SOSIAALIOIKEUS: YLEINEN OSA. Itä-Suomen yliopisto, oikeustieteiden laitos sl 2014

Transkriptio

1 SOSIAALIOIKEUS: YLEINEN OSA Itä-Suomen yliopisto, oikeustieteiden laitos sl 2014

2 I Luento: Kansallinen sosiaaliturvajärjestelmä & sosiaaliset ihmisoikeudet & EU-sosiaalioikeus

3 Perustuslain 19 Oikeus sosiaaliturvaan Jokaisella, joka ei kykene hankkimaan ihmisarvoisen elämän edellyttämää turvaa, on oikeus välttämättömään toimeentuloon ja huolenpitoon. Lailla taataan jokaiselle oikeus perustoimeentulon turvaan työttömyyden, sairauden, työkyvyttömyyden ja vanhuuden aikana sekä lapsen syntymän ja huoltajan menetyksen perusteella. Julkisen vallan on turvattava, sen mukaan kuin lailla tarkemmin säädetään, jokaiselle riittävät sosiaali- ja terveyspalvelut ja edistettävä väestön terveyttä. Julkisen vallan on myös tuettava perheen ja muiden lapsen huolenpidosta vastaavien mahdollisuuksia turvata lapsen hyvinvointi ja yksilöllinen kasvu. Julkisen vallan tehtävänä on edistää jokaisen oikeutta asuntoon ja tukea asumisen omatoimista järjestämistä.

4 Sosiaalioikeuden kohde Sosiaaliturva Toimeentulon turva Sosiaalihuolto Terveydenhuolto Sosiaalivakuutus Sosiaaliavustus Sosiaalipalvelut Perusterveydenhuolto Kansaneläke Äitiysavustus Yleiset sosiaalipalvelut Erikoissairaanhoito Ansioeläkkeet Sairausvakuutus Tapaturmavakuutus Työttömyysturva Äitiys-, isyys- ja vanhempainraha Lapsilisä Lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuki Asumistuki Opintotuki Vammaisetuudet Erityispalvelut Toimeentulotuki Mielenterveyspalvelut Jne. Jne.

5 Toimeentulon turva Toimeentulon turva jakautuu: 1. Välttämättömän toimeentulon turva Toimeentulotuki + asumistuki 2. Perustoimeentulon turva a) Vähimmäismääräinen perustoimeentulon turva Kansaneläke/takuueläke, työttömän peruspäiväraha ja työmarkkinatuki, perussairauspäiväraha, vanhempainpäivärahat, jne. b) Ansiosidonnainen perustoimeentulon turva Työeläke, ansiosidonnainen työttömyyspäiväraha, ansiosidonnainen sairauspäiväraha, ansiosidonnaiset vanhempainpäivärahat, työtapaturma- ja ammattitautikorvaukset, jne.

6 1. Ryhmätyötehtävä Keille sosiaaliturvajärjestelmän eri osa-alueiden tehtävien hoito kuuluu?

7 Toimeentulon turvan toimijat Välttämättömän toimeentulon turvasta huolehtivat: 1. Kunnat (toimeentulotuki) 2. Kela (asumistuki) Vähimmäismääräisen perustoimeentulon turvan mukaisia etuuksia maksaa: 1. Kela Ansiosidonnaisen perustoimeentulon turvan maksaminen kuuluu: 1. Työeläkevakuutusyhtiöille (yksityisen puolen ansiosidonnaiset työeläkkeet) 2. Kevalle (julkisen puolen ansiosidonnaiset työeläkkeet) 3. Työttömyyskassoille (ansiosidonnainen työttömyysturva) 4. Kelalle (ansiosidonnaiset vanhempain- ja sairauspäivärahat)

8 Sosiaalihuollon toimijat Julkisen sosiaalihuollon järjestämisvastuu kuuluu kunnille: 1. Toimeentulotuki 2. Yleiset sosiaalipalvelut Sosiaalityö Kotipalvelut Lasten päivähoito Asumispalvelut Laitoshuolto 3. Erityispalvelut Lastensuojelu Vammaispalvelut Kehitysvammahuolto Päihdehuolto Kaikista sosiaalihuollon palveluista 1/3 on yksityisten palveluntuottajien tuottamia näistä kunnat ostavat suurimman osan

9 Terveydenhuollon toimijat Julkisen terveydenhuollon järjestämisvastuu kuuluu kunnille: 1. Perusterveydenhuolto Päivystys terveyskeskuksissa, työterveyshuolto, jne. 2. Erikoissairaanhoito Lääketieteen erikoisalojen mukainen tutkimus ja hoito sairaaloissa Kaikista terveydenhuollon palveluista 1/4 on yksityisten palveluntuottajien tuottamia näistä kunnat ostavat vain n. 5 %

10 Yksityisen sairaanhoidon korvaukset (osa julkista terveydenhuoltojärjestelmää) Sairausvakuutuksesta maksetaan sairaanhoitokorvauksia 1. Lääkärin suorittama tutkimus ja hoito Keskimääräinen korvaustaso lääkärinpalkkioista on n. 23 % 2. Sairaanhoidosta aiheutuneet matkakustannukset Korvataan n. 90 % kaikista matkakustannuksista 3. Sairauden hoitoon määrätyt lääkkeet Korvataan n. 57 % kaikista lääkekustannuksista

11 Sosiaaliturvan menot Vuonna 2012 sosiaalimenot yhteensä n. 60 mrd Vanhuus: 37 % Sairaus: 25 % Toimintarajoitteisuus: 11% Perhe ja lapset: 11 % Työttömyys: 7 % Sosiaali- ja terveyspalveluiden kustannukset 18,6 mrd Erikoissairaanhoito: 27 % Vanhus- ja vammaispalvelut: 21 % Perusterveydenhuolto: 20 % Lastenhoito + tuet: 14 %

12 Sosiaaliset ihmisoikeudet

13 2. Ryhmätyötehtävä Mitä tarkoitetaan sosiaalisilla ihmisoikeuksilla?

14 Sosiaaliset ihmisoikeudet 1. Taloudellisia, sosiaalisia ja sivistyksellisiä oikeuksia koskeva YK:n yleissopimus (1966 -> 1976) ( 9 art.): Oikeus sosiaaliturvaan (10 art.) Perheen, äitien, lasten ja nuorten suojelu (11 art.) Yksilön ja perheen oikeus tyydyttävään elintasoon (riittävä ravinto, vaatetus ja sopiva asunto) (12 art.) Oikeus ruumiin- ja mielenterveyteen

15 Sosiaaliset ihmisoikeudet Yleissopimus ei luo yksilöille subjektiivisia oikeuksia tiettyihin sosiaalietuuksiin Sen sijaan toimeksianto-, heikennyskielto-, syrjäyttävä ja tulkintavaikutus Valvonta perustui aiemmin yksinomaan YK:n sosiaalisten oikeuksien komitealle annettaville määräaikaisraporteille Sopimuksen lisäpöytäkirja tuli Suomessa voimaan Yksilövalitus voidaan tehdä vuoden kuluessa siitä, kun kaikki kansalliset oikeusturvakeinot on käytetty Seurauksena TSS-komitean kannanotto ja/tai suositus valtiolle Samalla myös valtiovalitus tuli mahdolliseksi Sopimusvaltio voi valittaa toisesta valtiosta Myöstutkintamenettely otettiin käyttöön

16 Sosiaaliset ihmisoikeudet 2. Euroopan sosiaalinen peruskirja (1961/1996 -> 1991/2002) (11 art.): Jokaisella on oikeus käyttää hyväkseen kaikkia toimia, joiden avulla hän voi saavuttaa parhaan mahdollisen terveydentilan. (12 art.): Kaikilla työntekijöillä ja heidän huollettavillaan on oikeus sosiaaliturvaan. (13 art.): Jokaisella, jolla ei ole riittäviä tuloja tai varoja, on oikeus sosiaaliavustukseen ja lääkinnälliseen apuun. (14 art.): Jokaisella on oikeus sosiaalipalveluihin. (15 art.): Vammaisilla henkilöillä on oikeus itsenäisyyteen, yhteiskuntaan sopeutumiseen ja yhteiskunnalliseen elämään osallistumiseen. (16 art.): Yhteiskunnan perusyksikkönä perheellä on oikeus asianmukaiseen sosiaaliseen, oikeudelliseen ja taloudelliseen suojeluun sen täysipainoisen kehityksen turvaamiseksi. (17 art.): Lapsilla ja nuorilla on oikeus asianmukaiseen sosiaaliseen, oikeudelliseen ja taloudelliseen suojeluun. (23 art.) Jokaisella ikääntyneellä henkilöllä on oikeus sosiaaliseen suojeluun. (30 art.) Jokaisella on oikeus suojeluun köyhyyttä ja sosiaalista syrjäytymistä vastaan. (31 art.) Jokaisella on oikeus asuntoon.

17 Sosiaaliset ihmisoikeudet Peruskirjassa ei ole kyse yksilöille taatuista subjektiivisista oikeuksista Pl. esim art.: oikeus lääkinnälliseen apuun eli kiireelliseen hoitoon Toimeksianto-, heikennyskielto-, syrjäyttävä ja tulkintavaikutus Ei yksilövalitusmahdollisuutta Sen sijaan valtioiden raportointivelvollisuus Euroopan sosiaalisten oikeuksien komitealle Myös järjestökantelumahdollisuus

18 Sosiaaliset ihmisoikeudet No. 10/2000 Tehy ry and STTK ry v. Finland Säteilylle altistuvien sairaalatyöntekijöiden oikeus pitää ylimääräisiä vapaita tai tehdä lyhyempää työpäivää Tilannetta Suomessa pidettiin rikkomuksena 2. artiklan 4 :ää vastaan (Oikeus oikeudenmukaisiin työsuhteen ehtoihin) No. 35/2006 Federation of Finnish Enterprises v. Finland Järjestäytymättömillä työnantajilla ei oikeutta poiketa tietyistä työsopimuslain määräyksistä Tilannetta Suomessa ei pidetty rikkomuksena 5. artiklaa vastaan (Järjestäytymisoikeus)

19 Sosiaaliset ihmisoikeudet No. 70/2011 Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry v. Finland Se, että omaishoitajille maksettava omaishoidon tuki vaihtelee kunnittain, loukkaa peruskirjan 23 artiklaa ( Ikääntyneiden henkilöiden oikeus sosiaaliseen suojeluun ) No. 71/2011 Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry v. Finland Kunnittain vaihteleva ja monimutkainen palveluasumisen maksujärjestelmä loukkaa peruskirjan 23 artiklaa ( antaa ikääntyneille henkilöille tietoa heidän käytettävissään olevista palveluista ja heidän mahdollisuuksistaan käyttää niitä )

20 Sosiaaliset ihmisoikeudet No. 88/2012 Suomen sosiaalioikeudellinen seura ry v. Finland Kantelu: Vähimmäismääräisen perustoimeentulon turvan taso ei Suomessa ole peruskirjan edellyttämällä tasolla Käsittely kesken

21 EU-sosiaalioikeus

22 3. Ryhmätyötehtävä: Mitä tiedätte EU-sosiaalioikeudesta?

23 EU-sosiaalioikeus Sosiaalipolitiikka ei kuulu EU:n yksinomaiseen toimivaltaan Kuuluu jaetun toimivallan alaan ja vain siltä osin kuin unionin toiminnasta annetussa sopimuksessa on määrätty (SEUT 4.2 art.) Vähitellen lisääntynyt sosiaalipoliittinen sääntely on ollut ennen muuta työoikeudellista ja koskenut työntekijöitä Viime vuosina EU:n sosiaalipoliittinen ulottuvuus on kasvanut EU:n perussopimusten uudet säännökset EU:n Perusoikeuskirja Esim. potilasdirektiivi

24 EU-sosiaalioikeus 1) Sosiaaliturvaa koskeva primäärinen EU-oikeus a) Ohjelmalliset säännökset: SEUT 9 art.: Unioni ottaa politiikkansa ja toimintansa määrittelyssä ja toteuttamisessa huomioon korkean työllisyystason edistämiseen, riittävän sosiaalisen suojelun takaamiseen, sosiaalisen syrjäytymisen torjumiseen sekä korkeatasoiseen koulutukseen ja ihmisten terveyden korkeatasoiseen suojeluun liittyvät vaatimukset. SEUT 151 art.: Unionin ja jäsenvaltioiden tavoitteena on, ottaen huomioon sosiaaliset perusoikeudet sellaisina kuin ne ovat Torinossa 18 päivänä lokakuuta 1961 allekirjoitetussa Euroopan sosiaalisessa peruskirjassa ja vuoden 1989 työntekijöiden sosiaalisia perusoikeuksia koskevassa yhteisön peruskirjassa, työllisyyden edistäminen, elin- ja työolojen kohentaminen siten, että olojen yhtenäistäminen olisi mahdollista niitä kohennettaessa, riittävä sosiaalinen suojeleminen, työmarkkinaosapuolten välinen vuoropuhelu, inhimillisten voimavarojen kehittäminen tarkoituksena saavuttaa korkea ja kestävä työllisyystaso, ja syrjäytymisen torjuminen.

25 EU-sosiaalioikeus b) Toimivaltaa suovat säännökset: SEUT art.: Edellä 151 artiklassa tarkoitettujen tavoitteiden toteuttamiseksi unioni tukee ja täydentää jäsenvaltioiden toimintaa seuraavilla aloilla: c) työntekijöiden sosiaaliturva ja sosiaalinen suojeleminen; Euroopan parlamentti ja neuvosto voivat antaa 1 kohdan a i alakohdassa tarkoitetuilla aloilla direktiivein säännöksiä vähimmäisvaatimuksista, jotka pannaan täytäntöön asteittain ottaen huomioon kunkin jäsenvaltion edellytykset ja kussakin jäsenvaltiossa voimassa oleva tekninen sääntely.

26 EU-sosiaalioikeus b) Toimivaltaa suovat säännökset: SEUT 48 art.: Euroopan parlamentti ja neuvosto toteuttavat tavallista lainsäätämisjärjestystä noudattaen komission ehdotuksesta sellaiset sosiaaliturvan alan toimenpiteet, jotka ovat tarpeen työntekijöiden vapaan liikkuvuuden toteuttamiseksi, erityisesti ottamalla käyttöön järjestelmän, joka turvaa palkattuina työntekijöinä tai itsenäisinä ammatinharjoittajina toimiville siirtotyöläisille ja heidän huollettavilleen sen, että: a) kaudet, jotka eri maiden lainsäädännön mukaan otetaan huomioon oikeuden saamiseksi etuuteen ja sen säilyttämiseksi sekä etuuden määrän laskemiseksi, lasketaan yhteen; b) etuudet maksetaan jäsenvaltioiden alueella asuville.

27 EU-sosiaalioikeus Euroopan Unionin Perusoikeuskirja SEU 6 art.: Unioni tunnustaa oikeudet, vapaudet ja periaatteet, jotka esitetään hyväksytyssä ja Strasbourgissa mukautetussa Euroopan unionin perusoikeuskirjassa, jolla on sama oikeudellinen arvo kuin perussopimuksilla. Sopimuksen IV luku: Yhteisvastuu 34 art.: Sosiaaliturva ja sosiaalituki 35 art.: Terveyden suojelu Oikeudet sitovat EU-toimielimiä vain niiden toimivaltansa puitteissa

28 EU-sosiaalioikeus 2) Sosiaaliturvaa koskeva sekundäärinen EU-oikeus: a) Asetus työntekijöiden vapaasta liikkuvuudesta (1612/68/ETY) 7.2 art.: Hänen on saatava samat sosiaaliset ja verotukseen liittyvät edut kuin kotimaisten työntekijöiden. Oikeuskäytännössä sosiaalisten etujen on katsottu kattavan myös toimeentulotuen kaltaiset sosiaalietuudet

29 EU-sosiaalioikeus b) Sosiaaliturva-asetus EY 883/2004 (korvasi ETY1408/71:n) Rinnastuu monenvälisiin sosiaaliturvan yhteensovittamissopimuksiin Henkilöllinen soveltamisala: jäsenvaltiossa asuvat jäsenvaltion kansalaiset, kansalaisuudettomat ja pakolaiset, jotka ovat tai ovat olleet yhden tai useamman jäsenvaltion lainsäädännön alaisia, sekä heidän perheenjäsenensä ja heidän jälkeensä elävät Asiallinen soveltamisala: (EI sosiaalihuolto) Sairausetuudet (Suomessa: sairausvakuutusjärjestelmä, kuntoutus, julkinen terveydenhuolto) Äitiysetuudet ja vastaavat isyysetuudet (Suomessa: vanhempainpäivärahat) Työkyvyttömyysetuudet (Suomessa: työkyvyttömyyseläke) Vanhuusetuudet (Suomessa: vanhuuseläkkeet) Perhe-eläke-etuudet (Suomessa: perhe-eläkkeet) Työtapaturma- ja ammattitautietuudet (Suomessa: tapaturmavakuutusjärjestelmä) Kuolemantapauksen johdosta myönnettävät avustukset (Suomessa: hautausavustus) Työttömyysetuudet (Suomessa: työttömyysturvalain mukainen perusturva ja ansioperusteinen turva) Varhaiseläke-etuudet (Suomessa: osa-aikaeläke) Perhe-etuudet (Suomessa: lapsilisä, lasten kotihoidontuki, elatustuki)

30 EU-sosiaalioikeus b) Sosiaaliturva-asetus Keskeiset periaatteet: Yhdenvertaisuusperiaate (4 art.)» Samat oikeudet kuin jäsenvaltion kansalaisilla Yhden sovellettavan sosiaaliturvalainsäädännön periaate (11 art.)» Pääsääntönä työskentelyvaltio (muut asuinvaltio) Yhteenlaskemisperiaate (6 art.)» Eri maissa ansaitut kaudet lasketaan yhteen Etuuksien maastaviennin periaate (7 art.)» Työttömät 3 kuukautta (64 art.)

31 EU-sosiaalioikeus c) Liikkumisvapausdirektiivi (2004/38/EY) 7 art.: Oikeus oleskella yli kolme kuukautta 1. Unionin kansalaisilla on oikeus oleskella toisen jäsenvaltion alueella yli kolmen kuukauden ajan a) jos he ovat työntekijöitä tai itsenäisiä ammatinharjoittajia vastaanottavassa jäsenvaltiossa; tai b) jos heillä on itseään ja perheenjäseniään varten riittävät varat niin, että he eivät oleskelunsa aikana muodostu rasitteeksi vastaanottavan jäsenvaltion sosiaalihuoltojärjestelmälle, ja kattava sairausvakuutusturva vastaanottavassa jäsenvaltiossa; tai C) jos he ovat tulleet opiskelemaan, kattava sairausvakuutusturva ja riittävät varat

32 EU-sosiaalioikeus c) Liikkumisvapausdirektiivi 14 artikla: Oleskeluoikeuden säilyminen 1. Unionin kansalaisella ja hänen perheenjäsenillään on 6 artiklassa [max. 3 kk] säädetty oleskeluoikeus sikäli kuin he eivät muodosta kohtuutonta rasitetta vastaanottavan jäsenvaltion sosiaalihuoltojärjestelmälle. 3. Karkottamistoimenpide ei saa automaattisesti olla seurauksena siitä, että unionin kansalainen tai hänen perheenjäsenensä turvautuu vastaanottavan jäsenvaltion sosiaalihuoltojärjestelmään.

33 EU-sosiaalioikeus c) Liikkumisvapausdirektiivi 24.2 art.: Poiketen siitä, mitä 1 kohdassa säädetään [tasavertainen kohtelu], vastaanottavan jäsenvaltion ei tarvitse myöntää oikeutta sosiaaliavustukseen oleskelun ensimmäisten kolmen kuukauden aikana [ ] muille kuin työntekijöille tai itsenäisille ammatinharjoittajille taikka henkilöille, joilla säilyy tällainen asema, ja heidän perheensä jäsenille eikä sen tarvitse myöntää heille ennen pysyvän oleskeluoikeuden saamista toimeentulotukea opintoja varten, ammattiin johtava koulutus mukaan luettuna, opintorahan tai -lainan muodossa.

34 EU-sosiaalioikeus d) Potilasdirektiivi (2011/24/EU) Oikeusperusta SEUT:n 114 art. Euroopan parlamentti ja neuvosto toteuttavat tavallista lainsäädäntöjärjestystä noudattaen [ ] sisämarkkinoiden toteuttamista ja toimintaa koskevat toimenpiteet jäsenvaltioiden lakien, asetusten ja hallinnollisten määräysten lähentämiseksi. Potilasdirektiivin taustalla siis palveluiden vapaa liikkuvuus Implementointi Suomessa: laki rajat ylittävästä terveydenhuollosta Voi hakeutua sairaanhoitoon ulkomaille ja hakea Kelalta korvauksia aivan kuten yksityisestä hoidosta Suomessakin