Asiakirjayhdistelmä Hallinto

Transkriptio

1 01. Hallinto Talousarvioesitys HE 131/ vp (15.9.) S e l v i t y s o s a : Työ- ja elinkeinoministeriö vastaa Suomen yrittäjyyden ja innovaatiotoiminnan toimintaympäristöstä, työmarkkinoiden toimivuudesta ja työntekijöiden työllistymiskyvystä sekä alueiden kehittymisestä. Ministeriö johtaa ja ohjaa elinkeino- ja innovaatiopolitiikkaa, työllisyys- ja yrittäjyyspolitiikkaa, kuluttaja- ja kilpailupolitiikkaa, alue-, energia- ja ilmastopolitiikkaa sekä työelämän kehittämistä ja maahanmuuttajien kotouttamista. Työ- ja elinkeinoministeriössä on käynnissä viisi strategista ohjelmaa (Cleantech, Metsäohjelma, Hyvinvointiohjelma HYVÄ, Rakennemuutos ja työelämän toimivuus sekä Työelämä 2020), jotka toteuttavat hallitusohjelmaan perustuvia työ- ja elinkeinopoliittisia tavoitteita täsmätoimin ja laajaan hallinnonalojen rajat ylittävään yhteistyöhön perustuen. Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset (ELY-keskukset) edistävät alueellista kehittymistä hoitamalla valtionhallinnon toimeenpano- ja kehittämistehtäviä alueilla. ELY-keskukset edistävät yrittäjyyttä, työmarkkinoiden toimintaa, osaamista ja kulttuuria, maaseudun elinvoimaisuutta, joukkoliikennettä ja sen kehittämistä sekä liikennejärjestelmän toimivuutta ja liikenteen turvallisuutta, hyvää ympäristöä sekä luonnon ja luonnonvarojen kestävää käyttöä alueilla sekä työvoiman maahanmuuttoa alueilla. ELY-keskukset toimivat kiinteässä yhteistyössä maakunnan liittojen ja kuntien kanssa. Paikallishallinnon viranomaisista ELY-keskusten ohjaukseen kuuluvat työ- ja elinkeinotoimistot (TE-toimistot). ELY-keskuksia on viisitoista, joista yhdeksässä on kaikki kolme vastuualuetta: 1) elinkeinot, työvoima, osaaminen ja kulttuuri, 2) liikenne ja infrastruktuuri sekä 3) ympäristö ja luonnonvarat. ELY-keskusten yleishallinnollinen ohjaus kuuluu työ- ja elinkeinoministeriölle. ELY-keskusten toiminnallisesta ohjauksesta vastaavat omilla toimialoillaan sisäministeriö, opetus- ja kulttuuriministeriö, liikenne- ja viestintäministeriö, maa- ja metsätalousministeriö, työ- ja elinkeinoministeriö, ympäristöministeriö tai se keskushallinnon virasto, jonka tehtäväksi ohjaus on säädetty. Työ- ja elinkeinoministeriö koordinoi ELY-keskusten strategista ohjausta, joka tehdään ao. ministeriöiden yhteistyönä. Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 48/ vp (9.3.) Hallitus ehdottaa 100 milj. euron määrärahaa momentille Talvivaara Sotkamo Oy:n konkurssin aiheuttamien ympäristövahinkojen estämiseen. Ehdotettavalla määrärahalla jatketaan metallitehtaan toimintaa, vesienhallintaa ja muita ympäristövahingon torjumiseksi välttämättömiä toimia tilanteessa, jossa näistä aiheutuneita menoja ei voida kattaa konkurssipesän varoin. Määrärahan arvioidaan riittävän yrityksen ympäristöriskien hallintaan vuoden syksyyn saakka. Lisäksi momentille Osakehankinnat ehdotetaan 97 milj. euron määrärahaa, jota saa käyttää valtion kokonaan omistaman Terrafame Oy:n oman pääoman korottamiseen sekä Talvivaara Sotkamo Oy:n konkurssiin liittyvien valtion saatavien siirtämiseen apporttiomaisuutena Terrafame Oy:lle. Yhtiö on perustettu siinä tarkoituksessa, että se voi tarvittaessa osallistua Talvivaara Sotkamo Oy:tä koskeviin mahdollisiin yritys- ja omaisuusjärjestelyihin tai muihin asiaa koskeviin sopimusjärjestelyihin. Jos kaivostoiminnalle ei löydy jatkajaa, Terrafame Oy voi myös ottaa vastattavakseen tai muuten osallistua kaivostoiminnan alasajon toteuttamiseen. Valiokunta pitää hyvänä ja kannustaa, että hallitus etsii aktiivisesti ratkaisuja yrityksen toiminnan jatkamiseen ja ympäristövahinkojen estämiseen. Vesienhallinta on yksi Talvivaaran tämän hetken suurimmista haasteista ja tilanne todennäköisesti heikkenee keväällä lumien sulaessa. Valiokunta toteaa, että valtion varoista on siten tässä vaiheessa maksettava välittömät kustannukset lisävahinkojen syntymisen estämiseksi. Mahdollisessa omistajanvaihdostilanteessa valtion vastuut on kuitenkin selvästi rajattava ja minimoitava. Samalla on varmistettava, että toiminta on jatkossa osaavalla, vastuullisella ja kestävällä pohjalla, jotta vältytään uusilta ympäristövahingoilta. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. 1

2 Valiokunta on saanut asian käsittelyn yhteydessä selvityksiä uusista ja nykyistä edullisimmista jätevesien puhdistamisen ratkaisuista. Valiokunnan mielestä on tärkeää, että näiden uusien tekniikoiden toimivuus ja hyödyllisyys arvioidaan myönnettäessä rahoitusta ympäristövahinkojen ehkäisemiseen kustannusten vähentämiseksi ja ympäristöhaittojen torjumiseksi. Valiokunta pitää myös tarpeellisena varmistaa, että mahdollisella Talvivaaran uudella omistajalla on käytössään toimiva teknologia sekä mahdollisuudet uusien teknologisten innovaatioiden pilotointiin ja käyttöönottoon ympäristöriskien minimoimiseksi. Edellä olevan perusteella valiokunta ehdottaa hyväksyttäväksi seuraavan lausuman: Lausuma 1 Eduskunta edellyttää, että hallitus käyttää osan momentille myönnettävästä määrärahasta Talvivaara Sotkamo Oy:n nykyisten vesiongelmien määrätietoiseen ratkaisemiseen ja poistamiseen ympäristön kannalta kestävällä tavalla kustannustehokkaasti. 01. Työ- ja elinkeinoministeriön toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Talousarvioesitys HE 131/ vp (15.9.) Momentille myönnetään nettomäärärahaa euroa. Määrärahaa saa käyttää myös: 1) kuluttajatiedon julkistamispalkintoa varten 2) julkisten hankintojen neuvontayksikön toimintaan liittyviin avustuksiin 3) EU:n SOLID-rahastosta rahoitettavista hankkeista aiheutuvien siirtomenojen maksamiseen. Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksatuspäätösperusteisena. S e l v i t y s o s a : Talousarvioesityksen valmisteluun liittyen ministeriön toiminnalle asetetaan alustavasti seuraavat tulostavoitteet vuodelle : Toiminnallinen tuloksellisuus Tuotokset ja laadunhallinta Työ- ja elinkeinoministeriö Hallituksen esitykset (kpl) Luvatun istuntokauden aikana eduskunnalle (%) 70 > 80 > 80 Muutoksia eduskunnassa säädösteknisten tai kielellisten puutteiden johdosta (%) 2,8 0 0 Valtioneuvoston asetukset (kpl) Sisämarkkinalainsäädännön alaan kuuluvien direktiivien täytäntöönpanovaje (%) 0,8 < 1,0 < 1,0 Koulutus- ja kehittämiskeskus Salmia Koulutukseen ja kehittämistoimintaan osallistuneiden määrä (henkilöä) Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. 2

3 Työ- ja elinkeinoministeriön resurssien kohdentuminen tulosalueittain euroa htv arvio euroa htv arvio euroa htv Konserniohjaus , Työllisyys ja yrittäjyys , Työelämä ja markkinat , Elinkeino ja innovaatiot , Energia , Alueiden kehittäminen , Tieto , Johto ja ministeriön yhteiset , Strategiset hankkeet , Viestintä , Henkilöstö ja hallinto , Tarkastus 360 4, Työneuvosto, valtakunnan sovittelijain toimisto ja yhteistoiminta-asiamiehen toimisto 591 7, Koulutus- ja kehittämiskeskus Salmia Yhteensä Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen Henkilötyövuosien kehitys Kokonaistyötyytyväisyys (1 5) 3,49 > 3,49 > 3,49 Määrärahan arvioitu käyttö (euroa) Tutkimus- ja selvitystoiminta Strategiset hankkeet Koulutus- ja kehittämiskeskus Salmian toimintamenot Muut toimintamenot Yhteensä Koulutus- ja kehittämiskeskus Salmia on työ- ja elinkeinoministeriön alaisuudessa toimiva alue- ja paikallishallinnon koulutus- ja kehittämiskeskus. Salmian koulutus- ja kehittämispalvelut edistävät työ- ja elinkeinopolitiikan toimeenpanoa sekä työ- ja elinkeinoministeriön alue- ja paikallishallinnon organisaatioiden toimintaa ja tuloksellisuutta. Asiakkaita ovat elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset, työ- ja elinkeinotoimistot sekä näiden keskeiset yhteistyökumppanit. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. 3

4 Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa) varsinainen talousarvio esitys Bruttomenot Bruttotulot Nettomenot Siirtyvät erät siirtynyt edelliseltä vuodelta siirtynyt seuraavalle vuodelle Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa) Osaamiskeskuksen palkkaus- ja muut menot (siirto momentilta ) 45 Siirto momentille TEM:n peruskorjaus (kertaluonteisen vähennyksen palautus) 340 Tuottavuusvähennykset (vanha tuottavuusohjelma) -284 Hallinnon tilatehokkuus (HO) Julkisen hallinnon atk-menosäästö, II-kohdennus (HO) -179 Palkkaliukumasäästö -90 Palkkausten tarkistukset 224 Säästöpäätös Toimintamenojen lisäsäästö -628 Toimintamenojen tuottavuussäästö -271 Valtion vahingonkorvaustoiminnan keskittäminen (siirto momentille ) -5 Vuokramenojen indeksikorotus 73 Vuokramenojen indeksikorotusta vastaava säästö -76 Yhteensä talousarvio I lisätalousarvio talousarvio tilinpäätös Täydentävä talousarvioesitys HE 247/ vp (20.11.) Momentille myönnetään nettomäärärahaa euroa. Määrärahaa saa käyttää myös: 4) Biojalostamosuunnittelukilpailun palkinnon maksamiseen. S e l v i t y s o s a : Päätösosan ensimmäinen kappale korvaa talousarvioesityksen momentin päätösosan ensimmäisen kappaleen ja päätösosan toisen kappaleen kohta 4) lisätään talousarvioesityksen momentin päätösosan toisen kappaleen kohdaksi 4). Muutos talousarvioesityksen euroon nähden on euroa, missä on otettu huomioon vähennyksenä euroa (-33 htv) valtioneuvoston hallintoyksikön perustamisesta aiheutuvana siirtona momentille , euroa (-12 htv) koulutus- ja kehittämiskeskus Salmian toimintamenojen siirtona momentille Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. 4

5 , euroa yhdeksän henkilötyövuoden palkkaus- ja muiden menojen siirtona momentille perustettavaan kehittämis- ja hallintokeskukseen ja euroa siirtona momentille EU:n vähävaraisille suunnatun eurooppalaisen avun rahaston (FEAD) toimeenpanoon liittyvien tehtävien menoina sekä lisäyksenä euroa palkkausten tarkistuksista johtuen. talousarvio III lisätalousarvio I lisätalousarvio talousarvio tilinpäätös Eduskunnan kirjelmä EK 48/ vp (19.12.) Momentille myönnetään nettomäärärahaa euroa. Määrärahaa saa käyttää myös: 1) kuluttajatiedon julkistamispalkintoa varten 2) julkisten hankintojen neuvontayksikön toimintaan liittyviin avustuksiin 3) EU:n SOLID-rahastosta rahoitettavista hankkeista aiheutuvien siirtomenojen maksamiseen 4) Biojalostamosuunnittelukilpailun palkinnon maksamiseen. Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksatuspäätösperusteisena. I lisätalousarvioesitys HE 362/ vp (12.2.) Momentille myönnetään lisäystä euroa. S e l v i t y s o s a : Määrärahan muutoksessa on otettu huomioon vähennyksenä euroa siirtona momentille (-1 htv) johtuen ELY-keskusten yhteisen kehittämis- ja hallintoyksikön perustamisesta sekä lisäyksenä euroa julkisen työvoima- ja yrityspalvelun toimintamalliuudistuksen käynnistämisestä digitaalisen työnvälityksen kehitystyöllä ja euroa liittyen Euroopan globalisaatiorahastosta haettuun rahoitukseen (EGR1), jonka rahoitussuunnitelmasta on toimeenpanoajan päättyessä jäänyt käyttämättä yhteensä euroa ELY-keskuksille ja TE-toimistoille varattuja toimintamenoja (EU-osuus). Käyttämättä jäänyt osuus on palautettava Euroopan komissiolle alkuvuodesta. I lisätalousarvio talousarvio III lisätalousarvio I lisätalousarvio talousarvio tilinpäätös Eduskunnan kirjelmä EK 55/ vp (13.3.) Momentille myönnetään lisäystä euroa. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. 5

6 IV lisätalousarvioesitys HE 101/ vp (29.10.) Momentilta vähennetään euroa. S e l v i t y s o s a : Määrärahan muutoksessa on otettu huomioon lisäyksenä euroa valtioneuvoston hallintoyksikön perustamisen johdosta tehtävistä palkkaus- ja muiden menojen resurssitarkistuksista siirtona momentilta ja vähennyksenä euroa kalustehankinnoista siirtona momentille IV lisätalousarvio I lisätalousarvio talousarvio tilinpäätös tilinpäätös Eduskunnan kirjelmä EK 16/ vp (25.11.) Momentilta vähennetään euroa. 02. Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Talousarvioesitys HE 131/ vp (15.9.) Momentille myönnetään nettomäärärahaa euroa. Määrärahaa saa käyttää myös: 1) euroneuvontakeskuksista sekä Innovaatiorahoituskeskus Tekesin projektiluonteisista tehtävistä aiheutuvien menojen maksamiseen mukaan lukien henkilöstön osaamisen kehittäminen 2) porotilalain, luontaiselinkeinolain, kolttalain ja maatilalakia edeltävän lainsäädännön mukaisesti valtion hallinnassa olevien kiinteistöjen hoitomenojen maksamiseen 3) EU:n rahastojen tuella toteutettavien hankkeiden omarahoitusosuutta koskevien menojen maksamiseen 4) Yritys-Suomi -portaalin kehittämiseen ja ylläpitoon 5) keksintötoiminnan edistämistehtävistä aiheutuvien menojen maksamiseen sekä keksinnöistä teetettävien selvitysten hankkimiseen. S e l v i t y s o s a : Talousarvioesityksen valmisteluun liittyen ohjaavat ministeriöt (sisäministeriö, opetus- ja kulttuuriministeriö, liikenne- ja viestintäministeriö, maa- ja metsätalousministeriö, työ- ja elinkeinoministeriö ja ympäristöministeriö) asettavat alustavasti elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksille seuraavat tulostavoitteet vuodelle : Vaikuttavuus Alueiden elinvoimaisuus työllisyysaste (%, vähintään) 68, työttömyysaste (%, enintään) 8,2 7,9 8,3 Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. 6

7 vilkkaasti liikennöityjen teiden kunto (huonokuntoisen tieverkon %-osuus, enintään) 6,5 6,0 4,2 väestötiheydeltään vähintään 20 as/ha alueilla asuvan väestön osuus kaupunkiseudun väestöstä (%) - 64,1 66,5 asemakaava-alueelle rakennettujen asuinhuoneistojen osuus koko laajemmalle kaupunkiseudulle rakennetuista huoneistoista (%) kaatopaikalle sijoitetun biohajoavan yhdyskuntajätteen määrä (1 000 t/v) maatalouden fosforitase (kg/ha) - < 3,8 < 5,0 maatalouden typpitase (kg/ha) - < 46 < 46 luonnonsuojelualueiden määrä (1 000 ha) Elinkeinoelämän menestystekijät rekrytointiongelmia kokeneiden toimipaikkojen osuus (%, enintään) elinkeinoelämän tyytyväisyys kuljetusten toimivuuteen (asteikko 1 5) 3,9 3,9 4,0 Väestön hyvinvointi alle 25-vuotiaiden työttömyysaste (%, enintään) 19,9 15,6 15 kansalaisten tyytyväisyys matkojen sujuvuuteen (asteikko 1 5, yleistyytyväisyys) 3,2 3,7 3,4 pakolaisten toteutuneet kuntasijoituspaikat (lkm) ulkomaalaisten työttömyysaste (%, enintään) 28,4 17,9 20 säädösten vaatimukset täyttävien elintarvikeketjun toimijoiden osuus (%, vähintään) henkilövahinkoihin johtaneiden onnettomuuksien määrä (lkm) < < Ohjaavien ministeriöiden yhteisesti asettamien alustavien vaikuttavuustavoitteiden lisäksi ELY-keskusten tulee ottaa toiminnassaan huomioon kunkin ohjaavan ministeriön pääluokka- ja lukuperusteluissa mainitut vaikuttavuustavoitteet siltä osin kuin ELY-keskukset hoitavat kyseisen hallinnonalan tehtäviä. Toiminnallinen tuloksellisuus Sidonnat ELY-keskukselle käyttöön osoitetuista valtuuksista (%) EAKR-sidonnat ESR-sidonnat Maksatukset ELY-keskuksen sidonnoista (%) EAKR-maksatukset ESR-maksatukset Maatalouden tukivalvontojen toteutumisaste ELY-keskusten sidosryhmien kokonaistyytyväisyys (1 5) 3,6-3,6 Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. 7

8 Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen Henkilötyövuosien kehitys Kokonaistyötyytyväisyys (1 5) 3,4 - > 3,4 Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa) varsinainen talousarvio esitys Bruttomenot Bruttotulot Nettomenot Siirtyvät erät siirtynyt edelliseltä vuodelta siirtynyt seuraavalle vuodelle Maksullisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma (1 000 euroa) varsinainen talousarvio esitys Julkisoikeudelliset suoritteet Maksullisen toiminnan tuotot suoritteiden myyntituotot muut tuotot Tuotot yhteensä Maksullisen toiminnan kokonaiskustannukset erilliskustannukset osuus yhteiskustannuksista Kustannukset yhteensä Kustannusvastaavuus (tuotot - kustannukset) Kustannusvastaavuus, % Yhteisrahoitteisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma (1 000 euroa) varsinainen talousarvio esitys Yhteisrahoitteisen toiminnan tuotot muilta valtion virastoilta saatava rahoitus EU:lta saatava rahoitus muu valtionhallinnon ulkopuolinen rahoitus yhteisrahoitteisen toiminnan muut tuotot Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. 8

9 varsinainen talousarvio Tuotot yhteensä esitys Hankkeiden kokonaiskustannukset Omarahoitusosuus (tuotot - kustannukset) Omarahoitusosuus, % Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten kautta ohjautuu rahoitusta seuraavilta talousarvion momenteilta: , 51, 61 ja 62, , , 31, 51, 62 ja 77, , 50 ja 76, ja 64, , 45, 51 ja 64, , , , ja 52, , 22, 61 ja 63 sekä Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa) Aluehallinnon tehostaminen (HO) Henkilöstösiirtoon liittyvät muut menot (siirto momentilta ) 144 Siirto momentilta (0,5 htv) 39 Tuottavuusvähennykset (vanha tuottavuusohjelma) Valtori (siirto momentille ) -865 Valtori (siirto momentille ) -546 Palkkaliukumasäästö -477 Palkkausten tarkistukset Säästöpäätös Toimintamenojen tuottavuussäästö Valtion vahingonkorvaustoiminnan keskittäminen (siirto momentille ) -20 Vuokramenojen indeksikorotus 201 Vuokramenojen indeksikorotusta vastaava säästö -294 Tasomuutos Yhteensä talousarvio I lisätalousarvio talousarvio tilinpäätös Täydentävä talousarvioesitys HE 247/ vp (20.11.) Momentille myönnetään nettomäärärahaa euroa. S e l v i t y s o s a : Päätösosa korvaa talousarvioesityksen momentin päätösosan ensimmäisen kappaleen. Lisäys talousarvioesityksen euroon nähden on euroa, mistä euroa aiheutuu kertaluonteisesta lisäyksestä EU:n ohjelmakausien taitekohdan edellyttämiin tehtäviin, euroa (12 htv) koulutusja kehittämiskeskus Salmian toimintamenojen siirrosta momentilta , euroa yhdeksän henkilötyövuoden palkkaus- ja muiden menojen siirrosta momentilta perustettavaan kehittämis- ja hallintokeskukseen, euroa yhden henkilötyövuoden palkkaus- ja muiden menojen siirrosta momentilta ja euroa palkkojen tarkistuksista johtuen Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. 9

10 talousarvio III lisätalousarvio I lisätalousarvio talousarvio tilinpäätös Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 37/ vp (12.12.) ELY-keskusten toimintamenoihin kohdistuu vuonna noin euron leikkaus. Kehyskaudella 2018 toimintamenosäästöjä on saatava aikaan noin 33 milj. euroa. Keskusten toimintamenoista yli 80 prosenttia on henkilöstömenoja. Näin ollen ELY-keskuksissa käynnistettiin syyskuussa yt-menettelyt, jotka tähtäävät noin 700 henkilötyövuoden vähentämiseen. Toistaiseksi henkilöstön poistumat ovat pääsääntöisesti tapahtuneet eläköitymisen kautta. Kun eläkkeelle jääneiden tilalle on vain harvoin voitu palkata uutta henkilöstöä, on syntynyt sattumanvaraisia ja alueellisesti epätasapainoisia osaamisaukkoja. Kuormittavuus ja resurssit eivät aina ole jakautuneet tasaisesti. Valiokunta katsoo, että säästöjen hakeminen viranomaistoimintoja uudelleen järjestelemällä ja tehostamalla on välttämätöntä. Samoin valiokunta pitää prosessien sähköistämistä, asiantuntijaresurssien yhteiskäyttöä, toimintojen keskittämistä ja tiettyihin erityisosaamista vaativiin kysymyksiin erikoistumista myönteisenä kehityksenä. On lähtökohtaisesti järkevää, että esimerkiksi rakennerahastotehtävien ja yritystukien hallinnointi on keskitetty neljään ELY-keskukseen. Keskittämisellä ja tehostamisella on kuitenkin rajansa. Kun keskuksen toiminta-alue laajenee ja henkilöstö jatkuvasti vähenee, voi esimerkiksi yritystuki- tai rakennerahastoasioissa tarpeellisten yrityskäyntien toteuttaminen tulla käytännössä lähes mahdottomaksi. Samoin saatetaan menettää esimerkiksi ympäristövastuualueella tarpeellinen fyysisen ympäristön ja paikallisten olosuhteiden tuntemus. Valiokunta on huolissaan siitä, että mikäli yritysten rahoitus- ja lupahakemusten käsittelyajat pidentyvät, ei jäljempänä luvun yhteydessä käsiteltäviä kasvupanostuksia tai luvun yhteydessä käsiteltäviä rakennerahastovaroja välttämättä saada täysimääräisesti hyödynnettyä. Esimerkiksi Tekesin rahoitustyöstä kolmasosa tehdään ELY-keskusten henkilöresursseilla. Pahimmassa tapauksessa esimerkiksi ympäristövastuualueen voimavarojen vähentyminen voi johtaa yhtäältä lupamenettelyjen ruuhkautumiseen ja toisaalta ympäristölupien noudattamisen puutteelliseen valvontaan. Saavutettavat säästöt menettävät helposti merkityksensä, mikäli niiden johdosta ympäristön tila heikentyy ja elinkeinotoiminta sekä uusien investointien käynnistyminen hidastuvat. ELY-keskusten toiminnan jatkuminen nykyisellä tehtävärakenteella ja toimintatavoilla ei näytä mahdolliselta. Tästä huolimatta keskuksille ollaan edelleen antamassa lisää tehtäviä esimerkiksi ympäristönsuojelulain ja -asetuksen uudistusten myötä. Valiokunta pitää välttämättömänä, että tulevaisuudessa ELY-keskusten tavoitteet ja lakisääteisetkin tehtävät arvioidaan, määritellään uudelleen ja priorisoidaan tarkasti. Sääntelyn keventämistä sekä lupahallinnon virtaviivaistamista on harkittava ennakkoluulottomasti, ja tietyistä tehtävistä on myös voitava luopua kokonaan. Vähenevät resurssit tulee kohdistaa tarkoituksenmukaisesti ja varmistaa, että keskuksilla on tarvittava osaaminen, tehokkaat prosessit ja asianmukaiset organisaatiorakenteet ydintehtäviensä hoitamiseksi. Eduskunnan kirjelmä EK 48/ vp (19.12.) Momentille myönnetään nettomäärärahaa euroa. Määrärahaa saa käyttää myös: Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. 10

11 1) euroneuvontakeskuksista sekä Innovaatiorahoituskeskus Tekesin projektiluonteisista tehtävistä aiheutuvien menojen maksamiseen mukaan lukien henkilöstön osaamisen kehittäminen 2) porotilalain, luontaiselinkeinolain, kolttalain ja maatilalakia edeltävän lainsäädännön mukaisesti valtion hallinnassa olevien kiinteistöjen hoitomenojen maksamiseen 3) EU:n rahastojen tuella toteutettavien hankkeiden omarahoitusosuutta koskevien menojen maksamiseen 4) Yritys-Suomi -portaalin kehittämiseen ja ylläpitoon 5) keksintötoiminnan edistämistehtävistä aiheutuvien menojen maksamiseen sekä keksinnöistä teetettävien selvitysten hankkimiseen. I lisätalousarvioesitys HE 362/ vp (12.2.) Momentille myönnetään lisäystä euroa. Lisäksi momentin päätösosan toisen kappaleen kohta 5) muutetaan muotoon: 5) yritystoiminnan kehittämispalveluihin ja niiden hankinnasta aiheutuvien siirtomenojen maksamiseen. S e l v i t y s o s a : Lisäyksestä euroa aiheutuu siirrosta momentilta (17 htv) ja euroa siirrosta momentilta (1 htv) johtuen ELY-keskusten yhteisen kehittämis- ja hallintoyksikön perustamisesta sekä euroa määräaikaisen lisähenkilöstön (4 htv) palkkaamisesta tuulivoimarakentamisen ympäristövaikutusten arvioinnin käsittelyn nopeuttamiseksi. Perustelujen muutos johtuu julkisten työvoimapalvelujen uudistuksesta, jonka johdosta myös palvelutarjoama on muuttunut. I lisätalousarvio talousarvio III lisätalousarvio I lisätalousarvio talousarvio tilinpäätös Eduskunnan kirjelmä EK 55/ vp (13.3.) Momentille myönnetään lisäystä euroa. Lisäksi momentin päätösosan toisen kappaleen kohta 5) muutetaan muotoon: 5) yritystoiminnan kehittämispalveluihin ja niiden hankinnasta aiheutuvien siirtomenojen maksamiseen. III lisätalousarvioesitys HE 19/ vp (17.9.) Momentille myönnetään lisäystä euroa. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. 11

12 S e l v i t y s o s a : Lisäys johtuu Microsoftin irtisanomistilanteen käsittelyn helpottamiseksi tarvittavista kahden henkilötyövuoden lisäresursseista ELY-keskuksissa. III lisätalousarvio I lisätalousarvio talousarvio tilinpäätös tilinpäätös Eduskunnan kirjelmä EK 10/ vp (9.10.) Momentille myönnetään lisäystä euroa. 20. Siviilipalvelus (arviomääräraha) Talousarvioesitys HE 131/ vp (15.9.) Momentille myönnetään euroa. Määrärahaa saa käyttää: 1) siviilipalveluksen toimeenpanosta siviilipalveluslain (1446/2007) nojalla aiheutuviin kustannuksiin lukuun ottamatta palkkauskustannuksia 2) ilman palveluspaikkaa jäävien siviilipalvelusvelvollisten kustannuksiin siviilipalveluslain 46 :n 3 momentin mukaisesti. Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksatuspäätösperusteisena. S e l v i t y s o s a : Siviilipalveluksen valtiollistaminen aiheutti muutoksia palveluspaikattomien asemaan, koska siviilipalveluskeskuksen tarjoamia palvelustehtäviä voivat olla vain keskuksen omat tehtävät eivätkä enää Lapinjärven kunnan toimialaan kuuluvat tehtävät. Muutos vaikuttaa siviilipalveluskeskuksesta täysin palvelleina kotiutuvien määrään. Ilman palveluspaikkaa jäävien siviilipalvelusvelvollisten määrää pyritään vähentämään edistämällä tarjolla olevien palveluspaikkojen määrän kasvua markkinoimalla aktiivisesti siviilipalvelusta potentiaalisille palveluspaikoille. Tämän lisäksi palveluspaikan hakemisprosessia pyritään tehostamaan yksilötasolla sekä koulutusjakson aikana että koulutusjakson jälkeen. Tavoitteena on, että jokaisesta erästä jää palveluspaikattomaksi alle 10 % velvollisista. Valtaosa velvollisista siirtyi koulutuskeskuksesta suorittamaan työpalvelustaan muihin palveluspaikkoihin palveluspaikan löydyttyä. arvio arvio Siviilipalvelukseen hakeneet, henkilöä Koulutetut, henkilöä Koulutusjakson jälkeen ilman palveluspaikkaa, henkilöä siviilipalveluskeskuksesta täysin palvelleena kotiutuneet, henkilöä Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. 12

13 Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa) Henkilöstösiirtoon liittyvät muut menot (siirto momentille ) -144 Yhteensä talousarvio talousarvio tilinpäätös Eduskunnan kirjelmä EK 48/ vp (19.12.) Momentille myönnetään euroa. Määrärahaa saa käyttää: 1) siviilipalveluksen toimeenpanosta siviilipalveluslain (1446/2007) nojalla aiheutuviin kustannuksiin lukuun ottamatta palkkauskustannuksia 2) ilman palveluspaikkaa jäävien siviilipalvelusvelvollisten kustannuksiin siviilipalveluslain 46 :n 3 momentin mukaisesti. Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksatuspäätösperusteisena. 21. Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalan tuottavuusmääräraha (siirtomääräraha 2 v) Talousarvioesitys HE 131/ vp (15.9.) Momentille myönnetään euroa. Määrärahaa saa käyttää: 1) ministeriön hallinnonalan tuottavuuden edistämiseen tähtäävien investointien, tutkimusten, selvitysten sekä koulutus- ja muiden palvelujen hankkimiseen 2) enintään viittä henkilötyövuotta vastaavan henkilöstömäärän palkkaamiseen määräaikaisiin tehtäviin tuottavuustoimien edistämiseksi. S e l v i t y s o s a : Momentille on koottu hallinnonalan tuottavuustoimenpiteistä aiheutuneita säästöjä vastaavat määrärahat. Määrärahaa on tarkoitus käyttää tuottavuutta edistävien hankkeiden rahoittamiseen. Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa) REMIT-asetuksen toimeenpano (2 htv, siirto momentille ) -250 Julkisen hallinnon atk-menosäästö, II-kohdennus (HO) Säästöpäätös Yhteensä talousarvio talousarvio tilinpäätös Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. 13

14 Eduskunnan kirjelmä EK 48/ vp (19.12.) Momentille myönnetään euroa. Määrärahaa saa käyttää: 1) ministeriön hallinnonalan tuottavuuden edistämiseen tähtäävien investointien, tutkimusten, selvitysten sekä koulutus- ja muiden palvelujen hankkimiseen 2) enintään viittä henkilötyövuotta vastaavan henkilöstömäärän palkkaamiseen määräaikaisiin tehtäviin tuottavuustoimien edistämiseksi. I lisätalousarvioesitys HE 362/ vp (12.2.) Momentilta vähennetään euroa. S e l v i t y s o s a : Vähennys aiheutuu palkkaus- ja muiden menojen siirrosta momentille I lisätalousarvio talousarvio talousarvio tilinpäätös Eduskunnan kirjelmä EK 55/ vp (13.3.) Momentilta vähennetään euroa. 22. Talvivaara Sotkamo Oy:n konkurssin aiheuttamien ympäristövahinkojen estäminen (siirtomääräraha 2 v) I lisätalousarvioesitys HE 362/ vp (12.2.) Momentille myönnetään euroa. Määrärahaa saa käyttää: 1) kaivoksen metallitehtaan toiminnasta, kaivoksen vesienhallinnasta tai laitosten muusta toiminnasta aiheutuviin ympäristön pilaantumisen torjumiseksi välttämättömiin menoihin siltä osin, kuin kustannuksia ei voida kattaa Talvivaara Sotkamo Oy:n konkurssipesän tai jonkun muun toimijan varoin 2) enintään 15 henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamiseen 3) julkisselvityksestä aiheutuviin menoihin. Kohtien 1) 3) mukaisiin käyttötarkoituksiin saa käyttää myös momenttien , , , , ja määrärahoja kunkin momentin käyttötarkoituksen mukaisesti. S e l v i t y s o s a : Vuoden kolmannessa lisätalousarviossa mainittuihin tarkoituksiin myönnettiin vastaavalle momentille euroa. Espoon käräjäoikeus asetti Talvivaara Sotkamo Oy:n konkurssiin ja myöhemmin julkiselvitykseen Kaivoksen tuotantomenetelmä perustuu biokasaliuotukseen. Vuoden kolmannessa lisätalousarviossa myönnetty määräraha ei tule riittämään metallitehtaan bioliuotusprosessiin ja vesienhallintaan liittyvien ympäristöriskien hallitsemiseen kuin korkeintaan kevään ajan. Metallitehtaan toimintaa, ves- Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. 14

15 ienhallintaa ja muita ympäristövahingon torjumiseksi välttämättömiä toimintoja on kuitenkin käytännössä jatkettava siinäkin tilanteessa, että niistä aiheutuvia menoja ei voida kattaa konkurssipesän varoin. Tämän vuoksi ehdotetaan, että valtio turvaa jatkossakin harkintansa mukaan ne välttämättömät menot, joita ei voida voida kattaa pesässä olevilla tai siihen saatavilla varoilla. Tämä edellyttää joltakin osin myös ennakkomaksujen maksamista. Nyt ehdotettavalla lisämäärärahalla arvioidaan turvattavan ympäristön pilaantumisen ehkäisemistoiminta vuoden syksyyn saakka. I lisätalousarvio III lisätalousarvio Eduskunnan kirjelmä EK 55/ vp (13.3.) Momentille myönnetään euroa. Määrärahaa saa käyttää: 1) kaivoksen metallitehtaan toiminnasta, kaivoksen vesienhallinnasta tai laitosten muusta toiminnasta aiheutuviin ympäristön pilaantumisen torjumiseksi välttämättömiin menoihin siltä osin, kuin kustannuksia ei voida kattaa Talvivaara Sotkamo Oy:n konkurssipesän tai jonkun muun toimijan varoin 2) enintään 15 henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamiseen 3) julkisselvityksestä aiheutuviin menoihin. Kohtien 1) 3) mukaisiin käyttötarkoituksiin saa käyttää myös momenttien , , , , ja määrärahoja kunkin momentin käyttötarkoituksen mukaisesti. 29. Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalan arvonlisäveromenot (arviomääräraha) Talousarvioesitys HE 131/ vp (15.9.) Momentille myönnetään euroa. Määrärahaa saa käyttää myös momentin menoihin liittyvien arvonlisävero-osuuksien maksamiseen, momentilta rahoitettavien valtion investointihankkeisiin liittyvien arvonlisävero-osuuksien maksamiseen sekä momentilta maksettaviin kulutusmenoihin liittyvien arvonlisävero-osuuksien maksamiseen. S e l v i t y s o s a : Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa) Matkailun edistämiskeskuksen arvonlisäveromenot (siirto momentille ) Teknologian tutkimuskeskus VTT:n ja Mittatekniikan keskuksen arvonlisäveromenot (siirto momentille ) Valtori (siirto momentille ) Yhteensä talousarvio talousarvio tilinpäätös Täydentävä talousarvioesitys HE 247/ vp (20.11.) Momentille myönnetään euroa. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. 15

16 S e l v i t y s o s a : Päätösosa korvaa talousarvioesityksen momentin päätösosan ensimmäisen kappaleen. Muutos talousarvioesityksen euroon nähden on euroa, missä on otettu huomioon lisäyksenä euroa arvioitua suuremmista arvonlisäveromenoista johtuen ja vähennyksenä euroa siirtona momentille talousarvio III lisätalousarvio talousarvio tilinpäätös Eduskunnan kirjelmä EK 48/ vp (19.12.) Momentille myönnetään euroa. Määrärahaa saa käyttää myös momentin menoihin liittyvien arvonlisävero-osuuksien maksamiseen, momentilta rahoitettavien valtion investointihankkeisiin liittyvien arvonlisävero-osuuksien maksamiseen sekä momentilta maksettaviin kulutusmenoihin liittyvien arvonlisävero-osuuksien maksamiseen. I lisätalousarvioesitys HE 362/ vp (12.2.) Momentin perusteluja täydennetään siten, että määrärahaa saa käyttää myös momentilta maksettaviin kulutusmenoihin liittyvien arvonlisävero-osuuksien maksamiseen. S e l v i t y s o s a : Momentille ei edellä olevan johdosta ehdoteta lisämäärärahaa. I lisätalousarvio talousarvio III lisätalousarvio talousarvio tilinpäätös Eduskunnan kirjelmä EK 55/ vp (13.3.) Momentin perusteluja täydennetään siten, että määrärahaa saa käyttää myös momentilta maksettaviin kulutusmenoihin liittyvien arvonlisävero-osuuksien maksamiseen. 41. Erityisavustus Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy:n tutkimusinfrastruktuuriin (arviomääräraha) IV lisätalousarvioesitys HE 101/ vp (29.10.) Momentille myönnetään euroa. Määrärahaa ja valtuutta saa käyttää ydinenergiatutkimuksen infrastruktuurien rakentamisesta, ylläpidosta ja jäsenmaksuista sekä näistä aiheutuvien arvonlisäverojen maksamiseen. Valtuus Vuonna saa uusia rahoituspäätöksiä tehdä enintään euron arvosta. Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. 16

17 S e l v i t y s o s a : Valtuus aiheutuu ydintutkimusreaktorin jätehuoltosuunnitelman kokonaiskustannusarvion noususta johtuen päätöksestä palauttaa käytetty ydinpolttoaine Yhdysvaltoihin sekä aktivoituneen purkujätteen pitkän välivarastointivaiheen ja loppusijoituksen epävarmuustekijöistä. Valtuuden käyttöön liittyvistä sitoumuksista ja sopimuksista aiheutuvat valtion menot (1 000 euroa) Yhteensä 2016 vuodesta lähtien Vuoden sitoumukset Menot yhteensä IV lisätalousarvio Eduskunnan kirjelmä EK 16/ vp (25.11.) Momentille myönnetään euroa. Määrärahaa ja valtuutta saa käyttää ydinenergiatutkimuksen infrastruktuurien rakentamisesta, ylläpidosta ja jäsenmaksuista sekä näistä aiheutuvien arvonlisäverojen maksamiseen. Valtuus Vuonna saa uusia rahoituspäätöksiä tehdä enintään euron arvosta. Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena. 60. Siirrot hallinnonalan rahastoihin (arviomääräraha) Talousarvioesitys HE 131/ vp (15.9.) Momentille myönnetään euroa. Määrärahaa saa käyttää: 1) valtiontakuurahastosta annetun lain (444/1998), vientitakuulain (479/1962) ja valtion vientitakuista annetun lain (422/2001) perusteella myönnettyjen takuiden aiheuttamiin korvausmenoihin 2) valtiontakaustoimintaa koskevien lakien (375/1963, 573/1972 ja 609/1973) nojalla valtiontakaustoiminnasta annettujen takaussitoumusten ja perusraaka-ainehuollon turvaamiseksi annetun lain (651/1985), valtion vakauttamistakauksista annetun lain (529/1993) perusteella myönnettyjen takuiden ja takausten sekä valtion pääomatakuista annetun lain (594/1992) nojalla ennen vuotta 1999 myönnettyjen takuiden aiheuttamien korvausmenojen maksamiseen. Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena. talousarvio talousarvio tilinpäätös Eduskunnan kirjelmä EK 48/ vp (19.12.) Momentille myönnetään euroa. Määrärahaa saa käyttää: Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. 17

18 1) valtiontakuurahastosta annetun lain (444/1998), vientitakuulain (479/1962) ja valtion vientitakuista annetun lain (422/2001) perusteella myönnettyjen takuiden aiheuttamiin korvausmenoihin 2) valtiontakaustoimintaa koskevien lakien (375/1963, 573/1972 ja 609/1973) nojalla valtiontakaustoiminnasta annettujen takaussitoumusten ja perusraaka-ainehuollon turvaamiseksi annetun lain (651/1985), valtion vakauttamistakauksista annetun lain (529/1993) perusteella myönnettyjen takuiden ja takausten sekä valtion pääomatakuista annetun lain (594/1992) nojalla ennen vuotta 1999 myönnettyjen takuiden aiheuttamien korvausmenojen maksamiseen. Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena. 66. Kansainvälisten järjestöjen jäsenmaksut ja rahoitusosuudet (siirtomääräraha 2 v) Talousarvioesitys HE 131/ vp (15.9.) Momentille myönnetään euroa. Määrärahaa saa käyttää: 1) kansainvälisten järjestöjen jäsenmaksujen, rahoitusosuuksien ja velvoitteiden suorittamiseen 2) erityisohjelmien tukemisesta aiheutuvien menojen maksamiseen 3) kansainvälisestä yhteistyöstä aiheutuvien menojen maksamiseen. Määrärahaa saa käyttää myös kulutusmenoihin. Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksatuspäätösperusteisena. S e l v i t y s o s a : Määrärahan arvioitu käyttö (euroa) Pohjoismainen ydinturvallisuusalan yhteistyö Kansainvälisen Atomienergiajärjestön (IAEA) jäsenmaksu OECD:n energia-alan järjestöjen toimintaan liittyvät maksut ja rahoitusosuudet Suomen osuus Kansainvälisen Atomienergiajärjestön (IAEA) teknisen avun ja yhteistyön rahastoon Euroopan energiaperuskirjan sihteeristökulut Euroopan avaruusjärjestön (ESA) jäsenmaksu ja osuus eläkemaksuista Kansainvälisen työjärjestön (ILO) jäsenmaksu Kansainvälisen uusiutuvan energian neuvoston (IRENA) jäsenmaksu Muut kansainvälisten järjestöjen jäsenmaksut ja OECD:n maksuosuudet Yhteistyön maksuosuudet kansainvälisille rahoituslaitoksille, järjestöille ja yhteistyöorganisaatioille Yhteensä Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa) Säästöpäätös -500 Yhteensä talousarvio talousarvio tilinpäätös Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. 18

19 Eduskunnan kirjelmä EK 48/ vp (19.12.) Momentille myönnetään euroa. Määrärahaa saa käyttää: 1) kansainvälisten järjestöjen jäsenmaksujen, rahoitusosuuksien ja velvoitteiden suorittamiseen 2) erityisohjelmien tukemisesta aiheutuvien menojen maksamiseen 3) kansainvälisestä yhteistyöstä aiheutuvien menojen maksamiseen. Määrärahaa saa käyttää myös kulutusmenoihin. Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksatuspäätösperusteisena. 88. Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy:n oman pääoman korottaminen (arviomääräraha) Täydentävä talousarvioesitys HE 247/ vp (20.11.) Momentille myönnetään euroa. Määrärahaa saa käyttää Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy:n oman pääoman korottamiseen määrällä, joka vastaa Teknologian tutkimuskeskus VTT:n ja Mittatekniikan keskuksen muuttamisesta osakeyhtiöksi annetun lain (762/) nojalla Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy:lle luovutettavien saatavien ja velkojen erotusta. S e l v i t y s o s a : Momentti lisätään talousarvioesitykseen. Teknologian tutkimuskeskus VTT:n ja Mittatekniikan keskuksen muuttamisesta osakeyhtiöksi annetun lain (762/) mukaisesti virastojen hallinnassa oleva omaisuus, immateriaaliset oikeudet ja liiketoiminta luovutetaan siirrettävien toimintojen osalta toimintaa 1.1. jatkavalle Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy -nimiselle osakeyhtiölle. Yhtiöittämisessä noudatetaan liiketoimintasiirtoa koskevia periaatteita, jolloin omaisuuden luovutus yhtiölle tapahtuu apporttina osakkeita vastaan. Yhtiö myös vastaa ensisijaisesti velka-, vuokra-, palvelu-, hankinta- ja toimitussopimuksista, joihin Teknologian tutkimuskeskus VTT ja Mittatekniikan keskus ovat toimintansa aikana sitoutuneet ja jotka koskevat yhtiölle luovutettavaa omaisuutta ja liiketoimintaa. Määrärahaa käytetään yhtiön oman pääoman korottamiseen yhtiölle luovutettavien saatavien ja velkojen erotusta (nettosaatava) vastaavalla määrällä. Määrärahaa ei makseta yhtiölle, vaan se on osa yhtiöön siirtyvän apporttiomaisuuden summaa. Yhtiölle luovutettavien myyntisaamisten ja ostovelkojen sekä muiden vastaavien saamis- ja velkaerien nettomäärän arvioidaan olevan vuoden tilinpäätöksessä euroa. talousarvio Eduskunnan kirjelmä EK 48/ vp (19.12.) Momentille myönnetään euroa. Määrärahaa saa käyttää Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy:n oman pääoman korottamiseen määrällä, joka vastaa Teknologian tutkimuskeskus VTT:n ja Mittatekniikan keskuksen muuttamisesta osakeyhtiöksi annetun lain (762/) nojalla Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy:lle luovutettavien saatavien ja velkojen erotusta. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. 19

20 89. Osakehankinnat (siirtomääräraha 3 v) I lisätalousarvioesitys täydentävä HE 367/ vp (24.2.) Momentille myönnetään euroa. Määrärahaa saa käyttää Terrafame Oy:n oman pääoman korottamiseen sekä valtion Talvivaara Sotkamo Oy:n konkurssiin liittyvien saatavien siirtämiseen apporttiomaisuutena Terrafame Oy:lle. Lisäksi valtio saa luopua omistuksestaan Terrafame Oy:ssä. S e l v i t y s o s a : Momentti lisätään vuoden lisätalousarvioesitykseen. Talvivaara Sotkamo Oy on asetettu konkurssiin ja edelleen julkisselvitykseen. Talvivaara Sotkamo Oy:n konkurssipesä pyrkii löytämään kaivostoiminnalle uuden toiminnanharjoittajan. Terrafame Oy on valtion kokonaan omistama osakeyhtiö, joka on perustettu siinä tarkoituksessa, että se voi tarvittaessa osallistua Talvivaaran kaivosta koskeviin mahdollisiin yritys- ja omistusjärjestelyihin tai muihin asiaa koskeviin sopimusjärjestelyihin. Jos kaivostoiminnalle Talvivaarassa ei löydy jatkajaa, voi Terrafame Oy ottaa vastattavakseen tai muuten osallistua kaivostoiminnan alasajon toteuttamiseen. I lisätalousarvio Eduskunnan kirjelmä EK 55/ vp (13.3.) Momentille myönnetään euroa. Määrärahaa saa käyttää Terrafame Oy:n oman pääoman korottamiseen sekä valtion Talvivaara Sotkamo Oy:n konkurssiin liittyvien saatavien siirtämiseen apporttiomaisuutena Terrafame Oy:lle. Lisäksi valtio saa luopua omistuksestaan Terrafame Oy:ssä. II lisätalousarvioesitys HE 9/ vp (17.6.) Momentille myönnetään lisäystä euroa. S e l v i t y s o s a : Talvivaara Sotkamo Oy on asetettu konkurssiin ja edelleen julkisselvitykseen. Talvivaara Sotkamo Oy:n konkurssipesä on pyrkinyt löytämään kaivostoiminnalle uuden toiminnanharjoittajan. Konkurssipesä on myyntiprosessinsa perusteella solminut maaliskuussa ehdollisen kauppasopimuksen, jonka loppuun viemiseen liittyvät edellytykset eivät kuitenkaan ole sellaisenaan varmistuneet. Uudessa tilanteessa valtion on varauduttava osallistumaan kaivostoiminnan jatkamiseen aiemmin suunniteltua suuremmalla panostuksella tai vaihtoehtoisesti huolehtimaan kaivoksen sulkemisesta. Valtio voi toimia asiassa erityisyhtiö Terrafame Oy:n kautta. Momentille ehdotettu lisäys mahdollistaa Terrafame Oy:n toimintakyvyn molemmissa mainituissa vaihtoehdoissa. Lisäyksessä on myös otettu huomioon vedenpuhdistuksen tehostamista koskevien uusien teknologioiden selvittäminen. Mikäli kaivos siirtyy konkurssipesältä uuden yhtiön vastuulle, päättyy samalla kaivoksen rahoittaminen ympäristövahinkojen estämiseksi julkisselvityksen kautta. Tällöin osa vuoden ensimmäisessä lisätalousarviossa momentille varatuista määrärahoista jäisi käyttämättä. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. 20

21 II lisätalousarvio I lisätalousarvio Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 1/ vp (25.6.) Momentille ehdotetaan 112 milj. euron lisäystä Terrafame Oy:n oman pääoman korottamiseen. Valiokunta pitää esitystä perusteltuna, jotta valtio voi osallistua kaivostoiminnan jatkamiseen aiemmin suunniteltua suuremmalla panostuksella tai vaihtoehtoisesti huolehtia kaivoksen sulkemisesta. Tämä on tässä tilanteessa tarpeellista, koska Talvivaara Sotkamo Oy:n konkurssipesän maaliskuussa solmiman ehdollisen kauppasopimuksen loppuun viemiseen liittyvät edellytykset eivät ole vielä varmistuneet. Valiokunnan saaman selvityksen mukaan neuvotteluja käydään yhä aktiivisesti. Valiokunta viittaa vuoden ensimmäistä lisätalousarviota koskevaan mietintöönsä (VaVM 48/ vp HE 362/ vp, HE 367/ vp) ja korostaa, että päätös kaupallisen toiminnan jatkamisesta tai kaivostoiminnan hallitusta alasajosta on tehtävä nopeasti, sillä nykyinen tilanne tuo jatkuessaan lisäkustannuksia valtiolle ja lisää riskiä ympäristöongelmien pahenemiseen. Hyväksyessään em. mietinnön eduskunta edellytti, että hallitus käyttää osan momentin määrärahasta Talvivaara Sotkamo Oy:n nykyisten vesiongelmien määrätietoiseen ratkaisemiseen ja poistamiseen ympäristön kannalta kestävällä tavalla kustannustehokkaasti. Valiokunta on tyytyväinen siihen, että nyt esitetystä määrärahasta on tarkoitus käyttää 2 milj. euroa vesienpuhdistuksen pilotointiin. Valiokunta painottaa, että myös näiden pilotointien antamien mahdollisuuksien toimivuus ja riittävyys on pystyttävä arvioimaan nopealla aikataululla osana toiminnan jatkamiseen liittyvää kokonaisarviota. Eduskunnan kirjelmä EK 4/ vp (30.6.) Momentille myönnetään lisäystä euroa. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. 21