Metsä- ja viherpäivät HELSINKI,

Transkriptio

1 MIKÄ ON KAUPUNKIVIHREÄN JA LUONNON TULEVAISUUS EHEYTYVISSÄ YHDYSKUNNISSA? Metsä- ja viherpäivät HELSINKI, Ympäristöneuvos Jukka-Pekka Flander YMPÄRISTÖMINISTERIÖ J-P. Flander J-P. Flander

2 KAUPUNKIRAKENTAMISEN SUHDE RAKENNUSPAIKKAAN ON MUUTTUNUT SUOMALAISEN KAUPUNGISTUMISHITORIAN KULUESSA luvun puurakentamisessa kaupunkirakentamisessa hyödynnettiin rakennuspaikan hyödynnettiin rakennuspaikka ominaisuudet sellaisenaan. 2. Funktionalismin kaudesta 1960-luvulle asti rakennuksilla ja rakennuspaikalla oli yhä yhteinen sävel niistä muodostui paikan henki. Kuvat: J-P. Flander luvulla tapahtui autokaupungin lopullinen läpimurto. 4. Meren lahtien ja vetten päälle rakentamisesta tuli vakiintunutta käytäntöä 1990-luvulla.

3 KAAVOITUS ON TUOTTANUT OMAN AIKAKAUTENSA IHANTEITA PEILAAVIA KERROSTUMIA HELSINGIN KAUPUNKIRAKENTEESEEN.

4 EHEYTTÄVÄN SUUNNITTELUN JA RAKENTAMISEN KÄSITE SYNTYY 1994 Näkemyksiä kestävästä kaupungista ja eheyttävästä suunnittelusta ennen tiivistämisja täydennysrakenta misen aikakautta.

5 Pikku-Huopalahti oli ensimmäisiä isona projektina eheyttävän rakentamisen hengessä toteutettuja hankkeita. Tilaa jäi vielä Meilahden-Munkkiniemen rantaruovikoille. EHEYTTÄVÄ SUUNNITTELU- JA RAKENTAMINEN VOIVAT PARHAIMMILLAAN SÄÄSTÄÄ KAUPUNKIVIHREÄÄ JA LUONTOA TEHOSTUVIEN KAUPUNKIRAKENTEIDEN VÄLILLÄ JA NIIDEN ULKOPUOLELLA.

6 J-P. Flander KUVA 1 Tästä Helsingin Simonkallioilta - alkoi uusi eheyttävän rakentamisen aikakausi pääkaupungin keskustassa. KUVA 2: Mitä lisäarvoa Forumin ajoluiska tuo Hiljaisuuden kappelille? Entä mitä lisäarvoa olisivat tuoneet Simonkallioiden vuosimiljardien ikäiset silokalliot ja japanilainen puisto? KAUPUNKIRAKENNETTA EHEYTETÄÄN AUTON EHDOILLA: MAHDOLISUUKSIA MNETETÄÄN PERUUTTAMATTOMASTI! Yhdyskuntarakenteen tehostamista 2000-lukulaisittain auton ehdoilla! Alueilla, jotka otetaan rakentamiseen, muutokset ovat irreversiibeleitä eli palautumattomia. Helsingin tieltä J-P. Flander

7 KAUPUNKIRAKENNETTA TEHOSTETAAN AUTON EHDOILLA - TÄMÄ VIE TILAA MUILTA MAANKÄYTÖN TARPEILTA. Helsingin Mechelininkadun arkiliikennettä ja Helsingin Mechelininkadun sunnuntailiikennettä.

8 MAANALAISET TILAT VAATIVAT TOIMIAKSEEN MAANPÄLLISIÄ UHRAUKSIA. Stockmannin uusi huolto- ja asiointiliikenteen tunnelin ajoluiska on lohkaistu Lastenlehdonpuistikosta. Sinebrychoffinpuiston alittavan liikennetunnelin suu Bulevardin Aarian edustalla. Uudet paikoitus- ja huoltotilat eivät mahtuneet Helsingin Töölönlahdelle nakertamatta Hakasalmen huvilan historiallista puistoa.

9 BETONIKANSIVIHREÄ VALTAA ALAA KAUPUNKIRAKENTEEN TEHOSTUVISSA OSISSA 1. Vanhan Herttoniemen viherympäristö on kaupunkimetsien ja kallioiden vuoropuhelua luvun Herttoniemi rakentuu eheyttävän suunnittelun hengessä. Luonnolle ei ole sijaa rakennuspaikalla, korttelipuistot ja pihat rakennetaan betonikannelle viherkuorrutuksena.

10 TEKNINEN ALUSTA -TEKNISET PINNOITTEET Tartaania ja muovikennostoa Uutta, uljasta asuntotuotantoa Leppäsuolla entisen linja-autojen tavaraaseman ja huoltamon tontilla.

11 KAUPUNKITILAN VIHERRYTTÄMINEN EDELLYTTÄÄ YHÄ ENEMMÄN TEKNISIÄ APUVÄLINEITÄ JA RASKASTA RAKENTAMISTA. Musiikkitalon aukio on rakennettu pääkaupungin ydinkeskustan uudeksi vihreäksi olohuoneeksi ja tapahtumaareenaksi.

12 RAKENTAMINEN KULUTTAA ENERGIAA JA VETTÄ Peräti % energiasta ja yli 10 % käyttövedestä kuluu maapallolla rakentamiseen. Yhdyskuntarakenteen tehostuvien osien viherryttäminen vaatii paljon tekniikkaa, rakentamista ja logistiikkaa. Tämä kaikki kuluttaa yhä enemmän energiaa ja vettä.

13 KÄYTÖSTÄ POISTUVAT SATAMAT, VARASTO- JA TEOLLISUUSALUEET OVAT MUUTOSPOTENTIAALIA PARHAIMMILLAAN. Kuvat: J-P. Flander

14 SATAMA- JA VARASTOALUEIDEN MUUTOS ON TUOTTANUT MONIN PAIKOIN HYVIN SAMANKALTAISTA KAUPUNKIKUVAA Helsingin Ruoholahtea Entistä satama-, varasto- ja teollisuusaluetta Irlannin Dublinissa 2009.

15 MITÄ RAKENTAMISKELVOTTOMAMPI RAKENNUSPAIKKA SITÄ KALIIMMAT RAKENTAMISKUSTANNUKSET Jätkäsaari kurottaa kohti merta ja rakentuu tuuliselle paikalle meritäytölle. Mitä rakentamiskelvottomampi paikka sitä kalliimmaksi tulevat rakentamiskustannukset. Jääkö tilaa ja rahaa rantapuistoille vai myydäänkö soveliaat alueet merinäköalasta eniten maksaville?

16 MUOTI MURENTAA KAUPUNKIEN KESTÄVYYTTÄ JA SINI- VIHERRAKENNETTA 1 Kokkolassa satamat ovat edelleen aktiivikäytössä, mutta muutosalueitakin löytyy.

17 MUOTI MURENTAA KAUPUNKIEN KESÄTVYYTTÄ JA SINI- VIHERRAKENNETTA 2 Kompakti yhdyskuntarakenne väärässä paikassa. Mitä isot edellä sitä pienet perässä! Kokkolan asuntomessualueella 0-energiatalot on rakennettu muodin mukaisesti - meren päälle kaupungin tuulisimmalle paikalle ja katkaistu sini-viheryhteys ydinkeskustasta merelle. Kuvat: J-P. Flander

18 KUKA HALUAA MYKKIÄ RANTOJA 1? Muoti rakentaa vesirajaan tai vetten päälle sekä rannoilla rahastaminen syö mahdollisuuksia kehittää muutosalueita osana kaupunkilaisten ulkoista olohuonetta. Lauantaipäivän aneemisuutta Helsingin Salmisaaren rantamuureilla ja luonnonläheistä virkistäytymistä vastarannalla Lauttasaaressa.

19 KUKA HALUAA MYKKIÄ RANTOJA 2? Rantavyöhykkeestä on Suomessakin tullut rakennettua rantaviivaa kansainvälisten mallien mukaisesti! Olisiko Suomeen luotavissa paikalliset olosuhteet, kaupunkilaisten tarpeet sekä luonnon monimuotoisuus paremmin huomioon ottavia ratkaisuja myös muutosalueille?

20 JÄÄKÖ RAKENTAMISELTA RAHAA TAI TILAA PUOLIJULKISTEN TILOJEN SUUNNITTELUN JATOTEUTUKSEN TARPEISIIN?

21 MUUTOSALUEIDEN TEHOKAS RAKENTAMINEN VAIKUTTAA VÄLILLISESTI LÄHIVIRKISTYSALUEIDEN JA LUONNON KÄYTTÖÖN 1. Ruoholahtelaisten Portti Paratiisiin Lapinlahden entiselle sairaala-alueelle, Hietaniemen hautausmaalle ja Lapinlahden rantareitille.

22 MUUTOSALUEIDEN TEHOKAS RAKENTAMINEN VAIKUTTAA VÄLILLISESTI LÄHIVIRKISTYSALUEIDEN JA LUONNON KÄYTTÖÖN 2 A. VAIKUTUKSIA EI KUITENKAAN ARVIOIDA ENNAKOLTA. Helsingin Kalasataman uutta rantamuuria Mustikkamaannokan edustalla 22

23 MUUTOSALUEIDEN TEHOKAS RAKENTAMINEN VAIKUTTAA VÄLILLISESTI LÄHIVIRKISTYSALUEIDEN JA LUONNON KÄYTTÖÖN 2 B. Designesillalla Mustikkamaalle metrolla Sipoonkorven kansallispuistoon!

24 TYTÄR- JA SATELLIITTIKAUPUNGIT TEKEVÄT TULOAAN: MITEN LUONTOALUEET JA KULTTUURIMAISEMA KESTÄVÄT NIIDEN PURISTUKSESSA? Kuvassa Östersundomin Natura aluetta, jonka ympäristöön suunnitellaan rakennettavaksi Helsingin uusi asukkaan (?) tytär- tai satelliittikaupunki. Onko yhdyskuntarakenne jälleen hajautumassa? Kuvat: J-P. Flander Kuvassa rakentuvaa Sipoonrantaa

25 EHEYTTÄVÄ KAUPUNKISUUNNITTELU- JA RAKENTAMINEN EDELLYTTÄVÄT HOLISTISTA NÄKEMYSTÄ KAUPUNKIRAKENTEESTA Ennakoiva maankäyttö ja holistinen näkemys kaupunkisuunnittelussa on edellytys sille, että eheyttävä rakentaminen voi tuottaa hyvää ja terveellistä kaupunkiympäristöä sekä edesauttaa vihreän talouden kestäviä tavoitteita toisin sanoen niitä tavoitteita, jotka sille on asetettu ja joilla yhdyskuntarakenteen tehostamista yleisesti perustellaan. Tekoranta on kallis rakentaa ja ylläpitää - sekä epäkäytännöllinen. Luonnonrannan rakentamatta jättäminen on ennakoivaa maankäyttöä parhaimmillaan.

26 UUDET, TEHOKKAASTI RAKENNETUT KAUPUNGINOSAT VAATIVAT UUSIA TEKNISIÄ VERKOSTOJA: VIHERALUEET OVAT LAINSUOJATTOMIA NÄIDEN TARPEIDEN EDESSÄ Teknisiä verkostoja rakenteilla Helsingin Vähä-Meilahdessa.

27 Uutta... ja vanhaa Kalastajatorppaa TEHOSTAMINEN EI - VALITETTAVASTI RAJOITU VAIN MUUTOSALUEILLE: UPEITA, VAKIINTUNEITA KOKONAISUUKSIA TÖHRITÄÄN PAIKAN HENKEEN SOPIMATTOMALLA LISÄRAKENTAMISELLA

28 KANSALLINEN KAUPUNKIPUISTO YKSI MALLI TOTEUTTAA EHEYTTÄVÄÄ KAUPUNKISUUNNITTELUA JA RAKENTAMISTA MRL 68 Kansallinen kaupunkipuisto Kaupunkimaiseen ympäristöön kuuluvan alueen kulttuuri- tai luonnonmaiseman kauneuden, luonnon monimuotoisuuden (muut. 2009), historiallisten ominaispiirteiden tai siihen liittyvien kaupunkikuvallisten, sosiaalisten, virkistyksellisten tai muiden erityisten arvojen säilyttämiseksi ja hoitamiseksi voidaan perustaa kansallinen kaupunkipuisto.

29 Kansallisten kaupunkipuistojen verkosto ja valmistelutilanne 2012 Ruotsissa on yksi kansallinen kaupunkipuisto. Lähde: ympäristöministeriö

30 VI Kansallisten kaupunkipuistojen verkosto: HÄMEENLINNA Suomen kaupunkien rakennuskanta on nuorta verrattuna muihin Euroopan maihin Myös valtaosa Hämeenlinnan keskustan puutaloista ja osa kivitaloistakin - purettiin luvuilla.

31 Uusi Hämeenlinna rakentuu pääosin käytöstä poistuville teollisuusalueille - ja muille muutosalueille: Moottoritietä katetaan. Kuva:Rekennus-lehti

32 ESIMERKKEJÄ EHEYTTÄVÄSTÄ RAKENTAMISESTA HÄMEENLINNASSA Keinusaaren alue muutoksessa: kaupunkivihreälle on tilaa kansallisen kaupunkipuiston ulkopuolellakin.

33 Sini- ja viherrakenteen vuoropuhelua sekä kulttuuri- ja luonnonperinnön rinnakkaiseloa ja eheyttä rakentuvien kaupunginosien vastapainoksi. Aulanko- kansallinen maisemanähtävyys yle.fi paramotor.fi

34 Muutosalueen uudisrakentaminen Lappeenrannan linnoituksen kupeessa katkaisee sini-viheryhteyden ja historiallisen kaupunkimaiseman jatkumon Saimaalle. Hämeenlinnassa Vanajaveden sini- ja viherrakenne muodostavat läpi kaupungin kulkevan eheän jatkumon ja tukevat historiallisen kaupunkimaiseman (Unesco: HUL) ominaispiirteitä.

35 VI Kansallisten kaupunkipuistojen verkosto: HÄMEENLINNA 2001 Hämeenlinnan kansallisen kaupunkipuiston hoito- ja käyttösuunnitelma (MRL 70 ) Vahvistettu Hämeenlinnan kaupunginvaltuustossa 2002 ja ympäristöministeriössä Kaupunkipuiston alueella on tehty mittavia hankkeita hoito- ja käyttösuunnitelman mukaisesti. Lähde: Hämeenlinnan kaupunki

36 Kansallisten kaupunkipuistojen verkosto: HÄMEENLINNA 2001 Hämeenlinnan kansallisen kaupunkipuiston hoito- ja käyttösuunnitelman osa-alueet sekä luonnon monimuotoisuuden avainkohteita Laajennusoptioalue Keltavuokko Aulangon alue Aulangonvuoren aarnialue Karittainmäen vanhametsä Ahvenistonlammen vanhametsä Jalopuuaarnio Pähkinälehto Hämeen kylmänkukka Linna Ympäristöineen Vanhaa kulttuurikasvillisutta Kaupunginpuisto Ojoinen Linnankasarmit Uusi viheryhteys Kulttuurikasvillisuutta, lajeja siemenpankista Asemanseudun ja radanvarren muutosaluetta Koilliskulma Verkatehtaan ja keskustan rantojen muutosaluetta

37 AULANKO KYTKETÄÄN OSAKSI KAUPUNKIRAKENNETTA Aulangon selänne Aulanko 1 Metsäserlan alue vapautumassa muuhun käyttöön Vanajavesi Vanajavesi 2 Metsäserlan ranta muutoksessa Luonnon monimuotoisuutta rantareitillä Uusi Sairionrannan asuinalue korttelipuistoineen valmistumassa entiselle Metsäserlan teollisuusalueelle.

38 Esimerkki hoito- ja käyttösuunnitelman toteuttamisesta: Ehtikö Hämeenlinna New Yorkin edelle? KYLLÄ! Rantaraitti rakenteilla Hämeenlinnan kaupunki Rantareitti valmiina Rantaraitti valmiina Hämeenlinnan kaupunki Hämeenlinnan kaupunki

39 Helsingin Baanan toteuttamisessa viherratkaisut ovat valitettavan niukat eikä luonnon monimuotoisuusaspektiin ole kiinnitetty mitään huomiota.

40 Rantayhteys Aulangon hotellille Sairionrannan kortteleiden sisäistä vihreyttä Sairionrannan uuden asuinalueen ja rantareitin toteuttaminen edustavat eheyttävää kaupunkisuunnittelua ja rakentamista parhaimmillaan Rannan herkkyys ja luonnon monimuotoisuus on otettu hyvin huomioon

41 VI Kansallisten kaupunkipuistojen verkosto: HÄMEENLINNA 2001 Kansallisen kaupunkipuiston peruselementit. Kuvat: Hämeenlinnan kaupunki/j-p. Flander

42 HÄMEENLINNAN KANSALLINEN KAUPUNKIPUISTO: VANHAN PANIMON/TEATTERIN RANNAN MUUTOSPROJEKTI

43 Esimerkkejä kansallisen kaupunkipuistomallin soveltamisesta kaupunkisuunnitteluun: Hämeenlinna Rajautuu etelässä rakennettuun kaupunkiin pohjoisessa Vanajanlaakson maisema-alueeseen Ote HKS 2002

44 VI Kansallisten kaupunkipuistojen verkosto: HÄMEENLINNA 2001 : EKOSYSTEEMIPALVELUT Kansallinen kaupunkipuisto/aulangon seutu tuottaa monenlaisia ekosysteemipalveluita niin kaupunkilaisille kuin itse kaupungille. J-P. Flander Karittainmäen vanhametsä Aulangonvuoren aarnialuetta ja muinaista linnavuorta Karittainmäen vanhametsä Aulanko on yhdistelmä hämeenlinnalaista identiteettiä, maiseman kauneutta, luonnon monimuotoisuutta ja ympärivuotista virkistys- ja matkailukäyttöä. Kärmeskalliot Ahvenistonlammen vanhametsä Natura aluetta Aulangonjärvi Hämeenlinnan kaupunki

45 VI Kansallisten kaupunkipuistojen verkosto: HÄMEENLINNA 2001 hannusalmi.blogspot.com yle.fi AULANKO on erikoinen yhdistelmä luojan luomaa ja ihmiskäden tekemää: ei ihme, että sitä rakastetaan ja siellä koetaan unohtumattomia elämyksiä! Kuva: 1.pb.bogspot.com rky.fi luontoon.fi Tarja -70.vuodatus.net/blog luontoon.fi

46 VI Kansallisten kaupunkipuistojen verkosto: HÄMEENLINNA 2001 Hämeenlinnanan kaupunki Näkymä Kärmeskallioilta kaupungin suuntaan. Missä kaupunki? Karhu (Ursus arctos) Hämeen kylmäkukka (Pulsatilla patens) Aulankovuoren linnamäki ja aarnialue hs.fi Kyy (Vibera berus ) sammakkolampi.fi Tarhakäärme (Natrix natrix) Näkymä Aulangon Heikkilän suunnalta Aulankovuorelle ja Aulangon selänteelle: maiseman kauneutta, muinaismuistoja, puistohistoriaa ja luonnon kirjoa. Hämeenlinnan kaupunki

47 VI Kansallisten kaupunkipuistojen verkosto: PORVOO 2010 Porvoo on osa niin sanottua Metropolialuetta ja sitä uudisrakennetaan tehokkaasti kansallisen kaupunkipuiston ulkopuolisille muutosalueille, mutta mieluusti myös metsiin, pelloille, niityille ja rannoille.

48 VI Kansallisten kaupunkipuistojen verkosto: PORVOO 2010 Uudiskortteleita vastapäätä Porvoon vanhaa keskusta-aluetta: rannan uusi köynnöspuisto toteuttaa kansallisenkaupunkipuiston suunnitteluperiaatteita.

49 VI Kansallisten kaupunkipuistojen verkosto PORVOO 2010 NÄSINMÄEN PUISTOMETSÄ, 1800-luvulla SUOMEN HISTORIAN KATSELUPAIKKA Kuvat: Porvoon kaupunki

50 VI Kansallisten kaupunkipuistojen verkosto: PORVOO 2010 Kuva: J-P. Flander Porvoon kansallisen kaupunkipuiston kulttuuri- ja luonnonperintöä Kuva: J-P. Flander Kuva: J-P. Flander porvoonkaupunki.fi

51 VI Kansallisten kaupunkipuistojen verkosto PORVOO 2010 albertedelfeltinateljee.fi blogspot.com Haikon kartano ympäristöineen ja Albert Edelfeltin ateljee Muodostavat kulttuurisen sillan Haikonselälle. wikipedia.org albertedelfeltinateljee:fi

52 Joonaanmäki Ruskis ja Stensbölefjärden Uudisrakentuvaa muutosaluetta Linnanmäki Vanha Porvoo Maare Näsinmäki ja hautausmaa VI Kansallisten kaupunkipuistojen verkosto: PORVOO 2010 Kansallisen kaupunkipuiston rajat keskustassa ja rajautuminen muutosalueisiin. Viistoilmakuva Porvoon kaupunki

53 VI Kansallisen kaupunkipuiston verkosto: PORVOO 2010 Kansallisen kaupunkipuiston luonnonperinnön elementtejä Maaren kedot Natura 2000-alue Kaupungin virkistysalueita ja -metsiä Kaupungin luonnonsuojelualueita Stormossenin keidasräme METSOkäytävä Ruskiksen- Stensbölenin Natura alue

54 KOTKAN SUUNNITELLUN KANSALLISEN KAUPUNKIPUISTON YDINTÄ KAUPUNKIRAKENTEESSA OVAT UPEAT UUDISPUISTOT Kuvassa Sapokan vesipuistoa

55 MUUTOKSEN HALLINTAA KOTKAN SUUNNITELLUSSA KANSALLISESSA KAUPUNKIPUISTOSSA 1 Kantasatamaa ennen nyt.

56 MUUTOKSEN HALLINTAA KOTKAN SUUNNITLLUSSA KANSALLISESSA KAUPUNKIPUISTOSSA 2 Kuva 1 Katariinannie men öljysatama ENNEN Kuva 2 Katariinanniemen Öljysatama VÄLIVAIHE

57 Kuva 3 KATARIINANNIEMEN ÖLJYSÄILÖALUE KOTKAN PARAATIPAIKALLA ON KUNNOSTETTU UUDEKSI MERIPUISTOKSI KOTKAN KAIVOPUISTOKSI! Kaupunkivihreällä ja luonnolla on siis tulevaisuutta eheytyvissä yhdyskunnissa!

58 Kansallinen kaupunkipuistossa vaalitaan kulttuuri- ja luonnonperintöä laajoina, eheinä kokonaisuuksina. On täysin hedelmätöntä erotella, mikä on kulttuuria, mikä luontoa kokonaisuus puhuu puolestaan! Kuva: J-P. Flander

59 Jollakin/joillakin pitää olla holistinen näkökulma ja ymmärrys kaupungin luontaisista vahvuuksista jos kaupunki ne nyt menettää, ei tulevilla polvilla ole enää mahdollisuutta niitä palauttaa Tämän päivän päättäjät päättävät, minkälaisissa kaupungeissa huomisen asukkaat elävät. Kiitos!