MIKSI OULUN YLIOPISTO DIGILOIKKAA?

Transkriptio

1 MIKSI OULUN YLIOPISTO DIGILOIKKAA? Koulutusrehtori Helka-Liisa Hentilä, Oulun yliopisto Professori (yhdyskuntasuunnittelu), TkT (Arkkit. SAFA) 1

2 KORKEAKOULUTUKSEN LAAJENEVA TEHTÄVÄKENTTÄ Korkeakoulutuksen perinteiset yhteiskunnalliset tehtävät liittyvät kulttuurin ja yhteiskunnan uudentamiseen ja uudistamiseen, yksilöiden pätevöittämiseen, työvoiman kasvattamiseen ja sosialisaatioon, inhimillisen pääoman kasvattamiseen sekä uuden tiedon ja teknologian luomiseen. Näiden tehtävien rinnalle 2000-luvulla tullut kansantalouden, yrittäjyyden ja innovatiivisuuden tukeminen. Pekkola, E., Kivistö, J. & Nokkala, T. Korkeakoulupolitiikka, teoksessa: Pekkola, E., Kivistö, J. & Kohtamäki, V. (2014), Korkeakouluhallinto, Gaudeamus, Tallinna.

3 1) KORKEAKOULUTUS KILPAILUKYVYN TAKAAJANA Erilaiset politiikkalinjaukset kytkevätkin korkeakoulujärjestelmän osaksi tietotaloutta ja kansallisen kilpailukyvyn kehittämistä, ja korkeakoulutuksen liittymäpinnat työllisyys-, innovaatio-, kauppa- ja teollisuuspolitiikkaan ovat tiivistyneet. Muutokset korostavat aiempaa enemmän korkeakoulutuksen, tutkimuksen ja innovaatiotoiminnan yhteyksiä. Korkeakouluilta odotetaan vastauksia ja uusia avauksia yhteiskunnallisten ja taloudellisten ongelmien ratkaisemiseen Tulevaisuudessa korkeakoulutuksen linjauksia ei ole enää mahdollista määritellä sisäisten toimijoiden sopimuksena, vaan intressiryhmien vaikutus kasvaa. Tietoa ja osaamista välitetään uudenlaisten vuorovaikutuksen muotojen kautta, jolloin rajapintaan sijoittuvien toimintojen (esim. elinikäinen oppiminen, etäopetus, täydennyskoulutus ja palveluinnovaatiot) merkitys lisääntyy. Ks. esim. Lappalainen, P.; Markkula, M. & Kune, H. (toim.) (2015) Orchestrating Regional Innovation Ecosystems. Aalto University, Laurea University of Applied Sciences & Built Environment Innovations RYM Ltd., Otava.

4 2) RAHOITUSPOHJAN MONIPUOLISTUMINEN Korkeakoulutuksen rahoittajiksi voidaan määritellä: 1) Julkinen sektori 2) opiskelijat ja heidän vanhempansa 3) yritykset 4) kolmannen sektorin toimijat Korkeakoulutuksen rahoituspohja on monipuolistunut 2000-luvulla, ja suomalaisessa korkeakoulutusjärjestelmässä erityisesti yritysrahoituksen ja kv-rahoituksen rooli on kasvanut. Rahoituspohjan monipuolistuminen ja kansainvälistyminen tarkoittaa sitä, että koulutuksen laatua koskevien arviointien ja auditointien merkitys kasvaa tulevaisuudessa. Kivistö, J. (toim.) (2009) Kuka maksaa ja miten? Näkökulmia korkeakoulutuksen maksullisuuteen. Tampere. Tampere University Press Clayes-Kulik, A.-L. & Estermann, T. (2015) Performance Based Funding of Universities in Europe. European University Association, PBF_final _version.sflb.ashx

5 3) GLOBALISOITUVAT KOULUTUSMARKKINAT Bolognan prosessin tavoitteena on, että vuoteen 2020 mennessä vähintään 20%:lla valmistuneista on kokemusta opinto- tai harjoittelujaksosta ulkomailla Tämä on kuitenkin vasta alkua Korkeakoulutus on globalisoitunut ja samalla sen markkinat ovat laajentuneet: vuonna ,3 miljoonaa nuorta suoritti tutkintonsa oman maansa ulkopuolella (OECD 2013); ennusteen mukaan vuonna 2025 tämä luku on 7,2 miljoonaa (Global Student Mobility 2025) Taustalla on korkeakoulutuksen kaupallistuminen, mikä on toistaiseksi suosinut englanninkielisiä maita, esim. Iso-Britannia v % -> v % Eniten opiskelijoita oman maan ulkopuolelle lähtee Kiinasta, Intiasta, Saksasta, Ranskasta ja Koreasta. OECD-maissa on eniten kiinalaisia opiskelijoita: Kiinassa on 100 miljoonaa korkeakouluikäistä nuorta, mutta opiskelupaikkoja on noin 20 miljoonaa Tämä kehitys tukee erilaisten rankinglistojen syntyä -> kun hankitaan kallis koulutus, halutaan olla varmoja sen laadusta OECD (2013) Education at a Glance 2013: OECD Indicators. Paris, OECD.

6 MYÖS KOULUTUS VOI LIIKKUA Myös rajat ylittävän koulutuksen (cross-border education / transnational education) merkitys ja markkinat voimakkaassa kasvussa Suurimpia rajat ylittävän koulutuksen viejiä ovat Yhdysvallat, Iso-Britannia ja Australia ja tuojia Singapore, Malesia, Hong Kong, Kiina Malesian hallituksen strategiana on hankkia osa koulutuksesta rajat ylittävänä koulutustuontina; maassa toimii useita satoja yksityisiä korkeakouluja sekä ulkomaisten korkeakoulujen sivukampuksia (OECD & The World Bank 2007) Voidaankin erottaa neljä erilaista korkeakoulutuksen kansainvälistymisstrategiaa: 1) vastavuoroisen ymmärryksen strategia (esim. liikkuvuus, ymmärrys) 2) huippulaatuun ja lahjakkuuksista kilpailemiseen perustuva strategia (opiskelija- ja henkilökuntarekrytointi, englanninkieliset koulutusohjelmat) 3) korkeakoulutusta tulonlähteenä korostava strategia (koulutus vientituotteena, ulkomaiset sivukampukset) 4) koulutuskapasiteetin luomista koskeva strategia (kehittyvät maat perustavat yhteisohjelmia jne. kehittyneiden maiden kanssa) Stephan Vincent-Lancrin (2009) Cross-border Higher Education: trends and Perspectives. Teoksessa Higher Education to Volume 2, Globalisation. Paris, OECD,

7 4) KOULUTUS KOKEMUSHYÖDYKKEENÄ Markkinaehtoistumisen myötä yksityisen hyödykkeen ominaisuudet korostuvat tutkimuksessa ja koulutuksessa nykyistä enemmän Korkeakoulujen tuotantotoiminta ei ole lähtökohtaisestikaan mahdollista ilman opiskelijoita Opiskelijoiden motivaatio ja valinnat vaikuttavat tuotoksen muodostumiseen, johon toki korkeakoulut voivat vaikuttaa koulutustarjonnan sekä koulutuksen toteutuksen avulla Koska koulutuspalvelu tuotetaan ja kulutetaan (osin) samanaikaisesti, se on luonteeltaan kokemushyödykkeen (experience good), jonka todellisesta laadusta saadaan käsitys usein vasta myöhemmin esimerkiksi alumnien työllistymisen ja urakehityksen kautta (Canton&Venniker 2001) Koulutuksen luonne kokemushyödykkeenä alleviivaa sitä, että meidän tulisi tuntea paremmin sekä hakijoiden, opiskelijoiden että valmistuneiden tilanne Opiskelijat ovat myös pitkälti hyödyntämätön resurssi koulutuksen suunnittelussa, toteutuksessa ja jopa kehittämisessä Education for students -> with students -> by students

8 OKM TULOSSOPIMUSNEUVOTTELUT Osana valmistautumista yliopisto linjaa mm. omat ehdotukset toimenpiteiksi kohtiin: A. Vahvat korkeakoulut osaamisen uudistajina B. Laadukkaasta koulutuksesta nopeammin työelämään C. Tutkimuksella ja innovaatiotoiminnalla vaikuttavuutta, kilpailukykyä ja hyvinvointia (hox. ei mukana KN tarkastelussa) D. Korkeakouluyhteisö voimavarana DL

9 B. LAADUKKAASTA KOULUTUKSESTA NOPEAMMIN TYÖELÄMÄÄN 9 OKM:n sopimusteksti: Korkeakoulut nostavat koulutuksen laatua yhteistyötä lisäämällä sekä uudistamalla koulutussisältöjä, opetusmenetelmiä ja oppimisympäristöjä. Korkeakoulut hyödyntävät digitalisaation tuomia uusia mahdollisuuksia täysimääräisesti. Korkeakoulut tukevat mahdollisuuksien tasa arvoa lisäämällä joustavia opiskelumahdollisuuksia. Korkeakoulut lisäävät koulutuksen ja työelämän yhteistyötä tutkintokoulutuksessa ja muussa koulutuksessa ja edistävät tutkintojen suorittamista tavoiteajassa kaikilla tutkintotasoilla. Korkeakoulut lisäävät yhteistyötään toisen asteen koulutuksen järjestäjien kanssa korkeakouluopintoihin siirtymisen nopeuttamiseksi. Korkeakoulukohtainen toimenpide: Korkeakoulu vahvistaa koulutuksen laatua esim. koulutuksen opiskelijakeskeisyyttä/opiskelijoiden sitoutumista opintoihin, opetusmenetelmien modernisoimista, tutkimuksen ja koulutuksen yhteyden vahvistamista sekä vuorovaikutuksen tiivistämistä työelämän kanssa. Korkeakoulu edistää esim. opiskelijavalintojen kehittämistä, tutkintojen kehittämistä, kolmannen lukukauden hyödyntämistä/ympärivuotista opiskelua, koulutuksen kansainvälisyyttä ja työelämän rinnalla tapahtuvan kouluttautumisen vahvistamista

10 OY STRATEGIA / KOULUTUS Strategiakaudella koulutuksen tavoitteita Oulun yliopistossa ovat: 1) Koulutustarjonnan vetovoiman ja opiskelijoiden sitoutumisen parantaminen 2) Opintojen sujuvuuden edistäminen 3) Oppimisympäristöjen modernisaatio ja digitalisaatio sekä pedagoginen kehittäminen 4) Opiskelukokemuksen kansainvälistäminen 5) Koulutuksen ja työelämän välisen vuorovaikutuksen lisääminen 6) Tehokas tohtorikoulutus Yleistavoitteena on parantaa Oulun yliopiston koulutuksen tulosta. Määrällisten tulostavoitteiden parantamisen ohella tavoitteena on koulutuksen laadullinen kehittäminen

11 KOULUTUKSEN JA TYÖELÄMÄN VÄLISEN VUOROVAIKUTUKSEN LISÄÄMINEN / TOIMENPITEET Edistetään tutkinto-ohjelmien osaamisperusteista kehittämistä. Määritellään kaikissa tutkinto-ohjelmissa (ml. tohtorikoulutus) osaamistavoitteet. Sisällytetään tutkinto-ohjelmiin vähintään yksi harjoittelujakso. Vahvistetaan opiskelijoiden työelämävalmiuksia. Hyödynnetään työelämäyhteyksiä opetussuunnitelmien laatimisessa. Lisätään työharjoittelun roolia osana tutkinto-ohjelmien ja opintojaksojen kehittämistä. Sujuvoitetaan työelämäkokemuksen opinnollistamista. Kehitetään työelämäyhteyksiä avoimen yliopisto-opetuksen, elinikäisen oppimisen, työharjoittelukoordinaation ja erikoistumiskoulutushankkeiden sekä sivuaineopetuksen avulla. Huomioidaan myös tohtorikoulutuksessa työelämäyhteistyön kehittäminen. Mittarit: Valmistuneiden työllisten lukumäärä

12 POHDITTAVAA Mitä mahdollisuuksia ja lisäarvoa digitalisaation avulla työelämäyhteistyöhön? Mitä osaamista ja valmiuksia koulutuksen (ml. tohtorikoulutus) tulee tuottaa? Miten työelämäyhteyksiä hyödynnetään opetussuunnitelmien laatimisessa? Miten voidaan sujuvoittaa työelämäkokemuksen opinnollistamista? Miten voimme kehittää työelämäyhteyksiä esim. avoimen yliopistoopetuksen, elinikäisen oppimisen, työharjoittelukoordinaation ja erikoistumiskoulutushankkeiden sekä sivuaineopetuksen avulla? Miten tuetaan opiskelijoiden henkilökohtaista urapolkuajattelua? 12