Asia: Teknillisen korkeakoulun, Helsingin kauppakorkeakoulun ja Taideteollisen korkeakoulun yhdistäminen uudeksi yliopistoksi

Transkriptio

1 Taideteollisen korkeakoulun hallitus Lausunto Asia: Teknillisen korkeakoulun, Helsingin kauppakorkeakoulun ja Taideteollisen korkeakoulun yhdistäminen uudeksi yliopistoksi Taideteollinen korkeakoulun hallitus on kokouksessaan käsitellyt opetusministeriön asettaman ja valtiosihteeri Raimo Sailaksen puheenjohdolla toimineen suunnitteluryhmän loppuraporttia : "Teknillisen korkeakoulun, Helsingin kauppakorkeakoulun ja Taideteollisen korkeakoulun yhdistyminen uudeksi yliopistoksi" (Opetusministeriön työryhmämuistioita ja selvityksiä 2007:4). Uusi yliopisto voi vahvistaa menestymisen edellytyksiä Taideteollisen korkeakoulun kannalta keskeiset menestymisen edellytykset voivat vahvistua esitetyssä uudessa yliopistokonseptissa. Siksi Taideteollinen korkeakoulu: 1) Toteaa, että uuden yliopiston jatkosuunnitteluun tulee kytkeä akateemisen yhteisön laaja asiantuntemus muun asiantuntemuksen ohella. Uudistus tulee toteuttaa kokonaisuutena. 2) Kannattaa suunnitteluryhmän esitystä siitä, että ehdotuksista muodostuvan kokonaisuuden tavoitteet ja rahoituskehykset otettaisiin keväällä 2007 muodostettavan uuden hallituksen ohjelmaan. Yliopistojen rakenteellinen kehittäminen Työryhmän raportti liittyy laajaan yliopistojen ja korkeakoulujen rakenteellisen kehittämisen ohjelmaan. Yliopistojen rakenteellisen kehittäminen perustuu valtioneuvoston tekemään periaatepäätöksessään julkisen tutkimusjärjestelmän rakenteellisesta kehittämisestä. Periaatepäätöksessä määritellään se, miten tutkimusta ohjaavia, rahoittavia ja toteuttavia organisaatioita lähivuosina kehitetään. Valtioneuvoston periaatepäätöksen mukaan yliopistolaitoksesta kehitetään korkeatasoinen, Suomen vahvuusalueilla kansainvälisesti huipulla oleva yliopistojärjestelmä, joka tuottaa uusia tutkimusavauksia ja -aloitteita. Ammattikorkeakouluja kehitetään alueellisina vaikuttajina. Korkeakoululaitosta ei periaatepäätöksen mukaan laajenneta nykyisestä. Periaatepäätöksessä korostetaan tavoitetta suunnata korkeakoulujen voimavaroja suuremmiksi kokonaisuuksiksi, vahvistaa verkottumista sekä tehostaa johtamista ja arviointia. Yliopistojen kansainvälistä kilpailukykyä edellytetään parannettavan profiloitumalla sekä panostamalla tutkimuksen laatuun, monitieteisyyteen ja kansainvälisesti korkeatasoiseen tutkijakuntaan. Taideteollinen korkeakoulu Hämeentie 135 C Helsinki Puhelin: (09) Telefax: (09) etunimi.sukunimi@uiah.fi

2 Opetusministeriön periaatteiden mukaan korkeakoululaitosta kehitetään yliopistoista, ammattikorkeakouluista ja niiden välisistä yhteistyösopimuksiin perustuvista uusista yhteenliittymistä muodostuvana kokonaisuutena. Korkeakoulujärjestelmä uudistetaan tämän mukaiseksi vuoteen 2012 mennessä. Uusia organisaatiomuotoja kehitettäessä on varmistuttava siitä, että olemassa olevia rakenteita puretaan päällekkäisyyden välttämiseksi. Uusien innovaatioiden ja tuotteiden syntyä tuetaan sektoreiden välisenä yhteistyönä. Luovia tutkimusympäristöjä, huippuyksiköitä ja kampusyhteistyötä kehitetään aktiivisesti julkisten tutkimusrahoittajien, yksityisten ja ulkomaisten rahoittajien yhteistyönä. Kilpailukykyisiä osaamiskeskittymiä, erityisesti suuria korkeakoulukaupunkeja ja pääkaupunkiseutua kehitetään kansainvälisinä tieteellisinä ja teknologisina keskuksina, jotka pystyvät kilpailemaan resurssiensa puolesta kansainvälisten keskusten tasolla. Opetusministeriön linjaamien periaatteiden mukaan korkeakoulujen rakenteellisen kehittämisen keskeisenä lähtökohtana on duaalimalliin perustuvan järjestelmän kansainvälisen kilpailukyvyn ja houkuttelevuuden parantaminen osana eurooppalaista korkeakoulu- ja tutkimusaluetta. Korkeakouluja kehitetään ensisijaisesti siten, että niissä kussakin on edustettuina useita koulutus- ja tieteenaloja. Taideteollisen korkeakoulun strategia ja rakenteellinen kehittäminen Taideteollisen korkeakoulun hallitus vahvisti kokouksessaan korkeakoulun strategian vuosille Strategia ottaa huomioon valtioneuvoston periaatepäätöksen julkisen tutkimusjärjestelmän kehittämisestä korostamalla korkeakoulun tulevassa kehityksessä tutkimuksen, opetuksen ja taiteellisen toiminnan kansainvälistä edelläkävijyyttä, toiminnan vaikuttavuutta sekä verkottumista parhaiden kansallisten ja kansainvälisten yliopistojen ja osaamiskeskittymien kanssa. Strategia korostaa myös Taideteollisen korkeakoulun monialaisen kokonaisuuden merkitystä ja ainutlaatuisuutta kansainvälisesti. Ainutlaatuisuuden pohjan muodostaa tutkimuksen, opetuksen ja taiteellisen toiminnan kiinteä vuorovaikutus ja integraatio. Taideteollisen korkeakoulun hallitus vahvisti korkeakoulun rakenteellisen kehittämisen toimenpideohjelman Tätä ennen korkeakoulun johtoryhmä oli keskustellut ja analysoinut rakenteellisen kehittämisen eri vaihtoehtoja perusteellisesti. Rakenteellinen kehittäminen ja valtion tuottavuusohjelma ovat olleet esillä myös eri henkilöstöryhmille järjestetyissä avoimissa tilaisuuksissa. Kolmen yliopiston yhteistyörakenteiden pohdintaan ja uuden yliopiston toiminnan hahmottamiseen Taideteollisen korkeakoulun sisällä ovat osallistuneet rehtorin johdolla koko rehtoristo, dekaanit ja yksiköiden johtajat. Näiden keskustelujen pohjalta korkeakoulun tavoitteet yhteisten rakenteiden luomiselle on asetettu ottaen huomioon korkeakoulun eri osaamisalat. Hallitus ja johtoryhmä ovat hyväksyneet korkeakoulun rakenteellisen kehittämisen linjaukset. Korkeakoulun hallitusta ja johtoryhmää on informoitu rakenteellisen kehittämisen toimenpideohjelman etenemisestä ja suunnitteluryhmän työstä. Myös henkilöstöä on informoitu suunnitteluryhmän työstä. Ylioppilaskunnan johdolle on kerrottu mahdollisimman avoimesti rakenteelliseen kehittämiseen liittyvistä ratkaisuista. Korkeakoulun rakenteellisen kehittämisen toimenpideohjelmassa otettiin huomioon opetusministeriön ohjeistus asian valmistelussa. Ministeriön periaatteet ja linjaukset on esitelty keskustelumuistiossa (Opetusministeriön monisteita 2006:2). Opetusministeriön antaminen ohjeiden mukaan laaditussa Taideteollisen korkeakoulun rakenteellisen kehittämisen toimenpideohjelmassa tarkastellaan korkeakoulun kehitystä kansainvälisen kilpailukyvyn, vaikuttavuuden vahvistamisen ja verkottumisen näkökulmista. 2

3 Näitä täydentää korkeakoulun sisäisen tehokkuuden ja tuottavuuden parantaminen valtion tuottavuusohjelman periaatteiden mukaisesti. Keskeisin hanke Taideteollisen korkeakoulun hyväksymässä rakenteellisen kehittämisen toimenpideohjelmassa on yhteistyön vahvistaminen Teknillisen korkeakoulun ja Helsingin kauppakorkeakoulun kanssa. Kolmen yliopiston yhteisenä tavoitteena on toimenpideohjelman mukaan syventää kolmen itsenäisen yliopiston strategista yhteistyötä tavoitteenaan luoda pääkaupunkiseudulle maailmanluokan tutkimus- ja opetuskeskittymä. Korkeakoulun johtoryhmän ja hallituksen käsittelyssä kesäkuussa 2006 laadituissa linjauksissa määriteltiin yliopistoyhteistyön tavoite seuraavasti: maailmanluokan yliopisto, excellencen kulttuurille rakentuva innovaatiohakuinen yhteistyön tila, designin, median, taiteen, teknologian ja liiketalouden rajapintojen ravitseminen, vahva kansainvälinen orientaatio kaikessa toiminnassa. Yhteistyön lähtökohtana on kolmen yliopiston kiinteä tutkimus- ja innovaatioyhteistyö valituilla aloilla. Tämä yhteistyö vahvistaa Suomelle tärkeitä tutkimuksen ja teknologian alueita ja ennen muuta luo uusia kansallisia ja kansainvälisen tason osaamisalueita. Uusien tutkimus- ja osaamisalueiden syntyminen ja kehitys edellyttää vahvaa tulevaisuusorientaatioita ja kehityksen ennakointia. Yhteistyörakenteen suunnittelussa on otettu huomioon valtion tiede- ja teknologianeuvoston päätös strategisen huippuosaamisen keskittymistä. Strategisten huippuosaamisen keskittymien edellytyksenä on riittävän suuri tutkimusvolyymi ja verkottuminen kansainvälisiin tutkimusyliopistoihin ja osaamiskeskittymiin. Kolmen yliopiston yhteistyö luo edellytykset vastata strategisten huippuosaamiskeskittymien tutkimushaasteisiin ja samalla yhteistyö luo edellytykset kokonaan uusien osaamisalueiden muodostumiselle. Osana yliopistojen rakenteellista kehittämistä Taideteollisen korkeakoulun hallitus käsitteli selvitysmies professori Turo Virtasen raporttia taideyliopistojen rakenteiden uudistamisesta. Hallitus suhtautui yksimieleisen kielteisesti selvityksessä esitettyihin toimenpide-ehdotuksiin. Päätöksessä hallitus totesi Taideteollisen korkeakoulun menestyksen ja sen tutkimus-, koulutus- ja taiteenalojen elinvoiman perustuvan seuraaviin asioihin: 1) korkeakoulun muodostamaan monialaiseen kokonaisuuteen 2) opetuksen ja tutkimuksen korkeaan laatuun ja kansainvälisyyteen 3) ennakkoluulottomaan yhteistyöhön muiden yliopistojen erityisesti Teknillisen korkeakoulun ja Helsingin kauppakorkeakoulun ja ammattikorkeakoulujen kanssa, jolla tuetaan valtioneuvoston tiede- ja teknologiapoliittisia linjauksia kansainvälisen tason tutkimuksen, opetuksen ja innovaatiotoiminnan kehittämiseksi. Korkeakoulun kanta uuteen yliopistorakenteeseen Taideteollisen korkeakoulun hallitus toteaa kantanaan, että 1) ehdotetun uuden yliopiston missio ja visio ovat sopusoinnussa Taideteollisen korkeakoulun hallituksen hyväksymien strategisten tavoitteiden ja toimintalinjojen kanssa ja tukevat Taideteollisen korkeakoulun tavoitetta kehittyä yhdeksi arvostetuimmista ja tavoitelluimmista taideteollisen alan yliopistoista maailmassa, 2) raportti tukee Taideteollisen korkeakoulun hyväksymää rakenteellisen kehittämisen toimenpideohjelmaa sekä 3) raportissa esitetyt toimenpiteet vastaavat valtioneuvoston, opetusministeriön ja valtion tiede- ja teknologianeuvoston linjaamia periaatteita, jotka koskevat julkista tutkimus- 3

4 järjestelmää, yliopistojen rakenteellista kehittämistä ja strategisten huippuosaamisen keskittymien luomista. Taideteollisen korkeakoulun rakenteellisen kehittämisen toimenpideohjelma tarkasteli korkeakoulun roolia kansainvälisen kilpailukyvyn vahvistajana, verkottunutta toimintaa, vaikuttavuuden vahvistamista sekä sisäisen tehokkuuden lisäämistä. Suunnitteluryhmän loppuraportissa nämä teemat ovat esillä ja tukevat Taideteollisen korkeakoulun linjauksia rakenteellisen kehittämisen suhteen. Taideteollisen korkeakoulun verkottuminen teollisuuteen, elinkeinoelämään ja yhteiskuntaan ovat sen keskeinen vahvuus, joka on taannut opetuksen pysymisen kiinni niin kulttuurin kuin teknologiankin virtauksissa. Taideteollisen alan tutkimuksessa Taideteollinen korkeakoulu on ollut alan kansainvälinen edelläkävijä Lontoon Royal College of Artin ohella. Tutkimuksen määrä ja laatu on parantunut tasaisesti niin tohtorinkoulutuksen kuin soveltavan tutkimuksen alueella. Samalla tutkimus on vakiinnuttanut paikkansa korkeakoulun toiminnan strategisesti keskeisenä osana ja korkeakoulu on profiloitunut kansainvälisesti tutkimusorientoituneena taideyliopistona. Yhteistyö teknillisen ja kaupallisen alan kanssa avaa merkittäviä näkymiä ja mahdollisuuden vahvistaa taideteollisten alojen asemaa kansainvälisen tutkimusmaailman kärjessä. Taide toiminnan perustana Taideteollisen korkeakoulun menestys ja ainutlaatuisuus perustuvat tutkimuksen, opetuksen ja taiteellisen toiminnan kiinteään integraatioon sekä yhteistyöhön teollisuuden, muun elinkeinoelämän ja yhteiskunnan kanssa. Tyypillistä maailman parhaille taideteollisen alan yliopistoille (mm. Royal College of Art, Univeristät fuer Angewandte Kunst, Art Center College of Design, Tama Art University) on vahva taiteen koulutustraditio, joka integroituu suunnittelulliseen, kaupalliseen ja tekniseen osaamiseen. Samalla tavalla Taideteollisen korkeakoulun tutkimuksen ja opetuksen yhden ytimen muodostaa taide, jolla on tärkeä asema korkeakoulun koulutusalojen tutkimuksessa, ajattelussa, metodeissa, ilmaisussa ja kulttuurissa. Taideteollisen korkeakoulun strategian toimeenpanosuunnitelmassa onkin verrattu taiteen roolia taideteollisuudessa matematiikan ja fysiikan rooliin tekniikassa. Taideteollisen korkeakoulun sisäisessä keskustelussa on painotettu korkeakoulun sisällöllisen toiminnan arvojen säilymistä. Kriittinen, vapaa taideopetuksen perinne ja kestävien, humanististen elämänarvojen vaaliminen ja yhteiskunnallinen vaikuttaminen ja keskustelevuus ovat arvoja, jotka ovat keskeisiä voimavaroja. Nämä nimittäjät halutaan säilyttää aidosti opiskelijoiden opiskelun arjessa, opettajien toiminnan lähtökohtana sekä taiteen ja tutkimuksen tulevaisuuden näkynä. Korkeakoulun perustutkintokoulutuksen ydintehtävänä on kouluttaa taideteollisen alan tutkimuksellisesti orientoituneita ammattilaisia, joilla on vahva taiteellinen asiantuntemus ja kyky integroida ammatillinen osaaminen, yrittäjyys ja taiteelliset päämäärät suunnittelutyöhön, innovaatioprosesseihin ja omaan tuotantoon. Taiteilijoiden kouluttaminen kuvataiteen kenttään on sinänsä tärkeää, mutta korkeakoulun kokonaisuudessa suppea tehtävä. Korkeakoulussa taiteen uudistuminen perustuu tutkimukselle. On tyypillistä, että korkeakoulusta valmistuneet toimivat arvostettuina asiantuntijoina kiinteässä yhteistyössä elinkeinoelämän kanssa, itsenäisinä yrittäjinä tai oman alansa arvostettuina toimijoina ja tutkijoina elinkeinoelämän piirissä. Kuvataidekasvatuksen asiantuntijoiden opetustoiminnan kautta visuaalisen kulttuurin perussivistys vahvistuu yhteiskunnassa ja heijastuu näin myönteisellä tavalla elinkeinoelämään vahvistaen sen kulttuurista perustaa. 4

5 Uusi yliopistomalli, joka rakentuu kolmesta akateemisesti itsehallinnollisesta korkeakoulusta, vahvistaa korkeakoulun monialaisen kokonaisuuden ja sen omalajisuuden kehittymistä. Taideteollisessa korkeakoulussa käydyssä laajassa keskustelussa ja korkeakoulun osastojen, toimintayksiköiden sekä henkilöstö- ja opiskelijajärjestöjen em. raportista antamissa lausunnoissa on korostettu taideteollisen korkeakoulun muodostaman monialaisen kokonaisuuden merkitystä korkeakoulun kansainvälisen arvostuksen ja menestyksen kasvualustana sekä taiteen keskeistä roolia korkeakoulun toiminnan perustana. Taideteollisen korkeakoulun tutkimus- ja koulutusalat imevät kilpailukykynsä ja elinvoimansa juuri Taideteollisen korkeakoulun muodostamasta monialaisesta kokonaisuudesta. Tämä kokonaisuus muodostaa sen arvokkaan ytimen, jonka Taideteollinen korkeakoulu voi tuoda uuteen yliopistoon ja jonka vahvistaminen uuden yliopiston luomilla yhteistyömahdollisuuksilla ja rakenteilla on tärkeä tavoite ja uudistumista tukeva mahdollisuus. Taideteollisen korkeakoulun monialaisen kokonaisuuden vahvuus uuden yliopiston puitteissa voi olla tuotekehitykseen, innovaatiotutkimukseen ja yrittäjyyteen liittyvien uusien rakenteiden ja sisäisen yhteistyön kehittäminen. Taideteollisen korkeakoulun kokemusta taideopetuksen pedagogiikasta ja metodeista sekä tutkimuksen rakenteista, hankkeista ja kokonaisuuksista voidaan hyödyntää myös teknisten- ja kaupallisten alojen koulutuksen ja tutkimuksen osaamisessa ja kehittämisessä. Taideteollisen korkeakoulun kokemus voi omalta osaltaan laajentaa teknillisten ja kaupallisten alojen koulutuksen ja tutkimuksen osaamista ja kehittymistä sekä avartaa näiden alojen kokemuspohjaa kohti humanistisen arvomaailman, sen ihmiskäsityksen perustaa ja ihmislähtöistä innovaatiotoimintaa. Tutkimuksen, koulutuksen ja innovaatiotoiminnan uudet mahdollisuudet Suunnitelma kolmen korkeakoulun muodostamasta uudesta yliopistosta tarjoaa sen piirissä toimiville ihmisille ja tutkimukselle uusia voimavaroja yhdistämällä mahdollisuuksia edistää tutkijanuraa, parantaa jatkokoulutusta ja koota yhteiseen käyttöön laite-, tietokanta-, laboratorio- ja muita tutkimuksen vaatimia resursseja. Korkeakoulun näkökulmasta on tärkeää että tutkimus saa mahdollisuuden kehittää yhteistyössä uusia haastavampia sekä monialaisia hankkeita, joiden vaikuttavuus pystytään paremmin määrittelemään jo suunnitteluvaiheessa. Suunnitelmassa on tavoitteena laaja-alainen peruskoulutus, uusien koulutus- ja tutkimusohjelmien luominen sekä mahdollisuus entistä laajempaan sivuaineiden ja vapaasti valittavien opintojen tarjontaan. Nämä ovat hyviä ja taideteollisen korkeakoulun strategian mukaisia linjauksia, samoin kuin suunnitelma englanninkielisten tutkinto-ohjelmien määrän hallitusta lisäämisestä. Korkeakoulun näkökulmasta huippuyliopistomallissa olennaista on Taideteollisen korkeakoulun roolin tunnistaminen tutkimus- ja innovaatiotoiminnassa. Korkeakoulun vahvuus on erityisesti ihmislähtöisissä innovaatioprosesseissa, asiakas/käyttökokemuksen luomisessa ja luovassa suunnittelussa. Tärkeänä on huolehtia perustutkimuksen resursoinnin kohdistumisesta tasapuolisesti teknologiaan, talouteen ja taideteollisen alan tutkimukseen. Tutkimuksen kehittämistä on tarkasteltava pitkällä aikavälillä, ja kolmen yliopiston osaamisen rajapintojen tunnistaminen vaatii tutkimuksellista asiantuntijuutta. Taideteollisen korkeakoulun tutkimustoiminnan linjaukset korostavat laajan yhteistyön tarvetta. Yhteistyötä on edelleen kehitettävä monipuolisesti. Jatkosuunnittelussa tulee korostaa koulutusalojen omaleimaisuutta ja pedagogisia menetelmiä ja niiden kehityksen turvaamista uudessa rakenteessa. 5

6 Uuden yliopiston johtamismalli Korkeakoulussa käydyssä keskustelussa ja annetuissa lausunnoissa on pohdittu akateemisen yhteisön eri ryhmien vaikutusmahdollisuuksia uuden yliopiston ylimmissä päätöksentekoelimissä. Uuden yliopiston keskeinen perusta on se, että siinä on kolme akateemisesti itsehallinnollista korkeakoulua, Taideteollinen korkeakoulu, Helsingin kauppakorkeakoulu ja Teknillinen korkeakoulu. Yliopistojen kehittämistä koskevissa linjauksissa on korostettu yliopistojen autonomian lisäämistä ja johtamisen kehittämistä. Näistä asioista ovat selvitysmiehet hallintoneuvos Niilo Jääskinen ja professori emeritus Jorma Rantanen laatineet opetusministeriön toimeksiannosta laajan selvityksen, jossa ehdotetaan yliopistoille oikeushenkilöllisyyttä. Uutta yliopistoa koskevassa mietinnössä oikeushenkilöllisyys ehdotetaan toteutettavaksi muodostamalla yleishyödyllinen säätiö. Hallintomalli sekä yliopiston oikeushenkilöasema tulee tarkentaa jatkovalmistelussa, jossa tulee olla edustettuna akateemisen yhteisön asiantuntemus muun asiantuntemuksen ohella. Uuden yliopiston muodostavien korkeakoulujen ylin päätöksentekoelin on johtokunta, jossa ovat edustettuina tasapuolisesti nykyisellä tavalla kaikki korkeakoulun henkilöstöryhmät ja opiskelijat. Tässä suhteessa johtokunta vastaa nykyistä Taideteollisen korkeakoulun hallitusta. Korkeakoulun johtaja on dekaani nykyisen rehtorin sijasta. Henkilöstöryhmien ja opiskelijoiden vaikutusmahdollisuus on siten turvattu kaikissa yliopiston ydinasioissa, opetusta ja tutkimusta koskevassa päätöksenteossa sekä henkilöstön rekrytoinnissa ja opiskelijavalinnassa. Yliopiston ja korkeakoulujen toiminnan suunnittelu rakentuu näin ollen vahvasti akateemisen yhteisön asiantuntemukselle ja aloitteille ja ankkuroituu kunkin korkeakoulun tutkimuksellisiin ja koulutuksellisiin intresseihin. Työryhmän ehdotuksen mukaan uuden yliopiston strategista päätöksentekokykyä on tarkoitus vahvistaa muodostamalla hallitus, jossa hallituksen jäseniksi valitaan kokeneita ja arvovaltaisia henkilöitä yliopiston toiminnan kannalta tärkeiltä aloilta sekä sidosryhmien ja rahoittajien mm. valtion piiristä, joka toimii uuden yliopiston päärahoittajana. Tällä tavoin yliopisto saa käyttöönsä arvokasta tieteellistä, yhteiskunnallista, kulttuurista ja johtamiseen liittyvää asiantuntemusta sekä henkilöitä, jotka omalla vaikutus- ja arvovallallaan voivat vaikuttaa myönteisellä tavalla yliopiston aseman vahvistumiseen yhteiskunnassa. Nämä uudet resurssit voivat merkittävällä tavalla auttaa yliopistoa menestymään ja uudistumaan. Tärkeää on se, että hallituksen jäsenet voivat tukea omalla asiantuntemuksellaan yliopistoa ja sen vastuuhenkilöitä yliopiston toimintastrategian sekä ydintoimintojen, tutkimuksen, opetuksen ja yhteiskunnallisen vaikuttavuuden kehittämisessä. Akateemiset asiat kuuluvat korkeakoulujen johtokuntien toimivaltaan. Tämän tyyppinen organisaatiomalli on tavallinen monille maailman parhaista yliopistoista ja sen toteuttamisessa uudessa yliopistossa loisi sille kansainvälisesti vertailukelpoiset hallinnolliset ja organisatoriset lähtökohdat. Uuden yliopiston kehittyminen rakentuu yliopistoyhteisön eri toimijoiden väliselle vuorovaikutukselle ja ihmisten motivaation varaan. Tavoitteiden saavuttamiseksi on tärkeää luoda johtamiskulttuuri, joka tukee ja tukeutuu ihmisten väliseen yhteistyöhön ja joka tukee luovan, rikastavan yhteisön kehittymistä. Uuden yliopiston haasteena ja mahdollisuutena on luoda edellytykset kolmen eri tutkimuksellisen ja koulutuksellisen kulttuurin omalajisuuden vahvistumiselle ja näiden väliselle ennakkoluulottomalle yhteistyölle. Henkilöstöllä tulee olla aktiivinen rooli uuden yliopiston jatkovalmistelussa. Henkilöstön asema ja työsuhteet pitää pohtia jatkovalmistelussa huolellisesti, varmistaa tällä henkilöstön motivoituneisuus ja sitoutuminen uudistukseen, jotta yliopiston tavoitteet voidaan saavuttaa. Henkilöstön eläkekertymien ja muiden palvelussuhde-etujen tulee säilyä vähintään entisen tasoisina. 6

7 Luovien alojen ja taideteollisuuden asiantuntemukselle tasapuolinen asema yliopiston hallituksessa Korkeakoulussa annetuissa lausunnoissa on kiinnitetty huomiota siihen, että uudessa yliopistossa tulee olla tasapuolisesti edustettuna taideteollisuuden ja luovien alojen asiantuntemus, tieteen, alumnien, elinkeinoelämän ja valtion edustuksen rinnalla. Hallituksen valintatavasta on myös käyty keskustelua ja pidetty hyvänä mahdollisuutena antaa hallituksen nimittäminen säätiön valtuuskunnalle. Hallituksen valintaa voisi valmistella nimitysvaliokunta, jossa ovat edustettuina akateemisen yhteisön jäsenten lisäksi yliopiston toiminnan kannalta tärkeät asiantuntija- ja sidosryhmät. Uuden yliopiston haasteena on luoda sellainen toimintamalli, joka luo perustan eri hallintoelinten keskinäiselle luottamukselle ja tehokkaalle yhteistyölle ja jossa hallitus ja rehtori nauttivat sekä sidosryhmien että itsenäisten korkeakoulujen johtokuntien luottamusta. Kampusrakenteen kehittäminen Uudistuksen tavoitteena on uuden yliopiston kampusrakenteen tiivistäminen ja pitkällä aikavälillä mahdollisimman yhtenäinen kampusalue. Kampusrakenteen kehittämisessä voidaan hyödyntää Espoon Otaniemen tarjoamat mahdollisuudet. Kuten koko uuden yliopistojen ratkaisujen, pitää korkeakoulun toimintaympäristön ja kampusrakenteen kehittämisen perustua parhaille kansainvälisille esimerkeille luovista kampus- ja yliopistoympäristöistä. Tavoitteena pitää olla ratkaisut, jotka 1) tukevat kunkin korkeakoulun opetuksellisia ja tutkimuksellisia tavoitteita, 2) vahvistavat luovaa innovaatiohakuista vuorovaikutusta ihmisten sekä kolmen korkeakoulun ja niiden osaamisalojen välillä, 3) tukevat uuden yliopiston vision mukaista uudenlaisen oppijakeskeisen oppimiskulttuurin rakentamista ja 4) lisäävät uuden yliopiston ja sen korkeakoulujen kansainvälistä kiinnostavuutta ja liittävät korkeakoulut kaupunkiympäristöön, jossa on monipuoliset tietointensiiviset palvelut. Tavoitteena pitää olla myös korkeatasoiset arkkitehtoniset ratkaisut, jotka lähettävät maailmalle vahvan viestin uudesta ajattelusta ja uudistumiskyvystä. Kampus- ja tilaratkaisujen pitää perustua kansainväliselle arkkitehtikilpailulle. Osana uuden yliopiston suunnittelua pitää käynnistää projekti, jossa kansainvälisiä esimerkkejä ja kansainvälisiäkin asiantuntijoita hyväksikäyttäen laaditaan suunnitelma em. tavoitteiden saavuttamiseksi ja pitkän tähtäimen kehittämissuunnitelmaksi. Taideteollisen korkeakoulun näkemyksen mukaan olisi hyvä, että suunnitteluun osallistuisivat myös Helsingin ja Espoon kaupungit ja niiden asiantuntijat, jotta uuden yliopiston kehitykselle ja tavoiteluille ratkaisuille saadaan luotua kaupunkien, valtion, elinkeinoelämän ja yliopistojen yhteisin voimin mahdollisimman hyvät toteutusedellytykset ja ottaa ratkaisuissa huomioon myös mahdolliset muut yliopistoja koskevat sijoitusratkaisut ja niiden tarjoamat synergiahyödyt. Kampusympäristön kehittämisessä pitää ottaa huomioon myös tehdyt päätökset julkisen liikenteen, erityisesti metron kehittämisestä ja pyrittävä käyttämään sen luomat mahdollisuudet tehokkaasti hyväksi korkeakoulun toimitilojen sijoitusta harkittaessa, kuten myös kehittyvän tietotekniikan tarjoamat mahdollisuudet toiminnan organisoimiseen. 7

8 Uusi yliopisto ja sen kolme korkeakoulua ovat avainasemassa pääkaupunkiseudun kansainvälisen vetovoiman lisäämisessä ja niiden sijoittamisessa pitää ottaa huomioon myös uudistuvan kaupunkirakenteen tarjoamat mahdollisuudet ja luovia ympäristöjä koskevat kansainväliset raportit. Muutosprosessi pitää suunnitella huolellisesti, jota se turvaa Taideteollisen korkeakoulun kokonaisuuden häiriöttömän toiminnan jatkumisen ja kehityksen. Korkeakoululla on käytössään mittava tekninen infrastruktuuri, joka palvelee kaikkia koulutus- ja tutkimusaloja. Tämän infrastruktuurin toimintakyky ja käytettävyys muutosprosessin aikana on elintärkeää opetukselle ja tutkimukselle. Korkeakoulussa annetuissa lausunnoissa korostetaan korkeakoulun teknis-toiminnallisen kokonaisuuden merkitystä ja sen mahdollistamaa koulutusalojen kiinteää vuorovaikutusta myös toteutettavien muutosten yhteydessä. Ensivaiheessa uuden yliopiston kohdalla on kuitenkin tärkeää panostaa kolmen korkeakoulun osaamista hyödyntävien yhteistyörakenteiden, koulutuksen ja tutkimuksen uusien avausten kehittämiseen sekä vahvistaa uuden yliopiston yhteistä missiota ja strategiaa sekä uuden yliopistoyhteisön sisäistä yhteistyöhenkeä ja toimintakulttuuria. Yhteisen infrastruktuurin toteuttaminen seuraa uuden yliopiston sisällöllistä ja yhteisöllistä kehitystä. Uusi yliopisto voi vahvistaa menestymisen edellytyksiä Taideteollisen korkeakoulun kannalta keskeiset menestymisen edellytykset voivat vahvistua esitetyssä uudessa yliopistokonseptissa. Siksi Taideteollinen korkeakoulu: 1) kannattaa työryhmän esitystä ja esittää sen pikaista toteuttamista 2) kannattaa suunnitteluryhmän esitystä siitä, että ehdotuksista muodostuvan kokonaisuuden tavoitteet ja rahoituskehykset otettaisiin keväällä 2007 muodostettavan uuden hallituksen ohjelmaan 3) toteaa, että uuden yliopiston jatkosuunnitteluun tulee kytkeä akateemisen yhteisön laaja asiantuntemus muun asiantuntemuksen ohella. Uudistus tulee toteuttaa kokonaisuutena. Raporttiin liittyvät muut päätökset Taideteollisen korkeakoulun strategiaprosessin yhteydessä tarkasteltiin laajasti korkeakoulun toimintaympäristön muutosta ja siihen vaikuttavia seikkoja. Yhtenä tarkastelun kohteena olivat taide, kulttuuri ja luovat toimialat. Taiteen itsearvoinen merkitys ja taiteen välineellinen merkitys kehittyvät rinnan ja vuorovaikutuksessa keskenään, luoden uusia mahdollisuuksia taiteelliselle toiminnalle, elinkeinorakenteen monipuolistamiselle ja edellytyksiä taiteellisen sivistyksen laajenemiselle. Luovien toimialojen kasvun kiihdyttäjinä ovat erilaistuvat elämäntavat, kaupungistuminen, teknologian luomat uudet mahdollisuudet ja jakelutiet. Taide vahvistaa samanaikaisesti sekä sosiaalista koheesiota että alueiden ja yritysten kilpailukykyä. Näiden tarkastelujen pohjana olivat Valtioneuvoston periaatepäätökset taide- ja taiteilijapolitiikasta, eri kulttuurin sektoreita koskevat linjaukset sekä eri instituutioiden tavoiteohjelmat. Luovien toimialojen kasvun taustalla ovat erilaistuvat elämäntavat, kaupungistuminen, teknologian luomat uudet mahdollisuudet ja jakelutiet. Luovien toimialojen kasvun myötä taide vahvistaa sosiaalista koheesiota ja alueiden ja yritysten kilpailukykyä. 8

9 Valtioneuvoston periaatepäätöksen mukaan taide on myös yhteiskunnallinen ja taloudellinen resurssi. Päätöksen mukaan kansallista innovaatiopolitiikkaa tulisi laventaa taiteen ja kulttuurin suuntaan. Tällaisen politiikan tavoitteeksi tulee asettaa luova hyvinvointiyhteiskunta, jossa taide on keskeinen osa yhteiskuntaa uudistavaa ja kehittävää innovaatioperustaa, uuden tiedon, taidon, osaamisen ja hyvinvoinnin kokonaisuutta, jossa tunnustetaan myös pysyvät kulttuuriset arvot. Taideteollisen korkeakoulun tutkimuksen ja opetuksen aloihin liittyvät taide- ja taiteilijapoliittisen ohjelman ohella myös valtioneuvoston periaatepäätös muotoilupolitiikasta (Muotoilu 2005!) ja suomalaisen elokuvan tavoiteohjelma Periaatepäätöksessä muotoilun edistämisestä korostetaan muotoilun roolia osana kansallista innovaatiojärjestelmää ja sen merkitystä elinkeinoelämän ja talouden kilpailukykyä ja työllisyyttä vahvistavana. Muotoilulla on päätöksen mukaan myös tärkeä rooli ympäristön laadun ja kansallisen kulttuurin kehittämisessä. Suomalaisen elokuvan tavoiteohjelma linjaa tavoitteet elokuvataiteen ja teollisuuden kehitykselle. Tavoiteohjelman mukaan Suomalainen elokuva elää parhaillaan siirtymäkautta kohti kansainvälistymistä. Ohjelman mukaan elokuva on sekoitus taidetta ja tekniikkaa ja toisaalta kulttuuria ja liiketoimintaa. Elokuvan ammattimaistumista ilmentää myös se, että se on kasvava koulutusala ja työllistäjä Suomessa. Tavoiteohjelman mukaan elokuva-ala toimii myös audiovisuaalista tietotaitoa tuottavana dynamona, johon panostaminen vaikuttaa muillakin teollisuuden ja yrittäjyyden alueilla. Elokuvan tukeminen on kulttuurin, yrittäjyyden ja viennin tukemista. Kansainvälistyminen ja kulttuurivienti ovat tuoneet suomalaiseen elokuvaan uuden ulottuvuuden. Globalisaation vaikutukset ovat lisänneet oleellisesti suomalaisen elokuvan rahoitus- ja myyntimahdollisuuksia Euroopassa ja muualla maailmassa. Vuoden 2007 maaliskuussa eri ministeriöiden yhteistyönä laatima kulttuuriviennin kehittämisohjelma linjaa toimenpiteet kulttuuriviennin ja toimialan kehittämiseksi. Kulttuuriviennin strategisina tavoitteina ohjelmassa ovat: kulttuurin asema kansallisen hyvinvoinnin ja menestyksen perustana vahvistuu, kulttuurivientiä kehitetään monialaisesti kattaen liiketaloudellisesti organisoidun ja ei-kaupallisen toiminnan, kulttuurin toimialojen yritystoiminta kehittyy, kasvaa ja kansainvälistyy, kulttuuriviennin rakenteet sekä viennin edistäjien osaaminen ja tietoperusta kulttuurialan viennistä vahvistuvat, Suomi tunnistetaan kansainvälisesti erityisesti kulttuuristaan ja ministeriöt ja toimialat kehittävät tiiviissä yhteistyössä kulttuurivientiä. Kehittämiskohteiksi työryhmä nostaa yritystoiminnan kehittämiseen, vientitoiminnan kannalta merkittävien klustereiden ja verkostojen vahvistamiseen, kansainväliseen markkinointiin ja promootioon, kulttuuriviennin rakenteiden ja tietoperustan vahvistamiseen, kulttuuriyhteistyön ja -vaihdon kehittämiseen ja kulttuuriviennin kannalta kilpailukykyisen lainsäädännöllisen toimintaympäristön aikaansaamiseen. Valtion tiede- ja teknologianeuvosten linjauksen mukaan Suomeen tulee luoda kansainvälisesti näkyviä, korkeatasoisia ja kiinnostavia tutkimusyksiköitä, t&k- ja innovaatiokeskittymiä ja ohjelmia. Näin kyetään vahvistamaan Suomelle tärkeitä tutkimus- ja teknologia-aloja ja luomaan uusia kansallisia osaamisalueita sekä vastaamaan paremmin yhteiskunnan ja elinkeinoelämän uuden tiedon ja osaamisen sekä innovaatiotoiminnan muuttuviin tarpeisiin. Näiden keskittymien tavoitteena on edistää talouden kasvua, uudistumista ja työllisyyttä. Strategisen huippuosaamisen keskittymien tulee olla kansainvälisesti korkeatasoisia ja kilpailukykyisiä sekä elinkeinoelämän ja yhteiskunnan tulevaisuuden kannalta merkittäviä. Niiden toiminta perustuu vahvaan toimijoiden väliseen yhteistyöhön. Tavoitteena on koh- 9

10 dentaa jo olemassa olevia ja uusia t&k -resursseja uudella tavalla, selkeästi aiempaa suuremmassa mittakaavassa. Tärkeitä elementtejä huippuosaamisen keskittymissä voivat keskittymien aihealueesta riippuen olla tutkimus- ja teknologiaohjelmat, kansalliset tutkimuksen huippuyksiköt sekä osaamiskeskukset. Taideteollisen korkeakoulu hallitus toetaan kantanaan, että: 1) esitys uudesta yliopistorakenteesta luo edellytykset korkeakoululle vastata sen tutkimus- ja koulutusalojen kehittämisen haasteisiin luomalla opetukseen ja tutkimukseen monialaisuuden mahdollisuuden, 2) esitys luo edellytykset toteuttaa valtioneuvosto taide- ja taiteilijapoliittisen ohjelman tavoitteet sekä taiteenalakohtaisesti asetetut tavoitteet tutkimuksen ja koulutuksen osalta, 3) esitys vahvistaa Taideteollisen korkeakoulun roolia suhteessa kansalliseen kulttuuriviennin kehittämisohjelmaan ja luo korkeakoululle edellytykset toimia aktiivisena kulttuuriviennin edellytysten kehittäjänä sekä 4) esitys luo edellytykset vastata strategisen huippuosaamisen keskittymien haasteen valituilla alueilla, synnyttää Suomeen uusia osaamisen alueita sekä vahvistaa Taideteollisen korkeakoulun osaamisalojen yhteiskunnallista vaikuttavuutta. 10