Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017

Transkriptio

1 Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 Pääluokka 32. Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonala TaV Talousjohtaja Mika Niemelä

2 Pääluokan määrärahojen kehittyminen (1 000 ) TP 2016TA 2017TAE Työ- ja elinkeinoministeriö

3 TEM:n pääluokan menot politiikkalohkoittain Energiapolitiikka; ; 16 % Kotouttaminen; ; 8 % Hallinto; ; 9 % (1 000 ) Alueiden kehittäminen ja rakennerahastopolitiikka; ; 15 % Yritysten toimintaympäristö, markkinoiden sääntely ja työelämä; ; 3 % Työllisyys- ja yrittäjyyspolitiikka; ; 20 % Elinkeino- ja innovaatiopolitiikk a; ; 29 % Työ- ja elinkeinoministeriö

4 Keskeisiä tasomuutoksia vuoteen 2016 verrattuna +115 M EU-rakennerahastojen maksatukset +59 M Valtion kotouttamiskorvaukset +43 M Päästökaupan epäsuorien kustannusten kompensaatiotuki (uusi) +39 M Uusiutuvan energian tuotantotuki +20 M Uusiutuvan energian investointituki +20 M Korkotuki vienti- ja alusluotoille -163 M Julkiset työvoima- ja yrityspalvelut -59 M Tekesin avustusten maksatukset -24 M Viennin jälleenrahoituslainat -13 M LNG-terminaalien investointituki (maksatukset) -13 M ELY-keskusten toimintamenot 4

5 5-10 milj. euroa milj. euroa > 100 milj. euroa Keskeisiä pääluokan määrärahoja (-) Muutos 2016 =>> 2017 (+) Julkiset työvoima- ja yrityspalvelut 438 m (-163 m ) Tekes avustukset 240 m (valtuus) (-0,5 m ) Lainat FV:n varainhankintaan 500 milj. (valtuus) (0 m ) Tekes lainat 146 milj. (valtuus) (0 m ) Uusiutuvan energian tuotantotuki 273 m (40 m ) Rakennerahastot 422 m (valtuus) (115 m ) Valtion kotouttamiskorvaukset 263 m (58 m ) Jälleenrah. lainat 82 m (-24m ) Palkkaturva 32 m (-11m ) ALV 31 m (0,2 m ) FV Tappiokorv 65 m (8 m ) Energiatuki (valtuus) 35 m (0 m ) Bio, Cleantech, tutkimustul. (KH) 43 m (13 m ) Uusiutuvan energian inv.tuki (KH) 40 m (20 m ) Korkotuki vienti&alus 40 m (20 m ) Päästökaupan komp. tuki 43 m (Uusi) Alueelliset innovaatiot (KH) 11 m (-4 m ) Tal ja velkan 4,7 m (0 m ) Kuljetus tuki 5 m (0 m ) Kvjäs.maksut 8,5 m (0,5m ) Kärkihanke rahoitus (KH)

6 Päästökaupan epäsuora kompensaatiotuki Tuki on määräaikainen ja sitä maksettaisiin vuosina Hallitusohjelmassa on linjattu, että päästökaupan epäsuorien kustannusten kompensointi rahoitetaan päästökauppatuloilla: teknisesti ei korvamerkintää. Esityksessä arvioidaan, että tuen määrä olisi vuosina 2017, 2018 ja 2019 noin 43 miljoonaa euroa vuodessa, vuonna 2020 noin 46 miljoonaa euroa ja vuonna 2021 noin 56 miljoonaa euroa. Nämä tukitasot toteutuisivat, jos päästöoikeuden keskihinta olisi kahdeksan euroa nousten kauden loppua kohti 11 euroon. Vuosina tukea maksettaisiin yhteensä 232 miljoonaa euroa. Päästöoikeuden hinnan alentuessa tukimenot pienenevät myös Tukitaso 50 % EU-sääntöjen mukaisesta sallitusta enimmäismäärästä. Tuen tarkoitus on tukea Suomen sähköintensiivisen vientiteollisuuden kilpailukykyä. Tuen käyttöön otto tasoittaa kilpailuasetelmaa suhteessa muihin maihin, joilla on vastaava tuki käytössä. Työ- ja elinkeinoministeriö

7 Finnvera Oyj:n vientitakuut ja -luotot Finnvera Oyj:n viennin rahoituksen valtuuksien korottamisesta sovittiin hallituksen talouspoliittisessa ministerivaliokunnassa syyskuussa Valtuuksia esitetään korotettavaksi siten, että vientitakuuvaltuus korotetaan 19 miljardista eurosta 27 miljardiin euroon vientiluottojen rahoitusvaltuus ja korontasausvaltuus molemmat 13 miljardista eurosta 22 miljardiin euroon. Ei välittömiä budjettivaikutuksia. Valtuuksien korotuksia tarvitaan, koska 1) hallitusohjelman mukaan vientirahoituksen kilpailukyky turvataan siten, että suomalaiset vientiyritykset voivat saada rahoitusta vientiin samoilla ehdoilla kuin niiden kanssa kilpailevat ulkomaiset vientiyritykset; 2) keskeisten vientialojen, jota ovat alus-, tele- ja metsäsektori, rahoituskysynnän takia valtuudet ovat käymässä riittämättömiksi, jos keskeisten vientialojen tilauskanta toteutuu arvioiden mukaan; 3) lisäksi pankkien mahdollisuudet rahoittaa kooltaan suuria ja takaisinmaksuajaltaan pitkiä vientiluottoja ovat uusien Basel III suosituksiin perustuvien pankkisäännösten takia aikaisempaa heikommat. Työ- ja elinkeinoministeriö

8 AV-tuotantojen kannustinjärjestelmä Vauhdittaa av-kulttuurin kasvua, alan yritystoimintaa, työllisyyttä, kansainvälistymistä ja alan osaamisen monipuolistumista. Toimeenpanoon esitetään 10 miljoonaa euroa Tki-toiminnan tukeminen 9,5 milj. euroa (valtuus) Tekesin toimintamenot 0,5 milj. euroa (hallinnointi ja markkinointi). Kannustimen puuttuessa Suomi menettää vuosittain parikymmentä kansainvälisen tuotannon kuvausta. Myös isot kotimaiset tuotannot kuvataan maissa, joissa on kannustinjärjestelmä. Audiovisuaaliset tuotannot ovat työvoimaintensiivisiä Suomessa noin 70 % tuotantojen kustannuksista on työvoimakustannuksia. Isot tuotannot työllistävät suoraan n. 350 eri luovien alojen työntekijää sekä välillisesti kymmeniä muiden alojen työntekijöitä. Esim. Tyttökuningas (2014): suora kulutus 1,1 milj. euroa ja välillisesti n. 2,6 milj. euroa, työllisti 220 ammattilaista ja 80 harjoittelijaa. Majoitusöitä oli yhteensä 8 000, joista hotelleissa ja asunnoissa. Kannustin on ns. maksuhyvitysmalli, jossa 25 %:n tuki maksetaan toteutuneen kulutuksen mukaisesti Eri tuotantomuodoille (pitkä elokuva, sarjat jne.) erilaiset kokonaisbudjetin rajat, jonka ylittävistä kustannuksista voidaan maksaa tukea. Työ- ja elinkeinoministeriö

9 Julkiset t&k&i-rahoituksen kehitys Lähde: OECD Reviews of Innovation Policy. ETLA background report 2016, Tilastokeskus

10 Innovaatiorahoituskeskus Tekesin rahoitus