Pääluokka 32 TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN HALLINNONALA

Transkriptio

1 Pääluokka 32 TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN HALLINNONALA S e l v i t y s o s a : Hallitusohjelman mukaan Suomessa palkitaan ahkeruudesta, työstä ja toimeliaisuudesta. Kasvava talous perustuu hyvään johtamiseen, vahvaan yrittäjyyteen ja omistajuuteen sekä koko Suomen voimavarojen hyödyntämiseen. Suomen kilpailukyky rakentuu korkealle osaamiselle, kestävälle kehitykselle sekä ennakkoluulottomalle uudistamiselle kokeiluja ja digitalisaatiota hyödyntäen. Yrittämisen, omistamisen ja investoimisen kannattavuutta on selvästi saatava kohennettua ja työllistäminen saatava houkuttelevaksi. Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalan toimilla tuetaan eri keinoin hallitusohjelman tavoitteiden toteutumista, ennen kaikkea huolehtimalla Suomen innovaatiotoiminnan ja yritysten toimintaympäristöstä, työ-, hyödyke- ja energiamarkkinoiden toimivuudesta, työntekijöiden työllistymisedellytyksistä sekä alueiden kehittymisestä. Tavoitteiden saavuttaminen edellyttää panostamista huippuosaamiseen, innovaatioihin, yrittäjyyteen, luovuuteen, aktiiviseen työvoimapolitiikkaan, työelämän kehittämiseen, toimiviin hyödykemarkkinoihin, määrätietoiseen energia- ja ilmastopolitiikkaan, alueiden elinvoimaisuuteen sekä kansainvälisyyteen. Lisäksi markkinoiden toimintaa, vapaata kilpailua ja pk-yritysten osallistumismahdollisuuksia edistetään uudistamalla keskeistä lainsäädäntöä ja purkamalla kilpailua estävää toimialakohtaista sääntelyä. Yhteiskunnalliset vaikuttavuustavoitteet Työ- ja elinkeinoministeriö toteuttaa hallituksen työ- ja elinkeinopolitiikkaa yhdessä hallinnonalan yksiköiden ja yhteistyössä muiden ministeriöiden kanssa. Tärkeimpänä tavoitteena on kestävällä pohjalla oleva korkea työllisyys: työllisyysaste nostetaan hallituskauden aikana 72 %:iin, samalla työllisten määrä kasvaa henkilöllä. Tavoitteeseen pääsemiseksi toimenpiteet keskittyvät kasvun, tuottavuuden, osaamisen, biotalouden, digitalisaation sekä alueiden kansainvälisen kilpailukyvyn edistämistoimiin. Työ- ja elinkeinoministeriö asettaa toimialalleen alustavasti seuraavat hallitusohjelmasta johdetut yhteiskunnalliset vaikuttavuustavoitteet vuodelle : Kilpailukyky vahvistuu parantamalla yrittäjyyden ja elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä. Tutkimus- ja innovaatiotoiminnan laatu ja vaikuttavuus paranevat; elinkeinorakenne monipuolistuu. Työllistämisen esteitä puretaan ja työvoimahallinto uudistuu työllistymistä tukevaksi. Rakennetaan digitaalisen liiketoiminnan kasvuympäristö. Energiaomavaraisuus kasvaa; siirrytään kustannustehokkaasti hiilettömään, puhtaaseen ja uusiutuvaan energiaan; 2020 ilmastotavoitteet on saavutettu vaalikauden aikana. Aluehallinto uudistuu: nykyistä yksinkertaisempi ja asiakaslähtöisempi aluehallinto. Talousarvioesitykseen liittyvät tasa-arvovaikutukset Työmarkkinoiden jakautumista naisten ja miesten ammatteihin ja aloihin lievennetään muun muassa työllisyyden ja yrittäjyyden edistämistoimenpiteillä. Tehokkailla työvoima- ja yrityspalveluilla rohkaistaan osaamisen uudistamiseen ja ammatilliseen liikkuvuuteen, mikä on olennaisen tärkeää erityisesti rakennemuutostilanteissa. Työnvälityksen työttömistä työnhakijoista naisia on ollut 43 % vuosina Naisten osuus eri työvoimapalveluiden aloittaneista on ollut seuraava: ammatillinen työvoimakoulutus 36 % vuonna, 43 % vuonna 2013 ja 40 % vuonna 2012, kotoutumiskoulutus 59 % vuosina 2012, palkkatuettu työ 47 % vuonna, 48 % vuonna 2013 ja 50 % vuonna 2012 ja starttiraha 46 % vuonna ja 46 % vuosina Omaehtoisen opiskelun aloittaneista naisia oli 60 % vuosina 2013 ja 64 % vuonna :45 Sivu 1

2 Pääluokan valtuudet momenteittain (milj. euroa) varsinainen talousarvio esitys Tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan tukeminen (arviomääräraha) rahoitusvaltuus 360, , Kansainvälistymisavustus yritysten yhteishankkeisiin (arviomääräraha) myöntämisvaltuus 9, Lainat Finnvera Oyj:n varainhankintaan (arviomääräraha) myöntämisvaltuus 200, , Lainat tutkimus- ja innovaatiotoimintaan (arviomääräraha) myöntämisvaltuus 166, , Yritysten kehittämishankkeiden tukeminen (arviomääräraha) myöntämisvaltuus 21,678 7, Julkiset työvoima- ja yrityspalvelut (siirtomääräraha 2 v) hankintasopimusvaltuus 90, , Yritysten toimintaympäristö, markkinoiden sääntely ja työelämä lainojen hyväksymisvaltuus (turvavarastolainat) 8,400 8,400 myöntämisvaltuus 0,034 0, EU:n ja valtion rahoitusosuus EU:n rakennerahasto-, ulkorajayhteistyöja muihin koheesiopolitiikan ohjelmiin (arviomääräraha) myöntämisvaltuus 328, , Energiatuki (arviomääräraha) myöntämisvaltuus 35,000 35,000 Hallinnonalan määrärahat vuosina v. tilinpäätös 1000 v. varsinainen talousarvio 1000 v. esitys 1000 Muutos 1000 % 01. Hallinto Työ- ja elinkeinoministeriön toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Siviilipalvelus (arviomääräraha) Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalan tuottavuusmääräraha (siirtomääräraha 2 v) (22.) Talvivaara Sotkamo Oy:n konkurssin aiheuttamien ympäristövahinkojen estäminen (siirtomääräraha 2 v) Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalan arvonlisäveromenot (arviomääräraha) :45 Sivu 2

3 v. tilinpäätös 1000 v. varsinainen talousarvio 1000 v. esitys 1000 Muutos 1000 % 40. Yleisavustus yritysten kansainvälistymiseen ja yrittäjyyden edistämiseen (siirtomääräraha 3 v) Siirrot hallinnonalan rahastoihin (arviomääräraha) Kansainvälisten järjestöjen jäsenmaksut ja rahoitusosuudet (siirtomääräraha 2 v) (87.) Osakehankinnat (siirtomääräraha 2 v) (88.) Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy:n oman pääoman korottaminen (arviomääräraha) (89.) Osakehankinnat (siirtomääräraha 3 v) Elinkeino- ja innovaatiopolitiikka Geologian tutkimuskeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) (02.) Teknologian tutkimuskeskus VTT:n toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) (05.) Mittatekniikan keskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Innovaatiorahoituskeskus Tekesin toimintamenot (siirtomääräraha 3 v) (07.) Matkailun edistämiskeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Materiaalitehokkuuden edistäminen (siirtomääräraha 3 v) Tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan tukeminen (arviomääräraha) Valtionavustus Finpron toimintaan (siirtomääräraha 3 v) Innovaatiokeskittymien kehittäminen (siirtomääräraha 3 v) Kansainvälistymisavustus yritysten yhteishankkeisiin (arviomääräraha) (44.) Valtionavustus yksittäisten yritysten hankevalmisteluun Venäjällä (siirtomääräraha 3 v) :45 Sivu 3

4 v. tilinpäätös 1000 v. varsinainen talousarvio 1000 v. esitys 1000 Muutos 1000 % (45.) Yritysten tutkimus- ja kehittämishankkeiden valmistelu (siirtomääräraha 3 v) (46.) Laivanrakennuksen innovaatiotuki (siirtomääräraha 3 v) Finnvera Oyj:n tappiokorvaukset (arviomääräraha) Korko- ja muu tuki julkisesti tuetuille vienti- ja alusluotoille (arviomääräraha) Valtionavustus Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy:n toimintaan (siirtomääräraha 2 v) Avustus kansainvälisen teknologiapalkinnon maksamiseen (siirtomääräraha 2 v) Lainat Suomen Vientiluotto Oy:n jälleenrahoitustoimintaan (arviomääräraha) Lainat Finnvera Oyj:n varainhankintaan (arviomääräraha) Lainat tutkimus- ja innovaatiotoimintaan (arviomääräraha) Pääomalaina Finnvera Oyj:lle (siirtomääräraha 3 v) Pääomasijoitus Suomen Teollisuussijoitus Oy:lle (siirtomääräraha 3 v) Pääomasijoitus Tekes Pääomasijoitus Oy:lle (siirtomääräraha 3 v) Työllisyys- ja yrittäjyyspolitiikka Työ- ja elinkeinotoimistojen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Alueellinen kuljetustuki (siirtomääräraha 3 v) Yritysten kehittämishankkeiden tukeminen (arviomääräraha) (50.) Palkkaturva (arviomääräraha) Julkiset työvoima- ja yrityspalvelut (siirtomääräraha 2 v) Työllisyysperusteiset siirtomenot investointeihin (arviomääräraha) Yritysten toimintaympäristö, markkinoiden sääntely ja työelämä :45 Sivu 4

5 v. tilinpäätös 1000 v. varsinainen talousarvio 1000 v. esitys 1000 Muutos 1000 % 01. Kilpailu- ja kuluttajaviraston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Patentti- ja rekisterihallituksen toimintamenot (siirtomääräraha 3 v) (04.) Kuluttajatutkimuskeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Turvallisuus- ja kemikaaliviraston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Korvaus talous- ja velkaneuvonnan järjestämisestä (siirtomääräraha 2 v) Valtionavustus kuluttajajärjestölle (kiinteä määräraha) Eräät merimiespalvelut (arviomääräraha) Palkkaturva (arviomääräraha) Eräät oikeudenkäyntikulut ja korvaukset (arviomääräraha) Alueiden kehittäminen ja rakennerahastopolitiikka (43.) Maakunnan kehittämisraha (siirtomääräraha 3 v) (62.) Maaseudun kehittäminen (siirtomääräraha 3 v) EU:n ja valtion rahoitusosuus EU:n rakennerahasto-, ulkorajayhteistyö- ja muihin koheesiopolitiikan ohjelmiin (arviomääräraha) Energiapolitiikka Energiaviraston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) (28.) Materiaalitehokkuuden edistäminen (siirtomääräraha 3 v) Energiatuki (arviomääräraha) LNG-terminaalien investointituki (arviomääräraha) Valtiontuki sähköhuollon varmistamiseksi (arviomääräraha) Kioton mekanismit (arviomääräraha) Uusiutuvan energian tuotantotuki (arviomääräraha) Kotouttaminen :45 Sivu 5

6 v. tilinpäätös 1000 v. varsinainen talousarvio 1000 v. esitys 1000 Muutos 1000 % 03. Maahanmuuttajien kotoutumisen ja työllistymisen edistäminen (siirtomääräraha 2 v) Valtion korvaukset kunnille (arviomääräraha) Yhteensä Henkilöstön kokonaismäärä Hallinto S e l v i t y s o s a : Työ- ja elinkeinoministeriö vastaa Suomen yrittäjyyden ja innovaatiotoiminnan toimintaympäristöstä, työmarkkinoiden toimivuudesta ja työntekijöiden työllistymiskyvystä sekä alueiden kehittymisestä. Ministeriö johtaa ja ohjaa elinkeino- ja innovaatiopolitiikkaa, työllisyys- ja yrittäjyyspolitiikkaa, kuluttaja- ja kilpailupolitiikkaa, alue-, energia- ja ilmastopolitiikkaa sekä työelämän kehittämistä ja maahanmuuttajien kotouttamista. Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset (ELY-keskukset) edistävät alueellista kehittymistä hoitamalla valtionhallinnon toimeenpano- ja kehittämistehtäviä alueilla. ELY-keskukset edistävät yrittäjyyttä, työmarkkinoiden toimintaa, osaamista ja kulttuuria, maaseudun elinvoimaisuutta, joukkoliikennettä ja sen kehittämistä sekä liikennejärjestelmän toimivuutta ja liikenteen turvallisuutta, hyvää ympäristöä sekä luonnon ja luonnonvarojen kestävää käyttöä alueilla sekä työvoiman maahanmuuttoa alueilla. ELY-keskukset toimivat kiinteässä yhteistyössä maakunnan liittojen ja kuntien kanssa. Paikallishallinnon viranomaisista ELY-keskusten ohjaukseen kuuluvat työ- ja elinkeinotoimistot (TE-toimistot). ELY-keskuksia on viisitoista, joista yhdeksässä on kaikki kolme vastuualuetta: 1) elinkeinot, työvoima, osaaminen ja kulttuuri, 2) liikenne ja infrastruktuuri sekä 3) ympäristö ja luonnonvarat. ELY-keskusten yleishallinnollinen ohjaus kuuluu työ- ja elinkeinoministeriölle. ELY-keskusten toiminnallisesta ohjauksesta vastaavat omilla toimialoillaan sisäministeriö, opetus- ja kulttuuriministeriö, liikenne- ja viestintäministeriö, maa- ja metsätalousministeriö, työ- ja elinkeinoministeriö, ympäristöministeriö tai se keskushallinnon virasto, jonka tehtäväksi ohjaus on säädetty. Työ- ja elinkeinoministeriö koordinoi ELY-keskusten strategista ohjausta, joka tehdään ao. ministeriöiden yhteistyönä. 01. Työ- ja elinkeinoministeriön toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään nettomäärärahaa euroa. Määrärahaa saa käyttää myös: 1) kuluttajatiedon julkistamispalkintoa varten 2) julkisten hankintojen neuvontayksikön toimintaan liittyviin avustuksiin 3) EU:n sisäasioiden rahastoon kuuluvasta Turvapaikka-, maahanmuutto- ja kotouttamisrahastosta (AMIF) rahoitettavista hankkeista aiheutuvien siirtomenojen maksamiseen. Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksatuspäätösperusteisena :45 Sivu 6

7 S e l v i t y s o s a : Talousarvioesityksen valmisteluun liittyen ministeriön toiminnalle asetetaan alustavasti seuraavat tulostavoitteet vuodelle : Toiminnallinen tuloksellisuus Tuotokset ja laadunhallinta Työ- ja elinkeinoministeriö Hallituksen esitykset (kpl) Luvatun istuntokauden aikana eduskunnalle (%) 76 > 80 > 80 Muutoksia eduskunnassa säädösteknisten tai kielellisten puutteiden johdosta (%) 0,9 0 0 Valtioneuvoston asetukset (kpl) Sisämarkkinalainsäädännön alaan kuuluvien direktiivien täytäntöönpanovaje (%) 0,2 < 1,0 < 1,0 Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen Henkilötyövuosien kehitys Kokonaistyötyytyväisyys (1 5) 3,49 - > 3,49 Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa) varsinainen talousarvio esitys Bruttomenot Bruttotulot Nettomenot Siirtyvät erät siirtynyt edelliseltä vuodelta siirtynyt seuraavalle vuodelle Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa) ELY-keskusten yhteinen kehittämis- ja hallintoyksikkö (siirto momentille ) (-1 htv) -104 Erityisasiantuntijan palkkaaminen (siirto momentilta ) 22 HO-lisäysten päättyminen (Vihreä talous 2,6 milj. euroa, Harmaa talous 0,2 milj. euroa) Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä ja saaristoasiain neuvottelukunta (siirto momentille (-3 htv) -225 Puheenjohtajuus YK:n Oslon ryhmässä (siirto momentille ) -60 TEM-Aleksanterinkatu 4-10 peruskorjaus (siirto momentille ) -350 Työelämähanke Valtion tilintarkastuslautakunnan menot (siirto momentille ) -20 Valtion vahingonkorvaustoiminnan keskittäminen (siirto momentilta ) 5 Valtiosihteerien palkkakustannukset (siirto momentille ) -150 VNHY:n perustaminen (siirto momentille (-7 htv) :45 Sivu 7

8 Hankinnasta maksuun -säästö (HO ) -23 Palkkaliukumasäästö -264 Palkkausten tarkistukset 98 Toimintamenojen tuottavuussäästö -245 Yhteensä talousarvio I lisätalousarvio talousarvio tilinpäätös Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään nettomäärärahaa euroa. Määrärahaa saa käyttää myös: 1) euroneuvontakeskuksista sekä Innovaatiorahoituskeskus Tekesin projektiluonteisista tehtävistä aiheutuvien menojen maksamiseen mukaan lukien henkilöstön osaamisen kehittäminen 2) porotilalain, luontaiselinkeinolain, kolttalain ja maatilalakia edeltävän lainsäädännön mukaisesti valtion hallinnassa olevien kiinteistöjen hoitomenojen maksamiseen 3) EU:n rahastojen tuella toteutettavien hankkeiden omarahoitusosuutta koskevien menojen maksamiseen 4) Yritys-Suomi -portaalin kehittämiseen ja ylläpitoon 5) yritysten kehittämispalvelujen kehittämisestä, edistämisestä ja ylläpidosta aiheutuviin menoihin. S e l v i t y s o s a : Talousarvioesityksen valmisteluun liittyen ohjaavat ministeriöt (sisäministeriö, opetus- ja kulttuuriministeriö, liikenne- ja viestintäministeriö, maa- ja metsätalousministeriö, työ- ja elinkeinoministeriö ja ympäristöministeriö) asettavat alustavasti elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksille seuraavat tulostavoitteet vuodelle : Toiminnallinen tuloksellisuus EAKR-maksatusten suhde sidontoihin (%) 76, ESR-maksatusten suhde sidontoihin (%) 91, Maatalouden tukivalvontojen toteutumisaste ELY-keskusten sidosryhmien kokonaistyytyväisyys (1 5) - 3,6 - Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen Henkilötyövuosien kehitys Kokonaistyötyytyväisyys (1 5) 3,3 > 3,4 > 3, :45 Sivu 8

9 Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa) varsinainen talousarvio esitys Bruttomenot Bruttotulot Nettomenot Siirtyvät erät siirtynyt edelliseltä vuodelta siirtynyt seuraavalle vuodelle Maksullisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma (1 000 euroa) varsinainen talousarvio esitys Julkisoikeudelliset suoritteet Maksullisen toiminnan tuotot suoritteiden myyntituotot muut tuotot Tuotot yhteensä Maksullisen toiminnan kokonaiskustannukset erilliskustannukset osuus yhteiskustannuksista Kustannukset yhteensä Kustannusvastaavuus (tuotot - kustannukset) Kustannusvastaavuus, % Yhteisrahoitteisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma (1 000 euroa) varsinainen talousarvio esitys Yhteisrahoitteisen toiminnan tuotot muilta valtion virastoilta saatava rahoitus EU:lta saatava rahoitus muu valtionhallinnon ulkopuolinen rahoitus yhteisrahoitteisen toiminnan muut tuotot Tuotot yhteensä Hankkeiden kokonaiskustannukset Omarahoitusosuus (tuotot - kustannukset) Omarahoitusosuus, % :45 Sivu 9

10 Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten kautta ohjautuu rahoitusta seuraavilta talousarvion momenteilta: , 51, 61 ja 62, , , 31, 51, 62 ja 77, , 50 ja 76, ja 64, , 45, 51 ja 64, , , , ja 52, , 22, 61 ja 63 sekä Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa) ELY-keskusten yhteinen kehittämis- ja hallintoyksikkö (siirto momentilta ) (1 htv) 104 ELY-keskusten yhteinen kehittämis- ja hallintoyksikkö (siirto momentilta ) (18 htv) 889 EU:n ohjelmakausien taitekohdan tehtävät (kertaluonteisen lisäyksen poistuminen) Hydrologinen seuranta (siirto momentille ) -818 Kirjasto-, liikunta- ja nuorisotoimen tehtävät (siirto momentilta ) 63 Määräaikainen tasomuutos Sopeutustoimet Valtakunnalliset liikenteen telematiikka- ja tietopalvelut (siirto momentille ) (-9 htv) -268 Ympäristöseurantojen näytteenoton ostopalvelut (siirto momentille ) Yritystoiminnan kehittämispalvelut (siirto momentille ) Hankinnasta maksuun -säästö (HO ) -390 Julkisen hallinnon atk-menosäästö, II-kohdennus (HO) Omakustannusperiaatteen toteuttaminen Senaatti-kiinteistöjen vuokrissa Palkkaliukumasäästö Palkkausten tarkistukset 775 Toimintamenojen tuottavuussäästö -965 Vuokramenojen indeksikorotus 131 Vuokramenojen indeksikorotusta vastaava säästö -193 Yhteensä talousarvio I lisätalousarvio talousarvio tilinpäätös Siviilipalvelus (arviomääräraha) Momentille myönnetään euroa. Määrärahaa saa käyttää: 1) siviilipalveluksen toimeenpanosta siviilipalveluslain (1446/2007) nojalla aiheutuviin kustannuksiin lukuun ottamatta palkkauskustannuksia 2) ilman palveluspaikkaa jäävien siviilipalvelusvelvollisten kustannuksiin siviilipalveluslain 46 :n 3 momentin mukaisesti. Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksatuspäätösperusteisena. S e l v i t y s o s a : Siviilipalveluksen valtiollistaminen v. aiheutti muutoksia palveluspaikattomien asemaan, koska siviilipalveluskeskuksen tarjoamia palvelustehtäviä voivat olla vain keskuksen omat tehtävät eivätkä enää Lapin :45 Sivu 10

11 järven kunnan toimialaan kuuluvat tehtävät. Muutos vaikuttaa siviilipalveluskeskuksesta täysin palvelleina kotiutuvien määrään. Ilman palveluspaikkaa jäävien siviilipalvelusvelvollisten määrää pyritään vähentämään edistämällä tarjolla olevien palveluspaikkojen määrän kasvua markkinoimalla aktiivisesti siviilipalvelusta potentiaalisille palveluspaikoille. Tämän lisäksi palveluspaikan hakemisprosessia pyritään tehostamaan yksilötasolla sekä koulutusjakson aikana että koulutusjakson jälkeen. Tavoitteena on, että jokaisesta erästä jää palveluspaikattomaksi alle 10 % velvollisista. Valtaosa velvollisista siirtyi koulutuskeskuksesta suorittamaan työpalvelustaan muihin palveluspaikkoihin. arvio arvio Siviilipalvelukseen hakeneet, henkilöä Koulutetut, henkilöä Koulutusjakson jälkeen ilman palveluspaikkaa, henkilöä siviilipalveluskeskuksesta täysin palvelleena kotiutuneet, henkilöä talousarvio talousarvio tilinpäätös Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalan tuottavuusmääräraha (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään euroa. Määrärahaa saa käyttää: 1) ministeriön hallinnonalan tuottavuuden edistämiseen tähtäävien investointien, tutkimusten, selvitysten sekä koulutus- ja muiden palvelujen hankkimiseen 2) enintään yhtä henkilötyövuotta vastaavan henkilöstömäärän palkkaamiseen määräaikaisiin tehtäviin tuottavuustoimien edistämiseksi. S e l v i t y s o s a : Momentille on koottu hallinnonalan tuottavuustoimenpiteistä aiheutuneita säästöjä vastaavat määrärahat. Määrärahaa on tarkoitus käyttää tuottavuutta edistävien hankkeiden rahoittamiseen. Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa) Sopeutustoimet Julkisen hallinnon atk-menosäästö, II-kohdennus (HO) Yhteensä talousarvio I lisätalousarvio talousarvio tilinpäätös :45 Sivu 11

12 (22.) Talvivaara Sotkamo Oy:n konkurssin aiheuttamien ympäristövahinkojen estäminen (siirtomääräraha 2 v) I lisätalousarvio tilinpäätös Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalan arvonlisäveromenot (arviomääräraha) Momentille myönnetään euroa. Määrärahaa saa käyttää myös momentilta rahoitettavien valtion investointihankkeisiin liittyvien arvonlisävero-osuuksien maksamiseen sekä momenteilta ja maksettaviin kulutusmenoihin liittyvien arvonlisävero-osuuksien maksamiseen. S e l v i t y s o s a : Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa) Työvoimakoulutuksen ja valmennuksen ALV-menot (siirto momentille ) Valtori (siirto momentille ) -112 VNHY-uudistus (siirto momentille ) -327 Yhteensä talousarvio I lisätalousarvio talousarvio tilinpäätös Yleisavustus yritysten kansainvälistymiseen ja yrittäjyyden edistämiseen (siirtomääräraha 3 v) Momentille myönnetään euroa. Määrärahaa saa käyttää yleisavustuksesta ulkomaankauppaa, elinkeinopolitiikkaa sekä yritysten kansainvälistymistä edistäville yhteisöille annetun asetuksen (1301/2010) mukaisesti yleisavustuksena: 1) työ- ja elinkeinoministeriön toimintaan liittyvien elinkeinopolitiikkaa edistävien yhteisöjen yleisavustuksiin ja pkyritysten palvelujen kehittämiseen ja tuottamiseen 2) kansainvälistä liiketoimintaa edistävien yhteisöjen tarjoaman perusneuvonnan, asiantuntijapalveluiden ja yritysten kehittämispalveluiden tuottamiseen Lisäksi määrärahaa saa käyttää valtionavustuslain (688/2001) mukaisesti yleisavustuksena: 1) standardointitoimintaan 2) pohjoismaisen ympäristömerkintäjärjestelmän kansallisen tason tehtävien hoitamiseen. Määrärahaa saa käyttää erityisavustuksena valtionavustuslain (688/2001) mukaisesti: 1) valtionapuyhteisöjen, julkisten yhteisöjen ja muiden yhteisöjen hankkeiden rahoittamiseen 2) Suomen Enterprise Europe Network -verkoston toiminnan rahoittamiseen. Muotoilun hyödyntämisen tehostamiseen elinkeinotoiminnassa sekä yrityspalvelujen kehittämiseen voidaan palvelujen julkiseen palveluun verrattavan luonteen vuoksi myöntää yleisavustusta kustannusten täyttä määrää vastaavasti :45 Sivu 12

13 Myös pk-yrityksille tarkoitettujen palvelujen, luovien alojen yritystoiminnan ja luovan talouden edistämiseen voidaan erityisissä tapauksissa niiden yhteiskunnallisen vaikuttavuuden ja tuloksellisuuden perusteella myöntää valtionavustusta kustannusten täyttä määrää vastaavasti. Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena. S e l v i t y s o s a : Yleisavustusta voidaan käyttää kansainvälistymispalvelujen tuottamiseen, standardointitoimintaan, pohjoismaisen ympäristömerkkijärjestelmän kansallisen tason tehtävien hoitamiseen sekä suomalaisen muotoilun edistämiseen niin kotimaassa kuin maailmalla. Luovien alojen kansainvälistymistä edistävä yleisavustus kohdennetaan suomalaisen musiikin sekä elokuva- ja audiovisuaalisen alan tunnettuuden ja menekin edistämiseen maailmalla. Kansainvälistymistä edistävien yhteisöjen ensisijaisena tehtävänä on suomalaisten yritysten ja elinkeinoelämän palveleminen niin kotimaassa kuin ulkomailla osana Team Finland -verkostoa. Erityisavustusta voidaan käyttää valtionapuyhteisöjen, julkisten yhteisöjen ja muiden yhteisöjen hankkeisiin, joilla edistetään elinkeinopolitiikkaa sekä yritysten kansainvälistymistä. Lisäksi erityisavustusta voidaan käyttää Suomen kansallisena vastinrahoituksena Euroopan komission Enterprise Europe Network -verkoston toimintaan. Vaikuttavuus Yritykset kansainvälistyvät ja verkottuvat keskenään ja niiden kansa invälisen liiketoiminnan osaaminen syvenee Pk-yritysten osuus kv-asiantuntijapalveluiden käyttäjistä (%) Standardisointi tukee uusien teknologioiden ja markkinoiden kehittymistä ja kaupallistamista Työkohteiden lukumäärä uusilla alueilla Kulutus ohjautuu ympäristöä säästäviin tuotteisiin ja palveluihin ja vastuullisuuteen sitoutuneiden suomaisten yritysten määrä kasvaa - - kasvaa Määrärahan arvioitu käyttö (euroa) Globaalit kansainvälistymispalvelut Standardisointitoiminta Luovien alojen ja yrittäjyyden edistäminen Yhteensä Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa) Avustukset (siirto momentilta ) Yhteensä talousarvio Siirrot hallinnonalan rahastoihin (arviomääräraha) Momentille myönnetään euroa. Määrärahaa saa käyttää: 1) valtiontakuurahastosta annetun lain (444/1998), vientitakuulain (479/1962) ja valtion vientitakuista annetun lain (422/2001) perusteella myönnettyjen takuiden aiheuttamiin korvausmenoihin :45 Sivu 13

14 2) valtiontakaustoimintaa koskevien lakien (375/1963, 573/1972 ja 609/1973) nojalla valtiontakaustoiminnasta annettujen takaussitoumusten ja perusraaka-ainehuollon turvaamiseksi annetun lain (651/1985), valtion vakauttamistakauksista annetun lain (529/1993) perusteella myönnettyjen takuiden ja takausten sekä valtion pääomatakuista annetun lain (594/1992) nojalla ennen vuotta 1999 myönnettyjen takuiden aiheuttamien korvausmenojen maksamiseen. Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena. talousarvio talousarvio tilinpäätös 66. Kansainvälisten järjestöjen jäsenmaksut ja rahoitusosuudet (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään euroa. Määrärahaa saa käyttää: 1) kansainvälisten järjestöjen jäsenmaksujen, rahoitusosuuksien ja velvoitteiden suorittamiseen 2) erityisohjelmien tukemisesta aiheutuvien menojen maksamiseen 3) kansainvälisestä yhteistyöstä aiheutuvien menojen maksamiseen. Määrärahaa saa käyttää myös kulutusmenoihin. Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksatuspäätösperusteisena. S e l v i t y s o s a : Määrärahan arvioitu käyttö (euroa) Pohjoismainen ydinturvallisuusalan yhteistyö Kansainvälisen Atomienergiajärjestön (IAEA) jäsenmaksu OECD:n energia-alan järjestöjen toimintaan liittyvät maksut ja rahoitusosuudet Suomen osuus Kansainvälisen Atomienergiajärjestön (IAEA) teknisen avun ja yhteistyön rahastoon Euroopan energiaperuskirjan sihteeristökulut Euroopan avaruusjärjestön (ESA) jäsenmaksu ja osuus eläkemaksuista Kansainvälisen työjärjestön (ILO) jäsenmaksu Kansainvälisen uusiutuvan energian järjestön (IRENA) jäsenmaksu Muut kansainvälisten järjestöjen jäsenmaksut ja OECD:n maksuosuudet Yhteensä Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa) Yritysten kansainvälistyminen ja viennin edistäminen (siirto momentille ) Yhteensä talousarvio talousarvio tilinpäätös :45 Sivu 14

15 (87.) Osakehankinnat (siirtomääräraha 2 v) tilinpäätös (88.) Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy:n oman pääoman korottaminen (arviomääräraha) S e l v i t y s o s a : Momentti ehdotetaan poistettavaksi talousarviosta. talousarvio (89.) Osakehankinnat (siirtomääräraha 3 v) I lisätalousarvio (32.20 ja 32.60, osa) Elinkeino- ja innovaatiopolitiikka S e l v i t y s o s a : Elinkeino- ja innovaatiopolitiikalla vahvistetaan kilpailukyvyn ja talouden kasvun edellytyksiä ja painotetaan toimenpiteitä, jotka kohdistuvat kasvun uusien lähteiden vahvistamiseen rakenteita uudistamalla ja tuottavuuden kasvun nopeuttamiseen. Toimenpiteillä edistetään korkeaan arvonlisään tähtäävää rakennemuutosta eli yritysten hakeutumista uusiin, kasvaviin liiketoimintoihin, työntekijöiden siirtymistä entistä vaativampiin ja korkeamman tulotason tehtäviin sekä entistä tehokkaampien toimintatapojen käyttöönottoa yrityksissä ja julkisella sektorilla. Kilpailu pakottaa yritykset innovoimaan, muuttamaan toimintatapojaan ja hakemaan uusia markkinoita. Avoimilta markkinoilta on toisaalta saatavissa korkeampia tuottoja uusien tuotteiden ja palvelujen kehittämisinvestoinneille. Elinkeinopolitiikalla vastataan haasteeseen arvoketjujen pilkkoutumisesta ja talouden globalisaatiosta, jotka muuttavat yritysten toimintaympäristöä. Keskeistä on yritysten, yrittäjyyden ja omistajuuden vahvistaminen ja edellä mainittuja tukeva veropolitiikka sekä työpanoksen kasvattamiseen tähtäävät toimet. Politiikkatoimilla parannetaan yritysten kyvykkyyttä vastata kilpailun haasteisiin, kuten kykyä hyödyntää globaalien arvoverkostojen luomia mahdollisuuksia; muun muassa biotalous ja puhtaat ratkaisut-, luovien alojen-, elintarvike- ja terveysteknologiastrategiat sekä digitaalisen liiketoiminnan edistämiseen tähtäävät hankkeet. Julkisen rahoituksen välineillä on tärkeä tehtävä rahoitusmarkkinoiden toiminnassa olevien puutteiden korjaamisessa. Julkisen yritysrahoituksen yleiseksi periaatteeksi on otettu markkinaehtoisuus ja yksityisen rahoituksen täydentäminen ja katalysointi. Julkisen rahoituksen välineitä tarvitaan erityisesti aloittavien, uusissa liiketoiminnoissa olevien yritysten rahoittamisessa. Teollisen rakennemuutoksen uudistumishaasteeseen vastataan investoimalla yritysten kasvuun, kansainvälistymiseen ja uudistuvaan liiketoimintaan erityisesti uusilla kasvualoilla, kuten cleantech-, bio- ja luonnonvaratalous, arktinen liiketoiminta sekä digitalisaation luomat mahdollisuudet. Kasvuyritysten menestys kertoo talouden muutosvalmiuden, dynamiikan, onnistumisesta. Kasvuyritysten kansainvälistymisen ja muiden toimintaedellytysten parantaminen on keskeinen rakennemuutoksen edistämistoimi. Talousarvioesityksen valmisteluun liittyen työ- ja elinkeinoministeriö asettaa alustavasti elinkeino- ja innovaatiopolitiikan tulosalueelle yhteistyössä konsernin muiden tulosalueiden kanssa seuraavat yhteiskunnalliset vaikuttavuustavoitteet vuodelle : :45 Sivu 15

16 / arvio Elinkeinoelämä uudistuu Yritysten t&k -toiminta kasvaa vähentynyt kasvaa kasvaa Elinkeinorakenne ja yritysrakenne monipuolistuvat Pk-yritysten osuus yritysten kokonaisliikevaihdosta kasvaa kasvaa kasvaa Elinkeinoelämä kansainvälistyy Pk-yritysten viennin osuus tavaraviennistä kasvaa kasvanut kasvaa kasvaa Yksityinen kasvurahoitus lisääntyy Yrityksiin tehtyjen yksityisten riskisijoitusten määrä kasvaa kasvanut kasvaa kasvaa Elinkeino- ja innovaatiopolitiikan toteuttamiseen osallistuvat ministeriön lisäksi Geologian tutkimuskeskus, Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy, Innovaatiorahoituskeskus Tekes, Finnvera Oyj, Suomen Vientiluotto Oy, Suomen Teollisuussijoitus Oy, Finpro sekä useat valtionapuyhteisöt. 01. Geologian tutkimuskeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään nettomäärärahaa euroa. Määrärahaa saa käyttää myös: 1) kansainvälisten jäsenmaksujen maksamiseen 2) EU-rahastojen tuella toteutettavien hankkeiden omarahoitusosuutta koskevien menojen maksamiseen. S e l v i t y s o s a : Geologian tutkimuskeskuksen (GTK) tehtävänä on tuottaa ja levittää geologista tietoa, joka edistää maankamaran luonnonvarojen kestävää käyttöä. Tutkimuskeskuksen tavoitteena on tiedon, osaamisen ja innovaatioiden avulla tukea elinkeinoelämän ja alueiden kilpailukykyä sekä kustannustehokasta yhteiskuntasuunnittelua. Tutkimuskeskusta kehitetään kansallisena geotietokeskuksena sekä eurooppalaisena huippuosaajana mineraalivarojen kestävän käytön tutkimuksessa. Talousarvioesityksen valmisteluun liittyen työ- ja elinkeinoministeriö asettaa alustavasti Geologian tutkimuskeskukselle seuraavat tulostavoitteet vuodelle : Vaikuttavuus Investointien ja elinkeinotoiminnan vahvistaminen osana kestävän kehityksen taloutta. Uusilla innovaatioilla ja geotiedon hyödynnettävyydellä lisätään kustannustehokkuutta ja vahvistetaan elinkeinopolitiikassa määriteltyjä kasvun kärkialueita. Toiminnallinen tuloksellisuus Toiminnallinen tehokkuus Tulosalueiden osuus kustannuksista, % mineraalivarat ja raaka-ainehuolto 57, energiahuolto ja ympäristö 21, maankäyttö ja rakentaminen 20, :45 Sivu 16

17 Yhteisrahoitteinen toiminta kustannusvastaavuus, % 59, Maksullinen toiminta ylijäämä, % tuotoista 7,6 7 7 Tuotokset ja laadunhallinta Valittujen malmipotentiaalisten alueiden kallioperän ja malminmuodostusprosessin mallit valmistuvat. Suomen keskeisistä kaivomineraaleista on tuotettu kokonaisarvio, joka ottaa huomioon tunnettujen varantojen lisäksi myös otaksutut, löydettävissä olevat varannot Digitaaliset tietoaineistot yhtenäistetään kv. standardien mukaisiksi, tehokkaat palvelut mahdollistaviksi karttatietokantakokonaisuuksiksi. Aineistolataukset (kpl) Kävijämäärä kohdistetuissa verkkopalveluissa (kpl) Tutkimusyhteistyö yritysten kanssa kasvaa koskien energiaratkaisuja ja ydinlaitosten turvallista sijoittamista Yhteishankkeet yritysten kanssa (kpl) Hankevolyymi (euroa) Yhdyskuntarakentamisen yhteistoiminta- ja tietotuotantomalli (suunnittelua ja rakentamista palvelevat 3D-mallit) on käynnistynyt kasvualueilla. Uudet käyttäjälähtöiset tietopalveluratkaisut lisäävät tutkimustiedon ja aineistojen monipuolista käyttöä Maakairauspisteiden määrän kasvu rekisterissä lkm (kpl) Yritysasiakkuuksien määrä kasvaa ja asiakastyytyväisyys on hyvällä tasolla Yritystoimeksiannot lkm (kpl) Tulot yritystoimeksiannoista (euroa) Asiakastyytyväisyys (1 10) Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittämien Henkilötyövuosien kehitys Kokonaistyötyytyväisyys (1 5) - 3,5 3,5 Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa) varsinainen talousarvio esitys Bruttomenot Bruttotulot Nettomenot Siirtyvät erät siirtynyt edelliseltä vuodelta siirtynyt seuraavalle vuodelle :45 Sivu 17

18 Maksullisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma (1 000 euroa) varsinainen talousarvio esitys Maksullisen toiminnan tuotot suoritteiden myyntituotot muut tuotot Tuotot yhteensä Maksullisen toiminnan kokonaiskustannukset erilliskustannukset osuus yhteiskustannuksista Kustannukset yhteensä Kustannusvastaavuus (tuotot - kustannukset) Kustannusvastaavuus, % Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa) Hankinnasta maksuun -säästö (HO ) -24 Omakustannusperiaatteen toteuttaminen Senaatti-kiinteistöjen vuokrissa -565 Palkkaliukumasäästö -201 Palkkausten tarkistukset 75 Strategisen tutkimuksen rahoitusväline (siirto momentille ) Säästöpäätös Toimintamenojen tuottavuussäästö -168 Toimintamenosäästö (HO ) -200 Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminta (siirto momentille ) -196 Vuokramenojen indeksikorotus 31 Vuokramenojen indeksikorotusta vastaava säästö -33 Yhteensä talousarvio talousarvio tilinpäätös (02.) Teknologian tutkimuskeskus VTT:n toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) tilinpäätös (05.) Mittatekniikan keskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) tilinpäätös Innovaatiorahoituskeskus Tekesin toimintamenot (siirtomääräraha 3 v) Momentille myönnetään nettomäärärahaa euroa. Määrärahaa saa käyttää myös hanke- ja ohjelmatoiminnan, aktivoinnin tuloksellisuuden ja vaikuttavuuden parantamiseen sekä ennakointitoimintaan ja kansainvälistymisen edistämiseen :45 Sivu 18

19 S e l v i t y s o s a : Innovaatiorahoituskeskus Tekes edistää teollisuuden ja palvelujen kehittymistä teknologian, innovaatioiden ja kasvurahoituksen keinoin. Tämä uudistaa elinkeinoja, kasvattaa jalostusarvoa, tuottavuutta ja työelämän laatua, lisää vientiä sekä luo työllisyyttä ja hyvinvointia. Tulokset saavutetaan asiakkaiden tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnalla, johon Tekes kannustaa rahoituksellaan ja siihen liittyvillä palveluilla. Asiakkaita ovat ilman toimialarajoituksia kaiken kokoiset yritykset sekä tutkimus- ja julkiset organisaatiot. Talousarvioesityksen valmisteluun liittyen työ- ja elinkeinoministeriö asettaa alustavasti Tekesille seuraavat tulostavoitteet vuodelle : Toiminnallinen tuloksellisuus Toiminnallinen tehokkuus Rahoitus- ja asiakkuustyön kokonaiskustannus/myönnetty rahoitus, % 4,4 < 5,0 < 5,0 Asiakaspalautteen yleisarvio Tekesin toiminnasta (1 5) 4,3 > 4 > 4 Tuotokset ja laadunhallinta Suoritteet Pk-yritysten osuus yritysrahoituksesta, % 63 > 60 > 60 Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen Henkilötyövuosien kehitys 285, Kokonaistyötyytyväisyys (1 5) 3,7 3,5 > 3,5 Tekesin tulostavoitteiden saavuttamiseen osallistuu Tekesin lisäksi elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten Tekes-tehtäviä hoitava henkilöstö, joiden osalta resurssit on budjetoitu momentille Tulostavoitteiden saavuttamiseen käytetään toimintamenojen lisäksi Tekesin hallinnoimien muiden momenttien ( , , ja ) määrärahoja ja valtuuksia. Momenttiensa myöntövaltuuksilla Tekes rahoittaa riskipitoisia tutkimus- ja kehittämis- ja innovaatiotoiminnan projekteja, jotka toteutetaan pääosin vuosina Määrärahan arvioitu käyttö (euroa) Hanke- ja ohjelmatoiminta Toimintamenot Yhteensä Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa) varsinainen talousarvio esitys Bruttomenot Bruttotulot Nettomenot Siirtyvät erät :45 Sivu 19

20 siirtynyt edelliseltä vuodelta siirtynyt seuraavalle vuodelle Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa) varsinainen talousarvio esitys Hankinnasta maksuun -säästö (HO ) -12 Palkkaliukumasäästö -157 Palkkausten tarkistukset 57 Toimintamenojen tuottavuussäästö -200 Toimintamenosäästö (HO ) Vuokramenojen indeksikorotus 20 Vuokramenojen indeksikorotusta vastaava säästö -40 Yhteensä talousarvio I lisätalousarvio talousarvio tilinpäätös (07.) Matkailun edistämiskeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) tilinpäätös ( ) Materiaalitehokkuuden edistäminen (siirtomääräraha 3 v) Momentille myönnetään euroa. Määrärahaa saa käyttää: 1) materiaalitehokkuutta edistävään selvitys-, kokeilu-, menetelmäkehitys- ja informaatiotoimintaan 2) EU:n rahoittamien muiden kuin rakennerahastoista rahoitettavien hankkeiden osarahoitukseen 3) enintään euroa yritysten materiaalikatselmusten kehittämisen yhteydessä suoritettaviin avustusluonteisiin vähämerkityksisiin kustannusosuuksiin, jotka liittyvät yritysten materiaalikatselmuskokeiluihin. Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksatuspäätösperusteisena. S e l v i t y s o s a : Materiaalitehokkuus on luonnonvarojen säästeliästä käyttöä, tehokasta sivuvirtojen hallintaa, jätteen määrän vähentämistä ja materiaalien kierrätystä sekä haitallisten ympäristövaikutusten vähentämistä. Määrärahaa käytetään kansallisen materiaalitehokkuusohjelman toimeenpanoon liittyviin hankkeisiin, joilla edistetään materiaalitehokkuutta parantavien ratkaisujen kehittymistä siten, että yritysten kilpailukyky paranee ja haitalliset ympäristövaikutukset vähenevät. Määrärahaa käytetään myös yritysten materiaalikatselmuskokeiluihin. Yhteiskunnalliset vaikuttavuustavoitteet Materiaalien tehokkaampi käyttö lisää energiatehokkuutta ja kilpailukykyä sekä edistää kestäviin tuotanto- ja kulutustapoihin siirtymistä :45 Sivu 20

21 talousarvio talousarvio tilinpäätös Tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan tukeminen (arviomääräraha) Momentille myönnetään euroa. Valtuus Vuonna uusia rahoituspäätöksiä saa tehdä enintään euron arvosta. Mikäli vuoden myöntämisvaltuutta on jäänyt käyttämättä, saa käyttämättä jääneestä osasta tehdä myöntämispäätöksiä vuonna enintään eurolla. Määrärahaa ja valtuutta saa käyttää: 1) valtioneuvoston asetuksella tarkemmin säädettävin perustein ja Euroopan komission vähämerkityksistä tukea koskevan asetuksen (EY 1407/2013) mukaisesti yrityksille ja muille yhteisöille tuotteiden, tuotantomenetelmien ja palveluiden kehittämistä ja hyödyntämistä koskevaan teknologiseen, liiketoiminnalliseen ja muuhun tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoimintaan 2) kansallisiin ja Euroopan unionin rahoitusosuuksiin eurooppalaisissa yhteistyöhankkeissa 3) valtion budjettitalouden piiriin kuuluvien organisaatioiden sekä kunnallisten ja muiden budjettitalouden ulkopuolisten julkisten organisaatioiden julkisen toiminnan innovatiivisiin kehittämishankkeisiin 4) työelämän kehittämishankkeisiin, jotka voivat olla myös kuntien ja kuntayhtymien, yleishyödyllisten yhteisöjen sekä valtion budjettitalouden virastojen ja laitosten työelämän kehittämishankkeita 5) valtion budjettitalouden piiriin kuuluvien organisaatioiden sekä korkeakoulujen ja vastaavien julkista tutkimusta tai tiedon levittämistä tekevien budjettitalouden ulkopuolisten tutkimus- ja tiedonlevittämisorganisaatioiden tutkimus- ja kehittämishankkeisiin, jotka edistävät teknologisen, liiketoiminnallisen sekä muun elinkeinoelämän ja yhteiskunnan kehittymisen kannalta merkittävän osaamisen syntymistä, kehittymistä ja laaja-alaista hyödyntämistä 6) valtion budjettitalouden piirin kuuluvien organisaatioiden sekä korkeakoulujen ja vastaavien julkista tutkimusta tekevien budjettitalouden ulkopuolisten tutkimusorganisaatioiden kansallisiin ja kansainvälisiin ohjelmiin ja hankkeisiin, hankkeiden valmisteluun sekä osaamisen ja strategisten toimintaedellytysten kehittämiseen 7) valtion budjettitalouden piiriin kuuluvien organisaatioiden sekä korkeakoulujen ja vastaavien julkista tutkimusta tekevien budjettitalouden ulkopuolisten tutkimusorganisaatioiden kansainväliselle organisaatiolle maksettaviin jäsenja ohjelmamaksuihin sekä laitetoimituksiin ja Tekesin puolesta tehtävistä matkoista muille kuin Tekesin henkilöstölle aiheutuviin matkakustannuksiin 8) julkisen toiminnan laatua ja kustannustehokkuutta kohottaviin innovaatioihin liittyvien julkisten hankintojen valmisteluun ja toteutukseen kunnissa ja kuntayhtymissä, yleishyödyllisissä yhteisöissä, valtion virastoissa ja laitoksissa sekä muissa hankintalain (348/2007) mukaisissa hankintayksiköissä 9) kansainvälisille organisaatioille innovaatioyhteistyön ja -ohjelmien jäsen- ja osallistumismaksuihin. Avustusta voidaan maksaa myös palveluseteleinä. Momentilta voidaan maksaa ennen vuotta 2010 momentilta tehtyjen sitoumusten aiheuttamat menot :45 Sivu 21

22 Momentilta voidaan maksaa ennakkomaksuja pienille ja keskisuurille yrityksille, kun ennakkomaksulla vähennetään muun julkisen rahoituksen tarvetta Tekes-avustuksen siltarahoitukseen. Momentille budjetoituihin kulutusmenoihin liittyvät arvonlisäveromenot maksetaan momentilta Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena. S e l v i t y s o s a : Rahoitusta kohdistetaan erityisesti elinkeinorakenteiden uudistumista nopeuttaviin riskipitoisiin hankkeisiin. Rahoituksella kannustetaan yrityksiä ja muita yhteisöjä sekä valtion budjettitalouteen kuuluvia organisaatioita tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoimintaan sekä yhteisiin ohjelmiin, joiden avulla pyritään nopeuttamaan kehitystä sekä kasvattamaan jalostusarvoa ja tuottavuutta sekä edistämään työelämän kehitystä. Rahoitusta myönnettäessä otetaan huomioon Tekesin rahoituksen vaikutus hankkeen toteutukseen, hankkeen vaikuttavuus, ltava liiketoiminta sekä kehitettävän innovaation tai osaamisen uutuusarvo, tulosten hyödyntäminen, käytettävät voimavarat, taloudelliset edellytykset ja verkottuminen sekä hankkeiden välilliset vaikutukset elinkeinoelämässä ja yhteiskunnassa. Tukea myönnetään erityisesti: riskipitoisiin tutkimus-, kehitys- ja innovaatiohankkeisiin ja ohjelmiin, joilla tähdätään uuden teknologian ja osaamisen luomiseen ja hyödyntämiseen sekä energiatalouden, ympäristö- ja hyvinvointiteknologioiden kehittämiseen teollisuudessa ja palveluissa nuorten innovatiivisten yritysten liiketoimintojen kehittämiseen pienille ja keskisuurille yrityksille uuden teknologian, osaamisen, teollisoikeuksien sekä innovaatiopalvelujen hankkimiseen innovatiivisten tuotantotapojen kehittämiseen ja kokeilemiseen pilotti- tai demonstraatiomittakaavassa sekä koetuotantoon kunnallisten organisaatioiden, valtion budjettitalouteen kuuluvien organisaatioiden, yritysten ja muiden yhteisöjen sellaisten innovatiivisten hankintojen suunnitteluun ja toteuttamiseen, joilla tilaaja tavoittelee toimintansa tai palvelujensa laadun ja kustannustehokkuuden merkittävää parantamista ja jotka edellyttävät tarjoajilta uuden tuotteen, tuotantomenetelmän, palvelun tai muun innovatiivisen ratkaisun kehittämistä työelämän kehittämishankkeisiin. Tekesin tulostavoitteiden saavuttamiseen käytetään myös momenttien , , ja määrärahoja ja valtuuksia. Eurooppalaisia yhteistyöhankkeita koskevat EU-tulot on merkitty momentille Tekesin vaikuttavuustavoitteiden toteutumista seurataan ensisijaisesti riippumattomilla vaikuttavuusarvioinneilla sekä vuosittain suuntaa-antavilla seurantamittareilla. Talousarvioesityksen valmisteluun liittyen työ- ja elinkeinoministeriö asettaa alustavasti Tekesille seuraavat tulostavoitteet vuodelle : :45 Sivu 22

23 Vaikuttavuus arvio 1. Globaalisti kilpailukykyinen elinkeinoelämä: Tuottavuus ja kansainvälinen liiketoiminta kasvavat ja elinkeinoelämä uudistuu erityisesti radikaalien innovaatioiden ja innovaatiotoiminnan laaja-alaistumisen avulla Alkavat ja pk-yritykset Tekes kannustaa suuren määrän yrityksiä merkittävään kansainväliseen kasvuun innovaatioiden avulla ja kehittymään houkutteleviksi sijoituskohteiksi yksityisille sijoittajille Alkavien yritysten keräämä yksityinen pääoma/tekesin rahoitus (segmentin yläkvartaali), kerroin - - > 2 Pk-yritysten viennin kasvu/tekesin rahoitus (segmentin yläkvartaali), kerroin - - > 25 Rahoitettujen hankkeiden synnyttämä vuosittainen vienti/tekesin rahoitus, kerroin - - > Suomi on yksi maailman parhaista innovaatioympäristöistä: Tekes rakentaa yhdessä kumppaneidensa kanssa Suomeen yhden maailman parhaista kansainvälisesti verkottuneista innovaatioympäristöistä, jossa kansainvälisen huipputason osaaminen, verkostot ja toimintatavat tukevat yritysten rohkeaa uudistumista ja kasvua. Suuret yritykset Tekes kannustaa suuret yritykset rohkeaan ja kansantalouden kannalta merkittävään uudistumiseen sekä osaamista ja liiketoimintamahdollisuuksia kumppaneille synnyttävään yhteistyöhön Suurten yritysten T&K -alihankinnat pk-yrityksiltä ja tutkimusorganisaatioilta/ Tekesin rahoitus - - > 90 Julkiset tutkimusorganisaatiot Tekes vauhdittaa taloudellisesti ja yhteiskunnallisesti hyödyllisten osaamisten, verkostojen ja tutkimustulosten synnyttämistä ja siirtymistä elinkeinoelämän hyödynnettäväksi Yritysten arvio tutkimustulosten ja osaamisten kaupallisen hyödyntämisen todennäköisyydestä, % - > 65 Valtuuden ja määrärahan käytön arvioitu jakautuminen (1 000 euroa) Määräraha Valtuus Avustukset tutkimukseen, kehitykseen ja innovaatiotoimintaan alkaville yrityksille pk-yrityksille suuryrityksille Julkisen tutkimus- ja kehitystoiminnan rahoitus Euroopan avaruusjärjestön (ESA) ohjelmamaksut Yhteensä :45 Sivu 23

24 Valtuuden käyttöön liittyvistä sitoumuksista ja sopimuksista aiheutuvat valtion menot (1 000 euroa) Yhteensä vuodesta lähtien Ennen vuotta tehdyt sitoumukset Vuoden sitoumukset Menot yhteensä Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa) INKA-ohjelma (momentille tehdyn siirron tasokorjaus) Kertaluonteisten valtuuslisäysten maksatukset Maksatusmäärärahojen tarkistus Säästöpäätös (HO ) Valtuuslisäyksen (1 milj. euroa TA) maksatukset -500 Säästöpäätös Yhteensä talousarvio talousarvio tilinpäätös Valtionavustus Finpron toimintaan (siirtomääräraha 3 v) Momentille myönnetään euroa. Määrärahaa saa käyttää valtionavustuslain (688/2001) ja yleisavustuksesta ulkomaankauppaa, elinkeinopolitiikkaa sekä yritysten kansainvälistymistä edistäville yhteisöille annetun asetuksen (1301/2010) mukaisesti yleisavustuksena Finpron toiminnan menoihin, joilla edistetään: 1) Yritysten kansainvälistymistä 2) Suomeen suuntautuvaa ulkomaista matkailua 3) Suomeen suuntautuvia ulkomaisia investointeja Finprolle voidaan sen palvelujen julkiseen palveluun verrattavan luonteen sekä sen toiminnan yhteiskunnallisen vaikuttavuuden ja tuloksellisuuden perusteella myöntää valtionavustusta kustannusten täyttä määrää vastaavasti. Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena. S e l v i t y s o s a : Muut kuin Finpron yleisavustukseen tarkoitetut määrärahat on siirretty momentille Yleisavustusta voidaan myöntää Finpron tuottamiin toimintoihin, joilla edistetään yritysten kansainvälistymistä, Suomeen suuntautuvaa ulkomaista matkailua sekä Suomeen suuntautuvia ulkomaisia investointeja, ja Finpron alaisuudessa toimivan vientikeskusverkoston ylläpitämisestä aiheutuviin kustannuksiin. Yritysten kansainvälistymisen edistämisessä tarjotaan yrityksille kansainvälistymisneuvontaa, tunnistetaan ja jaetaan tietoa kansainvälisistä liiketoimintamahdollisuuksista sekä verkotetaan yrityksiä niin Suomessa kuin ulkomailla. Matkailun edistämisessä vahvistetaan ja parannetaan Suomen matkailumaakuvaa, matkailutuotteiden vientiä ja kysyntää yhteismarkkinoinnilla toimijoiden kanssa sekä tuetaan tuotekehitystä. Investointien hankinnassa korostetaan osaamisintensiivisiä aloja, korkean lisäarvon tuotantoa, T&K&I-investointeja sekä investointien työllistämisvaikutuksia :45 Sivu 24