Kuinka hyvin Lapin yliopiston kirjaston kokoelmat auttavat pro gradu -tutkielman teossa?

Transkriptio

1 Kuinka hyvin Lapin yliopiston kirjaston kokoelmat auttavat pro gradu -tutkielman teossa? Lähdeanalyysi Lapin yliopistossa valmistuneista pro gradu -tutkielmista Till Paala

2 Sisältö 1 Aluksi 3 2 Tutkimusaineisto 4 3 Menetelmä 6 4 Tulokset 8 5 Lopuksi 18 Viitteet 22 Kuvat 1 Käytetyn aineiston koostumus pro gradu -tutkielmien viitteiden perusteella Käytetyt aineistot Lapin yliopiston tiedekunnissa Käytetyn aineiston saatavuus Lapin yliopiston kirjastossa: a) koko aineisto, b) tiedekunnat yksitellen Aineistolajien saatavuus Lapin yliopiston kirjastosta Mitä ei ole saatavana Lapin yliopiston kirjastosta? Kaikkien elektronisten viitteiden jakauma eri aineistolajiin E-aineiston koostumus a) MLT:ssa ja b) YTK:ssa Mistä aineistossa käytetyt artikkelit koostuvat: a) koko aineisto b) tiedekunnat yksitellen Viitteiden kielijakauma eri tiedekunnissa Viitteiden saatavuus aineiston kielen mukaan Viitteiden saatavuus julkaisuvuoden mukaan Viitteiden vuosijakauma tiedekunnittain

3 1 Aluksi Kirjastokokoelmien evaluointi on tärkeä osa laatutyötä, jolla pyritään varmistamaan, että kirjaston kokoelmat tyydyttävät asiakkaiden tarpeet mahdollisimman hyvin. Sen kautta saadaan vihjeitä, miten kokoelmatyötä kannattaa kehittää. Viiteanalyysi tarjoaa menetelmän analysoida tieteellisen kirjastokokoleman soveltuvuutta opetus- ja tutkimustyössä. Tätä on viime vuosina hyödynnetty joissakin Suomen korkeakoulukirjastoissa, mutta sen käyttö voisi yleistyä, jotta saattaisiin keskenään verrattavissa olevia tuloksia (Vrt. KÄRKI ja KORTELAINEN, 1996, s. 57). VOUTILAINEN (2007) on tutkinut humanistisen ja kasvatusalan väitöskirjojen lähdeluetteloita Tampereen yliopistossa; NYGREN et al. (2008) ovat tutkineet Turun kauppakorkekoulun ja Tampereen yliopiston väitöskirjojen viiteluetteloita ja viitteiden saatavuutta korkeakoulujen kirjastoista. HJERPE (2006) ja YRJÄNÄ (2005) edustavat tutkimuksia, joissa tarkistettaan opinnäyteiden lähdeluetteloita ja lähteiden saatavuutta ammattikorkeakoulukirjastoista. AGANDER (2008) puolestaan on selvittänyt kasvatusalan gradukirjallisuuden koostumusta ja saatavuutta Jyväskylän yliopiston kirjastosta. Viiteanalyysillä voidaan myös tutkia aineiston käyttö tieteellisissä artikkeleissa (HUTTUNEN, 2008) sekä esimerkiksi FinELibin aineistojen käyttö ja saatavuus kansainvälisissä lehtiartikkeleisa (KORTELAINEN ja MIILUKANGAS, 2006). Viiteanalyysi on bibliometrinen menetelmä, jossa tarkistetaan julkaisuissa käytettyjä lähteitä joko viittausten (silloin puhutaan viittausanalyysistä) tai lähdeluettelon (silloin sitä kutsutaan lähdeanalyysiksi) perusteella. Tekstissä esiintyvien viittausten perusteella voidaan analysoida viitteen käytön kontekstia, kun taas lähdeluetteloon merkittyjen viitteiden pohjalta tutkitaan mm. seuraavia muuttujia: [ ] viitatut yksittäiset teokset, viitatut aikakauslehdet tai sarjajulkaisut, lähteiden julkaisuaika ja -paikka sekä lähteiden julkaisumuoto. (KÄRKI ja KORTELAINEN, 1996, s. 13) Viiteanalyysillä voidaan muun muassa tutkia tietyn tieteenalan keskeisiä lehtiä, tieteellistä diskurssia julkaisujen avulla tai viittauskäytäntöjä. Lähdeanalyysillä, jonka aineistoksi valitaan yleensä jonkin julkaisun kirjoittajan käyttämiä lähdeviitteitä, voidaan myös vertailla, miten eri maiden tutkijoiden käyttämät julkaisut eroavat toisistaan. Lähdeanalyysiä käytetään usein nimenomaan, kun halutaan kartuttaa kirjastokokoelmia. Kausijulkaisujen tärkeyden mittaamiseen käytetään myös viitindeksejä, mutta ne rajoittuvat yleensä vain englanninkielisiin lehtiin, joten suomalaisten lähteiden käytön tutkimuksessa täytyy käyttää muita menetelmiä. (Vrt. ibid., s. 71) Tällöin hyvä keino on käyttää tutkimuksen perustaksi opinnäytetöitä, väitöskirjoja tai pro gradu -tutkielmia, joiden tekijät ovat oletettavasti käyttäneet kyseisen kirjaston kokoelmia. Silloin kiinnostavaa ei ole niinkään, miten viittaja lähteitä 3

4 on käyttänyt, vaan tarkoitus on selvittää, kuinka hyvin käytetyt viitteet löytyvät kirjaston omista kokoelmista. Ongelmana voi silti olla, että opinnäytteissä tulee osoittaa lukeneisuutta ja siksi niisä on varsin runsaasti lähdeviitteitä myös sellaisia, jotka voidaan katsoa turhiksi. (ibid., s. 35) Myös Lapin yliopiston kirjastoon tehtiin viime vuonna lähdeanalyysi Lapin yliopiston väitöskirjoista saaduilla lähdeviitteillä (AITTALA ja TAKALO, 2008). Väitöskirjat ovat hyvä lähtökohta tarkistaa kokoelmia, sillä ne edustavat samalla sekä yliopiston tutkimustyötä että opinnäytettä. Toisaalta yllä mainittu seikka, että opinnäytteissä käytetään joskus turhiakin viitteitä, pätee myös väitöskirjoihin. Väitöskirjoissa käytettyjen viitteiden saatavuus Lapin yliopiston kirjastosta oli hyvä, joskin joitakin heikompia osa-alueita tunnistettiin. Pro gradu-tutkielma liittyy vielä tiiviimmin opetustyöhön, niissä tukeudutaan enemmän ohjaajien suosituksiin ja käytetään oman alan opetusmateriaalia ja kurssikirjoja. Näin voi olettaa, että niissä käytetyt viitteet ovat vielä tärkeämpiä ja keskeisempiä tietyn korkeakoulun opinnäytetekijöille. Tässä tutkimuksessa tarkistettiin Lapin yliopiston kaikkien viiden tiedekunnan pro gradu -tutkielmien lähteitä mm. siltä kantilta, miten niiden saatavuus on Lapin yliopiston kirjaston kokoelmista ja mistä aineistosta kunkin tiedekunnan lähteet koostuvat. Suuret kiitokseni kuuluvat Katja Heikkilälle, joka on tarkistanut kahden pro gradu -tutkielman lähdeviitteet. 2 Tutkimusaineisto Tutkimuksen aineisto koostuu valikoiduista Lapin yliopiston pro gradu -tutkielmista, jotka ovat kaikki valmistuneet keväällä Olen pyrkinyt saada mahdollisimman laajan kuvan eri tieteenaloilta suhteellisen pienellä työmäärällä. Tämän takia kutakin oppiainetta edustaa vain yksi pro gradu -tutkielma (ainoa poikkeus on kansianväliset suhteet, josta on tutkittu kahden pro gradu -tutkielman lähdeluettelot). Seuraavien pro gradu -tutkielmien lähdeluettelot otettiin tutkimuksen aineistoksi: Tekijä Nimeke Tiedek.¹ Oppiaine Laamo, Petteri: Tyyli ennen tarkoitusta TTK graaf. suunnittelu Saraste, Kyösti: Vanhusten taidepiiritoiminta TTK kuvataidekasvatus Oraviita, Tanja: Tennissukan varresta TKK tekstiiliala 1 TTK = taiteiden tiedekunta; KTK = kasvatustieteiden tiedekunta; MLT = matkailun ja liiketoiminnan tiedekunta (tutkimusaineistossa vielä: kaupan ja matkailun tiedekunta); YTK = yhteiskuntatieteiden tiedekunta; OTK = oikeustieteiden tiedekunta 4

5 Tekijä Nimeke Tiedek. Oppiaine Sillanpää, Sisko: Esineiden merkitysten muodostajat TTK teoll. muot. Sorkio, Sasu: Kaupunkivalokuvakirjojen topostutkimus TTK mediatiede Stöckell, Riitta: Kotsan hallittu kaaos KTK kasvatustiede Moisanen, Pirita: Vauhti tuo ihanan tunteen KTK luokanopettaja Ikonen, Emilia: Kansainvälisten matkailijoiden metsämaisema-arvostukset MLT matkailututkimus Pohjois-Suomessa Sandgren, Sanna: Kulutus hyvän äidin identiteetin rakentumisessa MLT kauppatieteet Knuuti, Riikka: Yhteiskuntavastuu osana Finnairin yrityskuvaa YTK sosiologia Limingoja, Lotta: Vuokra-asunnostaa häädettyjen häätöprosessi YTK sosiaalityö Määttä, Samppa: Antaa tiedon virrata vapaasti, kunhan äyräät YTK hallintotiede ovat pystyssä : mentorointi on vuoro- vaikutuksellista hiljaisen tiedon siirtoa Hiltunen, Päivi: YK:n ihmisoikeustoimikunnasta YK:n ihmisoikeusneuvostoon YTK kansainv. suht. : tehostuuko kan- sainvälinen ihmisoikeussuojelu? Määttä, Hanna: Kansalaisten vaikutusmahdollisuuksien YTK kansainv. suht. kehitys Euroopan integraation aikana Mykkänen, Kati: Vähemmistöosakkeiden lunastushinnan OTK kauppaoikeus määrittäminen Kankkunen, Soile: Tuomioistuimen ja prosessin osapuolten välinen asian selvittämisvastuu OTK hallinto-oikeus Pro gradu -tutkielmat valittiin satunnaisesti keväällä 2008 valmistuneista. Tämä sen takia, että myöhemmin kesällä tulleen opintouudistuksen vuoksi monen pitkään opiskelleen opiskelijan oli pakko valmistua, jolloin tutkielman laadulla ei välttämättä ollut suurta merkitystä. Siksi aikarajaus toimii eräänä laadunvarmistuskeinona. Muita laaduntarkistuksia ei ole valinnassa tehty. Yksittäisten tutkielmien poikkeuksiin on sen takia kiinnitetty sopivassa paikassa erityisesti huomiota ja pyritty selittämään nämä poikkeukset. Taulukosta näkee, että kutakin tiedekuntaa kohtaan on käytetty vain kaksi pro gradu -tutkielmaa, poikkeuksena tässä ovat TTK:n ja YTK:n viisi lähdeluetteloa. TTK:n tapauksessa on katettu kaikki tämän tiedekunnan oppiaineet. Muiden tiedekuntien osalta ei ollut resursseja yhtä kattavaan tarkasteluun, joten pyrittiin valitsemaan edustavia oppiaineita. Koska analyysiin saatiin vain yksi lähdeluettelo per oppiaine, ei kannata analysoida yksittäisiä oppiaineita erikseen. Oletetaan kuitenkin, että saman tiedekunnan eri oppiaineet käyttävät sen verran samanlaisia 5

6 lähteitä, että niitä voi verrata keskenään, joten syntyy 2 5 pro gradu -tutkielman kokonaisuuksia, joita verrataan tutkimuksessa. NYGREN et al. (2008, s. 3) ovat omassa tutkimuksessaan todenneet, että saturaatio on neljällä saman alan opinnäytetyöllä saavutettu ja viides tuo enää noin 2% muutoksia tuloksiin. Heidän havaintonsa oikeuttaa, että yleistetään TTK:n ja YTK:n tuloksia, mutta muiden tiedekuntien osalta tulokset ovat vain viitteellisiä ja on mahdollista, että tulokset muuttuvat, kun otetaan muita opinnäytetöitä analyysiin. 3 Menetelmä Käytettyjen pro gradu -tutkielmien lähdeluettelojen viitteet jaoteltiin aineistolajin mukaisesti. Käytetyt aineistolajit ovat: monografia, artikkeli kokoelmateoksessa, artikkeli kausijulkaisussa, sanakirja, ei julkaistu (tähän sisältyvät muun muassa pro gradu -tutkielmat), laki/säädös/vir. julkaisu, virallinen www-sivu, muu www-sivu. Tämän lisäksi jaettiin aineisto myös e-aineistoon ja painettuun aineistoon. E-aineisto itsessään vielä jaettiin seuraaviin ryhmiin: ostettu e-aineisto ja avoin lehti (kyseessä on niin sanottu open access -lehti, jota julkaistaan vain elektronisena). Tämä ryhmitys vain täydentää aineistolajien ryhmät, sillä e-aineistoksi merkitty viite voi samalla olla mikä tahansa aineistolaji. Tämän lisäksi tarkistettiin aineiston saatavuus Lapin yliopiston kirjaston Hilla-tietokannasta, kun kyseessä oli painettu aineisto ja Lapin yliopiston Nelli-portaalista, jos kyseessä oli e-aineisto. Jos lehtiartikkeli ei ollut paperiversiona saatavana, sitä tarkistettiin myös Nellistä, vaikka lähdeluettelossa ei ollut mainintaa siitä, että artikkeli olisi käytetty e-versiona. Artikkeli siis on saatavana, jos se on joko painettuna tai e-versiona kirjaston asiakkaiden luettavissa, vaikka lähdeluettelossa ei ole mainintaa, missä muodossa artikkelia oli käytetty. Samalla tarkistettiin e-aineistojen linkki-osoitteiden toimivuus. Sitä ei mainita erikseen, vaan sen tulos sisältyy saatavuus-analyysiin. Jokaisesta viitteestä kirjattiin myös julkaisuvuosi sekä teoksen kieli. Kirjojen eri painokseja ei huomioitu saatavuus-analyysissa; toisin sanoen jos lähdeluettelossa mainittu painos oli eri kuin kirjastossa saatavilla oleva, merkittiin kirja kuitenkin saatavana olevaksi, vaikka kirjoittaja ilmeisesti ei sitä kirjaa käyttänyt mutta hän olisi voinut lainata sen kirjastosta. Kirjan julkaisuvuodeksi kirjattiin lähdeluotteloon merkitty vuosi. Muutama sana vielä aineistolajien määrittelystä: E-aineistoa ei ole analysoitu yhtenä kokonaisuutena, vaan jokaisesta aineistolajista osa voi olla e-aineistoa. Tämä mahdollistaa tarkemman 6

7 määrittelyn, kuinka iso osuus kustakin aineistosta on käytetty e-aineistona. Tämä analyysitapa tuntuu ajankohtaiselta, kun e-aineistojen osuus käytetyistä viitteistä on koko ajan kasvamassa. Ainoastaan julkaisemattomat dokumentit eivät voi olla e-aineistoja, koska oletettiin, että aineisto on julkaistu, kun se on internetin välityksellä annettu yleiseen käyttöön (ilmaiseksi tai maksua vastaan). Jossain intranetissä tallennetut ja näin ollen vain rajatetulle ryhmälle tarjotut e-aineistot sen sijaan olisivat julkaisemattomia, mutta näitä tapauksia ei tavattu tässä tutkimuksessa. Virallisiin e-aineistoihin kuuluvat muun muassa valtion virastojen, tuomioistuinten, yliopistojen, tilastokeskusten, museoiden yms. internet-sivut. Myös verkkomonografiat on merkitty viralliseksi aineistoksi. Yritysten ja yhdistysten internet-sivut sen sijaan merkittiin ei-virallisiksi. Useimmiten myös nämä aineistot ovat kuitenkin dokumentti-muodossa, usein pdf-muodossa. Jos e-julkaisuun on haettu jokin tunnus (esimerkiksi ISBN-numero) se laskettiin viralliseksi e-aineistoksi huolimatta siitä, missä sivustossa se on julkaistu. Tämän jaottelun takia tiettyjä aineistoja ei voida vertailla keskenään. Tämä koskee esimerkiksi lakeja, jotka ovat samalla e-aineisto: Ne on merkitty myös viralliseksi e-aineistoksi, joten lakeja ja virallisia e-aineistoja ei voida keskenään vertailla, koska osa laki-lähteistä sisältyy jo virallisiin e-aineistoihin. Pientä epätarkkuutta aiheuttavat myös kokoomateokset ja niihin sisältyvät osat. Usein kokoomateokset on merkitty lähdeluetteloon, vaikka myös tarkka artikkeli kokoomateoksessa on listattu. Kuitenkin kokoomateokset otettiin tässä tutkimuksessa myös laskentaan, koska oli liian hankala selvittää, onko jostain kokoomateoksesta käytetty osia vai esiintyykö se yksin. Lait -nimityksellä merkitty aineistolaji sisältää myös virallisjulkaisuja sekä esimerkiksi opetussuunnittelmia. Ostetut e-aineistot ovat myös monijakoinen ryhmä, johon kuuluvat kaikki Lapin yliopiston kirjastoon ostetut aineistot, joista suurin osa on FinELibin kautta hankittu. Tätä ei ole kuitenkaan kovin usein mainittu lähdeluettelossa. Sen takia haettiin kaikki artikkelit, joita ei ollut paperversiona saatavana, myös Nellin e-lehtikokoelmista ja merkittiin vastaavaksi, jos artikkeli löytyi sieltä. 7

8 4 Tulokset Tutkimukseen otetuissa lähdeluetteloissa oli yhteensä 1182 viitettä. Niistä 255 tuli taiteiden tiedekunnasta, 148 kasvatustiedeiden tiedekunnasta, 114 matkailun ja liiketoiminnan tiedekunnasta, 455 yhteiskuntatieteiden tiedekunnasta sekä 210 oikeustieteiden tiedekunnasta. Keskimäärin viitteitä tutkielmaa kohti on eniten OTK:lla (105) ja vähiten TTK:lla (51). Pienin määrä tulee MLT:n matkailututkimuksesta (23 viitettä). Sen sijaan suurin viitteiden määrä on YTK:n sosiaalityössä (170 viitettä). Muutenkin vaihtelu on YTK:ssa todella suuri, viitteitä on vähimmillään 38 (hallintotiede). KTK:n ja MLT:n kahden tutkielman välissä suhteet ovat 91 : 57 (KTK) sekä 23 : 90 (MTL). Näissä tapauksissa ei kannata laskea viitteiden keskimäärää, vaan luotettavaa tietoa saadaan vasta, kun tutkimuksen otantaa kasvatetaan. Ainoastaan OTK:n eri oppiaineiden tutkielmat sisälsivät vastaavan määrän viitteitä: Kauppaoikeudessa 100 ja Hallinto-oikeudessa 110. Taiteellinen opinnäytetyö Taiteiden tiedekunnan tutkielmien suhteellisen pientä viitteiden määrää yhteiskuntatieteiden tiedekuntaan verrattuna selittänee käsite taiteellinen pro gradu -tutkielma, joka mahdollistaa luomisen työtuloksen käyttämistä pro gradu -tutkielman teossa. Teollisesta muotoilusta löytyy seuraava määritelmä: Taiteellisesti suuntautunut opinnäytetyö koostuu produktio-osasta, kirjallisesta dokumentointiosasta sekä työn esittelystä. ² Lapin yliopiston www-sivuilla lukee myös seuraavasti: Taiteellispainotteinen opinnäyte, johon liittyy suppea tieteellinen tutkielma[: ] Opiskelijalta edellytetään kykyä korkeatasoiseen taiteelliseen työhön ja oman työnsä reflektioon ja analyysiin (tieteellinen osio). ³ Taiteellisen työn osuus laskee tieteellisen osuuden laajuutta ja näin ollen vastavasti myös viitteiden määrää. Tämä selittää vaihtelut taiteiden tiedekunnan sisällä: Viitteiden määrät jakautuvat seuraavasti: graafinen suunnittelu: 25; kuvataidekasvatus: 59; tekstiiliala 67; teollinen muotoilu 56; mediatiede 49. Kuvataidekasvatus on näistä oppiaineista ainoa, jossa ei ole mahdollista suorittaa osaa opinnäytetyöstä taiteellisena suorituksena. Tässä tutkimuksessa käytetyssä TTK:n kuvataidekasvatuksen tutkielmassa ei ole siitä huolimatta eniten viitteitä, eniten viitteitä sen sijaan löytyy tekstiilialan tutkielmasta. 2 s. 4, vierailtu vierailtu

9 Minulla ei ole selitystä vaihteluista, joita esiintyy viitteiden määrässä joissakin tiedekunnissa. Ne saattavat johtua aiheenvalinnasta sekä mahdollisesti tekstin tieteellisyydestä enemmän kuin oppiaineiden välisistä eroista, mutta tämän voi vahvistaa vain lisätutkimus. Seuraavassa ei enää oteta yksittäisiä pro gradu -tutkielmia tutkimuksen aiheeksi, vaan vertaillaan kokonaiskuvaa sekä tiedekuntien välisiä eroja. Aineistojen käyttö vaihtelee eri tiedekuntien välillä huomattavasti Kuva 1 näyttää Lapin yliopiston pro graduissa käytettyjen aineistojen prosenttiosuudet. Odotettavissa oli monografioiden suuri osuus (melkein 50%), mutta lakien suhteellisen iso osuus (10%) kokonaisuudesta yllättää. Artikkeleita kokoomateoksista käytetään myös selvästi enemmän kuin artikkeleita kausijulkaisuista. Kuten kuvasta 3a sivulla 11 näkee, elektronisen aineiston kokonaisosuus on 21%.⁴ Noin 70% e-aineistosta on vapaassa internetissä olevia wwwsivuja; virallisten sivustojen määrä on jonkun verran isompi kuin muiden sivustojen. Aineiston koostumus 76; 6% 97; 8% 107; 9% 207; 17% 124; 10% 21; 2% 9; 1% 546; 47% monogr. julkaisematon sanakirjat lait/sääd. art. kokoom. art. lehd. www (vir.) www (muu) Kuva 1: Käytetyn aineiston koostumus pro gradu -tutkielmien viitteiden perusteella Tarkemman kuvan antaa aineiston jakauma eri tiedekunnissa, kuten kuvassa 2 seuraavalla sivulla on nähtävissä. Monografia-aineiston käyttömäärässä ei ole kovin suurta vaihtelua, ainoastaan TTK:n viitteet suosivat monograafista aineistoa. Matalin monografioiden osuus on MLT:ssa (32%), muttei OTK:ssakaan paljon enempää käytetä (35%). Kuten saattoi odottaakin, OTK:ssa käytetään eniten laki-viitteitä (50%); muissa tiedekunnissa niiden osuus on todella pieni. Kausijulkaisujen artikkeliosuus aineistosta on suhteellisen pieni muissa, paitsi MLT:ssa, 4 20% aineistosta on elektronisesti saatavana. Tähän lisätään 12 elektronisen aineiston viitettä, jotka on merkattu ei-saataviksi ei toimivan linkin takia. 9

10 jossa se yltää 40%. KTK:n osalta taas voidaan havaita suurin osuus artikkeleista kokoomateoksista (27%). Yhteensä kausi- ja kokoomateosartikkelit muodostavat yli puolet MLT:n viitteistä (57%). Tätä havaintoa tukee myös väitöskirjojen viiteanalyysi NYGREN et al. (2008, s. 5), jossa todettiin että artikkelit [ovat] keskeistä aineistoa kauppatieteissä. Muita erikoisuuksia ovat YTK:n suuhteellisen suuri osuus www-viitteistä ja TTK:n viitteiden dualismi: monografiat ja artikkelit kokoomateoksissa yhteensä tarjoavat jo 91% viitteistä, kaikki muut aineistolajit ovat todella toissijaisia. Aineistot tiedekunnittain 100% 80% 60% 40% 20% 0% TTK (n=257) KTK (n=146) MLT (n=113) YTK (n=456) OTK (n=208) www (muu) www (vir.) art. lehd. art. kokoom. lait/sääd. sanakirjat julkaisematon monogr. Kuva 2: Käytetyt aineistot Lapin yliopiston tiedekunnissa Aineiston saatavuus on hyvä Kuva 3 seuraavalla sivulla näyttää, että viitteiden saatavuus on yleisesti hyvä. Kokonaisuudesta 82% on saatavana Lapin yliopiston kirjastosta, YTK:ssa jopa 86%. Toisaalta KTK:ssa yllättävän suuri osa viitteistä on merkitty ei-saataviksi (30%). Saatavuus on siis kokonaisuudessa parempi kuin mitä todettiin Lapin yliopiston väitöskirjojen viiteanalyysissä (Vrt. AITTALA ja TAKALO, 2008, s. 4, tässä tapauksessa 25% viitteistä ei ollut saatavissa.). E-aineistojen osuus on kaksinkertainen samaan tutkimukseen verrattuna (siellä 9%), jonka selittänee pro gradu -opinnäytetöiden lyhyempi valmistusaika sekä niiden valmistuminen noin vuosi sen jälkeen, kun väitöskirjojen viiteanalyysin väitöskirjat julkaistiin. Myös e-aineistojen käyttö vaihtelee jonkun verran teidekuntien välillä eniten e-aineistoja ei käytetty YTK:ssa, kuten saattoi odottaa, kun huomioi YTK:n suuren osuuden www-sivuista, vaan MLT:ssa (35%). MLT:ssa käytetyt e-aineistot eivät siis ole pelkästään www-sivuja, vaan myös muita aineistolajeja. MLT:n e-aineiston koostumus on kuvattu yksityiskohtaisesti kuvassa 7a sivulla 13. Viitteiden saatavuus Lapin yliopiston kirjastosta on monografioiden ja artikkeleiden osalta hyvä, kuten kuvassa 4 seuraavalla sivulla nähdään. Lait ja virallisjulkaisut eivät enää löydy niin 10

11 Saatavuus Lapin yliopiston kirjastossa Saatavuus tiedekunnittain 244; 21% 215; 18% 723; 61% on painettuna on elektronisena ei ole 100% 80% 60% 40% 20% 0% ei ole on elektronisena on painettuna TTK (n=255) KTK (n=148) MLT (n=114) YTK (n=455) OTK (n=210) (a) (b) Kuva 3: Käytetyn aineiston saatavuus Lapin yliopiston kirjastossa: a) koko aineisto, b) tiedekunnat yksitellen hyvin, joka selittyy vain osittain sillä, että jonkin verran on käytetty ruotsalaisia julkaisuja (vrt. myös kuva 9 sivulla 15), vaan myös sillä, että alempien tuomioistuinten oikeudenkäynnin pöytäkirjat eivät pääse julkiseen jakeluun eivätkä sen takia voi olla Lapin yliopiston kirjaston kokoelmissa. Julkaisemattomat viitteet puuttuvat helposti kirjaston kokoelmista, jos ne eivät liity juuri Lapin yliopistoon (esimerkiksi yliopiston pro gradu -tutkielmat). Sanakirjojen huono saatavuus selittynee sillä, että osa niistä on erikoissanakirjoja. Sanakirjojen osuus viitteistä on kuitenkin alle 1% eli 9 viitettä (TTK:ssa 2%). Aineiston saatavuus 100% 80% 60% 40% 20% 0% ei saat. saat. monogr. julkaisematon sanakirjat lait/sääd. art. kokoom. art. lehd. www (vir.) www (muu) Kuva 4: Aineistolajien saatavuus Lapin yliopiston kirjastosta Kuva 5 seuraavalla sivulla näyttää ei saatavana olevan aineiston koostumuksen. Kun tutkimusaineiston viitteistä 47% on monografioita, ei ole yllättävää, että myös monografiat edustavat suurinta aineistolajia ei-saatavana olevista viitteistä. Julkaisemattomien viitteiden saatavuus yleensä on huono, mutta niiden osuus aineistosta on pieni, joten myös tässä kuvassa ne 11

12 muodostavat 7% ryhmän. Laki-aineiston suhteellisen suuri osuus (18%) selittyy yllä mainitulla Ei saatavana: koostumus 11; 5% 1; 0% 16; 7% 33; 15% 40; 18% 4; 2% 16; 7% 100; 46% monogr. julkaisematon sanakirjat lait/sääd. art. kokoom. art. lehd. www (vir.) www (muu) Kuva 5: Mitä ei ole saatavana Lapin yliopiston kirjastosta? seikalla, että paikallisten tuomioistuinten materiaaleja ei yleensä julkaista. Hieman paremmin saatavissa ovat kokoomateokset, mutta kuvaa saattaa hieman vääristää, että usein yhdestä toimitetusta teoksesta käytetään 2 3 artikkelia, jotka ovat tässä tutkimuksessa kaikki laskettu itsenäisiksi viitteiksi. Näin ollen toimitettujen teosten lukumäärä on todellisuudessa pienempi, joka saattaa vaikuttaa myös sen saatavuuteen. E-aineiston osuus on kasvamassa E-aineiston saatavuus on todella hyvä; 95% on saatavana, kokonaisuudessa siis 12 elektronista viitettä ei ole löydetty puuttuvan tai virheellisen linkin takia. Tämä ei ole poikkeus, kun tarkistaa eri aineistolajit. Ainoastaan elektroniset monografiat ovat huonosti saatavana, mutta niiden osuus koostuu kolmesta viitteestä, joista 1 oli saatavana. Muuten eri elektronisten aineistojen saatavuus on välillä 99 ja 93%.⁵ Kuvasta 6 seuraavalla sivulla näkee, miten pro gradu -tutkielmissä käytetyt elektroniset aineistot jakautuvat. Vapaasti internetissä löytyvät sivustot muodostavat 68% koko e-aineistosta. Yliopiston kirjasto ei voi vaikuttaa näiden aineistojen saatavuuteen, vaan saatavuus riippuu siitä, onko lähdeluettelossa esitetty toimiva URL. Toimivuuteen vaikuttavat lähinnä sivustojen tarjoamien osoitteiden laatu, onko käytetty frameja tai php-kyselyjä, jotka vaihtuvat joka kerta, tai onko sivu lakautettu tai muutettu perusteellisesti. Elektronisia laki-tekstejä on lähdeluettelojen perusteella käytetty paljon vähemmän kuin painettuja. Tämä seikka voi toisaalta myös 5 Nämä luvut on vaikea verrata Lapin yliopiston väitöskirjojen viiteanalyysissä saatuihin tuloksiin, koska e- aineistot eivät ole siellä erotettu omaksi ryhmäkseen, vaan sisältyvät ryhmään muu aineisto, johon kuuluu myös esimerkiksi joitakin julkaisemattomia viitteitä (AITTALA ja TAKALO, 2008, s. 6). 12

13 E-aineiston koostumus 74; 29% 30; 12% 3; 1% 43; 17% 6; 2% 97; 39% monogr. finelib avoin lehti vir. www muu www lait Kuva 6: Kaikkien elektronisten viitteiden jakauma eri aineistolajiin johtua siitä, ettei lakeihin viitata käyttämällä URL, vaikka teksti onkin luettu internetistä. Sama pätee myös ostettuihin elektronisiin aineistoihin (kuvassa 6 nimellä finelib ), joihin oli harvoin viitattu linkkiä käyttäen. Tämä käytäntö on järkevä, koska nämä aineistot julkaistaan aina sekä elektronisena että painettuna versiona jolloin löydettävyys paranee. Tarvittaisiin perusteellisempia tutkimuksia, joilla voisi selvittää oikeustieteiden opiskelijoiden internetin käyttöä ja myös sitä, miten todellisuudessa lakien viitteet haetaan. Monografioiden osuus e-aineistosta on minimaalinen, myös avoimien lehtien osuus. Tämä johtunee toisaalta siitä, ettei monografioihinkaan välttämättä viitata käyttämällä URL, koska kyseessä on useimmiten kuitenkin teos, jota on julkaistu myös paineittuna. Avoimien lehtien pieni osuus käytetyistä lehdistä selittynee sillä, että tutkitut oppiaineet eivät paljon julkaise näitä open access -lehtiä. MLT e-aineiston koostumus YTK e-aineiston koostumus 3; 2% 3; 7% 0; 0% 4; 3% 2; 5% 3; 7% 0; 0% 36; 81% monogr. finelib avoin lehti vir. www muu www lait 56; 38% 3; 2% 80; 55% monogr. finelib avoin lehti vir. www muu www (a) (b) Kuva 7: E-aineiston koostumus a) MLT:ssa ja b) YTK:ssa Kuten on huomattu koko aineiston osalta, niin myös eri e-aineistonlajien käyttö vaihtelee suuresti tiedekuntien välillä. E-aineiston osuus koko aineistosta on seuraava: MLT: 39%, YTK: 30%, 13

14 KTK: 17%, OTK: 12% ja TTK 4%. Eniten e-aineistoja käyttävät MLT ja YTK, mikä ilmenee kuvasta 7 edellisellä sivulla. Dominoiva aineistolaji MLT:ssa kuvassa 7a edellisellä sivulla on ostettu e-aineisto, johon kuuluvat lähinnä kausijulkaisujen artikkelit (kuvassa nimellä finelib ). Sen osuus MLT:n e-aineistosta on 81%. Muut prosenttiosuudet täytyy lukea varoen, sillä koko otanta on vain 44 viitettä. Monografia-aineistoa sekä laki-aineistoa ei ole MLT:lla käytetty lainkaan elektronisena. Aivan eri näkymän tarjoavat sen sijaan YTK:n elektroniset viitteet kuvassa 7b edellisellä sivulla. Tässä on käytetty melkein poikkeuksetta internetin elektronista aineistoa (yhteensä 95% koko e-aineistosta). Odotusten mukaisesti virallisten www-sivustojen osuus kokonaisuudesta on suurempi kuin muiden www-sivujen (58% www-sivuista on virallisia). YTK:ssa on kuitenkin käytetty koko tutkimusaineiston ainoat verkkomonografiat (kolme kpl, joista yksi ei ollut saatavana). Kirjastokokoelmien kannalta tämä tarkoittaa sitä, että MLT:n opiskelijat hyödyntävät aika hyvin tarjottuja elektronisia kokoelmia, kun taas YTK:n opiskelijat eivät ole niitä vielä ottaneet käyttöön. Toinen tulkinta voisi olla, että kokoelmista ei löydy yhteiskuntatieteellisiä lehtiä tai ne, jotka löytyvät, eivät ole alan keskeisiä lehtiä. Artikkeli on monimuotoinen aineistolaji Ylempänä huomattiin, että e-aineiston suhde käytettyihin viitteisiin vaihtelee tiedekunnasta riippuen. Myös se, missä muodossa artikkeleita kausijulkaisuista luetaan, riippuu paljon tiedekunnasta, kuten kuvasta 8 näkee. Kuten yleisestikin painettu aineisto on artikkeleiden alku- Artikkelien alkuperä Artikkelien alkuperä tiedekunnittain 100% 80% ; 40% pain. avoin lehti 56; 54% ostettu lehti 6; 6% 60% 40% 20% 0% TTK KTK MLT YTK OTK ostettu lehti avoin lehti pain. (a) (b) Kuva 8: Mistä aineistossa käytetyt artikkelit koostuvat: a) koko aineisto b) tiedekunnat yksitellen peränä enemmistössä. Verrattain iso osuus artikkeleistä on kuitenkin käytetty elektronisessa 14

15 muodossa, yhteensä 44%, josta vielä 12% on open access -lehtiä. Viereinen kuva 8b edellisellä sivulla osoittaa, että elektronisia artikkeleitä ei käytetä TTK:ssa ja OTK:ssa, mutta 68% MLT:ssa käytetyistä artikkeleista on elektronisessa muodossa. Open access -lehtien viittaukset ovat tasaisesti jaettu MLT:n ja YTK:n välillä (kummallakin kolme viitettä), mutta YTK:ssa elektronisen artikkeli-aineiston käyttö on sen verran pienempää, että avointen lehtien osuus on YTK:ssa suurempi. Artikkelien kokonaismäärät eri tiedekunnissa paitsi MLT:ssa ovat niin pieniä, ettei niistä kannata vetää suuria johtopäätöksiä. Enemmän voidaan sanoa, että juuri MLT:ssa käytetään paljon kausijulkaisujen artikkeleita ja niistä suurin osa on kirjastoon ostettua aineistoa. Sen sijaan muut tiedekunnat käyttävät vähän (lehti)artikkeli-aineistoa, ja jos käyttävät, niin painettua. Vieraskielisten tekstien käyttö rajoittuu englantiin Tätä tutkimusta tehdessä oletettiin, että aineiston kielenä voisi olla suomi, englanti, ruotsi, saksa, venäjä ja italia. Tosiasiassa ei löydetty kuin suomenkielistä ja englanninkielistä aineistoa, pienin määrin myös ruotsinkielisiä viitteitä sekä yhdessä opinnäytetyössä 3 italiankielistä viitettä. Italian esiintymisen arvioin kuitenkin yhtä todennäiköseksi kuin esimerkiksi saksan, venäjän, ranskan tai espanjan esiintyminen. Vieraskielisen aineiston käyttö pro gradu -työssä on Kielijakauma tiedekunnittain 100% 80% 60% 40% 20% 0% TTK KTK MLT YTK OTK ital. ruots. engl. suom. Kuva 9: Viitteiden kielijakauma eri tiedekunnissa kuitenkin Lapin yliopistossa kovin vähäistä. Koko aineistosta 22% on englanninkielistä aineistoa ja 1% ruotsinkielistä. Muutama viite, jonka kieltä ei voitu määrittää, on jätetty tästä analyysistä pois.⁶ Suomenkielisiä viitteitä oli 878, joista 15% ei ollut saatavana, englanninkielisiä viitteitä 253, joista 29% ei saatavana. 6 Tässä analyysissä viitteitä oli 1153, kun kokonaisuudessa tarkistettiin 1182 viitettä. 15

16 Kun englanninkielisten viitteiden määrä on muuten noin 20%, on sen osuus MLT:ssa 55%. Tässä on avainasemassa artikkelit kausijulkaisussa : englanninkielisten artikkeleiden osuus MLT:n viitteistä on 41 viitettä eli 35%. Näistä 37 viitettä on elektronisia artikkeleita. Kuva 10 näyttää joidenkin aineistolajien kielijakauman. Tässä huomataan, että englanninkielisiä artikkeleita luetaan pääasiassa elektronisena, kun taas muut aineistot ovat suurimmalta osin suomenkielisiä. Silmiinpistävä on myös englanninkielisen aineiston huonompi saatavuus, joka näkyy eteenkin kokoomateosten artikkeleiden ja monografioiden osalta. Englanninkielisten Aineiston saatavuus (n=840) 100% 80% 60% 40% 20% 0% suom. art eng. art. 364 suom. mon eng. mon suom. art. kok eng. art. kok. ei saat. e-ain. pain. Kuva 10: Viitteiden saatavuus aineiston kielen mukaan aineistojen saatavuus vaihtelee myös paljon enemmän kuin suomenkielisten. Näyttääkin siltä, että kirjaston kokoelmat kattavat varsin hyvin yliopiston oppiaineissa käytetyt suomenkieliset viitteet, mutta varsinkin englanninkieliset monografiat sekä toimitetut teokset (ja artikkelit niissä) ovat paljon huonommin saatavissa. Ainoastaan englanninkielisten artikkeleiden saatavuus voidaan rinnastaa suomenkielisten kanssa ilmeisesti kiitos suuren e-aineiston osuuden, joka kattaa FinELibin ja kirjastokohtaisten sopimusten ansiosta nähtävästi hyvin Lapin yliopiston oppiaineiden keskeisimmät lehdet. Kuvasta 10 myös ilmenee, että alle puolet ei saatavana olevasta monografia- ja artikkeli kokoomateoksissa -aineistosta, jotka näkyy kuvassa 5 sivulla 12, ovat englanninkielisiä, vaikka englanninkielisten monografioiden ja kokoomateosten artikkeleiden saatavuus on paljon huonompi kuin vastaavien suomenkielisten aineistojen (monografia ei saatavana suom. 12%, engl. 36% ja artikkeli kokoomateoksessa ei saatavana suom. 10%, engl. 50%). Uudempaa aineistoa käytetään enemmän Vuosina julkaistut yhteensä 996 viitettä muodostavat 84% koko aineistosta. Suurin viiteryhmä julkaisuvuoden perusteella ovat 2000-luvulla julkaistut viitteet (612 viitettä, 52% 16

17 aineistosta), toiseksi suurin 1990-luvulla julkaistut (384 viitettä, 32%). Loput 16% jakaantuvat vähenevästi ryhmiin 1980-luku, sitä vanhemmat sekä ei julkaisuvuotta. Saatavuus on 1990-luvun aineistossa paras (86%), 2000-luvulla 82%, 1980-luvulla 71% ja vielä vanhemmassa aineistossa 63%. Yllättävästi viitteitä ilman vuotta on 32 kappaletta, joista vain yksi ei ole saatavana, saatavuus on tuolloin 97%. Tämä johtuu siitä, että kaikki viitteet ilman vuotta olivat www-sivuja, joiden saatavuus oli yleensäkin erittäin hyvä (vrt. edellä sivulla 12). Nämä aineistot, joiden julkaisuvuotta ei voitu todentaa, esiintyivät TTK:ssa (3) ja YTK:ssa (29), jossa ne muodostavat huomioon otettavan 6% osuuden (vrt. kuva 12 seuraavalla sivulla). Vuosijakauman saatavuus 100% 80% 60% 40% 20% ei saat. e-ain. pain. 0% 0 ilm. vuotta 1980 vanh l l l. Kuva 11: Viitteiden saatavuus julkaisuvuoden mukaan Mielenkiintoista on, että e-aineisto esiintyy kaikissa vuosiryhmissä. Tämä poikkeaa odotuksista (internet on luotu vasta 1993) mutta selittyy sillä, että vanhempia kausijulkaisuja digitoidaan takautuvasti luvulla ja vielä aikaisemmin julkaistun e-aineiston käyttö viittaa siihen, että Lapin yliopiston opiskelijat osasivat höydyntää ostettuja e-aineistoja hyvin pro gradu -töissään luvun e-aineisto jakaantuu melko tasaisesti kolmen tiedekunnan (MLT, YTK ja OTK 3 viitettä) välillä, sitä vanhempaa e-aineistoa on ainoastaan YTK:lla (6 viitettä) ja OTK:lla (3 viitettä). Mielenkiintoista on vertailla viitteiden saatavuutta vuosijakauman perusteella väitöskirjojen viiteanalyysiin (AITTALA ja TAKALO, 2008, s. 6). Myös siinä tapauksessa 1990-luvun viitteet olivat parhaiten saatavissa. Toisaalta siellä yleisesti ottaen saatavuus on heikompi (1990-luvulla 80% ja 1980-lukua vanhemalla aineistolla vain 26%). Aineiston parempi saatavuus selittyy sillä, että pro gradu -tutkielmien aiheet liittyvät usein läheisemmin aineisiin, johon opetuskin painottuu. Aineistot jakautuvat molemmissa tutkimuksissa määrällisesti kutakuinkin samalla tavalla aikajakaumaan. Väitöskirjojen viiteanalyysissä ei ole esiintynyt 1990 vanhempaa elektronista aineistoa. Vertailussa siihen pro gradu -tutkielmien aineistot eivät pelkästään hyödynnä 17

18 elektronisia aineistoja useimmin, vaan ne esiintyvät myös huomattavasti vanhemmassa aineistossa. Vuosijakauma 100% 80% 60% 40% 20% 0% TTK KTK MLT YTK OTK 2000-l l l vanh. ilm. vuotta Kuva 12: Viitteiden vuosijakauma tiedekunnittain Kuva 12 näyttää, että aineistojen julkaisuvuodet jakaantuvat melko tasaisesti kautta tiedekuntien luvun viitteiden määrää vaihtelee 46% (TTK ja MLT) 67% (YTK) välillä tiedekuntien koko viitemäärästä luvun viitteitä on 40% (TTK) ja 21% (KTK) välillä, 1980-luvun 4% (OTK) ja 8% (TTK) ja sitä vanhempia viitteitä on 3% (YTK) ja 11% välillä. Yllättävästi juuri OTK:ssa käytetään paljon 1980-lukua vanhempaa aineistoa. Paras saatavuus on 2000-luvun aineistolla YTK:ssa (83%), 1990-luvun aineistolla MLT:ssa (96%!), 1980-luvun aineistolla 75% (TTK ja OTK), sitä vanhemmalla 78% (OTK) siinä on toisaalta myös huonoin saatavuus (vain 30% KTK:ssa). OTK:ssa 1980-lukua vanhempaa aineistoa on käytetty enemmän kuin 1980-luvun aineistoa (ks. kuva 12). Muiden aineistojen suhteet eivät vaihtele niin paljon tiedekuntien välillä, mutta niiden saatavuus vaihtelee osittain huomattavasti. Tämän perusteella Lapin yliopiston kirjastolla olisi hyvä tarkistaa OTK:n 2000-luvun (31% ei saatavana), KTK:n 1990-luvun (33% ei saatavana) ja 1980-luvun TTK:n (46% ei saatavana) sekä MLT:n (43% ei saatavana) aineistonsa. Hankinta ei tietenkään onnistu takautuvasti niin hyvin kuin uusien niteiden hankinta, mutta jos kyseessä on muutamia keskeisiä teoksia, kannattaa harkita niiden hankintaa antikvariaatin kautta. 5 Lopuksi Lapin yliopiston pro gradu -tutkielmien lähdeluettelojen viiteanalyysin tulokset olivat osittain odotettavissa, osittain paljastui kuitenkin mielenkiintoisia seikkoja ja myös kirjaston kokoelmia rakentaessa hyödynnettävää tietoa. Tutkimuksen tarkoitus oli kartoittaa, kuinka hyvin La- 18

19 pin yliopiston kirjastokokoelmat tarjoavat pro gradu -tutkielmaan tarvittavaa materiaalia. Tähän kysymykseen on helppo vastata, että pro gradu -tekijä löytää suurimman osan tarvitsemastaan aineistosta Lapin yliopiston kirjastosta (nimittäin 82%). Aineiston saatavuus vaihtelee kuitenkin tiedekuntien välillä: paras saatavuus on YTK:ssa (86%) ja heikoin KTK:ssa (kuitenkin vielä 70%). Joskin odotettavissa, niin myös mielenkiintoista on aineiston erilainen käyttö tiedekunnittain. Sen näkee helpoiten e-aineiston käytössä, jonka osuus koko aineistosta oli 21%. Joissakin tiedekunnissa (kuten TTK ja OTK) e-aineistojen käyttö oli kuitenkin vähäistä, kun taas eteenkin MTK:ssa e-aineiston käyttö yltää melkein painetun aineiston käyttölukemiin. Myös YTK:ssa e-aineiston käyttö on huomattavaa. E-aineiston suuri osuus kokonaisuudesta täytyy kuitenkin tulkita varovaisesti, koska juuri YTK:n viitteiden osuus oli poikkeuksellisen suuri (38%), joka vaikuttaa myös siihen, että e-aineiston osuus kokonaisuudesta kasvaa jonkun verran. E-aineiston käyttö perustuu ennen kaikkea www-sivuihin, joiden osuus koko e-aineistosta on 68%. Tätä aineistoa myös YTK käyttää eniten. MLT:ssa puolestaan käytetään eniten ostettuja e- aineistoja MLT:n osalta siis satsaaminen elektronisiin aineistoihin on kannattanut Lapin yliopistossa. Tämä havainto kulkee käsi kädessä toisen havainnon kanssa, nimittäin MLT:ssa käytetään poikkeuksellisen paljon artikkeli-aineistoa (40% on artikkeleita kausijulkaisuista). Havainto, jota tukee myös Turun kauppakorkeakoulussa ja Tampereen yliopistossa tehty väitöskirjojen viiteanalyysi (NYGREN et al., 2008, s. 5, siellä artikkelien osuus oli jopa 54% koko aineistosta.), selittää korkean e-aineiston osuuden: etenkin englanninkielisiä artikkeleita on helppo saada elektronisena, ja ilmeisesti myös relevantit lehdet ovat Lapin yliopiston kirjastossa saatavissa. Englanninkielisen aineiston osuus MLT:n viitteistä oli 55%, kun vastaavasti koko aineiston määrä oli lähellä 20%. OTK poikkeaa muista tiedekunnista siten, että lakitekstejä, hallituksen ratkaisuja ja muita virralisia hallinnollisia julkaisuja käytetään paljon. TTK: aineistot ovat selvästi monografia-painotteisia (67%), kun sen käyttö jää muissa tiedekunnissa alle 50%. Tutkimuksen oli tarkoitus täydentää aikaisempaa Lapin yliopiston väitöskirjojen lähdeluettelojen viiteanalyysiä (AITTALA ja TAKALO, 2008), jossa tarkistuksen kohteena olivat neljä ilmestynyttä väitöskirjaa. Vertailussa pro gradu -töissä aineiston saatavuus Lapin yliopiston kirjastosta on jonkun verran parempi kuin väitöskirjojen tekijöiden (siellä 75% aineistosta oli saatavana). Tämä selittää toisaalta pro gradu -tutkielmien pienempi aihepiiri ja lyhyempi muoto, mutta toisaalta oletan myös, että pro gradu -töissä tutkitaan suhteessa enemmän aiheita, jotka ovat lähellä sitä, mihin pro gradu -ohjaajan oma tutkimus ja opetus ulottuu. Näin kirjaston on helpompi hankkia sopivia aineistoja, kun aiheet ovat ennestään tunnettuja. 19

20 Väistöskirjojen analyysiin verrattuna pro graduissa käytetään enemmän e-aineistoja (siellä 9%), mutta suurin osa e-aineistosta on www-aineistoa, jonka saatavuuteen kirjastolla ei ole vaikutusmahdollisuuksia. Väitöskirjoissa ei käytetty niin paljon www-aineistoa, ja vastaavasti lehtiartikkeleiden ja verkkomonografioiden osuus e-aineistosta oli suurempi. Oletettavasti e-aineiston osuus muuttuisi, jos väitöskirja-analyysissä olisi voitu ottaa myös MLT:n väitöskirja mukaan. Pro gradu -töissä oli myös joitakin suomenkielisiä lehtiartikkeleita mukana, kun taas väitöskirjoissa kaikki olivat painettuja. Varovaisesti voidaan sanoa, että e-aineiston käyttö yleistyy hitaasti, mutta tämä näkyy jo, kun verrataan tutkitut väitöskirjat ja pro gradu -tutkielmat: väitöskirjat ovat ilmestyneet , mutta niiden tekoon on mennyt monta vuotta, joten aineiston kerääminen on voinut alkaa jo 2004, jolloin e-aineistoja ei ollut vielä kovin paljon käytössä. Etenkin elektronisten englanninkielisten lehtien saatavuus on kuitenkin sen jälkeen lisääntynyt, ja tämä näkyy pro gradu -töissä, joiden tekoon käytetään oletettavasti noin vuosi. Suomen- ja englanninkielisten lehtiartikkelien käyttö on kääntynyt päinvastaisesti: väitöskirjoissa käytetään huomattavasti enemmän suomenkielisia kuin englanninkielisia artikkeleita. Pro gradu -töissä suhde on melko tasainen (43 suomen- ja 57 englanninkielistä viitettä). Saatavuussuhteet kuitenkin säilyvät: suomenkielisiä artikkeleita luetaan paperimuodossa, englanninkielisiä elektronisena. Suhteessa vanhempi aineisto on pro gradu -töiden osalta paremmin saatavana vanhempaa aineistoa on kuitenkin vähemmän käytetty kuin tutkituissa väitöskirjoissa. Sen vähäisen käytön vuoksi vanhemman aineiston huonompi saatavuus ei vaikuta paljon koko aineiston saatavuuteen. Verrattuna muihin viime vuosien viiteanalyyseihin saatiin saman suuntaisia tuloksia. AGAN- DER (2008) on Jyväskylän yliopiston kasvatusalan graduista löytänyt samoja tuloksia kuin Lapin yliopistosta. Aineiston koostumus oli hyvin samanlainen (paljon monografioita ja artikkeleita kokoomateoksista, jonkun verran artikkeleita kausijulkaisuista), toisaalta saatavuus oli siellä vielä huomattavasti parempi (93%). Samasta aihepiiristä tehty väitöskirja-analyysi Tampereen yliopistolle (VOUTILAINEN, 2007) näyttää myös samanlaisen aineiston koostumuksen, saatavana olivat kuitenkin vain 57% käytetyistä lähteistä. Ammattikorkeakouluissa englanninkielisen aineiston osuus on paljon pienempi (Rovaniemen amkissa 10%, Lahden amkissa 25%), e-aineiston käyttö vain 7% (RAMK) ja alle 2% (LAMK).⁷ 7 Vrt. YRJÄNÄ (2005); HJERPE (2006). 20

21 Saatavuus on siellä yllättävästi huonompi (painetun aineiston saatavuus 63% RAMK:ssa ja 75% LAMK:ssa). 21

22 Viitteet AGANDER, ANJA: Kasvatusalan graduntekijä löytää hyvin aineistoa Jyväskylän yliopiston kirjastosta. Verkkomakasiini 2008 URL: vierailtu AITTALA, PAULIINA JA TAKALO, TAPANI: Lapin yliopiston väitöskirjojen lähdeanalyysi URL: &fileid=14766&file= pdf&pdf=1 vierailtu HJERPE, TANJA: Lahden ammattikorkeakoulun opinnäytetöiden lähdeanalyysi liiketalouden, tekniikan ja musiikin alueilta vuosina URL: vierailtu HUTTUNEN, TERHI: Lähdeanalyysi Informaatiotutkimus-lehden vuosikerroista Kandidaatin tutkielma Tampereen yliopisto Informaatiotutkimuksen laitos, 2008, URL: Files/CurrentFile/Terhi_Huttusen_kandidaatin_tutkielma_2008.pdf vierailtu KORTELAINEN, TERTTU JA MIILUKANGAS, KRISTIINA: FinELibin aineiston näkyvyys lähdeanalyysin avulla. Signum 2006 Numero 1, ss URL: vierailtu KÄRKI, RIITTA JA KORTELAINEN, TERTTU: Johdatus bibliometriikkaan. Tampere: Informaatiotutkimuksen yhdistys, NYGREN, ULLA ET AL.: Palveleeko kirjaston kokoelma väitöskirjatutkimusta? lähdeanalyysilla kokoelmat näkyväksi. Signum 2008 Numero 1, ss URL: vierailtu VOUTILAINEN, REETTA: Kielitieteellisen väitöskirjan lähdeanalyysi. Bulletiini 2007 Numero 3 URL: artikkeli52.php vierailtu YRJÄNÄ, MINNA: Kokoelmien käyttö Rovaniemen ammattikorkeakoulussa : Oulun yliopiston informaatiotutkimuksen pro gradun tuloksia. Kreodi 2005 Numero 2 URL: vierailtu