UUDET MAAILMANPERINTÖLISTAN KOHTEET SUOMESSA

Koko: px

Aloita esitys sivulta:

Download "UUDET MAAILMANPERINTÖLISTAN KOHTEET SUOMESSA"

Mauno Heikkilä
7 vuotta sitten
Katselukertoja:

1 Muistio 1 (5) UUDET MAAILMANPERINTÖLISTAN KOHTEET SUOMESSA Aika Klo Paikka Museovirasto Läsnä Juhani Kostet, pääjohtaja, museovirasto Stefan Wessman, erikoisasiantuntija, museovirasto Eero Löytönen, kaupunkisuunnittelupäällikkö, Porvoo 1 Neuvottelun tarkoitus 2 Vanha Porvoo maailmanperintökohteena Neuvottelu pidettiin Porvoon kaupungin aloitteesta. Tarkoituksena oli selvittää Porvoon ja myös Kristiinankaupungin mahdollisuuksia tulla nimetyksi uusiksi kohteiksi Unescon maailmanperintölistalle. Tiedossa on, että Suomi on muiden maiden tavoin valmistelemassa esitystä uusista kohteista kansalliseen aieluetteloon vuoden 2018 aikana. Porvoo oli jo aiemmin vahvasti mukana ehdokkaana maailmanperintölistalle pohjoismaisena puukaupunkina, mutta kohteeksi valittiin kuitenkin Vanha Rauma. Porvoossa on vaalittu vanhan Porvoon säilymistä. Rakennettua ympäristöä suojeleva asemakaava ja siihen liittyvät rakennustapaohjeet laadittiin jo 1990-luvun alussa. Sen avulla kaupungissa on pystytty säilyttämään hyvin sekä vanhan kaupungin historiallinen rakennuskanta että monikerroksinen kaupunkikuva. Kaupunki on vastannut korjausrakentamisen neuvonnasta. Katuja ja torialueita on kunnostettu luonnonkiveyksin ja perinteisin menetelmin. Erityisen hienoa on, että Vanhassa Porvoossa on säilynyt runsaasti alkuperäisiä julkisivuja ja rakennusosia, kuten ikkunoita.

2 Muistio 2 (5) Nykyisin Vanhassa Porvoossa ei juurikaan tapahdu merkittävää rakentamista. Kaupunki on kuitenkin laatimassa uudet rakentamistapaohjeet ja samalla asemakaavamääräykset, joissa entistä tarkemmin ohjataan arvokkaaseen rakennettuun ympäristöön kohdistuvia rakennus- ja korjaustöitä. Ohjeet määrittelevät selkeästi myös piha- ja katualueiden sekä puistojen ja torien hoitamisen ja kunnostuksen periaatteet. Rakennustapaohjeista on valmistumassa ehdotus, joka viedään kaupunginvaltuuston hyväksyttäväksi. Porvooseen perustettiin vuonna 2010 kansallinen kaupunkipuisto, johon sisältyy koko Vanhan Porvoon alue. Se vahvistaa sekä Vanhan Porvoon asemaa kulttuurihistoriallisesti merkittävänä alueena että suojaa lähiympäristön haitallisilta muutoksilta. Kansalliseen kaupunkipuistoon sisältyy myös Porvoon kaupungin syntyyn liittyvä, ainutlaatuinen Linnamäki arkeologisine arvoineen. Alueelle on laadittu käyttö- ja hoitosuunnitelma yhdessä museoviraston ja metsähallituksen kanssa. Suunnitelman avulla voidaan turvata ja osin palauttaa Vanhaan Porvooseen liittyvän alueen luonto- ja maisema-arvot. Rakennustapaohjeiden laatimisen pohjaksi on kysytty myös alueen asukkaiden ja kiinteistönomistajien näkemyksiä alueen kehittämisestä ja hoitamisesta. Erikseen selvitettiin halukkuus alueella olevan puuston vähentämisestä. Puiden kaato ja karsiminen hoidetaan asukkaiden toimesta, mutta kaupungin avustuksella. Vanhan Porvoon osalta on myös inventoitu alueen kasvikanta. Inventoinnin pohjalta voidaan kartoittaa uhanalaisten perinnekasvien biotoopit ja ottaa ne huomioon tarkemmassa suunnittelussa ja alueiden hoidossa. Käytännön suojelutyö, suunnitelmat ja tehdyt selvitykset osoittavat osaltaan, että Porvoon kaupungilla on johdonmukaisena tavoitteena huolehtia Vanhan Porvoon ja siihen liittyvien alueiden suunnittelusta ja rakentamisesta niin, että sekä valtakunnalliset että Unescon maailmanperintökohteisiin liittyvät tavoitteet voidaan turvata. Museovirastolla on käytettävissä edellä mainitut suunnitelmat ja muu materiaali, maailmanperintölistan kansallisen aieluettelon valmistelua varten. Porvoo on tarvittaessa valmis toimittamaan kaiken tarvittavan tiedon luettelon täydentämistä varten.

3 Muistio 3 (5) 3 Suomen kansallinen maailmanperintöstrategia Opetusministeriön julkaisussa yhteinen perintömme Kansallinen maailmanperintöstrategia on käsitelty yhteistä perintöämme ja siihen liittyviä kansainvälisiä sopimuksia ja linjattu maailmanperintötoimintaa. Julkaisussa on esitetty Suomen kansallisen maailmanperintöstrategian visio vuodelle 2025, strategiset arvot ja strategian kolme tukipilaria: maailmanperintökohteet ja arvot, toimijaverkostot ja uutta luova toiminta. Suomi pyrkii maailmanperintöpolitiikassa näkyvyyteen ja uskottavuuteen. Suomi huolehtii kansallisen aieluettelon ajantasaisuudesta. Vanhentuneen aieluettelon päivityksen tulee perustua mm. seuraaviin lähtökohtiin: Aieluettelon päivittämisessä noudatetaan strategiaan kirjattuja linjauksia ja toimintatapoja. Suomi toimii maltillisesti uusia kohteita esittäessään. Aieluettelo on suppea (2-4 kohdetta) ja sisältää vain kohteita, joita Suomi aikoo esittää maailmanperintöluetteloon seuraavan kymmenen vuoden kuluessa Kohteiden valinnassa kiinnitetään huomiota globaalistrategian mukaisiin aliedustettuihin temaattisiin ryhmiin, kuten kulttuurimaisemat, modernin arkkitehtuurin kohteet ja laajat maisemakokonaisuudet. Erityisesti kiinnitetään huomiota mahdollisuuksiin esittää kulttuuri- ja luonnonperinnön yhdistelmäkohteita, useammasta kohteesta koostuvia sarjanimeämisiä tai valtioiden rajat ylittäviä kohteita. Aieluettelon valmistelun on oltava avoin prosessi, jossa varmistetaan, että paikalliset toimijat ja päättäjät ovat sitoutuneet maailmanperintökohteen hoitoon liittyviin velvollisuuksiin.

4 Muistio 4 (5) 4 Kansallisen aieluettelon valmistelutilanne 5 Porvoo maailmanperintökohteena Maailmanperintölistan kohteet painottuvat länsimaihin, kuten Eurooppaan. Ranskasta on runsaasti kaupunkikohteita. Myös Tanska on saanut listalle paljon kohteita viime vuosina, mm. Grönlannista. Norja on esittämässä listalle kohteita maltillisesti. Ruotsi ei esitä uusia kohteita. Japani on esittänyt listalle 23 kohdetta. Museovirasto on valmistelemassa Suomen kansallisen aieluettelon päivitystä. Listalle on aiemmin hyväksytty viisi kohdetta, joista Paimion parantola on ollut vahvasti esillä. Aieluettelosta ei näillä näkymin ole tarkoitus poistaa kohteita. Museovirastolla on tiedossa noin viisikymmentä ehdotusta, mm. Porvoo ja Kristiinankaupunki, uusiksi maailmanperintökohteiksi Suomessa. Käytännössä Suomi voisi saada listalle kaksi aieluettelon kohdetta seuraavan kymmenen vuoden aikana. Sarjanimeämisellä on alun perin tarkoitettu hajautunutta kokonaisuutta, jossa komponentit yhdessä muodostavat arvokkaan kokonaisuuden. Kohteen saaminen listalle olevan maailmanperintökohteen kylkiäisenä on yhtä vaikeaa kuin listalle pääseminen erilliskohteena. Museovirasto käsittelee ja ottaa huomioon kaikki sillä tiedossa olevat ja esitetyt kohteet. Kohdekuntien päätöksentekoa tarvitaan vasta, kun tiedetään, että asia on vietävissä eteenpäin. Museovirasto pitää Porvoota kansallisesti merkittävänä ja hyvin säilyneenä esimerkkinä pohjoismaisesta puukaupungista. Porvoon esityksenä maailmanperintölistalle oli aiemmin Vanha Porvoo ja siihen liittyvien historiallisten Linnamäkien muodostama kokonaisuus, joka myös on ainutlaatuinen. Kohteen saaminen edes aieluetteloon on kuitenkin vaikeaa aiemmin todettujen kansallisten ja kansainvälisten linjausten takia. Porvoon ja Kristiinankaupungin liittäminen pohjoismaisten puukaupunkien muodostamaksi kohteeksi Vanhan Rauman ohella, koska tällöin jouduttaisiin tarkastelemaan myös muita puukaupunkeja pohjoismaissa.

5 Muistio 5 (5) 6 Jatkotoimenpiteet Kaupunkisuunnittelupäällikkö laatii neuvottelusta muistion, ja lähettää sen museovirastoon kommentoitavaksi, jonka jälkeen muistio voidaan allekirjoittaa. Muistio on tarpeellinen, koska keskusteluissa maailmanperintölistan kohteista ja kohteiden lisäämisestä esiintyy kirjavia käsityksiä. Museovirasto huolehtii osaltaan riittävästä tiedotuksesta kansallisen aieluettelon valmistelutyössä. Muistion vakuudeksi Eero Löytönen Kaupunkisuunnittelupäällikkö, Porvoo Juhani Kostet Pääjohtaja, museovirasto Stefan Wessman erikoisasiantuntija, museovirasto

Samankaltaiset tiedostot

Esiselvitys Oulujokilaakson ja Liminganlahden kul2uuri- ja luontoympäristön maailmanperintöarvot

Esiselvitys Oulujokilaakson ja Liminganlahden kul2uuri- ja luontoympäristön maailmanperintöarvot Esiselvitys 1.1.- 30.6.2017 Oulujokilaakson ja Liminganlahden kul2uuri- ja luontoympäristön maailmanperintöarvot Veli-Pekka Huhmo, projek?päällikkö Humanpolis Oy UNESCON MaailmanperintölueIelo Maailman