Valmistelijat: kaupunkisuunnittelujohtaja Markku Hannonen, puh kaavoituspäällikkö Lars Olsson, puh

Transkriptio

1 Kotkan kansallinen kaupunkipuisto Kala / 117 Valmistelijat: kaupunkisuunnittelujohtaja Markku Hannonen, puh kaavoituspäällikkö Lars Olsson, puh Mikä on kansallinen kaupunkipuisto? Kansallinen kaupunkipuisto (KKP) on yhdistelmä luontoa, puistoarkkitehtuuria, historiaa ja rakennuskulttuuria. Maankäyttö- ja rakennuslain mukainen kansallinen kaupunkipuisto voidaan perustaa alueelle, jossa on säilynyt luonnon- ja kulttuuriperinnön puolesta valtakunnallisesti arvokkaita viheralueiden ja historiallisten ympäristöjen kokonaisuuksia. Sen avulla voidaan säilyttää kaupunkimaiseen ympäristöön kuuluvan alueen kulttuuri- tai luonnonmaisema, historialliset ominaispiirteet ja kaupunkikuvalliset, sosiaaliset, virkistykselliset tai muut erityiset arvot. Kaupunkipuistopäätös ei museoi kaupunkipuistoon kuuluvia alueita. Se ei puutu rakennus- tai omistusoikeuksiin. Se ei tarkoita rakennusten ja alueiden automaattista suojelupäätöstä, sillä osa arvokkaista rakennuksista on jo suojeltu asemakaavalla tai muilla päätöksillä, osaa arvokkaista rakennuksista ei ole tällä hetkellä suojeltu. Niistä tehdään erillinen suojeluun tähtäävä päätös tässä yhteydessä, muista kaupunkipuistoon kuuluvista rakennuksista ei tehdä tässä yhteydessä mitään erityisiä päätöksiä. Puiston oikeusvaikutuksia kuvataan kokouksessa jaettavassa erillisessä liitteessä. Maankäyttö- ja rakennuslaki 9 luku: Kansalliseen kaupunkipuistoon voidaan osoittaa alueita, jotka tämän lain mukaisessa kaavassa on osoitettu puistoksi, virkistys- tai suojelualueeksi, arvokkaaksi maisema-alueeksi tai muuhun kansallisen kaupunkipuiston tarkoituksen kannalta sopivaan käyttöön. Puistoon osoitetaan ensi sijassa kunnan, valtion tai muun julkisyhteisön omistuksessa olevia alueita. Muita alueita puistoon voidaan osoittaa omistajan suostumuksella. Omistajan suostumus ei ole kuitenkaan tarpeen, jos puiston perustamispäätöksessä tai hoito- ja käyttösuunnitelmassa ei anneta aluetta koskevia 70 :ssä tarkoitettuja määräyksiä. Kansallisen kaupunkipuiston perustamisesta päättää ympäristöministeriö. Puisto voidaan perustaa kunnan hakemuksesta. Kansallisen kaupunkipuiston perustamispäätökseen voidaan kunnan suostumuksella ottaa alueen olennaisten arvojen säilyttämiseksi tarpeellisia määräyksiä. Muut alueen hoidon ja käytön kannalta tarpeelliset määräykset annetaan hoito- ja käyttösuunnitelmassa, jonka kunta laatii. Hoito- ja käyttösuunnitelman valmistelun tulee tapahtua vuorovaikutuksessa niiden tahojen kanssa, joiden oloihin asia saattaa huomattavasti vaikuttaa. Hoito- ja käyttösuunnitelman hyväksyy ympäristöministeriö.

2 Kansalliseen kaupunkipuistoon kuuluvan alueen kaavoituksessa ja muussa alueeseen vaikuttavassa suunnittelussa ja päätöksenteossa on otettava huomioon puistoa koskevat määräykset. Kansallisen kaupunkipuiston kriteerit 1. Sisältö Kansallisen kaupunkipuiston täytyy sisältää kaupunkiluonnon monimuotoisuuden säilyttämisen kannalta tärkeitä luonnonalueita, kansallisen historian tai kaupungin omien kehitysvaiheiden kannalta merkittäviä kulttuuriympäristöjä rakennuksineen sekä puistoarkkitehtonisesti tai esteettisesti merkittäviä puistoja ja viheralueita. 2. Laajuus ja eheys Kansallisen kaupunkipuiston täytyy olla puisto- ja viherympäristönä riittävän laaja ja häiriötön sekä viherrakenteeltaan niin yhtenäinen, että sitä pitkin on mahdollisuus siirtyä kaupunginosasta toiseen. 3. Ekologisuus ja jatkuvuus Ekologiselta kannalta on tärkeää, että alueelle muodostuu lajiston siirtymisen ja vuorovaikutuksen mahdollistavia ekologisia käytäviä ja alue on jatkuva eli liittyy välittömästi ilman selvää rajaa kaupungin ulkopuolisiin luonnonalueisiin tai sitä ympäröivään maaseutuun. 4. Kaupunkikeskeisyys Kansallisen kaupunkipuiston täytyy olla osa kaupunkirakennetta eli alkaa kaupungin ydinkeskustasta tai sen välittömästä läheisyydestä. Suomen kansalliset kaupunkipuistot Suomen ensimmäinen kaupunkipuisto perustettiin Hämeenlinnaan vuonna Seuraavana vuonna tehtiin päätökset Heinolan ja Porin kansallisista kaupunkipuistoista. Suomen suurin kaupunkipuisto perustettiin Hankoon Vuonna 2010 Porvoo sai kansallisen kaupunkipuiston. Moni kaupunki on parhaillaan selvittämässä mahdollisuuksia perustaa kansallinen kaupunkipuisto. Kaupunkipuistojen verkostoon on tarkoitus ottaa kymmenkunta erilaista kaupunkia eri puolilta Suomea. Valmistelu Kotkassa Kotkan kansallisen kaupunkipuiston valmistelutyö käynnistettiin kaupunginjohtajan päätöksellä v Työryhmän puheenjohtajana on ollut FM Risto Hamari. Työryhmässä on ollut edustus Kotkan puistotoimesta, kaupunkisuunnittelusta, ympäristötoimesta, matkailusta ja tiedotuksesta. Sihteerinä on toiminut Konsulttipalvelu Viher-Arkki / Hanna Tajakka. Perustamisesta on jatkuvasti neuvoteltu ympäristöministeriön ylitarkastaja Jukka-Pekka Flanderin kanssa. Hankkeesta on tiedotettu 2 yleisötilaisuudessa ja on toimittu aktiivisesti kaupunkipuistojen kansallisessa yhteistyöverkostossa. Lisäksi on järjestetty maanomistajatilaisuus ja luontokävelyitä puistoalueella.

3 Kotkan kansallisen kaupunkipuiston merkitys ja sisältö Kansallinen kaupunkipuisto profiloi Kotkan entistä vahvemmin puistojen ja hyvän elinympäristön kaupungiksi. Kaupunkipuistolla on matkailullista ja taloudellista merkitystä. Kansallisen kaupunkipuiston statuksen saaminen parantaa edellytyksiä saada hankerahoitusta sekä valtion että EU:n kautta. Kotkan rooli kansallisten kaupunkipuistojen joukossa on tuoda esille ja säilyttää monipuolista historiallista, kulttuurista ja teollista perintöä ja niiden vaikutusta suomalaiseen maisemaan ja ympäristöön. Kotkalla on myös keskeinen rooli innovatiivisten uudispuistojen rakentamisen edelläkävijänä. Tarkemmin asiaa on selvitetty kaupunkipuiston perustamisselvityksessä. Luontoarvot, historialliset arvot, virkistysarvot ym. KKP:n valmistelun yhteydessä on muita kaupunkipuiston perustamisen edellytyksiä analysoitu laajasti. Yhdessä ympäristöministeriön edustajan kanssa on todettu, että Kotka täyttää hyvinkin laissa mainitut edellytykset mm. kaupunkimaiseen ympäristöön kuuluvan alueen kulttuuri- tai luonnonmaiseman kauneuden, luonnon monimuotoisuuden, historiallisten ominaispiirteiden tai siihen liittyvien kaupunkikuvallisten, sosiaalisten, virkistyksellisten tai muiden erityisten arvojen osalta. Näitä edellytyksiä on tarkemmin käsitelty perustamisselvityksessä. Maanomistus MRL:n mukaisesti kaupunkipuiston alueen tulee olla kunnan, valtion tai muun julkisyhteisön omistuksessa. Kotkan kansallisen kaupunkipuiston alueella on runsaasti yksityisen omistamia alueita, esimerkiksi Lehmäsaaren eteläosan palstat, yksityisiä vesialueita merialueella ja Kymijoessa, Majasaari, asuinkiinteistöjä Kotkansaarella, Karhulassa ja Sunilassa, Jumalniemen rantoja, Karhulan Hovi ym. MRL 68 mukaisesti näiltä maanomistajilta tulee saada suostumus puistoon liittämisestä, tai vaihtoehtoisesti puiston perustamispäätöksessä tai hoito- ja käyttösuunnitelmassa ei anneta aluetta koskevia 70 :ssä tarkoitettuja määräyksiä. Yksityinen maanomistus Kotkan kansallisen kaupunkipuiston alueella on osoitettu liitekartalla. Kaupunkipuiston kaavalliset edellytykset Kotkassa Kansallisen kaupunkipuiston perustamispäätöksen tulee tukeutua voimassa olevaan MRL:n mukaiseen kaavaan, joka tukee KKP:n tavoitteita, tai alueesta ja kohteesta on tehtävä kaupungissa erillispäätös. Kymenlaakson maakuntakaava KKP:n alue kuuluu Lehmänsaaren Ruotsinsalmen aluetta lukuun ottamatta Kymenlaakson maakuntakaavaan Taajamat ja niiden ympäristöt, jonka ympäristöministeriö on vahvistanut Oleellisia maakuntakaavan merkintöjä KKP:n kannalta on Kymijoen kaikkia haaroja koskeva merkintä, joka osoittaa ne kulttuuriympäristön tai maise-

4 man vaalimisen kannalta tärkeäksi alueeksi. Alue ulottuu aina Katariinanniemen edustan merialueelle asti. Merkintä perustuu siihen, että Kymijoen Langinkosken haara on valtakunnallisesti merkittävä maisema-alue ja muut haarat maakunnallisesti merkittäviä maisema-alueita. Langinkosken haara on myös Natura-aluetta. Kymijoen rannat ovat maakuntakaavassa virkistysaluetta tai taajama-aluetta, Kotkansaarelle ja Karhulaan on merkitty myös keskusta-aluetta ja teollisuusaluetta. Teollisuusalueeseen liittyy myös merkintä, että alueella on säilytettäviä vähintään maakunnallisesti merkittäviä rakennuskulttuurikohteita. Kyminlinna on osoitettu muinaismuistoalueeksi. Maakuntakaavan voitaneen katsoa tukevan KKP:n tavoitteita. Kotkan oikeusvaikutuksettomat yleiskaavat Koko KKP:n alue kuuluu Kotkan yleiskaavaan vuodelta 1986, tai useampaan eri osayleiskaavaan, kuten Kotkansaaren, Kaukola Pihkoon ja Karhulan keskustan osayleiskaavaan. Kyseiset kaavat ovat kuitenkin ns. oikeusvaikutuksettomia, jolloin ne eivät täytä MRL:n kansallisen kaupunkipuiston perustamiselle asetettuja vaatimuksia. Poikkeus on Kotkan yleiskaavan 1986 saaristo-osa, joka on vahvistettu ympäristöministeriössä Seuraavassa on lueteltu KKP:n perusteluna käytettävät kaavat ja erillispäätökset: Kotkan yleiskaavan 1986 vahvistettu saaristo-osa Kotkan yleiskaavan 1986 vahvistettu saaristo-osa toimii kaupunkipuistopäätöksen perusteluna seuraavilla alueilla: 1. Lehmänsaari on retkeily- ja ulkoilualuetta (VR) 2. Kukouri on muinaismuistoaluetta (SM) 3. Ruotsinsalmen pikkusaaret ovat maa- ja metsätalousvaltaista aluetta (MU) tai muinaismuistoalutta SM 4. Majasaari on virkistysaluetta (V) tai muinaismuistoaluetta (SM). Kymijoen eteläosan osayleiskaava Oleellisen tärkeä kansallisen kaupunkipuiston perustamisedellytysten kannalta on Kymijoen eteläosan osayleiskaava. Se kattaa Langinkoskenhaaran, Huumanhaaran ja Korkeakoskenhaaran kaupunkipuistoalueen. Ne osat, jotka eivät ole asemakaavoitettuja, on tässä kaavassa osoitettu sopivalla merkinnällä, yleensä suojelualueeksi tai virkistysalueeksi. Tärkeimpiä asemakaavattomia kohteita ovat: 1. Kyminlinna ja sen ranta-alueet. Kymijoen eteläosan osayleiskaavassa se on muinaismuisto- ja matkailualuetta (SM/RM). Ranta-alueilla on lisäksi virkistys- ja palvelualuemerkintöjä. 2. Jumalniemen rannat. Kymijoen eteläosan osayleiskaavassa luonnonsuojelualuetta ja retkeilyaluetta (SL-1, VR). 3. Karhulan Hovi. Kymijoen eteläosan osayleiskaavassa palvelujen ja hallinnon aluetta, jossa ympäristö säilytetään (P/s).

5 4. Näiden lisäksi asemakaavattomia Kymijoen osayleiskaavassa käsiteltyjä alueita ovat mm. Langinkoskenhaaran, Huumanhaaran ja Korkeakoskenhaaran vesialueet, Koivulan rannat ja Koivukoski. Joiltakin osin ovat voimassa oleva asemakaava ja kansallisen kaupunkipuiston käyttötarkoitus ristiriidassa. Näiltä osin Kymijoen eteläosan osayleiskaava on aikanaan ohjeena, kun asemakaava muutetaan: 5. Karhulanniemen länsiranta Pajatien kohdalla. Asemakaavassa teollisuusaluetta (t2). Alue on Kymijoen eteläosan osayleiskaavassa enimmäkseen virkistysaluetta (V). Kymijoen eteläosan osayleiskaavan tulee olla lainvoimainen, ennen kuin Kotkan kansallisen kaupunkipuiston perustamispäätös voidaan tehdä. Erillispäätös asemakaavan laatimisesta 1. Äijänvuori. Ei asemakaavaa tai MRL:n mukaista yleiskaavaa tai osayleiskaavaa. Kotkan oikeusvaikutuksettomassa yleiskaavassa vuodelta 1986 se on virkistysaluetta (V). Alue tulee kaavoittaa virkistykseen. Erillispäätös asemakaavojen tarkistamisesta Voimassa oleva asemakaava ja kansallisen kaupunki-puiston käyttötarkoitus ovat ristiriidassa lisäksi seuraavien alueiden osalta. Näillä alueilla ei ole oikeusvaikutteista yleis- tai osayleiskaavaa, joka voisi toimia ohjeena kaavaa muutettaessa, vaan kaavojen muuttamisesta on tehtävä erillispäätös. 1. Katariinan meripuiston alue, joka on voimassa olevassa asemakaavassa öljysataman ja varastoinnin aluetta (VK, VV, Vö, LRT). Asemakaava muutettava puistoalueeksi. 2. Meriniemen kylpylähotellin paikka, asemakaavassa uuden liikerakennuksen tai hotellin paikka (KL/HTL). Asemakaava muutettava puistoalueeksi. 3. Kymenlaakson keskussairaalan ranta-alue. Asemakaavassa yleisten rakennusten korttelialuetta (YS), jonka läpi ei ole osoitettu yleistä kulkua. Asemakaava muutettava lähivirkistysalueeksi. Asemakaavoitettu alue KKP:n alueella on osoitettu liitekartalla. Erillispäätös arvokkaiden rakennusten asemakaavojen tarkistamisesta Oma lukunsa ovat Kotkan kansalliseen kaupunkipuistoon sisältyvät kulttuurihistoriallisesti arvokkaat rakennukset tai muut kohteet, joita ei ole asemakaavalla vielä suojeltu. Kotkan kansallisen kaupunkipuiston alueella on 57 kulttuurihistoriallisesti tai rakennustaiteellisesti arvokasta rakennus- tai ympäristökohdetta. Näistä kohteista on 26 asemakaavalla suojeltuja rakennuksia Kotkansaarella, Karhulassa, Sunilassa ja Korkeakoskella. Muut 31 kohdetta ovat suojelun arvoisiksi todettuja paikallisessa osayleiskaavassa, erilaisissa inventoinneissa, valtakunnallisesti merkittävien rakennettujen kulttuuriympäristöjen luettelossa tai kirkkolailla. Näistä kohteista tulee kaupungin tehdä erillinen päätös suojelun toteuttamisesta maan-

6 käyttö- ja rakennuslain nojalla so. asemakaavaa muuttamalla tai laajentamalla. Rakennusten luettelo ja vastaavat kartat ovat esityslistan liitteenä../. Liitteet: 1. Hakemusluonnos 2. Kotkan kansallisen kaupunkipuiston aluetta osoittava kartta 3. Maanomistuskartta 4. Asemakaava-aluetta osoittava kartta 5. Kymijoen eteläosan osayleiskaavaehdotus Luettelo arvokkaista rakennuksista ja ympäristöistä karttoineen 7. Erillinen liite kaupunkipuiston oikeusvaikutuksista, jaetaan kokouksessa Esittelijä: Ehdotus: Kaupunkisuunnittelujohtaja Markku Hannonen Kaupunkisuunnittelulautakunta päättää ehdottaa kaupunginhallitukselle: että kaupunki päättää hakea kansallisen kaupunkipuiston perustamista Kotkaan liitekartan mukaiselle alueelle että kaupunki päättää käynnistää asemakaavan tai asemakaavan muutoksen laatimisen Äijänvuoren, Katariinan Meripuiston, Meriniemen ns. kylpylähotellin korttelin ja Kymenlaakson keskussairaalan rannan alueille siten, että alueet osoitetaan virkistys- tai puistoalueiksi että kaupunki päättää käynnistää asemakaavan tai asemakaavan muutoksen laatimisen arvokkaita rakennuksia ja ympäristöjä koskevan liiteluettelon kohteiden alueille siten, että kohteiden kulttuurihistorialliset tai rakennustaiteelliset arvot suojellaan Asian käsittely: Lautakunnan jäsenille jaettiin liite kaupunkipuiston oikeusvaikutuksista. Kaupunkisuunnittelujohtaja Markku Hannonen esitteli asiaa ja teki ehdotukseen seuraavan lisäyksen: että puistorajaukseen voidaan tehdä teknisluonteisia tarkistuksia ympäristöministeriön kanssa tehtävässä hakemuksen viimeistelyssä. Lautakunta hyväksyi lisäyksen yksimielisesti. Lisäksi Hannonen ilmoitti, että liitteenä olevaan maanomistuskarttaan tehdään teknisluontoisia korjauksia ja uusi kartta jaetaan kaupunginhallitukselle. Päätös: Kaupunkisuunnittelulautakunta päätti ehdottaa kaupunginhallitukselle: että kaupunki päättää hakea kansallisen kaupunkipuiston perustamista Kotkaan liitekartan mukaiselle alueelle

7 että kaupunki päättää käynnistää asemakaavan tai asemakaavan muutoksen laatimisen Äijänvuoren, Katariinan Meripuiston, Meriniemen ns. kylpylähotellin korttelin ja Kymenlaakson keskussairaalan rannan alueille siten, että alueet osoitetaan virkistys- tai puistoalueiksi että kaupunki päättää käynnistää asemakaavan tai asemakaavan muutoksen laatimisen arvokkaita rakennuksia ja ympäristöjä koskevan liiteluettelon kohteiden alueille siten, että kohteiden kulttuurihistorialliset tai rakennustaiteelliset arvot suojellaan että puistorajaukseen voidaan tehdä teknisluonteisia tarkistuksia ympäristöministeriön kanssa tehtävässä hakemuksen viimeistelyssä. Kh / 369 Valmistelijat: kaupunkisuunnittelujohtaja Markku Hannonen, puh kaavoituspäällikkö Lars Olsson, puh /. Liitteet: 1. Hakemusluonnos 2. Kotkan kansallisen kaupunkipuiston aluetta osoittava kartta 3. Maanomistuskartta (kartta päivitetään ja jaetaan pöydälle) 4. Asemakaava-aluetta osoittava kartta 5. Kymijoen eteläosan osayleiskaavaehdotus Luettelo arvokkaista rakennuksista ja ympäristöistä karttoineen 7. Muistio kaupunkipuiston oikeusvaikutuksista Esittelijä: Ehdotus: Kaupunginjohtaja Henry Lindelöf Kaupunginhallitus päättää ehdottaa valtuustolle, että se päättää hakea kansallisen kaupunkipuiston perustamista Kotkaan kaupunkisuunnittelulautakunnan ehdottamalla tavalla liitekartan mukaiselle alueelle. Samalla kaupunginhallitus päättää käynnistää asemakaavan tai asemakaavan muutoksen laatimisen Äijänvuoren, Katariinan Meripuiston, Meriniemen ns. kylpylähotellin korttelin ja Kymenlaakson keskussairaalan rannan alueille siten, että alueet osoitetaan virkistys- tai puistoalueiksi käynnistää asemakaavan tai asemakaavan muutoksen laatimisen arvokkaita rakennuksia ja ympäristöjä koskevan liiteluettelon kohteiden alueille siten, että kohteiden kulttuurihistorialliset tai rakennustaiteelliset arvot suojellaan että puistorajaukseen voidaan tehdä teknisluonteisia tarkistuksia ympäristöministeriön kanssa tehtävässä hakemuksen viimeistelyssä. Asian käsittely: Kaupunginjohtaja ilmoitti muuttavansa päätösehdotusta siten, että kaupunginhallitus päättää hakea kansallisen kaupunkipuiston perustamista.

8 Kaupunkisuunnittelujohtaja Markku Hannonen selvitti kaupunkipuistoasiaa yleiseltä kannalta sekä erityisesti oikeusvaikutuksia yksityisessä omistuksessa oleviin kiinteistöihin nähden. Keskusteltiin Kymijoen osayleiskaavan suhteesta kaupunkipuistoon. Kaupunkisuunnittelujohtaja Hannonen totesi, että kaupunkipuistoa ei voi hyväksyä ennen kuin mainittu osayleiskaava on hyväksytty. I varapuheenjohtaja Rauli Ylimäki tiedusteli kaupunkipuistosta aiheutuvia kustannuksia. Kaupunkisuunnittelujohtaja Hannonen selvitti, että kaupunkipuistolle ei ole tulossa erillistä rahoitusmomenttia vaan että asia hoituu mm. puistotoimelle osoitettujen määrärahojen puitteissa. Merkittiin, että jäsen Rita Komulainen poistui kokouksesta tämän asian käsittelyn aikana klo ja että hänen tilalleen saapui varajäsen Sami Virtanen. Päätös: Kaupunginhallitus päätti hakea kansallisen kaupunkipuiston perustamista Kotkaan kaupunkisuunnittelulautakunnan ehdottamalla tavalla liitekartan mukaiselle alueelle. Samalla kaupunginhallitus päätti käynnistää asemakaavan tai asemakaavan muutoksen laatimisen Äijänvuoren, Katariinan Meripuiston, Meriniemen ns. kylpylähotellin korttelin ja Kymenlaakson keskussairaalan rannan alueille siten, että alueet osoitetaan virkistys- tai puistoalueiksi käynnistää asemakaavan tai asemakaavan muutoksen laatimisen arvokkaita rakennuksia ja ympäristöjä koskevan liiteluettelon kohteiden alueille siten, että kohteiden kulttuurihistorialliset tai rakennustaiteelliset arvot suojellaan että puistorajaukseen voidaan tehdä teknisluonteisia tarkistuksia ympäristöministeriön kanssa tehtävässä hakemuksen viimeistelyssä. Kh / 407 Kaupunginhallitus palautti asian uudelleen valmisteltavaksi. Kh / 437 Valmistelija: kaupunkisuunnittelujohtaja Markku Hannonen, puh Kaupunginhallitus päätti hakea ympäristöministeriöltä kansallisen kaupunkipuiston perustamista Kotkaan. Hakemus oli nähtävillä Hakemuksesta jätettiin kaksi muistutusta. Muistutuksiin vastaamisen jälkeen hakemus viimeistellään yhteistyössä ympäristöministeriön kanssa. Kaupunki jättää valmiin hakemuksen ympäristöministeriöön, joka käsittelee hakemuksen ja päättää kansallisen kaupunkipuiston perustamisesta. Ympäristöministeriön päätös asetetaan virallisesti nähtäville. Päätöksestä on mahdollista valittaa.

9 Ympäristöministeriö tekee päätöksen Kotkan kansallisesta kaupunkipuistosta todennäköisesti vuoden 2014 alkupuolella. Kaupunkipuiston taloudellisista vaikutuksista Kaupunkipuiston hyödyntäminen, kehittäminen ja hoito otetaan osaksi eri vastuualueiden normaalia toimintaa. Näin kaupunkipuisto ei kasvata vuotuisia toimintamenoja. Esimerkiksi alueiden hoito tehdään suunnitelmallisesti osana puistotoimen tavanomaista hoito-ohjelmaa ilman kustannusten kasvua. Kaupunkipuiston hyödyntäminen edellyttää lisäksi viestintää, joten esitemateriaalin ja verkkosivun laatiminen synnyttävät alkuvaiheessa jonkin verran kustannuksia. Oleelliset investoinnit markkinointiin sisältyvät kuitenkin jo nykyisellään kaupungin ja seudun markkinointi- ja matkailuviestintään - kyse on vain kansallisen kaupunkipuiston ottamisesta yhdeksi viestiksi. Valtion hankerahoitusten harkinnassa kaupunkipuiston toteuttamista edistävät hankkeet saavat korkean prioriteetin. Esimerkiksi Korkeakoskelle suunnitellun kalaportaan miljoonan euron rahoituksen harkinnassa Kotkan päätös hakea kaupunkipuiston perustamista on vaikuttanut myönteisesti. Muistutus 1: Tilan Ranta-Lukkari 1:47 omistajat muistuttavat, että tilan omistajilta ei ole pyydetty suostumusta tilan osien liittämisestä kaupunkipuistoon, ja etteivät kaupunkipuiston perustamispäätös tai hoito- ja käyttösuunnitelma siksi saa asettaa määräyksiä tai rajoituksia tilan puistoon osoitetuille alueille. Asemakaavan uudistamisen yhteydessä kaupunkipuisto ei saa asettaa rajoitteita vaan maanomistajan on voitava hyödyntää omistamiaan alueita kohtuullista hyötyä tuottavalla tavalla. Vastine 1: Tilan omistajilta ei ole pyydetty suostumusta tilan osien sisällyttämisestä kaupunkipuiston alueeseen, sillä tilan alueelle ei ole tarkoitus osoittaa kaupunkipuistoon liittyen rajoituksia. Maankäyttö- ja rakennuslain mukaisesti hoitoja käyttösuunnitelmassa ei tulla antamaan tilaa koskevia määräyksiä. Kaupunkipuisto perustuu voimassa olevien kaavojen ohjausvaikutukseen. Kaavojen uudistamisen yhteydessä kaupunkipuiston erityiset arvot on huomioitava. Puistosuunnitelmaan ei ole kuitenkaan kirjattu tilan alueita koskevia erityisiä arvoja. Kaupunkipuisto ei estä maanomistajaa hyödyntämästä omistamiaan alueita kohtuullista hyötyä tuottavalla tavalla. Kaupunkipuiston rajausta tarkistetaan tilan kohdalla kulkemaan Kymijoen rantaviivan mukaisesti. Samalla poistetaan puistoalueeseen sisällytetty kulkuyhteys Äijänvuoren ja Äpinkoukun väliltä. Kulkuyhteys on merkitty voimassa olevaan asemakaavaan ohjeellisena, joten sen sijainti varmistuu vasta toteutuksen myötä. Kulkuyhteys on mielekästä liittää puistoon myöhemmässä vaiheessa kun sen sijainti on selvillä.

10 Muistutus 2: Kuutsalon osakaskunta muistuttaa, että se on antanut kaupunkipuiston valmisteluvaiheessa lausunnon, jonka mukaan osakaskunnan omistamia alueita ei tule liittää kaupunkipuistoon. Osakaskunta toteaa, ettei lausuntoa ole huomioitu puiston rajauksessa, uudistaa lausunnossaan esittämänsä asiat ja vaatii, ettei osakaskunnan omistamia alueita liitetä kaupunkipuistoon. Lisäksi osakaskunta toteaa, että perustamisselvityksessä on virhe sivulla 79 osaalueen Lehmänsaari ja ruotsinsalmi omistusolosuhteiden sanallisessa kuvauksessa, ja että kaupunginhallituksen päätöksen perusta on tältä osin virheellinen. Vastine 2: Kaupunkipuiston valmistelutyöryhmä ja ympäristöministeriö ovat tutustuneet Kuutsalon osakaskunnan lausuntoon kaupunkipuiston valmistelun yhteydessä. Rajauksen siirtäminen osakaskunnan alueiden ulkopuolelle olisi kuitenkin jättänyt kaupunkipuiston muodostamiselle oleellisia arvoja pois puistosta, joten osakaskunnan aluetta on sisällytetty rajaukseen. Perustamisselvitys, johon osakaskunta muistutuksessaan viittaa, on valmistunut keväällä 2013 eikä ole ollut pohjana kaupunginhallituksen päätökselle hakea kaupunkipuiston perustamista. Sivulla 79 oleva virheellinen teksti on korjattu. Valmisteluvaiheessa jätetyssä lausunnossaan osakaskunta kuvaa toimintaansa, johon kuuluvat mm. kalastuksen ja kalakannan hoidon sekä muiden ympäristönhoitotoimenpiteiden järjestäminen osakaskunnan alueella. Lausunnossa esitetään seuraavaa: Vastine muistutuksessa uudistettuun valmisteluvaiheen lausuntoon: - Kuutsalon osakaskunnan vesialueella ei ole kaavaa, joka mahdollistaisi yhteisen alueen liittämisen kaupunkipuistoon Kuutsalon osakaskunnan alueella on voimassa Kotkan yleiskaava, jonka saaristo-osa on ympäristöministeriön vahvistama ja oikeusvaikutteinen. Alueella on voimassa myös Kymenlaakson maakuntakaava Maaseutu ja luonto. Näissä ei tarkemmin ohjata vesialueen käyttöä, mihin osakaskunta muistutuksessaan viittaa. Vesialue on kuitenkin käänteisesti määritelty kaavoissa alueena, johon ei kohdistu maankäyttömerkintöjä. Tältä osin kaavojen tapa käsitellä vesialuetta täyttää maankäyttöja rakennuslain 68 ehdon kaavoista, joissa alue osoitetaan kaupunkipuiston tarkoituksen kannalta soveltuvaan käyttöön. Vesialue sisältää puiston kannalta merkittäviä historiallisia, ekologisia, geologisia ja maisemallisia arvoja. Vesialueen säilyminen ennallaan ilman uutta maankäyttöä on kaupunkipuiston kannalta tarkoituksenmukaista. - osakaskunnan on annettava suostumuksensa, jotta sen vesialuetta voitaisiin liittää kaupunkipuistoon Maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) 68 3 momentin mukaan puistoon voidaan liittää yksityisiä alueita ilman maanomistajan suostumusta, jos puiston perustamispäätöksessä tai hoito- ja käyttösuunnitelmassa ei anneta aluetta koske-

11 via lain 70 tarkoittamia määräyksiä. Kuutsalon osakaskunnan suostumusta sen alueiden liittämisestä kaupunkipuistoon ei ole tiedusteltu, sillä osakaskunnan alueista ei ole tarkoitus antaa määräyksiä puiston perustamispäätöksessä tai hoito- ja käyttösuunnitelmassa. - osakaskunnan alueet sijaitsevat etäällä kaupunkikeskustasta eikä alueille sisälly kaupunkimaiseen ympäristöön kuuluvia puisto-, virkistys- ja viheraluekokonaisuuksia, jotka vastaisivat kaupunkipuiston tarkoitusta MRL 68 mukaan kaupunkipuisto voidaan perustaa kaupunkimaiseen ympäristöön kuuluvan alueen kulttuuri- tai luonnonmaiseman kauneuden, luonnon monimuotoisuuden, historiallisten ominaispiirteiden tai siihen liittyvien kaupunkikuvallisten, sosiaalisten, virkistyksellisten tai muiden erityisten arvojen säilyttämiseksi ja hoitamiseksi. Ympäristöministeriön kriteerien mukaan kansallisia kaupunkipuistoja arvioidaan sisällön, laajuuden ja eheyden, ekologisuuden ja jatkuvuuden sekä kaupunkikeskeisyyden perusteella. Kansalliset kaupunkipuistot jatkuvat yhtenäisinä ekologisina käytävinä kaupunkikeskustojen rakennetusta kulttuuriympäristöstä ja rakennetuista puistoista keskustojen ulkopuolelle, vapaille luontoalueille. Osakaskunnan alueella sijaitsee erityisesti historiallisia, geologisia, maisemallisia ja meriluonnon monimuotoisuuden kannalta tärkeitä arvoja, jotka ovat kaupunkipuiston perustamisen kannalta olennaisia. - osakaskunnan alueen jättäminen puistorajauksen ulkopuolelle ei vähennä kaupunkipuistolla tavoiteltuja päämääriä Puistoon rajattu osa Kuutsalon yhteisistä alueista on osa Ruotsinsalmen linnoituskaupunkia, joka on Kotkan kansallisen kaupunkipuiston lähtökohta. Alueiden jättäminen puistorajauksen ulkopuolelle estäisi todennäköisesti kansallisen kaupunkipuiston perustamisen Kotkaan. - osakaskunnalla on sen toimintaan, esimerkiksi kalastukseen vaikuttavia rajoitteita jo muiden lakien piiristä; kaupunkipuistoon kaavaillulla alueella sijaitsee nuotta-apaja- ja rysäpaikkoja, ja alue on tärkeä myös kalastuslupatuloja ajatellen Kaupunkipuistolla tai maankäyttö- ja rakennuslailla ei ole kalastukseen liittyvää ohjausvaikutusta. Kalastus on oman lainsäädäntönsä piirissä. Kaupunkipuistolla ei pyritä vaikuttamaan eikä voida vaikuttaa Kuutsalon osakaskunnan vesialueiden käyttöön. - osakaskunnan alueen liittäminen kaupunkipuistoon mahdollistaa kalastukseen ja muuhun osakaskunnan toimintaan vaikuttavien haitallisten rajoitteiden ja määräysten asettamisen kaupunkipuistoa koskevilla lakimuutoksilla tai hoito- ja käyttösuunnitelmilla Tulevilla lainsäädäntömuutoksillakaan kansallista kaupunkipuistoa ei tulla siirtämään maankäyttö- ja rakennuslain piiristä pois, joten sen ohjausvaikutukset säilyvät MRL:n alueella eivätkä kohdistu esimerkiksi kalastukseen ja metsästykseen. - kaupunki on kaupunkipuistoalueen hoito- ja käyttösuunnitelman laatija, mutta ei ole esit- Kaupunki laatii hoito- ja käyttösuunnitelman. Suunnitelma voidaan laatia kaupunkipuiston

12 tänyt tästä suunnitelmasta luonnosta, joten osakaskunta ei voi antaa aluettaan koskevia suostumuksia tai sitoumuksia, joista seuraisi nyt tuntemattomia velvoitteita valmisteluvaiheessa tai ympäristöministeriön jo päätettyä puiston perustamisesta. Kotkassa hoito- ja käyttösuunnitelman laatiminen on jätetty puiston perustamisen jälkeiseen aikaan. Kuutsalon osakaskunnan alueita ei kuitenkaan tulla sisällyttämään hoito- ja käyttösuunnitelmaan, ellei osakaskunta itse tätä pyydä. Kaupunkipuisto ei aseta osakaskunnan alueiden käytölle rajoituksia. Mahdolliset rajoitteet tulevat muun lainsäädännön piiristä eivätkä ole sidoksissa kaupunkipuistoon. - jos puistoon halutaan liittää vesialueita, tämä on tehtävä osakaskunnan vesialueen ulkopuolella Kaikissa perustetuissa kaupunkipuistoissa on mukana vesialueita, jotka ovat puiston maiseman, eheyden, jatkuvuuden ja ekologisten käytävien kannalta tärkeitä. Kotkan kansallisessa kaupunkipuistossa merialueella on näiden arvojen lisäksi olennainen merkitys historiallisena ja geologisena alueena. Nämä luovat Kotkan kansalliselle kaupunkipuistolle myös oman profiilin kaupunkipuistojen joukossa. - osakaskunta katsoo, että alueen liittämisellä kaupunkipuistoon on haitallisia seurauksia yhteisen kalaveden osakkaille ja osakaskunnan toiminnalle, ja siksi osakaskunta vastustaa alueen liittämistä kaupunkipuistoon miltään osin Kaupunkipuisto ei aseta osakaskunnan alueiden käytölle rajoituksia. Mahdolliset rajoitteet tulevat muun lainsäädännön piiristä eivätkä ole sidoksissa kaupunkipuistoon. Kaupunkipuiston rajausta tarkistetaan meriarkeologisen tiedon ja maakuntakaavaehdotuksessa Kauppa ja saaristo esitetyn geologisen rajauksen pohjalta Kuutsalon osakaskunnan vesialueella sekä kaupungin ja valtion vesialueilla. Rajausmuutos supistaa hieman yksityisen vesialueen osuutta laajentaen rajausta kaupungin ja valtion vesialueella. Tarkennettu rajaus huomioi eteläisiltä osiltaan aiempaa paremmin Lehmänsaaren vedenalaisen harjualueen geologisena ja meriluonnon monimuotoisuuden kannalta tärkeänä alueena sekä vahvistaa Ruotsinsalmen meritaistelualueen merkitystä kaupunkipuistossa../. Liitteet: Kaupunkipuistohakemuksesta jätetyt muistutukset Tarkistettu rajaus maanomistuskartalla

13 Esittelijä: Ehdotus: Kaupunginjohtaja Henry Lindelöf Kaupunginhallitus päättää esittää yllä sanotun vastineenaan kansallisen kaupunkipuiston hakemuksesta jätettyihin muistutuksiin. Samalla kaupunginhallitus merkitsee tiedoksi kaupunkipuiston tarkistetun rajauksen. Päätös: Hyväksyttiin ehdotuksen mukaisesti. Toimeenpano: Ote: muistuksen tekijät ympäristöministeriö Kaakkois-Suomen ELY-keskus kaupunkisuunnittelu puistotoimi ympäristökeskus matkailu tiedotus Risto Hamari Ei oikaisuvaatimusohjetta