Asia: Teknillisen korkeakoulun, Helsingin kauppakorkeakoulun ja Taideteollisen korkeakoulun yhdistäminen uudeksi yliopistoksi

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Asia: Teknillisen korkeakoulun, Helsingin kauppakorkeakoulun ja Taideteollisen korkeakoulun yhdistäminen uudeksi yliopistoksi"

Transkriptio

1 Taideteollisen korkeakoulun hallitus Lausunto Asia: Teknillisen korkeakoulun, Helsingin kauppakorkeakoulun ja Taideteollisen korkeakoulun yhdistäminen uudeksi yliopistoksi Taideteollinen korkeakoulun hallitus on kokouksessaan käsitellyt opetusministeriön asettaman ja valtiosihteeri Raimo Sailaksen puheenjohdolla toimineen suunnitteluryhmän loppuraporttia : "Teknillisen korkeakoulun, Helsingin kauppakorkeakoulun ja Taideteollisen korkeakoulun yhdistyminen uudeksi yliopistoksi" (Opetusministeriön työryhmämuistioita ja selvityksiä 2007:4). Uusi yliopisto voi vahvistaa menestymisen edellytyksiä Taideteollisen korkeakoulun kannalta keskeiset menestymisen edellytykset voivat vahvistua esitetyssä uudessa yliopistokonseptissa. Siksi Taideteollinen korkeakoulu: 1) Toteaa, että uuden yliopiston jatkosuunnitteluun tulee kytkeä akateemisen yhteisön laaja asiantuntemus muun asiantuntemuksen ohella. Uudistus tulee toteuttaa kokonaisuutena. 2) Kannattaa suunnitteluryhmän esitystä siitä, että ehdotuksista muodostuvan kokonaisuuden tavoitteet ja rahoituskehykset otettaisiin keväällä 2007 muodostettavan uuden hallituksen ohjelmaan. Yliopistojen rakenteellinen kehittäminen Työryhmän raportti liittyy laajaan yliopistojen ja korkeakoulujen rakenteellisen kehittämisen ohjelmaan. Yliopistojen rakenteellisen kehittäminen perustuu valtioneuvoston tekemään periaatepäätöksessään julkisen tutkimusjärjestelmän rakenteellisesta kehittämisestä. Periaatepäätöksessä määritellään se, miten tutkimusta ohjaavia, rahoittavia ja toteuttavia organisaatioita lähivuosina kehitetään. Valtioneuvoston periaatepäätöksen mukaan yliopistolaitoksesta kehitetään korkeatasoinen, Suomen vahvuusalueilla kansainvälisesti huipulla oleva yliopistojärjestelmä, joka tuottaa uusia tutkimusavauksia ja -aloitteita. Ammattikorkeakouluja kehitetään alueellisina vaikuttajina. Korkeakoululaitosta ei periaatepäätöksen mukaan laajenneta nykyisestä. Periaatepäätöksessä korostetaan tavoitetta suunnata korkeakoulujen voimavaroja suuremmiksi kokonaisuuksiksi, vahvistaa verkottumista sekä tehostaa johtamista ja arviointia. Yliopistojen kansainvälistä kilpailukykyä edellytetään parannettavan profiloitumalla sekä panostamalla tutkimuksen laatuun, monitieteisyyteen ja kansainvälisesti korkeatasoiseen tutkijakuntaan. Taideteollinen korkeakoulu Hämeentie 135 C Helsinki Puhelin: (09) Telefax: (09)

2 Opetusministeriön periaatteiden mukaan korkeakoululaitosta kehitetään yliopistoista, ammattikorkeakouluista ja niiden välisistä yhteistyösopimuksiin perustuvista uusista yhteenliittymistä muodostuvana kokonaisuutena. Korkeakoulujärjestelmä uudistetaan tämän mukaiseksi vuoteen 2012 mennessä. Uusia organisaatiomuotoja kehitettäessä on varmistuttava siitä, että olemassa olevia rakenteita puretaan päällekkäisyyden välttämiseksi. Uusien innovaatioiden ja tuotteiden syntyä tuetaan sektoreiden välisenä yhteistyönä. Luovia tutkimusympäristöjä, huippuyksiköitä ja kampusyhteistyötä kehitetään aktiivisesti julkisten tutkimusrahoittajien, yksityisten ja ulkomaisten rahoittajien yhteistyönä. Kilpailukykyisiä osaamiskeskittymiä, erityisesti suuria korkeakoulukaupunkeja ja pääkaupunkiseutua kehitetään kansainvälisinä tieteellisinä ja teknologisina keskuksina, jotka pystyvät kilpailemaan resurssiensa puolesta kansainvälisten keskusten tasolla. Opetusministeriön linjaamien periaatteiden mukaan korkeakoulujen rakenteellisen kehittämisen keskeisenä lähtökohtana on duaalimalliin perustuvan järjestelmän kansainvälisen kilpailukyvyn ja houkuttelevuuden parantaminen osana eurooppalaista korkeakoulu- ja tutkimusaluetta. Korkeakouluja kehitetään ensisijaisesti siten, että niissä kussakin on edustettuina useita koulutus- ja tieteenaloja. Taideteollisen korkeakoulun strategia ja rakenteellinen kehittäminen Taideteollisen korkeakoulun hallitus vahvisti kokouksessaan korkeakoulun strategian vuosille Strategia ottaa huomioon valtioneuvoston periaatepäätöksen julkisen tutkimusjärjestelmän kehittämisestä korostamalla korkeakoulun tulevassa kehityksessä tutkimuksen, opetuksen ja taiteellisen toiminnan kansainvälistä edelläkävijyyttä, toiminnan vaikuttavuutta sekä verkottumista parhaiden kansallisten ja kansainvälisten yliopistojen ja osaamiskeskittymien kanssa. Strategia korostaa myös Taideteollisen korkeakoulun monialaisen kokonaisuuden merkitystä ja ainutlaatuisuutta kansainvälisesti. Ainutlaatuisuuden pohjan muodostaa tutkimuksen, opetuksen ja taiteellisen toiminnan kiinteä vuorovaikutus ja integraatio. Taideteollisen korkeakoulun hallitus vahvisti korkeakoulun rakenteellisen kehittämisen toimenpideohjelman Tätä ennen korkeakoulun johtoryhmä oli keskustellut ja analysoinut rakenteellisen kehittämisen eri vaihtoehtoja perusteellisesti. Rakenteellinen kehittäminen ja valtion tuottavuusohjelma ovat olleet esillä myös eri henkilöstöryhmille järjestetyissä avoimissa tilaisuuksissa. Kolmen yliopiston yhteistyörakenteiden pohdintaan ja uuden yliopiston toiminnan hahmottamiseen Taideteollisen korkeakoulun sisällä ovat osallistuneet rehtorin johdolla koko rehtoristo, dekaanit ja yksiköiden johtajat. Näiden keskustelujen pohjalta korkeakoulun tavoitteet yhteisten rakenteiden luomiselle on asetettu ottaen huomioon korkeakoulun eri osaamisalat. Hallitus ja johtoryhmä ovat hyväksyneet korkeakoulun rakenteellisen kehittämisen linjaukset. Korkeakoulun hallitusta ja johtoryhmää on informoitu rakenteellisen kehittämisen toimenpideohjelman etenemisestä ja suunnitteluryhmän työstä. Myös henkilöstöä on informoitu suunnitteluryhmän työstä. Ylioppilaskunnan johdolle on kerrottu mahdollisimman avoimesti rakenteelliseen kehittämiseen liittyvistä ratkaisuista. Korkeakoulun rakenteellisen kehittämisen toimenpideohjelmassa otettiin huomioon opetusministeriön ohjeistus asian valmistelussa. Ministeriön periaatteet ja linjaukset on esitelty keskustelumuistiossa (Opetusministeriön monisteita 2006:2). Opetusministeriön antaminen ohjeiden mukaan laaditussa Taideteollisen korkeakoulun rakenteellisen kehittämisen toimenpideohjelmassa tarkastellaan korkeakoulun kehitystä kansainvälisen kilpailukyvyn, vaikuttavuuden vahvistamisen ja verkottumisen näkökulmista. 2

3 Näitä täydentää korkeakoulun sisäisen tehokkuuden ja tuottavuuden parantaminen valtion tuottavuusohjelman periaatteiden mukaisesti. Keskeisin hanke Taideteollisen korkeakoulun hyväksymässä rakenteellisen kehittämisen toimenpideohjelmassa on yhteistyön vahvistaminen Teknillisen korkeakoulun ja Helsingin kauppakorkeakoulun kanssa. Kolmen yliopiston yhteisenä tavoitteena on toimenpideohjelman mukaan syventää kolmen itsenäisen yliopiston strategista yhteistyötä tavoitteenaan luoda pääkaupunkiseudulle maailmanluokan tutkimus- ja opetuskeskittymä. Korkeakoulun johtoryhmän ja hallituksen käsittelyssä kesäkuussa 2006 laadituissa linjauksissa määriteltiin yliopistoyhteistyön tavoite seuraavasti: maailmanluokan yliopisto, excellencen kulttuurille rakentuva innovaatiohakuinen yhteistyön tila, designin, median, taiteen, teknologian ja liiketalouden rajapintojen ravitseminen, vahva kansainvälinen orientaatio kaikessa toiminnassa. Yhteistyön lähtökohtana on kolmen yliopiston kiinteä tutkimus- ja innovaatioyhteistyö valituilla aloilla. Tämä yhteistyö vahvistaa Suomelle tärkeitä tutkimuksen ja teknologian alueita ja ennen muuta luo uusia kansallisia ja kansainvälisen tason osaamisalueita. Uusien tutkimus- ja osaamisalueiden syntyminen ja kehitys edellyttää vahvaa tulevaisuusorientaatioita ja kehityksen ennakointia. Yhteistyörakenteen suunnittelussa on otettu huomioon valtion tiede- ja teknologianeuvoston päätös strategisen huippuosaamisen keskittymistä. Strategisten huippuosaamisen keskittymien edellytyksenä on riittävän suuri tutkimusvolyymi ja verkottuminen kansainvälisiin tutkimusyliopistoihin ja osaamiskeskittymiin. Kolmen yliopiston yhteistyö luo edellytykset vastata strategisten huippuosaamiskeskittymien tutkimushaasteisiin ja samalla yhteistyö luo edellytykset kokonaan uusien osaamisalueiden muodostumiselle. Osana yliopistojen rakenteellista kehittämistä Taideteollisen korkeakoulun hallitus käsitteli selvitysmies professori Turo Virtasen raporttia taideyliopistojen rakenteiden uudistamisesta. Hallitus suhtautui yksimieleisen kielteisesti selvityksessä esitettyihin toimenpide-ehdotuksiin. Päätöksessä hallitus totesi Taideteollisen korkeakoulun menestyksen ja sen tutkimus-, koulutus- ja taiteenalojen elinvoiman perustuvan seuraaviin asioihin: 1) korkeakoulun muodostamaan monialaiseen kokonaisuuteen 2) opetuksen ja tutkimuksen korkeaan laatuun ja kansainvälisyyteen 3) ennakkoluulottomaan yhteistyöhön muiden yliopistojen erityisesti Teknillisen korkeakoulun ja Helsingin kauppakorkeakoulun ja ammattikorkeakoulujen kanssa, jolla tuetaan valtioneuvoston tiede- ja teknologiapoliittisia linjauksia kansainvälisen tason tutkimuksen, opetuksen ja innovaatiotoiminnan kehittämiseksi. Korkeakoulun kanta uuteen yliopistorakenteeseen Taideteollisen korkeakoulun hallitus toteaa kantanaan, että 1) ehdotetun uuden yliopiston missio ja visio ovat sopusoinnussa Taideteollisen korkeakoulun hallituksen hyväksymien strategisten tavoitteiden ja toimintalinjojen kanssa ja tukevat Taideteollisen korkeakoulun tavoitetta kehittyä yhdeksi arvostetuimmista ja tavoitelluimmista taideteollisen alan yliopistoista maailmassa, 2) raportti tukee Taideteollisen korkeakoulun hyväksymää rakenteellisen kehittämisen toimenpideohjelmaa sekä 3) raportissa esitetyt toimenpiteet vastaavat valtioneuvoston, opetusministeriön ja valtion tiede- ja teknologianeuvoston linjaamia periaatteita, jotka koskevat julkista tutkimus- 3

4 järjestelmää, yliopistojen rakenteellista kehittämistä ja strategisten huippuosaamisen keskittymien luomista. Taideteollisen korkeakoulun rakenteellisen kehittämisen toimenpideohjelma tarkasteli korkeakoulun roolia kansainvälisen kilpailukyvyn vahvistajana, verkottunutta toimintaa, vaikuttavuuden vahvistamista sekä sisäisen tehokkuuden lisäämistä. Suunnitteluryhmän loppuraportissa nämä teemat ovat esillä ja tukevat Taideteollisen korkeakoulun linjauksia rakenteellisen kehittämisen suhteen. Taideteollisen korkeakoulun verkottuminen teollisuuteen, elinkeinoelämään ja yhteiskuntaan ovat sen keskeinen vahvuus, joka on taannut opetuksen pysymisen kiinni niin kulttuurin kuin teknologiankin virtauksissa. Taideteollisen alan tutkimuksessa Taideteollinen korkeakoulu on ollut alan kansainvälinen edelläkävijä Lontoon Royal College of Artin ohella. Tutkimuksen määrä ja laatu on parantunut tasaisesti niin tohtorinkoulutuksen kuin soveltavan tutkimuksen alueella. Samalla tutkimus on vakiinnuttanut paikkansa korkeakoulun toiminnan strategisesti keskeisenä osana ja korkeakoulu on profiloitunut kansainvälisesti tutkimusorientoituneena taideyliopistona. Yhteistyö teknillisen ja kaupallisen alan kanssa avaa merkittäviä näkymiä ja mahdollisuuden vahvistaa taideteollisten alojen asemaa kansainvälisen tutkimusmaailman kärjessä. Taide toiminnan perustana Taideteollisen korkeakoulun menestys ja ainutlaatuisuus perustuvat tutkimuksen, opetuksen ja taiteellisen toiminnan kiinteään integraatioon sekä yhteistyöhön teollisuuden, muun elinkeinoelämän ja yhteiskunnan kanssa. Tyypillistä maailman parhaille taideteollisen alan yliopistoille (mm. Royal College of Art, Univeristät fuer Angewandte Kunst, Art Center College of Design, Tama Art University) on vahva taiteen koulutustraditio, joka integroituu suunnittelulliseen, kaupalliseen ja tekniseen osaamiseen. Samalla tavalla Taideteollisen korkeakoulun tutkimuksen ja opetuksen yhden ytimen muodostaa taide, jolla on tärkeä asema korkeakoulun koulutusalojen tutkimuksessa, ajattelussa, metodeissa, ilmaisussa ja kulttuurissa. Taideteollisen korkeakoulun strategian toimeenpanosuunnitelmassa onkin verrattu taiteen roolia taideteollisuudessa matematiikan ja fysiikan rooliin tekniikassa. Taideteollisen korkeakoulun sisäisessä keskustelussa on painotettu korkeakoulun sisällöllisen toiminnan arvojen säilymistä. Kriittinen, vapaa taideopetuksen perinne ja kestävien, humanististen elämänarvojen vaaliminen ja yhteiskunnallinen vaikuttaminen ja keskustelevuus ovat arvoja, jotka ovat keskeisiä voimavaroja. Nämä nimittäjät halutaan säilyttää aidosti opiskelijoiden opiskelun arjessa, opettajien toiminnan lähtökohtana sekä taiteen ja tutkimuksen tulevaisuuden näkynä. Korkeakoulun perustutkintokoulutuksen ydintehtävänä on kouluttaa taideteollisen alan tutkimuksellisesti orientoituneita ammattilaisia, joilla on vahva taiteellinen asiantuntemus ja kyky integroida ammatillinen osaaminen, yrittäjyys ja taiteelliset päämäärät suunnittelutyöhön, innovaatioprosesseihin ja omaan tuotantoon. Taiteilijoiden kouluttaminen kuvataiteen kenttään on sinänsä tärkeää, mutta korkeakoulun kokonaisuudessa suppea tehtävä. Korkeakoulussa taiteen uudistuminen perustuu tutkimukselle. On tyypillistä, että korkeakoulusta valmistuneet toimivat arvostettuina asiantuntijoina kiinteässä yhteistyössä elinkeinoelämän kanssa, itsenäisinä yrittäjinä tai oman alansa arvostettuina toimijoina ja tutkijoina elinkeinoelämän piirissä. Kuvataidekasvatuksen asiantuntijoiden opetustoiminnan kautta visuaalisen kulttuurin perussivistys vahvistuu yhteiskunnassa ja heijastuu näin myönteisellä tavalla elinkeinoelämään vahvistaen sen kulttuurista perustaa. 4

5 Uusi yliopistomalli, joka rakentuu kolmesta akateemisesti itsehallinnollisesta korkeakoulusta, vahvistaa korkeakoulun monialaisen kokonaisuuden ja sen omalajisuuden kehittymistä. Taideteollisessa korkeakoulussa käydyssä laajassa keskustelussa ja korkeakoulun osastojen, toimintayksiköiden sekä henkilöstö- ja opiskelijajärjestöjen em. raportista antamissa lausunnoissa on korostettu taideteollisen korkeakoulun muodostaman monialaisen kokonaisuuden merkitystä korkeakoulun kansainvälisen arvostuksen ja menestyksen kasvualustana sekä taiteen keskeistä roolia korkeakoulun toiminnan perustana. Taideteollisen korkeakoulun tutkimus- ja koulutusalat imevät kilpailukykynsä ja elinvoimansa juuri Taideteollisen korkeakoulun muodostamasta monialaisesta kokonaisuudesta. Tämä kokonaisuus muodostaa sen arvokkaan ytimen, jonka Taideteollinen korkeakoulu voi tuoda uuteen yliopistoon ja jonka vahvistaminen uuden yliopiston luomilla yhteistyömahdollisuuksilla ja rakenteilla on tärkeä tavoite ja uudistumista tukeva mahdollisuus. Taideteollisen korkeakoulun monialaisen kokonaisuuden vahvuus uuden yliopiston puitteissa voi olla tuotekehitykseen, innovaatiotutkimukseen ja yrittäjyyteen liittyvien uusien rakenteiden ja sisäisen yhteistyön kehittäminen. Taideteollisen korkeakoulun kokemusta taideopetuksen pedagogiikasta ja metodeista sekä tutkimuksen rakenteista, hankkeista ja kokonaisuuksista voidaan hyödyntää myös teknisten- ja kaupallisten alojen koulutuksen ja tutkimuksen osaamisessa ja kehittämisessä. Taideteollisen korkeakoulun kokemus voi omalta osaltaan laajentaa teknillisten ja kaupallisten alojen koulutuksen ja tutkimuksen osaamista ja kehittymistä sekä avartaa näiden alojen kokemuspohjaa kohti humanistisen arvomaailman, sen ihmiskäsityksen perustaa ja ihmislähtöistä innovaatiotoimintaa. Tutkimuksen, koulutuksen ja innovaatiotoiminnan uudet mahdollisuudet Suunnitelma kolmen korkeakoulun muodostamasta uudesta yliopistosta tarjoaa sen piirissä toimiville ihmisille ja tutkimukselle uusia voimavaroja yhdistämällä mahdollisuuksia edistää tutkijanuraa, parantaa jatkokoulutusta ja koota yhteiseen käyttöön laite-, tietokanta-, laboratorio- ja muita tutkimuksen vaatimia resursseja. Korkeakoulun näkökulmasta on tärkeää että tutkimus saa mahdollisuuden kehittää yhteistyössä uusia haastavampia sekä monialaisia hankkeita, joiden vaikuttavuus pystytään paremmin määrittelemään jo suunnitteluvaiheessa. Suunnitelmassa on tavoitteena laaja-alainen peruskoulutus, uusien koulutus- ja tutkimusohjelmien luominen sekä mahdollisuus entistä laajempaan sivuaineiden ja vapaasti valittavien opintojen tarjontaan. Nämä ovat hyviä ja taideteollisen korkeakoulun strategian mukaisia linjauksia, samoin kuin suunnitelma englanninkielisten tutkinto-ohjelmien määrän hallitusta lisäämisestä. Korkeakoulun näkökulmasta huippuyliopistomallissa olennaista on Taideteollisen korkeakoulun roolin tunnistaminen tutkimus- ja innovaatiotoiminnassa. Korkeakoulun vahvuus on erityisesti ihmislähtöisissä innovaatioprosesseissa, asiakas/käyttökokemuksen luomisessa ja luovassa suunnittelussa. Tärkeänä on huolehtia perustutkimuksen resursoinnin kohdistumisesta tasapuolisesti teknologiaan, talouteen ja taideteollisen alan tutkimukseen. Tutkimuksen kehittämistä on tarkasteltava pitkällä aikavälillä, ja kolmen yliopiston osaamisen rajapintojen tunnistaminen vaatii tutkimuksellista asiantuntijuutta. Taideteollisen korkeakoulun tutkimustoiminnan linjaukset korostavat laajan yhteistyön tarvetta. Yhteistyötä on edelleen kehitettävä monipuolisesti. Jatkosuunnittelussa tulee korostaa koulutusalojen omaleimaisuutta ja pedagogisia menetelmiä ja niiden kehityksen turvaamista uudessa rakenteessa. 5

6 Uuden yliopiston johtamismalli Korkeakoulussa käydyssä keskustelussa ja annetuissa lausunnoissa on pohdittu akateemisen yhteisön eri ryhmien vaikutusmahdollisuuksia uuden yliopiston ylimmissä päätöksentekoelimissä. Uuden yliopiston keskeinen perusta on se, että siinä on kolme akateemisesti itsehallinnollista korkeakoulua, Taideteollinen korkeakoulu, Helsingin kauppakorkeakoulu ja Teknillinen korkeakoulu. Yliopistojen kehittämistä koskevissa linjauksissa on korostettu yliopistojen autonomian lisäämistä ja johtamisen kehittämistä. Näistä asioista ovat selvitysmiehet hallintoneuvos Niilo Jääskinen ja professori emeritus Jorma Rantanen laatineet opetusministeriön toimeksiannosta laajan selvityksen, jossa ehdotetaan yliopistoille oikeushenkilöllisyyttä. Uutta yliopistoa koskevassa mietinnössä oikeushenkilöllisyys ehdotetaan toteutettavaksi muodostamalla yleishyödyllinen säätiö. Hallintomalli sekä yliopiston oikeushenkilöasema tulee tarkentaa jatkovalmistelussa, jossa tulee olla edustettuna akateemisen yhteisön asiantuntemus muun asiantuntemuksen ohella. Uuden yliopiston muodostavien korkeakoulujen ylin päätöksentekoelin on johtokunta, jossa ovat edustettuina tasapuolisesti nykyisellä tavalla kaikki korkeakoulun henkilöstöryhmät ja opiskelijat. Tässä suhteessa johtokunta vastaa nykyistä Taideteollisen korkeakoulun hallitusta. Korkeakoulun johtaja on dekaani nykyisen rehtorin sijasta. Henkilöstöryhmien ja opiskelijoiden vaikutusmahdollisuus on siten turvattu kaikissa yliopiston ydinasioissa, opetusta ja tutkimusta koskevassa päätöksenteossa sekä henkilöstön rekrytoinnissa ja opiskelijavalinnassa. Yliopiston ja korkeakoulujen toiminnan suunnittelu rakentuu näin ollen vahvasti akateemisen yhteisön asiantuntemukselle ja aloitteille ja ankkuroituu kunkin korkeakoulun tutkimuksellisiin ja koulutuksellisiin intresseihin. Työryhmän ehdotuksen mukaan uuden yliopiston strategista päätöksentekokykyä on tarkoitus vahvistaa muodostamalla hallitus, jossa hallituksen jäseniksi valitaan kokeneita ja arvovaltaisia henkilöitä yliopiston toiminnan kannalta tärkeiltä aloilta sekä sidosryhmien ja rahoittajien mm. valtion piiristä, joka toimii uuden yliopiston päärahoittajana. Tällä tavoin yliopisto saa käyttöönsä arvokasta tieteellistä, yhteiskunnallista, kulttuurista ja johtamiseen liittyvää asiantuntemusta sekä henkilöitä, jotka omalla vaikutus- ja arvovallallaan voivat vaikuttaa myönteisellä tavalla yliopiston aseman vahvistumiseen yhteiskunnassa. Nämä uudet resurssit voivat merkittävällä tavalla auttaa yliopistoa menestymään ja uudistumaan. Tärkeää on se, että hallituksen jäsenet voivat tukea omalla asiantuntemuksellaan yliopistoa ja sen vastuuhenkilöitä yliopiston toimintastrategian sekä ydintoimintojen, tutkimuksen, opetuksen ja yhteiskunnallisen vaikuttavuuden kehittämisessä. Akateemiset asiat kuuluvat korkeakoulujen johtokuntien toimivaltaan. Tämän tyyppinen organisaatiomalli on tavallinen monille maailman parhaista yliopistoista ja sen toteuttamisessa uudessa yliopistossa loisi sille kansainvälisesti vertailukelpoiset hallinnolliset ja organisatoriset lähtökohdat. Uuden yliopiston kehittyminen rakentuu yliopistoyhteisön eri toimijoiden väliselle vuorovaikutukselle ja ihmisten motivaation varaan. Tavoitteiden saavuttamiseksi on tärkeää luoda johtamiskulttuuri, joka tukee ja tukeutuu ihmisten väliseen yhteistyöhön ja joka tukee luovan, rikastavan yhteisön kehittymistä. Uuden yliopiston haasteena ja mahdollisuutena on luoda edellytykset kolmen eri tutkimuksellisen ja koulutuksellisen kulttuurin omalajisuuden vahvistumiselle ja näiden väliselle ennakkoluulottomalle yhteistyölle. Henkilöstöllä tulee olla aktiivinen rooli uuden yliopiston jatkovalmistelussa. Henkilöstön asema ja työsuhteet pitää pohtia jatkovalmistelussa huolellisesti, varmistaa tällä henkilöstön motivoituneisuus ja sitoutuminen uudistukseen, jotta yliopiston tavoitteet voidaan saavuttaa. Henkilöstön eläkekertymien ja muiden palvelussuhde-etujen tulee säilyä vähintään entisen tasoisina. 6

7 Luovien alojen ja taideteollisuuden asiantuntemukselle tasapuolinen asema yliopiston hallituksessa Korkeakoulussa annetuissa lausunnoissa on kiinnitetty huomiota siihen, että uudessa yliopistossa tulee olla tasapuolisesti edustettuna taideteollisuuden ja luovien alojen asiantuntemus, tieteen, alumnien, elinkeinoelämän ja valtion edustuksen rinnalla. Hallituksen valintatavasta on myös käyty keskustelua ja pidetty hyvänä mahdollisuutena antaa hallituksen nimittäminen säätiön valtuuskunnalle. Hallituksen valintaa voisi valmistella nimitysvaliokunta, jossa ovat edustettuina akateemisen yhteisön jäsenten lisäksi yliopiston toiminnan kannalta tärkeät asiantuntija- ja sidosryhmät. Uuden yliopiston haasteena on luoda sellainen toimintamalli, joka luo perustan eri hallintoelinten keskinäiselle luottamukselle ja tehokkaalle yhteistyölle ja jossa hallitus ja rehtori nauttivat sekä sidosryhmien että itsenäisten korkeakoulujen johtokuntien luottamusta. Kampusrakenteen kehittäminen Uudistuksen tavoitteena on uuden yliopiston kampusrakenteen tiivistäminen ja pitkällä aikavälillä mahdollisimman yhtenäinen kampusalue. Kampusrakenteen kehittämisessä voidaan hyödyntää Espoon Otaniemen tarjoamat mahdollisuudet. Kuten koko uuden yliopistojen ratkaisujen, pitää korkeakoulun toimintaympäristön ja kampusrakenteen kehittämisen perustua parhaille kansainvälisille esimerkeille luovista kampus- ja yliopistoympäristöistä. Tavoitteena pitää olla ratkaisut, jotka 1) tukevat kunkin korkeakoulun opetuksellisia ja tutkimuksellisia tavoitteita, 2) vahvistavat luovaa innovaatiohakuista vuorovaikutusta ihmisten sekä kolmen korkeakoulun ja niiden osaamisalojen välillä, 3) tukevat uuden yliopiston vision mukaista uudenlaisen oppijakeskeisen oppimiskulttuurin rakentamista ja 4) lisäävät uuden yliopiston ja sen korkeakoulujen kansainvälistä kiinnostavuutta ja liittävät korkeakoulut kaupunkiympäristöön, jossa on monipuoliset tietointensiiviset palvelut. Tavoitteena pitää olla myös korkeatasoiset arkkitehtoniset ratkaisut, jotka lähettävät maailmalle vahvan viestin uudesta ajattelusta ja uudistumiskyvystä. Kampus- ja tilaratkaisujen pitää perustua kansainväliselle arkkitehtikilpailulle. Osana uuden yliopiston suunnittelua pitää käynnistää projekti, jossa kansainvälisiä esimerkkejä ja kansainvälisiäkin asiantuntijoita hyväksikäyttäen laaditaan suunnitelma em. tavoitteiden saavuttamiseksi ja pitkän tähtäimen kehittämissuunnitelmaksi. Taideteollisen korkeakoulun näkemyksen mukaan olisi hyvä, että suunnitteluun osallistuisivat myös Helsingin ja Espoon kaupungit ja niiden asiantuntijat, jotta uuden yliopiston kehitykselle ja tavoiteluille ratkaisuille saadaan luotua kaupunkien, valtion, elinkeinoelämän ja yliopistojen yhteisin voimin mahdollisimman hyvät toteutusedellytykset ja ottaa ratkaisuissa huomioon myös mahdolliset muut yliopistoja koskevat sijoitusratkaisut ja niiden tarjoamat synergiahyödyt. Kampusympäristön kehittämisessä pitää ottaa huomioon myös tehdyt päätökset julkisen liikenteen, erityisesti metron kehittämisestä ja pyrittävä käyttämään sen luomat mahdollisuudet tehokkaasti hyväksi korkeakoulun toimitilojen sijoitusta harkittaessa, kuten myös kehittyvän tietotekniikan tarjoamat mahdollisuudet toiminnan organisoimiseen. 7

8 Uusi yliopisto ja sen kolme korkeakoulua ovat avainasemassa pääkaupunkiseudun kansainvälisen vetovoiman lisäämisessä ja niiden sijoittamisessa pitää ottaa huomioon myös uudistuvan kaupunkirakenteen tarjoamat mahdollisuudet ja luovia ympäristöjä koskevat kansainväliset raportit. Muutosprosessi pitää suunnitella huolellisesti, jota se turvaa Taideteollisen korkeakoulun kokonaisuuden häiriöttömän toiminnan jatkumisen ja kehityksen. Korkeakoululla on käytössään mittava tekninen infrastruktuuri, joka palvelee kaikkia koulutus- ja tutkimusaloja. Tämän infrastruktuurin toimintakyky ja käytettävyys muutosprosessin aikana on elintärkeää opetukselle ja tutkimukselle. Korkeakoulussa annetuissa lausunnoissa korostetaan korkeakoulun teknis-toiminnallisen kokonaisuuden merkitystä ja sen mahdollistamaa koulutusalojen kiinteää vuorovaikutusta myös toteutettavien muutosten yhteydessä. Ensivaiheessa uuden yliopiston kohdalla on kuitenkin tärkeää panostaa kolmen korkeakoulun osaamista hyödyntävien yhteistyörakenteiden, koulutuksen ja tutkimuksen uusien avausten kehittämiseen sekä vahvistaa uuden yliopiston yhteistä missiota ja strategiaa sekä uuden yliopistoyhteisön sisäistä yhteistyöhenkeä ja toimintakulttuuria. Yhteisen infrastruktuurin toteuttaminen seuraa uuden yliopiston sisällöllistä ja yhteisöllistä kehitystä. Uusi yliopisto voi vahvistaa menestymisen edellytyksiä Taideteollisen korkeakoulun kannalta keskeiset menestymisen edellytykset voivat vahvistua esitetyssä uudessa yliopistokonseptissa. Siksi Taideteollinen korkeakoulu: 1) kannattaa työryhmän esitystä ja esittää sen pikaista toteuttamista 2) kannattaa suunnitteluryhmän esitystä siitä, että ehdotuksista muodostuvan kokonaisuuden tavoitteet ja rahoituskehykset otettaisiin keväällä 2007 muodostettavan uuden hallituksen ohjelmaan 3) toteaa, että uuden yliopiston jatkosuunnitteluun tulee kytkeä akateemisen yhteisön laaja asiantuntemus muun asiantuntemuksen ohella. Uudistus tulee toteuttaa kokonaisuutena. Raporttiin liittyvät muut päätökset Taideteollisen korkeakoulun strategiaprosessin yhteydessä tarkasteltiin laajasti korkeakoulun toimintaympäristön muutosta ja siihen vaikuttavia seikkoja. Yhtenä tarkastelun kohteena olivat taide, kulttuuri ja luovat toimialat. Taiteen itsearvoinen merkitys ja taiteen välineellinen merkitys kehittyvät rinnan ja vuorovaikutuksessa keskenään, luoden uusia mahdollisuuksia taiteelliselle toiminnalle, elinkeinorakenteen monipuolistamiselle ja edellytyksiä taiteellisen sivistyksen laajenemiselle. Luovien toimialojen kasvun kiihdyttäjinä ovat erilaistuvat elämäntavat, kaupungistuminen, teknologian luomat uudet mahdollisuudet ja jakelutiet. Taide vahvistaa samanaikaisesti sekä sosiaalista koheesiota että alueiden ja yritysten kilpailukykyä. Näiden tarkastelujen pohjana olivat Valtioneuvoston periaatepäätökset taide- ja taiteilijapolitiikasta, eri kulttuurin sektoreita koskevat linjaukset sekä eri instituutioiden tavoiteohjelmat. Luovien toimialojen kasvun taustalla ovat erilaistuvat elämäntavat, kaupungistuminen, teknologian luomat uudet mahdollisuudet ja jakelutiet. Luovien toimialojen kasvun myötä taide vahvistaa sosiaalista koheesiota ja alueiden ja yritysten kilpailukykyä. 8

9 Valtioneuvoston periaatepäätöksen mukaan taide on myös yhteiskunnallinen ja taloudellinen resurssi. Päätöksen mukaan kansallista innovaatiopolitiikkaa tulisi laventaa taiteen ja kulttuurin suuntaan. Tällaisen politiikan tavoitteeksi tulee asettaa luova hyvinvointiyhteiskunta, jossa taide on keskeinen osa yhteiskuntaa uudistavaa ja kehittävää innovaatioperustaa, uuden tiedon, taidon, osaamisen ja hyvinvoinnin kokonaisuutta, jossa tunnustetaan myös pysyvät kulttuuriset arvot. Taideteollisen korkeakoulun tutkimuksen ja opetuksen aloihin liittyvät taide- ja taiteilijapoliittisen ohjelman ohella myös valtioneuvoston periaatepäätös muotoilupolitiikasta (Muotoilu 2005!) ja suomalaisen elokuvan tavoiteohjelma Periaatepäätöksessä muotoilun edistämisestä korostetaan muotoilun roolia osana kansallista innovaatiojärjestelmää ja sen merkitystä elinkeinoelämän ja talouden kilpailukykyä ja työllisyyttä vahvistavana. Muotoilulla on päätöksen mukaan myös tärkeä rooli ympäristön laadun ja kansallisen kulttuurin kehittämisessä. Suomalaisen elokuvan tavoiteohjelma linjaa tavoitteet elokuvataiteen ja teollisuuden kehitykselle. Tavoiteohjelman mukaan Suomalainen elokuva elää parhaillaan siirtymäkautta kohti kansainvälistymistä. Ohjelman mukaan elokuva on sekoitus taidetta ja tekniikkaa ja toisaalta kulttuuria ja liiketoimintaa. Elokuvan ammattimaistumista ilmentää myös se, että se on kasvava koulutusala ja työllistäjä Suomessa. Tavoiteohjelman mukaan elokuva-ala toimii myös audiovisuaalista tietotaitoa tuottavana dynamona, johon panostaminen vaikuttaa muillakin teollisuuden ja yrittäjyyden alueilla. Elokuvan tukeminen on kulttuurin, yrittäjyyden ja viennin tukemista. Kansainvälistyminen ja kulttuurivienti ovat tuoneet suomalaiseen elokuvaan uuden ulottuvuuden. Globalisaation vaikutukset ovat lisänneet oleellisesti suomalaisen elokuvan rahoitus- ja myyntimahdollisuuksia Euroopassa ja muualla maailmassa. Vuoden 2007 maaliskuussa eri ministeriöiden yhteistyönä laatima kulttuuriviennin kehittämisohjelma linjaa toimenpiteet kulttuuriviennin ja toimialan kehittämiseksi. Kulttuuriviennin strategisina tavoitteina ohjelmassa ovat: kulttuurin asema kansallisen hyvinvoinnin ja menestyksen perustana vahvistuu, kulttuurivientiä kehitetään monialaisesti kattaen liiketaloudellisesti organisoidun ja ei-kaupallisen toiminnan, kulttuurin toimialojen yritystoiminta kehittyy, kasvaa ja kansainvälistyy, kulttuuriviennin rakenteet sekä viennin edistäjien osaaminen ja tietoperusta kulttuurialan viennistä vahvistuvat, Suomi tunnistetaan kansainvälisesti erityisesti kulttuuristaan ja ministeriöt ja toimialat kehittävät tiiviissä yhteistyössä kulttuurivientiä. Kehittämiskohteiksi työryhmä nostaa yritystoiminnan kehittämiseen, vientitoiminnan kannalta merkittävien klustereiden ja verkostojen vahvistamiseen, kansainväliseen markkinointiin ja promootioon, kulttuuriviennin rakenteiden ja tietoperustan vahvistamiseen, kulttuuriyhteistyön ja -vaihdon kehittämiseen ja kulttuuriviennin kannalta kilpailukykyisen lainsäädännöllisen toimintaympäristön aikaansaamiseen. Valtion tiede- ja teknologianeuvosten linjauksen mukaan Suomeen tulee luoda kansainvälisesti näkyviä, korkeatasoisia ja kiinnostavia tutkimusyksiköitä, t&k- ja innovaatiokeskittymiä ja ohjelmia. Näin kyetään vahvistamaan Suomelle tärkeitä tutkimus- ja teknologia-aloja ja luomaan uusia kansallisia osaamisalueita sekä vastaamaan paremmin yhteiskunnan ja elinkeinoelämän uuden tiedon ja osaamisen sekä innovaatiotoiminnan muuttuviin tarpeisiin. Näiden keskittymien tavoitteena on edistää talouden kasvua, uudistumista ja työllisyyttä. Strategisen huippuosaamisen keskittymien tulee olla kansainvälisesti korkeatasoisia ja kilpailukykyisiä sekä elinkeinoelämän ja yhteiskunnan tulevaisuuden kannalta merkittäviä. Niiden toiminta perustuu vahvaan toimijoiden väliseen yhteistyöhön. Tavoitteena on koh- 9

10 dentaa jo olemassa olevia ja uusia t&k -resursseja uudella tavalla, selkeästi aiempaa suuremmassa mittakaavassa. Tärkeitä elementtejä huippuosaamisen keskittymissä voivat keskittymien aihealueesta riippuen olla tutkimus- ja teknologiaohjelmat, kansalliset tutkimuksen huippuyksiköt sekä osaamiskeskukset. Taideteollisen korkeakoulu hallitus toetaan kantanaan, että: 1) esitys uudesta yliopistorakenteesta luo edellytykset korkeakoululle vastata sen tutkimus- ja koulutusalojen kehittämisen haasteisiin luomalla opetukseen ja tutkimukseen monialaisuuden mahdollisuuden, 2) esitys luo edellytykset toteuttaa valtioneuvosto taide- ja taiteilijapoliittisen ohjelman tavoitteet sekä taiteenalakohtaisesti asetetut tavoitteet tutkimuksen ja koulutuksen osalta, 3) esitys vahvistaa Taideteollisen korkeakoulun roolia suhteessa kansalliseen kulttuuriviennin kehittämisohjelmaan ja luo korkeakoululle edellytykset toimia aktiivisena kulttuuriviennin edellytysten kehittäjänä sekä 4) esitys luo edellytykset vastata strategisen huippuosaamisen keskittymien haasteen valituilla alueilla, synnyttää Suomeen uusia osaamisen alueita sekä vahvistaa Taideteollisen korkeakoulun osaamisalojen yhteiskunnallista vaikuttavuutta. 10

Tekniikan, kaupan ja taideteollisen alan huippuyliopisto Suomeen

Tekniikan, kaupan ja taideteollisen alan huippuyliopisto Suomeen Tekniikan, kaupan ja taideteollisen alan huippuyliopisto Suomeen Teknillisen korkeakoulun, Helsingin kauppakorkeakoulun ja Taideteollisen korkeakoulun yhdistyminen uudeksi yliopistoksi Valtiosihteeri Raimo

Lisätiedot

Kulttuuriviennin kehittämisohjelma 2007-2011. Kulttuuriviennin ja vaihdon starttipäivät Tampere, Vapriikki 23.4.2009

Kulttuuriviennin kehittämisohjelma 2007-2011. Kulttuuriviennin ja vaihdon starttipäivät Tampere, Vapriikki 23.4.2009 Kulttuuriviennin kehittämisohjelma 2007-2011 Kulttuuriviennin ja vaihdon starttipäivät Tampere, Vapriikki 23.4.2009 Kulttuuriviennin kehittämisohjelma 2007-2011 Esityksen osat: Kulttuuriviennin visio 2011

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulut yhteistyötä tiivistämässä ja enemmänkin

Ammattikorkeakoulut yhteistyötä tiivistämässä ja enemmänkin Ammattikorkeakoulut yhteistyötä tiivistämässä ja enemmänkin Päivi Karttunen vararehtori 16.6.2009 Päivi Karttunen 1 Korkeakoulujen rakenteellinen kehittäminen (1) OPM 2008: Rakenteellisen kehittämisen

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulutuksessa tulevaisuus. Johtaja Anita Lehikoinen Educa-messut, Helsinki 28.1.2012

Ammattikorkeakoulutuksessa tulevaisuus. Johtaja Anita Lehikoinen Educa-messut, Helsinki 28.1.2012 Ammattikorkeakoulutuksessa tulevaisuus Johtaja Anita Lehikoinen Educa-messut, Helsinki 28.1.2012 SUOMALAINEN KORKEAKOULULAITOS 2020 Suomalainen korkeakoululaitos on vuonna 2020 laadukkaampi, vaikuttavampi,

Lisätiedot

Sakari Karjalainen Korkeakoulujen kehittäminen OECDarvioinnin

Sakari Karjalainen Korkeakoulujen kehittäminen OECDarvioinnin Sakari Karjalainen Korkeakoulujen kehittäminen OECDarvioinnin suositusten pohjalta KOHTI UUTTA KORKEAKOULULAITOSTA Korkeakoulujen rakenteellisen kehittämisen seminaari 28.2.2007 OECD:n arviointi kolmannen

Lisätiedot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot 2015 Botniastrategia Kansainvälinen Nuorekas Vahva pedagoginen osaaminen Korkea teknologia Toiminnallinen yhteistyö Mikro- ja pk-yrittäjyys Vaikuttavuus Arvostettu aikuiskoulutus Tutkimus ja innovaatiot

Lisätiedot

Taideyliopistoselvityksen tilannekatsaus 2.12.2010

Taideyliopistoselvityksen tilannekatsaus 2.12.2010 Taideyliopistoselvityksen tilannekatsaus 2.12.2010 Taideyliopistoselvitystyöryhmän tehtävät Selvitystyöryhmän tulee: tehdä esitys siitä, millä edellytyksillä maahamme voidaan synnyttää kansallisesti ja

Lisätiedot

ARENEN YRITTÄJYYSSUOSITUKSET

ARENEN YRITTÄJYYSSUOSITUKSET ARENEN YRITTÄJYYSSUOSITUKSET Yrittäjyyssuositukset Arenen verkkosivuilla Arene ry Suomen Yrittäjät Riikka Ahmaniemi (JAMK), Kari Ristimäki (SeAMK), Lauri Tuomi (HAAGA-HELIA), Mika Tuuliainen (Suomen Yrittäjät),

Lisätiedot

INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK

INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK Mikä on innovaatio innovaatiostrategia innovaatiopolitiikka???

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Julkiset hankinnat uudistamisen välineeksi Haluamme edistää uutta toimintakulttuuria, jossa palveluhankinnoissa

Lisätiedot

Suomen Akatemia - arvioinnista strategiseen kehittämiseen. Johtaja Riitta Maijala 28.11.2013

Suomen Akatemia - arvioinnista strategiseen kehittämiseen. Johtaja Riitta Maijala 28.11.2013 Suomen Akatemia - arvioinnista strategiseen kehittämiseen Johtaja Riitta Maijala 28.11.2013 Toimintaympäristön murros tiedepolitiikan strategisten valintojen taustalla Tutkimuksen paradigman muutokset

Lisätiedot

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020. Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010. Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020. Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010. Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020 Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010 Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies Strategian tausta laajat muutostrendit haastavat toiminnan kehittämiseen

Lisätiedot

MKA/JoS/JTa. Opetus- ja kulttuuriministeriö PL 29 00023 Valtioneuvosto kirjaamo@minedu.fi

MKA/JoS/JTa. Opetus- ja kulttuuriministeriö PL 29 00023 Valtioneuvosto kirjaamo@minedu.fi Lausunto 1 (3) 13.2.2014 MKA/JoS/JTa Opetus- ja kulttuuriministeriö PL 29 00023 Valtioneuvosto kirjaamo@minedu.fi Lausuntopyyntö OKM/3/010/2014 Luonnos hallituksen esitykseksi laiksi suomen akatemiasta

Lisätiedot

KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014. Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus

KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014. Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014 Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus Opettajuuden tulevaisuuden taitoja Sisältö- ja pedagoginen tietous: aineenhallinta, monipuoliset opetusmenetelmät

Lisätiedot

pienenevät, sama tulos ulos ja laatu paranee?

pienenevät, sama tulos ulos ja laatu paranee? Juha Kettunen Minne menet korkeakoulutus III 6.10.2010 Mission (im)possible sisäänotot pienenevät, sama tulos ulos ja laatu paranee? Toteutuiko ammattikorkeakoulujen visio 2010? Vahvaa osaamista työelämän

Lisätiedot

Tekes, kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta. Johtaja Riikka Heikinheimo

Tekes, kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta. Johtaja Riikka Heikinheimo Tekes, kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta Johtaja Riikka Heikinheimo Kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta Rahoittamme edelläkävijöiden tutkimus-, kehitys- ja innovaatioprojekteja Kestävä talouskasvu

Lisätiedot

Testien käyttö korkeakoulujen opiskelijavalinnoissa seminaari Fulbright Centerissä. Maija Innola 17.11.2010

Testien käyttö korkeakoulujen opiskelijavalinnoissa seminaari Fulbright Centerissä. Maija Innola 17.11.2010 Testien käyttö korkeakoulujen opiskelijavalinnoissa seminaari Fulbright Centerissä Maija Innola 17.11.2010 Ulkomaisten opiskelijoiden määrä kasvanut suomalaisissa korkeakouluissa Vuonna 2009 ulkomaisia

Lisätiedot

ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO. Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008

ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO. Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008 ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008 Aluekeskusohjelman toteutus Aluekeskusohjelman kansallisesta koordinoinnista vastaa työ- ja elinkeinoministeriöministeriö

Lisätiedot

Green Growth - Tie kestävään talouteen

Green Growth - Tie kestävään talouteen Green Growth - Tie kestävään talouteen 2011-2015 Ohjelman päällikkö Tuomo Suortti 7.6.2011, HTC Ruoholahti Ohjelman kesto: 2011 2015 Ohjelman laajuus: 79 miljoonaa euroa Lisätietoja: www.tekes.fi/ohjelmat/kestavatalous

Lisätiedot

SUOMEN KARATELIITON STRATEGIA 2013 2020. Visio Suomi on varteenotettava karatemaa v. 2020, kansallisesti yhtenäinen ja kansainvälisesti menestyvä.

SUOMEN KARATELIITON STRATEGIA 2013 2020. Visio Suomi on varteenotettava karatemaa v. 2020, kansallisesti yhtenäinen ja kansainvälisesti menestyvä. Suomen Karateliitto STRATEGIA 2013-2020 1 SUOMEN KARATELIITON STRATEGIA 2013 2020 YHTEINEN TEKEMINEN ON VOIMAVARAMME Visio Suomi on varteenotettava karatemaa v. 2020, kansallisesti yhtenäinen ja kansainvälisesti

Lisätiedot

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 1. Johdanto Seuran ensimmäinen strategia on laadittu viisivuotiskaudelle 2013-2017. Sen laatimiseen ovat osallistuneet seuran hallitus sekä

Lisätiedot

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011 Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu Hankkeen tavoitteet Pitkän aikavälin laadullisen ennakoinnin verkostohanke Teemallisesti hanke kohdistuu hyvinvointi-

Lisätiedot

OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA. myös uudella ohjelmakaudella?

OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA. myös uudella ohjelmakaudella? OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA myös uudella ohjelmakaudella? Etelä-Suomen työllisyys llisyys- ja kilpailukyky tavoite Etelä-Suomen EAKR - toimenpideohjelma 2007 2013 EK 5.3.2007 Ohjelman määrälliset

Lisätiedot

Terveisiä ops-työhön. Heljä Järnefelt 18.4.2015

Terveisiä ops-työhön. Heljä Järnefelt 18.4.2015 Terveisiä ops-työhön Heljä Järnefelt 18.4.2015 Irmeli Halinen, Opetushallitus Opetussuunnitelman perusteet uusittu Miksi? Mitä? Miten? Koulua ympäröivä maailma muuttuu, muutoksia lainsäädännössä ja koulutuksen

Lisätiedot

Suomen Akatemian rahoitusmuodot SUOMEN AKATEMIA 2016 TUTKIMUSRAHOITUS

Suomen Akatemian rahoitusmuodot SUOMEN AKATEMIA 2016 TUTKIMUSRAHOITUS Suomen Akatemian rahoitusmuodot 1 Suomen Akatemian rahoitusmuodot Akatemiaohjelmat Strategisen tutkimuksen ohjelmat Akatemiaprofessori Tutkimus Akatemiahanke Suunnattu akatemiahanke Tutkijatohtori Tutkijat

Lisätiedot

Tutkimukseen perustuva OSKE-toiminta

Tutkimukseen perustuva OSKE-toiminta Tutkimukseen perustuva OSKE-toiminta Metsätalouden edistämisorganisaatioiden kehittämishanke Tutkimustiedon siirto -työryhmä 10.9.2009 Uusiutuva metsäteollisuus -klusteriohjelma 2007-2013 Teija Meuronen

Lisätiedot

AALTO-KORKEAKOULU. opetusministeri Sari Sarkomaa

AALTO-KORKEAKOULU. opetusministeri Sari Sarkomaa AALTO-KORKEAKOULU opetusministeri Sari Sarkomaa Valtioneuvosto valtuutti torstaina 29.5. opetusministerin allekirjoittamaan perustettavan korkeakoulusäätiön säädekirjan ja säännöt. Edellytyksenä allekirjoittamiselle

Lisätiedot

Tutkintovaatimukset 2003-2005

Tutkintovaatimukset 2003-2005 1 Taideteollinen korkeakoulu Tutkintovaatimukset 2003-2005 Taideteollinen korkeakoulu Hämeentie 135 C 00560 HELSINKI Puhelinvaihde (09) 75631 Telefax (09) 7563 0223 http://www.uiah.fi 2 3 Sisältö Taideteollinen

Lisätiedot

Luonnonvarakeskus sektoritutkimuslaitosten tulevaisuus

Luonnonvarakeskus sektoritutkimuslaitosten tulevaisuus Luonnonvarakeskus sektoritutkimuslaitosten tulevaisuus Hannu Raitio Riistapäivät 2013 Lahti 23.1.2013 Tutkimuslaitosuudistuksen taustaa Tutkimus- ja kehittämistoiminnan yhteiskunnallinen merkitys on kaikkialla

Lisätiedot

ENNAKOIVAA JA VAIKUTTAVAA ARVIOINTIA 2020 KANSALLISEN KOULUTUKSEN ARVIOINTIKESKUKSEN STRATEGIA

ENNAKOIVAA JA VAIKUTTAVAA ARVIOINTIA 2020 KANSALLISEN KOULUTUKSEN ARVIOINTIKESKUKSEN STRATEGIA ENNAKOIVAA JA VAIKUTTAVAA ARVIOINTIA 2020 KANSALLISEN KOULUTUKSEN ARVIOINTIKESKUKSEN STRATEGIA 02 04 05 06 08 09 12 Visio, tehtävä ja toiminta-ajatus Palvelulupaukset Strategiset tavoitteet Karvin tuloskortti

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulu talousalueen elinvoimaisuuden edistäjänä

Ammattikorkeakoulu talousalueen elinvoimaisuuden edistäjänä Ammattikorkeakoulu talousalueen elinvoimaisuuden edistäjänä Talousalueparlamentti, Hyvinkää 18.8.2010 Johtaja Anita Lehikoinen Korkeakoululaitoksen haasteet laatu, tehokkuus, vaikuttavuus, kansainvälinen

Lisätiedot

Viestintä- strategia

Viestintä- strategia Viestintästrategia Viestinnän tehtävä on auttaa yliopiston strategisten linjausten toteutumista tukemalla ja tekemällä näkyväksi tutkimusta, koulutusta, yhteiskunnallista vuorovaikutusta ja johtamista.

Lisätiedot

YLIOPISTOT JA AMMATTIKORKEAKOULUT YHTEISKUNNALLISINA VAIKUTTAJINA. emerituskansleri Ilkka Niiniluoto OKM:n seminaari 15.4.2015

YLIOPISTOT JA AMMATTIKORKEAKOULUT YHTEISKUNNALLISINA VAIKUTTAJINA. emerituskansleri Ilkka Niiniluoto OKM:n seminaari 15.4.2015 YLIOPISTOT JA AMMATTIKORKEAKOULUT YHTEISKUNNALLISINA VAIKUTTAJINA emerituskansleri Ilkka Niiniluoto OKM:n seminaari 15.4.2015 KYSYMYKSIÄ mikä on ollut yliopistojen pitkän aikavälin vaikutushistoria Suomessa?

Lisätiedot

Tietoa Laureasta. Finnsecurity ry:n turvallisuusalan kouluttajien ajankohtaispäivä 12.3.2014. Reijo Lähde 3/11/2014

Tietoa Laureasta. Finnsecurity ry:n turvallisuusalan kouluttajien ajankohtaispäivä 12.3.2014. Reijo Lähde 3/11/2014 Tietoa Laureasta Finnsecurity ry:n turvallisuusalan kouluttajien ajankohtaispäivä 12.3.2014 Reijo Lähde 3/11/2014 3/11/2014 Laurea-ammattikorkeakoulu 2 Laurean koulutusalat Fysioterapia Hoitotyö Hotelli-

Lisätiedot

Perusopetuksen fysiikan ja kemian opetussuunnitelmien perusteiden uudistaminen

Perusopetuksen fysiikan ja kemian opetussuunnitelmien perusteiden uudistaminen Perusopetuksen fysiikan ja kemian opetussuunnitelmien perusteiden uudistaminen Tiina Tähkä tiina.tahka@oph.fi MAOL Pori 6.10.2012 1 Perusopetuksen fysiikan ja kemian opetussuunnitelmien perusteiden uudistaminen

Lisätiedot

OULUN YLIOPISTON JA OULUN SEUDUN AMMATTIKORKEAKOULUN

OULUN YLIOPISTON JA OULUN SEUDUN AMMATTIKORKEAKOULUN OULUN YLIOPISTON JA OULUN SEUDUN AMMATTIKORKEAKOULUN VÄLISEN YHTEISTYÖN N KEHITTÄMINEN Rehtori Lauri Lantto Oulun seudun ammattikorkeakoulu KOHTI UUTTA KORKEAKOULULAITOSTA Korkeakoulujen rakenteellisen

Lisätiedot

Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa

Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa 2 Osaamiskeskusohjelma (OSKE) luo edellytyksiä uutta luovalle, liiketaloudellisesti kannattavalle yhteistyölle, jossa korkeatasoinen tutkimus yhdistyy teknologia-,

Lisätiedot

Korkeakoulujen rakenteellinen kehittäminen 18.5.2010. Rehtori Perttu Vartiainen Itä Suomen yliopistouudistus

Korkeakoulujen rakenteellinen kehittäminen 18.5.2010. Rehtori Perttu Vartiainen Itä Suomen yliopistouudistus Korkeakoulujen rakenteellinen kehittäminen 18.5.2010 Rehtori Perttu Vartiainen Itä Suomen yliopistouudistus Itä Suomen yliopisto tulevaisuuden yliopisto ajassa Joensuun ja Kuopion yliopistot yhdistyivät

Lisätiedot

Suomen Akatemian kansainvälisen toiminnan strategia. Pääjohtaja Markku Mattila

Suomen Akatemian kansainvälisen toiminnan strategia. Pääjohtaja Markku Mattila Suomen Akatemian kansainvälisen toiminnan strategia Pääjohtaja Markku Mattila 1 Hallituksen strategia-asiakirja 2007 Kansainvälistymistavoitteet: kansainvälisen huippuosaamisen lisääminen korkeakoulutuksen

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta

Ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta Ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta Ammattikorkeakoulu on kansainvälisesti arvostettu, autonominen ja vastuullinen: osaajien kouluttaja alueellisen kilpailukyvyn rakentaja

Lisätiedot

PIRKKALAN KUNTA. TOIMINTAMALLIEN JA PALVELUJÄRJESTELMIEN UUDISTAMINEN Strategiahanke-suunnitelma

PIRKKALAN KUNTA. TOIMINTAMALLIEN JA PALVELUJÄRJESTELMIEN UUDISTAMINEN Strategiahanke-suunnitelma PIRKKALAN KUNTA TOIMINTAMALLIEN JA PALVELUJÄRJESTELMIEN UUDISTAMINEN Strategiahanke-suunnitelma VALTUUSTON HYVÄKSYMÄ 20.2.2011 SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 3 2. Kuntastrategiaa toteuttava hanke... 4

Lisätiedot

Kriittinen menestystekijä Tavoite 2015 Mittari Vastuu Aikataulu ja raportointi

Kriittinen menestystekijä Tavoite 2015 Mittari Vastuu Aikataulu ja raportointi 1 Strategia vuosille 2013 2017 Tarkistetut tavoitteet 2015 Missio: Neuvoston tehtävä on tukea ja kehittää yliopistokirjastoja tutkimusta ja opetusta edistävinä asiantuntijaorganisaatioina. Neuvosto on

Lisätiedot

LAPPEENRANNAN TEKNILLISEN KORKEAKOULUN JA OPETUSMINISTERIÖN VÄLINEN TULOSSOPIMUS KAUDELLE 2001-2003

LAPPEENRANNAN TEKNILLISEN KORKEAKOULUN JA OPETUSMINISTERIÖN VÄLINEN TULOSSOPIMUS KAUDELLE 2001-2003 OPETUSMINISTERIÖ 6.9.2000 LAPPEENRANNAN TEKNILLISEN KORKEAKOULUN JA OPETUSMINISTERIÖN VÄLINEN TULOSSOPIMUS KAUDELLE 2001-2003 TAVOITTEET Yliopistojen yhteiset tavoitteet Yliopistojen tehtävät on asetettu

Lisätiedot

Opi ja kasva -konferenssi osaamisen kehittämisen välineenä. Kuva: Helsingin kaupungin aineistopankki

Opi ja kasva -konferenssi osaamisen kehittämisen välineenä. Kuva: Helsingin kaupungin aineistopankki Opi ja kasva -konferenssi osaamisen kehittämisen välineenä Kuva: Helsingin kaupungin aineistopankki Konferenssi on osaamisen kehittämisen prosessi, jonka tavoitteena on 1. tuoda esille ne osaamiset, joita

Lisätiedot

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Helsingin Yrittäjien seminaari 1.3.2011 Kumppanuus Yritysmyönteistä yhteistyötä mikko.martikainen@tem.fi Mikko Martikainen

Lisätiedot

KUVATAIDE KOULUN OPPIAINEENA PIIRUSTUKSESTA VISUAALISEEN KULTTUURIKASVATUKSEEN

KUVATAIDE KOULUN OPPIAINEENA PIIRUSTUKSESTA VISUAALISEEN KULTTUURIKASVATUKSEEN KUVATAIDE KOULUN OPPIAINEENA PIIRUSTUKSESTA VISUAALISEEN KULTTUURIKASVATUKSEEN,,, Perusopetuksen yleiset valtakunnalliset tavoitteet ja perusopetuksen tuntijako -työryhmä 18.11.2009 Pirkko Pohjakallio

Lisätiedot

Osaamiskeskusohjelma 2007-2013

Osaamiskeskusohjelma 2007-2013 Osaamiskeskusohjelma 2007-2013 Pääsihteeri Pirjo Kutinlahti Työ- ja elinkeinoministeriö TEM Innovaatioympäristöt ryhmän sidosryhmätilaisuus 11.3.2008 HELSINKI Osaamiskeskusohjelma 2007-2013 Valtioneuvoston

Lisätiedot

Keskustelu tulevaisuuden huippuosaamisesta Luova Suomi Taideyliopiston Sibeliusakatemian toimipiste. Luovaa osaamista - toimenpidekokonaisuus

Keskustelu tulevaisuuden huippuosaamisesta Luova Suomi Taideyliopiston Sibeliusakatemian toimipiste. Luovaa osaamista - toimenpidekokonaisuus Keskustelu tulevaisuuden huippuosaamisesta Luova Suomi Taideyliopiston Sibeliusakatemian toimipiste Luovaa osaamista - toimenpidekokonaisuus 25.2.2015 Helsinki Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen

Lisätiedot

Tekesin strategia. Innovaatiotoiminnasta eväitä ihmisten, yritysten, ympäristön ja yhteiskunnan hyvinvointiin

Tekesin strategia. Innovaatiotoiminnasta eväitä ihmisten, yritysten, ympäristön ja yhteiskunnan hyvinvointiin Tekesin strategia Innovaatiotoiminnasta eväitä ihmisten, yritysten, ympäristön ja yhteiskunnan hyvinvointiin Toiminta-ajatus Tekes edistää teollisuuden ja palvelujen kehittymistä teknologian ja innovaatioiden

Lisätiedot

Kasvu- ja omistajayrittäjyyden edistäminen

Kasvu- ja omistajayrittäjyyden edistäminen Kasvu- ja omistajayrittäjyyden edistäminen EK:n yrittäjävaltuuskunnan kesäkokous 14.8.2009 Valtiosihteeri Riina Nevamäki Työ- ja elinkeinoministeriö Kasvu- ja omistajayrittäjyyden seurantatyöryhmä Asetettu

Lisätiedot

Palvelustrategia Helsingissä

Palvelustrategia Helsingissä Palvelustrategia Helsingissä Strategiapäällikkö Marko Karvinen Talous- ja suunnittelukeskus 13.9.2011 13.9.2011 Marko Karvinen 1 Strategiaohjelma 2009-2012 13.9.2011 Marko Karvinen 2 Helsingin kaupunkikonsernin

Lisätiedot

Keskushallintouudistus kohti yhtenäistä valtioneuvostoa. Timo Lankinen 20.8.2012

Keskushallintouudistus kohti yhtenäistä valtioneuvostoa. Timo Lankinen 20.8.2012 Keskushallintouudistus kohti yhtenäistä valtioneuvostoa Valtioneuvostossa tehtävä politiikka-, lainsäädäntöja resurssiohjaus yhtenäiseksi Hallituksen strategisen näkemyksen nykyistä parempi toimeenpano

Lisätiedot

Tulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä

Tulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä Ops-prosessi pedagogisen ja strategisen kehittämisen näkökulmasta Opetusneuvos Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS 1 Tulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä 2 1 Yleissivistävän

Lisätiedot

Digitaalisen maailman mahdollisuudet OKM:n kirjastopäivät 2012. Minna Karvonen 11.12.2012

Digitaalisen maailman mahdollisuudet OKM:n kirjastopäivät 2012. Minna Karvonen 11.12.2012 Digitaalisen maailman mahdollisuudet OKM:n kirjastopäivät 2012 Minna Karvonen 11.12.2012 Kirjastot digitalisoituvassa maailmassa: kansallista perustaa Hallitusohjelman kirjaukset: kirjastojen kehittäminen

Lisätiedot

BUILT ENVIRONMENT INNOVATIONS RAKENNETTU YMPÄRISTÖ. Strategisen huippuosaamisen keskittymä (SHOK) www.rym.fi

BUILT ENVIRONMENT INNOVATIONS RAKENNETTU YMPÄRISTÖ. Strategisen huippuosaamisen keskittymä (SHOK) www.rym.fi BUILT ENVIRONMENT INNOVATIONS RAKENNETTU YMPÄRISTÖ Strategisen huippuosaamisen keskittymä (SHOK) www.rym.fi RAKENNETTU YMPÄRISTÖ LUO HYVINVOINTIA JA KILPAILUKYKYÄ Kuva: Vastavalo Rakennetulla ympäristöllä

Lisätiedot

Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus

Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus Korkeakoulujen KOTA -seminaari 20.8.2013 Erikoissuunnittelija, KT Hannele Seppälä, Korkeakoulujen arviointineuvosto Korkeakoulujen yhteiskunnallisen ja alueellisen

Lisätiedot

EU:n rakennerahastokausi 2014-2020

EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma (versio 30.11.2012) ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa Mari Kuparinen 17.1.2013

Lisätiedot

Osaaminen muutoksessa avain tulevassa Sotessa seminaari 15.4.2016

Osaaminen muutoksessa avain tulevassa Sotessa seminaari 15.4.2016 Osaaminen muutoksessa avain tulevassa Sotessa seminaari 15.4.2016 Työelämän laatu ja johtaminen muutoksessa TOIMINTAYMPÄRISTÖN KAAOS RESURSSIEN NIUKKUUS JA KUNTALAISTEN RAJOTTOMAT TARPEET OVAT JO HAASTANEET

Lisätiedot

Tutkimuksen huippulaatu menestystekijänä

Tutkimuksen huippulaatu menestystekijänä Tutkimuksen huippulaatu menestystekijänä Rehtori Aino Sallinen Elinkeinoelämän keskusliiton EK-päivä Mistä eväät uuteen nousuun Jyväskylä 31.3.2009 Perusteesit Globaalitalouden kehitys johtaa tiedon intressin

Lisätiedot

Tekesin innovaatiorahoitus tutkimusorganisaatioille 2013. visioita, osaamista ja mahdollisuuksia tutkimuksen keinoin

Tekesin innovaatiorahoitus tutkimusorganisaatioille 2013. visioita, osaamista ja mahdollisuuksia tutkimuksen keinoin Tekesin innovaatiorahoitus tutkimusorganisaatioille 2013 visioita, osaamista ja mahdollisuuksia tutkimuksen keinoin Kaupallisesti tai yhteiskunnallisesti uudella tavalla hyödynnettävä tieto ja osaaminen

Lisätiedot

Näkökulmia tvt:n opetuskäyttöön. TOPSEK-opintojakso 13.10.2009

Näkökulmia tvt:n opetuskäyttöön. TOPSEK-opintojakso 13.10.2009 Näkökulmia tvt:n opetuskäyttöön TOPSEK-opintojakso 13.10.2009 Tavoite johdattaa opintojakson työskentelyyn nostaa esille ajankohtaisia koulutuspolitiikan tavoitteita tarkastella tvt:n opetuskäytön haasteita

Lisätiedot

OSA I: NPDL ja 21. askeleen ohjelma

OSA I: NPDL ja 21. askeleen ohjelma Yhteistyöehdotus NPDLohjelmaan osallistumisesta OSA I: NPDL ja 21. askeleen ohjelma Kehitysjohtaja Mika Silvennoinen Ohjelmajohtaja Vesa Äyräs New Pedagogies for Deep Learning oppimisen muutoksen tukena

Lisätiedot

5/6/2010. www.ucpori.fi

5/6/2010. www.ucpori.fi 5/6/2010 www.ucpori.fi PORIN YLIOPISTOKESKUS UNIVERSITY CONSORTIUM OF PORI www.ucpori.fi 6 PORIN YLIOPISTOKESKUS 2010 4300 koulutukseen osallistuvaa 1565 tutkinto-opiskelijaa Perustutkinto-opiskelijoita

Lisätiedot

Taideyliopiston kirjaston toimintasuunnitelma 2015 2017

Taideyliopiston kirjaston toimintasuunnitelma 2015 2017 TOIMINTASUUNNITELMAN TAUSTAT Luova ja energinen taideorganisaatio edellyttää kirjastoa, joka elää innovatiivisesti ajassa mukana sekä huomioi kehysorganisaationsa ja sen edustamien taiteen alojen pitkän

Lisätiedot

ELINKEINOELÄMÄÄ HYÖDYTTÄVÄ TEOLLISEN MUOTOILUN STRATEGIA LAHDESTA

ELINKEINOELÄMÄÄ HYÖDYTTÄVÄ TEOLLISEN MUOTOILUN STRATEGIA LAHDESTA ELINKEINOELÄMÄÄ HYÖDYTTÄVÄ TEOLLISEN MUOTOILUN STRATEGIA LAHDESTA ELINKEINOELÄMÄÄ HYÖDYTTÄVÄ TEOLLISEN MUOTOILUN STRATEGIA LAHDESTA LAHTI ON SUOMEN KIINNOSTAVIN JA KANSAINVÄLISESTI KASVUHAKUINEN DESIGNEKOSYSTEEMI

Lisätiedot

ALUEELLISEN TOIMINNAN MALLI VERSIO 1.0

ALUEELLISEN TOIMINNAN MALLI VERSIO 1.0 1 ALUEELLISEN TOIMINNAN MALLI VERSIO 1.0 HYVÄKSYTTY OHJAUSRYHMÄSSÄ 9.12.2014 teemu.japisson@valo.fi www.sport.fi Lähtökohdat eli miksi tarvitaan muutosta 2 kentän toimijat (seuratoimijat, urheilijat, liikkujat,

Lisätiedot

Yrittäjyyskasvatuksen oppimisympäristöt ja oppimisen kaikkiallisuus

Yrittäjyyskasvatuksen oppimisympäristöt ja oppimisen kaikkiallisuus Yrittäjyyskasvatuksen oppimisympäristöt ja oppimisen kaikkiallisuus Yrittäjyysskasvatuspäivät 7.10.2011 Minna Riikka Järvinen Toiminnanjohtaja, KT, FM, MBA Kerhokeskus Kerhokeskus Edistää lasten ja nuorten

Lisätiedot

Osekk 2020 OULUN SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN STRATEGIA. Yhtymähallitus 19.5.2014 52 Yhtymäkokous 10.6.2014 6

Osekk 2020 OULUN SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN STRATEGIA. Yhtymähallitus 19.5.2014 52 Yhtymäkokous 10.6.2014 6 Osekk 2020 OULUN SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN STRATEGIA Yhtymähallitus 19.5.2014 52 Yhtymäkokous 10.6.2014 6 Yhteistyön strategia Oulun seudun koulutuskuntayhtymän (Osekk) strategia on päivitetty vastaamaan

Lisätiedot

JOUTSAN KUNNAN TOIMINTAPERIAATTEET, TOIMINTA-AJATUS, VISIO JA STRATEGIA.

JOUTSAN KUNNAN TOIMINTAPERIAATTEET, TOIMINTA-AJATUS, VISIO JA STRATEGIA. JOUTSAN KUNNAN TOIMINTAPERIAATTEET, TOIMINTA-AJATUS, VISIO JA STRATEGIA. JOUTSAN KUNNAN TOIMINTAPERIAATTEET Joutsan kunta toimii aktiivisesti ja tulevaisuushakuisesti sekä etsii uusia toimintatapoja kunnan

Lisätiedot

Osaaminen ja koulutus hallitusohjelman kärkihankkeet. Mirja Hannula EK-foorumi 9.11.2015 Rovaniemi

Osaaminen ja koulutus hallitusohjelman kärkihankkeet. Mirja Hannula EK-foorumi 9.11.2015 Rovaniemi Osaaminen ja koulutus hallitusohjelman kärkihankkeet Mirja Hannula EK-foorumi 9.11.2015 Rovaniemi Tavoitetila Sipilän hallitusohjelman 2025-tavoite Suomi on maa, jossa tekee mieli oppia koko ajan uutta.

Lisätiedot

Pidä kiinni tulevaisuudesta

Pidä kiinni tulevaisuudesta Pidä kiinni tulevaisuudesta Metropolia Ammattikorkeakoulun tavoitteet hallituskaudelle 2015 2019 Pidä kiinni tulevaisuudesta panosta vahvoihin ammattikorkeakouluihin Työelämäläheisyys takaa Suomelle osaajat,

Lisätiedot

SKOL, toimintasuunnitelma 2016. Esitys hallitukselle 19.10.2015

SKOL, toimintasuunnitelma 2016. Esitys hallitukselle 19.10.2015 SKOL, toimintasuunnitelma 2016 Esitys hallitukselle 19.10.2015 Yhteenveto Visio 2020 Suunnittelu ja konsultointi on suomalaisen yhteiskunnan ja elinkeinoelämän arvostettu kilpailuetu ja osaamisen kehittämisen

Lisätiedot

ISAT-kumppanuus R EHTORI VELI-MATTI TOLPPI SAVONIA-AMMATTIKORKEAKOULU

ISAT-kumppanuus R EHTORI VELI-MATTI TOLPPI SAVONIA-AMMATTIKORKEAKOULU ISAT-kumppanuus R EHTORI VELI-MATTI TOLPPI SAVONIA-AMMATTIKORKEAKOULU 1 Kilpailukykyä ja hyvinvointia Itä-Suomeen ISAT on Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulun ja Savonia-ammattikorkeakoulun muodostama

Lisätiedot

MULTIPOLISPÄIVÄT 3.11.2005 Snowpolis, Vuokatti. Juhani Kärkkäinen Kehittämisjohtaja Kainuun maakunta -kuntayhtymä

MULTIPOLISPÄIVÄT 3.11.2005 Snowpolis, Vuokatti. Juhani Kärkkäinen Kehittämisjohtaja Kainuun maakunta -kuntayhtymä MULTIPOLISPÄIVÄT 3.11.2005 Snowpolis, Vuokatti Juhani Kärkkäinen Kehittämisjohtaja Kainuun maakunta -kuntayhtymä Alueellisen kilpailukyvyn arviointimalli (Ståhle, Sotarauta & Pöyhönen 2004:6) Kainuun maakuntasuunnitelma

Lisätiedot

Oivaltamisen iloa. Suomi vuonna 2025. Tekniikan Alojen Foorumi 27.1.2012. Markku Lahtinen. www.tamk.fi. Tammikuu 2012

Oivaltamisen iloa. Suomi vuonna 2025. Tekniikan Alojen Foorumi 27.1.2012. Markku Lahtinen. www.tamk.fi. Tammikuu 2012 Oivaltamisen iloa Suomi vuonna 2025 Tekniikan Alojen Foorumi 27.1.2012 Markku Lahtinen Tammikuu 2012 TAMK Yksi suurimmista Suomen suurimpia ammattikorkeakouluja yli 11 000 opiskelijaa 2500 aloittavaa tutkinto-opiskelijaa

Lisätiedot

Opetus- ja kulttuuriministeriön konsernin uudistaminen

Opetus- ja kulttuuriministeriön konsernin uudistaminen Opetus- ja kulttuuriministeriön konsernin uudistaminen Yhdessä enemmän innovatiivisuutta uudella konserniajattelulla 14.12.2011 Harri Skog Kansliapäällikkö Uudistuksen päämäärä ja tavoitteet Päämääränä

Lisätiedot

Arjen turvaa kunnissa

Arjen turvaa kunnissa Arjen turvaa kunnissa Turvallisuusyhteistyön kehittäminen kunnissa Alueellinen sisäisen turvallisuuden yhteistyö Vaasa 25.9.2012 Marko Palmgren, projektipäällikkö Lapin aluehallintovirasto 1.10.2012 1

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulut ja aluekehitys

Ammattikorkeakoulut ja aluekehitys Ammattikorkeakoulut ja aluekehitys "Korkeakoulujen alueellisessa tehtävässä on kysymys siitä, että maan eri alueille saadaan riittävästi korkeatasoista työvoimaa ja että alueille syntyy kestäviä, itseään

Lisätiedot

Hämeen ammattikorkeakoulun Strategia

Hämeen ammattikorkeakoulun Strategia Hämeen ammattikorkeakoulun Strategia 25.2.2014 Janne Salminen Avoin strategointi malli Kuntayhtymän hallitus Ammattikorkeakoulun hallitus Hallitusten ja johdon seminaarit Johtoryhmä ja johtotiimit LUONNOS

Lisätiedot

Suomi tarvitsee kaupunki- ja maaseutupolitiikkaa - Perttu Vartiaisen selvityksen esittely

Suomi tarvitsee kaupunki- ja maaseutupolitiikkaa - Perttu Vartiaisen selvityksen esittely Suomi tarvitsee kaupunki- ja maaseutupolitiikkaa - Perttu Vartiaisen selvityksen esittely Lounaisrannikkoseminaari 5.2.2015 Neuvotteleva virkamies Olli Alho Lähtökohtia TEM tilasi selvityksen yhteiskuntamaantieteen

Lisätiedot

Tekesin uudet ohjelmat Huippuostajat 2013-2016 Fiksu kaupunki 2013-2017. Tekes Ohjelmapäällikkö Sampsa Nissinen www.tekes.

Tekesin uudet ohjelmat Huippuostajat 2013-2016 Fiksu kaupunki 2013-2017. Tekes Ohjelmapäällikkö Sampsa Nissinen www.tekes. RESCA-hankkeen työpaja 23.9.2013 Pääposti Tekesin uudet ohjelmat Huippuostajat 2013-2016 Fiksu kaupunki 2013-2017 Tekes Ohjelmapäällikkö Sampsa Nissinen www.tekes.fi/huippuostajat Kasvua ja hyvinvointia

Lisätiedot

PIRKANMAA 2025 Luvassa kirkastuvaa

PIRKANMAA 2025 Luvassa kirkastuvaa PIRKANMAA 2025 Luvassa kirkastuvaa PIRKANMAA 2025 PIRKANMAAN MAAKUNTASUUNNITELMA Pirkanmaan visio Vuonna 2025 Pirkanmaa on vauras, rohkeasti uudistumiskykyinen, osaamista hyödyntävä kasvumaakunta. Pirkanmaalla

Lisätiedot

Ammattikorkeakoululaitoksen uudistaminen Hallituksen iltakoulu 16.11.2011. Johtaja Anita Lehikoinen 21.11.2011

Ammattikorkeakoululaitoksen uudistaminen Hallituksen iltakoulu 16.11.2011. Johtaja Anita Lehikoinen 21.11.2011 Ammattikorkeakoululaitoksen uudistaminen Hallituksen iltakoulu 16.11.2011 Johtaja Anita Lehikoinen 21.11.2011 AMMATTIKORKEAKOULUT OSAKEYHTIÖIKSI Ammattikorkeakoulut ovat jatkossa osakeyhtiöitä ja siten

Lisätiedot

KOHTI UUTTA "KOULUTUSSTRATEGIAA"

KOHTI UUTTA KOULUTUSSTRATEGIAA KOHTI UUTTA "KOULUTUSSTRATEGIAA" Humanistisen tiedekunnan koulutuksen kehittämisen aamupäivä 26.8.2015 Minna-Riitta Luukka Hallitusohjelma OKM:n linjaukset Kesu Suomi osaamisen kasvu-uralle Miten kehitämme

Lisätiedot

TAIDEYLIOPISTO. Taideyliopiston Teatterikorkeakoulun ohjesääntö. Teatterikorkeakoulun ohjesääntö

TAIDEYLIOPISTO. Taideyliopiston Teatterikorkeakoulun ohjesääntö. Teatterikorkeakoulun ohjesääntö TAIDEYLIOPISTO Teatterikorkeakoulun ohjesääntö Käsittely 1. TeaKin johtoryhmä 19.2.2013 2. TeaKin johtoryhmä 5.3.2013 3. TeaKin laitosjohtajat ja proffat 11.3.2013 4. TeaKin laitosjohtajat ja proffat 15.4.2013

Lisätiedot

Laurea-ammattikorkeakoulu vuonna 2020

Laurea-ammattikorkeakoulu vuonna 2020 LAUREA-AMMATTIKORKEAKOULU V I S I O 2 0 2 0 Metropolialueen hyvinvoinnin ja kilpailukyvyn kansainvälinen kehittäjä 30.1.2014 Jouni Koski www.laurea.fi Laurea-ammattikorkeakoulu vuonna 2020 Metropolialueen

Lisätiedot

Alueyhteistyön kehittäminen määrällisten koulutustarpeiden ennakoinnissa

Alueyhteistyön kehittäminen määrällisten koulutustarpeiden ennakoinnissa Alueyhteistyön kehittäminen määrällisten koulutustarpeiden ennakoinnissa Ennakointiyksikkö Samuli Leveälahti 15.12.2004 Osaamisen ja sivistyksen asialla Ennakoinnin ESR hanke Opetushallituksessa 1.1.2004

Lisätiedot

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä kansallinen metsäohjelma 2015 Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä Hyvinvointia metsistä Metsät ja niiden kestävä käyttö ovat Suomen biotalouden kasvun perusta. Metsät ovat Suomen merkittävin

Lisätiedot

Uutta luovaa taloutta. Anu Perttunen ohjelmajohtaja Luovien alojen verkosto

Uutta luovaa taloutta. Anu Perttunen ohjelmajohtaja Luovien alojen verkosto Uutta luovaa taloutta Anu Perttunen ohjelmajohtaja Luovien alojen verkosto Murros Meneillään on talouden murros. Tiedon, osaamisen, luovuuden ja merkitysten rooli kasvaa. Uudistuva talous, digitalisoituva

Lisätiedot

Opetussuunnitelmauudistus etenee globaaleja haasteita koulutuksessa

Opetussuunnitelmauudistus etenee globaaleja haasteita koulutuksessa Opetussuunnitelmauudistus etenee globaaleja haasteita koulutuksessa Johtaja Jorma Kauppinen Peruskoulujen ja lukioiden kansainvälisyyspäivät 21.11.2013 Kuopio Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi Suitsutusta

Lisätiedot

Yliopistot liikkeessä Tampereen yliopiston muutos. Harri Melin 29.9.2011

Yliopistot liikkeessä Tampereen yliopiston muutos. Harri Melin 29.9.2011 Yliopistot liikkeessä Tampereen yliopiston muutos Harri Melin 29.9.2011 Uusi laki uusi yliopisto Yliopistojen autonomian lisääminen Yliopistojen talouden vahvistaminen Yliopistojen johtamisen modernisoiminen

Lisätiedot

Metropolia Ammattikorkeakoulu. Satakuntavaltuuskunta 2.6.2015 Jorma Uusitalo

Metropolia Ammattikorkeakoulu. Satakuntavaltuuskunta 2.6.2015 Jorma Uusitalo Metropolia Ammattikorkeakoulu Satakuntavaltuuskunta 2.6.2015 Jorma Uusitalo Yhteisö, uudistaja ja kumppani Metropolia on pääkaupunkiseudulla toimiva ammattikorkeakoulu, joka kouluttaa kulttuurin, liiketalouden,

Lisätiedot

Yliopistotason opetussuunnitelmalinjaukset

Yliopistotason opetussuunnitelmalinjaukset Yliopistotason opetussuunnitelmalinjaukset Aalto-yliopiston akateemisten asiain komitea 30.8.2011 Alkaneen lukuvuoden aikana suunnitellaan yliopiston perustutkintojen opetussuunnitelmat ja tutkintovaatimukset

Lisätiedot

Johdanto. Strategia on hyväksytty edustajiston kokouksessa 15.4.2010.

Johdanto. Strategia on hyväksytty edustajiston kokouksessa 15.4.2010. STRATEGIA 2015 Johdanto Strategian tarkoitus on ohjata ylioppilaskunnan toimintaa ja päätöksentekoa. Ylioppilaskunnan toimijat vaihtuvat useasti, joten keskeiset tavoitteet ja toimintatavat on syytä kirjata

Lisätiedot

Muuttuvassa maailmassa tieto ei ole valtaa osaaminen ja oppiminen on!

Muuttuvassa maailmassa tieto ei ole valtaa osaaminen ja oppiminen on! Muuttuvassa maailmassa tieto ei ole valtaa osaaminen ja oppiminen on! Valtakunnalliset Lukiopäivät 2.11. 2011 Tuija Pulkkinen, dekaani Aalto-yliopiston Sähkötekniikan korkeakoulu Ympäristön muutos 1980

Lisätiedot

KMO:n määräaikaisen työryhmän ehdotukset. Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma 2011-2016

KMO:n määräaikaisen työryhmän ehdotukset. Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma 2011-2016 KMO:n määräaikaisen työryhmän ehdotukset Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma 2011-2016 Johtaja Mika Tammilehto Ammatillisen koulutuksen yksikkö Kansallisen metsäohjelman määräaikainen työryhmä

Lisätiedot

Kasvusopimusten ja INKAohjelman valmistelutilanne

Kasvusopimusten ja INKAohjelman valmistelutilanne Kasvusopimusten ja INKAohjelman valmistelutilanne Olli T. Alho Alueosasto 16.4.2013 Tausta ja tavoitteet Suurten kaupunkiseutujen kansainvälisen kilpailukyvyn ja veturiroolin vahvistaminen Elinkeinoelämän

Lisätiedot

LUOVUUDESTA KASVUA JA UUDISTUMISTA

LUOVUUDESTA KASVUA JA UUDISTUMISTA LUOVUUDESTA KASVUA JA UUDISTUMISTA - Luovaa taloutta edistävät julkiset toimet ja kehittämislinjaukset Rysä goes Luova Suomi, Mikkeli, 16.-17.10.2012 Tn Sakari Immonen TEM/Elinkeino- ja innovaatio-osasto

Lisätiedot