Tienpidon ja liikenteen suunnitelma

Transkriptio

1 Kuvaaja: Unto Tapio Tienpidon ja liikenteen suunnitelma Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Liikenne ja infrastruktuuri

2 Esipuhe Kädessäsi on Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen Liikenne ja infrastruktuuri -vastuualueen lähivuosien suunnitelma. Niukkuutta on edelleen luvassa. Edellisiin suunnitelmiimme verrattuna tämä suunnitelma on ensimmäinen, jossa ei ole listattu alueellisia tulevia tienrakennushankkeita. Tämä siitä yksinkertaisesta syystä, ettei sellaisia ole tienpidon määrärahoilla jatkossa mahdollista toteuttaa. Kun rahaa tienpitoon on niukasti, joudumme aina vain tarkemmin miettimään rahojen kohdentamista. Meitä ohjaavan Liikenneviraston mielestä meidän on ensisijaisesti pidettävä päätiestömme hyvässä kunnossa, mikä tarkoittaa valta- ja kantateitä sekä vilkasliikenteisiä seututeitä. Tämä on tietysti järkevää. Meidän pitää varmistaa, että pitkämatkaiset kuljetukset kulkevat tiestöllämme. Valitettavasti tämä samalla tarkoittaa sitä, että vähäliikenteiset maantiemme eivät saa tarvitsemiaan kunnostustoimenpiteitä, jotta ne pysyisivät kunnossa. Käytännössä tämä tarkoittaa, ettei niiden päällysteitä uusita, kun ne hajoavat, vaan paikkauksia lisätään. Soratieverkon osalta tämä tarkoittaa sitä, ettei järeämpiä korjauksia pystytä tekemään, ainoastaan pinnan sorastuksia. Teemme määrävälein tienkäyttäjätyytyväisyyskyselyjä. Vuoden 2012 tulokset olivat melko tyrmääviä. Tienkäyttäjien tyytyväisyys tieverkon kuntoon oli romahtanut. Romahdus koski lähinnä päällystettyjen teiden kuntoa. Tyytymättömyys soratieverkon kuntoon on ollut jo vuosikausia selvä. Ymmärrän tienkäyttäjien tyytymättömyyden. Minäkään en ole tyytyväinen. Käytettävissä olevat määrärahat kuitenkin määräävät minkälaisessa kunnossa tieverkkomme on. Teiden päivittäisen hoidon pystymme kuitenkin toistaiseksi varmistamaan. Eli kaikki tiet hoidetaan joka päivä sovitun tason mukaisesti. Päätiet ensin ja sitten muut tiet, siinä järjestyksessä. Uusia haasteita teiden kunnon kannalta on tulossa. Ajoneuvojen korkein sallittu paino saattaa nousta 60 tonnista 76 tonniin ja maksimikorkeus 4,2 metristä 4,4 metriin. Muutokset saattavat tulla voimaan jo keväällä Tämä aiheuttaisi lähinnä siltojemme osalta muutostarpeita sekä kantavuuden että korkeuden osalta. Ei mikään halpa asia ja vaatii tietysti erillistä rahoitusta, mutta arvioidut logistiset hyödyt menoihin nähden on kuitenkin arvioitu kaksinkertaisiksi. Liikennevirasto rakennuttaa alueellamme kahta suurta tiehanketta. Näistä ensimmäinen, valtatien 8 rakentaminen uuteen paikkaan Vaasan koillispuolelle, välillä Kotiranta Stormossen, on hyvässä vauhdissa ja avataan liikenteelle syksyllä Toinen hanke valtatien 19 rakentaminen Seinäjoen itäisenä ohitustienä käynnistyy keväällä Nämä ovat alueemme kehittämiseksi välttämättömiä hankkeita. Helmikuussa 2013 Anders Östergård Johtaja Liikenne ja infrastruktuuri vastuualue Sisältö 2 Esipuhe 3 Tiestön tilan kehitys ja tulevaisuudennäkymät Lupapalvelut keskitetään Etelä- Pohjanmaan ELY-keskukseen 4-5 Liikennejärjestelmän kehittäminen 6 Tiestön parantaminen ja investointihankkeet 7 Tiehankkeet ja ylläpito-ohjelma Hoidon ja ylläpidon toimintalinjat kuvaaja: Camilla Juntunen 9 Talvihoito maanteillä alkaen 10 Merkittäviä rahoituspäätöstä odottavia hankkeita 11 Vesiväylä- ja ratahankkeita 12 Ota yhteyttä 2

3 Tiestön tilan kehitys ja tulevaisuudennäkymät Lupapalvelut keskitetään Etelä- Pohjanmaan ELY-keskukseen Liikennepoliittisessa selonteossa on linjattu väylänpidon suuntauksia lähivuosiksi. Selonteon mukaan väylänpitoon ei voida osoittaa enempää varoja kuin mitä viime vuosina on ollut käytettävissä. Käytännössä euromäärien säilyessä ennallaan määrärahojen reaalinen ostovoima heikkenee lähivuosina. Korjaus ostovoiman säilyttämiselle saadaan, kun kustannustason nousua vastaan tehdään tasokorotus hallituskausien taitteessa sekä vuonna 2016, jolloin koko maan tasolla kehittämisinvestoinneista siirretään 100 miljoonaa euroa perusväylänpitoon. Ensisijaisena tavoitteena on säilyttää koko liikenneverkon päivittäinen liikennöitävyys ja hoitotaso. Tienpitotoiminnassa, määrärahojen euromäärien pysyessä ennallaan ja ostovoiman heikentyessä, joudutaan alueellisista investoinneista luopumaan täysin ja teitä ylläpidetään hoito- ja kunnostustoimin. Tämä merkitsee sitä, että väyläomaisuuden korjausvelka kasvaa, samalla kasvavien alueiden liikenteen sujuvuus ja turvallisuus heikkenee. Maankäytön laajenemisesta syntyvät tiestön parantamiset tulevat olemaan täysin ulkopuolisen rahoituksen varassa. Keskeisen liikenneverkon kunnosta ja toimivuudesta huolehditaan, sen sijaan alemman väyläverkon kunto joutuu joustamaan rahoituksen mukaan. Vähäliikenteisten teiden palvelutaso heikkenee muun muassa silloin, kun joudutaan muuttamaan päällystettyjä teitä takaisin sorateiksi. Liikennepoliittisessa selonteossa on myös mainittu että liikenneverkkojen luokittelu uudistetaan ja valtion, kuntien sekä yksityisten toimijoiden vastuita selkiytetään. Tämä merkitsee vähäliikenteisten maanteiden muuttamista yksityisteiksi ja taajamissa, pääasiassa paikallista liikennettä palvelevien asemakaava-alueilla, olevien maanteiden muuttamista kaduiksi (MRL 83.4 ). Liikenneturvallisuuden parantamiseen on käytännössä ainoita mahdollisuuksia nopeusrajoituksien alentaminen sekä automaattisen nopeusvalvonnan laajentaminen. Rakenteellisia ja turvallisuutta lisääviä investointeja ei ole mahdollista toteuttaa ja hoidon nykyisestä tasosta turvallisuutta lisäävät toimet ovat marginaalisia. Työ- ja elinkeinoministeriö teki joulukuussa 2011 päätöksen Suomen joukko- ja tavaraliikennelupahallinnon keskittämisestä Etelä-Pohjanmaan ELY-keskukseen alkaen. Toimintansa aloittaneen lupapalveluyksikön tehtäviin kuuluvat tavara- ja joukkoliikennelupiin liittyvien hakemusten (noin kpl vuodessa) käsittely ja lupapäätösten teko (yli kpl vuodessa). Lupayksikkö vastaa lisäksi Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen toimialueen taksilupahallinnosta; se määrittelee kuntakohtaiset taksilupien enimmäismäärät vuosittain ja käsittelee taksilupahakemukset. Lupahakemusten käsittelyn ja ratkaisun lisäksi lupapalveluyksikkö vastaa tavara- ja joukkoliikenteen lakisääteisistä lupaviranomaiselle säädetyistä kansallisista ja yhteisötason valvontatehtävistä sekä sanktioinnista. Tavaraliikenteen osalta painopiste on erityisesti harmaan talouden estämiseen tähtäävissä toimenpiteissä (mm. yritystarkastukset). Etelä-Pohjanmaan vastaa oman toimialueensa taksiluvan haltijoiden vuosivalvonnasta ja muusta taksilupaehtojen noudattamiseen liittyvästä valvonnasta. Etelä-Pohjanmaan toimii valtakunnallisena liikennelupahallinnon (tavara, joukko, taksi) prosessinomistajana. Tähän tehtävään kuuluvat mm. lupahallinnon ja -prosessien kehittäminen sekä operatiivisen toiminnan ohjaus, tulostavoitteiden ja -mittareiden laadinta sekä tietojärjestelmätarpeiden koonti ja järjestelmien kehittäminen. Lupahallinnon sähköisen asioinnin kehittäminen on erityinen painopistealue. Lupahallinnon keskittäminen on käynnistynyt henkilöstöresurssien kartoituksella ja on edennyt ao. lupatehtävissä toimivien henkilöiden virkasiirtoesityksiin. Lupapalveluyksikkö on mitoitettu alustavasti 15 henkilötyövuodelle. Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksessa jo toimivien neljän henkilön lisäksi muista ELY-keskuksista siirtyy virkasiirtoina yhdeksän henkilöä lupapalveluyksikköön. He jatkavat työskentelyä nykyisissä toimipisteissään. 3 Kuvaaja: Tanja Västi

4 Liikennejärjestelmän kehittäminen Liikennejärjestelmätyö Liikennejärjestelmätyön tavoitteena on asiakas- ja käyttäjälähtöisesti parantaa koettua liikkumisen ja kuljettamisen palvelutasoa. Tehokas liikennejärjestelmä näkyy käyttäjälle turvallisina, sujuvina ja helppokäyttöisinä yhteyksinä. Siirtymisen kuljetusmuodosta toiseen tulee olla sujuvaa, jolloin ihmisille tai tavaroille ei matka- tai kuljetusketjun aikana synny tarpeettomia viivytyksiä. ELY-keskuksen asiantuntijat tekevät liikennejärjestelmätyötä yhteistyössä sidosryhmien kanssa. Liikennejärjestelmää kokonaisuutena tarkasteltaessa, täytyy ottaa huomioon ainakin liikenne, maankäyttö, asuminen, palvelut ja elinkeinoelämä sekä paikallisesta että valtakunnallisesta näkökulmasta. Suunnittelussa tarkastelun painopistettä on siirretty investointikeskeisestä suunnittelusta yhä enemmän käyttäjäkeskeiseen ja -lähtöiseen suunnitteluun. Liikennejärjestelmätyössä resursseja suunnataan siten, että voidaan ylläpitää liikennejärjestelmän turvallisuutta ja toimivuutta. Hyvällä suunnittelulla pyritään vastaamaan yhdyskuntien kehittymisen liikennejärjestelmälle asettamiin haasteisiin. Käynnissä olevat Pohjanmaan ja Etelä-Pohjanmaan liikennejärjestelmäsuunnitelmat toimivat tärkeinä lähtötietoina maakuntakaavoja uudistettaessa. Liikennejärjestelmäsuunnittelun jatkuvuus varmistetaan säännöllisellä seurannalla ja solmittavilla aiesopimuksilla. Kuntien rooli tehokkaan ja turvallisen liikennejärjestelmän edellytysten luojana on keskeinen, varsinkin maankäytöstä ja kaavoituksesta puhuttaessa. Palveluiden saavutettavuuden ja joukkoliikenteen järjestämisen kannalta yhdyskuntarakenteen tietty tiiveys parantaa ELY-keskuksen mahdollisuuksia tuottaa vaadittua palvelutasoa. Liikenneturvallisuus Suurimmat liikenneturvallisuusvaikutukset suunnitelmakaudella saadaan Vt 8 Sepänkylän ohikulkutien ja Vt 19 Seinäjoen itäisen ohikulkutien valmistumisesta sekä Vt 3 Laihian kohdan liikennejärjestelyistä. Lisämahdollisuuksia liikenneturvallisuuden parantamiseen olisi toteuttamalla Vt 19 välillä Nurmo-Lapua ja Vt 3 yhteysvälihankkeen kohteet. Näistä edellä mainituista on olemassa valmiit suunnitelmat, mutta rahoitusta ei ole käytettävissä. Lisäksi liikenneturvallisuutta parannetaan nopeusrajoitusmuutoksin, tekemällä täristäviä keski- ja reunaviivoja päällysteiden uusimisen yhteydessä vilkkaimmilla tieosuuksilla sekä toteuttamalla liikennettä vähentäviä tilusvaihtoja ja yksityisteiden järjestelysuunnitelmia. Tievalaistusta saneerataan valovoimakkuudeltaan riittäväksi ja energiaa säästäväksi. Valaistuksen uusimista tehdään muutamassa kiireellisessä kohteessa. Nykyisten tiekaiteiden jatkaminen ja standardin nostaminen nykyohjeita vastaaviksi tehdään pääteillä ja tärkeimmillä seututeillä. Etelä-Pohjanmaan toteuttaa muutaman kevyen liikenteen väylän kuntien rahoittamana. toteuttaa myös mahdollisesti tienvarsimetsän raivausta hirvivaroitusalueilla sekä tukkipuiden ja kivien poistamista tiealueelta pääteillä ja seututeillä (100 km/h teillä). Useamman kunnan kattavia alueellisia liikenneturvallisuussuunnitelmia tullaan laatimaan aiempaan tapaan keskimäärin kaksi vuodessa. Suunnitelmissa pääpaino on pienissä liikenneturvallisuustoimenpiteissä (esim. suojatiet ja niiden parantaminen, hidasteet, näkemien raivaus) ja nopeusrajoitusten tarkistamisissa. Lisäksi kuntien liikenneturvallisuustyötä aktivoidaan sekä entistä vahvemmin lisätään myös kestävää liikkumista edistävän liikennejärjestelmätason ajattelua ja toimenpiteitä. Myös mopoiluun ja mopo-onnettomuuksien ehkäisyyn kiinnitetään aiempaa enemmän huomiota. Etelä-Pohjanmaan ELY tekee yhteistyötä muiden toimijoiden kanssa liikenneturvallisuuskasvatuksen, -valistuksen Kuvaaja: Tanja Västi 4

5 Kuvaaja: Markku Saha ja -tiedotuksen lisäämiseksi. Onnettomuus on usein monen tekijän summa ja tietoinen riskinotto esimerkiksi rattijuopumuksen tai ylinopeuden muodossa vähentää usein tehtyjen infrastruktuuri-investointien vaikuttavuutta. Siksi ihmisten valintoihin ja asenteisiin vaikuttaminen on aina tärkeä osa liikenneturvallisuustyötä. Joukkoliikenne Joukkoliikenteessä on, joukkoliikennelain ja palvelusopimuksen voimaantulon myötä, tehty alueen liikennöitsijöiden kanssa siirtymäajan liikennöintisopimuksia. Tehdyt sopimukset päättyvät eri aikoina ja ovat voimassa saakka. Sopimuskauden jälkeen liikenne jatkuu markkinaehtoisesti tai palvelusopimusasetuksen mukaisesti. Vuoden 2013 loppuun mennessä määritellään koko toiminta-alueella se joukkoliikenteen palvelutaso, joka alueelle tullaan tavoittelemaan ajanjaksolla Määrittelytyö tehdään yhdessä mm. kuntien, maakuntaliittojen ja liikennöitsijöiden kanssa. Suunnitelmakaudella tavoitteena on luoda helppokäyttöisiä ja sujuvia joukkoliikenteen palveluja ja tiivistää joukkoliikenteen ja koko liikennejärjestelmän vuorovaikutusta. Lisäksi tavoitteena on lisätä joukkoliikenteen kysyntää määritellyillä alueilla ja yhteysväleillä Kokkolan, Seinäjoen ja Vaasan kaupunkiseudulla. Muilla alueilla tiivistetään yhteistyötä kuntien kanssa uusien joustavien kuljetusratkaisujen aikaansaamiseksi. Tieosuuksille, joilla on asutustihentymiä, kehitetään lisämatkustajien houkuttelemiseksi joukkoliikennetarjontaa oheispalveluineen. Kansainvälinen laivaliikenne Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen tavoitteena on osaltaan ylläpitää ja kehittää kaikkia satamayhteyksiä maakunnista Ruotsin puolelle ja Eurooppaan sekä poikittaisyhteyksiä Atlantilta Pietariin mm. meneillään olevien North East Cargo Link II sekä NLC Corridor -hankkeiden pohjalta. Merenkurkun liikenneyhteyden kehittäminen Vaasan ja Uumajan välillä on Bothnian Corridorin edistämistä ja tavoitteena on saada se mukaan EU:n TEN-prioriteettihankkeisiin. Vaasa - Uumaja -välisen ympärivuotisen matkustajalauttayhteyden turvaamiseksi solmittu ostosopimus on voimassa vuoden Uuden sopimuksen hankinta seuraavalle sopimuskaudelle käynnistetään vuoden 2013 aikana. Hallitusohjelman mukaisesti LVM:n asettaman työryhmän selvitys siitä, miten ympärivuotinen henkilö- ja tavaraliikenne Merenkurkussa järjestetään kestävällä tavalla, valmistui Strategiasuunnitelman tavoitteena on laatia sekä lyhyen että pitkän tähtäimen strategia ja toimenpide-ehdotukset ympärivuotisen henkilö- ja tavaraliikenteen turvaamiseksi Merenkurkussa. Työryhmä ehdotti matkustajaliikenteen turvaamiseksi lyhyellä välillä yhteiskunnan tuen jatkamista 1+1 vuodella. Suomen valtio on esittänyt vuodelle 2013 nykytason suuruista tukea Tarvittaessa tuen maksajien määrää tulee kasvattaa sekä Vaasan ja Uumajan tulee panostaa parempiin liityntäyhteyksiin satamiinsa. Työryhmä esittää matkustajaliikenteen turvaamiseksi pitkällä aikavälillä, että Vaasan ja Uumajan välinen laivaliikenne nähtäisiin osana Eurooppa-tie 12:n liikenneinfrastruktuuria. Esitys on, että hankitaan Merenkurkun liikenteeseen suunniteltu, asiakkaiden tarpeisiin innovatiivisesti räätälöity, ympäristöystävällinen ja jäissä itsenäisesti kulkeva alus. Siirrytään toimintatuesta investointitukeen. Investoinnin rahoittamiseksi Vaasan ja Uumajan kaupungit ja Merenkurkun alueen toimijat tekevät yhteistyötä EU-tukien hakemiseksi sekä selvittävät Suomen ja Ruotsin valtioiden edellytykset sen kansallisen rahoituksen osallistumiseen. Lyhyen aikavälin ratkaisuna Vaasan kaupungin ja Uumajan kunnan perustama yhtiö, NLC Ferry Oy, on hankkinut paremman matkustajamukavuuden omaavan aluksen, Wasa Expressin, joka aloitti liikennöinnin vuoden 2013 alusta. 5

6 Tiestön parantaminen ja investointihankkeet Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen liikenne ja infrastruktuuri -vastuualueen vuosien perustienpidon rahoituksella varmistetaan maanteiden päivittäinen liikennekelpoisuus ja säilytetään vilkasliikenteisten teiden nykyinen kunto. Vuoden 2013 jälkeen uusia valtion rahoittamia perustienpidon alueellisia investointeja ei ole mahdollista aloittaa. Paikallisia investointikohteita suunnitellaan ja toteutetaan vain ulkopuolisella rahoituksella. Elinkeinoelämän tarpeita tukevia alueellisia investointeja voidaan toteuttaa ainoastaan EU-, työllisyys- ja kuntarahoituksella. Liikennepoliittisenselonteon mukaan kuluvalla hallituskaudella aloitetaan Vt 3 Tampere-Vaasa yhteysvälihankkeesta Laihian kohdan toteuttaminen. Hankkeen kustannusennuste on 29 M. Suunnitelmakaudella pyritään lisäämään myös automaattista nopeusvalvontaa valtatielle 19 Jalasjärven ja Lapuan välille. Mt 749 ja Ykspihlajan radan tasoristeyksen parantamisesta Kokkolassa on valmistunut tiesuunnitelma. Hankkeen kustannusarvio on 4,9 M. Liikennevirasto toteuttaa suunnitelmakaudella kehittämishankkeet ohikulkuteiden rakentamiseksi valtatielle 8 Sepänkylään (1)* ja valtatielle 19 Seinäjoelle (2)*. Näissä hankkeissa, sujuvuus- ja turvallisuustoimenpiteiden lisäksi, toteutetaan tarvittavia meluesteitä, pohjavesisuojauksia ja luonnon monimuotoisuutta edistäviä ratkaisuja. Vt 8 Sepänkylän ohikulkutien kustannusarvio on 55 M ja vt 19 Seinäjoen itäisen ohikulkutien kustannusarvio on 63 M. Närpiössä maantielle 673 toteutetaan Högbackan kohdalla liittymän kanavointi (3)*. Hankkeen kustannusarvio on ja rahoittajina ovat kaupunki ja Euroopan aluekehitysrahasto. Toinen ELY-keskuksen käynnistämä hanke on Jurvan keskusta (4)*, jossa tehdään uusia kevyen liikenteen väyliä ja liittymäjärjestelyjä maanteillä 685, 689, ja Hankkeen kustannusarvio on ja hankkeen kustantavat ja Kurikan kaupunki. Ainut kokonaan ELY-keskuksen rahoittama hanke on yksityistiejärjestelyt kantatiellä 68 Alajärven Hoiskosta Lappajärven Kivipuroon (5)*. Hankkeen kustannusarvio on * Kohteen sijainti viereisen sivun kartalla Kuva: ELY kuvapankki 6

7 7 Korsholm Mustasaari Korsnäs Malax Maalahti Närpes Närpiö Karijoki Bötom Teuva Östermark Isojoki Storå Kauhajoki Jalasjärvi Kurikka Ilmajoki Ilmola Laihia Laihela Vaasa Vasa Isokyrö Storkyro Vöyri Vörå Nykarleby Uusikaarlepyy Jakobstad Pietarsaari Larsmo Luoto Kokkola Karleby Kannus Toholampi Kaustinen Kaustby Kronoby Kruunupyy Pedersöre Evijärvi Veteli Vetil Halsua Lestijärvi Perho Vimpeli Vindala Lappajärvi Alajärvi Soini Kuortane Lapua Lappo Kauhava Alavus Alavo Ähtäri Etseri Kristinestad Kristiinankaupunki Jurva Kaskö Kaskinen Seinäjoki Pirkanmaan Keski-Suomen Pohjois-Pohjanmaan Varsinais-Suomen Tiehankkeet Päällystyskohteet Sillat 20 km Tiehankkeet ja ylläpito-ohjelma 2013

8 Hoidon ja ylläpidon toimintalinjat Pääosa tienpitoon saadusta rahoituksesta eli reilu 30 M käytetään hoitoon ja ylläpitoon. Etelä-Pohjanmaan ELYkeskuksen alueen maanteiden hoidon ja ylläpidon tason määräävät valtakunnalliset toimintalinjat sekä käytettävissä olevat määrärahat. Talvihoidon toimintalinjoilla määritellään tiestön palvelutaso talviaikana ja keskeiset laatuvaatimukset mm. tiestön lumisuuden, liukkauden ja tasaisuuden osalta. Talvihoidon palvelutaso määräytyy tien liikennemäärän, liikenteen koostumuksen, toiminnallisen luokan ja alueen ilmaston mukaan. Kevyen liikenteen väylille on oma kaksiportainen hoitoluokituksensa. Talvihoidon laatuvaatimuksia nostetaan suunnitelmakaudella kaikkein vilkkaimmilla teillä; vilkkailla valtateillä, seututeillä ja yhdysteillä urakoiden kilpailutuksen myötä. Muutokset koskevat noin 3500 tiekilometriä. Varautumista lumimyräköiden hoitoon parannetaan. Täsmähoitoa kohdennetaan liukkaudentorjuntaan taajamissa ja liittymissä. Sorateiden rakenteen parantamisia tehdään korkeintaan 5 kilometriä vuodessa ja nämä toimenpiteet kohdistuvat kaikkein vilkasliikenteisimmille sorateille, joille pyrimme tarjoamaan nykyistä parempaa palvelutasoa. Muiden sorateiden kuntotaso ei parane. Etelä-Pohjanmaan ELYkeskuksen alueella sorateiden erityisongelmana on pintakelirikko, jota on viime vuosina ollut runsaasti myös syksyllä ja jopa talvella. Siltoja uusitaan tai peruskorjataan vuosittain kpl. Peruskorjausten painopiste säilyy lukujen silloissa sekä huonokuntoisissa putkisilloissa. Ensisijaisesti korjataan pääteiden huonokuntoiset sillat. Huonokuntoiset sillat sijaitsevat kuitenkin pääasiassa vähäliikenteisellä tieverkolla, joten toiminta painottuu sinne. Kustannuksia ja energiaa säästetään valaistuksen yösammutuksilla, saneerauksilla ja portaalivalaistuksen poistamisella vuoteen 2015 mennessä. Yösammutuksen piirissä on tällä hetkellä noin 114 km teitä ja noin 23 km kevyen liikenteen väyliä. Lisäksi valaistuksen tehonpudotus on voimassa öisin noin 150 km:llä. Yösammutuksen piirissä oleva tiestö lisääntyy suunnitelmakaudella vähintään 40 km. Telematikalla on kasvava rooli liikenteen hallinnassa. Sen avulla voidaan parantaa liikenteen turvallisuutta ja sujuvuutta. Telemaattisia laitteita käytetään mm. liikenteen ja kelin seurannassa, hoitotoimenpiteiden ennakoinnissa, liikenteen vaihtuvassa ohjauksessa ja nopeuden automaattivalvonnassa. Ylläpidossa keskitytään vilkasliikenteiselle tieverkolle, jolle päällystystoimenpiteet enimmäkseen kohdistuvat. Raskaita rakenteen parantamishankkeita ei ole mahdollista toteuttaa. Kiertoajat uudelleenpäällystämisessä ja rakenteen parantamisessa pidentyvät rahoituksen vähäisyyden vuoksi. Erityisesti vähäliikenteisellä tieverkolla on uhkana päällysteiden rappeutuminen. Päällystysohjelman vuosittainen pituus on noin km, millä saadaan suurin piirtein pidettyä vilkkaimmat tiet hyvässä kunnossa. Tiemerkinnät pidetään tyydyttävässä kunnossa. Yksityisteiden avustaminen Alueellamme on avustuskelpoisia yksityisteitä 1942 kappaletta yhteispituudeltaan 6093 kilometriä. Vuonna 2012 myönteisiä avustuspäätöksiä tehtiin 27 tiekunnalle. Avustuskohteista lähes kaikki valmistuivat vuoden loppuun mennessä. Määräraha vuodelle 2012 oli euroa eli huomattavasti vähemmän kuin edellisinä vuosina. Vuoden 2012 lopulla parantamishakemuksia oli noin 60, osa vuodelta Hakemusten kustannusarviot ovat yhteensä noin 5 M. Vuoden 2013 avustusmääräraha on n , joten vain pientä osaa hakijoista voidaan avustaa. Etusijalla ovat siltojen korjaamiset ja uusimiset. Siltahankkeille avustusprosentti on 75, muille hankkeille 50. Kuvaaja: Mikko Käkelä 8

9 Talvihoito maanteillä alkaen Paljas ja pitävä, läpi talven suolattava Paljas, läpi talven suolattava, öisin mahdollisesti lievää liukkautta Pohjois-Pohjanmaan Osin lumipintainen, pakkaskelillä suolaamaton Taajamissa, hieman syvemmät urat sallittuja Lumipintainen, pistehiekoitettava, ongelmakelillä hiekoitetaan koko tie Sama kuin edellinen, mutta hieman pidemmällä toimenpideajalla Uusikaarlepyy Nykarleby Luoto Larsmo Pietarsaari Jakobstad Pedersöre Pedersöre Kokkola Karleby Kruunupyy Kronoby Evijärvi Kaustinen Kaustby Veteli Vetil Kannus Toholampi Halsua Lestijärvi Mustasaari Korsholm Vaasa Vasa Vähäkyrö Lillkyro Vöyri Vörå Kauhava Lappajärvi Vimpeli Perho Korsnäs Korsnäs Maalahti Malax Isokyrö Storkyro Laihia Laihela Ilmajoki Seinäjoki Lapua Lappo Kuortane Alajärvi Soini Keski-Suomen Kurikka Närpiö Närpes Teuva Östermark Alavus Töysä Ähtäri Etseri Kaskinen Kaskö Karijoki Bötom Kauhajoki Jalasjärvi Kristiinankaupunki Kristinestad Pirkanmaan Isojoki Storå Varsinais-Suomen 20 km 9

10 Merkittäviä rahoituspäätöstä odottavia hankkeita Vt 3, Tampere-Vaasa Tampere-Vaasa yhteysvälillä tulee parantaa liikenneturvallisuutta ja sujuvuutta. Yhteysvälihankkeen suunnitelmavalmius on hyvä ja kustannusarvio on 185 milj. euroa. Liikennepoliittisen selonteon mukaan Laihian kohdan toteutus alkaa tällä hallituskaudella. Vt 8 / St 724, Vaasan yhdystie - Alskatintie Kaksikaistainen tiejakso ruuhkautuu ja päätien liikennettä ohjautuu katuverkolle. Tiejakso tulee parantaa nelikaistaiseksi ja rakentaa kolme eritasoliittymää. Ensimmäisen vaiheen tiesuunnitelmat ovat valmiit. Parantamistoimenpiteiden kokonaiskustannukset ovat 60 milj. euroa, josta Vaasan kaupungin osuus on n. 40 %. Vt 19, Seinäjoki-Lapua Seinäjoki-Lapua välillä tulee parantaa liikenteen sujuvuutta ja liikenneturvallisuutta. Ensimmäisessä vaiheessa toteutetaan ohituskaistaosuuksia ja risteysjärjestelyjä. Suunnitelmat ovat valmiit. Koko tiejakson kehittämiskustannukset ovat 22 milj. euroa. Kt 68 Pietarsaaren satamatie Tieosuus on liikenneturvallisuudeltaan vaarallinen ja kasvaneen liikenteen myötä välityskyky on heikentynyt. Tiejakso tulee parantaa poikkileikkaukseltaan ja rakenteeltaan sekä toteuttaa turvajärjestelyjä. Ensimmäisen vaiheen tiesuunnitelma on valmis. Hankkeen kokonaiskustannusarvio on 15 milj. euroa. Kt 67 Ilmajoki-Seinäjoki Vilkasliikenteinen ja onnettomuusaltis tiejakso on tarve parantaa nelikaistaiseksi ja lisäksi rakentaa kolme eritasoliittymää ja muita turvajärjestelyjä. Jaksolle on tehtävä yleissuunnitelma ja YVA, joita ei ole vielä aloitettu. Hankkeen kokonaiskustannukset ovat 35 milj. euroa. Vt 8 Vaasa-Oulu Vaasa-Oulu yhteysvälillä on tarve parantaa liikenneturvallisuutta ja sujuvuutta. Suunnittelu lähtee liikennerevoluution ajatuksista painottaen liikennejärjestelmän ja elinkeinoelämän näkökulmia. Pienehköistä kohteista on valmiina tiesuunnitelmia. Koko yhteysvälihankkeen kustannusarvio on 125 milj. euroa. Merkkien selitteet: Keskikaiteellinen ohituskaista Hanke Nelikaistainen osuus Eritasoliittymän rakentaminen Eritasoliittymän parantaminen 10

11 Vesiväylä- ja ratahankkeita Ratahanke Seinäjoki Oulu Seinäjoen ja Oulun välinen rata on 335 kilometriä pitkä ja yksi Suomen tiheimmin liikennöidyistä yksiraiteisista rataosista. Rataosan välityskyky on käytännössä täynnä. Rautatieliikenteen kilpailukyvyn ylläpitäminen vaatii henkilöliikenteen matka-aikojen lyhentämistä, tavaraliikenteen akselipainojen nostamista sekä riittävää välityskykyä. Hankkeen toteutuminen mahdollistaa tasoristeyksien poiston myötä liikennöinnin suurimmaksi sallituksi nopeudeksi 200 km/h ja parantaa liikenneturvallisuutta. Alus- ja päällysrakenteen parantaminen mahdollistaa akselipainon korottamisen 22,5 t >> 25 t ja nopeudennoston 140 km/h >> 200 km/h. Liikennepaikkojen muutokset ja uudet liikennepaikat parantavat liikenteen sujuvuutta ja kaksoisraideosuudet lisäävät raideliikenteen kapasiteettia merkittävästi. Henkilöliikennepaikkojen muutokset parantavat laiturialueen laatua ja käytettävyyttä. Parannettu ratayhteys luo uusia edellytyksiä Seinäjoen ja Oulun välisen alueen maankäytölle sekä elinkeinotoiminnalle. Hankkeen kokonaiskustannukset ovat 860 M. Hanke valmistuu vuonna Pietarsaaren meriväylä Pännäinen Kovjoki Riijärvi Kokkola Kruunupyy Kolppi Oulu Kempele Liminka Tikkaperä Hirvineva Ruukki Tuomioja Ahonpää Vihanti Kilpua Oulainen Kangas Ylivieska Jepua Köykkäri Työt valmiina Voltti Härmä Työt käynnissä Raunio Kauhava Rajaperkiö Lapua Ruha II-raide Seinäjoki Ruha Seinäjoki Etelä-Seinäjoki II-raide Etelä-Seinäjoki-Seinäjoki Kokkola Ykspihlaja -radan II-vaihe Liikennevirasto Pietarsaaren meriväylä ja satama-allas syvennetään nykyisestä 9 metristä 11 metriin. Hanke pitää sisällään tähän liittyvien ruoppaus- ja läjitystöiden lisäksi väylän merkintään liittyviä turvalaitetöitä. Hankkeen kokonaiskustannusarvio on 14,9 M ja työt valmistuvat vuonna Kokkola Ykspihlaja -radan toiminnallinen parantaminen siältää mm. Kokkolan ratapihan muutostyöt, kaksoisraiteen rakentamisen ja radan perusparantamisen välillä Kokkola Ykspihlaja tai Vaaran ratapihan muutostyöt ja valtion rataverkkoon kuuluvien Kanta- ja Syväsataman raiteistojen muutostyöt. Hankkeen yleissuunnitelma on valmis. Hankkeen kokonaiskustannusarvio on 92 M. 11

12 Ota yhteyttä Vastuualueen johtaja Anders Östergård, puh Liikenneturvallisuusasiantuntija Kjell Lind, puh Suunnittelupäällikkö Veijo Voutilainen, puh Talouspäällikkö Vesa Leino, puh Sähköposti: Liikenteen asiakaspalvelu: Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Korsholmanpuistikko 44 PL 93, Vaasa puh Julkaisija: Etelä-Pohjanmaan elinkieno- liikenne- ja ympäristökeskus Painotalo: Kopijyvä Oy