Opinto opas Lapin Yliopistopaino MENETELMÄTIETEIDEN LAITOKSEN OPINTO OPAS. LAPIN YLIOPISTO Menetelmätieteiden laitos

Transkriptio

1 Opinto opas Lapin yliopiston MENETELMÄTIETEIDEN LAITOKSEN OPINTO OPAS Julkaisija Toimittanut Taitto Painatus LAPIN YLIOPISTO Maarit Korvanen Lapin Yliopistopaino

2 2 LUKIJALLE... 3 MENETELMÄTIETEIDEN LAITOS... 4 Henkilökunta... 4 Opetus... 6 Lukuvuosi... 6 Opinto oikeus... 6 Opintojen korvaaminen... 6 Opintoneuvonta... 7 Opintosuoritusten hyväksyminen ja arviointi... 7 Ilmoittautuminen kursseille... 7 Siirtymä ja voimaantulosäännökset... 7 Tenttikäytäntö ja yleiset tenttipäivät... 8 Hyvä tieteellinen käytäntö... 9 Hyvän tieteellisen käytännön loukkaukset... 9 FILOSOFIA...10 YFIL1100 Filosofian perusopinnot (25 op/16 ov)...10 YFIL1200 Filosofian aineopinnot (35 45 op/20 26 ov)...14 YFIL1300 Filosofian syventävät opinnot (70 80 op/36 41ov)...18 TIETOTEKNIIKAN PERUSOPINNOT...22 TPER0000 TIETOTEKNIIKAN PERUSTEET KTK, YTK, KMT ja OTK...22 TPER0000 TIETOTEKNIIKAN PERUSTEET TTK...24 INFORMAATIOTEKNOLOGIA...31 TTIE1100 Informaatioteknologian perusopinnot (25op/15ov)...31 TTIE1200 Informaatioteknologian aineopinnot (45op/20ov)...35 TTIE1300 Informaatioteknologian syventävät opinnot (30op/11ov)...43 SOVELTAVA INFORMAATIOTEKNOLOGIA...50 KULTTUURIHISTORIA...52 UKUL1100 Kulttuurihistorian perusopinnot (25op/15ov)...52 UKUL1200 Kulttuurihistorian aineopinnot (35op/23ov)...57 UKUL1300 Kulttuurihistorian syventävät opinnot (60op/35ov)...66 MATEMATIIKKA...69 TILASTOTIEDE...72 TUTKIMUSMENETELMÄT...77 YTUT1100 Tutkimusmenetelmien perusopinnot (25op/15ov)...77 YTUT1200 Tutkimusmenetelmien aineopinnot (35op/23ov)...82 LUENTOTASKU...87 Numerolukutaidon kurssi Tieteellisen tiedonhankinnan kurssi...87 YMPÄRISTÖOPINNOT...88 OPINTOSUORITUKSIA JA OPISKELIJAN OIKEUSTURVAA KOSKEVA JOHTOSÄÄNTÖ...90

3 Opinto opas LUKIJALLE Tämä opas on tarkoitettu kaikille Lapin yliopiston opiskelijoille. Oppaassa esitellään menetelmätieteiden laitoksen (MELA) opetussuunnitelmat lukuvuodelle sekä yleisiä opiskeluun liittyviä käytäntöjä MELA:lla. on Lapin yliopiston erillislaitos, joka huolehtii Lapin yliopiston yhteisestä filosofian, kulttuurihistorian, tilastotieteen, matematiikan ja tutkimusmenetelmien opetuksesta. Soveltavan informaatioteknologian yksikkö vastaa informaatioteknologian opetuksesta. Menetelmätieteiden laitokseen kuuluvat lisäksi tutkijakoulu ja kansainvälisen opetuksen keskus, joiden opetussuunnitelmat löytyvät yksiköiden omilta www sivuilta ja ilmoitustauluilta. Tässä oppaassa esiteltyihin opetussuunnitelmiin liittyvät aikataulut ja muut tarkentavat tiedot löytyvät WebOodista ( ja menetelmätieteiden laitoksen ilmoitustauluilta (e siipi, 2.krs). Opetustarjontaan liittyviä tietoja on painettu hajautetusti myös eri tiedekuntien opinto oppaisiin. Opinto oppaan tietoihin voi tulla muutoksia sen voimassaoloaikana. Muutoksista tiedotetaan ilmoitustauluilla ja WebOodissa. Lisätietoja menetelmätieteiden laitoksesta ja laitoksen opinnoista löytyy www sivuilta osoitteesta:

4 4 MENETELMÄTIETEIDEN LAITOS Käyntiosoite: Yliopistonkatu 8, E siipi 2.krs ROVANIEMI Postiosoite: Lapin yliopisto,, PL 122, ROVANIEMI Puhelin: (016) (vaihde) Kotisivu: Sähköposti: mela@ulapland.fi Henkilökunta Sähköposti: etunimi.sukunimi@ulapland.fi Alanumero Matkapuhelin Laitoksen johtaja Mäkelä Jukka Johtaja, vararehtori, lehtori/tilastotiede (83) Yksiköiden johtajat Ronkainen Suvi Syväjärvi Antti Linjakumpu Aini Kehittämispäällikkö Kamaja Ilkka Kanslia Tutkijakoulun johtaja, laitoksen varajohtaja, professori Soveltavan informaatioteknologian yksikön johtaja, professori Kansainvälisen opetuksen keskuksen johtaja, professori Kehittämishankkeet, lehtori/informaatioteknologia (83) (83) (83) (83) Alajoutsijärvi Hanne Amanuenssi/tutkijakoulu (83) Arstio Katja Amanuenssi (50%)/oodi järjestelmän (83) kehittäminen Kaurahalme Pirjo Projektisihteeri/taloushallinto (83) Korkalainen Leena Hallintosihteeri/henkilöstö ja (83) taloushallinto Korvanen Maarit Opintoasiainsihteeri/opintorekisteri/ oodijärjestelmän 2298 / kehittäminen Peltomaa Hanna Amanuenssi/opintoasiainhallinto ja (83) opintoneuvonta Tolppi Tuula Tiedesihteeri/yleishallinto (83) Väisänen Mervi Amanuenssi/kansainvälisen opetuksen (83) 4202 keskus Ylisaari Jaana Opintoasiainsihteeri/opetusaikataulut ja tentit (83) Professorit Isomäki Hannakaisa Soveltava informaatioteknologia (83) Kajava Jorma Tutkimusprofessori/tietoturva ala (83) Lindfors Juha Informaatioteknologia (83) Ronkainen Suvi Tutkimusmenetelmät (83) Syväjärvi Antti Hallintotiede (83) Tuominen Marja Kulttuurihistoria (83)

5 Opinto opas Lehtorit Heikkilä Juha Matematiikka (83) Krone Oliver Northern Resources ohjelma 4219 Räisänen Hanna Tietotekniikka (83) Vasari Pekka Tilastotiede (83) Päätoimiset tuntiopettajat Karjalainen Anne Tilastotiede 3246 anne.e.karjalainen@ulapland.fi Kokkonen Kimmo Informaatioteknologia (83) Konttaniemi Eero Informaatioteknologia (83) Laukkala Helena Tilastotiede Pyrstöjärvi Piia Tietotekniikka (TTK) Salonen Toivo Filosofia (83) Silén Marianne Tilastotiede Silèn Markku Informaatioteknologia (83) Tutkimusassistentti Päykkönen Kirsi Projektityöntekijät ja tutkijat Soveltavan informaatioteknologian yksikkö (83) Aaltonen Jukka Projektityöntekijä/YVI hanke Forest Pierre André Programme Coordinator 4220 Kumpuniemi Sirpa Tutkija/ZEF hanke 2903 Petäjäjärvi Petri Tutkija/ZEF hanke 2896 Rinne Jukka Projektipäällikkö/YVI yrityshanke Saloheimo Mika Projektitutkija/YVI yrityshanke (83) Selkälä Arto Tutkija/ZEF hanke 2638 Silén Marianne Tutkija Tervasmäki Matti Projektipäällikkö/HJKO (83) Tuikkala Ilkka Projektitutkija/YVI tutkimushanke Dosentit Sähköposti Airaksinen Timo (FT, prof. HY) Filosofia timo.airaksinen@helsinki.fi Alasuutari Pertti (YTT, prof. TaY) Tutkimusmenetelmät pertti.alasuutari@uta.fi Henno Jaak (PhD, Tallinn Informaatioteknologia jaak@cc.ttu.ee Technical University) Huhtinen Aki Mauri (FT, dosentti Filosofia aki mauri.huhtinen@mpkk.fi HY) Hyvärinen Matti (YTT, dosentti Tutkimusmenetelmät TaY, HY, JY) Jaakkola Hannu (TkT, prof. Informaatioteknologia hannu.jaakkola@tut.fi TTY/Pori) Kortteinen Matti (VTT) Tutkimusmenetelmät matti.kortteinen@stakes.fi Lehtonen Mikko (FT, dosentti TaY) Kulttuurintutkimus tlmile@uta.fi Multisilta Jari (TkT, prof. TTY/Pori) Informaatioteknologia jari.multisilta@tut.fi Pöntinen Seppo (VTT, prof. TuY) Sosiaalitieteiden empiiriset menetelmät seppon@utu.fi Rusanen Jarmo (FT, prof. OY) Alueellinen tietojenkäsittely, jarmo.rusanen@oulu.fi paikkatietojärjestelmät Väyrynen Kari (FT, lehtori OY) Filosofia kari.vayrynen@oulu.fi Lisäksi opetusta antaa suuri joukko oman alansa asiantuntijoita. Vierailevien luennoitsijoiden yhteystietoja voi kysellä laitoksen amanuenssilta tai osoitteesta: mela@ulapland.fi.

6 6 Opetus Menetelmätieteiden laitoksen antama opetus ei johda tutkintoon. Laitoksen opetustarjonnasta kuka tahansa Lapin yliopiston opiskelija voi valita ja suorittaa yksittäisiä kursseja tai perus, aine tai syventävän tasoisia sivuaineita. MELA tarjoaa opintoja seuraavissa aineissa: Tutkimusmenetelmät: perus ja aineopinnot Filosofia: perus, aine ja syventävät opinnot Matematiikka: perusopinnot Tilastotiede: perusopinnot Kulttuurihistoria: perus, aine ja syventävät opinnot Soveltava informaatioteknologia: perus, aine ja syventävät opinnot Opintojaksoista vastaavat niiden luennoitsijat tai muut vastuuhenkilöt siten, kuin opinto oppaassa on mainittu. Opintokokonaisuuksien vastuuhenkilöt mainitaan opinto oppaassa opintokokonaisuuksien yhteydessä. Osa menetelmätieteiden laitoksen antamasta opetuksesta sisältyy pakollisina osioina tiedekuntien tutkintovaatimuksiin. Tiedekunnille pakolliset opinnot löytyvät tiedekuntien omista opinto oppaista. Lukuvuosi Yliopiston lukuvuosi alkaa elokuun 1. päivänä ja päättyy heinäkuun viimeisenä päivänä. Opetusta annetaan opetussuunnitelmissa määrättyinä ajanjaksoina. Lukuvuosi jaetaan viiteen opetusperiodiin. Lukuvuonna periodit ovat: 1. periodi: periodi: periodi: periodi: periodi: ns. kesäkoulu, jota ei rajoiteta aikatauluilla Opinto oikeus Lapin yliopiston eri tiedekuntien perus ja jatko opiskelijoilla on opiskeluoikeus menetelmätieteiden laitoksen antamaan opetukseen. Avoimen yliopiston opiskelijat voivat osallistua opetukseen PIA oikeudella hakemuksesta. Lisäksi kaikkien Suomen yliopistojen perus ja jatko opiskelijoilla on mahdollisuus osallistua laitoksen opetukseen joustavan opinto oikeuden (JOO sopimus) puitteissa (ks. lisätietoja Lapin yliopiston ja Oulun yliopiston välillä on yhteistyösopimus, jonka puitteissa yliopistojen opiskelijat voivat opiskella maksuttomasti toisen yliopiston tarjoamia opintoja edellyttäen että opetusryhmissä on tilaa. Opintooikeus haetaan JOOPAS palvelun kautta. Opintojen korvaaminen Opiskelija voi hakea korvaavuutta muualla kuin Lapin yliopistossa suoritetuista opintojaksoista, mikäli tavoite ja sisältö vastaavat toisiaan. Opintojen korvaavuuksia anotaan erillisellä korvaavuuslomakkeella. Yksittäisen opintojakson korvaavuudesta päättää opintojakson opetuksesta vastaava opettaja. Muista koulutusyksiköistä siirtyneiden aikaisempien suoritusten ja kokonaisten arvosanojen korvaavuuksista päättävät eri aineiden vastuuhenkilöt tapauskohtaisesti. Korvaavuuspäätösten oikaisumenettelystä on säädetty tarkemmin Lapin yliopiston opintosuorituksia ja opiskelijan oikeusturvaa koskevassa johtosäännössä (liite 1.)

7 Opinto opas Opintoneuvonta Yleistä opintoneuvontaa annetaan laitoksen kansliassa. Oppiainekohtaista opintoneuvontaa antavat professorit, lehtorit ja tuntiopettajat vastaanottoaikoinaan. Vastaanottoajat löytyvät opettajien työhuoneiden ovesta sekä menetelmätieteiden laitoksen www sivuilta. Opintosuoritusten hyväksyminen ja arviointi Opintosuoritusten arvostelussa käytetään arvosanoja 1 5 tai vastaavia mainesanoja välttävä, tyydyttävä, hyvä, kiitettävä tai erinomainen. Opintosuoritus voidaan arvioida myös asteikolla hyväksytty/hylätty korjattavaksi/hylätty. Numeerisessa arvostelussa alin hyväksytty arvosana on 1, puolikkaita ei arvostelussa käytetä. Opintosuoritukset tallennetaan opintosuoritusrekisteriin. Opinnot rekisteröidään opintojakson tarkkuudella. Suoritusmerkintä voidaan antaa ainoastaan, jos opiskelijalla on voimassaoleva opinto oikeus opintojaksoon. Opintojaksoissa saatuja arvosanoja on mahdollista korottaa. Ilmoittautuminen kursseille Pääsääntöisesti kaikille menetelmätieteiden laitoksen kursseille ilmoittaudutaan WebOodissa (edellyttää voimassaolevan yliopiston sähköpostitunnuksen). Ilmoittautumisen alkamisajankohta päätetään lukukausikohtaisesti ja siitä tiedotetaan muun muassa laitoksen ilmoitustauluilla sekä www sivuilla. Siirtymä ja voimaantulosäännökset Tässä oppaassa esitetyt opetussuunnitelmat ja määräykset tulevat voimaan Mikäli rakenteellisten muutosten vuoksi jo suoritetut opintojaksot eivät vastaa uusia vaatimuksia, tulee opiskelijan sopia erikseen suorituksista asianomaisen opintojakson vastuuhenkilön kanssa alkaen opintoviikko käsite on korvattu opintopisteellä. Ennen opintonsa aloittaneella opiskelijalla on mahdollisuus siirtää jo suoritetut opintojaksot uuteen rakenteeseen tai jatkaa opiskelua vanhojen rakenteiden mukaan siirtymäajan ( asti) puitteissa. Ilmoitus uuteen rakenteeseen siirtymisestä tehdään kirjallisesti tiedekuntaan erikseen ilmoitettavalla tavalla. Siirryttäessä uuteen rakenteeseen jo suoritetut opintoviikkomääräiset opintojaksot muunnetaan opintopisteisiksi kertomalla opintoviikkomäärä yleisopintojen (tietotekniikan perusteet) osalta kertoimella 1,35, perus ja aineopintojen osalta kertoimella 1,7 (poikkeuksena filosofian perus ja aineopinnot kertoimella 1,8 ja informaatioteknologian aineopinnot kertoimella 2,3) syventävien opintojen osalta kertoimella 2 (poikkeuksena informaatioteknologian syventävät opinnot kertoimella 2,7. Muunnetun opintosuorituksen opintopistemäärä ei välttämättä vastaa voimaan tulleen opintojakson opintopistemäärää. Tästä huolimatta muunnettu opintosuoritus korvaa sellaisenaan sisällöltään vastaavan opintosuorituksen. Lapin yliopistossa on siirrytty alkaen uuteen arvosteluasteikkoon. Kolmiportainen asteikko on korvattu kansainvälisesti vertailtavalla viisiportaisella asteikolla. Muuntaminen tapahtuu seuraavasti: = 1 (välttävä) = 2 (tyydyttävä) = 3 (hyvä) = 4 (kiitettävä) = 5 (erinomainen) Myös opintokokonaisuudet arvostellaan alkaen viisiportaisella asteikolla. Ennen loppuun saatetut opintokokonaisuudet arvostellaan kuitenkin asteikolla tyydyttävä (2) hyvä (3) erinomainen (5)

8 8 alkuperäisten arvosanojen ja arvosanarajojen mukaisesti. Pyöristäminen lähimpään kokonaislukuun tapahtuu normaalien pyöristyssääntöjen mukaisesti, esim. jos opintokokonaisuuden osien arvosanojen keskiarvo on 2,5, on kokonaisarvosana hyvä (3). voi antaa tarkempia siirtymäsäännöksiä myöhemmin. Tenttikäytäntö ja yleiset tenttipäivät Menetelmätieteiden laitoksen antaman opetuksen tenteistä ja muista suoritustavoista (näyttökokeet, esseet ym.) sekä ajankohdista vastaavat luennoitsijat. Erilaiset kirjalliset työt (esseet, harjoitustyöt, tutkielmien käsikirjoitukset ym.) on toimitettava opettajille paperiversiona heidän postilaatikoihinsa. Ainoastaan erillissopimuksella työn voi lähettää sähköpostitse. järjestää yleisen tentin pääsääntöisesti jokaisen kuukauden ensimmäisenä maanantaina. Tenttiin on ilmoittauduttava viimeistään 10 päivää ennen kuulustelua ensisijaisesti WebOodin kautta (edellyttää voimassaolevan yliopiston sähköpostitunnuksen). Vieraileville luennoitsijoille voi tenttiä ainoastaan heille määrättyinä tenttipäivinä. Osa näistä tenttipäivistä voi olla yleisiä tenttejä, jolloin tenttiin on ilmoittauduttava normaalisti 10 päivää ennen tenttipäivää. Menetelmätieteiden laitoksen yleiset tenttipäivät lukuvuonna ovat seuraavat: Ma Klo 17:00 21:00 Fellman Ilmoittautuminen päättyy 1.9. Ma Klo 17:00 21:00 Fellman Ilmoittautuminen päättyy Ma Klo 17:00 21:00 Fellman Ilmoittautuminen päättyy Ma Klo 17:00 21:00 Fellman Ilmoittautuminen päättyy Ma Klo 17:00 21:00 Fellman Ilmoittautuminen päättyy Ma Klo 17:00 21:00 Fellman Ilmoittautuminen päättyy Ma Klo 17:00 21:00 Fellman Ilmoittautuminen päättyy 2.3. Ma Klo 17:00 21:00 Fellman Ilmoittautuminen päättyy Ma Klo 17:00 21:00 Fellman Ilmoittautuminen päättyy Ma Klo 17:00 21:00 Fellman Ilmoittautuminen päättyy Ma Klo 17:00 21:00 Fellman Ilmoittautuminen päättyy Ma Klo 17:00 21:00 Fellman Ilmoittautuminen päättyy Kuulustelujen ja tenttien tulokset tiedotetaan ilmoitustaululla mahdollisimman pian ja viimeistään kolmen viikon kuluttua kuulustelusta. Opiskelijalla on oikeus saada tieto arvosteluperusteiden soveltamisesta ja hänelle on myös varattava tilaisuus tutustua kirjalliseen opintosuoritukseen 6 kuukauden ajan. Opintosuorituksensa arvosteluun tyytymätön opiskelija voi pyytää siihen oikaisua arvostelun antaneelta opettajalta. Arvostelun oikaisumenettelystä on säädetty tarkemmin Lapin yliopiston opintosuorituksia ja opiskelijan oikeusturvaa koskevassa johtosäännössä (liite 1.).

9 Opinto opas Hyvä tieteellinen käytäntö Yliopistojen tulee huolehtia hyvään tieteelliseen käytäntöön perehdyttämisestä ja tutkimusetiikan opettamisesta. Vastuu hyvän tieteellisen käytännön noudattamisesta kuuluu koko tiedeyhteisölle. Hyvään tieteelliseen käytäntöön kuuluu muun muassa, että tutkijat ja tieteelliset asiatuntijat: noudattavat tiedeyhteisön tunnustamia toimintatapoja: rehellisyyttä, yleistä huolellisuutta ja tarkkuutta tutkimustyössä, tulosten tallentamisessa ja esittämisessä sekä tutkimusten ja niiden tulosten arvioinnissa. soveltavat tieteellisen tutkimuksen kriteerien mukaisia ja eettisesti kestäviä tiedonhankinta, tutkimus ja arviointimenetelmiä ja toteuttavat tieteellisen tiedon luonteeseen kuuluvaa avoimuutta tutkimuksensa tuloksia julkaistessaan ottavat muiden tutkijoiden työn ja saavutukset asianmukaisella tavalla huomioon niin, että he kunnioittavat näiden työtä ja antavat heidän saavutuksilleen niille kuuluvan arvon ja merkityksenomaisessa tutkimuksessaan ja sen tuloksia julkaistessaan. Hyvän tieteellisen käytännön loukkaukset Hyvän tieteellinen käytännön loukkauksilla tarkoitetaan laadukkaan tutkimuksen esteenä olevaa tutkijan ammattietiikan puutetta. Hyvän tieteellisen käytännön loukkaukset voidaan jaotella kahteen kategoriaan: piittaamattomuuteen hyvästä tieteellisestä käytännöstä sekä vilppiin tieteellisessä toiminnassa. Piittaamattomuus hyvästä tieteellisestä käytännöstä ilmenee törkeinä laiminlyönteinä ja holtittomuutena erityisesti tutkimuksen suorittamisessa. Esimerkkeinä muunlaisesta piittaamattomuudesta hyvän tieteellisen käytännön noudattamisessa voidaan mainita muiden tutkijoiden osuuden vähättely julkaisuissa ja puutteellinen viittaaminen aikaisempiin tutkimustuloksiin, tutkimustulosten tai käytettyjen menetelmien huolimaton ja siten harhaanjohtava raportointi, tulosten puutteellinen kirjaaminen ja säilyttäminen, samojen tulosten julkaiseminen useita kertoja näennäisesti uusina ja tiedeyhteisön johtaminen harhaan oman tutkimustyön suhteen. Vilppi tieteellisessä toiminnassa merkitsee tiedeyhteisön ja usein myös päätöksentekijöiden harhauttamista. Se on väärien tietojen tai tulosten esittämistä tiedeyhteisölle tai niiden levittämistä esimerkiksi julkaisussa, tieteellisessä kokouksessa pidettävässä esitelmässä, julkaistavaksi tarkoitetussa käsikirjoituksessa tai rahoitushakemuksessa. Vilpin ilmenemismuotoja on seuraavassa luonnehdittu jaottelemalla se sepittämiseen, vääristelyyn, luvattomaan lainaamiseen ja anastamiseen. Sepittämistä (fabrication) on tekaistujen havaintojen tai tutkimustulosten esittäminen tiedeyhteisölle. Havaintojen vääristelyllä (misrepresentation, falsification) tarkoitetaan alkuperäisten havaintojen tarkoituksellista muokkaamista tai esittämistä niin, että havaintoihin perustuva tulos vääristyy. Tulosten vääristelyllä tarkoitetaan tieteellisesti perusteetonta tutkimustulosten muuttamista tai valikointia. Vääristelyä on myös johtopäätösten kannalta olennaisten tulosten tai tietojen esittämättä jättäminen. Luvatonta lainaamista (plagiarism) on jonkun toisen julkituoman tutkimussuunnitelman, käsikirjoituksen, artikkelin tai muun tekstin tai sen osan esittäminen omanaan. Anastamisella (misappropriation) tarkoitetaan tutkijalle luottamuksellisesti esitetyn alkuperäisen tutkimusidean, suunnitelman tai havaintojen oikeudetonta esittämistä tai käyttämistä omissa nimissään. Opetusministeriön asettama tutkimuseettinen neuvottelukunta on laatinut menettelyohjeet hyvän tieteellisen käytännön loukkauksia koskevien epäilyjen käsittelemiseksi. Menettelyohjeiden lisäksi tiedeyhteisön tulee ottaa huomioon yleinen lainsäädäntö, muun muassa immateriaalioikeuksia, rikosoikeudellista vastuuta, taloudenhoitoa ja menettelytapoja hallintoasioissa koskevat säädökset, julkisuuslainsäädäntö sekä ihmisoikeussopimukset, johon nähden neuvottelukunnan menettelyohjeet ovat alisteisessa asemassa. Yliopiston rehtorilla on vastuu päätöksenteosta koko prosessin ajan. Asia tulee vireille siinä yksikössä, minne ilmoitus epäilystä on tehty. Linkkejä ja yhteystietoja ohjeistoihin on tutkimuseettisen neuvottelukunnan kotisivuilla

10 10 FILOSOFIA Filosofia elämänviisautena yltää ensimmäisiin korkeakulttuureihin. Se on ollut tietoisuutta vaaliva traditio varhaisessa uskonnon, hallinnon, astrologian, lääketaidon, tekniikan ja matematiikan kokonaisuudessa. Todellisuutta, ihmistä ja omaa luonnettaan ihmettelevänä oppiaineena filosofia on alkanut muotoutua joonialaisella kulttuurialueella Vähässä Aasiassa. Antiikista lähtien filosofia on rakentanut teorioita, tutkinut teorioiden edellytyksiä ja pohtinut periaatteita. Filosofia luo merkityksiä asioille, tutkimustuloksille ja teorioille. Filosofia arvottaa tietoa ja tietämistä. Filosofia pohtii tieteisiin, taiteeseen, uskontoon, työhön, vapaa aikaan ja yleensä elämään liittyviä teoreettisia ja maailmankatsomuksellisia kysymyksiä. Filosofia analysoi käsitteitä, tutkii argumentaatiota ja tiedonmuodostuksen perusteita. Tavoitteena on tietämyksen, ymmärryksen ja tietoisuuden syveneminen sekä argumentaation selkeneminen. Pohdiskelut voivat johtaa näkemyksellisiin ja asenteellisiin muutoksiin. Filosofia nostaa tarkasteltavaksi oikeuttamisen tavat, arvo ja arvostusongelmat sekä paljastaa periaatteellisia vaikeuksia valintoja tehtäessä ja päämääriä asetettaessa. Filosofia vaalii ajatuksellisia valmiuksia. Laitos toivottaa mielenkiintoisia ja antoisia hetkiä filosofian opiskelussa sekä filosofisten näkökulmien soveltamisessa. Tenttikäytäntö Filosofiaan voi tenttiä koko lukuvuoden menetelmätieteiden laitoksen yleisinä tenttipäivinä. Tenttiin tulee ilmoittautua 10 vrk ennen tenttipäivää, ensisijaisesti WebOodin kautta. YFIL1100 Filosofian perusopinnot (25 op/16 ov) YFIL1101 Johdatus filosofiseen ajattelutapaan 3 op YFIL1102 Filosofisen ajattelun historia 5 op YFIL1103 Klassinen teos 2 op YFIL1104 Etiikka ja yhteiskuntafilosofia 3 op YFIL1105 Logiikka ja argumentaatioteoria 3 op YFIL1106 Filosofia oppialana 3 op YFIL1107 Tieteen filosofia 3 op (tai YFIL op) YFIL1108 Erikoisala I 3 op, Toivo Salonen YFIL1101 Johdatus filosofiseen ajattelutapaan (3op/2ov) Tutustuminen filosofisen ajattelun erityispiirteisiin sekä sen tieteelliseen, sosiaaliseen ja kulttuuriseen merkitykseen. Toteutus ja työmuodot Luento YFIL1111 Johdatus filosofiseen ajattelutapaan ja yksi teos tai kaksi teosta kirjallisuudesta. Airaksinen: Johdatusta filosofiaan Himanka: Se ei sittenkään pyöri Mäki & Väyrynen: Johdatus filosofiseen ajatteluun Sajama: Arkipäivän filosofiaa, Toivo Salonen YFIL1111 Johdatus filosofiseen ajattelutapaan (2op/1ov) Filosofinen ajattelutapa: analyysi & synteesi, filosofinen ajattelutapa verrattuna tieteessä, taiteessa, uskonnossa ja työn tekemisessä ilmeneviin tietoisuuden muotoihin, filosofia ja arkiajattelu. Looginen analyysi: B. Russellin ym. tutkimus ja hahmottamistapa. Dialektinen logiikka: lähinnä Kantin, Fichten ja Hegelin ajattelutavoista. Filosofisen ajattelutavan mahdollisuudet ja rajat Toteutus ja työmuodot Luennot

11 Opinto opas YFIL1102 Filosofisen ajattelun historia (5op/3ov) Toteutus ja työmuodot Tutustuminen filosofian historian keskeisiin ajattelijoihin ja ajatussuuntauksiin antiikista nykyaikaan. Luento ja/tai tentti Luento YFIL1121 Filosofisen ajattelun historia sekä sovitut osat kirjallisuudesta tai kirjallisuustentti. Aspelin: Ajatuksen tiet (5op /3ov) tai Nordin: Filosofian historia (5op /3ov) (Molemmat ovat myös ruotsinkielisenä), Toivo Salonen YFIL1121 Filosofisen ajattelun historia luennot (2op/1ov) Filosofian muotoutuminen antiikissa Luonnonfilosofian kysymykset ja luonnonfilosofit Sofistit ja Sokrates Platon ja Aristoteles Sokraattiset koulukunnat Elämänfilosofiset suuntaukset Filosofia islamilaisessa kulttuurissa ja vaikutus Euroopassa Filosofian historian merkitys Toteutus ja työmuodot Luennot Korvaavuudet Luennot korvaavat luennolla sovittavat osat (2op) Aspelinin ja Nordinin teoksista., Toivo Salonen YFIL1103 Klassinen teos (2op/1ov) Perehtyminen johonkin merkittävään filosofian klassikkoon ja kuvan muodostaminen luovasta filosofisesta ajattelusta. Toteutus ja työmuodot tentit. Mikäli klassikkoseminaari järjestetään, niin kurssin voi korvata klassikkoa käsittelevällä seminaarityöllä. tentti kuulustelussa yksi seuraavista kohdista: 1) Platon: Teoksista 1 7 vaihtoehtoisesti valittavia dialogeja: 1. Apologia, Kharmides, Lysis ja Protagoras. 2. Gorgias ja Kratylos. 3. Faidon, Pidot ja Faidros. 4. Parmenides ja Theaitetos. 5. Sofisti, Valtiomies ja Timaios. 6. Valtio. 7. Lait. 8. Jokin muu perusteltu dialogien sarja. 2) Aristoteles: Nikomakhoksen etiikka TAI Politiikka 3) Boethius: Filosofian lohdutuksesta 4) Descartes: Järjen käyttöohjeet JA Metodin esitys (Teoksessa: Teokset I) TAI Metodin esitys JA Metafyysisiä mietiskelyjä (Teoksessa: Teoksia ja kirjeitä) 5) Hobbes: Leviathan 6) Spinoza: Etiikka 7) Locke: Tutkielma hallitusvallasta 8) Leibniz: Monadologia 9) Hume: Tutkimus inhimillisestä ymmärryksestä 10) Rousseau: Yhteiskuntasopimus TAI Tutkielma ihmisten välisen eriarvoisuuden alkuperästä ja perusteista 11) Kant: Ikuiseen rauhaan JA Vastaus kysymykseen: Mitä on valistus? (Esim. teoksessa: Koivisto & Mäki & Uusitupa: Mitä on valistus?) 12) Kant: Tapojen metafysiikan perustus TAI Käytännöllisen järjen kritiikki 13) Hegel: Järjen ääni TAI Oikeusfilosofia 14) Schopenhauer: Pessimistin elämänviisaus 15) Kierkegaard: Päättävä epätieteellinen jälkikirjoitus 16) Nietzsche: Iloinen tiede, Toivo Salonen

12 12 YFIL1104 Etiikka ja yhteiskuntafilosofia (3op/2ov) Perehtyminen käytännöllisen filosofian keskeisiin ongelmanasetteluihin etiikan ja poliittisen filosofian keskeisten suuntausten kautta. Toteutus ja työmuodot Luennot ja/tai kirjallisuus Luennot 24 h ja yksi teos tai kirjatenttinä kaksi teosta. Airaksinen: Moraalifilosofia Kanerva (toim.): Politiikan teorian klassikoita., Toivo Salonen YFIL1105 Logiikka ja argumentaatioteoria (3op/2ov) Tutustuminen loogisen ajattelun formaalisiin rakenteisiin ja käytännöllisiin argumentaatiotapoihin. Luennot (20 h) ja harjoitukset (10 h) tai kirjallisuus Kohta voidaan suorittaa opintojaksolla Logiikan perusteet (3op) tai YMEN1313 Argumentaation ja retoriikan perusteet (3op). Suositellaan kuitenkin Logiikan perusteet kurssin suorittamista osallistumalla luennoille ja harjoituksiin; kirjasta opiskeltuna logiikan ymmärtäminen voi tuottaa suuria vaikeuksia. Logiikan perusteet (yksi teos seuraavista): Guttenplan, S. Languages of Logic Pietarinen, J. Looginen päättely Argumentaation ja retoriikan perusteet: Kakkuri Knuuttila: Argumentti ja kritiikki, luvut 1 3, 5 7, , John Pajunen YFIL1106 Filosofia oppialana (3op/2ov) Tutustuminen filosofian keskeisiin erityisaloihin sekä niiden klassisiin ja ajankohtaisiin perusongelmiin. Toteutus ja työmuodot tentti Stroll Popkin: Introduction to philosophy s & s tai Määttänen: Filosofia, johdatus peruskysymyksiin., Toivo Salonen YFIL1107 Tieteenfilosofia (3op/2ov) Toteutus ja työmuodot Korvaavuudet Johdattaa ymmärtämään tieteen ja tieteellisen ajattelun luonnetta, tieteellistä käsitteenmuodostusta, päättelyn ja teorianmuodostuksen peruslähtökohtia, tieteen ja käytännön suhdetta, tieteenfilosofisten suuntausten asettamia katsantotapoja, metodologisia ja filosofisia lähtökohtia sekä ihmistutkimuksen tieteenfilosofisia erityispiirteitä. Luennot ja kirjallisuus tai kirjallisuus. Luentotentti ja Toivo Salosen teos Tieteenfilosofia (2001 tai uudempi painos), tai kirjatenttinä kaksi teosta kirjallisuudesta. Losee: A Historical Introduction to the Philosophy of Science Chalmers: What is this thing called science? Alanen: Luonnontiede, lääketiede, tieteenteoria Haaparanta & Niiniluoto: Johdatus tieteelliseen ajatteluun Niiniluoto: Totuuden rakastaminen Salonen: Tieteenfilosofia Ketonen: Se pyörii sittenkin Juntunen & Mehtonen: Ihmistieteiden filosofiset perusteet Routila: Miten tehdä tiedettä taiteesta Winch: Yhteiskuntatieteet ja filosofia (on englanniksi) Rosenberg: Philosophy of Social Science Voidaan korvata opinnoilla YFIL1109 Tieteenfilosofia ja metodologia, Toivo Salonen

13 Opinto opas YFIL1108 Erikoisala I (3op/2ov) Toteutus ja työmuodot Alustava perehtyminen jonkin filosofian erityisalueen keskeisiin ongelmanasetteluihin. Luennot ja/tai kirjallisuus ja tentti Seuraavista kohdista yksi: Metafysiikka, Hamlyn: Metaphysics Tietoteoria, Lammenranta: Tietoteoria Estetiikka, Vuorinen: Estetiikan klassikoita TAI Reiners & Seppä: Etiikka ja estetiikka Kasvatusfilosofia, Puolimatka: Kasvatus ja filosofia Oikeusfilosofia, Aarnio: Philosophical perspective in jurisprudence Ympäristöfilosofia, Oksanen & Rauhala Haynes: Ympäristöfilosofia TAI Haapala & Oksanen: Arvot ja luonnon arvottaminen TAI Väyrynen: Ympäristöfilosofian historia maaäitimyytistä Marxiin Retoriikka ja filosofia: Perelman: Retoriikan valtakunta, Toivo Salonen Filosofian perusopintojen kokonaisuusmerkinnän myöntää opintokokonaisuuden vastuuhenkilö.

14 14 YFIL1200 Filosofian aineopinnot (35 45 op/20 26 ov) Edeltävät opinnot Kaikille yhteiset opintojaksot (35 39 op): YFIL1201 Suomen filosofinen perinne 5 op YFIL1202 Filosofian klassikot 4 8 op YFIL1203 Filosofian nykysuuntaukset ja perusteokset 8 op YFIL1204 Etiikan uudet suuntaukset 5 op YFIL1205 Erikoisala II 7 op YFIL1206 Proseminaari 6 op Valinnaiset opinnot (5 10 op): YFIL1207 Tieteen ja tutkimuksen filosofia 5 op YFIL1208 Filosofian opettamisen perusteet 5 op YFIL1210 Ihmistieteellisen tutkimuksen luonne 3 op Filosofian syventäviin opintoihin jatkavat opiskelijat suorittavat filosofian aineopinnot vähintään 40 op:n laajuisena. Filosofian perusopinnot (approbatur), Toivo Salonen YFIL1201 Suomen filosofinen perinne (5op/3ov) Perehdyttää maamme filosofisen perinnön pääsuuntauksiin ja keskeisiin ajattelijoihin. Luennot 24 h ja yksi teos tai kirjatenttinä kaksi teosta Knuuttila ym. (toim.): Aate ja maailmankuva Salmela: Suomalaisen kulttuurifilosofian vuosisata, Toivo Salonen YFIL1202 Filosofian klassikot (4op/2ov) Opiskelija perehtyy johonkin filosofian klassikkoon ja sitä koskevaan tutkimukseen. Lisäksi on mahdollista syventyä itselle mieluisaan klassikkoon seminaarityöskentelyssä. Klassikkojen valinnassa on järkevää ottaa huomioon tulevan tutkielman aihe. Luennot 24 h (2 op) ja sopiva teos (2 op) tai kirjallisuus (4 op) Klassikkoseminaarissa (4 op) tehdään seminaarityö ohjaajan kanssa käydyn keskustelun perusteella. Seuraavista kohdista yksi: 1) Platon, Pidot ja Theaitetos ja Thesleff, Platon (pääpiirteittäin) 2) Aristoteles, Politiikka ja Sihvola, Hyvän elämän politiikka 3) Spinoza, Etiikka ja Pietarinen, Ilon filosofia 4) Locke, Tutkielma hallitusvallasta ja The Cambridge Companion to Locke, s ) Kant, Prolegomena 6) Hegel, Oikeusfilosofia Seminaarikirjallisuus sovitaan klassikkoseminaarin ohjaajan kanssa., Toivo Salonen YFIL1203 Filosofian nykysuuntaukset ja perusteokset (8op/4ov) Yleiskatsaus nykyfilosofian keskeisistä suuntauksista ja keskittyminen yhteen niistä. Toteutus ja työmuodot Perehtyminen kirjallisuuteen tentti Niiniluoto & Saarinen; Nykyajan filosofia (tai Vuosisatamme filosofia) ja yksi seuraavista kohdista: 1) Filosofia ja yhteiskuntakritiikki: esim. kaksi seuraavista kohdista selitysteoksineen

15 Opinto opas a) Marx, Taloudellis filosofiset käsikirjoitukset ja niiden tulkinnat b) Engels, Luonnon dialektiikka ja Kedrov, Engelsin Luonnon dialektiikasta c) Lenin, Materialismi ja empiriokritisismi ja Kedrov, Johdatus Leninin teokseen Materialismi ja empiriokritisismi d) Lenin, Filosofian vihkot (Teokset, osa 38) ja Kazymzanov, Johdatus Leninin Filosofian vihkoihin e) Adorno & Horkheimer & Marcuse, Järjen kritiikki, ja joko Kotkavirta & Sironen, Moderni/Postmoderni tai Moisio, Kritiikin lupaus 2) Analyyttinen filosofia ja suomalainen panos siihen: esim. yksi seuraavista selityksineen ja keskusteluineen a) Wittgenstein, Tractatus logico philosophicus sekä Stenius, Wittgenstein`s Tractatus b) Popper, Arvauksia ja kumoamisia sekä The Philosophy of Carl Popper, Schlipp (toim.) c) Ajatus ja analyysi, Nyberg (toim.) sekä Contemporary Philosophy in Scandinavia, Olson ja Paul (toim.) teoksesta valikoima kirjoituksia d) Hintikka, Logic, Language Games and Information sekä Essays in Honour of Jaakko Hintikka, Saarinen ym. (toim.) teoksesta valikoima kirjoituksia d) von Wright, Explanation und Understanding sekä Neue Versuche über Erklären und Verstehen, Apel ym. (toim.) (on engl.) f) Wittgenstein, Filosofisia tutkimuksia ja von Wright, Wittgenstein g) Peirce, Johdatus tieteen logiikkaan 3) Fenomenologia, eksistentialismi ja hermeneutiikka: esim. yksi seuraavista selityksineen ja keskusteluineen a) Husserl, Phenomenology and the Crisis of Philosophy tai Husserl, Fenomenologian idea ja Juntunen, Edmund Husserlin filosofia b) Sartre, Esseitä I sekä Saarinen, Sartre: pelon, inhon ja valinnan filosofia ja The World of Existentialism, Friedman (toim.) teoksesta valikoima kirjoituksia c) Seminar: Philosophische Hermeneutik, Gadamer & Boehm (toim.) sekä Apel ym., Hermeneutik und Ideologiekritik d) Habermas, Erkenntnis und Interesse tai Habermas, Järki ja kommunikaatio sekä Materialien zu Habermas Erkenntnis und Interesse, Dallmayr (toim.) e) Foucault, The Archaeology of Knowledge sekä Kusch, Tiedon kentät ja kerrostumat f) Vattimo, Läpinäkyvä yhteiskunta ja Deleuze & Guattari, Mitä filosofia on g) Kotkavirta & Sironen, Moderni/Postmoderni ja Lyotard, Tieto postmodernissa yhteiskunnassa h) Heidegger, Taideteoksen alkuperä ja Haapala, Heidegger ristiriitojen filosofi i) Merleay Ponty, Silmä ja mieli ja Heinämaa, Ele, tyyli ja sukupuoli, Toivo Salonen YFIL1204 Etiikan uudet suuntaukset (5op/4ov) Tutustuminen käytännöllisen etiikan uusimpaan kehitykseen. Luennot 24 h, jos järjestetään, ja erikseen sovittava kirjallisuus tai kirjallisuus (kaksi seuraavista teoksista): 1. Singer, Practical Ethics 2. Löppönen & Mäkelä & Paunio, Tiede ja etiikka TAI Karjalainen & Launis & Pelkonen & Pietarinen, Tutkijan eettiset valinnat 3. Ethische Probleme der Wissenschaft, Wahl (toim.) 4. Airaksinen, Ammattien ja ansaitsemisen etiikka 5. Philosophical Medical Ethics: Its Nature and Significance, Spicker & Engelhardt (toim.) 6. Garret & Baillie & Garret, Health Care Ethics 7. Dyson & Harris, Ethics and Biotechnology 8. Velasquez, Business Ethics 9. Taylor, Autenttisuuden etiikka 10. Rawls, Oikeudenmukaisuusteoria

16 MacIntyre, After Virtue (on suomeksi) 12. Sen, On Ethics & Economics (on suomeksi), Toivo Salonen YFIL1205 Erikoisala II (7op/4ov) Syventävä perehtyminen joihinkin filosofian erityisaloihin. Toteutus ja työmuodot Perehtyminen kirjallisuuteen tentti Seuraavista kohdista kaksi: 1. metafysiikka: esim. Grossmann, The Existence of the World 2. tietoteoria: esim. Sellars, Science, Perception and Reality; Amstrong, Belief, Truth and Knowledge; Sandkühler (toim.) Marxistische Erkenntnistheorie 3. materialistinen dialektiikka: esim. Manninen, Dialektiikan ydin ja Iljenkov, Dialektinen logiikka 4. analyyttinen tieteenfilosofia: esim. Bhaskar, A Realist Theory of Science; Niiniluoto, Tieteellinen päättely ja selittäminen; Kuhn, Tieteellisten vallankumousten rakenne; Feyerabend, Against Method; Laudan, Progress and its Problems; Laudan, Science and Values 5. synteettinen luonnonfilosofia: esim. Matthews, The Ecological Self; Weitzsäcker, Die Einheit der Natur 6. luonnontieteiden ja filosofian keskinäissuhteet: esim. Elkana (toim.), The Interaction between Science and Philosophy; Grünbaum, Philosophical Problems of Space and Time; Machmer Turnbull (toim.), Motion and Time, Space and Matter; Sintonen, Biologian filosofian näkökulmia 7. matematiikan filosofia: esim. Benacerra & Putnam, Philosophy of Mathematics 8. logiikka, logiikan jatkokurssi tai esim. kaksi seuraavista: Hintikka, Models for Modalities; Lewis, Counterfactuals; Rantala & Virtanen, Johdatus modaalilogiikkaan; Suppes, Introduction to Logic (luvut I XI) 9. kielen filosofia: esim. Hintikka, Kieli ja mieli; Quine, World and Object ja Dawidson & Hintikka (toim.), Words and Objections teoksesta valikoima kirjoituksia; Saarinen (toim.), Game Theoretical Semantics; Austin, How To Do Things with Words ja Searle, Speech Acts; Rorty, The Linguistic Turn 10. historian filosofia: esim. Theories of History, Gardiner (toim.); Theorien des Historischen Materialismus, Jaeggi Honneth (toim.) 11. filosofinen estetiikka ja taiteen filosofia: esim. Beardsley, Aesthetics; Margolis, Philosophy Looks at the Arts ja Laing, The Marxist Theory of Art 12. yhteiskuntafilosofia ja talouden filosofiset ongelmat: esim. Gottlie Schmitt, Radical Philosophy tai Immler, Vom Wert der Natur 13. yhteiskuntatieteiden filosofia: esim. Wilson (toim.),rationality; Zeleny, Die Wissenschaftslogik bei Marx und Das Kapital (on engl.) 14. kasvatusfilosofia: esim. Albert, Philosophie Der Erziehung tai Langford & O Connor, New Essays in the Philosophy of Education tai Erziehungswissenschaft und Erziehungswirklichkeit, Röhrs (toim.) 15. ekofilosofia: esim. kolme teosta seuraavista: Naess, Okologi, Samfunn og Livsstil (on engl.); Merchant, Radical Ecology; Vilkka, Ympäristöongelmat ja tiede; Luc Ferry, Uusi ekologinen järjestys; Kotkavirta, Luonnon luonto; Luhmann, Ekologinen kommunikaatio 16. kulttuurifilosofia ja filosofian historia: kaksi teosta seuraavista: Kantasalmi: Yliopiston ajatusta etsimässä; Krohn: Ihminen, luonto ja logos; Niiniluoto: Järki, arvot ja välineet; Niiniluoto: Maailma, minä ja kulttuuri, Salonen: Filosofia perennis (luvut A ja C); Heinämaa & Reuter & Yrjönsuuri: Spiritus Animalis. Kirjoituksia filosofian historiasta; Kaarakainen & Kaukua: Stoalaisuus 17. tekniikan filosofia: esim. Airaksinen, Tekniikan suuret kertomukset; Feenberg, Critical Theory of Technology; Sejersted Moser, Humanistic Perspectives on Technology, Development and Environment; 18. psyykeen filosofia: esim. Järvilehto, Ihminen ja ihmisen ympäristö ja Rauhala, Humanistinen psykologia. 19. uskonnon filosofia: esim. kaksi seuraavista: Hick, Uskonnonfilosofia

17 Opinto opas Koistinen & Räikkä, Taivaassa ja maan päällä Keskitalo & Kotkavirta, Järki, usko, eettisyys; Kaufmann, Critique of Religion and Philosophy, Toivo Salonen YFIL1206 Proseminaari (6op/3ov) Filosofiseen tutkimukseen orientoiva työ, jossa harjoitellaan filosofista ongelman asettelua, tutkimuskirjallisuuden käyttöä sekä filosofista kritiikkiä. Toteutus ja työmuodot Seminaari Osallistuminen seminaareihin n. 30 h ja seminaarityön laadinta. Kirjaston tiedonhakukoulutus., filosofian dosentti Kari Väyrynen YFIL1209 Maturiteetti (0 op/0 ov) Osoittaa selkeää ajattelua ja taitoa käyttää ymmärrettävästi kieltä. VALINNAISET OPINNOT: YFIL1207 Tieteen ja tutkimuksen filosofia (5op/3ov) Tavoitteena on syventää ymmärrystä tieteestä, tutkimuksesta ja kriittisestä ajattelutavasta sekä tieteenfilosofisista peruskäsitteistä. Kokonaisuus on tarkoitettu filosofian opiskelijoiden lisäksi moni ja poikkitieteellisiin tutkimushankkeisiin osallistuville sekä jatko opiskelijoille. Toteutus ja työmuodot Luennot ja kirjallisuus Luennot ja kaksi aiemmin tenttimätöntä teosta kirjallisuudesta. Kokonaisuus voidaan toteuttaa nimellä Tieteenfilosofia II tai Tieteenfilosofian jatkokurssi. Chalmers: What is this thing called science? (myös ruotsiksi) Losee: A Historical Introduction to the Philosophy of Science Rosenberg: Philosophy of Science Alanen: Luonnontiede, lääketiede, tieteenteoria Barrow: Lukujen taivas. Laskeminen, ajattelu ja olemassaolo Haaparanta & Niiniluoto: Johdatus tieteelliseen ajatteluun Juntunen & Mehtonen: Ihmistieteiden filosofiset perusteet Ketonen: Se pyörii sittenkin Niiniluoto: Johdatus tieteenfilosofiaan Niiniluoto: Totuuden rakastaminen Pietilä: Selittäminen yhteiskuntatieteissä Routila: Miten tehdä tiedettä taiteesta, Toivo Salonen YFIL1208 Filosofian opettamisen perusteet (5op/3ov) Toteutus ja työmuodot Tavoitteena on antaa alustavat tiedot ja taidot filosofian opetustehtävissä toimimiseen. Kokonaisuus on suunnattu sellaisille filosofian opiskelijoille, jotka ovat kiinnostuneet opetustehtävistä tai filosofisten ideoiden yleisen ymmärrettävyyden ehdoista. Luennot, harjoitukset ja kirjallisuus. Luennot, harjoitukset ja kirjallisuustentti. Kirjallisuudesta ja valittavista lehtiartikkeleista (esim. niin&näin) muodostuu noin 3 op:n tentittävä kokonaisuus. Mahdollisia teoksia: Barrow & Woods: An Introduction to Philosophy of Education Brüning: Mit dem Kompass durch das Labyrint der Welt Brüning & Martens & Selander: Filosofididaktik

18 18 Kotkavirta (toim.): Filosofia koulunpenkillä. Kirjoituksia oppiaineen didaktiikasta Laine (toim.): Kasvatus filosofiaan Laine & Kuhmonen: Ajattelukirja filosofiaan Lipman: Philosophy Goes to School Lipman & Sharp & Oscnyan: Philosophy in the Classroom Lipman & Sharp: Growing up with Philosophy Lohmann Schmidt: Akademische Philosophie zwischen Anspruch und Erwartungen Martens: Dialogisch pragmatische Philosophiedidaktik Martens: Sich im Denken orientieren Martens & Schreier: Philosophieren mit Schulkindern Matthews: Philosophy & the Young Child Matthews: Dialogues with Children Russell: Filosofiaa jokamiehelle Selander: Refleksion och kritisk tänkande Siljander (toim.): Kasvatus ja sivistys Toiskallio: Tieto, sivistys ja käytännöllinen viisaus, Toivo Salonen YFIL1210 Ihmistieteellisen tutkimuksen luonne (3op/2ov) Kurssin tavoitteena on, että opiskelija hahmottaa ihmistieteellisen tutkimuksen ominaispiirteet, ehdot ja mahdollisuudet. Tarkoituksena on luoda ja parantaa ajatuksellisia valmiuksia kirjallisuuden ja tutkimusten lukemiseen sekä omaan tutkimustyöhön. Kurssin sisällöt koostuvat ihmistieteiden filosofiasta, keskeisten käsitteiden ja käsitekokonaisuuksien avaamisesta sekä tutkimuksen perustavista ideoista. Toteutus ja työmuodot Luentoja 24 h Aktiivinen osallistuminen luennoille, luentojen ja kirjallisuuden tenttiminen Lisätietoja kirjallisuudesta ja muusta materiaalista Korvaavuudet Kurssivastaavan jakamat artikkelit Syksy ja kevät Filosofian aineopinnoista 3op kohdasta YFIL1207 Tieteen ja tutkimuksen filosofia tai YFIL1205 Erikoisala II. Kurssi korvaa myös kohdan YFIL1109 Tieteenfilosofia ja metodologia., Toivo Salonen Filosofian aineopintojen kokonaismerkinnän myöntää opintokokonaisuuden vastuuhenkilö.

19 Opinto opas YFIL1300 Filosofian syventävät opinnot (70 80 op/36 41ov) Edeltävät opinnot Toteutus ja työmuodot Syventävien opintojen tarkoituksena on aikaisempien filosofian opintojen merkityksien avaaminen, ymmärryksen lisääminen erilaisista ajattelu ja argumentaationtavoista, kyvyn käyttää analyysia ja synteesiä kehittäminen sekä filosofisen kirjoittamisen harjoittelu. Samalla vahvistetaan taitoja tutkielmien laadintaan. Opiskelija syventää tietämystään niin filosofian klassikoista kuin erityisalueistakin omien tutkimusintressiensä mukaisesti. Lisäksi opiskelija osallistuu filosofian arkisiin toimintoihin saadakseen käytännöllisiä näkökulmia ja ymmärtääkseen moninaisia filosofian yhteyksiä. YFIL1301 Suomalaisen filosofian klassikot 5 op YFIL1302 Klassiset tekstit 6 op YFIL1303 Erikoisala III 8 op YFIL1304 Harjoittelu 5 op YFIL1305 Filosofisen tekstin erityisluonne 2 op YFIL1306 Tutkimuksen ideointi ja ohjausseminaari 2 op YFIL1307 Laudaturseminaari 12 op YFIL1308 Tutkielma (Laudaturkirjoitus) op YFIL1309 Mahdollinen maturiteetti 0 op Filosofian aineopinnot (cum laude approbatur) Opiskelijalla on mahdollisuus valita kirjallisuutta ja luentoja joustavasti suhteutettuna opintosuunnitelman kokonaisrakenteeseen. YFIL1301 Suomalaisen filosofian klassikot (5op/3ov) Perehtyminen valitun suomalaisen filosofin alkuperäisiin teoksiin tai teksteihin sekä mahdollisesti niitä koskevaan tutkimukseen. Kirjatentti/essee/klassikkoseminaari/luentotentti Lisätietoja kirjallisuudesta ja muusta materiaalista Tentittävät teokset on sovittava tentaattorin kanssa seuraavien ajattelijoiden tuotannosta (ja niitä koskevista kommenttiteoksista): J.V. Snellman, Edvard Westermarck, Eino Kaila, J.E. Salomaa, Erik Ahlman, Uuno Saarnio, Erik Stenius, Sven Krohn, G.H. von Wright ja Raili Kauppi., Toivo Salonen YFIL1302 Klassiset tekstit (6op/3ov) Perehtyminen valitun ajattelijan alkuperäisiin teoksiin tai teksteihin sekä mahdollisesti niitä koskevaan tutkimukseen omia tutkimusintressejä ja laudaturtutkielmaa ajatellen. Ajattelija voi olla myös moderni klassikko. Kirjatentti/essee/klassikkoseminaari/luentotentti Sovittava tentaattorin kanssa. Perus ja aineopintojen kirjallisuuden vaihtoehdot ovat suositeltavia, mikäli niitä ei ole aikaisemmin tentitty. Esimerkkiteoksia: Aristoteles: Metafysiikka Cassirer: An Essay on Man Cassirer: Zur Logik der Kulturwissenschaften (on englanniksi) Dilthey: Einleitung in die Geisteswissenschaften (on englanniksi) Gadamer: Hermeneutiikka Gadamer: Wahrheit und Methode

20 20 Heidegger: Oleminen ja aika Kant: Kritik der reinen Vernunft Kant: Kritik der Urteilskraft, Timo Airaksinen, Kari Väyrynen ja Aki Mauri Huhtinen YFIL1303 Erikoisala III (8op/4ov) Syventävä perehtyminen jonkin teoreettisen tai käytännöllisen filosofian erityisalan kysymyksiin laudaturtutkielman näkökulmasta. on päästä mukaan ajankohtaiseen filosofiseen keskusteluun sekä oppia huomaamaan tarkastelutapojen moninaisuutta. Mahdollista on syventää jo aiemmin valitun erityisalueen tuntemusta uudella kirjallisuudella ja näkökulmilla. Luentotentti/kirjatentti/essee Sovittava tentaattorin kanssa. Kohtien YFIL1108, YFIL1203, YFIL1204 ja YFIL1205 kirjallisuuden vaihtoehdot ovat käytettävissä, mikäli niitä ei ole aikaisemmin tentitty. Esimerkkiteoksia: Gylling: Yksilö vai yhteisö (Teoksessa: Nykyajan filosofia) Jaeger: Paideia Juti: Johdatus metafysiikkaan Popper: Objective Knowledge Raatikainen: Ajattelu, kieli, merkitys Tontti: Tulkinnasta toiseen. Esseitä hermeneutiikasta, Timo Airaksinen, Kari Väyrynen ja Aki Mauri Huhtinen YFIL1304 Harjoittelu (5op/3ov) Perehdyttää opiskelija alustavasti filosofiaan liittyvien ammattikäytännön tehtäviin. Harjoitteluun hakeuduttuaan opiskelija saa ohjaajan, jonka kanssa sovitaan menettely ja suoritustavat. (1.) Filosofian harjoittelijaksi valittu opiskelija suorittaa sovittujen periaatteiden mukaan itsenäisesti filosofiaan liittyviä työtehtäviä, joissa hän joutuu kohtaamaan hallintohenkilökuntaa, opettajia ja opiskelijoita. (2.) Harjoittelun voi suorittaa myös pitämällä akateemisen luentosarjan. Tarkoituksena on, että luentojen avulla opiskelija syventää perehtyneisyyttään filosofian erityisongelmiin ja harjaantuu asioiden selkeään esittämiseen. (3.) Harjoittelun voi korvata myös erilaisten filosofisten työtehtävien avulla, esimerkiksi opettamalla filosofiaa lukiossa, ammattikorkeakoulussa tai kansalaisopistossa, pitämällä filosofisia esitelmiä, esiintymällä filosofisissa produktioissa, kirjoittamalla artikkeleita ja kirja arvosteluja, toteuttamalla filosofiaa mediassa tai tekemällä internetiin filosofisen kokonaisuuden yms. (4.) Harjoitteluun käyvät myös vierailla paikkakunnilla toteutetut kuukausien mittaiset opiskelijavaihdot yms. edellyttäen, että opiskelija tekee kokemuksistaan kirjallisen esseen. Tekstin tarkoituksena on eritellä kohdattuja asioita filosofisesti. Ks. sisältökuvaus, Toivo Salonen YFIL1305 Filosofisen tekstin erityisluonne (2op/1ov) Akateemisen filosofisen tekstin erityisluonteen ymmärtäminen. tta toteutetaan perehtymällä selkeyttäviin ideoihin ja ohjeisiin sekä osallistumalla käytännöllisiin harjoituksiin. Harjoituksissa muokataan filosofisia tekstejä ja etsitään vaihtoehtoisia ratkaisuja.

21 Opinto opas Toteutus ja työmuodot Luennot ja harjoitukset. Luennot ja harjoitustehtävät. Eco: Oppineisuuden osoittaminen Kakkuri Knuuttila: Argumentti ja kritiikki Karisto & Seppälä: Maukas gradu Kinnunen & Löytty: Iso gee Kinnunen & Löytty: Tieteellinen kirjoittaminen Luostarinen & Väliverronen: Tekstinsyöjät Rosenberg: The Practice of Philosophy YFIL1306 Tutkimuksen ideointi ja ohjausseminaari (2op/1ov) Toteutus ja työmuodot Tarkoituksena on tutkimuksellisten ideoiden etsiminen ja kehittäminen sekä argumentoinnin pulmien avaaminen, jotta seminaariesitelmät ja varsinainen tutkielma osaltaan johtaisivat mielekkääseen tulokseen. Seminaari istunnoissa tutustutaan mallitutkimuksiin, joita analysoidaan, arvioidaan ja arvotetaan. Keskusteluissa etsitään erityisesti tutkimuksien valittujen kohtien sisältämiä oletuksia ja kantavia filosofisia ideoita. Keskeinen tavoite on helpottaa haastavien töiden aloittamista ja ymmärryksellisesti tukea niiden eteenpäin työstämistä. Seminaari Aktiivinen osallistuminen seminaari istuntoihin. YFIL1307 Laudaturseminaari (12op/6ov) Toteutus ja työmuodot Tieteellisen esityksen laatiminen filosofisesti perustellusta aiheesta, omakohtaisen tutkimuksen tekeminen sekä seminaarityöskentelyn ja kriittisen argumentaation harjoittelu. Seminaari ja esitelmä(t) Aktiivinen osallistuminen seminaariin syys ja kevätlukukauden aikana sekä kahden kirjallisen esitelmän tai poikkeustapauksessa yhden laajan esitelmän laatiminen., Kari Väyrynen YFIL1308 Tutkielma (30 40op/15 20ov) Harjaannuttaa filosofiseen ajatteluun ja tutkimuksen tekemiseen. Tutkielma voi olla itsenäinen työ tai osa monitieteistä projektia. Tutkielman laajuus riippuu filosofian asemasta tutkinnossa. YFIL1309 Mahdollinen maturiteetti (0 op/0 ov) Osoittaa selkeää ajattelua ja taitoa käyttää ymmärrettävästi kieltä. Filosofian syventävien opintojen kokonaismerkinnän myöntää opintokokonaisuuden vastuuhenkilö.

22 22 TIETOTEKNIIKAN PERUSOPINNOT TPER0000 TIETOTEKNIIKAN PERUSTEET KTK, YTK, KMT ja OTK (3 4op/2 3ov) Perustietojen ja taitojen antaminen tietotekniikasta sekä valmiuksien antaminen keskeisten työvälineohjelmistojen ja tietoliikennepalvelujen käyttöön. Tietotekniikan perusopintojen sisältö ja laajuus vaihtelevat eri tiedekunnissa ja koulutusohjelmissa. Keskeisin sisältö on tietokoneen käytön perustaitojen, tekstinkäsittely, tietoliikenteen ja jonkin esitysgrafiikkaohjelman hallinta. Taiteiden tiedekunnan perusopintoihin sisältyy lisäksi sen omista tarpeista lähteviä tietotekniikan perusopintoja. Toteutus ja työmuodot Tietotekniikan perusteet suoritetaan itsenäisellä työskentelyllä sekä palauttamalla harjoitustyö tai suorittamalla näyttökoe opintojaksosta riippuen. Halutessaan opiskelija voi yhdistää edellä mainittuihin vaihtoehtoihin myös lähiopetukseen osallistumisen. Lähiopetustunnit ovat alkeistasoa ja kursseille tulee ilmoittautua etukäteen. Laajuus 3 op:n kokonaisuus muodostuu TPER0001, TPER0002 ja TPER0005 opintojaksoista. 4 op:n kokonaisuus muodostuu TPER0001, TPER0002, TPER0005 ja TPER0006 opintojaksoista. Syksy ja kevät Kohderyhmä Tietotekniikan perusopinnot on tarkoitettu kaikille Lapin yliopiston perus, jatko, ja täydennysopiskelijoille sekä avoimen yliopiston opiskelijoille opintojen mahdollisimman varhaisessa alkuvaiheessa eikä niissä edellytetä aiempia opintoja tai osaamista., Hanna Räisänen TPER0001 Tietotekniikan perusteet ja tekstinkäsittely (1op/1ov) Perustietojen ja taitojen antaminen tietokoneen käytöstä ja hakemistorakenteesta, tekstinkäsittelyohjelman käytöstä sekä yliopiston infrastruktuurista. Tietotekniikan perusteet ja peruskäsitteet, mikrotietokoneen käytön perusteet, tiedostojen ja kansioiden hallinta. Tekstinkäsittelyohjelmalla (MS Word) tekstin muotoilu, kappaleiden muotoilu, asiakirjan asettelu sekä taulukoiden laatiminen ja muotoilu. Toteutus ja työmuodot Vapaaehtoinen osallistuminen lähiopetukseen, 6h. Suoritusmerkinnän saa palauttamalla itseopiskelutehtävät tai suorittamalla näyttökokeen hyväksytysti. Hyväksytysti suoritetut ja palautetut itseopiskelutehtävät tai hyväksytysti suoritettu näyttökoe. Lisätietoja kirjallisuudesta ja muusta materiaalista Kohderyhmä Itseopiskelutehtävät löytyvät Menetelmätieteiden laitoksen www sivuilta. Syksy ja kevät Lähiopetusta järjestetään sekä kevät että syyslukukaudella. Itseopiskelutehtäviä voi palauttaa vuoden ympäri (palautusohjeet tehtävien yhteydessä), näyttökokeita järjestetään erikseen ilmoitettavina ajankohtina., Hanna Räisänen TPER0002 Tietoliikenne (1op/0.5ov) Perustietojen ja taitojen antaminen Internetin perusrakenteesta ja käytöstä, yliopiston lähiverkon käyttö, oman toiminnan tarkastelu, tietoturvan merkitys. Tietoliikennepalvelujen käyttö, selaimen peruskäyttö, tiedonhaku Internetistä, sähköpostijärjestelmän käyttö, tietoturvan perusasiat. Toteutus ja työmuodot Vapaaehtoinen osallistuminen lähiopetukseen, 3h. Suoritusmerkinnän saa palauttamalla itseopiskelutehtävän tai suorittamalla näyttökokeen hyväksytysti. Hyväksytysti suoritettu ja palautettu itseopiskelutehtävä tai hyväksytysti