Lapin yliopiston väitöskirjojen viiteanalyysi

Transkriptio

1 Lapin yliopiston väitöskirjojen viiteanalyysi Tapani Takalo

2 1 Sisällys Kokoelmatyö... 1 Viiteanalyysi 2 Tavoitteet... 2 Tutkimusmenetelmät... 2 Väitöskirjat... 3 Saatavuus väitöskirjoittain... 4 Aineiston saatavuus Lapin yliopiston kokoelmista... 5 Saatavuus vuosittain... 5 Saatavuus aineistolajeittain... 6 Kotimaiset monografiat... 7 Ulkomaiset monografiat... 7 Kotimaiset kausijulkaisut... 8 Ulkomaiset kausijulkaisut... 8 Muu aineisto... 9 Pohdintaa ja johtopäätöksiä... 9 Yhteistyöllä laadukkaampia opinnäytteitä... 1 Kokoelmatyö Arviointi on tullut osaksi yliopistojen arkea viime vuosina. Myös kirjaston on pystyttävä perustelemaan oman toimintansa oikeutus. Lapin yliopisto pyrkii enenevästi profiloitumaan tutkimusyliopistoksi. Osana sitä on väitöskirjojen määrän vähittäinen kasvattaminen. Tavoitteena on, että vuonna 21 yliopistosta tulee 4 väitöskirjaa (Tulossopimus s, 1) Kokoelmatyö on yksi kirjaston keskeisistä toiminta-alueista. Sen avulla hankitaan aineistot, joita asiakkaat käyttävät omassa työssään tai opiskelussaan. Kokoelmatyö on myös merkittävä rahan käyttäjä yksikössään. Kokoelmatyö on muuttunut tällä vuosituhannella entistä haastavammaksi, kun suoran aineistohankinnan lisäksi on jouduttu pohtimaan hankitaanko aineisto painettuna vai elektronisena. Myös elektronisiin aineistoihin liittyvät sopimusoikeudelliset ja tietotekniset kysymykset ovat tuoneet lisähaasteita. Perustaltaan työ on kuitenkin edelleen sen pohtimista, mikä aineisto parhaiten tyydyttää asiakkaiden tarpeita. Lapin yliopistossa kokoelmatyö on kasvatustieteellisen, oikeustieteellisen ja yhteiskuntatieteellisen tiedekunnan osalta pääkirjaston vastuulla. Taiteiden tiedekunnassa kokoelmatyöstä on vastannut taidekirjasto. Lisäksi yliopistossa on 2 tutkimusyksikköä; Arktinen keskus ja Matkailun tutkimus ja koulutusinstituutti. Niissä olevat kirjastoyksiköt vastaavat kokoelmatyöstä omille asiakkailleen. Tutkijan ja opiskelijan arjessa kirjaston kokoelmiin vaikuttaminen on mahdollista hankintaehdotusten tekemisen kautta. Systemaattista tai organisoitua yhteydenpitoa tutkijoihin ja opiskelijoihin ei ole tehty kuin taidekirjastossa ja erillisyksiköissä.

3 2 Kirjasto on ollut mukana joissain hankkeissa ja siten ollut kuulemassa hankkeiden aineistotarpeista saaden sitä kautta arvokasta tietoa. Viiteanalyysi Lähdeanalyysista tutkimusmenetelmänä ovat kirjoittaneet mm. Riitta Kärki ja Terttu Kortelainen (Kärki, 1996). Kortelaisen mukaan voidaan lähdeanalyysia käyttää mm. selvittämään kuinka käytettyjä kausijulkaisut ovat alan tutkimuksessa tai kuinka paljon alan tutkimuksessa tarvitaan historiallista aineistoa. (Kortelainen, 27 s. 161). Tätä tietoa on mahdollista hyödyntää aineiston hankinnassa ja kokoelmien karsinnassa. Lähdeanalyysi on myös tapa selvittää oman yliopiston tutkimuksen tarvitsemia ydinaineistoja (Kortelainen, 27 s ). Lähdeanalyysia on käytetty viime vuosina aikakin seuraavissa suomalaisissa selvityksissä: Muhonen, Ari (25) Viitetiedoilla vaikutusten jäljille Nygren, Ulla, Iivonen, Mirja, Valtari, Anu, Heikkilä, Tanja (28):Palveleeko kirjaston kokoelma väitöskirjatutkimusta? - lähdeanalyysilla kokoelmat näkyväksi Tavoitteet Tässä tutkimuksessa pyritään selvittämään, miten hyvin kirjasto palvelee väitöskirjantekijöitä omilla kokoelmillaan ja minkä verran ja minkä tyyppistä aineistoa joudutaan hankkimaan kirjaston ulkopuolelta. Luonnollisesti aineiston käyttöön vaikuttavat myös muut seikat, kuten tutkijan asuinpaikka ja työpaikka. On mahdollista, että väitöskirjantekijälle on järkevää käyttää aineistoa työpaikkansa tai asuinpaikkansa perusteella paremmin muualta Lapin yliopiston kirjastosta. Tutkimusmenetelmät Väitöskirjojen lähdeviitteiden saatavuus on selvitetty Lapin yliopiston kirjaston Hillatietokannasta painettujen aineistojen osalta. Verkkoaineisto on selvitetty kirjaston Nelli-portaalista. Sieltä on myös selvitetty ulkomaisten lehtien saatavuutta riippumatta siitä onko tutkija merkinnyt lähdeviitteeseen julkaisun e-aineistona. Mikäli tekijä on merkinnyt lähdeviitteeseen internet-osoitteen, on pyritty selvittämään osoitteen avautuminen tällä hetkellä. Pieni osa käytetyistä osoitteista ei avautunut, mikä voi johtua lisenssiongelmista tai osoitteen vanhenemisesta. Tutkimusaineisto jaoteltiin kotimaisiin ja ulkomaisiin aineistoihin lehtien ja monografioiden osalta. Muussa aineistossa ei tätä jaottelua tehty aineistojen vähäisyyden johdosta. Aineistot jaoteltiin karkeasti ajan mukaan neljään kategoriaan: 2-luku, 199-luku, 198-luku ja vanhemmat.

4 3 Aineistot jaoteltiin saatavuuden mukaan painettuihin, verkkoaineistoihin ja eisaataviin. Viimeksi mainittu tarkoittaa, sitä, että aineistoa ei ole saatavissa Lapin yliopiston kirjastosta painettuna, lisenssisopimuksen perusteella tai vapaasti verkossa. Ongelmia aiheuttivat mm teosten eri painokset. Tutkija on saattanut käyttää teoksesta vuoden 1995 painosta. Kirjastolla on samasta teoksesta vuoden 1998 muuttumaton painos. On ilmeistä, että tällöin tutkijalla ei ole ollut käytössään teos Lapin yliopiston kirjastosta. Kun vastaava teos kuitenkin olisi ollut kirjaston kautta saatavilla, on taulukkoon merkitty teos Lapin yliopiston kirjastosta saaduksi. Verkkolehdissä virhettä voi aiheutua siitä, että Ebscon palvelussa lehdet eivät ole pysyviä. Näin voi olla tilanne, jossa lehti on ollut lisensioituna tutkimuksen tekoaikaan, mutta poistunut sen jälkeen palvelusta. Tällöin tilanne näyttäisi siltä, että kirjastolla ei ole aineistoa lisensioituna. Muu aineisto kategoriassa on monenlaista aineistoa. Sinne on merkitty mm. verkkosivut, jotka eivät ole lehtiä tai verkkomonografioita. Myös arkistoaineistoon kuuluvia aineistoja, kuten kokouspöytäkirjoja ja ohjekirjeitä, on tässä aineistossa. Kokoomateokset ja aikakausjulkaisut on laskettu jokaisen teoksessa olleen artikkelin kohdalta eri teokseksi. Näin ollen viitteiden määrä on suurempi kuin tekijöiden käyttämien julkaisujen määrä. Väitöskirjat Tutkimuksessa on mukana 2 väitöskirjaa jokaisesta tiedekunnasta. Alustavan työn tekivät kirjastossa toimineet harjoittelijat ohjauksen mukaan. Vanhin väitöskirja on vuodelta 26 ja uusin vuodelta 29. Yhteensä tutkittiin 246 viitettä kahdeksassa väitöskirjassa. Viitteitä on keskimäärin 37,5 väitöskirjaa kohden. Hajonta on 186 viitteestä 521 viitteeseen. Tutkitut väitöskirjat ovat seuraavat: Koivumaa, Jari. Geopoliittista kuvittelua Pohjois-Suomen raja-alueilla : tutkimus perifeerisyyden purkamisesta kylmän sodan jälkeisessä kansainvälisessä järjestelmässä Rovaniemi : Lapin yliopisto : Tila [jakaja], 28 Koskela, Teija. Perusopetuksen oppilashuolto Lapissa opettajien käsitysten mukaan Rovaniemi : Lapin yliopisto, 29 Laukkanen, Marjo. Sähköinen seksuaalisuus : tutkimus tyttöydestä nettikeskusteluissa Rovaniemi : Lapin yliopistokustannus : Tila [jakaja], 27 Pietarinen, Heidi. Teen huoneita ja suljen ovia : Marjatta Metsovaaran sisustustekstiilit tekstiilitaiteilijan representaatioina ja näyteikkunoina: Rovaniemi : Lapin yliopistokustannus, 29 Rautajoki, Arto M. Asiantuntijuutta vakuuttamassa : opettajien työelämäsuhteen asiantuntijuuspuhe sosiaalialan ammattikorkeakouluverkoston työelämäprojekteissa Rovaniemi : Lapin yliopistokustannus, 29

5 4 Seppänen, Arto. Tunnustus kirkon oikeutena. Rovaniemi: Lapin yliopisto, 27 Syrjäkari, Maire. Opettaja ohjaajana verkossa : tuutoreiden kokemuksia verkkoohjaamisesta Akateemiset opiskelutaidot -verkkokurssilla. Rovaniemi: Lapin yliopisto, 27 Söderlund, Seppo. Oikeus ja kohtuus verotuksessa : oikeustieteellinen tutkimus verovelvollisen oikeudesta saada ja viranomaisen velvollisuudesta myöntää harkinnanvaraisia veronhuojennuksia u: Helsinki : Talentum, 29 Saatavuus väitöskirjoittain. Tutkimusta tehtäessä etukäteen mietitty onko väitöskirja edustava vai ei. Näin esim. oikeustieteestä valituksi tuli poikkitieteellinen uskonto-oikeuden piiriin kuuluva väitöskirja, jonka teologista aineistoa meillä ei ole juuri lainkaan. Samoin taiteen toisessa väitöskirjassa tutkimuskohteena ovat lehtiartikkelit 5-luvulta sekä kotimaisista että ulkomaisista lehdistä. Näitä lehtiä ei nuoressa yliopistossa kuten meillä ole eikä niitä voi hankkiakaan. Saatavuus väitöskirjoittain YTK YTK OTK OTK TTK TTK KTK KTK On painettuna On verkkoaineistona Ei ole YTK: saatavuus 84,5 % OTK saatavuus 7 % TTK saatavuus 64 % KTK saatavuus 83,6%

6 5 Otos on liian pieni, että siitä voisi tehdä tiedekuntakohtaisia yleistyksiä. Nygrenin ja kumppaneiden tutkimuksessa todettiin, että neljän saman alan väitöskirjan jälkeen ei tullut olennaista lisätietoa useampien väitöskirjojen liittämisestä tutkimukseen. Aineiston saatavuus Lapin yliopiston kokoelmista Aineiston saatavuus Lapin yliopiston kokoelmista Ei ole; 639; 26 % On verkkoaineistona; 231; 9 % On painettuna; 159; 65 % Aineiston saatavuus on samaa luokkaa kuin aiemmin mainitsemissani tutkimuksissa.. Kun kyseessä on kuitenkin eri tieteenalat, ei vertailuja voi suoranaisesti tehdä. Saatavuus vuosittain Vuosi % , , ,3 ennen ,4 keskiarvo 74 Saatavuus vuosittain ennen 1979

7 6 Käy selvästi ilmi, että vanhin aineisto on heikoiten saatavissa. Tässä näkyy Lapin yliopiston nuoruus. Voisi tosin olettaa, että myös muissa yliopistoissa olisi vanhin aineisto ainakin osin siirretty Varastokirjastoon. Saatavuus aineistolajeittain Saatavuus aineistolajeittain Kotimaiset lehdet Ulkomaiset lehdet Kotimaiset monografiat Ulkomaiset monografiat Muu aineisto (mm verkkojulk.) Hallinnolliset ratkaisut, oikeustapaukset Painettu Verkkodokumentti Ei ole Aineisto % Kotimaiset lehdet 7 Ulkomaiset lehdet 62,8 Kotimaiset monografiat 84,1 Ulkomaiset monografiat 6,1 Muu aineisto (mm verkkojulk.) 83,2 Hallinnolliset ratkaisut, oikeustapaukset 8 Tutkimuksen mukaan kotimainen aineisto on parhaiten saatavissa, Hallinnolliset ratkaisut ja oikeustapaukset eivät ole kirjastoaineistoa, jota voisimme edes hankkia. Ulkomaisesta aineistosta valtaosa on englanninkielistä. Huomattavaa on kuitenkin ruotsinkielisen aineiston osuus oikeustieteessä. Muunkielistä aineistoa on käytetty näissä töissä vain satunnaisesti.

8 7 Kotimaiset monografiat Kotimaiset monografiat ennen v On paperimuodossa on verkkodokumenttina ei löydy Huomatkaa vanhimman aineiston huono saatavuus. Parhaiten on saatavissa aineistoa luvuilta. Kotimaisessa monografia-aineistossa ei vielä näy verkkokirjan tulo paljoakaan. Joitain verkkokirjoja, kuten Tampereen yliopiston väitöskirjoja on kuitenkin jo käytetty aineistossa. Ulkomaiset monografiat Ulkomaiset monografiat Ennen v.1979 On paperimuodossa on verkkodokumenttina ei löydy

9 8 Vanhin aineisto on edelleen heikoiten saatavissa. Ulkomainen monografia aineisto on yleisemminkin heikommin saatavissa kuin kotimainen aineisto. Parempi yhteys tiedekuntaan ja väitöskirjantekijöihin voisi parantaa tämän aineiston hankintaa yliopistolle. Kotimaiset kausijulkaisut Kotimaiset kausijulkaisut ennen v On paperimuodossa on verkkodokumenttina ei löydy Tässä vaikuttaa taiteiden väitöskirja, jonka tutkimuskohteena olivat lehtiartikkelit vanhimman aineiston kohdalla. Muutoin tämä aineisto on hyvin saatavissa. Ulkomaiset kausijulkaisut Ulkomaiset kausijulkaisut ennen v On paperimuodossa on verkkodokumenttina ei löydy

10 9 Sama taiteiden väitöskirja vaikuttaa vanhimman aineiston kohdalla. Verkkojulkaisut ovat uusimman aineiston kohdalla merkittäviä. Muu aineisto Muu aineisto ennen v On paperimuodossa on verkkodokumenttina ei löydy Tässä on sekalaista aineistoa, haastatteluja, opintomonisteita, ilmaisia verkkosivustoja, yksityiskirjeitäkin. Pohdintaa ja johtopäätöksiä Tutkimuksesta käy ilmi, että noin ¼ osan väitöskirjan lähdeaineistosta tutkija joutuu hankkimaan oman yliopistonsa ulkopuolelta. Tiedekuntakohtaiset erot ovat suuret; yhteiskuntatieteiden ja kasvatustieteiden tiedekunnassa vain alle 2 % aineistoista ei löytynyt omasta yliopistosta kun taiteiden tiedekunnassa yli kolmasosa aineistosta oli hankittava muualta. Ennen pidemmälle meneviä johtopäätöksiä kokoelmien hyvyydestä olisi tutkittava vähintään 4 väitöskirjaa tiedekuntaa kohden. Kahdeksankymmentäluvun jälkeen painettu kotimainen kirjallisuus ja kausijulkaisuaineisto löytyi parhaiten yliopiston omista kokoelmista. Myös uudempi ulkomainen kausijulkaisuaineisto löytyi hyvin. Heikoiten kirjastosta sai vanhinta 197-luvulla tai aiemmin julkaistua aineistoa. Tähän vaikuttanee yliopiston nuoruus. Kokoelmiin ei ole kertynyt ennen yliopiston perustamista julkaistua aineistoa kuin satunnaisesti.

11 1 Ulkomaisessa kausijulkaisuaineistossa näkyy elektronisen aineiston käytön lisääntyminen tällä vuosituhannella. Sama ei ole vielä tapahtunut kotimaisessa aineistossa tai ulkomaisessa monografia-aineistossa. Kokoelmatyön kehittämiseen tämä tutkimus antaa joitain vastauksia. Englanninkielisen aineiston valta-asema on aivan selvä; ainoastaan oikeustieteessä pohjoismaiselle aineistolle on nähtävissä hankintatarvetta. Toisaalta englanninkielisen monografia aineiston osalta kirjastossa on tutkittava tarkemmin, minkä tyyppinen aineisto jää hankkimatta. Tulevaisuudessa olisi mielenkiintoista tutkia tarkemmin sitä aineistoa, mitä ei Lapin yliopistosta löydy. Onko aineistolla joitain yhteisiä piirteitä Puuttuuko kirjastosta joitain keskeisiä aineistoja, joita useat tutkijat käyttävät? Mitkä tekijät vaikuttavat aineiston käyttöön ja valikoitumiseen tutkimusprosessissa? Näihin kysymyksiin voisi tulevaisuudessa etsiä vastauksia muualla tehtyihin tutkimuksiin perehtymällä, asiakaskyselyillä ja jatkotutkimuksilla. Toinen mielenkiintoinen tutkimussuunta tulevaisuuteen olisi saman alan väitöskirjojen viitteiden vertailu eri yliopistojen välillä. Onko viitteiden käyttö samanlaista vai painottuuko se eri yliopistoissa eri tavalla painettuihin ja verkkoaineistoihin? Onko kausijulkaisujen ja erikielisten aineistojen käytössä eroja? Yhteistyöllä laadukkaampia opinnäytteitä Teemaryhmän otsikko on Yhteistyöllä laadukkaampia opinnäytteitä tutkijan taidot kuntoon : Kokoelmatyön osalta näkisin, että tutkijan tulisi ennen kaikkea tiedostaa se, miten hän voi vaikuttaa oman kirjastonsa kokoelmiin. Tässä kirjastolla on paljonkin selvitettävää erityisesti väitöskirjan ohjaajien kanssa. He ovat yliopistolla paikalla ja heidän kauttaan tulisi saada väitöskirjantekijöille viesti mahdollisuudesta vaikuttaa kokoelmiin ja ehdottaa tarvitsemiaan aineistoja kirjastolle. Lähdeluetteloa. Tulossopimus (haettu ) pdf (Lapin yliopiston sisäisessä verkossa) Kortelainen, Terttu (27) Infometriset menetelmät kokoelman arvioinnisssa. Teoksessa Wilen, Raine, Kortelainen Terttu. Kirjastokokoelmien kehittämisen ja arvioinnin perusteet: teoria, menetelmät, käytäntö. Helsinki Yliopistopaino. s Kärki, Riitta, Kortelainen, Terttu (1996) Johdatus bibliometriikkaan. Tampere, Informaatiotutkimuksen yhdistys.

12 11 Muhonen, Ari (25) Viitetiedolla vaikutusten jäljille. Signum 37 (25) 2, s Nygren, Ulla, Iivonen, Mirja, Valtari, Anu, Heikkilä, Tanja (28): Palveleeko kirjaston kokoelma väitöskirjatutkimusta? Signum 4 (28):1 s