Toiminta- ja taloussuunnitelma

Transkriptio

1 Toiminta- ja taloussuunnitelma Etelä-Pohjanmaa, Pohjanmaa ja Keski-Pohjanmaa Liikenne ja infrastruktuuri Kuva: Heidi Verkama

2 TOIMINTA- JA TALOUS- SUUNNITELMA Esipuhe Valtion aluehallinnon historian suurin muutos tapahtui vuodenvaihteessa. Tiehallinnon tiepiirit lakkautettiin ja Vaasan tiepiiri siirtyi osaksi uutta Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusta. Tienpitoa hoidetaan kuitenkin kuten ennenkin vähän isomman ja laaja-alaisemman viraston tukemana. Perustienpidon rahoituksessa ei kuitenkaan suuria muutoksia ole tapahtunut. Vuosia jatkunut kurjuus jatkuu edelleen. Haja-asutusalueiden asukkaat joutuvat edelleen ajamaan huonokuntoisilla teillä. Perustienpidon lähivuosien rahoitus ei riitä edes olemassa olevan tieverkon kunnon ylläpitämiseen. Olemme tilanteessa, jossa meidän on pakko katsoa sivusta, kuinka tieverkkomme hiljalleen rapistuu, koska emme pysty tekemään sille sen vaatimia korjaustoimenpiteitä. Olemme käytännössä tieverkon isännöitsijävirasto, jonka epätoivonen tehtävä on yrittää pitää tieverkkoamme edes tyydyttävässä kunnossa. Suomi on pitkien etäisyyksien maa, jossa kaupan ja teollisuuden logistiikkakustannukset ovat 35 miljardia euroa vuodessa eli 19 % bruttokansantuotteesta. Valtava summa, jonka pienentäminen luulisi olevan myös maamme päättäjien intressissä. Nykyisellä tieverkon ylläpidon ja parantamisen rahoitustasolla suunta on kuitenkin kiihtyvällä vauhdilla aivan vastakkainen. Teiden päivittäisessä hoidossa tulemme edelleen voimakkaasti priorisoimaan päätieverkkoamme. Alempiasteinen tieverkko hoidetaan tyydyttävästi, monen tienkäyttäjän mielestä kuitenkin liian heikosti. Parempaan ei Suomi kuitenkaan tällä hetkellä kykene. Myös tieverkon ylläpito, eli pienimuotoiset korjaustyöt, kohdentuu pääosin päätieverkolle. Koska rahat eivät riitä korjaamaan kaikkia huonokuntoisia teitä ja siltoja, joudumme tässäkin priorisoimaan päätieverkkoa. Suomen kansainvälisen kilpailukyvyn kannalta emme saa päästää päätieverkkoamme rapistumaan samalla tavalla kuin alempaa tieverkkoa. Valtakunnan tasolla päätetään erikseen isoista tieinvestoinneista. Nyt näyttää vihdoin siltä, että alueemme saa pitkästä aikaa osansa näistäkin rahoista. Sekä valtatien 8 rakentaminen uuteen paikkaan Vaasan koillispuolella välillä Kotiranta Stormossen että valtatien 19 rakentaminen Seinäjoen itäisenä ohitustienä käynnistyvät näillä näkymin vuonna Koska näkymät tieverkon kunnon osalta ovat näin synkät, toivon, että yhteistyökumppanimme ja sidosryhmämme kaikissa sopivissa tilaisuuksissa kyseenalaistavat tämän alhaisen perustienpidon rahoitustason ja vaativat parempikuntoisen tieverkon. Helmikuussa 2010, Ota yhteyttä ETELÄ-POHJANMAAN ELY-KESKUS LIIKENNE JA INFRASTRUKTUURI Vastuualueen johtaja Anders Östergård, puh Suunnittelupäällikkö Veijo Voutilainen, puh Talouspäällikkö Vesa Leino, puh Tienpidon ja ylläpidon ohjelmointi Tanja Puikkonen, puh Liikenneturvallisuus Kjell Lind, puh Tiealoiteasiat Anne Peltoniemi, puh Sähköposti: etunimi.sukunimi@ely-keskus.fi Liikenteen asiakaspalvelu: Anders Östergård Johtaja, Liikenne ja infrastruktuuri -vastuualue 2

3 Kuva: Jarmo Salo Tienpito Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen liikenne ja infrastruktuuri -vastuualueen vuosien rahoituksella pyritään varmistamaan tiestön päivittäinen liikennekelpoisuus ja säilyttämään sen nykyinen kunto. Uusia valtion rahoittamia perustienpidon alueellisia investointeja ei ole mahdollista aloittaa. Liikenne ja infrastruktuuri -vastuualueen suunnitelma on tehty hallitusohjelman kehykseen, jossa perustienpitoon on esitetty 560 miljoonan euron vuotuinen määräraha. Suunnitelmassa jatketaan puuhuolto-ohjelman toteuttamista alempiasteisella tieverkolla. Toimintaa suunniteltaessa kustannustason arvioidaan pysyvän ennallaan. Elinkeinoelämän tarpeita tukevia alueellisia investointeja voidaan toteuttaa ainoastaan työllisyys- ja kuntarahoituksella. Investointikohteet suunnitellaan ja toteutetaan yhä useammin kuntien rahoittamina. Liikenneturvallisuutta parannetaan nopeusrajoitusmuutoksin, tekemällä täristäviä keski- ja reunaviivoja päällysteiden uusimisen yhteydessä vilkkaimmilla tieosuuksilla sekä toteuttamalla tilusvaihtoja ja yksityisteiden järjestelysuunnitelmia. Tievalaistusta saneerataan valovoimakkuudeltaan riittäväksi ja energiaa säästäväksi. Valaistuksen sähkökeskukset siirretään kaukohallintaan, joka mahdollistaa valaistuksen himmentämisen. Alueellisten ja seutukuntakohtaisten liikenneturvallisuussuunnitelmien laadintaa jatketaan. Taajamahankkeita ja kevyen liikenteen turvallisuutta parantavien väylien rakentamista toteutetaan ainoastaan ulkopuolisella rahoituksella. Joukkoliikennelain ja palvelusopimuksen voimaantulon myötä alueen liikennöitsijöiden kanssa tehdään siirtymäajan liikennöintisopimuksia, jotka ovat voimassa vähintään saakka. Tänä aikana on tehtävä päätös, jatketaanko siirtymäkauden jälkeen liikennöintiä markkinaehtoisesti vai palvelusopimusasetuksen nojalla. TTS -kaudella pyritään joukkoliikenteen osalta erityisesti tarjonnan peruspalvelutason saavuttamiseen ja panostetaan kaupunkiseutujen joukkoliikenteen toimintaedellytysten turvaamiseen/ parantamiseen asetettujen tavoitteiden mukaisesti. TTS -kaudella joukkoliikenteen kysynnän ei oleteta kasvavan alueella. Liikenteen oletetaan kääntyvän 1 2 prosentin kasvuun vuoden 2010 jälkeen. Liikenteen kasvu on suurinta pääteillä ja kaupunkiseuduilla. Maanteiden hoidon tasoa parannetaan hieman. Pääteillä yöajan talvihoitotaso paranee päiväajan tasolle. Laadun seurantaan panostetaan aiempaa enemmän. Liikennöitävyys säilyy päätieverkolla melko hyvänä ja alemmalla tieverkolla kesäisin tyydyttävänä. Kelirikkoaikana ja leutoina talvina palvelutaso on monilla teillä vain välttävä. Hoidon osuus perustienpidon rahoituksesta kasvaa. Ylläpito- ja peruskorjauksia joudutaan toteuttamaan vaadittua kevyempinä rahoitusvajeen vuoksi. Päätieverkon palvelutaso ja rakenteellinen kunto säilytetään pääosin ennallaan. Päällysteitä uusitaan noin 350 kilometriä vuodessa. Vähäliikenteisimmän päällystetyn tieverkon kunto heikkenee. Jos talvet ovat leutoja, korjausvelan kasvu kiihtyy. Siltojen kunnon heikkenemistä hidastetaan lisäämällä peruskorjausten rahoitusta. Liikenne ja infrastruktuuri -vastuualueen käytettävissä oleva rahoitus käytetään nykyisten teiden hoitoon ja ylläpitoon. Käynnissä olevat elvytyshankkeet saadaan toteutettua vuonna Suunnitelmakaudella ei ole näköpiirissä teemahankkeiden käynnistämisiä. Maakuntien suunnitelmissa ja toteuttamisohjelmissa olevat Sepänkylän ohikulkutie ja Seinäjoen itäinen ohikulkutie saadaan toteutettua ohjelmakaudella. Valtatien 3 parantamisen suunnittelu välillä Tampere Vaasa jatkuu yhteistyönä Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen kanssa. Valtatien 8 kehittämisen suunnittelu välillä Vaasa Oulu on siirtynyt tuleville vuosille. 3

4 Korsholm Mustasaari Korsnäs Malax Maalahti Närpes Närpiö Karijoki Bötom Teuva Östermark Isojoki Storå Kauhajoki Jalasjärvi Kurikka Ilmajoki Ilmola Seinäjoki Laihia Laihela Vaasa Vasa Vähäkyrö Lillkyro Isokyrö Storkyro Vörå-Maxmo Vöyri-Maksamaa Oravais Oravainen Nykarleby Uusikaarlepyy Jakobstad Pietarsaari Larsmo Luoto Kokkola Karleby Kannus Toholampi Kaustinen Kaustby Kronoby Kruunupyy Pedersöre Evijärvi Veteli Vetil Halsua Lestijärvi Perho Vimpeli Vindala Lappajärvi Alajärvi Soini Kuortane Lapua Lappo Kauhava Alavus Alavo Töysä Ähtäri Etseri Kristinestad Kristiinankaupunki Jurva ' ' ' ' 4789 Tiehankkeet

5 Vuonna 2010 käynnissä olevat tai alkavat hankkeet Hankenro Hankkeen nimi Tiet Ka. (M ) Kunta 1039 Luopajärvi Kimpiloukko ,6 Jalasjärvi 4793 Dalbacken Nyby (puuhuollon teemaohjelma) ,7 Maalahti, Närpiö 1028 Kivenmäki Hakomäki (puuhuollon teemaohjelma) ,0 Töysä, Kuortane, Alavus 4895 Lentokentäntie Pada klj 715 1,2 Mustasaari, Vaasa 1025 Riskunmäen alikulkukäytävä 694 0,2 Seinäjoki 4789 Kurikan kirkkosilta V ,6 Kurikka 5062 Teerijärven klj ,3 Kruunupyy 1035 Sääksjärvi Perho (puuhuollon teemaohjelma) ,0 Vimpeli, Perho, Alajärvi 1024 Koura Veneskoski 18 1,5 Seinäjoki 1036 Luodon liikenneturvallisuusjärjestelyt 749 1,0 Luoto Vuosina aloitettavaksi ehdolla olevia hankkeita Hankenro Hankkeen nimi Tiet Ka. (M ) Kunta 1010 Raippaluodon klj 724 1,0 Mustasaari 6024 Länttä Härkäneva ,0 Kokkola, Toholampi 6057 Jepuan keskusta ,6 Uusikaarlepyy 5124 Teuvan keskustan klj 67 0,6 Teuva 4993 Riippi Kauhajoen raja klj ja ytj 67 0,4 Teuva 1005 Pelmaan kiertoliittymä 18 0,4 Seinäjoki 5750 Skarpängsvägen 673, ,3 Närpiö 1038 Ivars kiertoliittymä 673 0,3 Närpiö 3048 Brännback Pirttikylä + Pirttikylän keskusta 8 3,5 Närpiö 9301 Skalörfjärdin silta, V ,0 Mustasaari 1016 Kylkkälä meluntorjunta (teemaohjelma) 18 0,1 Isokyrö 6002 Kannuksen sisääntulotien kiertoliittymä 28 0,5 Kannus 5034 Pohjantie Itä-Ähtärintie klj 18, 68 0,3 Ähtäri 5058 Jurvan keskusta 689, ,6 Kurikka 1022 Aronkylän liikenneturvallisuusjärjestelyt 67 1,0 Kauhajoki 4962 Keisala Simpsiöntie oikaisu ,5 Lapua 4701 Evijärvi Kaustinen 63 4,0 Evijärvi, Kaustinen, Kruunupyy 1034 Töysä Hakojärvi klj 18 1,5 Töysä 1037 Allteams Kumaala klj ,3 Laihia 1019 Aspinmäen kiertoliittymä 18 0,3 Töysä 1221 Mt 663 parantaminen rautatien ylikulkusillan kohdalla 663 1,3 Kristiinankaupunki 1043 Mt 749 ja Ykspihlajan radan tasoristeyksen parantaminen 749 3,2 Kokkola klj - kevyen liikenteen järjestelyt ytj - yksityistiejärjestelyt 5

6 Ylläpito-ohjelma

7 Talvihoito maanteillä alkaen 7

8 Tällä hallituskaudella alkavat kehittämishankkeet Vt 8 Sepänkylän ohikulkutie Valtatie 8 rakennetaan Sepänkylän kohdalla 7,5 kilometrin matkalla uuteen paikkaan nykyisen tien pohjoispuolelle. Tie erkanee nykyisestä valtatiestä Kotirannan kohdalla ja yhtyy valtatiehen uudestaan Stormossenin jätteenkäsittelylaitoksen kohdalla. Tie on nelikaistainen valtatie, jonka ajosuunnat on erotettu pääosin 4 m leveällä keskikaistalla. Hidasta ja kevyttä liikennettä ei tiejaksolla sallita. Tiejaksolle rakennetaan Otsontien, Välitien, Karperöntien ja Stormossenin eritasoliittymät sekä melusuojauksia ja pohjavedensuojauksia. Valtatien rakentamisen yhteydessä toteutetaan katu- ja yksityistiejärjestelyjä. Valtatiejaksoa risteävät yksityistiet, kevyen liikenteen väylät ja kadut rakennetaan eri tasoon. Syrjään jäävä osa nykyisestä valtatiestä 8 muutetaan kaduksi. Tiehankkeen yleissuunnitelma on hyväksytty. Laadittavana oleva tiesuunnitelma valmistuu alkuvuonna Hankkeen kokonaiskustannuksiksi on arvioitu 55 M. Vt 19 Seinäjoen itäinen ohikulkutie Valtatie 19 rakennetaan tie- ja katujärjestelyineen uuteen paikkaan noin 18,5 kilometrin matkalla. Uusi valtatien linjaus erkanee Rengonkylässä nykyisestä vt 19 linjauksesta, ohittaa itäpuolelta Seinäjoen keskustan ja liittyy nykyiseen vt19:ään, Lapuan tiehen, Nurmossa. Valtatie rakennetaan osin keskikaiteelliseksi tieksi, jossa on ohituskaistoja kumpaankin suuntaan. Valtatie toteutetaan osalla matkaa kaistaisena, osalla matkaa kaistaisena ja osalla matkaa kaistaisena tienä. Valtatielle rakennetaan Rengonharjun, Eskoon, Matalamäen, Takamäen ja Nurmon eritasoliittymät tie- ja katujärjestelyi- neen. Päätien poikki rakennetaan useita alikulkuja ajoneuvoliikenteen, kevyen liikenteen ja ulkoilun tarpeisiin. Valtatien rakentamisen yhteydessä rakennetaan melusuojauksia asutuksen kohdalle. Nykyinen valtatie välillä Rengonharju Törnävä lakkaa maantienä ja jää kaupungin paikallisen liikenteen käyttöön. Seinäjoen pohjoispuolella nykyinen valtatie välillä Itikka Nurmo muuttuu kantatieksi (67). Tiehankkeen yleissuunnitelma on hyväksytty. Laadinnassa oleva tiesuunnitelma valmistuu vuonna Hankkeen kokonaiskustannuksiksi on arvioitu 66 M. 8

9 Merkittäviä rahoituspäätöstä odottavia hankkeita Vaasa Vasa 8!( E 8 18 Laihia 19 Valtatie 3, Tampere Vaasa yhteysväli Valtatiellä 3, Tampere Vaasa yhteysvälillä, on tarve parantaa liikenneturvallisuutta ja varmistaa liikenteen sujuvuus sekä yhtenäinen palvelutaso. Merkittävimmät kehittämiskohteet Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen alueella ovat: 8 E 8 Kristiinankaupunki Kristinestad 3 Kurikka Seinäjoki Ilmajoki 19!( Jalasjärvi kaksi keskikaiteellista ohituskaistaosuutta Jalasjärven eteläpuolella valtateiden 3 ja 19 tie- ja liittymäjärjestelyt Jalasjärvellä Kurikan kohdan tiejärjestelyt Koskenkorvan kohdan turvallisuus- ja pohjavesisuojaustoimenpiteet Ilmajoella valtateiden 3 ja 18 tie- ja liittymäjärjestelyt Laihialla Valmiita tiesuunnitelmia on Jalasjärvellä, Ilmajoella ja Laihialla. Koko yhteysvälin Tampere Vaasa I-vaiheen kustannusarvio on 150 M. Valtatie 19, Seinäjoki Lapua Valtatien 19 liikennemäärä välillä Seinäjoki Lapua on yli 9000 ajoneuvoa vuorokaudessa. Alennetusta 80 km/h nopeusrajoituksesta huolimatta, tieosuudella sattuu onnettomuuksia keskimääräistä enemmän. Liikenteen sujuvuuden varmistamiseksi ja liikenneturvallisuuden parantamiseksi tulisi tiejaksolle rakentaa vaihtuva nopeusrajoitusjärjestelmä, keskikaiteellisia ohituskaistajaksoja, eritasoliittymiä sekä muita liikenneturvallisuus- ja tiejärjestelyjä. Hankkeen ensimmäiseen vaiheeseen sisältyy vaihtuvien nopeusrajoitusten sekä kahden 2,8 km pituisen keskikaiteellisen ohituskaistaosuuden (2+2 kaistaa) rakentaminen. Ensimmäisen vaiheen kustannusarvio on 11,6 M. Tiejakson toiseen kehittämisvaiheeseen sisältyy: Koveron eritasoliittymän rakentaminen Itikan ja Honkimetsän eritasoliittymien täydentämiset nykyisen kaistaisen tieosuuden jatkaminen 5,1 km osuudella keskikaiteellisena välillä Seinäjoki Atria sekä tarvittavat liittymä- ja yksityistiejärjestelyt. Toisen vaiheen kustannusarvio on 7,1 M. Valtatie 19 Seinäjoki Lapua kehittämisjakson tiesuunnitelmat ovat pääosin valmiina. 9

10 Kantatie 68, Pietarsaaren satamatie Pietarsaaren satamatiejaksolla, väleillä valtatie 8 Pohjantie ja Pohjantie satama, liikennemäärä vaihtelee ajoneuvon välillä. Tieosuus on liikenneturvallisuudeltaan vaarallinen ja tien välityskyky on liikenteen kasvun myötä heikentynyt. Satamatielle tulisi rakentaa keskikaiteellinen ohituskaistajakso ja kaupungin läheisyyteen kiertoliittymiä, toteuttaa poikkileikkauksen ja rakenteen parantamisia sekä muita pienehköjä turvallisuus- ja tiejärjestelyjä. Pohjantie satama -jaksolle on valmistumassa tiesuunnitelma, jonka parantamistoimenpiteiden kustannusarvio on 7,0 M. Tiejakson toiseen kehittämisvaiheeseen kuuluu välin Edsevö Pohjantie kehittäminen, jonka alustava kustannusarvio on 8,5 M. Valtatie 8/Seututie 724, Vaasan Yhdystie ja Alskatintie Vuorokausiliikennemäärä yhteysvälillä Vaasan Yhdystie ja Alskatintie vaihtelee ja ajoneuvon välillä. Kapea kaksikaistainen tie ruuhkautuu jatkuvasti ja päätielle kuuluvaa läpikulkuliikennettä ohjautuu Vaasan keskustaan ja asuinalueille. Laaditun aluevaraussuunnitelman mukaan tiejakso tulee parantaa nelikaistaiseksi, rakentaa Gerbyn rantatien, Palosaarentien ja Konepajakadun eritasoliittymät sekä toteuttaa meluntorjunta- ja turvallisuustoimenpiteitä. Seututien 724 osuudelle, Onkilahti Isolahti, on yhteistyössä Vaasan kaupungin kanssa valmistunut tiesuunnitelma. Yhteysvälin kehittämisen kokonaiskustannukset ovat 45 M ja hanke voidaan toteuttaa vaiheittain. 10

11 Kantatie 67, Ilmajoki-Seinäjoki Tämän onnettomuusalttiin tieosuuden liikennemäärä ylittää 9200 ajoneuvoa vuorokaudessa. Tietä tulisi parantaa rakentamalla keskikaiteellinen ohituskaistajakso, eritasoliittymiä sekä muita pienehköjä turvallisuus- ja tiejärjestelyjä. Ahonkylän pienten turvallisuustoimenpiteiden kustannusarvio on 0,8 M. Tiejakson toiseen kehittämisvaiheeseen kuuluu keskikaiteellisen ohituskaistajakson rakentaminen Ahonkylän ja Siltalan välille sekä Ahonkylän Siltalan, ja Suupohjantien eritasoliittymien rakentaminen. Näiden kehittämistoimien kustannusarvio on 20 M. Valtatie 8, Vaasa Oulu Vaasa Oulu yhteysvälin I-vaiheen merkittävimmät kehittämiskohteet Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen alueella ovat: Mustasaari Korsholm Vaasa Vasa E 8 19 Vöyri-Maksamaa Vörå-Maxmo Kokkola Karleby tieosuuden Stormossen Koivulahti nelikaistaistaminen Mustasaaressa Vassor Kärklax -osuuden parantaminen Mustasaaressa ja Vöyri-Maksamaalla Koivulahden, Ytterjepon, Borgintien ja Haavistonkankaan eritasoliittymät Piispanmäki Vitikka -osuuden parantaminen Kokkolassa Lisäksi välille Vaasa Kokkola rakennetaan kuusi keskikaiteellista ohituskaistaosuutta. Vaasa Oulu yhteysvälihankkeen kohteista Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen alueella tiesuunnitelma on valmiina Vassor Kärklax -jaksolla ja Oravaisten ohituskaistaosuudella. Koko yhteysvälin Vaasa Oulu ensimmäisen vaiheen kustannusarvio on 110 M

12 Kuva: Jarmo Salo Valtion aluehallinto on uudistunut Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus aloitti toimintansa Uuteen virastoon siirtyi Etelä-Pohjanmaan TE-keskuksen, Vaasan tiepiirin ja Länsi-Suomen ympäristökeskuksen tehtävät sekä tehtäviä Länsi-Suomen lääninhallituksen liikenne- ja sivistysosastoilta. Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus edistää alueellaan yrittäjyyttä, työmarkkinoiden toimintaa, osaamista ja kulttuuria, liikennejärjestelmän toimivuutta, hyvää ympäristöä, luonnon ja luonnonvarojen kestävää käyttöä sekä maahanmuuttoasioita. Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus toimii kolmella paikkakunnalla: Seinäjoella (päätoimipaikka), Vaasassa ja Kokkolassa. Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen liikenne ja infrastruktuuri -vastuualue toimii Etelä- Pohjanmaan, Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan alueella. Tehtävämme on tarjota toimiva liikennejärjestelmä ja turvallinen tieverkko kansalaisten ja elinkeinoelämän tarpeisiin ja vastata tienpidosta, julkisen liikenteen hankinnoista sekä liikenneluvista. Yhteystiedot: Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Liikenne ja infrastruktuuri Korsholmanpuistikko 44 PL 93, Vaasa Faksi: (06) ELY-keskuksen puhelinvaihde: Internet: Sähköposti: Kirjaamo: