TIIVISTELMÄ YLIOPISTOJEN ICT-KYSELYN TULOKSISTA

Transkriptio

1 TIIVISTELMÄ YLIOPISTOJEN ICT-KYSELYN TULOKSISTA YLEISET HUOMIOT OKM:n asettama OKM-ICT-2015-hankeryhmä (puheenjohtaja Heikki Mannila) muodostaa kokonaiskuvan ICT-alan koulutuksesta ja tutkimuksesta sekä edistää ICT:n käyttöä OKM:n hallinnonalalla sekä laajemmin yhteiskunnassa ja elinkeinoelämässä. Yliopistoille lähetetyssä kyselyssä pyydettiin tiiviitä kuvauksia niiden profiloitumisesta ja vahvuusalueista ICT:ssä ja ICT:n soveltamisessa kahden toisiaan täydentävän ja osittain vaihtoehtoisen lähestymistavan näkökulmasta: Teema 1: Tietotekniikan huippuosaaminen. Haluaako yliopisto profiloitua tietotekniikan tutkimuksen huippuosaajaksi ja millä ICT:n tutkimusalueilla näin on tarkoitus toimia? Teema 2: Tietotekniikan soveltaminen ja digitalisaatiokehityksen hyödyntäminen sovellusalueilla. Haluaako yliopisto profiloitua ICT:n soveltamisessa ja digitalisaatiokehityksen hyödyntäjänä tutkimuksen ja opetuksen nimetyillä vahvuusalueilla ja jos haluaa, niin millä tavalla? Yliopistojen vastauksista käy ilmi erilaisia lähtökohtia profiloitumiseen ICT-alalla, ja vastaukset ovat kiinnostavia myös esittämistavan osalta. Osalla yliopistoista profiloitumislistat ovat pitkiä ja pieniin osa-alueisiin jaettuja ilman vahvaa koko organisaatiotason linjausta painopisteistä. Toisaalta eräät yliopistot, erityisesti Aalto-yliopisto, argumentoivat vahvasti sekä ICT:n merkitystä että omaa rooliaan ICT-alan kehittämisessä. Joillakin yliopistoilla on lähinnä soveltava tai välineellinen lähestymistapa ICT-alaan. Esimerkiksi Itä-Suomen yliopistossa on selkeästi määriteltyjä sovellusaloja, jotka vaikuttavat osuvilta yliopistokohtaisen profiloitumisen näkökulmasta. Isoja panostuksia ICT-alan huippuosaamiseen löytyy isoista yliopistoista (Aalto ja Helsingin yliopisto), mutta kun otetaan huomioon laaja-alainen soveltaminen, löytyy merkittäviä kokonaisuuksia suurimmasta osasta yliopistoja. TEEMOJA JATKOKESKUSTELUJEN POHJAKSI Käytetty tutkimus- ja sovellusalojen nimeämiskäytäntö tekee haastavaksi nähdä, missä määrin profiloitumisessa on päällekkäisyyttä. Vastausten tulkinnan kannalta tieteenalaluokitukset ovat haasteellisia. koska profiilit ovat erilaisia ja ICT-osaamista kytketään eri konteksteihin. Kyselyn tuottamien tietojen tulkitsemiseksi ja yhteismitallistamiseksi on tarpeen hyödyntää muita tiedon lähteitä korkeakoulujen toiminnasta. Muun muassa julkaisutiedot ovat kiinnostavia tässä kontekstissa. Kyselyn tuloksia voitaisiin täydentää tiedoilla ICT-alan tutkijoiden välisestä yhteistyöstä ja tutkimuksen kärkien sijoittumisesta yliopistoihin. Yleisesti ottaen kyselyn perusteella voidaan todeta, että pienistäkin yliopistoista löytyy ICT-alalla tutkimuksen kärki, mutta ei välttämättä laajempaa osaamispohjaa kärjen taustalla. Jos katsotaan vuosittaisen julkaisutuotannon perusteella kymmenen tai useamman tutkijan tilannetta, erot tutkimuksen impaktissa ovat jo huomattavia yliopistojen kesken. Osaavat ihmiset ovat tärkeitä. Kyselyn tuloksista OKM-ICT-2015-hankeryhmässä käydyn keskustelun pohjalta voi todeta, että jos profiloitumisalueilla on riittävästi osaavia ihmisiä, mahdollisuuksia avautuu paljon. Sen sijaan on syytä pohtia, mitä tarkoittaa jos painopisteen takana on vain yksi henkilö. Millainen riski tämä on strategian toteuttamisen kannalta? On syytä tiedostaa, että keskustelussa yhteistyöstä ja profiloitumisesta on tarpeen huomioida sekä osaamisen laatu että määrä. ICT-alan tutkimuksessa tieteiden väliset kytkennät nousevat esiin (esimerkkinä lääketiede ja matematiikka/tilastotiede). Tässä yhteydessä ilmiöpohjainen ajattelutapa on mielenkiintoinen lähestymistapa, esimerkkinä terveys- ja hyvinvointipalvelujen kehittäminen sekä metsätieteen tutkimus. Esimerkiksi terveysteknologia

2 avaa mahdollisuuksia alueellisiin osaamisen tarpeisiin (yliopistolliset sairaalat ym.). Samalla on syytä huomioida kansainvälinen ulottuvuus eli se, millaisissa kansainvälisissä verkostoissa ja millä profiileilla yliopistot liikkuvat. Yliopistot eivät vastauksissaan kertoneet yhteistyöstä ammattikorkeakoulujen kanssa. Ammattikorkeakouluille tehdään oma vastaava kysely, joka toivottavasti selvittää yhteistyön tilannetta. Yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen välinen työnjako ja yhteistyö tarjoaa mielenkiintoisia mahdollisuuksia ICT-alan ilmiö- ja tarvelähtöiseen osaamisen kehittämiseen. Kyselyn tulosten pohjalta näyttäisi hyödylliseltä yhteistyön mahdollisuuksien pohdinta vuorovaikutteisesti yliopistojen kesken niin että kyselyn tuottamien tulosten pohjalta päästään strukturoituun keskusteluun organisaatioiden tahtotilasta. Tämän kaltaista työnjakokeskustelua on käyty UNIFI:ssa. Jatkokeskustelun mahdollistamiseksi tulee harkita keskustelun jatkamista osa-alueiden tiimoilta. Tästä suuntaaantavana esimerkkinä voi mainita laitelähtöisen/laitespesifisen profiloitumisen ja abstraktin/teoreettisen tutkimusfokuksen. Mahdollisia keskustelun osa-alueita tai ulottuvuuksia voisivat olla vaikkapa ohjelmistot, laitteet, johtaminen jne. Olennaista on luoda pitempiaikaiseen keskusteluun pohjautuva prosessi ja toimintamalli, jossa ajan mittaan saadaan kaikkien kannalta hyödyllisiä tuloksia. Nyt tehdyn kyselyn tarkentaminen ja toistaminen voisi olla osa tämän kaltaista asian eteenpäin työstämistä verkostomaisen keskustelun puitteissa. Suomen Akatemian kautta kanavoitava rakenteellisen kehittämisen rahoitus on eräs jatkotyöstämisessä huomioitavissa oleva instrumentti. 50 miljoonan euron rahoitushaku päättyy tammikuun lopussa AALTO-YLIOPISTO Aallon vuoteen 2020 ulottuvan strategian ytimessä ovat ICT, laskenta ja mallinnus sekä näiden soveltaminen. Aallolla on vahva rooli teollisuuden, palvelujen ja yhteiskunnan uudistamisessa, jossa keskeinen muutosvoima on digitalisaatio. Aalto panostaa suomalaista yliopistoista selvästi eniten tietotekniikkaan ja sen soveltamiseen. Aallossa toimii useita tutkimuksen huippuja alueella. Aalto pyrkii kehittämään ICT-aluetta laajempina kokonaisuuksia. Näissä on vähintään 10 professoria, usean miljoonan ulkoinen rahoitus, useita laitoksia edustettuna ja kansainvälistä painoarvoa. Osaamista on vahvistettu merkittävillä professorien suuntaamisella ( suunnattu 60), koulutusohjelmamuutoksilla, rakenteellisilla uudistuksilla sekä yhteistyöllä (kotimainen ja kansainvälinen). Myös tutkimusinfrastruktuureihin on panostettu. Yhteistyötä on kehitetty mm. Aalto Digi Platformin avulla. AALTO/TIETOTEKNIIKAN HUIPPUOSAAMINEN Laskennallinen data-analyysi Algoritmit, logiikka ja kompleksisuus Ohjelmistotekniikan konstruktiivinen, kokeileva ja empiirinen tutkimus Interaktiivinen digitaalinen media Tietoliikennetekniikka, Internet-teknologiat Tietojärjestelmätiede AALTO/TIETOTEKNIIKAN SOVELTAMINEN JA DIGITALISAATIOKEHITYKSEN HYÖDYNTÄMINEN SOVELLUSALUEILLA Älykkäät koneet, mekatroniikka, robotiikka, automaatio Digital design and manufacturing and industrial internet Life science technologies, Health and wellbeing Digitaalisuus viihteessä, kulttuurissa, oppimisympäristöissä ja uudessa mediassa Digitaaliset palvelut Micro and nanotechnology based ICT hardware Radiotiede ja -tekniikka

3 Geoinformatiikka, älykkäät kaupungit, älykkäät rakennukset Laskennallinen fysiikka Tietoturva SVENSKA HANDELSHÖGSKOLAN (HANKEN) Hanken raportoi tietotekniikan huippuosaamisessa toimivansa open source, open access ja open data alueilla tavoitteenaan selvittää erilaisten verkon avoimuuksiin liittyviä synty- ja vaikutusmekanismeja. Soveltamisesta tai digitalisaatiokehityksen hyödyntämisestä sovellusalueilla yliopisto ei raportoi. HANKEN/TIETOTEKNIIKAN HUIPPUOSAAMINEN Open Source, Open Access, Open Data HELSINGIN YLIOPISTO Helsingin yliopistolla ICT:llä on ollut merkittävä osuus luonnontieteellisessä tutkimuksessa. Yliopisto näkee, että ICTalan merkitys tulee lähiaikoina aiheuttamaan merkittävän murroksen humanistisessa, yhteiskuntatieteellisessä ja kasvatustieteellisessä tutkimuksessa. Soveltamisessa ICT:llä on vahva perinne esim. bio- ja geoinformatiikan, tietokonelingvistiikan ja digitaalisten aineistojen sekä laskennallisten tieteiden aloilla. Tavoitteena on vahvistaa ICTosaamista erityisesti life sciences -alueella. Yliopiston tietojenkäsittelytieteen laitos on erittäin korkeatasoinen ja menestynyt hyvin sekä tutkimuksen että opetuksen arvioinneissa. Laitos on toiminut raportoinnin mukaan suunnannäyttäjänä opetusmenetelmien kehittämisessä. HELSINGIN YLIOPISTO/TIETOTEKNIIKAN HUIPPUOSAAMINEN Algoritminen data-analyysi, koneoppiminen ja bioinformatiikka Internet of Things Opetusteknologiat Ohjelmistojärjestelmät Human-Computer Interaction (HCI) Hila/pilvi/ (grid/cloud)-laskenta Tietoturva HELSINGIN YLIOPISTO/TIETOTEKNIIKAN SOVELTAMINEN JA DIGITALISAATIOKEHITYKSEN HYÖDYNTÄMINEN SOVELLUSALUEILLA Social Interaction and Emotion Digitaalinen humanistinen tutkimus Tieteellinen laskenta, superlaskenta ja grid/cloud-laskenta Käänteisten ongelmien laskennallinen ratkaisu Laskennallinen ja tilastollinen ekologia Bioinformatiikka Genomitiedon hyödyntäminen lääketieteessä Systeemibiologia terveyden tutkimuksessa Geoinformatiikka Opetus- ja tutkimushallinnon ICT-yhteisorganisaatio Opiskelijoiden paikasta ja ajasta riippumattomien ICT-palveluiden kehittäminen Tulevien opettajien kouluttaminen modernien ICT-välineiden käyttöön opetustyössä Kansallinen digitaalinen kirjasto (KDK) Tutkimusdatan säilytyspalvelut (HY-IDA ym)

4 ITÄ-SUOMEN YLIOPISTO ICT-alalla on tehty ja tehdään painopistesiirtoja keskittyen erityisesti kehitys- ja opetusteknologiaan sekä älykkääseen medialaskentaan. Soveltamisessa ISY on kytkenyt ICT-alan osaamista erityisesti terveys- ja hyvinvointipalveluihin, metsätieteeseen kuvantamisen osalta, luonnontieteellisten kokoelmien digitoitiin sekä ICT:n kehitysyhteistyössä. Näistä digitointi sekä terveys- ja hyvinvointipalvelujen kehittäminen ja kehitysyhteistyö toimivat pitkälti ulkoisen rahoituksen laajuuden varassa. ITÄ-SUOMEN YLIOPISTO/TIETOTEKNIIKAN HUIPPUOSAAMINEN Ohjelmistotekniikka Älykäs medialaskenta Kehitys- ja opetusteknologia ITÄ-SUOMEN YLIOPISTO/TIETOTEKNIIKAN SOVELTAMINEN JA DIGITALISAATIOKEHITYKSEN HYÖDYNTÄMINEN SOVELLUSALUEILLA Terveys- ja hyvinvointipalvelujen järjestelmät - tietojärjestelmien (SE) ja lääketieteellisen kuvantamisen (IMC) kehitys Tilastotieteen ja kuvantamisen (IMC) menetelmät metsätieteen tutkimuksessa Digitarium - Luonnontieteellisten kokoelmien digitointikeskus Kehitysyhteistyö - Tietojärjestelmäkehitys ja informaatioteknologia kehitysmaakontekstissa JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO Jyväskylän yliopiston tavoitteena on, että siitä muodostuu kansallisesti merkittävin ICT-alan kehittäjä ja eri tieteenaloja hyödyntävä monitieteellinen yliopisto, jolla on kansainvälisesti arvostettu profiili. Yliopisto haluaa tukea koko yleissivistävän koululaitoksen kehittämistä ICT-osaamisen ja laskennallisen ajattelun osalta, mitä tukee eeducation-hanke. Yliopisto tavoittelee lisäävänsä kaikkien opiskelijoiden ICT-alan osaamista ja alan hyödyntämistä eri tieteenaloilla systemaattisesti. ICT-alan koulutusta ollaan sisällyttämässä kaikkien yliopistossa olevien opintoihin, minkä tavoitteena ovat perustaidot ICT-alalta, datan käsittelystä, laskennallisesta ajattelusta, ICT:n vaikutuksesta yhteiskuntaan sekä oman alansa kehittämiseen. IT-tiedekunta räätälöi nämä opinnot kullekin tiedekunnalle ja alalle. ICT-tiedekunta on tehnyt painopistevalintoja ja luopunut eräistä koulutuksista, minkä lisäksi yliopisto kohdentaa myös lisäresursseja ICT-alalle. Valmisteilla olevassa strategiassa ICT-alan läpileikkaavuuteen tullaan kiinnittämään huomiota, ja tietotekniikkaosaamista on tarkoitus pitää läpileikkaavana. JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO/TIETOTEKNIIKAN HUIPPUOSAAMINEN Laskennalliset tieteet, mm. matemaattinen mallintaminen, adaptiiviset ja tehokkaat numeeriset laskentamenetelmät, luotettava malli- ja datapohjainen simulointi, monitavoiteoptimointi (päätöksenteon tuki) ja epälineaarinen optimointi ym. Tietojärjestelmätiede, mm. ohjelmistonkehitysmenetelmien kehittäminen, tietoturvaprosessien ja - tekniikoiden luominen, ohjelmistokehitysmenetelmien käyttö ja käyttöönotto, tietoturvakäyttäytyminen, ITpalveluiden kehitys ja menestystekijät ym. JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO/TIETOTEKNIIKAN SOVELTAMINEN JA DIGITALISAATIOKEHITYKSEN HYÖDYNTÄMINEN SOVELLUSALUEILLA Dataintensiiviset älykkäät digitaaliset palvelut, mm. uudet palveluinnovaatiot, SOTE-palvelut, globaali liiketoiminta, SOME ym. Kyberturvallisuus ja Big data, mm. poikkeamien havaitseminen, APT-hyökkäykset ja niiden torjunta, kyberturvallisuuden inhimillinen näkökulma, kyberturvallisuuden johtaminen ja hallinta, big data, tiedonlouhinta ja kyberturvallisuus sekä big datan sovellukset pelialalla ja SOTE-ympäristössä Smart education, mm. tietotekniikkaperustaiset oppimisratkaisut, pelinomainen oppiminen, oppimistilasuunnittelu, digitaalinen koulu ja oppimiskampus, oppimisanalytiikka, tietotekniikan opetus, tietojärjestelmien lokalisointi ja globalisointi sekä laskennallinen ajattelu

5 LAPIN YLIOPISTO Lapin yliopisto ei raportoi huippuosaamista. Soveltamisen alueella tavoitteet kohdistuvat erityisesti sähköistyvän julkisen hallinnon ja palveluiden osaamisen kehittämiseen. LAPIN YLIOPISTO/TIETOTEKNIIKAN SOVELTAMINEN JA DIGITALISAATIOKEHITYKSEN HYÖDYNTÄMINEN SOVELLUSALUEILLA Julkishallinnon informaatiohallinto ja tietohallinto LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO LTY:n keskeinen tahtotila on olla ICT:n soveltamisessa ja innovoinnissa edelläkävijä samoin kuin Suomen kolmoisvelkaantumisen (ekologinen, taloudellinen ja sosiaalinen) estämisessä ICT:tä soveltaen. Raportoitu huippuosaaminen kytkeytyy ohjelmistotuotantoon tuotannollisen toiminnan ja liiketoimintaosaamisen sekä innovaatioiden kehittämisen yhteydessä. ICT:n soveltaminen on kytketty yliopiston vahvuusalueisiin. Tieteellistä laskentaa hyödynnetään energiaosaamisen alueella mallinnuksessa ja ICT:tä hyödynnetään virtuaalisuunnitelussa. Yliopistolla on konenäön ja hahmontunnistuksen laboratorio. LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO/TIETOTEKNIIKAN HUIPPUOSAAMINEN Ohjelmistotuotanto ja -organisaatiot LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO/TIETOTEKNIIKAN SOVELTAMINEN JA DIGITALISAATIOKEHITYKSEN HYÖDYNTÄMINEN SOVELLUSALUEILLA Ohjelmistoliiketoiminta ja innovaatiot Konenäkö ja hahmontunnistus OULUN YLIOPISTO ICT nähdään koko Oulun seudun elinkeinoelämän vahvuutena. ICT-alue on yksi yliopiston strategisista painoaloista ja alan kehittämiseen on panostettu 1990-luvulta lähtien. Yksittäisistä pienistä tutkimusryhmistä on pyritty suurempiin ja vahvempiin kokonaisuuksiin, jotka tähtäävät kv-huipulle. Parhaille tutkimusryhmille on kohdennettu strategista resursointia kansainvälisen arvioinnin avulla. ICT-kokonaisuus on koottu rakenteellisessa kehittämisessä tieto- ja sähkötekniikan tiedekunnan alle vuoden 2014 alusta. Yliopistossa toimii useita kansainväliselle tasolle yltäviä ryhmiä. ICT:n soveltamista erityisesti bio/lääketieteeseen on tunnistettu vahvuudeksi, mitä alueen yritystoimintayhteistyö tukee. Yliopisto pyrkii panostamaan koulutukseen ICT-alueella erityisesti Oulun seudun rakennemuutoksen johdosta. OULUN YLIOPISTO/TIETOTEKNIIKAN HUIPPUOSAAMINEN Konenäkö Langaton viestintä Nopea elektroniikka Moniteknologinen tulevaisuuden elektroniikka ja fotoniikka Jokapaikan tietotekniikka Ohjelmistot ja tietojärjestelmät Lääketieteen tekniikka OULUN YLIOPISTO/TIETOTEKNIIKAN SOVELTAMINEN JA DIGITALISAATIOKEHITYKSEN HYÖDYNTÄMINEN SOVELLUSALUEILLA Tulevaisuuden verkottuneet infrastruktuurit ja alustat Connected Health (Terveyden ja hyvinvoinnin ICT) Connected Citizens - Älykaupunkien ja -liikenteen sovellukset Connected Industry - Teolliset sovellukset, jotka perustuvat verkottuneisiin ympäristöihin Uudet painetun älykkyyden komponentit, tuotteet ja ratkaisut Verkottuneet ympäristöt Liiketoiminnan ja sen kasvun johtaminen ja kestävä globaali talous

6 Tietotekniikan, ohjelmistotekniikan ja tietojärjestelmien asiantuntijoiden kouluttaminen Sähkötekniikan ja tietoliikennetekniikan asiantuntijoiden kouluttaminen TAIDEYLIOPISTO Taideyliopiston ICT-toiminta painottuu soveltamiseen ja ydinosaamisen tukemiseen. ICT-osaamista hyödynnetään mm. musiikin etäopetuksessa, musiikkitekonolgiassa ja -kasvatuksessa, digitaalisessa kuvataiteessa sekä teknologian hyödyntämisessä esitys- ja näyttämötoiminnassa. TAIDEYLIOPISTO/TIETOTEKNIIKAN SOVELTAMINEN JA DIGITALISAATIOKEHITYKSEN HYÖDYNTÄMINEN SOVELLUSALUEILLA Musiikin etäopetus Musiikkiteknologia Musiikkikasvatus Valo- ja äänisuunnittelu Teknologia apuna esitys- ja näyttelytoiminnassa Väitöskirja verkossa, taiteellinen osuus videoaineistoa harjoitus- ja esitystilanteista Digitaalinen kuvataide TAMPEREEN TEKNILLINEN YLIOPISTO TTY näkee tietotekniikalla olevan keskeisen roolin osana teknistä tutkimusta ja alan osaajien tarvitsevan laaja-alaiset tiedot kaikissa tutkinto-ohjelmissa. Huippuosaamisessa nähdään olevan tietoliikennetekniikassa, ohjelmistotekniikassa ja tietokonetekniikassa. Soveltamisessa erityisenä vahvuutena nähdään terveysteknologia, joka keskittyy erityisesti laskennallisten ja tietoteknisten menetelmien kehittämiseen. TTY pyrkii edelläkävijäksi mm. materiaalin, automaation ja teollisten prosessien kehittämisessä. Yliopisto on panostanut voimakkaasti useita tieteenaloja yhdistäviin ICThankkeisiin mm. big datan ja kyberturvallisuuden saralla. TAMPEREEN TEKNILLINEN YLIOPISTO/TIETOTEKNIIKAN HUIPPUOSAAMINEN Signaalinkäsittely Tietoliikennetekniikka Ohjelmistotekniikka Tietokonetekniikka TAMPEREEN TEKNILLINEN YLIOPISTO/TIETOTEKNIIKAN SOVELTAMINEN JA DIGITALISAATIOKEHITYKSEN HYÖDYNTÄMINEN SOVELLUSALUEILLA Älykkäät koneet Terveysteknologia, erityisesti laskennallinen tutkimus sekä langattomat terveysteknologiat Engineering Intelligence, Industrial Informatics Älykkäät sähköenergiajärjestelmät Materiaalikarakterisointi, testaus ja valmistus IT Architectures of Control Systems Laskennallinen fysiikka Älykkäät informaatiojärjestelmät Inversio-ongelmien tutkimus Rakentamisen tietotekniikka käsittäen kiinteistöalan, talonrakentamisen ja infrarakentamisen uudistuotannon, korjaamisen ja ylläpidon osalta Tietotekniikan (ICT) soveltaminen arkkitehtuurissa Tietojohtaminen, tiedonhallinnan ja logistiikan laitos Rahoitustekniikka Älykkäiden järjestelmien toiminnan- ja taloudenohjaus, liiketoimintaekosysteemit sekä riskienhallinta

7 ICT-alan täydennyskoulutukset Opetusteknologia ja monimuotoinen (kielen)oppiminen TAMPEREEN YLIOPISTO Yliopisto näkee suuren merkityksen ICT-alan kehittämisellä yhteiskunta- ja terveystieteissä sekä ihmisten yritysten ja yhteiskunnan toiminnan kehittämisessä. ICT-alan tutkimusta kehitetään pääasiallisesti informaatiotieteiden yksikössä, joka profiloituu erityisesti suuriin datoihin, informaation järjestämiseen ja etsimiseen, ihmisen ja teknologian vuorovaikutukseen ja pelitutkimukseen. Opiskelu yksikössä painottuu tietojenkäsittelyn ohella ICT-alalla informaatiotutkimukseen, mediaan, vuorovaikutteiseen teknologiaan, minkä lisäksi tilastotiede ja matematiikka kuuluvat samaan kokonaisuuteen. TAMPEREEN YLIOPISTO/TIETOTEKNIIKAN HUIPPUOSAAMINEN Tietojärjestelmät ja ohjelmistot Pelitutkimus Tiedonhaku ja informaatiovuorovaikutus / TRIM@SIS Ihmisen ja teknologian vuorovaikutus Datatutkimus Matematiikka ja teoreettinen tietojenkäsittely TAMPEREEN YLIOPISTO/TIETOTEKNIIKAN SOVELTAMINEN JA DIGITALISAATIOKEHITYKSEN HYÖDYNTÄMINEN SOVELLUSALUEILLA Vuorovaikutteinen teknologia Open data / Traffic data ITS Factory Alykkään kaupungin ja älyliikenteen rakenteelliset muutokset ja ratkaisut Intelligent machines TURUN YLIOPISTO Turun yliopisto raportoi huippuosaamisen painottuvan erityisesti data-analyysiin (mm. big data, tekstin louhinta), sulautettuihin järjestelmiin, diskreettiin matematiikkaan sekä tietoturvaan ja tiedon sekä verkostojen johtamiseen informaatiotaloudessa. Sovellusalueita raportoidaan monipuolisesti terveysteknologiassa, paikkatietosovelluksissa, oppimisteknologiassa sekä meriteknologiassa ja logistiikassa. TURUN YLIOPISTO/TIETOTEKNIIKAN HUIPPUOSAAMINEN Tietojenkäsittelytiede, data-analyysi Tietotekniikka, sulautetut järjestelmät Diskreetti matematiikka ja teoreettinen tietotekniikka Tietojärjestelmätiede, tietojohtaminen TURUN YLIOPISTO/TIETOTEKNIIKAN SOVELTAMINEN JA DIGITALISAATIOKEHITYKSEN HYÖDYNTÄMINEN SOVELLUSALUEILLA Terveysteknologia Paikkatietosovellukset Oppimisteknologia Meriteknologia ja logistiikka VAASAN YLIOPISTO Vaasan yliopisto painottaa ICT-alan tutkimuksessa ja koulutuksessa tieto- ja tietoliikennetekniikan hyödyntämistä painoaloillaan. Yliopiston erityisenä vahvuutena todetaan olevan profiloituminen energia-alan tietoliikenneratkaisuihin, mitä tukee alueen vahva energiateknologian keskittymä. ICT-alan koulutusohjelmia on

8 teknisen alan lisäksi kauppatieteellisellä alalla. Opetuksessa painotetaan erityisesti kauppatieteiden tietojenkäsittelyä ja tietoliikennetekniikkaa. VAASAN YLIOPISTO Energia-alan tietoliikenneratkaisut ÅBO AKADEMI ÅA:ssa on koottu 2005 informaatioteknologiaan liittyviä toimintoja yhteen kokonaisuuteen. Rakennetta uudistetaan tällä hetkellä, minkä johdosta yksiköt pohtivat painopistevalintojaan. Myös ohjelmien rakennetta uudistetaan laajempiin kokonaisuuksiin, minkä tavoitteena on yleinen tietojenkäsittelytieteen osaaminen kandidaattitasolla ja erikoistuminen maisteritasolla. ÅBO AKADEMI/TIETOTEKNIIKAN HUIPPUOSAAMINEN Cyber-Fysiska System (cyber-physical systems) Molnberäkningar (Cloud computing) Beräkningsmässig data analysis ÅBO AKADEMI/TIETOTEKNIIKAN SOVELTAMINEN JA DIGITALISAATIOKEHITYKSEN HYÖDYNTÄMINEN SOVELLUSALUEILLA Undervisningsteknologi Hälsoteknologi