Tienpidon ja liikenteen suunnitelma

Transkriptio

1 Kuva: Camilla Juntunen Tienpidon ja liikenteen suunnitelma Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Liikenne ja infrastruktuuri

2 Esipuhe Tieverkon kunto on noussut tämän talven suureksi puheenaiheeksi. Media on kertonut tiestön korjausvelasta, joka kasvaa vuosi vuodelta. Tiemäärärahoja on kerta kaikkiaan myönnetty vuosikausia tarpeeseen nähden liian vähän. Tämä näkyy nyt selvästi päällystetyn tieverkon huonossa kunnossa. Huonokuntoisten teiden määrä kasvaa joka vuosi kiihtyvällä vauhdilla. Korjausvelan pysäyttämiseksi asetettiin viime vuonna parlamentaarinen työryhmä miettimään ja ehdottamaan ongelmaan ratkaisua. Viime joulun alla valmistuneessa mietinnössä todetaan, että näin ei voi jatkua. Perusväylänpitoon pitää satsata 200 milj. lisää vuodessa. Näin saadaan pysäytettyä tieverkon rappeutuminen ja jopa pikku hiljaa sen kunto kohentumaan. Työryhmän mietintöön on pakko ottaa kantaa seuraavissa hallitusneuvotteluissa. Nykymeno ei tosiaan voi jatkua. Koska päätöksiä perusväylänpidon rahoitustason nostamisesta ei vielä ole tehty, niin Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen Liikenne- ja Infrastruktuuri -vastuualueen lähivuosien suunnitelma ei voi luvata kohentuvaa tieverkon kuntoa. Päinvastoin, suunta alaspäin jatkuu. Emme tällä rahoitustasolla pysty pitämään kaikkia teitä edes kohtuullisessa kunnossa. Investointikohteita on niukasti ja nekin tehdään pääosin erillisrahoilla. Näiden lisäksi on tänä vuonna käynnistymässä myös valtateiden 3 ja 18 risteysjärjestelyt Laihialla. Järjestelyllä erotetaan Vaasa - Seinäjoki suuntainen liikenne Vaasa - Tampere suuntaisesta liikenteestä. Hankkeen kustannusarvio on noin 27 milj.. Lopuksi totean, että Suomen seuraava hallitus on ratkaisevassa roolissa kun puhutaan tieverkkomme tulevaisuudesta. Toivottavasti löytyy sekä tahtoa että rahaa tieverkkomme korjausvelan kääntämiseksi laskuun. Maaliskuussa 2015 Anders Östergård Johtaja Liikenne ja infrastruktuuri -vastuualue Nykyiset leudot talvet kuluttavat päällystettyä tieverkkoa normaalitalvia huomattavasti enemmän. Nastarengaskulutus jatkuvasti märillä päällystepinnoilla on paljon suurempi kuin pakkasella. Veden tunkeutuminen päällystehalkeamiin sekä toistuva jäätyminen ja sulaminen heikentää myös päällysteiden kestävyyttä ja niiden purkautumia näkyy joka puolella aluettamme. Liikenneviraston alueellamme rakennuttamista kahdesta isosta tiehankkeesta valtatien 8 uusi linjaus Vaasan koillispuolella on avattu liikenteelle viime vuoden syksyllä. Tänä vuonna siellä tehdään vain viimeistelytöitä. Valtatien 19 uusi linjaus Seinäjoen itäpuolella avataan liikenteelle Rengonharjun ja Kuortaneentien välillä tämän vuoden syksyllä. Nurmoon asti tie valmistuu vuonna Kuva: Camilla Juntunen Sisältö 2 Esipuhe 3-4 Tiestön tilan kehitys ja tulevaisuudennäkymät, Liikennejärjestelmän kehittäminen 5 Tiestön parantaminen ja investointihankkeet, hankekartta 6 Hoito ja ylläpito 6 Merkittäviä rahoituspäätöstä odottavia hankkeita 2 8 Yhteystiedot

3 Tiestön tilan kehitys ja tulevaisuudennäkymät Kesän 2014 tienkäyttäjien tyytyväisyystutkimuksen mukaan tyytyväisyys maanteiden tilaan ja kuntoon on laskenut selvästi sekä Etelä-Pohjanmaan ELY -keskuksen alueella että koko Suomessa. Erityisesti ollaan tyytymättömiä alempiasteisen tieverkon tilaan ja kuntoon. Tyytymättömyys teiden hoitoon on myös edelleen lisääntynyt, mutta muutos on hidastunut. Tienkäyttäjät esittivät tärkeimmiksi parannettaviksi asioiksi päällysteen kunnon muilla kuin pääteillä sekä sorateiden kevätkunnon. Tyytyväisimpiä tienkäyttäjät ovat tiedottamisen tasoon, myös viitoituksen ja opastuksen selkeys sai hyvät arvosanat. Valtakunnallinen tieliikenne-ennuste päivitettiin keväällä Henkilöliikenteessä henkilöauton osuus kaikista henkilökilometreistä on vaihdellut vuosittain välillä 85-87%. Kotimaan tavaraliikenteestä tiekuljetusten osuus tonnikilometreistä on 67% (v.2012). Tieliikenne-ennusteessa tieliikenteen kokonaissuorite kasvaa vuoden 2012 tasosta vuoteen 2030 mennessä 23%. Tämä tarkoittaa 1,2% vuosittaista kasvua. Raskaan liikenteen keskimääräiseksi vuosikasvuksi arvioidaan puolestaan 0,3%. Keskeiset syyt raskaan liikenteen hitaaseen kasvuun ovat teollisuuden tuotantorakenteen muuttuminen ja kuorma-autojen keskimääräisen kuorman painon nouseminen. Joukkoliikenteen suosion kasvattamisella ei voida ratkaista tieliikenteen kasvusta johtuvia ongelmia, ainoastaan hieman hillitä tieliikenteen kasvua. Maakuntakeskusten lähiseuduilla liikenteen kasvu tulee ennusteen mukaan olemaan keskimääräistä nopeampaa vaikka ennuste ei sisällä tie- ja katuverkon, joukkoliikenteen ja maankäytön muutoksia. Etelä-Pohjanmaan ELY -keskuksen alueella kulkeville valtakunnallisille yhteyksille valtatie 18 Seinäjoki - Vaasa, vt3/19 Tampere - Seinäjoki sekä vt8 Vaasa - Kokkola ennustetaan keskimääräistä suurempaa liikenteen kasvua. Valtioneuvoston liikennepoliittisessa selonteossa 2012 on linjattu väylänpidon suuntaus lähivuosiksi. Selonteon mukaan väylänpitoon osoitetaan varoja yhtä paljon kuin viime vuosinakin on ollut käytettävissä. Käytännössä euromäärien säilyessä ennallaan määrärahojen reaalinen ostovoima heikkenee lähivuosina. Korjaus ostovoiman säilyttämiselle saadaan, kun kustannustason nousua vastaan tehdään tasokorotus hallituskausien taitteessa sekä vuonna 2016 tällöin koko maan tasolla kehittämisinvestoinneista siirretään 80 miljoonaa euroa perusväylänpitoon. Ensisijaisena tavoitteena on säilyttää koko liikenneverkon päivittäinen liikennöitävyys ja tyydyttävä hoitotaso. Nykyiset tienpidon määrärahat riittävät teiden ylläpitoon vain kevein hoito- ja ylläpitotoimin, mikä johtaa tieverkon kiihtyvään rapautumiseen. Keskeisen liikenneverkon kunnosta ja toimivuudesta huolehditaan, sen sijaan alemman väyläverkon kunto joutuu joustamaan rahoituksen mukaan. Liikennejärjestelmätyö Liikenne maakuntakeskuksiin johtavilla pääteillä on jatkuvasti kasvanut ja valtakunnallisen tieliikenne-ennusteen mukaan henkilö- ja pakettiautoliikenne lisääntyy Etelä-Pohjanmaan ELY- keskuksen kolmessa maakuntakeskuksessa vuoteen 2030 mennessä prosenttia ja raskas liikenne prosenttia. Yhteistyöllä maakuntien liittojen ja kaupunkien kanssa liikenteen sujuvuus ja turvallisuus sekä muut palvelutasotekijät pyritään pitämään hyväksyttävällä tasolla liikenteen kasvusta huolimatta. Investointihankkeiden rahoituksen niukkuus pakottaa etsimään suurten investointien sijaan edullisimpia keinoja koetun liikenteen palvelutason parantamiseen. Yhdyskuntarakenteen hajanaisuus ja joukkoliikenteen heikko palvelutaso hankaloittavat ihmisten mahdollisuuksia selvitä jokapäiväisistä matkoistaan ilman henkilöautoa. Laadukkaalla ja riittävän aikaisessa vaiheessa aloitetulla suunnittelulla pyritään vastaamaan yhdyskuntien kehittymisen liikennejärjestelmälle asettamiin palvelutasohaasteisiin. Pohjanmaan ja Etelä-Pohjanmaan liikennejärjestelmäsuunnitelmissa sekä Keski-Pohjanmaan liikennestrategiassa on esitetty keskeisimmät keinot liikennejärjestelmän toimivuuden turvaamiseksi. Ylimaakunnalliset ja maakunnalliset liikennejärjestelmätyöryhmät turvaavat liikennejärjestelmätyön jatkuvuuden suunnitelmien säännöllisellä ajantasaistamisella ja toteutumisen seurannalla. Liikenneturvallisuus Suurimmat liikenneturvallisuusvaikutukset suunnitelmakaudella saadaan vt 19 Seinäjoen itäisen ohikulkutien valmistumisesta sekä Vt 3 Laihian kohdan liikennejärjestelyistä. Lisämahdollisuuksia liikenneturvallisuuden parantamiseen olisi toteuttamalla Vt 19 välillä Nurmo-Lapua ja Vt 3 Tampere- Vaasa yhteysvälihankkeen kohteet. Näistä edellä mainituista on olemassa valmiit suunnitelmat, mutta rahoitusta ei ole käytettävissä. Lisäksi liikenneturvallisuutta parannetaan nopeusrajoitusmuutoksin, tekemällä täristäviä keski- ja reunaviivoja päällysteiden uusimisen yhteydessä vilkkaimmilla tieosuuksilla sekä toteuttamalla liikennettä vähentäviä tilusvaihtoja ja yksityisteiden järjestelysuunnitelmia. Nykyisten tiekaiteiden pidentäminen ja parantaminen nykyohjeita vastaaviksi tehdään pääteillä ja tärkeimmillä seututeillä. Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus toteuttaa muutaman kevyen liikenteen väylän rakentamisen kuntien rahoittamana. ELY-keskus toteuttaa myös tienvarsimetsän raivausta hirvivaroitusalueilla sekä muutamien maantieliittymien liikenneturvallisuuden ja sujuvuuden parantamista. Rautatieltä välillä Kokkola Oulu poistetaan maanteiden tasoristeyksiä. 3

4 Useamman kunnan kattavia alueellisia liikenneturvallisuussuunnitelmia tullaan laatimaan aiempaan tapaan 1 2 suunnitelmaa vuodessa. Suunnitelmissa pääpaino on pienissä liikenneturvallisuustoimenpiteissä (esim. suojatiet ja niiden parantaminen, hidasteet, näkemien raivaus) ja nopeusrajoitusten tarkistamisissa. Lisäksi kuntien liikenneturvallisuustyötä aktivoidaan sekä entistä vahvemmin lisätään myös kestävää liikkumista edistävän liikennejärjestelmätason ajattelua ja toimenpiteitä. Myös mopoliikenteen sijoittumiseen ja mopoonnettomuuksien ehkäisyyn kiinnitetään aiempaa enemmän huomiota. Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus tekee yhteistyötä muiden toimijoiden kanssa liikenneturvallisuus- kasvatuksen, -valistuksen ja -tiedotuksen lisäämiseksi. Onnettomuus on usein monen tekijän summa ja tietoinen riskinotto esimerkiksi rattijuopumuksen tai ylinopeuden muodossa vähentää usein tehtyjen infrastruktuuri-investointien vaikuttavuutta. Siksi ihmisten valintoihin ja asenteisiin vaikuttaminen on aina tärkeä osa liikenneturvallisuustyötä. Joukkoliikenne Joukkoliikenteessä on, joukkoliikennelain ja palvelusopimuksen voimaantulon myötä, tehty alueen liikennöitsijöiden kanssa siirtymäajan liikennöintisopimuksia. Tehdyt sopimukset päättyvät eri aikoina ja ovat voimassa aina vuoteen 2019 saakka. Sopimuskauden jälkeen liikenne jatkuu markkinaehtoisesti tai palvelusopimusasetuksen mukaisesti. ELY-keskuksen alueella on määritelty se joukkoliikenteen palvelutaso, jota alueelle tullaan tavoittelemaan ajanjaksolla Määrittelytyö tehtiin yhdessä mm. kuntien, maakuntaliittojen ja liikennöitsijöiden kanssa. Palvelutason määrittely tulee jatkossa sisältämään myös tärkeimpien pysäkkien (solmupysäkit ja kuntien keskuspysäkit) palvelutasotavoitteet. kuva: Camilla Juntunen Kansainvälinen laivaliikenne Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen tavoitteena on osaltaan ylläpitää ja kehittää kaikkia satamayhteyksiä maakunnista Ruotsin puolelle ja Eurooppaan sekä poikittaisyhteyksiä Atlantilta Pietariin mm. tehtyjen North East Cargo Link II sekä NLC Corridor -hankkeiden pohjalta. Merenkurkun liikenneyhteyden kehittäminen Vaasan ja Uumajan välillä on Bothnian Corridorin edistämistä ja tavoitteena on saada se mukaan EU:n TEN-prioriteettihankkeisiin. Vaasa - Uumaja -välisen ympärivuotisen matkustajalauttayhteyden turvaamiseksi on solmittu kolmivuotinen ostosopimus Vaasan kaupungin ja Uumajan kunnan omistaman yhtiön, NLC Ferry Oy:n, kanssa vuoden 2014 alusta lähtien. Merenkurkun liikenteen pitkän tähtäimen strategian valmistelu, Midway Alignment -hanke on käynnistynyt EU:n myöntämällä 6,1 M :n suunnitteluavustuksella. Tavoitteena on saavuttaa tehokas ja pysyvä kuljetuskonsepti tavara- ja henkilöliikenteen turvaamiseksi Suomen ja Ruotsin välille. Multimodaaliseen kokonaisuuteen kuuluu sekä uuden, energiaystävällisen ja innovatiivisen, varta vasten Merenkurkun liikenteeseen tarkoitetun aluksen suunnittelu että Vaasan ja Uumajan satamien sekä niiden logistiikan kehittäminen. Vaasan kaupunki ja Uumajan kunta ovat perustaneet yhteisen satamayhtiön Kvarken Ports. Aluksen suunnittelijaksi on valittu Wärtsilä Oy, joka on käynnistänyt aluksen suunnittelun ja kehittämisen. Suunnitelmakaudella tavoitteena on luoda helppokäyttöisiä ja sujuvia joukkoliikenteen palveluja ja tiivistää joukkoliikenteen ja koko liikennejärjestelmän vuorovaikutusta. Lisäksi tavoitteena on lisätä joukkoliikenteen kysyntää määritellyillä alueilla ja yhteysväleillä Kokkolan, Seinäjoen ja Vaasan kaupunkiseudulla. Muilla alueilla tiivistetään yhteistyötä kuntien kanssa uusien joustavien kuljetusratkaisujen aikaansaamiseksi. Tieosuuksille, joilla on asutustihentymiä, kehitetään lisämatkustajien houkuttelemiseksi joukkoliikennetarjontaa oheispalveluineen. 4

5 Tiestön parantaminen ja investointihankkeet Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen liikenne- ja infrastruktuuri -vastuualueen vuosien perustienpidon rahoituksella varmistetaan maanteiden päivittäinen liikennekelpoisuus ja säilytetään vilkasliikenteisten teiden nykyinen kunto. Vuoden 2013 jälkeen uusia ELY-keskuksen kokonaan rahoittamia perustienpidon alueellisia investointeja ei ole ollut mahdollista aloittaa. Paikallisia investointikohteita suunnitellaan ja toteutetaan pääosin ulkopuolisella rahoituksella. Elinkeinoelämän tarpeita tukevia alueellisia investointeja toteutetaan EU-, työllisyys- ja kuntarahoituksella. Suunnitelmakaudella pyritään lisäämään myös automaattista nopeusvalvontaa valtatielle 19 Jalasjärven ja Lapuan välille. Valtatien 19 viitoituksen kaukokohteeksi vaihdetaan Kokkola aikaisemman Uusikaarlepyyn sijasta. Muutos toteutetaan Seinäjoen itäisen ohikulkutien rakentamisen yhteydessä. Liikennevirasto toteuttaa suunnitelmakaudella kehittämishankkeet ohikulkuteiden rakentamiseksi valtatielle 8 Sepänkylään (1)* ja valtatielle 19 Seinäjoelle (2)* sekä Vt 3 Tampere Vaasa yhteysvälihankkeesta Laihian kohdan valtateiden 3 ja 18 turvallisuus- ja sujuvuusjärjestelyt (3)*. Näissä hankkeissa, sujuvuus- ja turvallisuustoimenpiteiden lisäksi toteutetaan tarvittavia meluesteitä, pohjavesisuojauksia ja luonnon monimuotoisuutta edistäviä ratkaisuja. Sepänkylän ohikulkutien viimeistely valmistuu vuonna 2015 ja hankkeen kokonaiskustannusarvio on 57 milj. euroa. Vt 19 Seinäjoen itäisen ohikulkutien ensimmäinen osa avataan liikenteelle 2015 ja hankkeen kokonaiskustannusarvio on 74 milj. euroa. Laihian kohdan Vt 3 ja Vt 18 järjestelyjen kustannusarvio on 28 milj. euroa. Kt 68 Pietarsaaren satamatien ensimmäisen vaiheen (4)* rakentaminen käynnistettiin vuonna Ensimmäiseen vaiheeseen kuuluu nykyisen katuyhteyden kunnostaminen kantatieksi Pohjantien osuudella. Hankkeen kustannusarvio on 8,3 milj. euroa ja sen rahoittaa Pietarsaaren kaupunki ja ELYkeskus. Kurikassa toteutetaan valtatien 3 Kyrönjoen sillan uusiminen (5)*. Uuden sillan rakentamisen yhteydessä valtatien linjaus muuttuu noin yhden kilometrin matkalta. Hankkeen kustannusarvio on 6,8 milj. euroa ja se toteutetaan Liikenneviraston massat ja mitat -teemarahoituksella. Vaasan Vähässäkyrössä toteutetaan Vanhakyläntien (6)* kevyen liikenteen väylä rakentaminen maantiellä Hanke toteutetaan Vaasan kaupungin rahoituksella. Samassa yhteydessä parannetaan maantien päällysrakennetta. Alavudella toteutetaan maantiellä Kellokorventien kevyen liikenteen väylä (7)* kaupungin rahoituksella. ELY-keskus parantaa pääteiden liittymien sujuvuutta Kokkolan vt 8 Haavistonkankaan (8)* ja Seinäjoen kt 67 Suupohjan (9)* liittymissä toteuttamalla rakenteellisesti erilliset oikealle kääntymiskaistat. Valtatiellä 16 Seinäjoen Ylistarossa (10)* tehdään liittymän kanavointi. Valtatien 18 Sydänmaantien liittymään Alavudella (11)* rakennetaan hidastuskaista pohjoiseen käännyttäessä ja Ähtärissä vt 18 / kt 68 liittymäaluetta (12)* levennetään vasemmalle kääntyvien väistämisen helpottamiseksi. Parantamishankkeiden kustannusarvio on 0,3-0,4 M liittymää kohden. 5

6 Hoito ja ylläpito Pääosa tienpitoon saadusta rahoituksesta eli reilu 30 milj. euroa käytetään hoitoon ja ylläpitoon. Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen maanteiden hoidon ja ylläpidon tason määräävät valtakunnalliset toimintalinjat sekä käytettävissä olevat määrärahat. Suunnitelmakaudella painopisteenä on työturvallisuuden parantaminen ohjeistuksen kiristyttyä. Keskeinen haaste on raskaiden ajoneuvojen massojen ja mittojen kasvu. Talvihoidon toimintalinjoilla määritellään tiestön palvelutaso talvella ja keskeiset laatuvaatimukset mm. tiestön lumisuudelle, liukkaudelle ja tasaisuudelle. Talvihoidon palvelutaso määräytyy tien liikennemäärän, liikenteen koostumuksen ja toiminnallisen luokan mukaan. Kevyen liikenteen väylille on oma kaksiportainen hoitoluokituksensa. Merkittäviä rahoituspäätöstä odottavia hankkeita Talvihoitoluokkia voidaan suunnitelmakaudella muuttaa vain poikkeustapauksissa. Vuosina 2014 ja 2015 alemman tieverkon talvihoitovaatimukset kiristyvät Seinäjoen ja Lapuan alueurakoissa niiden kilpailutuksen myötä. Lumimyräköiden varalta ylläpidetään valmiutta. Täsmähoitoa kohdennetaan liukkaudentorjuntaan taajamissa ja liittymissä. Ylläpidossa keskitytään vilkasliikenteiselle tieverkolle, jolle päällystystoimenpiteet enimmäkseen kohdistuvat. Raskaita rakenteen parantamishankkeita ei ole mahdollista toteuttaa. Kiertoajat uudelleenpäällystämisessä ja rakenteen parantamisessa pidentyvät rahoituksen vähäisyyden vuoksi. Teitä päällystetään vuosittain noin 200 km, millä saadaan vilkkaimmat tiet pidettyä pääosin hyvässä kunnossa. Erityisesti vähäliikenteisellä tieverkolla päällysteiden rappeutuminen kiihtyy. Paikkausten määrä kasvaa selvästi. Kuivatukseen ja tienpientareiden kuntoon kiinnitetään aiempaa enemmän huomiota. Tiemerkinnät pidetään tyydyttävässä kunnossa. Sorateiden rakenteen parantamisia tehdään korkeintaan 5 kilometriä vuodessa. Nämä toimenpiteet kohdistuvat kaikkein vilkasliikenteisimmille sorateille, joille pyrimme tarjoamaan vähintään nykyistä palvelutasoa. Muiden sorateiden kuntotaso voi heikentyä, koska sorastusmääriä joudutaan vähentämään. Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen alueella sorateiden erityisongelmana on pintakelirikko, jota on viime vuosina ollut runsaasti myös syksyllä ja jopa talvella. Suunnitelmakaudella uusitaan ja peruskorjataan useita siltoja, joita jouduttiin painorajoittamaan syksyllä 2013 raskaiden ajoneuvojen enimmäispainojen noustua 76 tonniin. Kaikkiaan siltoja uusitaan tai peruskorjataan vuosittain kpl. Peruskorjausten painopiste säilyy lukujen silloissa sekä huonokuntoisissa putkisilloissa. Ensisijaisesti korjataan pääteiden huonokuntoiset sillat. Huonokuntoiset sillat sijaitsevat kuitenkin pääasiassa vähäliikenteisellä tieverkolla, joten toiminta painottuu sinne. Kustannuksia ja energiaa säästetään valaistuksen yösammutuksilla, saneerauksilla ja portaalivalaistuksen poistamisella suunnitelmakauden aikana. Yösammutuksen piirissä on tällä hetkellä noin 114 km maanteitä ja noin 23 km kevyen liikenteen väyliä. Lisäksi valaistuksen tehonpudotus on voimassa öisin noin 150 km:llä. Telematikan avulla voidaan parantaa liikenteen turvallisuutta ja sujuvuutta. Telemaattisia laitteita käytetään mm. liikenteen, sään ja kelin seurannassa, hoitotoimenpiteiden ennakoinnissa, liikenteen vaihtuvassa ohjauksessa ja nopeuden automaattivalvonnassa. Vt 3, Tampere Vaasa Tampere Vaasa-yhteysvälillä tulee parantaa liikenneturvallisuutta ja sujuvuutta. Yhteysvälihankkeen suunnitelmavalmius on hyvä ja kustannusarvio on 158 milj. euroa. Vt 8 / St 724, Vaasan yhdystie Alskatintie Kaksikaistainen tiejakso ruuhkautuu ja päätien liikennettä ohjautuu katuverkolle. Tiejakso tulee parantaa nelikaistaiseksi ja rakentaa kolme eritasoliittymää. Ensimmäisen vaiheen tiesuunnitelmat ovat valmiit. Parantamistoimenpiteiden kokonaiskustannukset ovat 103 milj. euroa, josta Vaasan kaupungin osuus on n. 40 %. 6

7 Kt 67 Ilmajoki Seinäjoki Kt 68 Pietarsaaren sisääntuloväylä Vt 19, Seinäjoki Lapua Seinäjoki Lapua-välillä tulee parantaa liikenteen sujuvuutta ja liikenneturvallisuutta. Ensimmäisessä vaiheessa toteutetaan ohituskaistaosuuksia ja risteysjärjestelyjä. Suunnitelmat ovat uudelleen arvioitavana. Koko tiejakson kehittämiskustannukset ovat 28 milj. euroa. Tieosuus on liikenneturvallisuudeltaan vaarallinen ja kasvaneen liikenteen myötä välityskyky on heikentynyt. Tiejakso tulee parantaa poikkileikkaukseltaan ja rakenteeltaan sekä toteuttaa turvajärjestelyjä. Hankkeen kokonaiskustannusarvio on 9 milj. euroa. Vilkasliikenteinen ja onnettomuusaltis tiejakso on tarve parantaa nelikaistaiseksi ja lisäksi rakentaa kolme eritasoliittymää ja muita turvajärjestelyjä. Jaksolle on tehtävä yleissuunnitelma ja YVA, joita ei ole vielä aloitettu. Hankkeen kokonaiskustannukset ovat 39 milj. euroa. Vt 8 Vaasa Oulu Vaasa Oulu-yhteysvälillä on tarve parantaa liikenneturvallisuutta ja sujuvuutta. Suunnittelu lähtee liikennerevoluution ajatuksista painottaen liikennejärjestelmän ja elinkeinoelämän näkökulmia. Pienehköistä kohteista on valmiina tiesuunnitelmia. Koko yhteysvälihankkeen kustannusarvio on 116 milj. euroa. 7

8 Ota yhteyttä Postiosoite: PL 156, Seinäjoki Sähköposti: Liikenteen asiakaspalvelu Tienkäyttäjän linja Vastuualueen johtaja Anders Östergård, puh Suunnittelupäällikkö Veijo Voutilainen, puh Toiminnanohjauspäällikkö Vesa Leino, puh Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus Liikenne ja infrastruktuuri Käyntiosoite: Korsholmanpuistikko Vaasa puh Julkaisija: Etelä-Pohjanmaan elinkieno- liikenne- ja ympäristökeskus Painotalo: Juvenes Print 2015