Tienpidon ja liikenteen suunnitelma

Transkriptio

1 Kuvaaja: Jarmo Salo Tienpidon ja liikenteen suunnitelma Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Liikenne ja infrastruktuuri

2 Esipuhe Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen liikenne ja infrastruktuuri -vastuualueen lähivuosien suunnitelma ei edelleenkään lupaa kohentuvaa tieverkon kuntoa. Niukkuus jatkuu. Investointikohteita on niukasti ja nekin tehdään erillisrahoilla. Teiden päivittäinen hoito pysyy sentään edelleen samalla tasolla kuin aiemmin. Ylläpitoluonteisia korjauksia emme kuitenkaan pysty tekemään niin paljon kuin on tarvetta. Valta- ja kantatiet sekä vilkasliikenteiset seututiet pystymme kyllä pitämään jokseenkin hyvässä kunnossa. Siltojen korjauksiakin tehdään myös tarpeellinen määrä, mutta päällysteiden korjauksiin ja uusimisiin alemmalla tieverkolla meillä ei ole varaa. Tämä tarkoittaa, että nämä tiet vain paikataan ensiapuluonteisesti. Paikkausten määrä lisääntyykin voimakkaasti vuosi vuodelta. itäisenä ohitustienä aloitettiin syksyllä 2013 ja se avataan liikenteelle vuonna Kummatkin ovat erittäin tärkeitä hankkeita alueemme kehittämiseksi. Näiden lisäksi on vuonna 2015 käynnistymässä myös valtateiden 3 ja 18 risteysjärjestelyt Laihialla. Järjestelyllä erotetaan Vaasa - Seinäjoki suuntainen liikenne Vaasa - Tampere suuntaisesta liikenteestä. Hankkeen kustannusarvio on noin 29 milj. euroa. Vuoden 2013 lopussa eduskunta myönsi 3 milj. euroa ns. joululahjarahaa Pietarsaaren satamatielle. Työt aloitetaan syksyllä 2014, eli myönteisiäkin asioita tapahtuu kaiken synkän keskellä. Tammikuussa 2014 Viime vuoden loppupuolen leudot säät aiheuttivat meille lisää päänvaivaa. Nastarengaskulutus jatkuvasti märillä päällystepinnoilla on paljon suurempi kuin pakkasella. Veden tunkeutuminen päällystehalkeamiin heikentää myös tien kestävyyttä ja päällysteiden purkautumia näkyi vuodenvaihteessa normaalia paljon enemmän. On suuri vaara, että päällysteidemme kunto keväällä on paljon huonompi kuin mitä viime syksynä ennustimme. Anders Östergård Johtaja Liikenne ja infrastruktuuri -vastuualue Teiden kunnon kannalta tuli syksyllä uusia haasteita. Vuoden 2013 lokakuun alusta lähtien ajoneuvojen korkein sallittu paino nousi 60 tonnista 76 tonniin ja maksimikorkeus 4,2 metristä 4,4 metriin. Tästä syystä jouduimme asettamaan 47 uutta painorajoitusta silloillemme. Siltojen vahvistamiseen on koko maahan myönnetty 55 milj. euroa neljän vuoden ajalle. On selvää, ettei se riitä kaikkien siltojen vahvistamiseen. Sisältö Liikenneviraston rakennuttamista kahdesta isosta tiehankkeesta alueellamme valtatien 8 rakentaminen uuteen paikkaan Vaasan koillispuolella välillä Kotiranta - Stormossen on jo pitkällä ja se avataan liikenteelle syksyllä Valtatien 19 rakentaminen Seinäjoen Liikennejärjestelmän kehittäminen Ylläpito-ohjelma ja hankekartta kuvaaja: Camilla Juntunen 2

3 Tiestön tilan kehitys ja tulevaisuudennäkymät Valtioneuvoston liikennepoliittisessa selonteossa 2012 on linjattu väylänpidon suuntaus lähivuosiksi. Selonteon mukaan väylänpitoon osoitetaan varoja yhtä paljon kuin viime vuosinakin on ollut käytettävissä. Käytännössä euromäärien säilyessä ennallaan määrärahojen reaalinen ostovoima heikkenee lähivuosina. Korjaus ostovoiman säilyttämiselle saadaan, kun kustannustason nousua vastaan tehdään tasokorotus hallituskausien taitteessa sekä vuonna 2016 tällöin koko maan tasolla kehittämisinvestoinneista siirretään 80 miljoonaa euroa perusväylänpitoon. Ensisijaisena tavoitteena on säilyttää koko liikenneverkon päivittäinen liikennöitävyys ja tyydyttävä hoitotaso. Liikenteen kasvu on ollut pitkällä tähtäimellä noin yhden prosentin luokkaa huolimatta muutaman taantumavuoden aiheuttamaa notkahdusta. Liikenteen kasvu ei kuitenkaan jakaudu tasaisesti vaan se kohdistuu päätiestölle ja kasvavien kaupunkikeskusten ympärille. Haja-asutusalueilla vähäliikenteisillä maanteillä on kasvu pysähtynyt ja jopa kääntynyt laskuun. Tienpitotoiminnassa, määrärahojen euromäärien pysyessä ennallaan ja ostovoiman heikentyessä, joudutaan ELY-keskuksen rahoittamista alueellisista investoinneista luopumaan täysin ja teitä ylläpidetään vain hoito- ja kunnostustoimin. Tämä merkitsee sitä, että väyläomaisuuden korjausvelka kasvaa ja samalla kasvavien alueiden liikenteen sujuvuus ja turvallisuus heikkenee. Kasvualueiden maankäytön laajenemisesta syntyvät tiestön parantamiset tulevat olemaan täysin ulkopuolisen rahoituksen varassa. Keskeisen liikenneverkon kunnosta ja toimivuudesta huolehditaan, sen sijaan alemman väyläverkon kunto joutuu joustamaan rahoituksen mukaan. Vähäliikenteisten teiden palvelutaso heikkenee muun muassa silloin, kun joudutaan muuttamaan päällystettyjä teitä takaisin sorateiksi. Toistaiseksi Etelä-Pohjanmaan ELYkeskuksen alueella on vielä vältytty päällysteiden muuttamiselta sorateiksi, mutta lähivuosina ensimmäisiä päällysteiden poistamisia joudutaan tekemään. Kyseeseen tulee vähäliikenteiset maantiet (keskivuorokausiliikenne alle 200 ajoneuvoa), joiden ylläpito ja hoitaminen tulevat päällystettynä kohtuuttoman kalliiksi. Liikennepoliittisessa selonteossa on myös mainittu, että liikenneverkkojen luokittelu uudistetaan ja valtion, kuntien sekä yksityisten toimijoiden vastuita selkiytetään. Tämä merkitsee vähäliikenteisten maanteiden muuttamista yksityisteiksi sekä taajamissa pääasiassa paikallista liikennettä palvelevien asemakaava-alueilla olevien maanteiden muuttamista kaduiksi (MRL 83.4 ). Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen alueella on ryhdytty muuttamaan asemakaava-alueella olevia maanteitä kaduiksi yhteistoiminnassa kuntien kanssa. Tähän toimintaan Etelä-Pohjanmaan ELY-keskukselle myönnettiin valtion lisätalousarviossa kertaluontoinen 2,5 miljoonan euron määräraha vuosille 2013 ja Lokakuun alussa 2013 astui voimaan valtioneuvoston asetus, joka sallii raskaan liikenteen kuljetuksien suurimpien sallittujen massojen nousun 60 tonnista 76 tonniin. Samalla suurin sallittu korkeus nousee 4,2 metristä 4,4 metriin. Voimaan tuullut asetus aiheutti sen että aiemmin 25 painorajoitetun sillan lisäksi tuli 47 uutta painorajoitettua siltaa ja lisäksi viisi uutta korkeusrajoitettua alikulkukohdetta. Kaikki paino- ja korkeusrajoitukset ovat merkitty tiestölle liikennemerkein. Liikennevirasto on myöntänyt koko maahan neljälle vuodelle 55 miljoonaa euroa rajoitusten poistamiseen. Valtaosa rahoituksesta käytetään siltojen vahvistamiseen. Etelä-Pohjanmaan ELY.keskuksen alueella on yhteensä noin 1400 maantiesiltaa. Liikenneturvallisuuden parantamiseen on käytännössä ainoita mahdollisuuksia nopeusrajoituksien alentaminen sekä automaattisen nopeusvalvonnan laajentaminen. Rakenteellisia ja turvallisuutta lisääviä laajoja investointeja (esim. kevyen liikenteen väylät) ei ole mahdollista toteuttaa. Hoidon nykyistä tasoa nostamalla saavutettavat turvallisuutta lisäävät toimet ovat marginaalisia. Kuvaaja: Jaakko Huhtala 3

4 Liikennejärjestelmän kehittäminen Liikennejärjestelmätyö Liikennejärjestelmätyön tavoitteena on asiakas- ja käyttäjälähtöisesti parantaa koettua liikkumisen ja kuljettamisen palvelutasoa. Tehokas liikennejärjestelmä näkyy käyttäjälle turvallisina, sujuvina ja helppokäyttöisinä yhteyksinä. Siirtymisen kuljetusmuodosta toiseen tulee olla sujuvaa, jolloin ihmisille tai tavaroille ei matka- tai kuljetusketjun aikana synny tarpeettomia viivytyksiä. Pohjanmaan ja Etelä-Pohjanmaan liikennejärjestelmäsuunnitelmat toimivat tärkeinä lähtötietoina maakuntakaavoja uudistettaessa. Liikennejärjestelmäsuunnittelun jatkuvuus varmistetaan säännöllisellä seurannalla ja solmittavilla aiesopimuksilla. Kuntien rooli tehokkaan ja turvallisen liikennejärjestelmän edellytysten luojana on keskeinen, varsinkin maankäytön ja kaavoituksen suunnittelussa ja toteutuksessa. Palveluiden saavutettavuuden ja joukkoliikenteen järjestämisen kannalta yhdyskuntarakenteen tietty tiiveys parantaa ELY-keskuksen mahdollisuuksia tuottaa vaadittua palvelutasoa. Liikenneturvallisuus ELY-keskuksen asiantuntijat tekevät liikennejärjestelmätyötä yhteistyössä sidosryhmien kanssa. Liikennejärjestelmätyössä tulee mahdollisuuksien mukaan ottaa huomioon liikenteen, maankäytön, asumisen, palveluiden ja elinkeinoelämän muodostama kokonaisuus niin paikallisesta kuin valtakunnallisesta näkökulmasta. Tarkastelunäkökulma muuttuu investointikeskeisestä suunnittelusta yhä enemmän asiakaskeskeiseen ja -lähtöiseen suuntaan. Yhteysväleillä tavoitteena on tarjota asiakkaalle tietty etukäteen määritelty palvelutaso, jolloin esimerkiksi matka- ja kuljetusaikojen suunnittelu on helpompaa. Liikennejärjestelmätyössä resursseja suunnataan ensisijaisesti siten, että voidaan ylläpitää liikennejärjestelmän turvallisuutta ja toimivuutta. Laadukkaalla ja riittävän aikaisessa vaiheessa aloitetulla suunnittelulla pyritään vastaamaan yhdyskuntien kehittymisen liikennejärjestelmälle asettamiin haasteisiin. Suurimmat liikenneturvallisuusvaikutukset suunnitelmakaudella saadaan Vt 8 Sepänkylän ohikulkutien ja Vt 19 Seinäjoen itäisen ohikulkutien valmistumisesta sekä Vt 3 Laihian kohdan liikennejärjestelyistä. Lisämahdollisuuksia liikenneturvallisuuden parantamiseen olisi toteuttamalla Vt 19 välillä Nurmo-Lapua ja Vt 3 yhteysvälihankkeen kohteet. Näistä edellä mainituista on olemassa valmiit suunnitelmat, mutta rahoitusta ei ole käytettävissä. Lisäksi liikenneturvallisuutta parannetaan nopeusrajoitusmuutoksin, tekemällä täristäviä keski- ja reunaviivoja päällysteiden uusimisen yhteydessä vilkkaimmilla tieosuuksilla sekä toteuttamalla liikennettä vähentäviä tilusvaihtoja ja yksityisteiden järjestelysuunnitelmia. Nykyisten tiekaiteiden jatkaminen ja standardin nostaminen nykyohjeita vastaaviksi tehdään pääteillä ja tärkeimmillä seututeillä. Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus toteuttaa muutaman kevyen liikenteen väylän rakentamisen kuntien rahoittamana. ELY-keskus toteuttaa myös tienvarsimetsän raivausta hirvivaroitusalueilla sekä muutamien maantieliittymien liikenneturvallisuuden ja sujuvuuden parantamista. Rautatieltä Kokkola Oulu -radalta poistetaan maanteiden tasoristeyksiä. Useamman kunnan kattavia alueellisia liikenneturvallisuussuunnitelmia tullaan laatimaan aiempaan tapaan 1 2 suunnitelmaa vuodessa. Suunnitelmissa pääpaino on pienissä liikenneturvallisuustoimenpiteissä (esim. suojatiet ja niiden parantaminen, hidasteet, näkemien raivaus) ja nopeusrajoitusten tarkistamisissa. Lisäksi kuntien liikenneturvallisuustyötä aktivoidaan sekä entistä vahvemmin lisätään myös kestävää liikkumista edistävän liikennejärjestelmätason ajattelua ja toimenpiteitä. Myös mopoiluun ja mopo-onnettomuuksien ehkäisyyn kiinnitetään aiempaa enemmän huomiota. Kuvaaja: Camilla Juntunen 4 Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus tekee yhteistyötä muiden toimijoiden kanssa liikenneturvallisuuskasvatuksen, -valistuksen ja -tiedotuksen lisäämiseksi. Onnettomuus on usein monen tekijän summa ja tietoinen riskinotto esimerkiksi rattijuopumuksen tai ylinopeuden muodossa

5 Kuvaaja: Maria Swanljung vähentää usein tehtyjen infrastruktuuri-investointien vaikuttavuutta. Siksi ihmisten valintoihin ja asenteisiin vaikuttaminen on aina tärkeä osa liikenneturvallisuustyötä. Joukkoliikenne Joukkoliikenteessä on, joukkoliikennelain ja palvelusopimuksen voimaantulon myötä, tehty alueen liikennöitsijöiden kanssa siirtymäajan liikennöintisopimuksia. Tehdyt sopimukset päättyvät eri aikoina ja ovat voimassa aina vuoteen 2019 saakka. Sopimuskauden jälkeen liikenne jatkuu markkinaehtoisesti tai palvelusopimusasetuksen mukaisesti. ELY-keskuksen alueella on määritelty se joukkoliikenteen palvelutaso, jota alueelle tullaan tavoittelemaan ajanjaksolla Määrittelytyö tehtiin yhdessä mm. kuntien, maakuntaliittojen ja liikennöitsijöiden kanssa. Suunnitelmakaudella tavoitteena on luoda helppokäyttöisiä ja sujuvia joukkoliikenteen palveluja ja tiivistää joukkoliikenteen ja koko liikennejärjestelmän vuorovaikutusta. Lisäksi tavoitteena on lisätä joukkoliikenteen kysyntää määritellyillä alueilla ja yhteysväleillä Kokkolan, Seinäjoen ja Vaasan kaupunkiseudulla. Muilla alueilla tiivistetään yhteistyötä kuntien kanssa uusien joustavien kuljetusratkaisujen aikaansaamiseksi. Tieosuuksille, joilla on asutustihentymiä, kehitetään lisämatkustajien houkuttelemiseksi joukkoliikennetarjontaa oheispalveluineen. Etelä-Pohjanmaan liitossa on ehdotusvaiheessa tuulivoiman 1. vaihekaava. Etelä-Pohjanmaan liitto on käynnistänyt vuonna 2013 kaksi vaihekaavaa. Kauppa-, liikenne ja maisema-alueita käsittelevä 2. vaihekaava sekä turvetuotantoa, suoluontoa ja bioenergiaa käsittelevä 3. vaihekaava. Vaihekaavojen lähtötiedoiksi on tehty liikennejärjestelmäsuunnitelma sekä logistiikka- ja maankäyttösuunnitelma koko Etelä-Pohjanmaan liiton alueelle. Keski-Pohjanmaan liitossa on aloitettu 4. vaihekaavan valmistelu. Kaava tulee käsittelemään seudullisesti merkittävän tuulivoiman sijoittumista Keski-Pohjanmaan maakunnassa. Ympäristöministeriö on vahvistanut 3. vaihekaavan vuonna Vaihekaava ohjaa vähittäiskaupan suuryksiköiden sijoittumista sekä pohjavesien suojelulle ja kiviaineshuollolle alueita koko maakunnan alueella. Pohjanmaan liiton 1. vaihemaakuntakaava, Kaupallisten palvelujen sijoittuminen Pohjanmaalla, on vahvistettu Ympäristöministeriössä vuonna Vaihemaakuntakaava käsittää koko maakunnan kaupan, logistiikan ja keskusverkon osalta ja tarkistaa näiltä osin kokonaismaakuntakaavaa. Vaihemaakuntakaavassa 2 tarkastellaan energiahuoltoa koko maakunnan alueella. Uusiutuvia energiavaroja ja niiden sijoittumista käsittelevä selvitys valmistui syksyllä Selvityksessä painotetaan tuulivoimatuotantoa. Vaihemaakuntakaavan tavoitevuosi on 2030 ja kaava on ehdotusvaiheessa. Pohjanmaan kokonaismaakuntakaava astui voimaan vuoden 2010 lopulla. Kokonaismaakuntakaavan päivittäminen aloitetaan vuonna Maakuntakaavat 5

6 Tiestön parantaminen ja investointihankkeet Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen liikenne- ja infrastruktuuri -vastuualueen vuosien perustienpidon rahoituksella varmistetaan maanteiden päivittäinen liikennekelpoisuus ja säilytetään vilkasliikenteisten teiden nykyinen kunto. Vuoden 2013 jälkeen uusia ELY-keskuksen kokonaan rahoittamia perustienpidon alueellisia investointeja ei ole ollut mahdollista aloittaa. Paikallisia investointikohteita suunnitellaan ja toteutetaan pääosin ulkopuolisella rahoituksella. Elinkeinoelämän tarpeita tukevia alueellisia investointeja toteutetaan EU-, työllisyys- ja kuntarahoituksella. kenteelle syksyllä 2014 ja sen kustannusarvio on 55 milj. euroa. Vt 19 Seinäjoen itäinen ohikulkutie avataan liikenteelle 2016 ja sen kustannusarvio on 74 milj. euroa. Laihian kohdan Vt 3 ja Vt 18 järjestelyjen kustannusarvio on 29 milj. euroa. Närpiössä maanteiden 673 ja 676 risteykseen toteutetaan Ivarsin kiertoliittymä (4)*. Hankkeen kustannusarvio on euroa ja rahoittajina ovat kaupunki ja Euroopan aluekehitysrahasto. Toinen ELY-keskuksen käynnistämä hanke on Aronkylän liikennejärjestelyt Kauhajoella (5)*, jossa tehdään kevyen liikenteen alikulku ja liittymäjärjestelyjä kantateiden 44 ja 67 risteykseen. Hankkeen kustannusarvio on euroa ja hankkeen kustantavat ELY-keskus ja Kauhajoen kaupunki. Valtatiellä 19 toteutetaan Skaalan teollisuusalueen liittymäjärjestelyt Kauhavalla (6)*. Hankkeen kustannusarvio on euroa ja se toteutetaan Kauhavan kaupungin ja ELY-keskuksen rahoituksella sekä työllisyysrahoituksella. Suunnitelmakaudella pyritään lisäämään myös automaattista nopeusvalvontaa valtatielle 19 Jalasjärven ja Lapuan välille. Liikennevirasto toteuttaa suunnitelmakaudella kehittämishankkeet ohikulkuteiden rakentamiseksi valtatielle 8 Sepänkylään (1)* ja valtatielle 19 Seinäjoelle (2)* sekä vt 3 Tampere Vaasa yhteysvälihankkeesta Laihian kohdan valtateiden 3 ja 18 turvallisuus- ja sujuvuusjärjestelyt (3)*. Näissä hankkeissa, sujuvuus- ja turvallisuustoimenpiteiden lisäksi toteutetaan tarvittavia meluesteitä, pohjavesisuojauksia ja luonnon monimuotoisuutta edistäviä ratkaisuja. Sepänkylän ohikulkutie avataan lii- Kurikassa toteutetaan valtatien 3 Kyrönjoen sillan uusiminen (7)*. Hankkeen tarkoituksena on uuden sillan rakentaminen nykyisen huonokuntoisen Kyrönjoen sillan viereen. Siltaa varten valtatien linjaus muuttuu hieman noin yhden kilometrin matkalta. Nykyinen silta puretaan kun uusi on otettu käyttöön. Hankkeen kustannusarvio on 6,8 milj. euroa. Hanke toteutetaan Liikenneviraston massat ja mitat -teemarahoituksella. Kantatie 68 Pietarsaaren satamatien ensimmäisen vaiheen (8)* rakentaminen käynnistetään vuonna Ensimmäiseen vaiheeseen kuuluu nykyisen katuyhteyden kunnostaminen kantatieksi Pohjantien osuudella. Hankkeen kustannusarvio on 8 milj. euroa ja sen rahoittaa Pietarsaaren kaupunki ja ELY-keskus. * Kohteen sijainti viereisen sivun kartalla 6

7 Tiehankkeet ja ylläpito-ohjelma 2014 Affecto Finland Oy, Genimap L4356 Tiehankkeet Päällystyskohteet Sillan parantaminen Nykarleby Uusikaarlepyy Jakobstad Pietarsaari Larsmo Luoto 8 Pedersöre Kronoby Kruunupyy Karleby Kokkola Kaustinen Kaustby Kannus Toholampi Evijärvi Veteli Vetil Halsua Lestijärvi Vaasa Vasa 1 Korsholm Mustasaari Vörå Vöyri 6 Kauhava Lappajärvi Vimpeli Perho 3 Malax Mustasaari Laihia Laihela Isokyrö Storkyro Lapua Lappo Alajärvi Korsnäs Soini Seinäjoki Kuortane Närpes Närpiö Kurikka Ilmajoki 7 2 Kaskö Kaskinen 4 5 Teuva Östermark Kauhajoki Jalasjärvi Alavus Ähtäri Kristinestad Kristiinankaupunki Karijoki Bötom Isojoki Storå 20 km 20 km 7

8 Hoito ja ylläpito Pääosa tienpitoon saadusta rahoituksesta eli reilu 30 milj. euroa käytetään hoitoon ja ylläpitoon. Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen maanteiden hoidon ja ylläpidon tason määräävät valtakunnalliset toimintalinjat sekä käytettävissä olevat määrärahat. Suunnitelmakaudella painopisteenä on työturvallisuuden parantaminen ohjeistuksen kiristyttyä. Keskeinen haaste on raskaiden ajoneuvojen massojen ja mittojen kasvu. Talvihoidon toimintalinjoilla määritellään tiestön palvelutaso talvella ja keskeiset laatuvaatimukset mm. tiestön lumisuudelle, liukkaudelle ja tasaisuudelle. Talvihoidon palvelutaso määräytyy tien liikennemäärän, liikenteen koostumuksen ja toiminnallisen luokan mukaan. Kevyen liikenteen väylille on oma kaksiportainen hoitoluokituksensa. Talvihoitoluokkia voidaan suunnitelmakaudella muuttaa vain poikkeustapauksissa. Vuosina 2014 ja 2015 alemman tieverkon talvihoitovaatimukset kiristyvät Seinäjoen ja Lapuan alueurakoissa niiden kilpailutuksen myötä. Lumimyräköiden varalta ylläpidetään valmiutta. Täsmähoitoa kohdennetaan liukkaudentorjuntaan taajamissa ja liittymissä. Ylläpidossa keskitytään vilkasliikenteiselle tieverkolle, jolle päällystystoimenpiteet enimmäkseen kohdistuvat. Raskaita rakenteen parantamishankkeita ei ole mahdollista toteuttaa. Kiertoajat uudelleenpäällystämisessä ja rakenteen parantamisessa pidentyvät rahoituksen vähäisyyden vuoksi. Teitä päällystetään vuosittain noin 200 km, millä saadaan vilkkaimmat tiet pidettyä pääosin hyvässä kunnossa. Erityisesti vähäliikenteisellä tieverkolla päällysteiden rappeutuminen kiihtyy. Paikkausten määrä kasvaa selvästi. Kuivatukseen ja tienpientareiden kuntoon kiinnitetään aiempaa enemmän huomiota. Tiemerkinnät pidetään tyydyttävässä kunnossa. Sorateiden rakenteen parantamisia tehdään korkeintaan 5 kilometriä vuodessa. Nämä toimenpiteet kohdistuvat kaikkein vilkasliikenteisimmille sorateille, joille pyrimme tarjoamaan vähintään nykyistä palvelutasoa. Muiden sorateiden kuntotaso voi heikentyä, koska sorastusmääriä joudutaan vähentämään. Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen alueella sorateiden erityisongelmana on pintakelirikko, jota on viime vuosina ollut runsaasti myös syksyllä ja jopa talvella. Suunnitelmakaudella uusitaan ja peruskorjataan useita siltoja, joita jouduttiin painorajoittamaan syksyllä 2013 raskaiden ajoneuvojen enimmäispainojen noustua 76 tonniin. Kaikkiaan siltoja uusitaan tai peruskorjataan vuosittain kpl. Peruskorjausten painopiste säilyy lukujen silloissa sekä huonokuntoisissa putkisilloissa. Ensisijaisesti korjataan pääteiden huonokuntoiset sillat. Huonokuntoiset sillat sijaitsevat kuitenkin pääasiassa vähäliikenteisellä tieverkolla, joten toiminta painottuu sinne. Kustannuksia ja energiaa säästetään valaistuksen yösammutuksilla, saneerauksilla ja portaalivalaistuksen poistamisella suunnitelmakauden aikana. Yösammutuksen piirissä on tällä hetkellä noin 114 km maanteitä ja noin 23 km kevyen liikenteen väyliä. Lisäksi valaistuksen tehonpudotus on voimassa öisin noin 150 km:llä. Telematikan avulla voidaan parantaa liikenteen turvallisuutta ja sujuvuutta. Telemaattisia laitteita käytetään mm. liikenteen, sään ja kelin seurannassa, hoitotoimenpiteiden ennakoinnissa, liikenteen vaihtuvassa ohjauksessa ja nopeuden automaattivalvonnassa. Yksityisteiden avustaminen Alueellamme on 1944 avustuskelpoista yksityistietä yhteispituudeltaan 6097 kilometriä. Vuonna 2013 myönteisiä avustuspäätöksiä tehtiin 26 tiekunnalle. Avustuskohteista lähes kaikki valmistuivat vuoden loppuun mennessä. Määräraha vuodelle 2013 oli euroa eli huomattavasti vähemmän kuin edellisinä vuosina. Vuoden 2013 lopulla parantamishakemuksia oli noin 44, osa vuodelta Hakemusten kustannusarviot ovat yhteensä noin 4 milj. euroa. Vuoden 2014 avustusmääräraha on enää euroa, joten edelleen vain pientä osaa hakijoista voidaan avustaa. Etusijalla ovat siltojen korjaamiset ja uusimiset. Siltahankkeille avustusprosentti on 75, muille hankkeille 50. Kuvaaja: Jaakko Huhtala 8

9 Talvihoito maanteillä alkaen Is Paljas ja pitävä, läpi talven suolattava Affecto Finland Oy, Genimap L4356 I Paljas, läpi talven suolattava Ib Osin lumipintainen, pakkaskelillä suolaamaton II Lumipintainen, pistehiekoitettava, ongelmakelillä hiekoitetaan koko tie III Sama kuin edellinen, mutta hieman pidemmälä toimenpideajalla Larsmo Luoto Kokkola Karleby Kannus Toholampi Jakobstad Pietarsaari Kronoby Kruunupyy Nykarleby Uusikaarlepyy Pedersöre Kaustinen Kaustby Veteli Vetil Halsua Lestijärvi Evijärvi Vaasa Vasa Korsholm Mustasaari Vörå Vöyri Kauhava Lappajärvi Vimpeli Perho Malax Maalahti Laihia Laihela Isokyrö Storkyro Lapua Lappo Alajärvi Korsnäs Soini Kuortane Ilmajoki Seinäjoki Närpes Närpiö Kurikka Kaskö Kaskinen Teuva Östermark Kauhajoki Jalasjärvi Alavus Ähtäri Kristinestad Kristiinankaupunki Karijoki Bötom Isojoki Storå 20 km 9

10 Merkittäviä rahoituspäätöstä odottavia hankkeita Affecto Finland Oy, Genimap L4356 Affecto Finland Oy, Genimap L4356 Vt 3, Tampere Vaasa Tampere Vaasa-yhteysvälillä tulee parantaa liikenneturvallisuutta ja sujuvuutta. Yhteysvälihankkeen suunnitelmavalmius on hyvä ja kustannusarvio on 185 milj. euroa. Liikennepoliittisen selonteon mukaan Laihian kohdan toteutus alkaa tällä hallituskaudella. Vt 19, Seinäjoki Lapua Seinäjoki Lapua-välillä tulee parantaa liikenteen sujuvuutta ja liikenneturvallisuutta. Ensimmäisessä vaiheessa toteutetaan ohituskaistaosuuksia ja risteysjärjestelyjä. Suunnitelmat ovat valmiit. Koko tiejakson kehittämiskustannukset ovat 25 milj. euroa. Vt 8 / St 724, Vaasan yhdystie Alskatintie Kaksikaistainen tiejakso ruuhkautuu ja päätien liikennettä ohjautuu katuverkolle. Tiejakso tulee parantaa nelikaistaiseksi ja rakentaa kolme eritasoliittymää. Ensimmäisen vaiheen tiesuunnitelmat ovat valmiit. Parantamistoimenpiteiden kokonaiskustannukset ovat 76 milj. euroa, josta Vaasan kaupungin osuus on n. 40 %. Affecto Finland Oy, Genimap L4356 Affecto Finland Oy, Genimap L4356 Kt 68 Pietarsaaren satamatie Tieosuus on liikenneturvallisuudeltaan vaarallinen ja kasvaneen liikenteen myötä välityskyky on heikentynyt. Tiejakso tulee parantaa poikkileikkaukseltaan ja rakenteeltaan sekä toteuttaa turvajärjestelyjä. Hankkeen kokonaiskustannusarvio on 8 milj. euroa. Affecto Finland Oy, Genimap L4356 Affecto Finland Oy, Genimap L4356 Kt 67 Ilmajoki-Seinäjoki Vilkasliikenteinen ja onnettomuusaltis tiejakso on tarve pa-rantaa nelikaistaiseksi ja lisäksi rakentaa kolme eritasoliittymää ja muita turvajärjestelyjä. Jaksolle on tehtävä yleissuunnitelma ja YVA, joita ei ole vielä aloitettu. Hankkeen kokonaiskustannukset ovat 35 milj. euroa. Vt 8 Vaasa-Oulu Vaasa Oulu-yhteysvälillä on tarve parantaa liikenneturvallisuutta ja sujuvuutta. Suunnittelu lähtee liikennerevoluution ajatuksista painottaen liikennejärjestelmän ja elinkeinoelämän näkökulmia. Pienehköistä kohteista on valmiina tiesuunnitelmia. Koko yhteysvälihankkeen kustannusarvio on 130 milj. euroa. Merkkien selitteet: Keskikaiteellinen ohituskaista Hanke Nelikaistainen osuus Eritasoliittymän rakentaminen Eritasoliittymän parantaminen 10

11 Vesiväylä- ja ratahankkeita Ratahanke Seinäjoki Oulu Seinäjoen ja Oulun välinen rata on 335 kilometriä pitkä ja yksi Suomen tiheimmin liikennöidyistä yksiraiteisista rataosista. Rataosan välityskyky on käytännössä täynnä. Rautatieliikenteen kilpailukyvyn ylläpitäminen vaatii henkilöliikenteen matka-aikojen lyhentämistä, tavaraliikenteen akselipainojen nostamista sekä riittävää välityskykyä. Hankkeen toteutuminen mahdollistaa tasoristeyksien poiston myötä liikennöinnin suurimmaksi sallituksi nopeudeksi 200 km/h ja parantaa liikenneturvallisuutta. Alus- ja päällysrakenteen parantaminen mahdollistaa akselipainon korottamisen 22,5 t >> 25 t ja henkilöliikenteen junien nopeuden noston 140 km/h >> 200 km/h. Liikennepaikkojen muutokset ja uudet liikennepaikat parantavat liikenteen sujuvuutta ja kaksoisraideosuudet lisäävät raideliikenteen kapasiteettia merkittävästi. Henkilöliikennepaikkojen muutokset parantavat laiturialueen laatua ja käytettävyyttä. Parannettu ratayhteys luo uusia edellytyksiä Seinäjoen ja Oulun välisen alueen maankäytölle sekä elinkeinotoiminnalle Hankkeen kokonaiskustannukset ovat 860 milj. euroa. Hanke valmistuu vuonna Pietarsaaren meriväylä Pietarsaaren meriväylä ja satama-allas syvennetään nykyisestä 9 metristä 11 metriin. Hanke pitää sisällään tähän liittyvien ruoppaus- ja läjitystöiden lisäksi väylän merkintään liittyviä turvalaitetöitä. Hankkeen kokonaiskustannusarvio on 14,9 milj. euroa ja työt valmistuvat vuonna Kokkola Ykspihlaja -radan II-vaihe Kokkola Ykspihlaja -radan toiminnallinen parantaminen sisältää mm. Kokkolan ratapihan muutostyöt, kaksoisraiteen rakentamisen ja radan perusparantamisen välillä Kokkola Ykspihlaja tai Vaaran ratapihan muutostyöt ja valtion rataverkkoon kuuluvien Kanta- ja Syväsataman raiteistojen muutostyöt. Hankkeen yleissuunnitelma on valmis. Hankkeen kokonaiskustannusarvio on 92 milj. euroa. Kokkolan meriväylä Hanke käsittää Kokkolan nykyisen väylän syventämisen 13 metristä 14 metrin kulkusyvyyteen sekä väylään liittyvät turvalaitetyöt. Hankkeen toteutukseen liittyvät myös sataman syvennys- ja laajennustyöt, joiden suunnittelusta ja toteutuksesta vastaa Kokkolan satama. Väylän yleissuunnitelma on valmis. Hankkeen kustannusarvo on 56 milj. euroa. 11

12 Ota yhteyttä Liikenteen asiakaspalvelu: Tienkäyttäjän linja: Talouspäällikkö Vesa Leino, puh Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Liikenne ja infrastruktuuri Käyntiosoite: Korsholmanpuistikko Vaasa puh Julkaisija: Etelä-Pohjanmaan elinkieno- liikenne- ja ympäristökeskus Painotalo: Kopijyvä Oy