TIIVISTELMÄ YLIOPISTOJEN ICT-KYSELYN TULOKSISTA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "TIIVISTELMÄ YLIOPISTOJEN ICT-KYSELYN TULOKSISTA"

Transkriptio

1 TIIVISTELMÄ YLIOPISTOJEN ICT-KYSELYN TULOKSISTA YLEISET HUOMIOT OKM:n asettama OKM-ICT-2015-hankeryhmä (puheenjohtaja Heikki Mannila) muodostaa kokonaiskuvan ICT-alan koulutuksesta ja tutkimuksesta sekä edistää ICT:n käyttöä OKM:n hallinnonalalla sekä laajemmin yhteiskunnassa ja elinkeinoelämässä. Yliopistoille lähetetyssä kyselyssä pyydettiin tiiviitä kuvauksia niiden profiloitumisesta ja vahvuusalueista ICT:ssä ja ICT:n soveltamisessa kahden toisiaan täydentävän ja osittain vaihtoehtoisen lähestymistavan näkökulmasta: Teema 1: Tietotekniikan huippuosaaminen. Haluaako yliopisto profiloitua tietotekniikan tutkimuksen huippuosaajaksi ja millä ICT:n tutkimusalueilla näin on tarkoitus toimia? Teema 2: Tietotekniikan soveltaminen ja digitalisaatiokehityksen hyödyntäminen sovellusalueilla. Haluaako yliopisto profiloitua ICT:n soveltamisessa ja digitalisaatiokehityksen hyödyntäjänä tutkimuksen ja opetuksen nimetyillä vahvuusalueilla ja jos haluaa, niin millä tavalla? Yliopistojen vastauksista käy ilmi erilaisia lähtökohtia profiloitumiseen ICT-alalla, ja vastaukset ovat kiinnostavia myös esittämistavan osalta. Osalla yliopistoista profiloitumislistat ovat pitkiä ja pieniin osa-alueisiin jaettuja ilman vahvaa koko organisaatiotason linjausta painopisteistä. Toisaalta eräät yliopistot, erityisesti Aalto-yliopisto, argumentoivat vahvasti sekä ICT:n merkitystä että omaa rooliaan ICT-alan kehittämisessä. Joillakin yliopistoilla on lähinnä soveltava tai välineellinen lähestymistapa ICT-alaan. Esimerkiksi Itä-Suomen yliopistossa on selkeästi määriteltyjä sovellusaloja, jotka vaikuttavat osuvilta yliopistokohtaisen profiloitumisen näkökulmasta. Isoja panostuksia ICT-alan huippuosaamiseen löytyy isoista yliopistoista (Aalto ja Helsingin yliopisto), mutta kun otetaan huomioon laaja-alainen soveltaminen, löytyy merkittäviä kokonaisuuksia suurimmasta osasta yliopistoja. TEEMOJA JATKOKESKUSTELUJEN POHJAKSI Käytetty tutkimus- ja sovellusalojen nimeämiskäytäntö tekee haastavaksi nähdä, missä määrin profiloitumisessa on päällekkäisyyttä. Vastausten tulkinnan kannalta tieteenalaluokitukset ovat haasteellisia. koska profiilit ovat erilaisia ja ICT-osaamista kytketään eri konteksteihin. Kyselyn tuottamien tietojen tulkitsemiseksi ja yhteismitallistamiseksi on tarpeen hyödyntää muita tiedon lähteitä korkeakoulujen toiminnasta. Muun muassa julkaisutiedot ovat kiinnostavia tässä kontekstissa. Kyselyn tuloksia voitaisiin täydentää tiedoilla ICT-alan tutkijoiden välisestä yhteistyöstä ja tutkimuksen kärkien sijoittumisesta yliopistoihin. Yleisesti ottaen kyselyn perusteella voidaan todeta, että pienistäkin yliopistoista löytyy ICT-alalla tutkimuksen kärki, mutta ei välttämättä laajempaa osaamispohjaa kärjen taustalla. Jos katsotaan vuosittaisen julkaisutuotannon perusteella kymmenen tai useamman tutkijan tilannetta, erot tutkimuksen impaktissa ovat jo huomattavia yliopistojen kesken. Osaavat ihmiset ovat tärkeitä. Kyselyn tuloksista OKM-ICT-2015-hankeryhmässä käydyn keskustelun pohjalta voi todeta, että jos profiloitumisalueilla on riittävästi osaavia ihmisiä, mahdollisuuksia avautuu paljon. Sen sijaan on syytä pohtia, mitä tarkoittaa jos painopisteen takana on vain yksi henkilö. Millainen riski tämä on strategian toteuttamisen kannalta? On syytä tiedostaa, että keskustelussa yhteistyöstä ja profiloitumisesta on tarpeen huomioida sekä osaamisen laatu että määrä. ICT-alan tutkimuksessa tieteiden väliset kytkennät nousevat esiin (esimerkkinä lääketiede ja matematiikka/tilastotiede). Tässä yhteydessä ilmiöpohjainen ajattelutapa on mielenkiintoinen lähestymistapa, esimerkkinä terveys- ja hyvinvointipalvelujen kehittäminen sekä metsätieteen tutkimus. Esimerkiksi terveysteknologia

2 avaa mahdollisuuksia alueellisiin osaamisen tarpeisiin (yliopistolliset sairaalat ym.). Samalla on syytä huomioida kansainvälinen ulottuvuus eli se, millaisissa kansainvälisissä verkostoissa ja millä profiileilla yliopistot liikkuvat. Yliopistot eivät vastauksissaan kertoneet yhteistyöstä ammattikorkeakoulujen kanssa. Ammattikorkeakouluille tehdään oma vastaava kysely, joka toivottavasti selvittää yhteistyön tilannetta. Yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen välinen työnjako ja yhteistyö tarjoaa mielenkiintoisia mahdollisuuksia ICT-alan ilmiö- ja tarvelähtöiseen osaamisen kehittämiseen. Kyselyn tulosten pohjalta näyttäisi hyödylliseltä yhteistyön mahdollisuuksien pohdinta vuorovaikutteisesti yliopistojen kesken niin että kyselyn tuottamien tulosten pohjalta päästään strukturoituun keskusteluun organisaatioiden tahtotilasta. Tämän kaltaista työnjakokeskustelua on käyty UNIFI:ssa. Jatkokeskustelun mahdollistamiseksi tulee harkita keskustelun jatkamista osa-alueiden tiimoilta. Tästä suuntaaantavana esimerkkinä voi mainita laitelähtöisen/laitespesifisen profiloitumisen ja abstraktin/teoreettisen tutkimusfokuksen. Mahdollisia keskustelun osa-alueita tai ulottuvuuksia voisivat olla vaikkapa ohjelmistot, laitteet, johtaminen jne. Olennaista on luoda pitempiaikaiseen keskusteluun pohjautuva prosessi ja toimintamalli, jossa ajan mittaan saadaan kaikkien kannalta hyödyllisiä tuloksia. Nyt tehdyn kyselyn tarkentaminen ja toistaminen voisi olla osa tämän kaltaista asian eteenpäin työstämistä verkostomaisen keskustelun puitteissa. Suomen Akatemian kautta kanavoitava rakenteellisen kehittämisen rahoitus on eräs jatkotyöstämisessä huomioitavissa oleva instrumentti. 50 miljoonan euron rahoitushaku päättyy tammikuun lopussa AALTO-YLIOPISTO Aallon vuoteen 2020 ulottuvan strategian ytimessä ovat ICT, laskenta ja mallinnus sekä näiden soveltaminen. Aallolla on vahva rooli teollisuuden, palvelujen ja yhteiskunnan uudistamisessa, jossa keskeinen muutosvoima on digitalisaatio. Aalto panostaa suomalaista yliopistoista selvästi eniten tietotekniikkaan ja sen soveltamiseen. Aallossa toimii useita tutkimuksen huippuja alueella. Aalto pyrkii kehittämään ICT-aluetta laajempina kokonaisuuksia. Näissä on vähintään 10 professoria, usean miljoonan ulkoinen rahoitus, useita laitoksia edustettuna ja kansainvälistä painoarvoa. Osaamista on vahvistettu merkittävillä professorien suuntaamisella ( suunnattu 60), koulutusohjelmamuutoksilla, rakenteellisilla uudistuksilla sekä yhteistyöllä (kotimainen ja kansainvälinen). Myös tutkimusinfrastruktuureihin on panostettu. Yhteistyötä on kehitetty mm. Aalto Digi Platformin avulla. AALTO/TIETOTEKNIIKAN HUIPPUOSAAMINEN Laskennallinen data-analyysi Algoritmit, logiikka ja kompleksisuus Ohjelmistotekniikan konstruktiivinen, kokeileva ja empiirinen tutkimus Interaktiivinen digitaalinen media Tietoliikennetekniikka, Internet-teknologiat Tietojärjestelmätiede AALTO/TIETOTEKNIIKAN SOVELTAMINEN JA DIGITALISAATIOKEHITYKSEN HYÖDYNTÄMINEN SOVELLUSALUEILLA Älykkäät koneet, mekatroniikka, robotiikka, automaatio Digital design and manufacturing and industrial internet Life science technologies, Health and wellbeing Digitaalisuus viihteessä, kulttuurissa, oppimisympäristöissä ja uudessa mediassa Digitaaliset palvelut Micro and nanotechnology based ICT hardware Radiotiede ja -tekniikka

3 Geoinformatiikka, älykkäät kaupungit, älykkäät rakennukset Laskennallinen fysiikka Tietoturva SVENSKA HANDELSHÖGSKOLAN (HANKEN) Hanken raportoi tietotekniikan huippuosaamisessa toimivansa open source, open access ja open data alueilla tavoitteenaan selvittää erilaisten verkon avoimuuksiin liittyviä synty- ja vaikutusmekanismeja. Soveltamisesta tai digitalisaatiokehityksen hyödyntämisestä sovellusalueilla yliopisto ei raportoi. HANKEN/TIETOTEKNIIKAN HUIPPUOSAAMINEN Open Source, Open Access, Open Data HELSINGIN YLIOPISTO Helsingin yliopistolla ICT:llä on ollut merkittävä osuus luonnontieteellisessä tutkimuksessa. Yliopisto näkee, että ICTalan merkitys tulee lähiaikoina aiheuttamaan merkittävän murroksen humanistisessa, yhteiskuntatieteellisessä ja kasvatustieteellisessä tutkimuksessa. Soveltamisessa ICT:llä on vahva perinne esim. bio- ja geoinformatiikan, tietokonelingvistiikan ja digitaalisten aineistojen sekä laskennallisten tieteiden aloilla. Tavoitteena on vahvistaa ICTosaamista erityisesti life sciences -alueella. Yliopiston tietojenkäsittelytieteen laitos on erittäin korkeatasoinen ja menestynyt hyvin sekä tutkimuksen että opetuksen arvioinneissa. Laitos on toiminut raportoinnin mukaan suunnannäyttäjänä opetusmenetelmien kehittämisessä. HELSINGIN YLIOPISTO/TIETOTEKNIIKAN HUIPPUOSAAMINEN Algoritminen data-analyysi, koneoppiminen ja bioinformatiikka Internet of Things Opetusteknologiat Ohjelmistojärjestelmät Human-Computer Interaction (HCI) Hila/pilvi/ (grid/cloud)-laskenta Tietoturva HELSINGIN YLIOPISTO/TIETOTEKNIIKAN SOVELTAMINEN JA DIGITALISAATIOKEHITYKSEN HYÖDYNTÄMINEN SOVELLUSALUEILLA Social Interaction and Emotion Digitaalinen humanistinen tutkimus Tieteellinen laskenta, superlaskenta ja grid/cloud-laskenta Käänteisten ongelmien laskennallinen ratkaisu Laskennallinen ja tilastollinen ekologia Bioinformatiikka Genomitiedon hyödyntäminen lääketieteessä Systeemibiologia terveyden tutkimuksessa Geoinformatiikka Opetus- ja tutkimushallinnon ICT-yhteisorganisaatio Opiskelijoiden paikasta ja ajasta riippumattomien ICT-palveluiden kehittäminen Tulevien opettajien kouluttaminen modernien ICT-välineiden käyttöön opetustyössä Kansallinen digitaalinen kirjasto (KDK) Tutkimusdatan säilytyspalvelut (HY-IDA ym)

4 ITÄ-SUOMEN YLIOPISTO ICT-alalla on tehty ja tehdään painopistesiirtoja keskittyen erityisesti kehitys- ja opetusteknologiaan sekä älykkääseen medialaskentaan. Soveltamisessa ISY on kytkenyt ICT-alan osaamista erityisesti terveys- ja hyvinvointipalveluihin, metsätieteeseen kuvantamisen osalta, luonnontieteellisten kokoelmien digitoitiin sekä ICT:n kehitysyhteistyössä. Näistä digitointi sekä terveys- ja hyvinvointipalvelujen kehittäminen ja kehitysyhteistyö toimivat pitkälti ulkoisen rahoituksen laajuuden varassa. ITÄ-SUOMEN YLIOPISTO/TIETOTEKNIIKAN HUIPPUOSAAMINEN Ohjelmistotekniikka Älykäs medialaskenta Kehitys- ja opetusteknologia ITÄ-SUOMEN YLIOPISTO/TIETOTEKNIIKAN SOVELTAMINEN JA DIGITALISAATIOKEHITYKSEN HYÖDYNTÄMINEN SOVELLUSALUEILLA Terveys- ja hyvinvointipalvelujen järjestelmät - tietojärjestelmien (SE) ja lääketieteellisen kuvantamisen (IMC) kehitys Tilastotieteen ja kuvantamisen (IMC) menetelmät metsätieteen tutkimuksessa Digitarium - Luonnontieteellisten kokoelmien digitointikeskus Kehitysyhteistyö - Tietojärjestelmäkehitys ja informaatioteknologia kehitysmaakontekstissa JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO Jyväskylän yliopiston tavoitteena on, että siitä muodostuu kansallisesti merkittävin ICT-alan kehittäjä ja eri tieteenaloja hyödyntävä monitieteellinen yliopisto, jolla on kansainvälisesti arvostettu profiili. Yliopisto haluaa tukea koko yleissivistävän koululaitoksen kehittämistä ICT-osaamisen ja laskennallisen ajattelun osalta, mitä tukee eeducation-hanke. Yliopisto tavoittelee lisäävänsä kaikkien opiskelijoiden ICT-alan osaamista ja alan hyödyntämistä eri tieteenaloilla systemaattisesti. ICT-alan koulutusta ollaan sisällyttämässä kaikkien yliopistossa olevien opintoihin, minkä tavoitteena ovat perustaidot ICT-alalta, datan käsittelystä, laskennallisesta ajattelusta, ICT:n vaikutuksesta yhteiskuntaan sekä oman alansa kehittämiseen. IT-tiedekunta räätälöi nämä opinnot kullekin tiedekunnalle ja alalle. ICT-tiedekunta on tehnyt painopistevalintoja ja luopunut eräistä koulutuksista, minkä lisäksi yliopisto kohdentaa myös lisäresursseja ICT-alalle. Valmisteilla olevassa strategiassa ICT-alan läpileikkaavuuteen tullaan kiinnittämään huomiota, ja tietotekniikkaosaamista on tarkoitus pitää läpileikkaavana. JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO/TIETOTEKNIIKAN HUIPPUOSAAMINEN Laskennalliset tieteet, mm. matemaattinen mallintaminen, adaptiiviset ja tehokkaat numeeriset laskentamenetelmät, luotettava malli- ja datapohjainen simulointi, monitavoiteoptimointi (päätöksenteon tuki) ja epälineaarinen optimointi ym. Tietojärjestelmätiede, mm. ohjelmistonkehitysmenetelmien kehittäminen, tietoturvaprosessien ja - tekniikoiden luominen, ohjelmistokehitysmenetelmien käyttö ja käyttöönotto, tietoturvakäyttäytyminen, ITpalveluiden kehitys ja menestystekijät ym. JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO/TIETOTEKNIIKAN SOVELTAMINEN JA DIGITALISAATIOKEHITYKSEN HYÖDYNTÄMINEN SOVELLUSALUEILLA Dataintensiiviset älykkäät digitaaliset palvelut, mm. uudet palveluinnovaatiot, SOTE-palvelut, globaali liiketoiminta, SOME ym. Kyberturvallisuus ja Big data, mm. poikkeamien havaitseminen, APT-hyökkäykset ja niiden torjunta, kyberturvallisuuden inhimillinen näkökulma, kyberturvallisuuden johtaminen ja hallinta, big data, tiedonlouhinta ja kyberturvallisuus sekä big datan sovellukset pelialalla ja SOTE-ympäristössä Smart education, mm. tietotekniikkaperustaiset oppimisratkaisut, pelinomainen oppiminen, oppimistilasuunnittelu, digitaalinen koulu ja oppimiskampus, oppimisanalytiikka, tietotekniikan opetus, tietojärjestelmien lokalisointi ja globalisointi sekä laskennallinen ajattelu

5 LAPIN YLIOPISTO Lapin yliopisto ei raportoi huippuosaamista. Soveltamisen alueella tavoitteet kohdistuvat erityisesti sähköistyvän julkisen hallinnon ja palveluiden osaamisen kehittämiseen. LAPIN YLIOPISTO/TIETOTEKNIIKAN SOVELTAMINEN JA DIGITALISAATIOKEHITYKSEN HYÖDYNTÄMINEN SOVELLUSALUEILLA Julkishallinnon informaatiohallinto ja tietohallinto LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO LTY:n keskeinen tahtotila on olla ICT:n soveltamisessa ja innovoinnissa edelläkävijä samoin kuin Suomen kolmoisvelkaantumisen (ekologinen, taloudellinen ja sosiaalinen) estämisessä ICT:tä soveltaen. Raportoitu huippuosaaminen kytkeytyy ohjelmistotuotantoon tuotannollisen toiminnan ja liiketoimintaosaamisen sekä innovaatioiden kehittämisen yhteydessä. ICT:n soveltaminen on kytketty yliopiston vahvuusalueisiin. Tieteellistä laskentaa hyödynnetään energiaosaamisen alueella mallinnuksessa ja ICT:tä hyödynnetään virtuaalisuunnitelussa. Yliopistolla on konenäön ja hahmontunnistuksen laboratorio. LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO/TIETOTEKNIIKAN HUIPPUOSAAMINEN Ohjelmistotuotanto ja -organisaatiot LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO/TIETOTEKNIIKAN SOVELTAMINEN JA DIGITALISAATIOKEHITYKSEN HYÖDYNTÄMINEN SOVELLUSALUEILLA Ohjelmistoliiketoiminta ja innovaatiot Konenäkö ja hahmontunnistus OULUN YLIOPISTO ICT nähdään koko Oulun seudun elinkeinoelämän vahvuutena. ICT-alue on yksi yliopiston strategisista painoaloista ja alan kehittämiseen on panostettu 1990-luvulta lähtien. Yksittäisistä pienistä tutkimusryhmistä on pyritty suurempiin ja vahvempiin kokonaisuuksiin, jotka tähtäävät kv-huipulle. Parhaille tutkimusryhmille on kohdennettu strategista resursointia kansainvälisen arvioinnin avulla. ICT-kokonaisuus on koottu rakenteellisessa kehittämisessä tieto- ja sähkötekniikan tiedekunnan alle vuoden 2014 alusta. Yliopistossa toimii useita kansainväliselle tasolle yltäviä ryhmiä. ICT:n soveltamista erityisesti bio/lääketieteeseen on tunnistettu vahvuudeksi, mitä alueen yritystoimintayhteistyö tukee. Yliopisto pyrkii panostamaan koulutukseen ICT-alueella erityisesti Oulun seudun rakennemuutoksen johdosta. OULUN YLIOPISTO/TIETOTEKNIIKAN HUIPPUOSAAMINEN Konenäkö Langaton viestintä Nopea elektroniikka Moniteknologinen tulevaisuuden elektroniikka ja fotoniikka Jokapaikan tietotekniikka Ohjelmistot ja tietojärjestelmät Lääketieteen tekniikka OULUN YLIOPISTO/TIETOTEKNIIKAN SOVELTAMINEN JA DIGITALISAATIOKEHITYKSEN HYÖDYNTÄMINEN SOVELLUSALUEILLA Tulevaisuuden verkottuneet infrastruktuurit ja alustat Connected Health (Terveyden ja hyvinvoinnin ICT) Connected Citizens - Älykaupunkien ja -liikenteen sovellukset Connected Industry - Teolliset sovellukset, jotka perustuvat verkottuneisiin ympäristöihin Uudet painetun älykkyyden komponentit, tuotteet ja ratkaisut Verkottuneet ympäristöt Liiketoiminnan ja sen kasvun johtaminen ja kestävä globaali talous

6 Tietotekniikan, ohjelmistotekniikan ja tietojärjestelmien asiantuntijoiden kouluttaminen Sähkötekniikan ja tietoliikennetekniikan asiantuntijoiden kouluttaminen TAIDEYLIOPISTO Taideyliopiston ICT-toiminta painottuu soveltamiseen ja ydinosaamisen tukemiseen. ICT-osaamista hyödynnetään mm. musiikin etäopetuksessa, musiikkitekonolgiassa ja -kasvatuksessa, digitaalisessa kuvataiteessa sekä teknologian hyödyntämisessä esitys- ja näyttämötoiminnassa. TAIDEYLIOPISTO/TIETOTEKNIIKAN SOVELTAMINEN JA DIGITALISAATIOKEHITYKSEN HYÖDYNTÄMINEN SOVELLUSALUEILLA Musiikin etäopetus Musiikkiteknologia Musiikkikasvatus Valo- ja äänisuunnittelu Teknologia apuna esitys- ja näyttelytoiminnassa Väitöskirja verkossa, taiteellinen osuus videoaineistoa harjoitus- ja esitystilanteista Digitaalinen kuvataide TAMPEREEN TEKNILLINEN YLIOPISTO TTY näkee tietotekniikalla olevan keskeisen roolin osana teknistä tutkimusta ja alan osaajien tarvitsevan laaja-alaiset tiedot kaikissa tutkinto-ohjelmissa. Huippuosaamisessa nähdään olevan tietoliikennetekniikassa, ohjelmistotekniikassa ja tietokonetekniikassa. Soveltamisessa erityisenä vahvuutena nähdään terveysteknologia, joka keskittyy erityisesti laskennallisten ja tietoteknisten menetelmien kehittämiseen. TTY pyrkii edelläkävijäksi mm. materiaalin, automaation ja teollisten prosessien kehittämisessä. Yliopisto on panostanut voimakkaasti useita tieteenaloja yhdistäviin ICThankkeisiin mm. big datan ja kyberturvallisuuden saralla. TAMPEREEN TEKNILLINEN YLIOPISTO/TIETOTEKNIIKAN HUIPPUOSAAMINEN Signaalinkäsittely Tietoliikennetekniikka Ohjelmistotekniikka Tietokonetekniikka TAMPEREEN TEKNILLINEN YLIOPISTO/TIETOTEKNIIKAN SOVELTAMINEN JA DIGITALISAATIOKEHITYKSEN HYÖDYNTÄMINEN SOVELLUSALUEILLA Älykkäät koneet Terveysteknologia, erityisesti laskennallinen tutkimus sekä langattomat terveysteknologiat Engineering Intelligence, Industrial Informatics Älykkäät sähköenergiajärjestelmät Materiaalikarakterisointi, testaus ja valmistus IT Architectures of Control Systems Laskennallinen fysiikka Älykkäät informaatiojärjestelmät Inversio-ongelmien tutkimus Rakentamisen tietotekniikka käsittäen kiinteistöalan, talonrakentamisen ja infrarakentamisen uudistuotannon, korjaamisen ja ylläpidon osalta Tietotekniikan (ICT) soveltaminen arkkitehtuurissa Tietojohtaminen, tiedonhallinnan ja logistiikan laitos Rahoitustekniikka Älykkäiden järjestelmien toiminnan- ja taloudenohjaus, liiketoimintaekosysteemit sekä riskienhallinta

7 ICT-alan täydennyskoulutukset Opetusteknologia ja monimuotoinen (kielen)oppiminen TAMPEREEN YLIOPISTO Yliopisto näkee suuren merkityksen ICT-alan kehittämisellä yhteiskunta- ja terveystieteissä sekä ihmisten yritysten ja yhteiskunnan toiminnan kehittämisessä. ICT-alan tutkimusta kehitetään pääasiallisesti informaatiotieteiden yksikössä, joka profiloituu erityisesti suuriin datoihin, informaation järjestämiseen ja etsimiseen, ihmisen ja teknologian vuorovaikutukseen ja pelitutkimukseen. Opiskelu yksikössä painottuu tietojenkäsittelyn ohella ICT-alalla informaatiotutkimukseen, mediaan, vuorovaikutteiseen teknologiaan, minkä lisäksi tilastotiede ja matematiikka kuuluvat samaan kokonaisuuteen. TAMPEREEN YLIOPISTO/TIETOTEKNIIKAN HUIPPUOSAAMINEN Tietojärjestelmät ja ohjelmistot Pelitutkimus Tiedonhaku ja informaatiovuorovaikutus / Ihmisen ja teknologian vuorovaikutus Datatutkimus Matematiikka ja teoreettinen tietojenkäsittely TAMPEREEN YLIOPISTO/TIETOTEKNIIKAN SOVELTAMINEN JA DIGITALISAATIOKEHITYKSEN HYÖDYNTÄMINEN SOVELLUSALUEILLA Vuorovaikutteinen teknologia Open data / Traffic data ITS Factory Alykkään kaupungin ja älyliikenteen rakenteelliset muutokset ja ratkaisut Intelligent machines TURUN YLIOPISTO Turun yliopisto raportoi huippuosaamisen painottuvan erityisesti data-analyysiin (mm. big data, tekstin louhinta), sulautettuihin järjestelmiin, diskreettiin matematiikkaan sekä tietoturvaan ja tiedon sekä verkostojen johtamiseen informaatiotaloudessa. Sovellusalueita raportoidaan monipuolisesti terveysteknologiassa, paikkatietosovelluksissa, oppimisteknologiassa sekä meriteknologiassa ja logistiikassa. TURUN YLIOPISTO/TIETOTEKNIIKAN HUIPPUOSAAMINEN Tietojenkäsittelytiede, data-analyysi Tietotekniikka, sulautetut järjestelmät Diskreetti matematiikka ja teoreettinen tietotekniikka Tietojärjestelmätiede, tietojohtaminen TURUN YLIOPISTO/TIETOTEKNIIKAN SOVELTAMINEN JA DIGITALISAATIOKEHITYKSEN HYÖDYNTÄMINEN SOVELLUSALUEILLA Terveysteknologia Paikkatietosovellukset Oppimisteknologia Meriteknologia ja logistiikka VAASAN YLIOPISTO Vaasan yliopisto painottaa ICT-alan tutkimuksessa ja koulutuksessa tieto- ja tietoliikennetekniikan hyödyntämistä painoaloillaan. Yliopiston erityisenä vahvuutena todetaan olevan profiloituminen energia-alan tietoliikenneratkaisuihin, mitä tukee alueen vahva energiateknologian keskittymä. ICT-alan koulutusohjelmia on

8 teknisen alan lisäksi kauppatieteellisellä alalla. Opetuksessa painotetaan erityisesti kauppatieteiden tietojenkäsittelyä ja tietoliikennetekniikkaa. VAASAN YLIOPISTO Energia-alan tietoliikenneratkaisut ÅBO AKADEMI ÅA:ssa on koottu 2005 informaatioteknologiaan liittyviä toimintoja yhteen kokonaisuuteen. Rakennetta uudistetaan tällä hetkellä, minkä johdosta yksiköt pohtivat painopistevalintojaan. Myös ohjelmien rakennetta uudistetaan laajempiin kokonaisuuksiin, minkä tavoitteena on yleinen tietojenkäsittelytieteen osaaminen kandidaattitasolla ja erikoistuminen maisteritasolla. ÅBO AKADEMI/TIETOTEKNIIKAN HUIPPUOSAAMINEN Cyber-Fysiska System (cyber-physical systems) Molnberäkningar (Cloud computing) Beräkningsmässig data analysis ÅBO AKADEMI/TIETOTEKNIIKAN SOVELTAMINEN JA DIGITALISAATIOKEHITYKSEN HYÖDYNTÄMINEN SOVELLUSALUEILLA Undervisningsteknologi Hälsoteknologi

Korkeakoulujen profiloituminen ja vahvuusalueet ICT:n tutkimuksessa ja ICT:n soveltamisessa

Korkeakoulujen profiloituminen ja vahvuusalueet ICT:n tutkimuksessa ja ICT:n soveltamisessa Korkeakoulujen profiloituminen ja vahvuusalueet ICT:n tutkimuksessa ja ICT:n soveltamisessa Taustaa ja huomioita yliopistojen vastauksista Heikki Mannila 15.10.2014 1 OKM-ICT: Mistä on kyse ja mitä halutaan

Lisätiedot

Älykäs erikoistuminen Uudellamaalla. Tutkimus- ja innovaatiostrategia 2014-2020

Älykäs erikoistuminen Uudellamaalla. Tutkimus- ja innovaatiostrategia 2014-2020 Älykäs erikoistuminen Uudellamaalla Tutkimus- ja innovaatiostrategia 2014-2020 EU:n RIS3 -ohjeistus Älykkään erikoistumisen lähestymistavassa (EU: RIS3) painotetaan: Alueellisia vahvuuksia ja kilpailukykyä

Lisätiedot

Tietojenkäsittelytieteen laitos. Jussi Parkkinen Laitoskokous Kuopion kampus 7.4.2010

Tietojenkäsittelytieteen laitos. Jussi Parkkinen Laitoskokous Kuopion kampus 7.4.2010 Tietojenkäsittelytieteen laitos Jussi Parkkinen Laitoskokous Kuopion kampus 7.4.2010 kansainvälinen kehitys Ulkoiset paineet yliopistot yhdistyvät yliopistojen ylikansallinen yhteistyö täytyy olla tutkimuslaatua,

Lisätiedot

JATKO-OPINTOJA TIETOTEKNIIKASTA KIINNOSTUNEILLE

JATKO-OPINTOJA TIETOTEKNIIKASTA KIINNOSTUNEILLE JATKO-OPINTOJA TIETOTEKNIIKASTA KIINNOSTUNEILLE OPISKELUVAIHTOEHTOJA Yliopistossa n. 5 vuotta Ammattikorkeakoulussa n. 4 vuotta Yliopisto-opinnoissa keskitytään enemmän teoriaan, ammattikorkeakouluopinnoissa

Lisätiedot

Computing Curricula 2001 -raportin vertailu kolmeen suomalaiseen koulutusohjelmaan

Computing Curricula 2001 -raportin vertailu kolmeen suomalaiseen koulutusohjelmaan Computing Curricula 2001 -raportin vertailu kolmeen suomalaiseen koulutusohjelmaan CC1991:n ja CC2001:n vertailu Tutkintovaatimukset (degree requirements) Kahden ensimmäisen vuoden opinnot Ohjelmistotekniikan

Lisätiedot

ICT alue ja yliopistot. Ilkka Niemelä Aalto yliopisto 27.3.2014

ICT alue ja yliopistot. Ilkka Niemelä Aalto yliopisto 27.3.2014 ICT alue ja yliopistot Ilkka Niemelä Aalto yliopisto 27.3.2014 Haasteet ICT:n merkitys (laajasti ymmärrettynä) tulee korostumaan entisestään yhä pidemmälle menevän digitalisaation ansiosta. Tämä näkyy

Lisätiedot

Tutkintovaatimukset suoraan DI-vaiheeseen valituille

Tutkintovaatimukset suoraan DI-vaiheeseen valituille 1 / 10 Tutkintovaatimukset suoraan DI-vaiheeseen valituille Tutkintovaatimukset määräytyvät suoraan DI-vaiheeseen valituilla opiskelijoilla pääsääntöisesti samoin kuin muillakin DI-tutkintoa suorittavilla

Lisätiedot

Laskennallisten tieteiden kansallinen kehittäminen - Nykytilan kartoitus

Laskennallisten tieteiden kansallinen kehittäminen - Nykytilan kartoitus Laskennallisten tieteiden kansallinen kehittäminen - Nykytilan kartoitus Laskennallisten tieteiden päivä Tampere 13.11.2009 Auri Kaihlavirta Laskennallisten tieteiden kansallinen kehittäminen 2009 nykytilan

Lisätiedot

Lounaisrannikon kehittämisvyöhyke Teknologia, tutkimus ja innovaatiot Professori Vesa Harmaakorpi 31.3.2010

Lounaisrannikon kehittämisvyöhyke Teknologia, tutkimus ja innovaatiot Professori Vesa Harmaakorpi 31.3.2010 Lounaisrannikon kehittämisvyöhyke Teknologia, tutkimus ja innovaatiot Professori Vesa Harmaakorpi 31.3.2010 1 Uusi innovaatioparadigma innovaatioiden painopisteen muutos käytäntölähtöisyyden korostuminen

Lisätiedot

Tarvitseeko informaatioteknologia matematiikkaa?

Tarvitseeko informaatioteknologia matematiikkaa? Tarvitseeko informaatioteknologia matematiikkaa? Oulun yliopisto Matemaattisten tieteiden laitos 1 Kyllä kai IT matematiikkaa tarvitsee!? IT ja muu korkea teknologia on nimenomaan matemaattista teknologiaa.

Lisätiedot

TAMPERE3 RAJAT YLITTÄVÄ TUTKIMUS

TAMPERE3 RAJAT YLITTÄVÄ TUTKIMUS TAMPERE3 Tavoitteena on tieteenalojen rajapinnoista ammentava monialainen, innostava ja globaalisti vetovoimainen tutkimus- ja oppimisympäristö, jolla on vahvaa kansallista ja kansainvälistä painoarvoa

Lisätiedot

ICT-alan tutkimus ja koulutus Suomessa joitakin yleiskommentteja tilaisuuden aluksi

ICT-alan tutkimus ja koulutus Suomessa joitakin yleiskommentteja tilaisuuden aluksi ICT-alan tutkimus ja koulutus Suomessa joitakin yleiskommentteja tilaisuuden aluksi Heikki Mannila 26.3.2014 1 OKM-ICT: Mistä on kyse ja mitä halutaan saada aikaan? ICT-alan kehityksen seuranta ja kehittämistarpeiden

Lisätiedot

- ai miten niin? Twitter: @CyberFinland Web: www.cyberfinland.fi

- ai miten niin? Twitter: @CyberFinland Web: www.cyberfinland.fi - ai miten niin? Kyberturvallisuus - miksi ihmeessä? Kyberrikollisuus Kyberrikollisuudessa vuotuisesti liikkuvan rahan määrä on ylittänyt huumausainerikollisuudessa vuotuisesti liikkuvan rahan määrän.

Lisätiedot

JATKO-OPINTOJA MATEMATIIKASTA KIINNOSTUNEILLE

JATKO-OPINTOJA MATEMATIIKASTA KIINNOSTUNEILLE JATKO-OPINTOJA MATEMATIIKASTA KIINNOSTUNEILLE Opiskeluvaihtoehtoja yliopistossa (n.5v. opinnot) ja ammattikorkeakoulussa (n. 3,5v. opinnot) Yliopistossa keskitytään enemmän teoriaan, amk:ssa käytäntöön

Lisätiedot

Laskennallisten tieteiden tutkijakoulu FICS. Ella Bingham, TKK

Laskennallisten tieteiden tutkijakoulu FICS. Ella Bingham, TKK Laskennallisten tieteiden tutkijakoulu FICS Ella Bingham, TKK Mikä FICS on Kuka minä olen Tutkijakoulun koordinaattori Dosentti, HY tietojenkäsittelytiede TkT, TKK informaatiotekniikka DI, TKK systeemi-

Lisätiedot

Kauppatieteet 25 op perusopintokokonaisuus. Kauppatieteellisen alan verkkoopetusyhteistyönä

Kauppatieteet 25 op perusopintokokonaisuus. Kauppatieteellisen alan verkkoopetusyhteistyönä Kauppatieteet 25 op perusopintokokonaisuus Kauppatieteellisen alan verkkoopetusyhteistyönä Yhteistyön osapuolet Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Svenska Handelshögskolan Hanken Itä-Suomen yliopiston

Lisätiedot

Kohti teollisuuden älykästä palveluliiketoimintaa

Kohti teollisuuden älykästä palveluliiketoimintaa Kohti teollisuuden älykästä palveluliiketoimintaa Miia Martinsuo Tampereen teknillinen yliopisto, Teollisuustalouden laitos 1.9.2015 Puh. 040-8490895 e-mail miia.martinsuo@tut.fi Sisältö Alykäs teollinen

Lisätiedot

Digitalisaatio, tutkimus ja sen rahoitus

Digitalisaatio, tutkimus ja sen rahoitus Digitalisaatio, tutkimus ja sen rahoitus 18.5.2016 AMK-päivät AMK goes Digi Johtaja Riitta Maijala 1 Musiikkituottajien jäsenyhtiöiden äänitteiden euromääräinen tukkumyynti Suomessa* * http://www.ifpi.fi/tilastot/

Lisätiedot

UNIFIN SELVITYKSET KOOSTE

UNIFIN SELVITYKSET KOOSTE UNIFIN SELVITYKSET KOOSTE TUTKIMUS, PROFILOITUMINEN JA NOUSEVAT ALAT 18.5.2016 Humanistinen ala Jussi Nuorteva 16.12.2015 Tavoitteena lisätä digitalisaation hyödyntämistä ja tutkimuksen infrastruktuurien

Lisätiedot

Hakijasuman purkamiseen myönnetyt aloituspaikkojen lisäysmäärät 2014 ja 2015

Hakijasuman purkamiseen myönnetyt aloituspaikkojen lisäysmäärät 2014 ja 2015 Hakijasuman purkamiseen myönnetyt aloituspaikkojen lisäysmäärät 2014 ja 2015 Korkeakoulu Hakukohde Myönnetty lisäysmäärä 2014: Myönnetty lisäysmäärä 2015: Arcada - Nylands svenska yrkeshögskola sjukskötare

Lisätiedot

Tieteenaloittaiset tilastot: Tekniikka

Tieteenaloittaiset tilastot: Tekniikka Tieteen tila 212 Tieteenaloittaiset tilastot: Tekniikka Tässä dokumentissa tarkastellaan tekniikan aloista arkkitehtuuria; kone- ja valmistustekniikkaa; rakennusja yhdyskuntatekniikkaa; sähkötekniikkaa,

Lisätiedot

Kokemuksia ja näkemyksiä teollisuusmatematiikan koulutuksen kehittämisestä

Kokemuksia ja näkemyksiä teollisuusmatematiikan koulutuksen kehittämisestä Kokemuksia ja näkemyksiä teollisuusmatematiikan koulutuksen kehittämisestä Erkki Heikkola, Pasi Tarvainen Numerola Oy, Jyväskylä Teollisuusmatematiikan päivä 15.10.2009, Helsingin yliopisto Numerola Oy

Lisätiedot

Itä-Suomen yliopisto koko maakunnan hyväksi Jukka Mönkkönen, akateeminen rehtori

Itä-Suomen yliopisto koko maakunnan hyväksi Jukka Mönkkönen, akateeminen rehtori Itä-Suomen yliopisto koko maakunnan hyväksi Jukka Mönkkönen, akateeminen rehtori Pohjois-Savon maakuntaseminaari 21.9.2012 Itä-Suomen yliopisto monialainen, kansainvälinen tiedeyliopisto MISSIO Itä-Suomen

Lisätiedot

Tekniikan alan asiantuntijoiden osaamisen kehittämisen edelläkävijä. Karri Inkinen

Tekniikan alan asiantuntijoiden osaamisen kehittämisen edelläkävijä. Karri Inkinen Tekniikan alan asiantuntijoiden osaamisen kehittämisen edelläkävijä Karri Inkinen Edutech Verkostot Laaja kansallinen ja kansainvälinen kouluttajaverkosto Perusta Yliopistollisuus, tutkimustiedon hyödyntäminen

Lisätiedot

Laaja-alainen, opiskelijalähtöinen ja projektiperusteinen opetussuunnitelma, case Monitori

Laaja-alainen, opiskelijalähtöinen ja projektiperusteinen opetussuunnitelma, case Monitori Laaja-alainen, opiskelijalähtöinen ja projektiperusteinen opetussuunnitelma, case Monitori Insinöörikoulutuksen Foorumi 2012 Seminaariesitelmä Timo Turunen ja Matti Welin Monitori koulutusalarajat ylittävä

Lisätiedot

Tieteenaloittaiset tilastot: Yhteiskuntatieteet

Tieteenaloittaiset tilastot: Yhteiskuntatieteet Tieteen tila 212 Tieteenaloittaiset tilastot: Yhteiskuntatieteet Tässä dokumentissa tarkastellaan yhteiskuntatieteistä kansantaloustiedettä, liiketaloustiedettä, kasvatustieteitä, media- ja viestintätieteitä,

Lisätiedot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot 2015 Botniastrategia Kansainvälinen Nuorekas Vahva pedagoginen osaaminen Korkea teknologia Toiminnallinen yhteistyö Mikro- ja pk-yrittäjyys Vaikuttavuus Arvostettu aikuiskoulutus Tutkimus ja innovaatiot

Lisätiedot

Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa

Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa 2 Osaamiskeskusohjelma (OSKE) luo edellytyksiä uutta luovalle, liiketaloudellisesti kannattavalle yhteistyölle, jossa korkeatasoinen tutkimus yhdistyy teknologia-,

Lisätiedot

Oivaltamisen iloa ja elämyksiä LUMA-yhteistyöstä

Oivaltamisen iloa ja elämyksiä LUMA-yhteistyöstä J Oivaltamisen iloa ja elämyksiä LUMA-yhteistyöstä Tieteen iloa kaikille! Johtaja, Prof. Maija Aksela, Valtakunnallinen LUMA-keskus, Helsingin yliopistom maija.aksela@helsinki.fi 15.2.2012 1 LUMA-toimintaa

Lisätiedot

Tekes, kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta. Johtaja Riikka Heikinheimo

Tekes, kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta. Johtaja Riikka Heikinheimo Tekes, kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta Johtaja Riikka Heikinheimo Kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta Rahoittamme edelläkävijöiden tutkimus-, kehitys- ja innovaatioprojekteja Kestävä talouskasvu

Lisätiedot

Avoin paikkatieto tutkimuksessa ja opetuksessa

Avoin paikkatieto tutkimuksessa ja opetuksessa ProGIS ry kevätseminaari 19.4.2012 Avoin paikkatieto tutkimuksessa ja opetuksessa Geotieteiden ja maantieteen laitos, Helsingin ylopisto tuuli.toivonen@helsinki.fi Suomessa lukioita ~ 450 Geoinformatiikkaa

Lisätiedot

Uutta LUMA-opetuksessa ja -toiminnassa. Johtaja, prof. Maija Aksela Valtakunnallinen LUMA-keskus, HY 15.1.2013

Uutta LUMA-opetuksessa ja -toiminnassa. Johtaja, prof. Maija Aksela Valtakunnallinen LUMA-keskus, HY 15.1.2013 Uutta LUMA-opetuksessa ja -toiminnassa Johtaja, prof. Maija Aksela Valtakunnallinen LUMA-keskus, HY 15.1.2013 Tieteen ja teknologian iloa kaikille! Valtakunnallisen LUMA-keskuksen tavoitteena on yhteistyössä

Lisätiedot

Maailman parasta terveydenhoidon koulutuksen kampusta rakentamassa. Päivi Karttunen TtT Vararehtori 26.10.2012

Maailman parasta terveydenhoidon koulutuksen kampusta rakentamassa. Päivi Karttunen TtT Vararehtori 26.10.2012 Maailman parasta terveydenhoidon koulutuksen kampusta rakentamassa Päivi Karttunen TtT Vararehtori 26.10.2012 Elokuu 2012 Suomen toiseksi suurin ammattikorkeakoulu sijaitsee Kaupin kampuksella yli 10 000

Lisätiedot

LUETTELO YLIOPISTOJEN KOULUTUSALOISTA, TUTKINTOJEN NI- MISTÄ JA YLIOPISTOISTA, JOISSA TUTKINTOJA VOIDAAN SUORIT- TAA

LUETTELO YLIOPISTOJEN KOULUTUSALOISTA, TUTKINTOJEN NI- MISTÄ JA YLIOPISTOISTA, JOISSA TUTKINTOJA VOIDAAN SUORIT- TAA 1039/2013 5 LUETTELO YLIOPISTOJEN KOULUTUSALOISTA, TUTKINTOJEN NI- MISTÄ JA YLIOPISTOISTA, JOISSA TUTKINTOJA VOIDAAN SUORIT- TAA Yliopistojen nimien lyhenteet: AYO Aalto-yliopisto Helsingin yliopisto (SSKH)

Lisätiedot

Insinöörikoulutuksen Foorumi 2012 Vaasan malli. Toimialajohtaja Jorma Tuominen Vaasan ammattikorkeakoulu 4.-5.10.2012

Insinöörikoulutuksen Foorumi 2012 Vaasan malli. Toimialajohtaja Jorma Tuominen Vaasan ammattikorkeakoulu 4.-5.10.2012 Insinöörikoulutuksen Foorumi 2012 Vaasan malli Toimialajohtaja Jorma Tuominen Vaasan ammattikorkeakoulu 4.-5.10.2012 Historiaa Vaasan teknillisestä koulutuksesta Tekniska realskolan i Vasa 1849 Ammattikorkeakoulukokeilulupa

Lisätiedot

TTA palvelukokonaisuuden esittely Korkeakoulujen IT-päivät 6.11.2013

TTA palvelukokonaisuuden esittely Korkeakoulujen IT-päivät 6.11.2013 TTA palvelukokonaisuuden esittely Korkeakoulujen IT-päivät 6.11.2013 CSC Tieteen tietotekniikan keskus Oy Tutkimuksen tietoaineistot 2014-2017 Keskeinen tavoite edistää sähköisten tutkimusaineistojen hyödyntämistä,

Lisätiedot

Ajankohtaista Suomen Akatemiasta

Ajankohtaista Suomen Akatemiasta Ajankohtaista Suomen Akatemiasta Heikki Mannila 12.8.2015 1 Julkisen rahoituksen arvioidut rahavirrat 2015 900? Ammattikorkeakoulut Opetus- ja kulttuuriministeriö 270+55 Suomen Akatemia 1900 50 Yliopistot

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 20 päivänä joulukuuta 2013. 1040/2013 Opetus- ja kulttuuriministeriön asetus

Julkaistu Helsingissä 20 päivänä joulukuuta 2013. 1040/2013 Opetus- ja kulttuuriministeriön asetus SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 20 päivänä joulukuuta 2013 1040/2013 Opetus- ja kulttuuriministeriön asetus yliopistojen koulutusvastuun täsmentämisestä, yliopistojen koulutusohjelmista ja

Lisätiedot

01 Helsingin yliopisto

01 Helsingin yliopisto 1( 7) 01 Helsingin yliopisto Oikeustieteellinen tiedekunta 417 1 Oikeusnotaari, Helsinki ja oikeustieteen maisteri, Helsinki/Vaasa 418 2 Oikeusnotaari, Vaasa ja oikeustieteen maisteri, Vaasa/Helsinki 688

Lisätiedot

Tieteenaloittaiset tilastot: Luonnontieteet

Tieteenaloittaiset tilastot: Luonnontieteet Suomen Akatemia Tieteen tila 212 Tieteenaloittaiset tilastot: Luonnontieteet Tässä dokumentissa tarkastellaan luonnontieteistä avaruustieteitä ja tähtitiedettä, fysiikkaa, kemiaa, matematiikkaa, tilastotiedettä

Lisätiedot

ICT-alan tulevaisuus Pirkanmaalla

ICT-alan tulevaisuus Pirkanmaalla ICT-alan tulevaisuus Pirkanmaalla Pirkanmaan ICT-alan strateginen muutos käynnissä Aloite alan kehittämistä suuntaavalle strategialle tuli Tampereen kauppakamarin ICT-valiokunnalta talvella 2008-2009 Hermia

Lisätiedot

Tekes kannustaa virtuaalisiin työkaluihin

Tekes kannustaa virtuaalisiin työkaluihin Tekes kannustaa virtuaalisiin työkaluihin Kari Penttinen 12.3.2013 Katsaus päättyneeseen ohjelmaan, jossa tavoitteina oli eri toimialoilla: Kilpailukyvyn parantaminen samanaikaisesti ICT:tä hyödyntämällä

Lisätiedot

Tieto- ja viestintäteknologia

Tieto- ja viestintäteknologia Tieto- ja viestintäteknologia Metropolia ammattikorkeakoulu Opiskelijoita 14 000 Valmistuvia/vuosi 2500 Henkilökuntaa 1100 4 koulutusalaa kulttuuriala liiketalouden ala sosiaali- ja terveysala tekniikan

Lisätiedot

Koulutuksen sähköisten palveluiden kehittäminen kuntien ja valtion yhteistyönä. Tuula Haatainen, varatoimitusjohtaja

Koulutuksen sähköisten palveluiden kehittäminen kuntien ja valtion yhteistyönä. Tuula Haatainen, varatoimitusjohtaja Koulutuksen sähköisten palveluiden kehittäminen kuntien ja valtion yhteistyönä Tuula Haatainen, varatoimitusjohtaja Yhteinen tahtotila oppilaat hallitsevat tieto- ja viestintätekniikkaa teknologia on läsnä

Lisätiedot

Kärkihankerahoituksen informaatiotilaisuus Suomen Akatemia ja Tekes

Kärkihankerahoituksen informaatiotilaisuus Suomen Akatemia ja Tekes Kärkihankerahoituksen informaatiotilaisuus Suomen Akatemia ja Tekes Ilona Lundström Johtaja, verkostoyritykset ja tutkimus, Tekes Riitta Maijala Johtaja, temaattinen tutkimusrahoitus, Suomen Akatemia 1

Lisätiedot

Julkaisufoorumin ohjausryhmä 17.11.2014 LIITE 1. Unifi lähetti 4.9.2015 yliopistojen tutkimuksesta vastaaville rehtoreille seuraavan viestin:

Julkaisufoorumin ohjausryhmä 17.11.2014 LIITE 1. Unifi lähetti 4.9.2015 yliopistojen tutkimuksesta vastaaville rehtoreille seuraavan viestin: KYSELY YLIOPISTOILLE JULKAISUFOORUMI-LUOKITUKSEN KÄYTÖSTÄ Unifi lähetti 4.9.2015 yliopistojen tutkimuksesta vastaaville rehtoreille seuraavan viestin: Hyvät tutkimuksesta vastaavat rehtorit, Tieteellisten

Lisätiedot

OSKE-vaikuttajapäivä 9.11.2011 Aluerahoittajan näkemyksiä

OSKE-vaikuttajapäivä 9.11.2011 Aluerahoittajan näkemyksiä OSKE-vaikuttajapäivä 9.11.2011 Aluerahoittajan näkemyksiä Jyrki Myllyvirta kaupunginjohtaja Lahti 2011 Yksi nopeasti kasvavista kaupunkiseuduista, erityisesti korkeakoulutetun väestön osalta Suomen merkittävin

Lisätiedot

Erkki Antila Teknillinen tiedekunta

Erkki Antila Teknillinen tiedekunta 9.10. 2012 Toimintakatsaus ja vuorovaikutussuhteet Erkki Antila Teknillinen tiedekunta Asialista Teknillinen tiedekunta Strategia Painoalat Koulutus ja tutkimus Koulutusohjelmat Tutkimustoiminta Tutkimusalusta

Lisätiedot

Luonnontieteellisen alan koulutuksen ja tutkimuksen rakenteellinen kehittäminen ja profilointi 2014 2015

Luonnontieteellisen alan koulutuksen ja tutkimuksen rakenteellinen kehittäminen ja profilointi 2014 2015 1 Luonnontieteellisen alan koulutuksen ja tutkimuksen rakenteellinen kehittäminen ja profilointi 2014 2015 Työryhmä Finnish Council of University Rectors Matti Uusitupa, puheenjohtaja Ilkka Niemelä ja

Lisätiedot

Ubiikkiteknologia ja sosiaalinen media alueellisessa ja paikallisessa kehittämisessä

Ubiikkiteknologia ja sosiaalinen media alueellisessa ja paikallisessa kehittämisessä Ubiikkiteknologia ja sosiaalinen media alueellisessa ja paikallisessa kehittämisessä tutkija Sirkku Wallin Yhdyskuntasuunnittelun tutkimus ja koulutuskeskus YTK Aalto yliopisto Digitalisaatiosta elinvoimaa

Lisätiedot

Tekesin strategia. Innovaatiotoiminnasta eväitä ihmisten, yritysten, ympäristön ja yhteiskunnan hyvinvointiin

Tekesin strategia. Innovaatiotoiminnasta eväitä ihmisten, yritysten, ympäristön ja yhteiskunnan hyvinvointiin Tekesin strategia Innovaatiotoiminnasta eväitä ihmisten, yritysten, ympäristön ja yhteiskunnan hyvinvointiin Toiminta-ajatus Tekes edistää teollisuuden ja palvelujen kehittymistä teknologian ja innovaatioiden

Lisätiedot

SÄHKÖTEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMA 2010

SÄHKÖTEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMA 2010 SÄHKÖTEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMA 2010 Sähkötekniikan koulutusohjelman toimintaympäristö ja osaamistavoitteet Sähkötekniikan koulutusohjelma on voimakkaasti poikkialainen ja antaa mahdollisuuden perehtyä

Lisätiedot

Kitkaton Suomi kasvu, kilpailukyky ja osaaminen uuden edessä

Kitkaton Suomi kasvu, kilpailukyky ja osaaminen uuden edessä Kitkaton Suomi kasvu, kilpailukyky ja osaaminen uuden edessä 28.11.2012 työryhmä Pekka Ala-Pietilä Kitkaton Suomi - tavoite on rakentaa Suomesta Tietotekniikan osaamisen kärkimaa, jossa yritysten on mielekästä

Lisätiedot

Korkeakoulujen ICT-osaamisen ja -yhteistyön kehittäminen

Korkeakoulujen ICT-osaamisen ja -yhteistyön kehittäminen Korkeakoulujen ICT-osaamisen ja -yhteistyön kehittäminen piloteilla harppaus eteenpäin Turo Kilpeläinen Rehtori KAMK turo.kilpelainen@kamk.fi 044 7101 600 1 ICT-alan kehittämisen asemointi Valtion tavoitteet

Lisätiedot

Tutkimusta lääkepolitiikan tueksi Kuopio 10.9.2015. Yhteiskunnallinen lääketutkimus Suomen Akatemian näkökulmasta. Heikki Ruskoaho hallituksen pj

Tutkimusta lääkepolitiikan tueksi Kuopio 10.9.2015. Yhteiskunnallinen lääketutkimus Suomen Akatemian näkökulmasta. Heikki Ruskoaho hallituksen pj Tutkimusta lääkepolitiikan tueksi Kuopio 10.9.2015 Yhteiskunnallinen lääketutkimus Suomen Akatemian näkökulmasta Heikki Ruskoaho hallituksen pj 1 Akatemian tehtävänä on lain mukaan edistää tieteellistä

Lisätiedot

Koulutusvastuun sisäinen jakautuminen Tampereen yliopistossa

Koulutusvastuun sisäinen jakautuminen Tampereen yliopistossa 23.7.2015 1/12 Koulutusvastuun sisäinen jakautuminen Tampereen yliopistossa Alla olevissa taulukoissa kuvataan koulutusvastuun jakautumista tieteenalayksiköiden ja koulutusalojen kesken. Ensimmäinen taulukko

Lisätiedot

Tutkimukseen perustuva OSKE-toiminta

Tutkimukseen perustuva OSKE-toiminta Tutkimukseen perustuva OSKE-toiminta Metsätalouden edistämisorganisaatioiden kehittämishanke Tutkimustiedon siirto -työryhmä 10.9.2009 Uusiutuva metsäteollisuus -klusteriohjelma 2007-2013 Teija Meuronen

Lisätiedot

KDK-asiakasliittymä. AMKIT- ja Linnea2-konsortioiden yhteiskokous 24.4.2012 Kristiina Hormia-Poutanen

KDK-asiakasliittymä. AMKIT- ja Linnea2-konsortioiden yhteiskokous 24.4.2012 Kristiina Hormia-Poutanen KDK-asiakasliittymä AMKIT- ja Linnea2-konsortioiden yhteiskokous 24.4.2012 Kristiina Hormia-Poutanen Kansallinen digitaalinen kirjasto OKM:n koordinoima hanke Tavoitteet: yhteisen asiakaskäyttöliittymän

Lisätiedot

Visualisointi informaatioverkostojen 2011-2012. Opintoneuvoja Pekka Siika-aho 24.11.2011 (päivitys mm. Janne Käen visualisoinnin pohjalta)

Visualisointi informaatioverkostojen 2011-2012. Opintoneuvoja Pekka Siika-aho 24.11.2011 (päivitys mm. Janne Käen visualisoinnin pohjalta) Visualisointi informaatioverkostojen opinto-oppaasta 2011-2012 Opintoneuvoja Pekka Siika-aho 24.11.2011 (päivitys mm. Janne Käen visualisoinnin pohjalta) Diplomi-insinöörin tutkinto (DI, 120 op) Diplomityö

Lisätiedot

Promoting Blue Growth. Meriteollisuus Turussa, Turun rooli ja tavoitteet meriteollisuuden kehittämisessä

Promoting Blue Growth. Meriteollisuus Turussa, Turun rooli ja tavoitteet meriteollisuuden kehittämisessä Promoting Blue Growth Meriteollisuus Turussa, Turun rooli ja tavoitteet meriteollisuuden kehittämisessä Merellisessä liiketoiminnassa on valtava potentiaali uusille innovaatioille ja kasvulle. Blue Growth

Lisätiedot

14. TIETOJOHTAMINEN. Rakennustekniikka. Tietojohtaminen. 14.1. Tavoitteet. 14.2. Koulutusohjelman yhteiset perusopinnot

14. TIETOJOHTAMINEN. Rakennustekniikka. Tietojohtaminen. 14.1. Tavoitteet. 14.2. Koulutusohjelman yhteiset perusopinnot Rakennustekniikka 14. TIETOJOHTAMINEN 14.1. Tavoitteet 163 on koulutusohjelma, joka on suunniteltu vastaamaan tietoteknisen, taloudellisen sekä viestinnällisen johtamisen haasteisiin. Tietojohtamisen opinnot

Lisätiedot

Verkoston kartoitus ja jatkoaskeleet. 18.11.2015 Jukka Talvi

Verkoston kartoitus ja jatkoaskeleet. 18.11.2015 Jukka Talvi Verkoston kartoitus ja jatkoaskeleet 18.11.2015 Jukka Talvi www.cafepress.com Voisko älyliikenne olla Oulun juttu? Selvitys huhti-elokuu 2015 Liiketoimintamahdollisuudet Toimijaverkosto Esitys tavoitteista

Lisätiedot

Kauppatieteellinen ala Koulutuksen ja tutkimuksen rakenteellinen kehittäminen ja profilointi. 25/3/2015 Petri Sahlström

Kauppatieteellinen ala Koulutuksen ja tutkimuksen rakenteellinen kehittäminen ja profilointi. 25/3/2015 Petri Sahlström Kauppatieteellinen ala Koulutuksen ja tutkimuksen rakenteellinen kehittäminen ja profilointi 25/3/2015 Petri Sahlström Työryhmä Oulun yliopisto: Petri Sahlström (puheenjohtaja) Aalto yliopisto: Ingmar

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirjanote 14/2016 1 (5) Kaupunginhallitus Kj/3 11.4.2016

Helsingin kaupunki Pöytäkirjanote 14/2016 1 (5) Kaupunginhallitus Kj/3 11.4.2016 Helsingin kaupunki Pöytäkirjanote 14/2016 1 (5) Liikenne- ja viestintäministeriö 327 Lausunto ehdotuksesta valtioneuvoston periaatepäätökseksi automatisaatiosta ja robotisaatiosta HEL 2016-002831 T 03

Lisätiedot

INNOVAATIOKESKITTYMÄ KESKELLÄ SUOMEA - KASVUA JA UUTTA LIIKETOIMINTAA. 26.08.2013 Laura Ahonen

INNOVAATIOKESKITTYMÄ KESKELLÄ SUOMEA - KASVUA JA UUTTA LIIKETOIMINTAA. 26.08.2013 Laura Ahonen INNOVAATIOKESKITTYMÄ KESKELLÄ SUOMEA - KASVUA JA UUTTA LIIKETOIMINTAA Professori Antti Hautamäki Suomeen tulee rakentaa 5-6 maailmanluokan innovaatiokeskittymää. Näiden peitto kattaisi 90% väestöstä! Oulu

Lisätiedot

KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014. Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus

KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014. Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014 Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus Opettajuuden tulevaisuuden taitoja Sisältö- ja pedagoginen tietous: aineenhallinta, monipuoliset opetusmenetelmät

Lisätiedot

Mekatroniikan tutkimusverkoston kehittäminen Raumalla, METURA

Mekatroniikan tutkimusverkoston kehittäminen Raumalla, METURA 3.12.2015 1 Mekatroniikan tutkimusverkoston kehittäminen Raumalla, METURA 2 3 Mekatroniikka? Mekatroniikka tulee sanoista mekaniikka ja elektroniikka. Mekatroniikka termi keksittiin Japanissa 1970-luvulla,

Lisätiedot

BigData - liikenne esimerkkinä. Tietoyhteiskunta-akatemia Ostrobotnia, Helsinki 14.3.2016

BigData - liikenne esimerkkinä. Tietoyhteiskunta-akatemia Ostrobotnia, Helsinki 14.3.2016 BigData - liikenne esimerkkinä Tietoyhteiskunta-akatemia Ostrobotnia, Helsinki 14.3.2016 Public Dig Data & Internet of Things Liikenne esimerkkinä Tieto Corporation Public @LeilaLehtinen Leila.Lehtinen@tieto.com

Lisätiedot

Kirjastoala ja korkea-asteen peruskoulutus Laitos lopetetaan, opetussuunnitelma uusiksi - kirjastoalan koulutus yliopistouudistuksen pyörteissä

Kirjastoala ja korkea-asteen peruskoulutus Laitos lopetetaan, opetussuunnitelma uusiksi - kirjastoalan koulutus yliopistouudistuksen pyörteissä Kirjastoala ja korkea-asteen peruskoulutus Laitos lopetetaan, opetussuunnitelma uusiksi - kirjastoalan koulutus yliopistouudistuksen pyörteissä Opetus- ja kulttuuriministeriön kirjastopäivät Helsinki 4.11.2010

Lisätiedot

Osaamispassi ja erityisosaamistietokanta tulevaisuuden osaajille

Osaamispassi ja erityisosaamistietokanta tulevaisuuden osaajille Osaamispassi ja erityisosaamistietokanta tulevaisuuden osaajille Futurex -seminaari Korkeakoulujen täydennyskoulutusten laatu Helsinki 6.3.2013 Anne-Maritta Tervakari Intelligent Information Systems Laboratory

Lisätiedot

S U L A T I S [Suomen laskennallisten tieteiden seura] Laskennallisten tieteiden päivä Itä-Suomen yliopistossa Kuopiossa 29.9.2010

S U L A T I S [Suomen laskennallisten tieteiden seura] Laskennallisten tieteiden päivä Itä-Suomen yliopistossa Kuopiossa 29.9.2010 S U L A T I S [Suomen laskennallisten tieteiden seura] Laskennallisten tieteiden päivä Itä-Suomen yliopistossa Kuopiossa 29.9.2010 Laskennallisia haasteita ja mahdollisuuksia SalWe-SHOKissa Kuluvan syksyn

Lisätiedot

TIETOTEKNIIKKA 2012-2013 Koodi Vanha opintojakso op ov Vastuuhenkilö LV 2011-2012 vastaavat opinnot tai korvaava suoritustapa TTE.

TIETOTEKNIIKKA 2012-2013 Koodi Vanha opintojakso op ov Vastuuhenkilö LV 2011-2012 vastaavat opinnot tai korvaava suoritustapa TTE. TIETOTEKNIIKKA 2012-2013 Koodi Vanha opintojakso op ov Vastuuhenkilö LV 2011-2012 vastaavat opinnot tai korvaava suoritustapa TTE.344 Agenttipohjainen tietojenkäsittely 3 Ei voi suorittaa, tilalle jokin

Lisätiedot

Tekesin tutkimushaut 2012

Tekesin tutkimushaut 2012 Tekesin tutkimushaut 2012 Marko Heikkinen, Tekes 01-2012 Sisältö Julkisen tutkimuksen rahoitus uudistuu Tutkimusrahoituksen projektityypit 2012 lukien Rahoituksen hakeminen 2012 Linkit lisätietoihin Julkisen

Lisätiedot

Parasta eurooppalaista liiketoiminnan osaamista pk-yritysten tarpeisiin FAST LANE PROGRAM PK-KOULUTUSOHJELMA 2.

Parasta eurooppalaista liiketoiminnan osaamista pk-yritysten tarpeisiin FAST LANE PROGRAM PK-KOULUTUSOHJELMA 2. Parasta eurooppalaista liiketoiminnan osaamista pk-yritysten tarpeisiin FAST LANE PROGRAM PK-KOULUTUSOHJELMA 2. Strategia ja johtaminen kilpailijoita paremmaksi Pk-koulutusohjelma vastaa Teknologiateollisuuden

Lisätiedot

Yliopistot liikkeessä Tampereen yliopiston muutos. Harri Melin 29.9.2011

Yliopistot liikkeessä Tampereen yliopiston muutos. Harri Melin 29.9.2011 Yliopistot liikkeessä Tampereen yliopiston muutos Harri Melin 29.9.2011 Uusi laki uusi yliopisto Yliopistojen autonomian lisääminen Yliopistojen talouden vahvistaminen Yliopistojen johtamisen modernisoiminen

Lisätiedot

Korkeakoulujen ICT-osaamisen ja -yhteistyön kehittäminen

Korkeakoulujen ICT-osaamisen ja -yhteistyön kehittäminen Korkeakoulujen ICT-osaamisen ja -yhteistyön kehittäminen perusosaamisen kivijalka valetaan ensin Turo Kilpeläinen Rehtori/toimitusjohtaja Kajaan ammattikorkeakoulu turo.kilpelainen@kamk.fi 044 7101 600

Lisätiedot

Porin yliopistokeskus (UCPori) 7.4.2015

Porin yliopistokeskus (UCPori) 7.4.2015 Porin yliopistokeskus (UCPori) 7.4.2015 Yhteyksien rakentaja, alueen kehittäjä ja kansainvälistäjä Neljän yliopiston monitieteinen tiede- ja taideyhteisö Aalto-yliopisto Tampereen teknillinen yliopisto

Lisätiedot

Terveys ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä

Terveys ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä Terveys ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä Metropolia Ammattikorkeakoulu Radiografian ja sädehoidon koulutusohjelma: Röntgenhoitaja Röntgenhoitaja (AMK) Opinnot kestävät 3,5 vuotta

Lisätiedot

Insinöörien ja arkkitehtien koulutus uudistuu Aaltoyliopistossa

Insinöörien ja arkkitehtien koulutus uudistuu Aaltoyliopistossa Insinöörien ja arkkitehtien koulutus uudistuu Aaltoyliopistossa RET_RIL 22.5.2012 Insinööritieteiden korkeakoulu Rakennustekniikan laitos Juha Paavola Rakentamisen haasteet Aaltoyliopistossa Insinöörien

Lisätiedot

IDA-tallennuspalvelun esittely. CSC Tieteen tietotekniikan keskus Oy

IDA-tallennuspalvelun esittely. CSC Tieteen tietotekniikan keskus Oy IDA-tallennuspalvelun esittely CSC Tieteen tietotekniikan keskus Oy Opetus- ja kulttuuriministeriön käynnistämä hanke Hankkeessa rakennetaan Tutkimuksen tietoaineistojen tallennusratkaisu IDA Yhteinen

Lisätiedot

Big datan hyödyntäminen

Big datan hyödyntäminen Big datan hyödyntäminen LVM/FIIF-yhteistyö 1 0 /1 9 /1 4 Nykytilanne Useita olemassa olevia ohjelmia ja tahoja, josta yritykset ja tutkimuslaitokset voivat hakea rahoitusta Big Dataan ja teollisen internetin

Lisätiedot

Oivaltamisen iloa. Suomi vuonna 2025. Tekniikan Alojen Foorumi 27.1.2012. Markku Lahtinen. www.tamk.fi. Tammikuu 2012

Oivaltamisen iloa. Suomi vuonna 2025. Tekniikan Alojen Foorumi 27.1.2012. Markku Lahtinen. www.tamk.fi. Tammikuu 2012 Oivaltamisen iloa Suomi vuonna 2025 Tekniikan Alojen Foorumi 27.1.2012 Markku Lahtinen Tammikuu 2012 TAMK Yksi suurimmista Suomen suurimpia ammattikorkeakouluja yli 11 000 opiskelijaa 2500 aloittavaa tutkinto-opiskelijaa

Lisätiedot

Tekes on innovaatiorahoittaja

Tekes on innovaatiorahoittaja Tekes on innovaatiorahoittaja Yleisesittely 2013 DM 450969 05-2013 Tekes verkostoja innovaatioille Palvelut rahoitusta ja asiantuntemusta tutkimus- ja kehitystyöhön ja innovaatiotoimintaan tukea tutkimus-

Lisätiedot

Tietotekniikan koulutus ammattikorkeakouluissa 2012 Uudellamaalla

Tietotekniikan koulutus ammattikorkeakouluissa 2012 Uudellamaalla ammattikorkeakouluissa 2012 Uudellamaalla ICT-alan ennakointikamari 17.4.2012 Terttu Honkasaari HAAGA-HELIA ammattikorkeakoulu ammattikoreakouluissa Koulutustasot: Master Bachelor Luonnontieteiden koulutusala

Lisätiedot

Sovelletun fysiikan laitoksen tutkimus- ja yritysyhteistyö osana yhteiskäyttölaboratoriota

Sovelletun fysiikan laitoksen tutkimus- ja yritysyhteistyö osana yhteiskäyttölaboratoriota Vesitutkimuksen koulutus- ja tutkimusympäristön esittely, 22.3.2011 Sovelletun fysiikan laitoksen tutkimus- ja yritysyhteistyö osana yhteiskäyttölaboratoriota Prof. Marko Vauhkonen Sovelletun fysiikan

Lisätiedot

Kiinnostaako koodaus ja robotiikka?

Kiinnostaako koodaus ja robotiikka? Kiinnostaako koodaus ja robotiikka? Innokas-verkosto Innovatiivisen koulun toiminnan kehittäminen ja levittäminen Suomi Yli 200 koulua Kouluja, kirjastoja, päiväkoteja, nuorisotyö, yliopistoja, yrityksiä

Lisätiedot

Orientaatiopäivät 27.8.2014

Orientaatiopäivät 27.8.2014 Orientaatiopäivät 27.8.2014 Teollisuusekonomi-koulutus tietotekniikka ja tuotantotalous taloudellinen, tuotantotekninen ja tietotekninen näkökulma opinnoista on suuri osa kaikille yhteistä tutkinnon loppuvaiheessa

Lisätiedot

Innovatiiviset kaupungit INKA-ohjelma

Innovatiiviset kaupungit INKA-ohjelma Innovatiiviset kaupungit INKA-ohjelma Pääkaupunkiseudun Val osallistuminen INKAan Kimmo Heinonen Elinkeinoasiamies Helsingin kaupunki 12.11.2013 INKA-ohjelma 2014-2020 Uusi innovaatiopolitiikan väline

Lisätiedot

Suomi jäämässä jälkeen kilpailijamaistaan ICT:n käytössä - mitä tehdä suunnan kääntämiseksi? Tomi Dahlberg TIVIA TALKS 7-8.5.2014

Suomi jäämässä jälkeen kilpailijamaistaan ICT:n käytössä - mitä tehdä suunnan kääntämiseksi? Tomi Dahlberg TIVIA TALKS 7-8.5.2014 Suomi jäämässä jälkeen kilpailijamaistaan CT:n käytössä - mitä tehdä suunnan kääntämiseksi? Tomi Dahlberg TVA TALKS 7-8.5.2014 1. Kaksi kuvaa T:n ja digitaalisen tiedon käytöstä Suomessa 2. T-Barometri

Lisätiedot

Sulautettu tietotekniikka 2007 2013 Ubiquitous Real World Real Time

Sulautettu tietotekniikka 2007 2013 Ubiquitous Real World Real Time Sulautettu tietotekniikka 2007 2013 Ubiquitous Real World Real Time for First Lives 2009 Kimmo Ahola 1 Mitä ohjelma tarjoaa Rahoitusta Resursseja Tietoa Päätösten tukea Verkostoja Luottamusta - Mahdollisuuksia

Lisätiedot

Infra-alan innovaatiojärjestelmän. kehittäminen

Infra-alan innovaatiojärjestelmän. kehittäminen Infra-alan innovaatiojärjestelmän kehittäminen Infra-alan innovaatiojärjestelmä Hankkeen organisointi ja aikataulu hankkeen avainhenkilöt DI Lauri Merikallio (Tieliikelaitos) KTM Mari-Anna Vallas (Tieliikelaitos)

Lisätiedot

Teollinen internet ja 5G (5GTI) -toimenpidevalmistelu. Trial-seminaari 7.5.2014 Mika Klemettinen, Tekes

Teollinen internet ja 5G (5GTI) -toimenpidevalmistelu. Trial-seminaari 7.5.2014 Mika Klemettinen, Tekes Teollinen internet ja 5G (5GTI) -toimenpidevalmistelu Trial-seminaari 7.5.2014 Mika Klemettinen, Tekes Tekes valmistelee toimenpiteitä teollisen internetin ja 5G:n alueille Tekesin on käynnistänyt teollisen

Lisätiedot

Tietojenkäsittelytieteiden koulutusohjelma. Tietojenkäsittelytieteiden laitos Department of Information Processing Science

Tietojenkäsittelytieteiden koulutusohjelma. Tietojenkäsittelytieteiden laitos Department of Information Processing Science Tietojenkäsittelytieteiden koulutusohjelma Tietojenkäsittelytieteet Laskennallinen data-analyysi Ohjelmistotekniikka, käyttöjärjestelmät, ihminen-kone -vuorovaikutus Teoreettinen tietojenkäsittelytiede

Lisätiedot

Suomen mobiiliklusterin kansainväliset mahdollisuudet ja haasteet

Suomen mobiiliklusterin kansainväliset mahdollisuudet ja haasteet Suomen mobiiliklusterin kansainväliset mahdollisuudet ja haasteet TkT Kari Tilli Teknologiajohtaja Tekes LEAD projektiseminaari, Dipoli, Espoo 24. toukokuuta 2005 Teknologian kehittämiskeskus 1 Esityksen

Lisätiedot

Lauri Hellsten, Espoon yhteislyseon lukio Mika Setälä, Lempäälän lukio

Lauri Hellsten, Espoon yhteislyseon lukio Mika Setälä, Lempäälän lukio Lukion opetussuunnitelman perusteet 2016 Teemaopinnot Lauri Hellsten, Espoon yhteislyseon lukio Mika Setälä, Lempäälän lukio 1 5.22 Teemaopinnot "Teemaopinnot ovat eri tiedonaloja yhdistäviä opintoja.

Lisätiedot

Tassu Takala pääaineinfo 2.3.2009

Tassu Takala pääaineinfo 2.3.2009 Tassu Takala pääaineinfo 2.3.2009 1 Kaksi näkökulmaa mediaan Tekniikka eri medialajeja ja koosteita käsittelevät algoritmit uudet teknologiat Sisältö mediatuotteiden käsittely valmiilla välineillä tuotantoprosessin

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta

Ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta Ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta Ammattikorkeakoulu on kansainvälisesti arvostettu, autonominen ja vastuullinen: osaajien kouluttaja alueellisen kilpailukyvyn rakentaja

Lisätiedot

BUILT ENVIRONMENT INNOVATIONS RAKENNETTU YMPÄRISTÖ. Strategisen huippuosaamisen keskittymä (SHOK) www.rym.fi

BUILT ENVIRONMENT INNOVATIONS RAKENNETTU YMPÄRISTÖ. Strategisen huippuosaamisen keskittymä (SHOK) www.rym.fi BUILT ENVIRONMENT INNOVATIONS RAKENNETTU YMPÄRISTÖ Strategisen huippuosaamisen keskittymä (SHOK) www.rym.fi RAKENNETTU YMPÄRISTÖ LUO HYVINVOINTIA JA KILPAILUKYKYÄ Kuva: Vastavalo Rakennetulla ympäristöllä

Lisätiedot

Social media manager koulutus

Social media manager koulutus Social media manager koulutus Koulutus organisaation sosiaalisen median toiminnasta vastaaville henkilöille. 8.5.2012 klo 8:30-16:00 2.10.2012 klo 8:30-16:00 @ Mannerheimintie 8 0010 Helsinki Social media

Lisätiedot