Toimintaympäristö muuttuu - Muuttuvatko vakuutukset? Aktuaaritoiminnan Kehittämissäätiön syysseminaari, Timo Silvola

Transkriptio

1 Toimintaympäristö muuttuu - Muuttuvatko vakuutukset? Aktuaaritoiminnan Kehittämissäätiön syysseminaari, Timo Silvola

2 Hyvinvointimallimme sisältö ja kehittyminen riippuu monista asioista Arvopohja (vrt. Suomen asema Schwarzin kulttuuristen arvoorientaatioiden kartalla). Kolme taloutta: ulkinen talous (valtio, kunnat, sosiaaliturvarahastot) - Yksityistaloudet - Yritykset. (Kestävän) talouden suorituskyky. Lainsäädännön tilkkutäkin nykytila ja kehittämismahdollisuudet. Poliittinen realismi. Ymmärrys sekä viisaus tai sen puuttuminen. 2

3 Viisautta Se, joka tuntee parhaiten historian, näkee pisimmälle tulevaisuuteen (Winston Churchill). Kaiken viisauden alku on tosiasioiden tunnustaminen (J. K. Paasikivi). Kaikki vaikuttaa kaikkeen (Tuntematon). 3

4 Taloudellisen turvallisuuden markkinat leellista: ainsäädännön takaaman järjestyksen merkitys - Yhteiskunnan kokonaan tai osittain kaikille rahoittamat palvelut - Tulonsiirrot - Julkinen, yhteisöjen ja yksityisten reaalivarallisuus - Julkinen, yhteisöjen ja yksityisten finanssivarallisuus - Kansantalouden kehittyminen ja uuden varallisuuden kertyminen. Mikä on kakunjaon logiikka? Voimmeko luottaa julkisten palveluiden toteutumiseen riittävinä? Millainen rahoitus on poliittisesti ja taloudellisesti kestävä? Finanssialan Keskusliitto Finansbranschens Centralförbund 4

5 Toimeentulon nelikenttä/vanhuuden toimeentulo 5

6 Kulutus, ansiotulot ja lakisääteiset bruttoeläkkeet asukasta kohti iän mukaan 2004 (Vaittinen ja Vanne 2006, 2008) 26 v 61 v 6

7

8 Keskimääräinen työeläkkeen korvausaste 63- ja 65-vuotiaana eläkkeelle jäävillä. Eläke suhteessa kolmen viimeisen työvuoden keskipalkkaan. % Toivottu taso 65-70% Syntymävuosi Lähde: ETK (raportti 2005:4) ja TELA (Työeläkeasenteet-raportit 2004 ja 2007) 8

9 Julkisen talouden kestävyysvaje - VM:n raportti Julkinen talous tienhaarassa Ikäsidonnaisten julkisten menojen kasvu (hoito- ja hoivamenot sekä eläkkeet) on Suomessa EU-maiden nopeinta vuoteen Talouskriisi heikentää kansantaloutta ja julkista taloutta pysyvästi. Kuntataloudessa on 7 %-yksikön korotuspaine, jonka lisäksi lakisääteisen työeläketurvan maksut nousevat 4 %-yksikköä. Kestävyysvaje on 5,5 % BKT:stä, eli 12 mrd. vuodessa. Valtion talous tulisi saattaa rakenteelliseen tasapainoon vuoteen 2015 mennessä. Tämä edellyttäisi vuonna 2015 ylijäämää, jonka suuruus olisi 4 % BKT:stä (= 8 mrd. ). Julkista taloutta on vahvistettava 1,5 mrd. vuodessa kahden seuraavan vaalikauden ajan. Finanssialan Keskusliitto Finansbranschens Centralförbund

10 Hyvinvoinnin rahoituksen poliittisesta historiasta suomalaisittain Ruotsin vallan ajasta autonomian kautta yleiseen yhtäläiseen äänioikeuteen, itsenäisyyteen ja vuoden 1918 sisällissotaan. Sen jälkeen mm.: - Torpparivapautus - Talvisota, Jatkosota ja Lapin sota - Tammikuun kihlaus - YYA-sopimus ja tavaranvaihtosopimukset Neuvostoliiton kanssa - Kolmikantayhteistyö ja keskitetyt Tupo-sopimukset - Uusi paradigma: Hyvinvointiyhteiskunta - Uusi paradigma: Globalisaatio 10

11 Hyvinvointiyhteiskunta? Pohjoismaisen mallin mukaan lyhyessä ajassa rakennettu kokonaisuus, joka Suomessa nojautuu sotien jälkeiseen nopeaan kasvuun, Suomen erityisasemaan idän ja lännen välissä, kansan kristilliseen arvopohjaan ja poikkeukselliseen yhtenäisyyteen, ahkeruuteen ja osaamiseen sekä selkeään tavoitteeseen ( Otetaan Ruotsi kiinni ja mennään ohi ). Erittäin ripeä kolmikantainen lainsäädännön kehittäminen sotien jälkeen. Kehittämistä ja täydentämistä aina 1980-luvun lopulle, jonka jälkeen alkoi edetä: Globalisaatio. 11

12 Globalisaatio? Meneillään oleva koko maailmaa koskeva paradigmamuutos. Vaikuttanut Suomessa erityisesti 1980-luvun lopulta alkaen. Merkittäviä kansallisia uudistuksia erityisesti 1990-luvun alussa, kuten: - Ansiotuloverotuksen ja pääomaverotuksen eriyttäminen - Yhteisöverouudistus - Ansiotuloverotuksen ja palkkasidonnaisten maksujen kiristäminen sekä kokonaan uudet palkkasidonnaiset TyELmaksut palkansaajille - Julkisten etuuksien suhteelliset heikennykset - Kansantalouden tuloksen jakautumisen muutos Taloudellisen turvallisuuden markkinoilla. 12

13 Tosiasiat suomalaisittain? Mikä on julkisen talouden, yksityistalouksien ja yritysten talouden yhteistyön logiikka? Millainen se oli Hyvinvointiyhteiskuntaa kehitettäessä ja millainen se on Globalisaatioaikana? Miten tämä logiikka tulee muuttumaan lähivuosina tai lähivuosikymmeninä? Miten valtion ja kuntien suhde kehittyy? Miten valtion, kuntien, sosiaaliturvarahastojen ja kansalaisten oma vastuu tulee jakautumaan tulevaisuudessa? 13

14 Hyvinvoinnin rahoitusjärjestelmistä Valtiolla on poliittinen suvereniteetti alueellaan, joten se voi järjestää omien velvoitteittensa sisällön ja kustantamisen itse, mutta käyttää ulkoistuksena myös rahasto- tai vakuutusmallia (vrt. Kela). Kuntien itsehallinto ei merkitse riippumattomuutta valtiosta, joten valtio on kunnalle toisaalta isäntä (pakottava lainsäädäntö) ja toisaalta vakuutusyhtiö (valtion osallistuminen kunnan kustannuksiin). Kolmikantaisesti on voitu sopia kattavista julkisista turvajärjestelmistä ja niiden hoitamisesta yksityisoikeudellisissa vakuutusyhtiöissä. Yritykset hankkivat pakollisten vakuutusten (lakisääteinen työeläkevakuutus, lakisääteinen tapaturmavakuutus) lisäksi turvaa etenkin omaisuudelleen ja toiminnalleen. Kansalaiset saavat omilla vakuutuksilla turvaa etenkin kiinteistöilleen ja kotiirtaimistolleen (80% penetraatio), mutta vain vähän henkilöturvaa (1% sairaanhoidon kuluista, 2% eläketurvasta, 4% kuolemanvaravajeesta). 14

15 - Case Hoiva yksi haaste monien joukossa Oikeus sosiaaliturvaan (Perustuslain 19 ): Jokaisella, joka ei kykene hankkimaan ihmisarvoisen elämän edellyttämää turvaa, on oikeus välttämättömään toimeentuloon ja huolenpitoon. Lailla taataan jokaiselle oikeus perustoimeentulon turvaan työttömyyden, sairauden, työkyvyttömyyden ja vanhuuden aikana sekä lapsen syntymän ja huoltajan menetyksen perusteella. Julkisen vallan on turvattava, sen mukaan kuin lailla tarkemmin säädetään, jokaiselle riittävät sosiaali- ja terveyspalvelut ja edistettävä väestön terveyttä. Julkisen vallan on myös tuettava perheen ja muiden lapsen huolenpidosta vastaavien mahdollisuuksia turvata lapsen hyvinvointi ja yksilöllinen kasvu. Julkisen vallan tehtävänä on edistää jokaisen oikeutta asuntoon ja tukea asumisen omatoimista järjestämistä. Finanssialan Keskusliitto Finansbranschens Centralförbund 15

16 Huolenpito? Kysymys: Mitä on huolenpito? Vastaus: Tulkittu tarkoittavan sosiaali-, terveys ja hoivapalveluita. Hoivapalveluiden osalta vastuullinen toimija on kansalaisen asuinkunta. 16

17 Mitä tulee tapahtumaan hoivan osalta? Hallitus on luvannut vanhuspalveluita koskevan välikysymyksen johdosta valmistella kevääseen 2011 mennessä vanhuspalvelulain. Lainsäädäntö on valmistelussa STM:ssä. Myös mm. terveydenhoitolainsäädäntöön, eläketurvaan ja verotukseen on odotettavissa merkittäviä uudistuksia. 17

18 Mitä tulee tapahtumaan, jatkoa? Vanhuspalvelulainsäädäntö tulee määrittelemään tarkemmin huolenpidon/hoivan palvelulupauksen sisällön. Tarkempi määrittely lisää entisestään sosiaali- ja terveyspalveluiden osuutta kansantaloudesta ja siten julkisen talouden kestävyysvajetta. Hoivan rahoitukseen joudutaan panostamaan merkittävästi enemmän. Käytännössä palvelut sekä paranevat että heikkenevät. 18

19 Kunnan rooli hoivan rahoituksessa tulevaisuudessa? Kunnan verorahoitus yhdistettynä tasausjärjestelmään, joka ottaa huomioon kuntien erilaisen taloudellisen ja sosiodemografisen aseman sekä toteutuvat riskit? Terveysrahaston tai Katiran tyyppinen malli rahastona? Vai pakollinen hoivavakuutus esimerkiksi Kelasta? Mikä on asiakasmaksujen osuus ja määräytymisperusteperuste tulevaisuudessa (tulot vai myös omaisuus?) Mikä tulee olemaan julkisesti järjestetyn palvelun sijaan annettavan palvelusetelin osuus, arvo ja arvon määräytymisen logiikka? 19

20 Hyvinvoinnin rahoituksen tilanne Globaalissa Suomessa Suomen kansantalous on osoittautunut hyvin riippuvaiseksi maailmantaloudesta ja sen suhdanteista. Kansainvälinen talouskriisi on osoittanut, että Suomen elinkeinorakennetta ja hyvinvointipalveluiden rahoitusta on kehitettävä merkittävästi. Finanssialan Keskusliitto Finansbranschens Centralförbund

21 Palveluyhteiskunnan kasvumalli 21

22 Miten selviämme? Epävarmuudesta ja julkisen vallan kasvaneesta roolista huolimatta globalisaation megatrendi on varsin selkeä. Kansainvälisen talouden työnjako ja painopiste jatkaa muuttumistaan. Suomessa asioita on hoidettu hyvin ja siitä on nyt apua. Suomen julkisella taloudella on kuitenkin vakava rakenteellinen kestävyysvaje. Taantuma nopeuttaa yhteiskunnan jo yli 20 vuotta kestänyttä rakennemuutosta. Rakennemuutoksiin on kyettävä sopeutumaan sekä kansantalouden ansaintalogiikan että julkisen ja yksityisen vastuun yhteistyön kehittämisen avulla. 22

23 Miten selviämme, jatkoa? On panostettava perinteiseen arvopohjaamme. On varmistettava arvoketjun katkeamattomuus yhteiskunnan päätöksenteossa, kun siirrytään talvisotamoodissa olevasta sukupolvesta 70-lukulaisten ja Y-sukupolven hallitsemaan Globalisaatio-Suomeen. Olennaista on säilyttää universalismin periaatteille rakennettu kattava julkisesti rahoitettu hyvinvointijärjestelmä ja kehittää sitä selkeämmäksi, ennakoivammaksi ja kestävämmäksi. 23

24 Miten selviämme, jatkoa? Suomen elinkeinorakennetta on uudistettava siten, että pystymme lisäämään merkittävästi suomalaisen työn arvoa maailmanmarkkinoilla. Julkisten palveluiden vaikuttavuutta ja tehokkuutta on lisättävä huomattavasti. Kansalaisille on annettava selkeämpi kuva siitä, mikä on julkisten hyvinvointipalveluiden taso tällä hetkellä ja miten niitä kehitetään tulevaisuudessa. Julkisen rahoituksen kestävyys ja riittävät kokonaispalvelut on varmistettava sovittamalla valtion, kuntien, sosiaaliturvarahastojen sekä kansalaisten oma rahoitus paremmin toisiinsa. Palvelusetelijärjestelmää ei saa pilata! Finanssialan Keskusliitto Finansbranschens Centralförbund

25 Tarvitsemme PPP-lähestymisen, jossa yhdistetään julkiset ja yksityiset resurssit PPP (Public-Private-Partnership) on aina ollut kaikkialla yhteiskunnassa, kuten ansaitsemisessa, asumisessa, liikkumisessa, ravinnon hankinnassa ja tulevaisuuden turvassa. Julkisen ja yksityisen vastuun rooli vaihtelee eri osa-alueilla paljon - Asumisen ja yritysten rahoitushuollon ollessa pääosin yksityistä - Omaisuuden ja toiminnan turvan ollessa pääasiassa yksityistä - Eläketurvan ollessa pääosin julkista, mutta yksityisesti hoidettua - Muun henkilöturvan ollessa pääosin julkista, mutta toteutuksen osalta yhä enemmän yksityistä. Suurin PPP-rahoituksen kehityskehityspotentiaali on eläke- ja hoivaturvassa sekä muiden hyvinvointipalveluiden rahoituksessa. 25

26 PPP-vakuutusesimerkkejä > Equity release-mallien kehittäminen vakuutuspohjaisiksi elinikäisiksi lisäeläkkeiksi. > Palvelusetelin hyödyntäminen hoiva- ja hyvinvointipalveluvakuutuksissa > Finanssialan strategisten kumppanuusmallien kehittäminen (vrt. Hollannin yksityistetty sairausvakuutusjärjestelmä) > Työsuhdevakuutusturvan kehittäminen (kollektiivinen lisäeläketurva, terveydenhoitojärjestelmät) > Asset management henkivakuutustuotteilla? >??? Finanssialan Keskusliitto Finansbranschens Centralförbund

27 Ratkaisevan tärkeää on selvittää, missä on julkisen vastuun ja yksityisen vastuun rajapinta? 27