLOSUHTEET JA ARVOT 23

24 AVAINKÄSITTEITÄ OVAT HYVÄT JA HALUT ELI INTRESSIT JA PREFERENSSIT. 24

25 PREFERENSSI HALUT Preferensseillä tarkoitetaan ihmisen haluamia asioita halun kohteita mieltymyksen merkityksessä Preferenssi on asia, jonka ihminen haluaa tehdä ja jonka tekemisen hän uskoo tyydyttävän senhetkisen mielihalunsa. Vaihtuvia ja hetkellisiä Esimerkiksi mainonta pyrkii vaikuttamaan ihmisten haluihin ja lisäämään erilaisia vaihtuvia tarpeita Jaana Hallamaa 25

26 INTRESSI - HYVÄT Intressit ovat asioita, joita ihminen tarvitsee, jotka lisäävät hänen hyvinvointiaan ja kehittävät häntä - erilaiset kyvykkyydet ja erityiset osaamisalueet, kiinnostuksen kohteet Intressit avaavat näkymän ihmisen elämään kokonaisuutena: mitä kyvykkyyksiä, (elin)tapoja ja tottumuksia sekä inhimillisiä suhteita yms. ihmisen kannattaa hankkia ja missä/kuinka hänen kannattaa harjaannuttaa itseään, jotta hänen elämästään tulisi mahdollisimman hyvä, tyydyttävä ja onnistunut kokonaisuus. Jaana Hallamaa 26

27 EETTISESTI KESTÄVÄN TOIMINNAN KEHITYSPSYKOLOGIAA I Pienellä lapsella preferenssit ja intressit ovat lähellä toisiaan. Tasapainoiseen kehitykseen kuuluu lapsi kykenee sietämään kasvaessaan sitä, että mitä tahansa hänen halujaan ei tyydytetä ainakaan välittömästi tai lainkaan Lapsi, jonka perustarpeista huolehditaan riittävällä tavalla säännöllisesti, oppii vähitellen pettymysten sietämisen ansiosta erottamaan kunkin hetkiset preferenssinsä (haluamisensa) laajemmista intresseistään. Lapsen kehittyessä preferenssirakenne muuttuu: välittömän halun- (ja tarpeen) tyydytyksen sijaan lapsi saa iloa ja tyydytystä taidoista ja kyvyistä, joita oppiminen, opetteleminen ja harjaantuminen hänelle tuottavat. Jaana Hallamaa 27

28 EETTISESTI KESTÄVÄN TOIMINNAN KEHITYSPSYKOLOGIAA II Kasvu menee pieleen, jos lapsen tarpeita ei tyydytetä tai niitä tyydytetään vain silloin tällöin (vanhemman mielivallan perusteella). -> Ei synny luottamusta ulkomaailman hyvyyteen eikä siihen, että lapsi on niin tärkeä, että hänen tarpeillaan ja haluillaan on väliä. Tyydyttämättömät tarpeet estävät siirtymisen seuraavalle kehitysportaalle. -> Ihmisen on silloin vain loputtomasti tyydytettävä välittömiä halujaan. Preferenssit ovat subjektiivisia (halut), kun taas intressin laajempi merkitys sisältää ajatuksen ihmisen objektiivisista hyvistä (tarpeet ja hyvinvoinnin edellytykset). Ihmisen intressien mukaista on, että hänen preferenssinsä toteutuvat (oikeissa asioissa) riittävän usein. Jaana Hallamaa 28

29 Syrjäytyminen on oman ja yhteisen intressin kadottamista. 29

30 HYVÄN TAVOITTELEMISEN VAIKEUS Ihminen voi tietää, että halun tai riippuvuuden tyydyttäminen ei ole hänen intressinsä mukaista, ts. ei vastaa hänen pitkän aikavälin etuaan eikä ole hyväksi hänelle. Hetkellisten halujen tyydyttämisen varassa eläminen estää laatimasta pitkän aikavälin elämänsuunnitelmia, estää itsensä kehittämisen eikä luo pohjaa kestävien ja korkealaatuista elämää ylläpitävien tapojen ja tottumusten syntymiselle. Liisa Björklund ja Jaana Hallamaa 30

31 Elämme preferenssikylläisessä kulttuurissa, jossa on valtava intressityhjiö. 31

32 MIKÄ ON KALLEN INTRESSI? AKTIIVINEN KANSALAISUUS KALLEN INTRESSI HYVÄ ARKI & IHMISET OSALLISUUS OPISKELU TYÖ! Kallen omanlainen hyvä elämä. Elää ja osallistua niin kuin hänelle on mahdollista. YHTEISKUNNAN OLOSUHTEET JA ARVOT 32

33 KUKA MÄÄRITTELEE HYVÄN ELÄMÄN SISÄLLÖT? Olosuhteet joissa vaikutamme asiakkaidemme elämään ja kannustamme heitä ovat olennaisessa roolissa. Olosuhteet rakenteet, johtaminen, organisaatiot, yhteiskunnallinen arvoilmasto, työyhteisömme, kotimme, vuorovaikutuksemme toisiimme - vaikuttavat siihen keitä me olemme, mitä elämässä ja työssämme tavoittelemme ja miten pystymme sen tekemään Voidaksemme rakentaa Kallen intressiä meidän on löydettävä omamme. 33

34 VASTAUS? 34

35 ON LÖYDETTÄVÄ YHTEYS IHMISTEN KOKEMUKSIIN JA INTRESSIIN. TÄMÄ ON EETTISESTI JA TALOUDELLISESTI KESTÄVINTÄ. 35

36 Kiitos! Jokaiselle ihmisarvoinen huominen