lehti omaishoitajille ja läheisille Etäomaishoitajat Teknologia tutuksi Kesäherkkuja tuoreista aineksista

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "lehti omaishoitajille ja läheisille Etäomaishoitajat Teknologia tutuksi Kesäherkkuja tuoreista aineksista"

Transkriptio

1 Lähellä lehti omaishoitajille ja läheisille Etäomaishoitajat Teknologia tutuksi Kesäherkkuja tuoreista aineksista

2 Lähellä Kuva: Anna-Maija Saastamoinen 6 Professori Petri Merja-Maarit Kinnunen on tutkinut etäomaishoitajuutta. 8 Hyvärisen Janette-tytär on perhehoidossa. sisältö Pääkirjoitus... 3 Jos olisin tiennyt... 4 Etäomaishoito, mitä se on?... 6 Merja-Maarit Hyvärisen tie omaishoitajaksi ja siitä luopumiseen... 8 Apua arjen askareisiin Vaihtoehtoja vapaan järjestämiseen Teknologia on oiva renki, kun se laitetaan töihin! Pienellä rahalla tärkeää tukea Annelin ajatuksia Lähellä UUTISIA AJANKOHTAISTA LÄHELLÄ asioita ajassa Lomalle etelään! Sitgesin palvelutalossa on modernit tilat ja laitteet. 38 näyttelyssä Jari Saaren riitti nähtävää. Rukki muistoja sukupolvien ketjussa nurkan takana Herkullista kesää Elämäni työt LÄHELLÄ LAKIMIES LÄHELLÄ LÄÄKÄRI LÄHELLÄ RISTIKKO SVENSK RESUMé... 46

3 Pääkirjoitus Sitä oikeaa omaishoitoa Sanotaan, että mitä korkeammalta laskeutuu, sitä pitempi kiitorata tarvitaan. Olen jo matkalla kohti eläkepäiviä Omaishoitajat ja Läheiset -Liiton toiminnanjohtajan ja Lähellä-lehden päätoimittajan tehtävistä. Kaikki tuhannet vuosien varrella saamani yhteydenotot ovat olleet arvokkaita. Omaishoitotilanteet ovat ainutkertaisia, eivätkä verrattavissa toisiinsa. Ne ovat osoituksia suuresta rakkaudesta. Toivottavasti olen voinut olla avuksi arjen pulmissa. Itselläni on raskaita perheenjäsenteni omaishoitokokemuksia vuodesta 1983 lähtien. Nyt kun myös puolisoni on vakavan sairauden ja läpikäydyn aivoinfarktin jälkeen vaikeasti liikuntavammainen, olen joutunut pohtimaan, onko jo aika myös hänen kohdallaan puhua omaishoidosta, koska autan häntä monissa toimissa. Tässä kuitenkin sinnittelen, enkä anna ajatuksen vielä hiipiä tajuntaani, vaikka hän ei olekaan toipunut toivotulla tavalla vuoden takaisesta lonkkamurtumasta. Oma isoäitini ei olisi selviytynyt leskenä yksin asumisesta omakotitalossa, jollei oma isäni olisi joka ilta käynyt tarkistamassa jonkin matkan päässä asuvan anoppinsa lämmityskattiloita. Monille arjen edellytys on, että lähisukulaiset, useimmiten aikuiset tyttäret tai pojat, leikkaavat ruohon, täyttävät jääkaapin ja huolehtivat lääkkeistä. Fyysisesti helpolta vaikuttava tilanne voi olla äärettömän raskas, toisaalta esimerkiksi pitkä etäisyys apua tarvitsevaan voi olla jopa niin sitovaa, että omainen on aivan loppu. Missä kulkee läheisestä välittämisen ja omaishoidon raja? Omaishoitajuus on hyvin henkilökohtainen kokemus. Ympärivuorokautisesti sitovassa tehtävässä oleva omaishoitaja samoin kuin toiselta paikkakunnalta läheisensä asioita hoitavakin voivat tarvita apua ja tukea. Vain pieni osa omaishoitajista on tehnyt virallisen sopimuksen kunnan kanssa. Tekniikka voi tulla avuksi moniin tilanteisiin. Myös järjestöjen antama tuki on ensiarvoisen tärkeää. Olen kiitollinen teille hyvät Lähellälehden lukijat niistä elämänkokemuksista, joita olen saanut kanssanne jakaa. Lämmin kädenpuristus teille jokaiselle! Leslie Caron on sanonut: Minusta kehitys pysähtyy, jos jään paikalleni miettimään, mitä olen ennen tehnyt. Siksi jatkan matkaa. Nyt on aika katsella eteenpäin. Edessä on toivottavasti kaunis kesä, josta me kaikki saamme voimia tulevaan. Julkaisija: Omaishoitajat ja Läheiset -Liitto ry, Närståendevårdare och Vänner -Förbundet rf, Hämeentie 105 A 18, Helsinki, puh , faksi , kotisivu Päätoimittaja: Merja Salanko-Vuorela Toimitussihteeri: Juha Viitanen Tiedottaja: Tiina Kokko Toimitusneuvosto: Pertti Rajala (puh.joht.), Hanna Jensen, Matti Mäkelä, Marianne Lind, Merja Salanko-Vuorela, Juha Viitanen. Svensk ResumÉ: Maria Österlund Osoitteenmuutokset: Hämeentie 105 A 18, Helsinki, puh Ilmoitusmyynti: Eija Sonninen, puh , faksi (09) , Mainosilmoitusaineistot: TJM-Systems Oy, PL 75, Espoo, puh. (09) , faksi (09) Ulkoasu: Forssa Print/taittopalvelu Anita Ukkonen ja Päivi Sillstén-Jokela Painopaikka: Forssa Print. Aikakauslehtien liiton jäsenlehti. ISSN vuosikerta. Lähellä-lehti julkaistaan Raha-automaattiyhdistyksen tuella. Lähellä-lehti ei vastaa tilaamatta lähetettyjen kirjoitusten ja kuvien säilyttämisestä eikä palauttamisesta. Seuraava lehti ilmestyy KANsi: Jukka Nuutinen KANNEN kuva: Pekka Terävän kesäherkkuvinkit lähellä 2/2013 3

4 Jos olisin tiennyt Toimittaja Hanna Jensenin isä sai Alzheimerin taudin diagnoosin kesällä Tytär ryhtyi etäomaishoitajaksi ja miettii nyt, mitä olisi voinut tehdä toisin. Teksti: Hanna Jensen Kuva: Jukka Rapo 4 lähellä 2/2013 Sinä kesänä, kun elämäni muuttui, olin 39-vuotias, keskellä vauhdikasta työelämää, kahden teinitytön äiti ja vaimo. Missään vaiheessa mieleeni ei ollut juolahtanut, että minusta tulisi jo nuorena etäomaishoitaja, joka alkaisi huolehtia 74-vuotiaasta isästään. Sinä kesänä 2009 isä sai Alzheimerin taudin diagnoosin eikä voinut enää asua yksin kotona. Muistisairaus oli mennyt minulta ja veljeltäni havaitsematta, vaikka kaikki merkit olisivat olleet käsillä. Moni muukin asia meni minulta hänen sairastaessaan ohi, mutta aloitetaan alusta. Vie omaisesi muistineuvolaan En ollut ymmärtänyt ennen, että muistisairauden oireita on muitakin kuin muistin heikkeneminen. Isä oli alkanut erakoitua, söi huonosti, ei leikannut enää ruohoa eikä maksanut laskujaan yhtä tarkasti kuin ennen. Luulin, että sellainen liittyy vanhenemiseen. Olisi pitänyt reagoida, kun hän ei voinut sopia enää mitään merkitsemättä sitä kalenteriin. Kalenterissa oli kaikki vessassa käymisestä erikoisiin sisälenkkeihin asti. Kaiken tämän olisin huomannut, jos olisin käynyt useammin hänen luonaan. Sen sijaan kutsuin hänet aina meille, vaikka yli 70-vuotiaan kotiin on hyvä tehdä rakkaudellisia tarkistuskäyntejä silloin tällöin. Jos olisin huomannut, että isän käyttäytyminen oli muuttunut, olisin vienyt hänet terveyskeskukseen tai muistineuvolaan mittauttamaan muistin, mutta en tehnyt niin. Sen sijaan hän sai sairauskohtauksen, joutui sairaalan kautta terveyskeskuksen vuodeosastolle ja jäi sille tielle. Älä jää yksin miettimään Luulin, että omaisen on aina tehtävä aina niin kuin asiantuntijat sanovat. En tajunnut kyseenalaistaa lääkärin tai osastonhoitajan sanoja. Minulle ja veljelleni kerrottiin, ettei isä voinut enää asua kotona. Hän oli sairauskohtauksen jäljiltä niin sekavassa tilassa. Jos olisin tiennyt paremmin, olisin voinut edes puntaroida, voisiko hän jatkaa kotona asumista kotipalvelun turvin. En edes kysynyt. Kun isä sai diagnoosinsa, istuimme hänen ja veljeni kanssa terveyskeskuksen kansliassa. Diagnoosi tuli yllätyksenä ja aiheutti pienimuotoisen shokin. Veljeni ja minä keskityimme suojelemaan isää, joka istui hämmentyneen näköisenä kalenteri kädessään. En kuullut, mitä meille sanottiin, sillä tuijotin vain isää. Jos olisin tiennyt, olisin pyytänyt ensin palaveria omaisten kesken, sitten vasta isän kanssa. Jos olisin tajunnut, olisin pyytänyt kirjalliset ohjeet tai esitteet muistisairaudesta ja omaisten ohjeista mukaani. Olisin välttynyt tuntien ja viikkojen tietojen hakemiselta netistä. Olisin välttynyt turhalta surulta ja löytänyt aiemmin vertaistukea. Enkä olisi jäänyt internetin ja lääkärien kirjoittamien oppaiden varaan. Sillä mikään ei korvaa ihmiseltä ihmiselle tulevaa apua ja ohjeita. Jos isä sairastuisi nyt, en pitäisi lääkkeitä enkä edes diagnoosia itsestäänselvyytenä. Ajattelisin, että diagnoosi antaa suuntaa, mutta kukaan ei lopulta tiedä muistisairauden tarkkaa muotoa. Tutkisin tarkemmin, mitkä lääkkeet on tarkoitettu masennuksen hoitoon ja mitkä lieventämään yleistä sekavuutta tai ahdistusta. Ei kävisi kuten isän kohdalla, että rauhallinen, kotona asuva muistisairas ihminen syö yli vuoden lääkettä, jolla hoidetaan myös skitsofreniaa. Älä ala paapoa liikaa Sitten kun sopiva asumismuoto löytyisi, keskittyisin miettimään kahta asiaa: liikuntaa ja ruokavaliota. En oivaltaisi liian myöhään, kuinka oleellista muistisairaan ihmisen on syödä tarpeeksi proteiineja ja vitamiineja joka päivä. En palkitsisi isää enää pikkukorvapuusteilla, joita hän söi aivan liikaa. Korvaisin lakupussit pensasmustikoilla jo alussa. En suostuisi ostamaan valmislihapullia ruoaksi niin usein. Kertoisin itselleni, että muistisairaan ihmisen liikuntaa on lounaalla käyminen, sängyn petaaminen, lakanoiden vaihtaminen niin pitkään kuin mahdollista. En vaihtaisi lakanoita kerran viikossa ylpeänä vaan sanoisin isälle, että tehdään se yhdessä. Arjen touhut ylläpitäisivät hänen kuntoaan. Jos ja kun isä ei liikkuisi tarpeeksi, pyytäisin heti alussa, että senioritalon alakerran jumppakerhon vetäjä kävisi

5 Hanna Jensenin kirjoittama tarinallinen tietokirja 940 päivää isäni muistina -kirja (Teos) ilmestyi helmikuussa ja kertoo etäomaishoitajan arjesta. etsisin radion käsiini aikaisemmin ja virittäisin sen kanavalle, jolta tulisi hänen lapsuutensa ja nuoruutensa musiikkia. Tietäisin, että musiikki kohentaisi isäni vointia. Menisin vertaistukiryhmään jo alkuvaiheessa enkä odottaisi, että itse tarvitsisin sitä. Ymmärtäisin, että vertaistukiryhmä ja muistisairauden asiantuntijoiden seura olisi meille molemmille voimaannuttavaa. Emme koskaan ehtineet Helsingin Alzheimer -yhdistyksen tapahtumiin. Isän kunto romahti ja hän menehtyi muistisairauden aiheuttamaan sekundaariseen epilepsiaan ennen kuin vaikea loppuvaihe edes ehti alkaa. Ole itsellesi armollinen hakemassa hänet mukaan. Muistisairaista ihmisistä tulee usein aloitekyvyttömiä ja heitä pitää kannustaa. Niin isääkin olisi pitänyt, vielä paljon enemmän. Tähän oivallukseen minulta meni turhaan vuosi. Älä hyväksy alkoholin suurkulutusta Jos voisin kokea isän hoitamisen ajan uudestaan, en hyväksyisikään ehdoitta sitä, että hän juo viikossa kolme litraa punaviiniä, kenties pienen pullollisen kirsikkaviinaa ja mahdollisesti pieniä snapseja päälle. En totisesti. En enää ajattelisi, että hänellä on siihen oikeus 74-vuotiaana vaan ajattelisin, että jos voisin auttaa häntä katkaisemaan turhan alkoholin käytön, voisin auttaa hänen kuntonsa kohentumaan. Soittaisin terveyskeskukseen ja kysyisin, missä muistisairasta isää voitaisiin lempeästi auttaa vähentämään tai lopettamaan alkoholinkäyttö. Ehkäpä pidentäisin sillä hänen elinikäänsä? Ainakaan hän ei ehkä kaatuisi dramaattisin seurauksin. Mene vertaistukiryhmään Jos vielä voisin, laulaisin isän kanssa enemmän. En tyytyisi pelkkään jouluradioon vaan Vaikka olisin voinut tehdä kymmeniä asioita toisin, en kuitenkaan muistele etäomaishoitajan aikana tekemiäni virheitä katkerana. En suinkaan. Jokainen hoitaa omaistaan niillä taidoilla, jotka sillä hetkellä on. Voin iloita nyt siitä, että olen hoitanut isää ja ollut hänelle läsnä silloin kun hän on minua eniten tarvinnut. Sen lisäksi sain mahdollisuuden kertoa muille, mitä voisi tehdä toisin. Jälkiviisaana on helppoa olla, mutta tällä kertaa se on suorastaan hyödyllistä. Yhtä asiaa en tekisi toisin. En totisesti jättäisi isää hoitamatta. lähellä 2/2013 5

6 Ilmiöitä Etäomaishoito, mitä se on? Monet auttavat tai pitävät huolta etäällä asuvasta läheisestään, joka sairaudesta, vammaisuudesta tai muusta erityisestä hoivan tarpeesta johtuen ei selviydy arjestaan omatoimisesti. Etäomaishoito koskettaa monia suomalaisia. muita sähköisiä keinoja käyttäen. Monesti sisarukset yhdessä hoitavat vanhempiensa asioita. Naapurit ja ystävät voivat myös olla apuna arjessa selviytymisessä. Teksti: Silvo Nybacka ja Anna-Maija Saastamoinen Etäomaishoito tarkoittaa, että huolehditaan säännöllisesti etäällä asuvasta omaisesta tai läheisestä, mutta sillä ei kuitenkaan ole tarkkarajaista määritelmää. Omainen voi vaikkapa matkustaa joka viikonloppu huolehtimaan läheisestään. Siivoaminen, pyykinpesu, kaupassakäynti ja ruoan valmistus ovat etäomaishoitajan tapa varmistaa läheisensä pärjääminen seuraavan viikon aikana. Usein lääkärissä käyttäminen ja lääkehoidosta huolehtiminen vaativat asioiden järjestelemistä arkenakin. Etäomaishoitaja voi olla päivittäin yhteydessä läheiseensä puhelimitse tai Etäomaishoitajuus yhteiskunnallisena ilmiönä Lapin yliopiston sosiaalityön professori Petri Kinnunen arvioi, että viimeisen viidenkymmenen vuoden aikana yhteiskunnan muutoksen seurauksena meillä on ydinperheiset taloudet. Lisäksi työelämä on muuttunut ja opiskelun vuoksi muutetaan pois synnyinseudulta. Tämän seurauksena perinteinen omaisista huolehtiminen on Vaihtopuodista apua etäomaishoitajuuteen Oulun seudun omaishoitajat ja läheiset ry hallinnoi Vaihtopuoti-projektia. Projektissa kehitetään toimintaa etäomaishoitajien tueksi. Vaihtopuoti-projekti pohjautuu esille tulleisiin käytännön tarpeisiin, joita ovat jatkuvan huolen hälventäminen ja jaksamisen tukeminen.toiminnan tavoitteena on helpottaa etäomaishoitajien huolta läheistensä selviytymisestä. Vaihtopuodin avulla etähoidettava pystyy asumaan kotonaan turvallisesti entistä pidempään. Etähoidettavan lähellä asuvat vaihtoauttajat saavat mielekästä tekemistä etähoidettavien auttamisesta. Vaihtopuoti tuo uudella tavalla esille perinteisen naapuriavun, talkootyön ja väkivelekasilla olon. Tämä toiminta on edelleenkin tuttua monessa paikassa. Vaihtopuoti tuo kuitenkin mukaan uuden tavan. Vaihtopuotin netissä toimiva hukien vaihtamisiin ja talletuksiin tehty aikapankki tekee avun pyytämisen mahdolliseksi kauempaakin. Aikapankkiin tallennetut hukit on vaihdettavissa palveluihin, joita toiset Vaihtopuotiin rekisteröityneet ihmiset tarjoavat. Näin toimii uudenlainen naapuriapu. Huki on Oulun murresana ja tarkoittaa oikeastaan vuoroa, vuoronvaihtamista. Vaihtopuodissa huki on vaihdon yksikkö. Yksi huki vastaa yhden tunnin työpanosta. Esim. vaihtoauttaja käy etähoidettavan luona katsomassa, että kaikki on ok ja kahvittelemassa, ja saa tililleen yhden hukin. Hän voi sitten ottaa Vaihtopuodista jonkin työsuoritteen itselleen, esim. housujen lyhennyksen, käyttäen näin ansaitsemansa yhden hukin. Lisätietoja: vaihtopuoti.wordpress.com 6 lähellä 2/2013

7 Tutkimus valottaa etäomaishoitajan profiilia myös muuttunut. Teknologian kehittyminen on mahdollistanut omaisista huolehtimisen etäältä. Tiukka kuntarakenne on kuitenkin ollut esteenä etäomaishoitajuuden kehittymiselle. Omaishoidon tuki on ollut kuntakohtainen, ja sitä on voinut toteuttaa vain kuntarajojen sisäpuolella. Uudet sote-alueet tulevat muuttamaan omaishoidon merkitystä. Kuntarajat eivät enää rajoita entisellä tavalla omaishoitajien toimintaa ja antavat mahdollisuuden etäomaishoitajien aseman parantumiseen. Palvelurakenteen muutos antaa mahdollisuuden järjestöjen kehittämien toimintamuotojen käyttöön ottamiseen. Järjestöissä voidaan kehittää ennakkoluulottomasti uudenlaista toimintaa. Oulun seudun omaishoitajat ja läheiset ry:ssä vuonna 2010 valmistuneessa etäomaishoitajuuden tutkimuksessa selvitettiin etäomaishoitajuutta käsitteenä ja ilmiönä. Etäomaishoitajia on tutkimuksen mukaan noin 19 % omaishoitajista. Tyypillinen etäomaishoitaja on keski-iässä oleva tytär, joka hoitaa toisella paikkakunnalla asuvia iäkkäitä vanhempiaan. Opiskelun tai työn takia kotipaikkakunnaltaan pois muuttanut henkilö ryhtyy vanhempien ikääntyessä auttamaan heitä esimerkiksi kotitöissä tai pankkiasioissa. Etäomaishoitaja voi olla myös lapsi, isä tai äiti, sisar tai veli, muu sukulainen, ystävä tai naapuri. Etäomaishoitajan huolenpidon avulla hänen läheisensä kykenee asumaan kotonaan pidempään. Järjestön organisoidessa etäomaishoitajia tukevaa toimintaa, tulee järjestö asiasta vastuulliseksi. Toiminta onnistuu, jos kunnan kotipalvelun ja järjestön toiminnan raja on mahdollisimman matala. Myös verottajan suhtautuminen aikapankki-tyyppiseen toimintaan vaikuttaa sen mahdollisuuteen onnistua, pohtii Kinnunen. lähellä 2/2013 7

8 Ilman seurakunnan tukea, ystäviä ja terveyden- ja sosiaalihuollon ammattilaisia minun olisi ollut vaikea selviytyä eteenpäin elämäni karikoista ja vaikeista hetkistä. Janakkalan Turengissa asuva Merja-Maarit Hyvärinen,46, on kokenut elämässään keskimääräistä enemmän vastoinkäymisiä. Tyttären vaikea vammautuminen puolitoistavuotiaana on yksi niistä. Toinen vaikea paikka oli luopua omaishoitajuudesta ja antaa tytär sijaishoitoon. Teksti ja kuvat: Tarja Lappalainen Merja-Maarit Hyvärisen tie omaishoitajaksi ja siitä luopumiseen 8 lähellä 2/2013

9 Perhe nuorena Merja-Maarit Hyvärinen astui avioon 1984 himppua vaille 18-vuotiaana. Parin vuoden päästä perheessä oli vanhempiensa ilona kaksi poikaa, Petri ja Jani. Iloa täydensi kauan kaivatun tyttären syntyminen vuonna Olin onnesta mykkyrällä, kun pitelin kuopusta käsivarsillani. Miehenikin itki salaa onnesta, Hyvärinen kertoo. Kuopus ristittiin Janeteksi ja hän kasvoi tohinalla. Tyttö valloitti kaikki naurullaan, hyväntuulisuudellaan ja vaaleilla kiharoillaan. Reilun vuoden ikäisenä Janette nousi jaloilleen ja äidillä oli vahtimista pesueessaan. Kaikki näytti olevan hyvin, mutta äidin sydäntä kaihersi jokin selittämätön huoli, kun tytär alkoi olla puolitoistavuotias. En tiedä mikä se oli, oliko jokin etiäinen? Viettäessämme vanhimman poikamme syntymäpäivää, sanoin miehelleni Tapanille, että ottaisi tyttärestämme mahdollisimman paljon kuvia. Tästä hetkestä ennätti vierähtää noin kuukausi, kun Janetelle kohosi yllättäen raju kuume ja hän meni tajuttomaksi. Kiidätimme Janeten pikavauhtia autollamme Kanta-Hämeen keskussairaalaan. Siellä lääkärit epäilivät ensin pitkittynyttä kuumekouristusta. Tilanne oli kuitenkin paljon vakavampi. Sairaalassa Janeten ympäröi useampi lääkäri. He yrittivät tehdä kaikkensa, mutta tytön elintoiminnot heikkenivät nopeasti. Lopulta lääkäri tuli ilmoittamaan huolestuneille vanhemmille, että tilanne on toivoton, vain ihme voi pelastaa heidän tyttärensä. Kun kuulin lääkärin sanat, tuntui kuin jalkani pettäisivät alta. Päässäni humisi, enkä saanut enää ilmaa. Jouduin täydellisen sokin valtaan, Merja-Maarit muistelee hetkeä. Janeten isä joutui menemään sairaalasta suoraan työpaikallensa, Merja-Maarit puolestaan lähti ajamaan yksin kohti kotiaan ajatusmaailma täysin kaaoksessa. Kaaoksen keskeltä alkoi virrata myös itsetuhoisia ajatuksia. Seuraavan päivän valjetessa Janeten voinnissa oli tapahtunut suuri ihme: elintoiminnat olivat palautuneet huonoista ennusteista huolimatta. Lääkärit olivat myös saaneet selville, mikä tytärtäni vaivasi. Hän oli sairastunut virusperäiseen enkefaliittiin eli aivokuumeeseen, Hyvärinen kertoo. Sairaus oli kuitenkin ennättänyt jättää jälkensä tyttäreen. Janette menetti näköja liikuntakykynsä, mutta kuulo säilyi, myös kyky ymmärtää puhetta. Omaishoitajaksi Tyttären kotiuduttua kahden kuukauden päästä, Merja-Maarit jättäytyi pois omasta työstään ja ryhtyi hänen omaishoitajakseen. Olihan siinä alkuun ensin totuttelemista ja jouduin tekemään omaa hiljaista surutyötäni, mutta kaiken keskellä koin kuitenkin suurta turvallisuutta, että kyllä se elämä lähtee tästä kulkemaan. Vaikeasti vammaisen tyttären omaishoitajana Merja-Maaritin päivät olivat hyvin kiireisiä. Isoveljet vaativat oman huomionsa ja Janeten ympärillä toimi laaja kuntoutustiimi. Tytär oppi istumaan pyörätuolissa ja seisomalaitteen avulla seisomaan. Hän oppi myös sanomaan muutamia sanoja ja syömään osittain itse. Surutyöni tuli myös kaiken ohessa tehtyä. Mitään katkeruutta en tuntenut, enkä jäänyt kyselemään, että miksi? Janette oli sama tyttö, erioloisena kuin aikaisemmin, mutta yhtä rakas meille kaikille. Avioeron jälkeen Olin onnesta mykkyrällä, kun pitelin kuopusta käsivarsillani. Tyttären sairastuminen ei ollut ainoa elämää koetteleva asia. Avioliitossa oli ollut jo pidemmän aikaa suuria vaikeuksia. Eron jälkeen Merja-Maaritin elämä helpottui. Mitalilla oli kuitenkin kääntöpuolensa, tyttären hoitaminen ja nosteleminen yksin oli rankkaa. Omaishoitajan fyysinen terveys alkoi rakoilemaan. Selkäni alkoi olla todella huonossa jamassa. Sitä särki valtavasti ja tyttäreni oli toisinaan jaksopaikalla, että saisin sillä välin selkäni edes jonkinlaiseen kuntoon. Vuonna 1998 tapahtui tapaturma, jonka seurauksena Merja-Maarit joutui vuoteen omaksi. Selkä vaurioitui pahasti, kun hän nosti Janettea saunan lauteille. Tämän jälkeen lääkäri kielsi ehdottomasti kaiken nostamisen ja kantamisen. Uhkana oli pyörätuoliin joutuminen, jos en tottelisi, Merja-Maarit kertoo. Lääkäri suositteli myös tyttären luovuttamista hoitoon kodin ulkopuolelle. Tämä oli äidille erittäin vaikea asia. Siinä oli kovat kipuilunsa ja kamppailunsa. Tunsin olevani huono ja kelvoton äiti, kun en pystynyt huolehtimaan itse tyttärestäni. Päätöstä helpotti hieman se, kun Janetelle löytyi perhehoitopaikka läheltä. Se oli kuin lottovoitto. Janeten hoitajan Marjan kanssa yhteistyö on sujunut valtavan hyvin. Saan käydä katsomassa tytärtäni koska vain haluan ja olen ottanut Janeten toisinaan kotiini vuorokaudeksi. Nyt näin jälkeenpäin ajateltuna Merja-Maarit koki tehneensä oikein, kun antoi Janeten kodin ulkopuoliseen hoitoon, vaikka siinä oli käytävä oma luopumisen tuska ja surutyönsä. Ei olisi ollut kenenkään etu, että myös minä olisin vammautunut pysyvästi. En olisi pystynyt ottamaan sen jälkeen tytärtäni edes lyhyiksi jaksoiksi luokseni, saati käydä hänen kanssaan ulkoilemassa. Selkäni on nykyisin kohtuullisen hyvässä kunnossa aktiivisen kuntoutuksen ansioista. Jatkuvasti on olemassa kuitenkin vaara, että selkä rikkoutuu uudestaan, varovainen saa olla. Omaishoitajat liian kovilla Merja-Maarit Hyvärisen mielestä nykypäivänä omaishoitajat joutuvat liian koville. Työtä tehdään voimien äärirajoille. Haluan rohkaista jokaista omaishoitajaa ottamaan aikaa myös itselleen. Ja siitä ei tarvitse kantaa syyllisyyttä, jos voimat ehtyvät. Muille ei myöskään tarvitse alkaa selitellä omia ratkaisujaan. Merja-Maaritin omina voimanlähteinä ovat elämän vaikeina hetkinä olleet rukous, säännöllinen liikunta ja ystävien tuki. Nyt Merja-Maaritin elämässä paistaa aurinko. Monet vaikeat asiat ovat selätetty ja tulevaisuutta katsotaan iloisin mielin. Janettekin on jo 23-vuotias nuori neiti. Haluan rohkaista jokaista omaishoitajaa, että niin vaikeaa tilannetta ei olekaan, etteikö siitä olisi ulospääsyä. Ja apua kannattaa ja pitää aina lähteä hakemaan. Yksin ei tule jäädä asioittensa kanssa pyörimään. lähellä 2/2013 9

10 Anu Kontiolle apuvälineiden parissa työskentely on jokapäiväistä puuhaa. Pöydällä joustosankasaksia, avaajahattu, maitopurkin otin sekä putkilopuristin. Tarttumapihdit ja nokkamukit ovat tuttuja lähes kaikille, mutta ei apuvälineiden kirjo niihin lopu. Kävimme tutustumassa erilaisiin kodin pieniin apuvälineisiin Lamminniemen Hyvinvointikeskuksessa Somerolla, jossa päivätoiminnan ohjaaja Anu Kontio esitteli niitä. Meillä on paljon erilaisia apuvälineitä esimerkiksi peseytymiseen, pukeutumiseen, keittiöaskareisiin sekä moniin muihin tarpeisiin. Keskitymme nyt tehdasvalmisteisiin tuotteisiin, mutta yhtä hyvin jokin apuväline voi olla itse tehty. Näin säästyy myös rahaa, koska apuvälineet ovat tunnetusti melko hintavia, hän toteaa. Kun toinen käsi ei toimi 10 lähellä 2/2013 Apua arjen askareisiin TEKSTI: MARIANNE LIND KUVAT JUKKA LIND Voimien ehtyessä ennen tuiki helpoltakin tuntunut askare ei aina enää onnistu tai ole itsestäänselvyys. Onneksi nykyisin on tarjolla kymmeniä tuhansia apuvälineitä lähes toimintoon kuin toimintoon. Ensimmäiseksi tutustumme yhdistettyyn yleispitimeen ja leikkuulautaan. Se on erinomainen apuväline henkilöille, jotka työskentelevät yhdellä kädellä. Imukuppien ansiosta lauta pysyy tukevasti paikallaan. Laudassa on myös piikkiosa, johon voi kiinnittää vaikkapa omenan tai perunan. Tällöin kuoriminen onnistuu yhdellä kädellä. Ja kun omena on kuorittu tällaista apuvälinettä käyttäen, sen voi paloitella kahdeksaan osaan tehtävää varten suunnitellulla omenanlohkojalla. Pullanleipomiseenkin löytyy oma ratkaisunsa eli yhden käden kaulin. Esineen muodon ansiosta kauliminen sujuu, vaikka toinen käsi olisi pois pelistä. Joustosankasaksien ansiosta taas leikkaaminen on helpompaa, koska terät ovat valmiiksi auki ja huomattavasti kevyemmät kuin normaalit sakset. Niitäkin on eri tarkoituksiin, jopa kynsien leikkaamiseen. Löytyypä leikkelepakkausten avaamiseenkin omanlaiset saksensa, Anu kertoo.

11 Jos selän, lonkan tai polven liikerajoituksen vuoksi on hankala ulottua jalkoihin, sukanvetolaitteen avulla sukkien pukeminen käy helposti. Purkit auki ja ruuanvalmistukseen Kun purkkeja, kippoja ja kappoja on paljon, niiden paikalla pysyminen tuottaa usein ongelmia. Oivan avun tähän tuo liukueste, jota myydään rullatavarana. Siitä voi kukin leikata sopivankokoisen palan, vaikkapa lautasen alustaksi. Ennen ruuanlaittoon ryhtymistä joutuu usein avaamaan erilaisia purkkeja. Avaajahatut ovat loistava keksintö. Niitä on erikokoisia, mutta notkean materiaalinsa vuoksi yhdellä isommallakin pärjää myös pulloja avattaessa. Purkkien avaamiseen on myös muita keinoja. Pyöreille kierrekannellisille lasipurkeille suunnitelluilla avaajilla voi ensin pihauttaa purkista ilmat pois. Myös pyöreitä säilykepurkkeja varten on omanlaisensa avaajat, Anu esittelee. Kun vaikkapa pasta porisee kattilassa ja vesi pitää saada kaadettua pois, hyvä apuväline on kattilaan sijoitettava keittiölävikkö. Silloin vettä ei tarvitse kaataa, vaan keitokset voidaan nostaa välikössä pois kattilasta ja vaikkapa huuhdella samassa välikössä. Ruoka on valmista, syömään! Myös veitsiä ja aterimia on monenlaisia. Jos esimerkiksi normaalin aterimen vieminen suuhun tai vaikkapa voin levittäminen leivälle ei enää onnistu, jokaiselle löytyy sopiva ratkaisu. Erityisen tärkeitä erityisaterimet ovat juuri reumapotilaille, Anu luettelee. Samoin lautasten kirjo on loputon. Kourureunaisen lautasen toinen reuna on korotettu, jottei ruoka valu lautaselta pöydälle vaan ikään kuin pysähtyy lautasen reunaan. Näiden lautasten pohjassa on useimmiten liukuesteet. Erityisen tarpeellisia nämä ovat esimerkiksi keittoja syötäessä. Sinapin saaminen tuubista ulos on usein hankalaa tervekätisillekin. Siihen puolestaan avun tuo putkilonpuristin, jonka voi ruokailun jälkeen siirtää hammastahnatuubiin! Ruuan päälle jälkeen olisi mukava istua nojatuolissa ja täyttää ristikkoa. Jos käsi ei jaksa painaa kynää enää tarpeeksi, jotta siitä tulisi mustetta ja harrastus onnistuisi, markkinoilla on eripainoisia kyniä. Apuvälinemyymälöissä on myös tavallisiin kuulakärkikyniin kiinnitettäviä painoja. Anu Kontio kuitenkin korostaa, että apuvälineeseen tulisi tukeutua vasta Avaajahattu helpottaa kierrekantisten purkkien avaamista. Tuote ei sisällä lateksia. Annetaan kuivua huuhtelun jälkeen, sillä materiaali on märkänä liukas. sitten kun tarve on todellinen. Juuri sakset ja purkinavaajat ovat yleensä ensimmäisiä hankintoja keittiötyövälineistä puhuttaessa. Kaikille ei ole aina itsestään selvää, miten apuvälineitä tulisi käyttää. Silloin opetamme asiakkaillemme, miten heidän tulee toimia. Näin he ymmärtävät, että vastaavat aherruksen auttajat helpottavat myös kotona pärjäämistä. Niiden ansiosta moni sellainenkin asia onnistuu, joka jäisi muuten tekemättä! lähellä 2/

12 APUVÄLINEET 12 lähellä 2/2013

13 APUVÄLINEET Tehokas 240W moottori THERA-Trainer aktiiviseen passiiviseen ja avustettuun polkuharjoitteluun Tarkkaan mietityt yksityiskohdat takaavat sujuvan käytön Fysioline Oy Arvionkatu 2, Tampere p PIENI PIIRI lähellä 2/

14 APUVÄLINEET 14 lähellä 2/2013

15 Hienoa asua vielä kotona! APUVÄLINEET Meille asennettiin juuri oma porrashissi, eikä meidän tarvitse asua enää vain alakerrassa. Lastemme huoli pärjäämisestämme kotona väheni ja liikkuminen portaissa on nyt paljon turvallisempaa. Soita ja kysy minkälainen ratkaisu sopii teidän taloonne! Ota yhteyttä, niin kerromme lisää puh. (017) Ovimatic Oy, Männistönkatu 8, Kuopio Puh. (017) , fax (017) lähellä 2/

16 APUVÄLINEET 16 lähellä 2/2013

17 APUVÄLINEET Inva-autot ja hakemusten laadinta TIEDÄTKÖ MITÄ KUULET Kuulontutkimus- ja kuntoutuspalvelut Kuulolaitteet ja apuvälineet Kuulokojeen paristot Koe maailma uusin korvin Itsenäisyydenkatu 33 Porin lääkäritalo PORI p lähellä 2/

18 Vaihtoehtoja vapaan järjestämiseen Ylöjärven kotipalvelupäällikkö Anu Kallio muistelee, että Ylöjärvellä on käytetty toimeksiantosopimusta jo vuodesta 2006 omaishoitajien lakisääteisen vapaan toteuttamisessa. Aluksi se oli etenkin lapsiperheiden käytössä kotilomituksen vaihtoehtona. Teksti ja kuva: Pia Järnstedt Lakimuutoksen myötä vuonna 2011 tästä sijaisapumuodosta on tiedotettu enemmän, se on tullut tutummaksi ja otettu käyttöön useammin. Omaishoidon sopimuksen yhteydessä tehtävässä palvelusuunnitelmalomakkeessa se on myös erikseen kirjattu vaihtoehdoksi, jolloin mahdollisuus otetaan säännöllisesti esille keskustelussa. Perhe saa itse valita itselleen sijaisena toimivan henkilön, joka usein onkin joku perheeseen kuuluva tai perheelle tuttu, opiskelija tai sosiaali-terveysalalla työskentelevä ammattilainen tai muu läheinen, ystävä tai tuttava. Sijaiselta ei edellytetä mitään tutkintoa, vaan hän on perheen sopimaksi katsoma ja perheen luotettavaksi toteama henkilö. Sijaishoitoa ei tunneta Omaishoitajan vapaan aikainen sijaishoito toimeksiantosopimuksella tuli omaishoitolakiin (OH 4 a ) vuonna Kunta voi järjestää omaishoitajan vapaan tai muun poissaolon aikaisen hoidon tekemällä toimeksiantosopimuksen tehtävään soveltuvan henkilön kanssa. Tavoitteena on parantaa omaishoitajien mahdollisuuksia pitää lakisääteiset vapaapäivät sekä muita vapaita. Sijaishoitajan ei tarvitse olla omainen tai läheinen. Hoito toteutetaan hoidettavan kotona. Omaishoitajan suostumusta edellytetään ja hoidettavan mielipide on huomioitava. Sijaishoitajan soveltuvuus on sama kuin omaishoitajan soveltuvuus (OH 3 3). Lakisääteisen vapaan ajalta kunta voi periä omavastuuta 10,60 /vrk, muun vapaan ajalta sopimuksen mukaan. Esimerkiksi Helsinki ei peri palvelumaksua, jos sijainen on lähiomainen. Palkkiosta sijaishoitajalle sovitaan sijaishoitajan ja kunnan kesken (esim. tunti- tai vuorokausikorvauksia, palkkion porrastus sitovuuden ja vaativuuden mukaan on mahdollista). Kunta päättää kulukorvauksista. Sopimus voi olla toistaiseksi voimassa oleva tai määräaikainen. Sijaishoitajan työoikeudellinen asema sekä eläke- ja tapaturmavakuutusturva on sama kuin omaishoitajan. Kunta tekee perheen ehdottaman sijaishoitajan kanssa toimeksiantosopimuksen, jolla sijaishoitaja sitoutuu huolehtimaan omaishoidossa olevan henkilön lyhytaikaisesta hoidosta. Kunta saa kuitenkin päättää viime sijassa, miten omaishoitajan lakisääteiset vapaat järjestetään. Ylöjärvellä sijaistaminen toimeksiantosopimuksella toteutuu perheessä täysin omatoimisesti. Kunta tekee toimeksiantosopimuksen eli antaa rajat palvelulle ja perhe itse saa määritellä sijaisena toimivan henkilön kanssa, miten käytännössä toimitaan. Lakisääteisiä vapaita on 3 vrk kuukautta kohti. Perhe saa päättää vapaapäivistä tarpeensa mukaan. Ylöjärvellä palkkio sijaistamisesta on 68,65 vuorokaudelta eli kolmesta päivästä 205,96. Tarvittaessa maksetaan matkakulut halvimman kulkuneuvon mukaan. Tällä hetkellä 12 sijaista työskentelee toimeksiantosopimuksella. Toimeksiantosopimuksen käyttöä hidastaa sopivien ja halukkaiden sijaisten löytyminen. Toimeksiantosopimus ei ole ihmisille tuttu. Anu Kallio painottaa tiedottamisen tärkeyttä. On hyvä miettiä, miten, missä ja kenelle asiasta tiedotetaan. Oppilaitoksille tiedon vieminen on järkevää, sillä opiskelijat ovat verotuksen näkökulmasta otollinen tekijäryhmä. Uusien tekijöiden värvääminen edellyttää hienovaraisuutta. Voidaan esimerkiksi tiedustellaan jo sijaisena olevalta henkilöltä halukkuutta ottaa muitakin perheitä. Yksi kehittämisen suunta voi olla myös sijaisten erikoistuminen tekemään enemmän haluamansa tyyppistä hoivaa. Joku voi olla kiinnostunut muistihoidettavien hoivasta. Opittuaan toimimaan tällaisen henkilön kanssa hän voisi toimia sijaisena myös toisessa perheessä. Muita vaihtoehtoja Sijaisen jaksamisesta on pidettävä huolta. Perhe voi esimerkiksi vaihtaa sijaisena toimivaa henkilöä muutaman vuoden välein, jos vain löytyy uusi henkilö. Sijainen saa sopimuksen allekirjoitettuaan eläke- ja tapaturmavakuutuksen. Toimeksiantosopimus on yksi hyvä vaihtoehto, kun mietitään omaishoitajan vapaiden järjestämistä. Ylöjärvellä toimeksiantosopimuksen lisäksi lapsiperheille järjestyy lyhytaikaista tilapäishoitoa hoivakodeissa tai ryhmälomituksena. Tällöin kunta palkkaa hoitajan useammalle lapselle ja nuorelle. Aikuisperheille on tarjolla useita vaihtoehtoja omaishoitajan lakisääteisten vapaiden ja muun tilapäishoidon ajaksi. Toimeksiantosopimuksen li- 18 lähellä 2/2013

19 Kotipalvelupäällikkö Anu Kalliolla on pitkä kokemus sijaishoidon järjestämisestä. säksi käytössä on vanhainkoti, palvelukeskukset ja yksityisten palveluntuottajien hoivapalvelut. Silloin tällöin tulee kuitenkin tilanteita, että sijaishoidon paikkaa joutuu miettimään ja hakemaan jonkin aikaa ennen kuin sopiva löytyy. Anu Kalliolla on kokemusta uusien palvelumuotojen sisäänajosta mm. Kehitysvammaisten Palvelusäätiön perhelomituksessa. Vaihtoehtojen kehittäminen vapaiden järjestämiseen on haastavaa, mutta mielekästä. Yksi haaste on perhehoito, johon Anu Kallion mukaan voidaan päästä yhteistyössä Tampereen kaupungin kanssa vielä lähivuosina. Palveluseteli on Ylöjärvellä mietinnässä, mutta toistaiseksi hankaluutena on yksityisten palveluntuottajien vähyys paikkakunnalla. Usein yrityksiä alkaa kuitenkin syntyä nopeasti siinä vaiheessa, kun kunta ottaa palvelusetelin käyttöön ja kysyntää syntyy. Vielä Anu Kalliolla on yksi toive: saada kaupungin kotihoitoon erityisesti omaishoitoon suuntautunut työntekijä omaishoitoperheiden voimavaraksi. lähellä 2/

20 NÄKÖKULMIA OMAISHOITOON Teksti: Virpi Vepsäläinen ja Lea Stenberg Teknologia on oiva renki, kun se laitetaan töihin! Omaishoitajan arjen helpottaminen tekniikan keinoin ei ole konstikasta. Tuoreen selvityksen mukaan teknologian, kuten apuvälineiden ja laitteiden, käytön suurin este on tiedon puute. Teknologian käyttö hoivatyön apuna puhuttaa ja pohdituttaa. Hiljattain olemme saaneet seurata otsikoista esimerkiksi helsinkiläisen vanhainkodin asukkaiden paijattavaksi päätyneen robottihylje Paron seikkailuja. Monenlaista välinettä ja keksintöä on nykyisin tarjolla myös kotona annettavan hoivan tueksi, silti teknologian toimivasta soveltamisesta kotioloissa tiedetään melko vähän. Omaishoitajat ja Läheiset -Liitto sekä teknologian mahdollisuuksia ikääntyneiden tukena selvittävä Käkäte-projekti kartoittivat vuoden 2012 syksyllä omaishoitajien kokemuksia teknologian käytöstä. Selvityksen mukaan omaishoitajan arkea helpottavan tekniikan ei tarvitse olla tieteiskirjallisuudesta tuttua. Jo olemassa olevien apuvälineiden ja laitteiden saaminen kotiin toisi monelle kaivattua tukea päivittäiseen hoivaan ja avustamiseen. Kyselytutkimuksessa kartoitettiin paitsi apuvälineisiin ja laitteisiin liittyviä tarpeita, myös käytössä jo olevia teknologioita ja niiden hankinnan esteitä. Kyselyyn vastanneet omaishoitajat käyttivät eniten kommunikaatioteknologiaa, matkapuhelin oli käytössä valtaosalla ja tietokonekin yli puolella vastanneista. Myös liikkumista tai peseytymistä helpottavia välineitä hyödynsi yli puolet vastanneista. Sen sijaan uudempaa teknologiaa, kuten älypuhelimia tai valvontaa ja turvallisuutta helpottavia laitteita oli käytössä vähän. Esimerkiksi turvapuhelimia käytti vastanneista vain reilu kymmenes ja kaatumishälyttimiä tai paikannuslaitteita vain reilu pari prosenttia vastanneista. Tämä siitä huolimatta, että tässäkin kyselyssä omaishoitotilanteen sitovuus koettiin kaikkein raskaimmaksi arjen kuormittajaksi. Ilahduttavasti vastaajien joukosta löytyi omaishoitajia, jotka kokivat, että kaikki tarvittava tekniikka on jo käytössä ja saatavillakin tulevaisuutta silmällä pitäen. Silti myös selkeitä tuen tarpeita ilmeni. Silmiin pistävää tuloksissa on se, että omaishoitajien toiveisiin vastaaminen ei vaadi monimutkaisia uusia keksintöjä, vaan moneen tarpeeseen apu olisi ehkä jo saatavilla esimerkiksi kunnan apuvälinelainaamosta tai ko- Minkälainen teknologia auttaisi? Minkälainen teknologia auttaisi? Omaishoitajat ja teknologia Mitä teknologialta toivotaan? kyselyn tuloksia. 20 lähellä 2/2013

Omaishoitaja asiakkaana sosiaali- ja terveydenhuollossa kokemuksia kohtaamisesta ja kehittämisestä

Omaishoitaja asiakkaana sosiaali- ja terveydenhuollossa kokemuksia kohtaamisesta ja kehittämisestä Omaishoitaja asiakkaana sosiaali- ja terveydenhuollossa kokemuksia kohtaamisesta ja kehittämisestä Seinäjoki 5.4.2011 Omaishoitajat ja Läheiset Liitto Omaishoitajat ja Läheiset Liitto 14.4.2011 Omaishoito

Lisätiedot

Omaishoidon tuen yleiset myöntämisedellytykset omaishoitolain 937/2005 mukaan

Omaishoidon tuen yleiset myöntämisedellytykset omaishoitolain 937/2005 mukaan OMAISHOIDON TUEN MYÖNTÄMISPERUSTEET 1.1.2015 Mitä omaishoidon tuki on? Omaishoidon tuki on lakisääteinen sosiaalipalvelu, jonka järjestämisestä kunnan tulee huolehtia määrärahojensa puitteissa. Omaishoidon

Lisätiedot

Apuvälineet muistisairaan kotona asumisen tukena. Tuula Hurnasti

Apuvälineet muistisairaan kotona asumisen tukena. Tuula Hurnasti Apuvälineet muistisairaan kotona asumisen tukena Tuula Hurnasti Esimerkkejä apuvälineistä Hälyttimet Kalenterit Liesivahdit Hahmottamista helpottavat välineet Lääkeannostelijat Paikannuslaitteet Pallopeitto

Lisätiedot

PIELAVEDEN KUNNAN IKÄIHMISTEN OMAISHOIDON MYÖNTAMISEN PERUSTEET

PIELAVEDEN KUNNAN IKÄIHMISTEN OMAISHOIDON MYÖNTAMISEN PERUSTEET perusturvaltk 17.3.2015 LIITE 2. PIELAVEDEN KUNNAN IKÄIHMISTEN OMAISHOIDON MYÖNTAMISEN PERUSTEET 1 SÄÄDÖKSET 1.1 Ohjaava lainsäädäntö - Omaishoidon tuki perustuu lakiin omaishoidontuesta (937/2005). -

Lisätiedot

Minäkö omaishoitaja? Anne-Maria Halmesmäki 20.5.14

Minäkö omaishoitaja? Anne-Maria Halmesmäki 20.5.14 Minäkö omaishoitaja? Anne-Maria Halmesmäki 20.5.14 Neuvoja, neuvoja omaishoitajuus oli minulle aivan uusi asia. En ollut varmaan edes kuullut koko sanaa. Työikäinen puoliso-omaishoitaja Kun omaishoitajuus

Lisätiedot

Ikäihminen teknologian käyttäjänä. Marika Nordlund KÄKÄTE-projekti Vanhustyön keskusliitto

Ikäihminen teknologian käyttäjänä. Marika Nordlund KÄKÄTE-projekti Vanhustyön keskusliitto Ikäihminen teknologian käyttäjänä Marika Nordlund KÄKÄTE-projekti Vanhustyön keskusliitto KÄKÄTE-projekti Käyttäjälle kätevä teknologia -projekti: Vanhustyön keskusliitto ja Vanhus- ja lähimmäispalvelun

Lisätiedot

Oikeat palvelut oikeaan aikaan

Oikeat palvelut oikeaan aikaan Kotipalvelut kuntoon Olemme Suomessa onnistuneet yhteisessä tavoitteessamme, mahdollisuudesta nauttia terveistä ja laadukkaista elinvuosista yhä pidempään. Toisaalta olemme Euroopan nopeimmin ikääntyvä

Lisätiedot

Hyvät omaishoitajien parissa toimivat,

Hyvät omaishoitajien parissa toimivat, 30.9.2015 1 / 5 Hyvät omaishoitajien parissa toimivat, Omaishoitajat ja läheiset -liiton omaishoitotiedotteessa kerrotaan omaishoitoon liittyvistä asioista, liiton ja sen paikallisyhdistysten toiminnasta

Lisätiedot

Omaishoitajat ja Läheiset - Liitto ry

Omaishoitajat ja Läheiset - Liitto ry Omaishoitajat ja Läheiset - Liitto ry VAIKUTA KUNNALLISVAALEISSA Kunnallisvaalimateriaali omaishoidosta paikallisyhdistyksille ja puolueiden ehdokkaille Kunnallisvaalit 28.10.2012 ennakkoäänestys kotimaassa

Lisätiedot

Ovet. Omaishoitajavalmennus. Keinoja omaishoitajan tukemiseksi. Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry www.omaishoitajat.fi

Ovet. Omaishoitajavalmennus. Keinoja omaishoitajan tukemiseksi. Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry www.omaishoitajat.fi Ovet Omaishoitajavalmennus Keinoja omaishoitajan tukemiseksi Minäkö omaishoitaja? Omaishoitotilanteen varhainen tunnistaminen on hoitajan ja hoidettavan etu: antaa omaiselle mahdollisuuden jäsentää tilannetta,

Lisätiedot

OLETKO YKSI MEISTÄ? KUULUTKO JOUKKOOMME?

OLETKO YKSI MEISTÄ? KUULUTKO JOUKKOOMME? OLETKO YKSI MEISTÄ? KUULUTKO JOUKKOOMME? Läheiseni on sairastunut, tulevaisuus huolestuttaa minua, mistä saisin tietoa? Tuetko ja avustatko läheistäsi arjessa? Ethän jää pohtimaan asioita yksin, vaan tule

Lisätiedot

HOITO- JA HOIVAPALVELUT

HOITO- JA HOIVAPALVELUT Hoito- ja hoivapalvelut Ylä-Savon SOTE kuntayhtymä HOITO- JA HOIVAPALVELUT IKÄIHMISTEN OMAISHOITO Myöntämisperusteet Ylä-Savon SOTE kuntayhtymä PL 4 (Meijerikatu 2) 74101 Iisalmi Puhelinvaihde (017) 272

Lisätiedot

OMAISHOITAJAN TUEN TARVE

OMAISHOITAJAN TUEN TARVE MAISHIDN UKIMALLI Lähellä tuki-projekti 2010-2012 PAS MAISHIILANEIDEN UNNISAMISEEN ARVIINIIN SEKÄ HJAAMISEEN Satakunnan maishoitajat ja Läheiset ry, 2012 1 MAISHIAJAN UEN ARVE Mistä tunnistaa alkavan omaishoitotilanteen?

Lisätiedot

Hyvää perhehoitoa. perhehoitajien ja kuntaedustajien työtapaaminen

Hyvää perhehoitoa. perhehoitajien ja kuntaedustajien työtapaaminen Hyvää perhehoitoa perhehoitajien ja kuntaedustajien työtapaaminen Laukaa, Peurunka 17.9.2013 Paula Korkalainen Kyselyyn 2013 vastasi yht. 25 perhehoitajaa * Vammaisia tai muita erityisen tuen tarpeessa

Lisätiedot

Kysely etäomaishoitajille kyselyn tuloksia

Kysely etäomaishoitajille kyselyn tuloksia Kysely etäomaishoitajille kyselyn tuloksia 1. Sukupuoli Mies 4 12% Nainen 29 88% 2. Ikäsi 18-40 8 24% 41-65 24 73% yli 65 1 3% 3. Oletko Opiskelija 1 3% Kokopäivätyössä 21 64% Osapäivätyössä 2 6% Työtön

Lisätiedot

Sosiaalilautakunta 5.5.2015 27 NURMEKSEN KAUPUNKI. Omaishoidon tuen ohje

Sosiaalilautakunta 5.5.2015 27 NURMEKSEN KAUPUNKI. Omaishoidon tuen ohje Sosiaalilautakunta 5.5.2015 27 NURMEKSEN KAUPUNKI Omaishoidon tuen ohje SISÄLLYS 1. Yleistä... 1 2. Omaishoidon tuen myöntäminen... 1 2.1. Tuen hakeminen... 1 2.2. Tuen myöntämisedellytykset... 1 3. Hoitopalkkio...

Lisätiedot

Tervehdys Omaishoitajat ja Läheiset -Liitosta, hyvät omaishoidon yhteyshenkilöt!

Tervehdys Omaishoitajat ja Läheiset -Liitosta, hyvät omaishoidon yhteyshenkilöt! Omaishoitajat ja Läheiset -Liitto ry Kunta- ja seurakunta -kirje 1 (5) Tervehdys Omaishoitajat ja Läheiset -Liitosta, hyvät omaishoidon yhteyshenkilöt! Tässä kirjeessä kerrotaan ajankohtaista tietoa omaishoidon

Lisätiedot

Kansallinen omaishoidon kehittämisohjelma. Työryhmän väliraportti. STM:n raportteja ja muistioita 2013:10

Kansallinen omaishoidon kehittämisohjelma. Työryhmän väliraportti. STM:n raportteja ja muistioita 2013:10 Kansallinen omaishoidon kehittämisohjelma Työryhmän väliraportti. STM:n raportteja ja muistioita 2013:10 Omaishoidon nykytilanne Laki omaishoidon tuesta voimaan 1.1.2006 Omaishoidon tuki on hoidettavan

Lisätiedot

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto Ry. Yhdistyksen hallitus. Toiminnanjohtaja

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto Ry. Yhdistyksen hallitus. Toiminnanjohtaja Omaishoitajat ja Läheiset Liitto Ry Aluetoiminta: Pohjois- ja Keski-Pohjanmaa sekä Kainuu Kokkolanseudun Omaishoitajat ja Läheiset Ry Yhdistyksen hallitus OMA Hoivapalvelu Oy:n hallitus Toiminnanjohtaja

Lisätiedot

Omaishoidon tuen kuntakysely 2012

Omaishoidon tuen kuntakysely 2012 Omaishoidon tuen kuntakysely 2012 - Alustavia tuloksia ja havaintoja. 18.1.2013 EERO SILJANDER, CHESS/THL. 1 Omaishoidon tuen kuntakysely 2012 taustat ja aineisto. STM:n toimeksiantona THL:lle 2012 toteuttaa

Lisätiedot

Omaishoidon tuen myöntämis- ja maksuperusteet 1.3.2012 alkaen

Omaishoidon tuen myöntämis- ja maksuperusteet 1.3.2012 alkaen Omaishoidon tuen myöntämis- ja maksuperusteet 1.3.2012 alkaen Omaishoidon tuen tarkoitus ja sisältö Omaishoidon tuella on tarkoitus mahdollistaa asiakkaan kotona asuminen sitä tukevine perus- ja erityispalveluineen.

Lisätiedot

9.30 Aamukahvi. 12.00 Lounas (omakustanteinen)

9.30 Aamukahvi. 12.00 Lounas (omakustanteinen) Näin homma toimii seminaari sekä Oulun seudun omaishoitajat ja läheiset ry 15 - vuotta Aika: Torstai 31.10.2013 Paikka: Wegeliussali, ODL, Albertinkatu 16, 90100 Oulu 9.30 Aamukahvi 10.00 Musiikkiesitys

Lisätiedot

Yhdistyksen toiminnasta vireyttä, virtaa ja vertaistukea

Yhdistyksen toiminnasta vireyttä, virtaa ja vertaistukea Yhdistyksen toiminnasta vireyttä, virtaa ja vertaistukea Mikkelin seudun Omaishoitajat ja Läheiset Maarit Väisänen OMAISHOITO MIKKELISSÄ Valtakunnallisiin arvioihin perustuen Mikkelissä on n. 3000 omaishoitajaa,

Lisätiedot

Perhehoito hoivaa, huolenpitoa ja erityistä tukea. Kehittämispäällikkö Maria Kuukkanen, Perhehoitoliitto ry

Perhehoito hoivaa, huolenpitoa ja erityistä tukea. Kehittämispäällikkö Maria Kuukkanen, Perhehoitoliitto ry Perhehoito hoivaa, huolenpitoa ja erityistä tukea Kehittämispäällikkö Maria Kuukkanen, Perhehoitoliitto ry Mitä perhehoito on? Perhehoitolaki 1.4.2015 Ympäri- tai osavuorokautisen hoivan ja muun huolenpidon

Lisätiedot

Lähellä ja tukena 16.4.2015 Ylihärmä Aluevastaavat Sari Havela ja Pia Järnstedt

Lähellä ja tukena 16.4.2015 Ylihärmä Aluevastaavat Sari Havela ja Pia Järnstedt Lähellä ja tukena 16.4.2015 Ylihärmä Aluevastaavat Sari Havela ja Pia Järnstedt Omaishoito? Omaishoito ja vanhuspalvelulaki Omaishoitoa tuetaan pääasiassa omaishoitolain ja sosiaalihuoltolain perusteella

Lisätiedot

Omaishoidon tuen myöntämisperusteet 1.1.2015 alkaen

Omaishoidon tuen myöntämisperusteet 1.1.2015 alkaen Omaishoidon tuen myöntämisperusteet 1.1.2015 alkaen OMAISHOIDON TUEN MYÖNTÄMINEN Omaishoidon tuki on lakisääteinen sosiaalipalvelu, jonka järjestämisestä vastaa kunta. Omaishoidolla tarkoitetaan vanhuksen,

Lisätiedot

Perhehoitolaki ja omaishoitolaki Työsopimuslaki

Perhehoitolaki ja omaishoitolaki Työsopimuslaki Perhehoitolaki ja omaishoitolaki Työsopimuslaki Omaishoitajat ja Läheiset Liitto Omaishoitajat ja Läheiset Liitto Työsopimuslain 4 lukuun on lisätty uusi 7 a Poissaolo perheenjäsenen tai muun läheisen

Lisätiedot

OMAISHOIDON TUKI PELKOSENNIEMEN KUNNASSA

OMAISHOIDON TUKI PELKOSENNIEMEN KUNNASSA OMAISHOIDON TUKI PELKOSENNIEMEN KUNNASSA Päivitetty 27.1.2015 1. LAINSÄÄDÄNTÖ Omaishoidon tuki perustuu lakiin omaishoidon tuesta (2.12.2005/937 ja 950/2006). Omaishoidolla tarkoitetaan vanhuksen, vammaisen

Lisätiedot

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Lapsen nimi: LASTEN OIKEUKSIEN JULISTUS Lapsella on oikeus Erityiseen suojeluun ja hoivaan Riittävään osuuteen yhteiskunnan voimavaroista Osallistua ikänsä ja kehitystasonsa

Lisätiedot

VIERELLÄSI. Opas muistisairaan omaisille selkokielellä. Inkeri Vyyryläinen (toim.)

VIERELLÄSI. Opas muistisairaan omaisille selkokielellä. Inkeri Vyyryläinen (toim.) VIERELLÄSI Opas muistisairaan omaisille selkokielellä 2014 Inkeri Vyyryläinen (toim.) Opas muistisairaan omaisille selkokielellä Inkeri Vyyryläinen (toim.) Lähde: Muutosta lähellä opas dementoituneen läheiselle.

Lisätiedot

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minun elämäni Mari Vehmanen, Laura Vesa Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minulla on kehitysvamma Meitä kehitysvammaisia suomalaisia on iso joukko. Meidän on tavanomaista vaikeampi oppia ja ymmärtää asioita,

Lisätiedot

KEHITTÄMISOHJELMA KOHO JA OMAISHOITAJIEN ASEMA. Anneli Kiljunen Omaishoitajat ja läheiset -liiton puheenjohtaja Kansanedustaja

KEHITTÄMISOHJELMA KOHO JA OMAISHOITAJIEN ASEMA. Anneli Kiljunen Omaishoitajat ja läheiset -liiton puheenjohtaja Kansanedustaja KANSALLINEN OMAISHOIDON KEHITTÄMISOHJELMA KOHO JA OMAISHOITAJIEN ASEMA 21.8.2014 1 Anneli Kiljunen Omaishoitajat ja läheiset -liiton puheenjohtaja Kansanedustaja - Sosiaali- ja terveysvaliokunnan varapuheenjohtaja

Lisätiedot

LAPINLAHDEN KUNNAN OMAISHOIDON TUEN MYÖNTÄMIS- JA MAKSUPERUSTEET 1.6.2012 ALKAEN

LAPINLAHDEN KUNNAN OMAISHOIDON TUEN MYÖNTÄMIS- JA MAKSUPERUSTEET 1.6.2012 ALKAEN 1 LAPINLAHDEN KUNNAN OMAISHOIDON TUEN MYÖNTÄMIS- JA MAKSUPERUSTEET 1.6.2012 ALKAEN (Laki omaishoidontuesta 2.12.2005/937) Omaishoidon tuen sisältö: Omaishoidon tuella tarkoitetaan vanhuksen, vammaisen

Lisätiedot

Ollaan kuin kotona TEKSTI RAIJA LEINONEN, PROJEKTITYÖNTEKIJÄ, PERHEHOITOLIITTO KUVAT VILLE KOKKOLA

Ollaan kuin kotona TEKSTI RAIJA LEINONEN, PROJEKTITYÖNTEKIJÄ, PERHEHOITOLIITTO KUVAT VILLE KOKKOLA 28 Töissä Ollaan kuin kotona Sairaanhoitaja Anja Halonen irrottautui hallinnollisista töistä ja perusti kotiinsa ikäihmisten perhehoitopaikan. Vain yksi asia on kaduttanut: ettei aloittanut aikaisemmin.

Lisätiedot

Lakeuden Omaishoitajat ry YHDESSÄ TEHDEN AJOISSA OMAISHOITAJAN TUKENA PROJEKTI (2009-2011)

Lakeuden Omaishoitajat ry YHDESSÄ TEHDEN AJOISSA OMAISHOITAJAN TUKENA PROJEKTI (2009-2011) YHDESSÄ TEHDEN AJOISSA OMAISHOITAJAN TUKENA PROJEKTI (2009-2011) OMAISHOITAJA - RESURSSI VAI YHTEISTYÖKUMPPANI? Omaishoitaja asiakkaana sosiaali- ja terveydenhuollossa - kokemuksia kohtaamisesta ja kehittämisestä

Lisätiedot

Omaishoidontuen toimintaohje, kriteerit ja palkkiot 1.1.2011

Omaishoidontuen toimintaohje, kriteerit ja palkkiot 1.1.2011 Li 2 Ikla 15.12.2010 3 Omaishoidontuen toimintaohje, kriteerit ja palkkiot 1.1.2011 Yleiset perusteet Omaishoidon tuella tarkoitetaan vanhuksen, vammaisen tai sairaan henkilön kotona tapahtuvaa säännöllisen

Lisätiedot

Työnantaja. Haluatko olla edelläkävijä? Haluatko panostaa henkilökuntasi hyvinvointiin ja tuottavuuteen?

Työnantaja. Haluatko olla edelläkävijä? Haluatko panostaa henkilökuntasi hyvinvointiin ja tuottavuuteen? Työnantaja Haluatko olla edelläkävijä? Haluatko panostaa henkilökuntasi hyvinvointiin ja tuottavuuteen? Jos vastasit kyllä, niin tule mukaan hankkeeseen, josta saat työkaluja toimivan henkilöstöpolitiikan

Lisätiedot

(Tässä ohjeessa kunta tarkoittaa Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymää)

(Tässä ohjeessa kunta tarkoittaa Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymää) 1 OMAISHOIDON TUEN MYÖNTÄMISPERUSTEET 1.1.2015 alkaen (Tässä ohjeessa kunta tarkoittaa Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymää) 1. Omaishoidon tuen perusteet Laki omaishoidon tuesta (937/ 2005) Asiakasmaksulaki

Lisätiedot

Opas omaishoidontuesta

Opas omaishoidontuesta Opas omaishoidontuesta 1 2 Omaishoito Omaishoito on hoidettavan kotona tapahtuvaa hänen henkilökohtaista hoitoa. Omaishoitajana voi toimia hoidettavan avo- tai aviopuoliso, vanhempi, lapsi tai muu hoidettavalle

Lisätiedot

OMAISHOIDONTUKIHAKEMUS

OMAISHOIDONTUKIHAKEMUS OMAISHOIDONTUKIHAKEMUS Saapunut (työntekijä täyttää) Hakijaa koskevat tiedot Etu- ja sukunimi Henkilötunnus Puhelinnumero Osoite Perhesuhteet Naimaton Avioliitossa Eronnut Avoliitossa Asumuserossa Leski

Lisätiedot

TeHoSa-Lappeenranta Lappeenranta / Taipalsaari. TeHoSa-Savitaipale Savitaipale / Lemi. TeHoSa-Luumäki Luumäki / Ylämaa

TeHoSa-Lappeenranta Lappeenranta / Taipalsaari. TeHoSa-Savitaipale Savitaipale / Lemi. TeHoSa-Luumäki Luumäki / Ylämaa akohtaiset palvelut Kunt Kotiin annettavat palvelut Ikäihmisten kotona selviytymistä tuetaan järjestämällä erilaisia palveluja kotiin. Kotiin annettavia palveluita on kotihoito, kotihoidon tukipalvelut,

Lisätiedot

Alle 65-vuotiaiden omaishoidon tuen myöntämisohjeet vuodelle 2016 Salon kaupunki, vammaispalvelut

Alle 65-vuotiaiden omaishoidon tuen myöntämisohjeet vuodelle 2016 Salon kaupunki, vammaispalvelut 1(9) Alle 65-vuotiaiden omaishoidon tuen myöntämisohjeet vuodelle 2016 Salon kaupunki, vammaispalvelut 2(9) SISÄLTÖ 1 YLEISTÄ OMAISHOIDON TUESTA 3 2 OMAISHOIDON TUEN HAKEMINEN 4 3 OMAISHOIDON SOPIMUS 5

Lisätiedot

Näin homma toimii -seminaari Oulu 31.10.2013. Marja Tuomi, toiminnanjohtaja Omaishoitajat ja läheiset -liitto ry

Näin homma toimii -seminaari Oulu 31.10.2013. Marja Tuomi, toiminnanjohtaja Omaishoitajat ja läheiset -liitto ry Näin homma toimii -seminaari Oulu 31.10.2013 Marja Tuomi, toiminnanjohtaja Omaishoitajat ja läheiset -liitto ry Ajankohtaista omaishoidosta 1. Syyskokoukset: liiton uusi hallitus 2. Rahoitus, toimintasuunnitelmien

Lisätiedot

Omaishoitajien ensitietopäivä 20.5.2014

Omaishoitajien ensitietopäivä 20.5.2014 Omaishoitajien ensitietopäivä 20.5.2014 Omaishoidon tuki Sosiaalityöntekijä omaishoitoperheen tukena Sosiaalityöntekijä Marjaana Elsinen Seinäjoen keskussairaala Omaishoidon sanastoa omaishoito: vanhuksen,

Lisätiedot

TUUSNIEMEN KUNTA Sosiaalilautakunta 16.02.2009 OMAISHOIDON TUEN KRITEERIT

TUUSNIEMEN KUNTA Sosiaalilautakunta 16.02.2009 OMAISHOIDON TUEN KRITEERIT OMAISHOIDON TUEN KRITEERIT Sos. ltk. 5 Vuonna 2008 Tuusniemellä on maksettu omaishoidon tukea kaikkiaan 40 henkilölle, joista muutama on ollut kehitysvammainen ja sotainvalidi. Omaishoidon tuki on porrastettu

Lisätiedot

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Petri Kallio Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Asiantuntijaryhmän jäsen Petra Tiihonen Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Henkilökohtainen avustajatoiminta Syyskuu 2014

Lisätiedot

Hyvät omaishoitajien parissa toimivat,

Hyvät omaishoitajien parissa toimivat, 18.12.2015 1 / 5 Hyvät omaishoitajien parissa toimivat, Omaishoitajat ja läheiset -liiton omaishoitotiedotteessa kerrotaan omaishoitoon liittyvistä asioista, liiton ja sen paikallisyhdistysten toiminnasta

Lisätiedot

KUNTOUTUSOHJAAJA OMAISHOITOPERHEEN TUKENA. Varhainen havaitseminen ja tukeminen

KUNTOUTUSOHJAAJA OMAISHOITOPERHEEN TUKENA. Varhainen havaitseminen ja tukeminen KUNTOUTUSOHJAAJA OMAISHOITOPERHEEN TUKENA Varhainen havaitseminen ja tukeminen Ihminen tarvitsee toista» Mutta me pohojalaaset... OMAISHOIDON TUKEMISEN ALKUTAIVAL v. 2009 alkoi "Yhdessä tehden- Ajoissa

Lisätiedot

Meidän arkemme. -tehtäväkirja

Meidän arkemme. -tehtäväkirja Meidän arkemme -tehtäväkirja 1 2 Hyvä omaishoitoperhe, Olette saaneet täytettäväksenne Meidän arkemme -tehtäväkirjan. Kirjanen on tarkoitettu ensisijaisesti omaishoitajan täytettäväksi. Kirjan alkuosan

Lisätiedot

Otos 1. Otoksen sisältö:

Otos 1. Otoksen sisältö: Tekijät: Hanne Cojoc, Projektipäällikkö, Hyvinvointiteknologia Taneli Kaalikoski, Projektityöntekijä, Apuvälinetekniikka Laura Kosonen, Projektityöntekijä, Vanhustyö Eija Tapionlinna, Kontaktivastaava,

Lisätiedot

Minun arkeni. - tehtäväkirja

Minun arkeni. - tehtäväkirja Minun arkeni - tehtäväkirja 1 Hyvä kotihoidon asiakas, Olet saanut täytettäväksesi Minun arkeni -tehtäväkirjan. ALUKSI Kirjanen tarjoaa sinulle mahdollisuuden pysähtyä tarkastelemaan arkeasi ja hyvinvointiisi

Lisätiedot

PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ

PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ VOIKUKKIA 2014 PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ Hei hyvä vanhempi! Kiitos osallistumisestasi vanhempien VOIKUKKIA-vertaistukiryhmään. Haluaisimme tietää millaisia tunnelmia ja ajatuksia vertaistukiryhmäkokemus

Lisätiedot

MUSTIJOEN PERUSTURVA Mäntsälä - Pornainen OMAISHOIDONTUEN MÄÄRITTELY

MUSTIJOEN PERUSTURVA Mäntsälä - Pornainen OMAISHOIDONTUEN MÄÄRITTELY OMAISHOIDONTUEN MÄÄRITTELY Omaishoidontuella tarkoitetaan vanhuksen, vammaisen tai sairaan henkilön hoidon ja huolenpidon järjestämistä kotioloissa omaisen tai muun hoidetavalle läheisen henkilön avulla.

Lisätiedot

Omaishoitotilanteiden varhainen tunnistaminen terveydenhuollossa

Omaishoitotilanteiden varhainen tunnistaminen terveydenhuollossa Omaishoitotilanteiden varhainen tunnistaminen terveydenhuollossa MAARIT VÄISÄNEN PROJEKTIVASTAAVA VALOT HANKE MIKKELIN SEUDUN OMAISHOITAJAT JA LÄHEISET RY Tärkeämpää kuin ongelman ratkaiseminen on ongelman

Lisätiedot

Oletteko osallistunut oman hoito- ja palvelusuunnitelmanne tekemiseen? riittävästi liian vähän en lainkaan, miksi

Oletteko osallistunut oman hoito- ja palvelusuunnitelmanne tekemiseen? riittävästi liian vähän en lainkaan, miksi OSALLISUUS OMAN ARJEN SUUNNITTELUUN Oletteko osallistunut oman hoito- ja palvelusuunnitelmanne tekemiseen?, miksi Onko hoito- ja palvelusuunnitelmanne tavoitteet määritelty yhdessä teidän kanssanne? lainkaan

Lisätiedot

Tietoa Borlängen kunnan vanhustenhuollosta

Tietoa Borlängen kunnan vanhustenhuollosta Tietoa Borlängen kunnan vanhustenhuollosta Borlänge kommun 781 81 Borlänge Tel: 0243-740 00 kommun@borlange.se www.borlange.se Kun tarvitset apua tai tukea Kun tarvitset apua arkiaskareisiin voit hakea

Lisätiedot

PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ

PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ VOIKUKKIA 2015 PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ Hei hyvä vanhempi! Kiitos osallistumisestasi vanhempien VOIKUKKIA-vertaistukiryhmään. Haluaisimme tietää millaisia tunnelmia ja ajatuksia vertaistukiryhmäkokemus

Lisätiedot

KIIKOISTEN KUNTA OHJEET OMAISHOIDON TUEN MYÖNTÄMISEKSI

KIIKOISTEN KUNTA OHJEET OMAISHOIDON TUEN MYÖNTÄMISEKSI KIIKOISTEN KUNTA OHJEET OMAISHOIDON TUEN MYÖNTÄMISEKSI Tämä ohjeistus astuu voimaan 01.01.2009 ja on voimassa toistaiseksi. Ohjeistusta tarkistetaan tarvittaessa. 1. TUEN HAKU Omaishoidon tuesta säädetään

Lisätiedot

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry. Aluetoiminta: Pohjois- ja Keski-Pohjanmaa sekä Kainuu. Kokkolanseudun Omaishoitajat ja Läheiset ry

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry. Aluetoiminta: Pohjois- ja Keski-Pohjanmaa sekä Kainuu. Kokkolanseudun Omaishoitajat ja Läheiset ry Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry Aluetoiminta: Pohjois- ja Keski-Pohjanmaa sekä Kainuu Kokkolanseudun Omaishoitajat ja Läheiset ry Yhdistyksen hallitus Toiminnankoordinaattori OMA Hoivapalvelu Oy:n

Lisätiedot

asettavat vaatimuksia monimuotoiselle ja yksilölliselle tukemiselle Omaishoitajat ja Läheiset Liitto 1 www.omaishoitajat.fi

asettavat vaatimuksia monimuotoiselle ja yksilölliselle tukemiselle Omaishoitajat ja Läheiset Liitto 1 www.omaishoitajat.fi Laitoshoitoa vähennetään Tavoitteena, että laitoshoidossa vain 3 % yli 75 vuotiaista omaishoidon tarve kasvaa omaishoitoa ei tueta riittävästi Omaishoidon tuen saajia 39.000; kustannukset noin 170miljoonaa

Lisätiedot

Perhehoitolaki 263/2015

Perhehoitolaki 263/2015 Perhehoitolaki 263/2015 10.9.2015 Valtakunnalliset erityishuoltopäivät Maria Porko Keskeinen sisältö Perhehoitoa koskevat säännökset yhteen lakiin Perhehoitoa mahdollista antaa perhehoidossa olevan kotona

Lisätiedot

Kuva- ja äänivälitteinen palvelu ikääntyneiden kotona asumisen tukena Helsingin sosiaali- ja terveysvirastossa - Pieni piiri-hanke

Kuva- ja äänivälitteinen palvelu ikääntyneiden kotona asumisen tukena Helsingin sosiaali- ja terveysvirastossa - Pieni piiri-hanke Kuva- ja äänivälitteinen palvelu ikääntyneiden kotona asumisen tukena Helsingin sosiaali- ja terveysvirastossa - Pieni piiri-hanke Anna-Liisa Niemelä Erityissuunnittelija, FT Kehittämisen ja toiminnan

Lisätiedot

Palmian virtuaalipalvelu 7.10.2015

Palmian virtuaalipalvelu 7.10.2015 Palmian virtuaalipalvelu 7.10.2015 Virtuaalipalvelu, hyvinvointia tabletista Virtuaalipalvelu on tavoitteellista kaksisuuntaista kuva- ja äänivälitteistä hoivapalvelua. Virtuaalipalvelu on aina asiakkaan

Lisätiedot

OMAISHOIDONTUKIHAKEMUS Sosiaali- ja terveystoimi saapumispäivä

OMAISHOIDONTUKIHAKEMUS Sosiaali- ja terveystoimi saapumispäivä OMAISHOIDONTUKIHAKEMUS Sosiaali- ja terveystoimi saapumispäivä HOIDETTAVAA KOSKEVAT TIEDOT Henkilötiedot Nimi Henkilötunnus Osoite Puhelin Tiedot hoitosuhteesta Hoidettava on hoitajan puoliso/avopuoliso

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

KYSELY HENKILÖKOHTAISTEN AVUSTAJIEN TYÖNANTAJILLE KESKI-SUOMESSA TAUSTATIEDOT

KYSELY HENKILÖKOHTAISTEN AVUSTAJIEN TYÖNANTAJILLE KESKI-SUOMESSA TAUSTATIEDOT KYSELY HENKILÖKOHTAISTEN AVUSTAJIEN TYÖNANTAJILLE KESKI-SUOMESSA 1/7 TAUSTATIEDOT 1. Sukupuoli mies nainen 2. Syntymävuosi 3. Asumismuoto itsenäisesti omassa asunnossa (esim. vuokralla) vanhempien luona

Lisätiedot

Vapaaehtoistoiminta: Vire Koti Martinlähde ja Sinivuokko

Vapaaehtoistoiminta: Vire Koti Martinlähde ja Sinivuokko Vapaaehtoistoiminta: Vire Koti Martinlähde ja Sinivuokko Marjo Virkkunen palvelutalon johtaja Onnellinen elämä syntyy välittämisestä ja kuuntelemisesta. Yhdessä olemisesta ja tekemisestä Alkoi Vire Koti

Lisätiedot

Ikäihmisten sosiaaliturva. Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK

Ikäihmisten sosiaaliturva. Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK Ikäihmisten sosiaaliturva Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK Yleistä Ikäihmisten sosiaaliturva koostuu sosiaali- ja terveyspalveluista ja toimeentuloturvasta Kunnat järjestävät ikäihmisten

Lisätiedot

Apua, tukea ja toimintaa

Apua, tukea ja toimintaa Soita meille numeroon 050 4440 199 tai lähetä sähköpostia osoitteeseen asiakaspalvelu@mereo.fi. Tavataan ja keskustellaan yhdessä tilanteestasi. Teemme sinulle henkilökohtaisen, hyvin vointiasi tukevan

Lisätiedot

SUONENJOEN KAUPUNKI Sosiaalilautakunta

SUONENJOEN KAUPUNKI Sosiaalilautakunta 1 SUONENJOEN KAUPUNKI Sosiaalilautakunta OMAISHOIDON TUEN MYÖNTÄMISPERUSTEET VUONNA 2016 Perusteet Omaishoidon tuki on määrärahasidonnainen sosiaalipalvelu, jonka myöntäminen perustuu kunnan harkintaan.

Lisätiedot

Kansallinen omaishoidon kehittämisohjelma Työryhmän loppuraportti

Kansallinen omaishoidon kehittämisohjelma Työryhmän loppuraportti Kansallinen omaishoidon kehittämisohjelma Työryhmän loppuraportti Anne-Mari Raassina Neuvotteleva virkamies STM Työryhmän toimeksianto laatia kansallinen omaishoidon kehittämisohjelma, johon sisältyvät

Lisätiedot

RIKS-STROKE - 3 KUUKAUDEN SEURANTA

RIKS-STROKE - 3 KUUKAUDEN SEURANTA Versio 14.0 Käytetään kaikkien akuuttiin aivohalvaukseen 1.1.2015 tai sen jälkeen sairastuneiden rekisteröintiin. RIKS-STROKE - 3 KUUKAUDEN SEURANTA Nämä tiedot täyttää aivohalvausosaston hoitohenkilöstö

Lisätiedot

Mitä paikallisyhdistykset ja omaishoitajat odottavat tulevaisuudelta. Annikki Pursiainen, pj Mikkelin seudun Omaishoitajat ja Läheiset ry 30.8.

Mitä paikallisyhdistykset ja omaishoitajat odottavat tulevaisuudelta. Annikki Pursiainen, pj Mikkelin seudun Omaishoitajat ja Läheiset ry 30.8. Mitä paikallisyhdistykset ja omaishoitajat odottavat tulevaisuudelta Annikki Pursiainen, pj Mikkelin seudun Omaishoitajat ja Läheiset ry 30.8.2013 Etelä-savolaisten toiveiden tynnyrissä Tulevaisuuden odotuksia

Lisätiedot

Vastausten määrä: 100 Tulostettu 6.6.2011 15:09:33

Vastausten määrä: 100 Tulostettu 6.6.2011 15:09:33 Vastausten määrä: 100 Tulostettu 6.6.2011 15:09:33 Poiminta kaikki vastaukset ovat mukana Oletteko osallistunut SUFACARE tutkimukseen aiemmin vastaamalla postikyselyymme keväällä 2010? Kyllä 12 13% En

Lisätiedot

RIKS-STROKE - 3 KUUKAUDEN SEURANTA

RIKS-STROKE - 3 KUUKAUDEN SEURANTA Versio 13.0 Käytetään kaikkien akuuttiin aivohalvaukseen 1.1.2013 tai sen jälkeen sairastuneiden rekisteröintiin. RIKS-STROKE - 3 KUUKAUDEN SEURANTA Nämä tiedot täyttää aivohalvausosaston hoitohenkilöstö

Lisätiedot

Liitekuviot. Tietoteknologian käyttö ja käyttämättömyyden syyt 75 89-vuotiailla Kooste kyselytutkimuksesta. www.ikateknologia.fi

Liitekuviot. Tietoteknologian käyttö ja käyttämättömyyden syyt 75 89-vuotiailla Kooste kyselytutkimuksesta. www.ikateknologia.fi www.ikateknologia.fi Liitekuviot Tietoteknologian käyttö ja käyttämättömyyden syyt 9-vuotiailla Kooste kyselytutkimuksesta Nordlund, Marika; Stenberg, Lea; Lempola, Hanna-Mari. KÄKÄTE-projekti (Käyttäjälle

Lisätiedot

Tervetuloa Tienviittoja tulevaisuuteen ikäperheseminaariin 4.11.2014

Tervetuloa Tienviittoja tulevaisuuteen ikäperheseminaariin 4.11.2014 Tervetuloa Tienviittoja tulevaisuuteen ikäperheseminaariin 4.11.2014 Ohjelma 9.30 Avaussanat Riitta Hakoma, vammaispalvelujen johtaja, Etelä-Karjalan Sosiaali- ja terveyspiiri 9.45 Kehitysvammaisten Palvelusäätiön

Lisätiedot

Tuen yleiset myöntämisperusteet

Tuen yleiset myöntämisperusteet Yleistä Omaishoidontukea koskeva laki (937/2005) tuli voimaan 1.1.2006. Laki korvasi sosiaalihuoltolaissa olleet omaishoidontukea koskevat säännökset sekä asetuksen omaishoidontuesta. Samaan aikaan myös

Lisätiedot

Muistisairaana kotona kauemmin

Muistisairaana kotona kauemmin Muistisairaana kotona kauemmin Merja Mäkisalo Ropponen Terveystieteiden tohtori, kansanedustaja Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja Nykytilanne Suomessa sairastuu päivittäin 36 henkilöä muistisairauteen.

Lisätiedot

KYSELY HENKILÖKOHTAISTEN AVUSTAJIEN TYÖNANTAJILLE KESKI-SUOMESSA

KYSELY HENKILÖKOHTAISTEN AVUSTAJIEN TYÖNANTAJILLE KESKI-SUOMESSA KYSELY HENKILÖKOHTAISTEN AVUSTAJIEN TYÖNANTAJILLE KESKI-SUOMESSA Hanna Hiljanen Jyväskylän ammattikorkeakoulu, sosiaalija terveysalan oppilaitos, sosionomin koulutusohjelma 28.8.2008 Taustatietoa kyselystä

Lisätiedot

Hyvät omaishoitajien parissa toimivat,

Hyvät omaishoitajien parissa toimivat, 17.6.2015 1 / 5 Hyvät omaishoitajien parissa toimivat, Omaishoitajat ja läheiset -liiton omaishoitotiedotteessa kerrotaan omaishoitoon liittyvistä asioista, liiton ja sen paikallisyhdistysten toiminnasta

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO YHTEENVETO 5.9.2013 VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 17 vastaanottokeskuksessa loppukeväällä 2013. Vastaajia

Lisätiedot

Satakunnan Omaishoitajat ja Läheiset ry 2015. 15.9.2015 Pirkko Granö

Satakunnan Omaishoitajat ja Läheiset ry 2015. 15.9.2015 Pirkko Granö Satakunnan Omaishoitajat ja Läheiset ry 2015 15.9.2015 Pirkko Granö Postinhakija Omaishoidon monet kasvot Maailmassa on vain neljänlaisia ihmisiä: heitä, jotka ovat olleet omaishoitajia; heitä, jotka ovat

Lisätiedot

Pirkanmaan Muistiyhdistys ry:n alaosasto

Pirkanmaan Muistiyhdistys ry:n alaosasto Pirkanmaan Muistiyhdistys ry:n alaosasto Perustettu 10.12.1996 Huittisissa Huittinen Vammala Äetsä alaosasto 1996-2008 Huittinen Sastamala alaosasto 2009 Huittisten Muistiyhdistyksenä 1.1.2010 Käytetään

Lisätiedot

SUONENJOEN KAUPUNKI VANHUSPALVELUJA KOSKEVA PALVELU- SETELIOPAS ASIAKKAILLE JA OMAISILLE

SUONENJOEN KAUPUNKI VANHUSPALVELUJA KOSKEVA PALVELU- SETELIOPAS ASIAKKAILLE JA OMAISILLE SUONENJOEN KAUPUNKI VANHUSPALVELUJA KOSKEVA PALVELU- SETELIOPAS ASIAKKAILLE JA OMAISILLE Sivu 2 / 6 SISÄLLYSLUETTELO 1. MITÄ PALVELUSETELI TARKOITTAA?... 3 SUONENJOEN KAUPUNGILLA KÄYTÖSSÄ OLEVAT PALVELUSETELIT...

Lisätiedot

OMAISHOIDONTUEN MYÖNTÄMISEN PERUSTEET 1.11.2009 lähtien

OMAISHOIDONTUEN MYÖNTÄMISEN PERUSTEET 1.11.2009 lähtien Sosiaalityö- ja perhepalvelut/vammaispalvelut OMAISHOIDONTUEN MYÖNTÄMISEN PERUSTEET 1.11.2009 lähtien Pitkäaikaissairaat tai vammaiset lapset ja nuoret alle 18 vuotta, sekä yli 18-vuotiaat kehitysvammaiset

Lisätiedot

Hakemus saapunut pvm. Käsittelijä Päätös pvm.

Hakemus saapunut pvm. Käsittelijä Päätös pvm. Kainuun maakunta kuntayhtymä Omaishoidontukihakemus Sosiaali- ja terveystoimiala O Kehitysvammaisen hoitoon Perhepalvelut O Vaikeavammaisen hoitoon Vanhuspalvelut O Vanhuksen hoitoon yli 65 v. Organisaatio

Lisätiedot

ALUEKOORDINAATIORYHMÄ 25.5.2015

ALUEKOORDINAATIORYHMÄ 25.5.2015 Epäily muisti-ongelmasta ALUEKOORDINAATIORYHMÄ 25.5.2015 Muistiasiakkaan (+65) palvelupolku Keski-Pohjanmaalla LUONNOS 13.3.2015 Asiakas ja läheiset Ennakoiva työ Daalia/Ikäneuvola/palveluohjaus/infot

Lisätiedot

Läheiset ry. Etelä-Karjalan Omaishoitajat ja. o Perustettu vuonna 2002. o Jäseniä noin 320. o TAVATA-projekti 2003-2005

Läheiset ry. Etelä-Karjalan Omaishoitajat ja. o Perustettu vuonna 2002. o Jäseniä noin 320. o TAVATA-projekti 2003-2005 Etelä-Karjalan Omaishoitajat ja Läheiset ry o Perustettu vuonna 2002 o Jäseniä noin 320 o TAVATA-projekti 2003-2005 o VOIMAVARAKETJU projekti 2006-2008 o KATVE-projekti 2009 2011 o PUHUMALLA PUHTIA TAPAAMALLA

Lisätiedot

Ikääntyvän väestön kodinomainen ja toimintakykyä tukeva palvelu

Ikääntyvän väestön kodinomainen ja toimintakykyä tukeva palvelu PERHEHOITO Ikääntyvän väestön kodinomainen ja toimintakykyä tukeva palvelu PERHEHOITO PALVELUNA Perhehoidolla tarkoitetaan iäkkään henkilön hoidon ja huolenpidon järjestämistä hänen kotinsa ulkopuolella

Lisätiedot

Uudelle polulle. Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry Närståendevårdare och Vänner Förbundet rf

Uudelle polulle. Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry Närståendevårdare och Vänner Förbundet rf Uudelle polulle Omaishoitajako. Kuka hän on? Mitä hän tekee? Hän nostaa, kantaa, pesee, pukee, syöttää, juottaa. Touhuaa päivät, valvoo yöt. Hän itkee, rukoilee, nauraa, laulaa. Hän väsyy tiuskii, komentaa.

Lisätiedot

Senioribarometri 2006. SEINÄJOEN KAUPUNKI SOSIAALI- JA TERVEYSKESKUS / HJ www.seinajoki.fi

Senioribarometri 2006. SEINÄJOEN KAUPUNKI SOSIAALI- JA TERVEYSKESKUS / HJ www.seinajoki.fi Senioribarometri 2006 Senioribarometrin tarkoitus Päätimme heti pilotoida myös Senioribarometrin, sillä vanhemman väestön tarpeet ja toiveet ovat meille tärkeitä sekä toiminnallisesti että taloudellisesti.

Lisätiedot

LIITE 4. Omaishoidon tuen myöntämisperusteet vuonna 2012. (vahvistettu Kuopion perusturva- ja terveyslautakunnassa 25.2.

LIITE 4. Omaishoidon tuen myöntämisperusteet vuonna 2012. (vahvistettu Kuopion perusturva- ja terveyslautakunnassa 25.2. Kuopion kaupunki Omaishoidon tuki 2012 1 (5) Omaishoidon tuen myöntämisperusteet vuonna 2012 (vahvistettu Kuopion perusturva- ja terveyslautakunnassa 25.2.2012) LIITE 4 Perusteet Omaishoidon tuki on lain

Lisätiedot

15 VUOTTA ELÄKKEELLÄ. Tuoreen tutkimuksen tulokset Sini Kivihuhta 6.2.2015

15 VUOTTA ELÄKKEELLÄ. Tuoreen tutkimuksen tulokset Sini Kivihuhta 6.2.2015 15 VUOTTA ELÄKKEELLÄ Tuoreen tutkimuksen tulokset Sini Kivihuhta 6.2.215 1 VAI 2 VUOTTA? 2 KYSELY 8-VUOTIAILLE VASTAUKSIA 5 Teetimme 5 puhelinhaastattelua vuonna 1935 syntyneille suomalaisille eläkeläisille

Lisätiedot

Perhehoitajille maksettavat hoitopalkkio, kulukorvaus ja käynnistämiskorvaus 1.1.2015 alkaen. 45,43 / kerta Kestoltaan < 10h/vrk

Perhehoitajille maksettavat hoitopalkkio, kulukorvaus ja käynnistämiskorvaus 1.1.2015 alkaen. 45,43 / kerta Kestoltaan < 10h/vrk 1 IKÄIHMISTEN PERHEHOITO Perhehoitajille maksettavat hoitopalkkio, kulukorvaus ja käynnistämiskorvaus 1.1.2015 alkaen. HOITOPALKKIO Peruste: Perhehoitajalaki 3.11.2006/ 948 Vähimmäiskulukorvaus 1.1.2015

Lisätiedot