Näkemyksestä menestystä

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Näkemyksestä menestystä"

Transkriptio

1 Näkemyksestä menestystä Toimialaraportit ennakoivat liiketoimintaympäristön muutoksia i

2 Ohjelmistoala Toimialaraportti Timo Metsä-Tokila 7/2012 TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu

3 Julkaisusarjan nimi ja tunnus Käyntiosoite Postiosoite Toimialaraportti Aleksanterinkatu 4 PL 32 Puhelin (09) / HELSINKI VALTIONEUVOSTO Telekopio (09) Tekijät (toimielimestä: nimi, puheenjohtaja, sihteeri) Timo Metsä-Tokila Toimialapäällikkö Varsinais-Suomen ELY-keskus Julkaisuaika Toimeksiantaja(t) Työ- ja elinkeinoministeriö Toimielimen asettamispäivä Julkaisun nimi Ohjelmistoala Tiivistelmä Ohjelmistoala on osa laajempaa liike-elämän palveluiden toimialakokonaisuutta. Liike-elämän palvelut ovat olleet jo noin kolmen vuosikymmenen ajan ripeimmin kasvava toimiala niin Suomessa kuin muissakin länsimaissa. Kasvun on ennustettu jatkuvan selvästi keskitasoa nopeammin myös tulevina vuosina. Taloudellisella taantumalla voi olla jopa alaa edistävä vaikutus, kun yritykset tehostavat ja kehittävät toimintaansa. Nyt käsillä olevassa raportissa käsitellään toimialaa ohjelmistot, konsultointi ja siihen liittyvä toiminta. Koko ohjelmistoalan yhteenlaskettu liikevaihto on noin 5,4 miljardia euroa. Toimialalla työskentelee miltei henkilöä noin 5500 toimipaikassa. Merkittävin alatoimiala on ohjelmistojen suunnittelu ja valmistus. Esimerkiksi se työllistää noin henkilöä. Tarkasteltaessa toimialaa juuri työllistämisen näkökulmasta alaa voidaan pitää erittäin merkittävänä, sillä suurella osalla alalla työskentelevistä henkilöistä on joko ammattikorkeakoulu tai yliopistoasteen koulutus. Ohjelmistoala on muiden liike-elämän palveluiden tapaan hyvin voimakkaasti keskittynyt Uudellemaalle. Siellä työskentelee 60 prosenttia toimialan henkilöstöstä ja liikevaihdosta muodostuu lähes 67 prosenttia. Lähes yhtä selkeä on Pirkanmaan toinen sija. Siellä sijaitsee joka kymmenes toimialan toimipaikoista, henkilöstöstä Pirkanmaalla työskentelee hieman yli kymmenen prosenttia ja liikevaihdosta muodostuu noin kymmenen prosenttia. TEM:n, Suomen Yrittäjien ja Finnveran teettämän pk-yritysbarometrin mukaan ohjelmistoalan yritykset näkevät tulevan taloudellisen kehityksen pääosin hyvänä. Vajaa puolet kyselyyn vastanneista ohjelmistoalan yrittäjistä näkee liikevaihdon kasvavan tulevan vuoden aikana. Myös lähes neljännes suunnittelee rekrytoivansa uusia työntekijöitä. Investointeihin yrityksissä suhtaudutaan kuitenkin hieman varovaisemmin. Vain 18 prosenttia vastaajista uskoo investoivansa tulevan vuoden aikana. Ilahduttavaa on myös havaita se, että joka kolmas alan yrityksistä näkee tilausten määrän kasvavan. Pk-yritysbarometrissä kysyttiin myös ohjelmistoalan yritysten kasvuhalukkuutta, kasvun keinoja ja esteitä. Voimakkaasti kasvuhaluisia yrityksiä ilmoitti olevansa noin 12 prosenttia vastaajista. Suurin osa vastaajista eli 40 prosenttia ilmoitti olevansa kasvuhaluisia mahdollisuuksien mukaan. 14 prosenttia ilmoitti, ettei niillä ole kasvutavoitteita ollenkaan. TEM:n yhdyshenkilö: Tieto-osasto /Toimialapalvelu/Esa Tikkanen, s-posti: puh ELY-keskuksen yhdyshenkilö: Timo Metsä-Tokila, puh Asiasanat Ohjelmistoala, tulevaisuus, toimialan kehitys ISSN Kokonaissivumäärä 60 Julkaisija Työ- ja elinkeinoministeriö Kieli Suomi ISBN Hinta - Kustantaja

4 Publikationsseriens namn och kod Besöksadress Postadress Branschrapport Alexandersgatan 4 PB 32 Telefon / HELSINGFORS STATSRÅDET Telefax (09) Författare Timo Metsä-Tokila Branschchef Närings-, trafik- och miljöcentralen i Egentliga Finland Publiceringstid Uppdragsgivare Arbets- och näringsministeriet Organets tillsättningsdatum Titel Programvarubranschen Referat Programvarubranschen utgör en del av den mer omfattande helheten företagstjänster. Företagstjänsterna har redan i cirka tre decennier varit den snabbast växande branschen i såväl Finland som andra västländer. Det har förutspåtts att tillväxten kommer att fortsätta klart snabbare än genomsnittet även under de kommande åren. Den ekonomiska recessionen kan till och med ha en främjande inverkan på branschen, då företagen effektiviserar och utvecklar sin verksamhet. I den nu aktuella rapporten behandlas branschen IT-tjänster (programvaror, konsultverksamhet och därtill relaterad verksamhet). Hela programvarubranschens sammanlagda omsättning är cirka 5,4 miljarder euro. Inom branschen arbetar nästan personer på cirka 5500 arbetsställen. Den viktigaste underbranschen är dataprogrammering. Den sysselsätter t.ex. cirka personer. Om branschen granskas med perspektiv på just sysselsättningen, kan den anses vara mycket betydande, eftersom en stor del av de personer som arbetar i branschen har antingen yrkeshögskole- eller universitetsutbildning. Programvarubranschen är liksom de andra företagstjänsterna mycket starkt koncentrerad till Nyland. Där arbetar 60 procent av de anställda i branschen och landskapet står för nästan 67 procent av omsättningen. En nästan lika klar tvåa är Birkaland. Där finns vart tionde av branschens arbetsställen, lite över tio procent av de anställda och där uppkommer cirka tio procent av omsättningen. Enligt den SMF-företagsbarometer som ANM, Företagarna i Finland och Finnvera har låtit utföra ser företagen inom programvarubranschen den kommande ekonomiska utvecklingen i huvudsak som god. Nästan hälften av de programvaruföretagare som besvarade enkäten tror att omsättningen kommer att växa under det kommande året. Nästan en fjärdedel planerar också att rekrytera nya arbetstagare. Till investeringar förhåller sig företagen dock lite försiktigare. Endast 18 procent av svararna tror att de kommer att investera under det kommande året. Det är också glädjande att märka att vart tredje företag i branschen anser att beställningarna kommer att öka. I SMFföretagsbarometern frågades det också om programvaruföretagens tillväxtbenägenhet, medel och hinder för tillväxt. Cirka 12 procent av svararna uppgav sig vara starkt tillväxtbenägna företag. Största delen av svararna, dvs. 40 procent, uppgav sig vara tillväxtbenägna i den mån det är möjligt. 14 procent uppgav att de inte alls har några tillväxtmål. Kontaktperson vid ANM: Avdelningen för kunskapshantering/branschtjänst/esa Tikkanen, e-post: tfn Kontaktperson vid närings-, trafik- och miljöcentralen: Timo Metsä-Tokila, tfn Nyckelord programvarubranschen, framtiden, branschens utveckling ISSN Sidoantal 60 Utgivare Arbets- och näringsministeriet Språk Finska ISBN Pris - Förläggare

5 Sisältö 0 Saatteeksi Toimialan määrittely ja sisältö Toimialan kuvaus ja rajaus Ohjelmistoala osana liike-elämän palveluja ja kytkennät muihin toimialoihin Toimialan rakenne Toimialan jakautuminen alaryhmiin sekä alueellisesti Toimialan alueellinen jakauma Ohjelmistoalan henkilöstön, toimipaikkojen ja työllisyyden kehitys Toimialan suurimpia yrityksiä Markkinoiden rakenne ja kehitys Markkinoiden kansainvälinen rakenne ja kehitys Suomen markkinoiden kehitys Vienti ja kansainvälistyminen Tuotanto ja tuotantomenetelmät Ohjelmistotuoteliiketoiminta Projekti- ja palveluliiketoiminta Asiakassuhteet, asiakashankinta ja alihankinta Teknologian kehitys Investoinnit Taloudellinen tilanne Toimialan keskeiset menestystekijät, ongelmat ja kehittämistarpeet Menestystekijät Keskeiset ongelmat Keskeiset kehittämistarpeet Osaamistarpeet ja koulutuksen kehittäminen Tulevaisuudennäkymät toimialalla Ohjelmistoalan kasvavat osa-alueet Yritysten tietojärjestelmät, internet ja sähköinen liiketoiminta Yritysten suhdanneodotukset Katsaus ohjelmistoalan kasvuun kotimarkkinoilla TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu 5

6 9 Yhteenvetoanalyysi Liitteet TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu

7 0 Saatteeksi Toimialaraportit-julkaisusarjan lähtökohtana on koota ja yhdistää eri lähteiden aineistoja toimialakohtaisiksi perustietopaketeiksi, jotka tarjoavat asiantuntijoiden näkemyksen pk-yritysten päätöksenteon apuvälineeksi. Vuosittain päivitettävä sarja käsittää yhdeksän toimialaryhmää: elintarviketeollisuus, sähkö- ja elektroniikkateollisuus, metalliteollisuus, puutuoteteollisuus, uusiutuva energia, kaivos- ja kiviteollisuus, matkailualat, sosiaali- ja terveyspalvelut sekä liike-elämän palvelut. Vuonna 2012 uutena toimialana on mukaan otettu luovat toimialat. Raportit ovat veloituksetta saatavissa nykyisin ilman rekisteröitymistä TEM Toimialapalvelun internet-sivulta osoitteesta Toimialaraporttien keskeiset tilastotiedot päivittyvät Toimiala Online -kuvatietokannan kautta, ja ne ovat saatavissa kyseisen raportinkohdalta. Toimialapäälliköt ovat laatineet toimialaraporttien tueksi omat rahoitusnäkemyksensä ensisijaisesti elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten tukien suuntaamiseksi sekä yritystoiminnan kehittämiseksi. Laaditut rahoitusnäkemykset kuten toimialaraportitkin edustavat kunkin tekijän henkilökohtaisia näkemyksiä. Tavoitteena on, että rahoitusnäkemykset yhdessä toimialaraporttien ja Toimiala Online -tilastokuvien kanssa muodostavat kattavan perustietopaketin, joka tukee yrityshankkeiden suunnittelussa sekä työvoimakoulutuksen suuntaamisessa. Raportissa käytetään lähteenä viimeistä saatavissa olevaa tilastoaineistoa ja toimialan yritysten, yrittäjien ja alan muiden merkittävien toimijoiden näkemyksiä. Yksi keskeinen tiedon lähde raportin laatimisessa on ollut yritysten omiin nykytilan ja tulevaisuuden arvioihin perustuva työ- ja elinkeinoministeriön selvitys. Selvityksen tulokset ovat hyvin ajankohtaisia, sillä se toteutettiin keväällä Lisäksi olen haastellut raporttia varten alan yrittäjiä sekä muita toimijoita. Raportissa käsitellään toimialan rakennetta, markkinoita, tyypillisiä piirteitä, taloudellista tilaa sekä kehittämistarpeita ja tulevaisuuden näkymiä. Toimialaraporttien sisältöä on kehitetty ELY-keskusten tarpeiden pohjalta. Julkaisut palvelevat myös alan yritysten, yrittäjien sekä eri sidosryhmien tarpeita. Ohjelmistoala on säilyttänyt vetovoimaisuutensa ja uusia yrityksiä syntyy alalle suhteellisen paljon. Arvioiden mukaan ala tulee myös osin välttymään nykyisen taloudellisen taantuman suurimmilta negatiivisilta vaikutuksilta muun muassa siksi, että tietotekniikkaan panostamalla yritykset voivat tehostaa toimintaansa ja kohottaa kannattavuuttaan. Ohjelmistoalaa on hieman vaikea luokitella tilastollisesti. Tilastoluokitusten TOL 2008:n mukaisesti alaa kuvaa parhaiten toimialaluokka 62 ohjelmistot, konsultointi ja siihen liittyvä toiminta, mutta samalla jotkut ohjelmistoja tuottavat yritykset rajataan toimialan ulkopuolelle. Esimerkiksi monessa mainostoimistossa, ja jopa joissakin taloushallintoalan yrityksissä, tehdään omia ohjelmia, vaikka yrityksen päätoimiala on joku muu kuin toimialaluokka 62. Uskon silti, että raportti antaa hyvän ja ajanmukaisen kuvan toimialan tilanteesta. TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu 7

8 Lausun kiitokseni kaikille niille henkilöille, yrityksille ja yhteistyökumppaneille, jotka ovat olleet myötävaikuttamassa tämän raportin syntymiseen. Toivon, että raportti antaa virikkeitä alan yrityksille niiden kehittäessä toimintaansa ja palvelee lisäksi myös muita alasta kiinnostuneita. Turussa Timo Metsä-Tokila Toimialapäällikkö 8 TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu

9 1 Toimialan määrittely ja sisältö 1.1 Toimialan kuvaus ja rajaus Ohjelmistoalan kuvaus ja määrittely perustuu tässä raportissa toimialaluokituksen TOL 2008 mukaiseen toimialaluokkaan 62, ohjelmistot, konsultointi ja siihen liittyvä toiminta. Virallisesti toimialaluokkaan 62, ohjelmistot, konsultointi ja siihen liittyvä toiminta kuuluvat sellaiset erityisosaamista tarjoavat tietotekniikkapalvelut kuten ohjelmien ja ohjelmistojen kirjoittaminen, muuntaminen, testaaminen ja tuki sekä sellaisten tietokonejärjestelmien suunnittelu, joissa yhdistyy laitteisto-, ohjelmisto- ja viestintäteknologia. Myös asiakkaan tiloissa tapahtuva tietokonesysteemien ja tietojenkäsittelylaitteiden hallinta ja käyttö kuuluvat toimialaluokkaan 62. Muut laitteistoihin ja ohjelmistoihin liittyvät asiantuntijapalvelut ja tekniset palvelut luetaan myös kuuluvaksi tähän luokkaan. Toimiala on kasvanut 2000-luvulla ja vakiinnuttanut paikkansa osana suomalaista elinkeinoelämää. Nykyään sanaa ohjelmistoala käytetään hyvin vakiintuneesti. Toimialaluokan 62 ensimmäinen alaluokka on 6201 ohjelmistojen suunnittelu ja valmistus. Siihen kuuluvat ohjelmien ja ohjelmistojen kirjoittaminen, muuntaminen, testaaminen ja tuki. Tarkemmin rakenteen ja sisällön suunnittelu tai ohjelmakoodin kirjoittaminen varusohjelmistoja (ml. päivitykset ja korjaustiedostot), sovelluksia (ml. päivitykset ja korjaustiedostot), tietokantoja, web-sivustoja ja tietokonepelejä varten. Lisäksi luokkaan kuuluu olemassa olevan sovelluksen muuntaminen ja konfigurointi tilaustyönä asiakkaan järjestelmäympäristöön sopivaksi. Sekaannusten välttämiseksi tähän alaluokkaan tai ohjelmistoalan kokonaisuuteen ei kuulu valmisohjelmistojen kustantaminen eikä kääntäminen tai muokkaaminen erityiskohderyhmälle omaan lukuun (lokalisointi). Myöskään web-sivustojen erillinen graafinen suunnittelu ei kuulu ohjelmistoalaan. Seuraava alaluokka on 6202 atk-laitteisto- ja ohjelmistokonsultointi. Siihen kuuluu sellaisten tietokonejärjestelmien suunnittelu, joissa yhdistyy laitteisto-, ohjelmisto- ja viestintäteknologia. Palveluun voi sisältyä myös käyttäjien koulutus. Tähän alaluokkaan ei puolestaan kuulu tietokoneiden, oheislaitteiden ja ohjelmistojen myynti eikä keskustietokoneiden ja vastaavien asennus. Kolmas alaluokka on 6203 tietojenkäsittelyn ja laitteistojen käyttö- ja hallintapalvelut. Tähän kuuluvat asiakkaiden tiloissa tapahtuva tietokonesysteemien ja tietojenkäsittelylaitteiden hallinta- ja käyttöpalvelut sekä niihin liittyvät tukipalvelut. Viimeinen alaluokka ohjelmistoalalla on 6209 muu laitteisto- ja tietotekninen palvelutoiminta, johon kuuluvat muualla luokittelemattomat tietotekniset ja tietojenkäsittelypalvelut kuten computer disaster recovery eli toipumissuunnitelmien teko ja vaurioiden elvytys, henkilökohtaisten tietokoneiden asennus ja ohjelmistojen asennuspalvelut. Tähän alaluokkaan ei kuitenkaan kuulu keskustietokoneiden ja vastaavien asennus. Ohjelmistoalan läheisiä toimialoja ovat toimialaluokat 61 ja 63. Luokkaan 63 tietopalvelutoimintaan kuuluvat internet-hakuporatalit, tiedon käsittely ja palvelintilan vuokraus sekä muut toiminnot, jotka mahdollistavat tiedon hakemisen. Luokka 61 televiestintä puolesta- TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu 9

10 an kostuu televiestintään liittyvien oheispalveluiden tuottamisesta eli puheen, datan, tekstin, äänen ja videoiden siirrosta. Tarvittavat siirtojärjestelmät voivat perustua yhteen teknologiaan tai teknologioiden yhdistelmään. Toiminnalle olennaista on tiedon ja muun sisällön siirto, ei sisällön tuottaminen. Toimiala ohjelmistotuoteliiketoiminnan näkökulmasta Ohjelmistoalaa ja -liiketoimintaa on määritelty hieman eri tavoin eri näkökulmista. Lähtökohtana on usein ollut ohjelmistotuotteisiin liittyvän liiketoiminnan erottaminen yleisemmästä palveluliiketoiminnasta. Muun muassa Tekesin julkaisuissa ala on usein jaettu kolmeen eri lohkoon. Tekesin selvityksissä käytettiin seuraavaa jaottelua: Ohjelmistotuotteet, joita ei ole suunniteltu tai valmistettu asiakaskohtaisesti ja jotka muodostavat yhden kokonaisuuden. Näitä markkinoidaan ja toimitetaan samanlaisina jopa miljoonille käyttäjille. Näitä ovat esimerkiksi taulukkolaskenta-, tekstinkäsittely- ja virustentorjuntaohjelmat. Ohjelmistotuotteista usein käytettyjä synonyymeja ovat muun muassa pakettiohjelmisto ja valmisohjelmisto. Asiakaskohtaiset ohjelmistot, jotka räätälöidään tarpeiden mukaan, yleensä tiiviissä yhteistyössä asiakkaan kanssa. Sulautetut ohjelmistot, jotka tehdään osaksi muuta kuin varsinaista atk-tuotetta, esimerkiksi matkapuhelimien ja mobiilituotteiden ohjelmistot. Ryhmien väliset rajat ovat häilyviä, ja sama ohjelmisto voidaan luokitella moneen eri ryhmään. Esimerkiksi toimialasovelluksissa on usein sekä tuotteistettuja että asiakaskohtaisesti räätälöityjä osia, ja monia atk-maailmaan myytäviä ohjelmistotuotteita, esimerkiksi tietokantoja, käytetään myös sulautettujen järjestelmien osina. Kuvio 1. Ohjelmistoalan jakautuminen Ohjelmistotuotteet Asiakaskohtaiset ohjelmistot Sulautetut ohjelmistot Tekes on määritellyt ohjelmistoihin liittyvän liiketoiminnan eri käsitteet seuraavasti: Erityisesti ohjelmistotuotteisiin liittyvää liiketoimintaa kutsutaan ohjelmistotuoteteollisuudeksi eli ohjelmistotuoteliiketoiminnaksi. Ohjelmistoteollisuus tarkoittaa tuotteistettujen ja asiakaskohtaisesti suunniteltujen ohjelmistojen ja niihin liittyvien palvelujen kokonaisuutta, jota kutsutaan myös ohjelmistoliiketoiminnaksi. Ohjelmistoala on laajin käsite, joka kattaa tuotteiden ja asiakaskohtaisen suunnittelun lisäksi sulautetut ohjelmistot. 10 TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu

11 1.2 Ohjelmistoala osana liike-elämän palveluja ja kytkennät muihin toimialoihin Toimialaluokituksessa ohjelmistoala on osa laajempaa liike-elämän palveluiden toimialakokonaisuutta. Liike-elämän palvelut ovat olleet jo noin kolmen vuosikymmenen ajan ripeimmin kasvava toimiala niin Suomessa kuin muissakin länsimaissa. Kasvun on ennustettu jatkuvan selvästi keskitasoa nopeammin myös tulevina vuosina. Taloudellisella taantumalla voi olla jopa alaa edistävä vaikutus, kun yritykset tehostavat ja kehittävät toimintaansa. Suomen avainklustereiden tulevaisuutta kartoittavan tutkimuksen mukaan koko liike-elämän palvelusektorin työllisyys tulee Suomessa kasvamaan vuoteen 2015 mennessä vuosittain 2,8 prosenttia työllisyyden keskimääräisen kasvun ollessa 0,7 prosenttia. Nykyinen talouden taantuma eikä epävarmuus näytä hidastavan liike-elämän palveluiden käyttöä, sillä taantumassa yritykset tarvitsevat ehkä jopa enemmän liike-elämän palveluja. Liike-elämän palveluissa niin sanotut osaamisintensiiviset alatoimialat ovat herättäneet viime vuosina laajaa kiinnostusta. Aiheesta on tehty lukuisia tutkimuksia. Osaamisintensiivisillä liike-elämän palveluilla (knowledge-intensive business services KIBS) tarkoitetaan niitä yritysten toisille yrityksille tai julkiselle sektorille tuottamia palveluja, joissa asiantuntijatoiminnalla on erityisen suuri merkitys. Osaamisintensiivisiin liike-elämän palveluihin luetaan yleensä seuraavat toimialaluokat: ohjelmistoala, tutkimus ja kehittäminen, lainopilliset palvelut, taloushallinnon palvelut, mainos- ja markkinointipalvelut, tekniset palvelut sekä konsultti- ja henkilöstöpalvelut. Kuten liike-elämän palvelualat yleensä, ovat myös edellä luetellut osaamisintensiiviset alatoimialat kasvaneet voimakkaasti. Samalla niitä on leimannut voimakas keskittyminen pääkaupunkiseudulle. Henkilöstön määrä osaamisintensiivisissä liike-elämän palveluyrityksissä Suomessa oli vuonna 2007 lähes kolmanneksen suurempi kuin vuonna Vaikka kasvu on hidastunut 1990-luvun lopun ja kuluvan vuosituhannen alun luvuista, on ala vielä voimakkaasti kasvava. Kehitys eroaa selvästi useimmista muista toimialoista. Osaamisintensiivisten liike-elämän palvelujen merkitys ei rajoitu niiden asemaan keskeisenä kasvualana, vaan niillä on myös yleistä taloudellista kasvua tukeva merkitys. Aiemmin liike-elämän palvelujen kasvun nähtiin johtuvan pelkästään kustannustekijöihin liittyvästä toimintojen ulkoistamisesta, mutta uudemmissa tutkimuksissa on korostettu ulkopuolisten palvelujen käytön motiivina asiantuntemus- ja osaamisvaatimuksia. Niillä, joilla on asiakkainaan suuri määrä muita yrityksiä, on yksittäisiä yrittäjiä laajempi näkökulma. Osaamisintensiiviset palveluyritykset ovat keskeisessä asemassa asiakasyritystensä liiketoiminnan kehittämisessä levittäessään tietoa uusista ideoista ja parhaista käytännöistä. Osaamisintensiivisten liike-elämän palvelujen pääryhmistä suurimmaksi on 2000-luvulla noussut sekä henkilöstöllä että liikevaihdolla mitattuna ohjelmistoala. Lähes joka viides osaamisintensiivisten liike-elämän palvelujen toimipaikoista edustaa taloushallintoalaa. Toimialaluokkaan 69 kuuluvissa taloushallinnonpalveluissa on paljon pieniä toimijoita. Eniten toimipaikkoja on kuitenkin teknisen suunnittelun ja insinööripalveluiden aloilla. Ne ovat perinteisesti hyvin pienyritysvoittoisia. Työnvälitystoiminnan alalla on henkilöstöä huomattavasti, mutta liikevaihdossa ja toimipaikkojen määrässä se jää merkittävästi jälkeen muita osaamisintensiivisistä aloista. TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu 11

12 Yhteensä osaamisintensiivisillä toimialoilla työskentelee lähes henkilö lähes toimipaikassa. Liikevaihtoa aloilla on huomattavat 16,7 miljardia euroa. Työnvälitystoimintaan liittyvänä kuriositeettina voidaan mainita, että alan liikevaihto vuonna 2010 oli jo lähes samalla tasolla kuin matkatoimistoalalla. Taulukko 1. Osaamisintensiivisten liike-elämän palveluiden toimipaikat, henkilöstö ja liikevaihto palvelujen pääryhmittäin vuonna Toimipaikat % Henkilöstö % Liikevaihto (1000 euroa) 62 Ohjelmistot, konsultointi ja siihen liittyvä , , ,1 toiminta 69 Lakiasiain- ja laskentatoimen palvelut , , ,9 70 Pääkonttorien toiminta; liikkeenjohdon , , ,6 konsultointi 71 Arkkitehti- ja insinööripalvelut; tekninen , , ,5 testaus ja analysointi 73 Mainostoiminta ja markkinatutkimus , , ,3 78 Työllistämistoiminta , , , , , ,0 % Lähde: Toimiala Online / Tilastokeskus, yritys- ja toimipaikkarekisteri Osaamisintensiivisten liike-elämän palveluista vuosina nopeimmin ovat kasvaneet työnvälitystoimialan ja liikkeenjohdon konsultoinnin alan henkilöstö. Viidessä vuodessa liikkeenjohdon konsultoinnin toimialan työntekijämäärä on kasvanut lähes 45 prosenttia. Työnvälitystoiminta on kasvanut suhteellisesti ottaen viidenneksen viidessä vuodessa. Kuten taulukosta 2 voi havaita, on henkilöstön määrän kasvu ollut kaikilla aloilla huomattavaa. Suuntaus kuvaa hyvin Suomessa tapahtunutta elinkeinoelämän kehitystä. Erityispalveluja ostetaan yritysten ulkopuolelta alan ammattilaisilta, ja varsinkin kasvun aikoina ulkoisille palveluille on kysyntää. Näin suuremmat yritykset hakevat muun muassa joustoa omaan toimintaansa. Samalla on syntynyt uusia markkinoita erikoituneelle osaamiselle. Taulukko 2. Osaamisintensiivisten liike-elämän palveluiden henkilöstön määrällinen ja suhteellinen muutos vuodesta 2006 vuoteen 2010 palvelujen pääryhmittäin. Määrällinen kasvu Suhteellinen kasvu (%) 62 Ohjelmistot, konsultointi ja siihen liittyvä toiminta ,2 69 Lakiasiain- ja laskentatoimen palvelut ,4 70 Pääkonttorien toiminta; liikkeenjohdon konsultointi ,8 71 Arkkitehti- ja insinööripalvelut; tekninen testaus ja analysointi ,7 73 Mainostoiminta ja markkinatutkimus ,1 78 Työllistämistoiminta ,9 Lähde: Tilastokeskus, yritys- ja toimipaikkarekisteri 12 TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu

13 Toimialatarkastelujen rinnalle ovat nousseet 1990-luvulla erilaiset talouden klusteritarkastelut. Tässä selvityksessä klusterikäsitettä käytetään melko väljässä merkityksessä viittaamaan yritysryppäisiin, jotka ovat eri tavoin vuorovaikutuksessa toistensa kanssa ja joiden keskinäinen vuorovaikutus tuottaa synergiaetuja. Osaamisintensiivisten liike-elämän palvelujen voidaan katsoa muodostavan oman kokonaisuutensa tai klusterinsa, jossa keskeinen yhdistävä tekijä on osaamisen suhteellisen korkeat vaatimukset ja asiantuntemus. Toimialojen työntekijöille on tyypillistä korkea koulutustaso. Tällaista yhteistä resurssipohjaa hyödyntävää yritysrypästä tai verkostoa voidaan nimittää myös horisontaaliseksi klusteriksi. Perinteisemmin klusterikäsitteellä on viitattu samaan arvoketjuun kuuluvaan yritysverkostoon, jota voidaan nimittää vertikaaliseksi klusteriksi. Kuvio 2. Ohjelmistoalan kytkeytyminen muihin liike-elämän palveluihin. Pankit Sijoittajat Työvoima Ohjelmistoyritykset Markkinointi Konsultit Tilitoimistot Tilintarkastajat Asianajotoimistot Osaamisintensiivisten liike-elämän palvelujen muotoutumista yhä selvemmin omaksi klusterikseen kuvastaa alan sisäisten toimialarajojen hämärtyminen. Tyypillisin toimialarajojen hämärtymiseen liittyvä ilmiö on eri liike-elämän palvelujen siirtyminen osittain konsultoinnin ja neuvonnan alueelle. Kehitys on luonnollista seurausta tietoteknisten ratkaisujen, markkinoinnin ja viestinnän, lainopillisten kysymysten sekä taloushallinnon entistä tiiviimmästä suhteesta asiakasyritysten strategiaan ja johtamiseen. Työ muuttuu esimerkiksi yhä enemmän taloudelliseksi konsultoinniksi kirjanpito- ja tilintarkastusta harjoittavissa yrityksissä. Havaintoa tukee myös tätä raporttia varten tehdyt haastatellut. Muutamat työnvälitystoiminnan yrittäjät totesivatkin olevansa asiakkaidensa strategisia kumppaneita hoitaessaan kaikki työvoimakysymykset yrittäjän puolesta. Osittain eri toimialat menevät päällekkäin. Ne myös tukevat toisiaan erittäin hyvin. Esimerkiksi kasvun aikana yritys tarvitsee usein lisää osaavaa työvoimaa. Samalla tulee varmistaa, että yrityksen talous kestää kasvun ja markkinoille välitetään oikeanlaisia viestejä. Näin esimerkiksi kasvavan yrityksen tukena voi olla niin työvoiman vuokrausyritykset, tilitoimistot, tilintarkastajat, rahoittajat, mainostoimisto kuin muutkin konsultit. TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu 13

14 Kuvio 3. Ohjelmistoala osana tieto- ja viestintäteollisuutta Tieto- ja viestintäteollisuus INFOCOM Tietotekniikka ICT Tietoliikenne Viestintäteollisuus Tietokonelaitteet Toimistotekniikka Lähiverkot Ohjelmistot Palvelut Yleiset tietoverkot Päätelaitteet Tietoliikennepalvelut Kaapeli- ja TVpalvelut Graafinen viestintä Sähköinen viestintä Tallenneviestintä Ohjelmistoalalla tai laajemmalla ohjelmistoklusterilla on vahva side muiden toimialaklustereiden kanssa. Ohjelmistokehityksessä ja -liiketoiminnassa tarvitaan myös asiakastoimialan osaamista. Ohjelmistoja myydään myös suoraan kuluttajille, mutta kuluttajamyynnin osuus on vähäistä verrattuna yritysmyyntiin. Alan viime vuosien kehitystä ja kasvua ei voida selittää ohjelmistoteknologioiden muutoksella, vaan asiakastoimialojen kehittyminen ja muuttuminen on ohjannut myös ohjelmistoalan kehitystä. Kysyntä ohjelmistotuotteille ja -palveluille vaihtelee paljonkin toimialasta riippuen. Tämä vaihtelevuus ohjaa myös ohjelmistoalan omaa kehitystä ja panostusta. Vahvat ja kehitykseen panostavat toimialat ohjaavat ohjelmistoklusterin kehitystä, ja näillä alueilla muodostuu todennäköisemmin uusia alan yrityksiä. Suomessa vahvoja asiakastoimialoja ohjelmistoalalle ovat olleet 70-luvulla automaatioala, 80-luvulla elektroniikka-ala, 90-luvulla tietoliikenneala ja telepalvelut ja 2000-luvulla mobiilipalvelut. Aivan viime vuosina suomalaiset pelialan yritykset ovat tehneet merkittäviä avauksia ja saavuttaneet mainetta ja menestystä ympäri maailman. Kuvio 4. Ohjelmistoalan yritysten ja muiden yritysten välisiä vuorovaikutuksia Ohjelmistoalan yritykset Spin-off Ulkoistus Ohjelmistoyksikkö Ohjelmistokehitys Työ Ohjelmistotuotteet ASP-palvelut Ohjelmisto ASP-palvelu Muiden alojen yritykset 14 TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu

15 2 Toimialan rakenne 2.1 Toimialan jakautuminen alaryhmiin sekä alueellisesti Uusimmat toimialakohtaiset tiedot toimipaikkojen ja henkilöstön määrästä sekä liikevaihdosta ovat saatavissa Tilastokeskuksen yritys- ja toimipaikkatilastosta vuodelta Yritys- ja toimipaikkatilastossa ovat mukana yritykset, jotka ovat työllistäneet henkilöitä vähintään puolen vuoden ajan ja ovat arvonlisäverovelvollisia. Tietoja on saatavissa sekä toimipaikoittain että yritysten mukaan. Tässä raportissa käytetään pääosin toimipaikkakohtaisia tietoja. Nämä kuvaavat toiminnan alueellista jakautumista paremmin kuin yritystason tiedot, joihin vaikuttaa pääkonttorien keskittyminen pääkaupunkiseudulle. Taulukko 2. Tietojenkäsittelypalvelujen toimipaikat, henkilöstö ja liikevaihto vuonna 2010 Yrityksen koko Toimipaikat Henkilöstö Liikevaihto (1000 euroa) Lukumäärä alle 10 henkilöä henkilöä henkilöä yli 250 henkilöä Yhteensä Prosenttia alle 10 henkilöä 88,23 20,44 18, henkilöä 9,46 27,41 25, henkilöä 1,98 29,77 30,98 yli 250 henkilöä 0,33 22,38 25,28 Lähde: Tilastokeskus, yritys- ja toimipaikkarekisteri Taulukossa 2 on esitetty tietojenkäsittelypalveluiden toimipaikkojen määrä, henkilöstön määrä ja liikevaihto jaoteltuna yritysten koon mukaan. Taulukosta ilmenee, että selvästi eniten on pieniä toimipaikkoja, jotka työllistävät alle 10 henkilöä. Keskimäärin jokaisessa toimipaikassa työskentelee seitsemän henkilöä. Viimeisten vuosien aikana henkilöstön määrä toimipaikoissa on hieman pienentynyt, sillä vuonna ohjelmistoalan toimipaikoissa oli 8,1 työntekijää. Suurin osa toimipaikoista on kuitenkin keskisuuria, ja niissä työskentelee henkilöä. Suurin osa toimialan liikevaihdostakin (31 %) muodostuu edellä mainitun kokoisissa toimipaikoissa. Vuonna 2010 tietojenkäsittelypalveluiden toimialalla liikevaihtoa oli keskimäärin vajaa euroa toimipaikkaa kohden. Henkilöstön määrään suhteutettuna saadaan liikevaihdoksi runsaat euroa jokaista työntekijää kohden. Viimeisen kolmen vuoden aikana alan suuryritysten merkitys on vähentynyt ja keskisuuret yritykset ovat alan merkittävin yrityskokoluokka. TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu 15

16 Vuoteen 2003 verrattuna suurten toimipaikkojen painoarvo on ensin noussut ja sitten laskenut niin työllistämisen kuin liikevaihdon kertymisenkin näkökulmasta. Vuonna 2003 esimerkiksi lähes 44 prosenttia liikevaihdosta syntyi henkilöä työllistävissä yrityksissä. Samalla alle 10 henkeä työllistävien yritysten määrä on noussut. Kuvio 5. Tietojenkäsittelypalveluja tarjoavien yritysten toimipaikkojen suhteellinen kehitys vuosina (vuosi 2006 = 100) 1,4 1,3 1,2 1,1 1 0,9 0, alle 10 henkilöä henkilöä henkilöä yli 250 henkilöä Lähde: Tilastokeskus; yritys- ja toimipaikkatilasto Taulukossa 3 on esitetty ohjelmistoalan toimipaikat, henkilöstön määrä ja liikevaihto alatoimialoittain. Selkeästi suurin alatoimiala on ohjelmistojen suunnittelu ja valmistus. Alalla työskentelee lähes henkilö. Toiseksi eniten henkilöstöä on tietojenkäsittelyn ja laitteistojen käyttö- ja hallintapalveluissa; noin 8500 henkilöä. Kolmantena henkilöstömäärällä mitattuna on atk-laitteisto- ja ohjelmistokonsultointi. Tämän alatoimialan yrityksissä työskentelee noin 6700 henkilöä ja toimipaikkojen määrä on merkittävät Se on suhteellisesti paljon ja kertoo yritysten pienestä koosta. Viime vuosina monenlaiset konsultointiyritykset ovat lisääntyneet ja niiden koot ovat kasvaneet. Kaikkien alatoimialojen yhteenlaskettu liikevaihto on noin 5,4 miljardia euroa. 16 TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu

17 Taulukko 3. Tietojenkäsittelypalvelujen jakautuminen alatoimialoittain vuonna 2010 Toimipaikat Henkilöstö Liikevaihto (1000 euroa) Liikevaihto / toimipaikka (1000 euroa) Liikevaihto / henkilö (1000 euroa) 6201 Ohjelmistojen suunnittelu ja valmistus Atk-laitteisto- ja ohjelmistokonsultointi Tietojenkäsittelyn ja laitteistojen käyttö- ja hallintapalvelut 6209 Muu laitteisto- ja tietotekninen palvelutoiminta Yhteensä Lähde: Tilastokeskus, yritys- ja toimipaikkarekisteri 2.2 Toimialan alueellinen jakauma Tietojenkäsittelypalvelujen toimialalla työskentelevät yritykset ovat sijoittuneet suhteellisen epätasaisesti Suomeen. Myös ohjelmistoala, kuten muutkin liike-elämää palvelevat alat, on varsin voimakkaasti keskittynyt Uudellemaalle. Taulukossa 4 on esitetty eri liike-elämän palveluiden jakautuminen Uudenmaan ELY-keskuksen ja muun Suomen välillä. Taulukko 4. Liike-elämän palveluissa työskentelevä henkilöstö koko maassa ja Uudenmaan ELY-keskuksen alueella. Henkilöstö Koko maa Uudenmaan ELY-keskus Uudenmaan %-osuus 62 Ohjelmistot, konsultointi ja siihen liittyvä toiminta ,6 63 Tietopalvelutoiminta ,7 69 Lakiasiain- ja laskentatoimen palvelut ,1 702 Liikkeenjohdon konsultointi ,9 711 Arkkitehti- ja insinööripalvelut ja niihin liittyvä tekninen ,0 konsultointi 712 Tekninen testaus ja analysointi ,8 73 Mainostoiminta ja markkinatutkimus ,6 78 Työllistämistoiminta ,8 Yhteensä ,4 Lähde: Tilastokeskus, yritys- ja toimipaikkarekisteri Taulukossa 5 on toimipaikkojen, henkilöstön ja liikevaihdon määrä ELY-keskusalueittain. Ylivoimaisesti eniten tietojenkäsittelypalveluiden alalla toimivista yrityksistä sijaitsee Uudellamaalla, noin puolet. Uudellamaalla työskentelee 60 prosenttia toimialan henkilöstöstä ja liikevaihdosta muodostuu lähes 67 prosenttia. Lähes yhtä selkeä on Pirkanmaan toinen sija. Siellä sijaitsee joka kymmenes toimialan toimipaikoista, henkilöstöstä Pirkanmaalla työskentelee hieman yli kymmenen prosenttia ja liikevaihdosta muodostuu noin kymmenen prosenttia. Pirkanmaan osuutta selittää osin voimakas tutkimus- ja koulutuspanostus maakunnassa. Seuraavaksi eniten liiketoimintaa ohjelmistoalalla on Varsinais-Suomessa, Pohjois-Pohjanmaalla ja Keski-Suomessa. Kainuun osuus on maan pienin. TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu 17

18 Taulukko 5. Tietojenkäsittelypalveluiden toimipaikat, henkilöstö ja liikevaihto vuonna 2010 ELY-keskusalueittain Toimipaikat prosenttia Henkilöstö prosenttia Liikevaihto (1000 euroa) prosenttia Uudenmaan ELY-keskus , , ,73 Varsinais-Suomen ELY-keskus 439 8, , ,82 Satakunnan ELY-keskus 130 2, , ,21 Hämeen ELY-keskus 235 4, , ,83 Pirkanmaan ELY-keskus 544 9, , ,91 Kaakkois-Suomen ELY-keskus 143 2, , ,88 Etelä-Savon ELY-keskus 63 1, , ,47 Pohjois-Savon ELY-keskus 137 2, , ,8 Pohjois-Karjalan ELY-keskus 70 1, , ,32 Keski-Suomen ELY-keskus 240 4, , ,13 Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus 91 1, , ,44 Pohjanmaan ELY-keskus 156 2, , ,27 Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus 316 5, , ,86 Kainuun ELY-keskus 28 0, , ,15 Lapin ELY-keskus 67 1, , ,39 Ahvenanmaa 31 0, , ,78 Lähde: Tilastokeskus, yritys- ja toimipaikkarekisteri Taulukossa 6 on eritelty vielä Uudenmaan ELY-keskuksen prosentuaalinen osuus eri ohjelmistoalan alatoimialoilla. Varsinkin liikevaihdossa Uudenmaan osuus on huomattavan suuri. Esimerkiksi atk-laitteisto- ja ohjelmistokonsultoinnin liikevaihdosta kolme neljäsosaa muodostuu Uudellamaalla. Taulukko 6. Uudenmaan ELY-keskuksen prosenttiosuus eri ohjelmistoalan alatoimialoista toimipaikoista, henkilöstöstä ja liikevaihdosta. %-osuus 6201 Ohjelmistojen suunnittelu ja valmistus Toimipaikat 49,3 Henkilöstö 55,2 Liikevaihto 62, Atk-laitteisto- ja ohjelmistokonsultointi Toimipaikat 55,4 Henkilöstö 68,0 Liikevaihto 73, Tietojenkäsittelyn ja laitteistojen käyttö- ja hallintapalvelut Toimipaikat 42,3 Henkilöstö 65,3 Liikevaihto 70, Muu laitteisto- ja tietotekninen palvelutoiminta Toimipaikat 57,1 Henkilöstö 45,5 Liikevaihto 60,6 Lähde: Tilastokeskus, yritys- ja toimipaikkarekisteri 18 TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu

19 2.3 Ohjelmistoalan henkilöstön, toimipaikkojen ja työllisyyden kehitys Ohjelmistoalan henkilöstömäärä kasvoi voimakkaasti 1990-luvun puolivälin jälkeen aina vuoteen 2001 saakka. Alalla työskentelevien määrä kaksinkertaistui. Vuonna 2002 työntekijämäärä hieman laski, mutta sen jälkeen se on jälleen kasvanut tasaisesti. Tosin kasvu on ollut huomattavasti hitaampaa kuin 1990-luvulla. Vuonna 2008 alalla työskenteli miltei henkilöä. Vuoden 2008 jälkeen alan kokonaishenkilömäärä on hieman laskenut. Kuvio 6. Henkilöstön määrän kehitys tietojenkäsittelypalveluissa vuosina Lähde: Tilastokeskus, yritys- ja toimipaikkarekisteri Työ- ja elinkeinoministeriö on vuosien saatossa teettänyt erilaisia selvityksiä pk-yritysten toimintaympäristöstä ja kehitysnäkymistä. Vuoden 2010 alusta ministeriö ja samalla TEM toimialapalvelu yhdisti resurssinsa Suomen Yrittäjien ja Finnveran toteuttaman pk-yritysbarometrin kanssa. Näissä selvityksissä on tietoja henkilöstökehityksestä kuluneen vuoden aikana samoin kuin yritysten odotuksista seuraavalle vuodelle. Selvityksessä haastateltiin yhteensä 283 liike-elämän palveluiden alojen yritystä. Tänä vuonna erityinen painoarvo oli ohjelmistoalalla, sillä näistä 283 yrityksestä 260 on ohjelmistoalan yrityksiä. Alan yrityksistä noin joka neljäs ilmoitti aikovansa rekrytoida tulevan vuonna. Vain viisi sadasta näki tulevan vuoden aikana tarpeen irtisanoa henkilöstöä. Kaikkiaan 55 prosenttia 255 kyselyyn vastanneesta yrittäjästä näki suhdanteiden pysyvän nykyisen kaltaisina. Vajaa kolmannes näki niiden heikentyvän ja vain 14,5 prosenttia vastaajista kokee suhdanteiden heikentyvän. TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu 19

20 Kuvio 7. Toimialan suhdannenäkymät seuraavan vuoden aikana. Lähde: Suomen Yrittäjien, Finnveran ja TEM:n pk-yritysbarometri 2/2012. Kuviossa 8 on tarkemmin esitelty toimialan toimipaikkojen määrän kehitys. Toimipaikkojen määrä on jatkanut kasvua tarkasteluajankohdan ajan. Kun vuonna 2006 toimipaikkoja oli yhteensä 4724, niin vuonna 2010 niitä oli jo Kasvua oli kaikkiaan 16 prosenttia. Kuvio 8. Toimipaikkojen määrän kehitys tietojenkäsittelypalveluissa vuosina Lähde: Tilastokeskus, yritys- ja toimipaikkarekisteri Taulukossa 7 on esitetty ohjelmistoalalle syntyneiden ja alalta lopettaneiden yritysten määrät. Alalle syntyy tasaiseen tahtiin yrityksiä. Vuosittain alalle perustetaan lähes tuhat yritystä, samalla kun alalta lopettaa toimintansa noin reilu 500 yritystä. Alan yrityskanta kasvaa siis hyvää vauhtia. Yrityskannan kasvu on osoitus alan dynaamisuudesta ja vetovoimaisuudesta. Kuviossa 9 on vielä edelleen analysoitu ohjelmistoalan uusien ja lopettaneiden 20 TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu

21 yritysten määrää suhteutettuna alan yrityskantaan. Esimerkiksi vuonna 2008 reilu 14 prosenttia alan yrityksistä oli alle vuoden ikäisiä. Luku on korkeampi kuin yleensä kaikilla toimialoilla, mutta jää joidenkin alojen huimista kasvuluvuista. Esimerkiksi joitakin vuosia sitten työvoimaan vuokraavista yrityksistä lähes joka neljäs oli alle vuoden ikäinen. Liitteessä 1 on tarkasteltu, kuinka suuri osa uusista ohjelmistoalan yrityksistä syntyy alalle tärkeille Uudenmaan ja Pirkanmaan ELY-keskusalueille. Mielenkiintoista on myös selvittää, lopetetaanko näillä alueilla alan yrityksiä suhteellisesti enemmän. Liitteen mukaan Uudellamaalla ja Pirkanmaalla perustetaan ja lopetetaan ohjelmistoalan yrityksiä suunnilleen samassa suhteessa vuodesta toiseen. Taulukko 7. Aloittaneiden ja lopettaneiden sekä yrityskannan määrä ohjelmistoalalla vuosina (Vuodelta 2011 yrityskannan lopulliset tiedot puuttuvat). Aloittaneita Lopettaneita Yrityskanta Lähde: Tilastokeskus, yritys- ja toimipaikkarekisteri Kuvio 9. Ohjelmistoalalle perustettujen ja alalta lopettaneiden yritysten suhteellinen määrä vuosina Aloittaneiden osuus Lopettaneiden osuus Lähde: Tilastokeskus, yritys- ja toimipaikkarekisteri TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu 21

22 Vuonna 2009 ohjelmistoalalla nähtiin yhteensä 71 konkurssia. Myös vuosina 2008 ja 2010 oli hieman alan normaalista määrästä poikkeava määrä konkursseja. Vuoden 2012 kahdeksan ensimmäisen kuukauden aikana Suomessa on ollut 38 ohjelmistoalan konkurssia. Näyttäisi siltä, että alan konkurssien määrä on palannut aiemmalle tasolle. Kuvio 10. Konkurssit ohjelmistoalalla vuosina Lähde: Tilastokeskus: Konkurssitilastot. Pk-yritysbarometrissä kysyttiin myös ohjelmistoalan yritysten kasvuhalukkuutta, kasvun keinoja ja esteitä. Voimakkaasti kasvuhaluisia yrityksiä ilmoitti olevansa noin 12 prosenttia vastaajista. Suurin osa vastaajista eli 40 prosenttia ilmoitti olevansa kasvuhaluisia mahdollisuuksien mukaan. 14 prosenttia ilmoitti, ettei niillä ole kasvutavoitteita ollenkaan. Vain kuusi prosenttia yrityksistä ilmoitti, että niiden toiminta loppuu tulevan vuoden aikana. Kuvio 11. Ohjelmistoalan yritysten kasvuhalukkuus. Lähde: Suomen Yrittäjien, Finnveran ja TEM:n pk-yritysbarometri 2/ TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu

23 Työvoiman kysynnän ja tarjonnan alueellinen kohtaantotilanne tietotekniikan ja ohjelmistoalan ammateissa seutukunnittain ilmenee ohessa olevasta kartasta. Tarkastelu on tehty työ- ja elinkeinotoimistoon ilmoitettujen avointen työpaikkojen ja työ- ja elinkeinotoimistoon työttömäksi rekisteröityjen pohjalta. Tarkastelun ulkopuolelle ovat jääneet siten ne avoimet työpaikat, jotka eivät ole tulleet työ- ja elinkeinotoimiston tietoon ja muut kuin työttömäksi rekisteröityneet työnhakijat. Tarkastelussa on mukana elektroniikka-, automaatio- ym. insinöörit ja teknikot sekä tietoliikenne- ja elektroniikka-asentajat. On osin kiistanalaista, edustavatko nämä juuri ohjelmistoalan ammatteja ja koulutuksia, mutta tarkempaa tietoa ei ole tällä hetkellä saatavissa. Kuvio 12. Työvoiman kohtaantotilanne tietotekniikan alan ammateissa keväällä TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu 23

24 Lähde: Ammattibarometri. Tietotekniikan ja ohjelmistoalan osaajista on näiden tietojen pohjalta runsaasti ylitarjontaa. Alan osaajia on vapautunut runsaasti mittavien alan toimijoiden tuotannon supistusten myötä. Myös esimerkiksi Nokian irtisanomiset vaikuttavat kuvaan erittäin paljon. Toisaalta monet alan pienet yritykset rekrytoivat uusia tekijöitä ja alan yrittäjät ovat jopa todenneet, että joidenkin erityisosaamisalojen henkilöitä on vaikea löytää. Alan nopeasta kehityksestä johtuen oman osaamisen päivittäminen on erittäin tärkeää. 24 TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu

25 Kuvio 13. Työssäkäyvien ikärakenne kaikilla toimialoilla ja ohjelmistoalalla Kaikki toimialat Ohjelmistoala Lähde: Tilastokeskus. Ohjelmistoalan ikärakenne on hyvin erilainen kuin elinkeinoelämässä yleensä. Alalla työskentelee noin vuotiaita huomattavasti enemmän kuin yleensä koko taloudessa. Myös nuorten osuus on vähäisempi. Tämä johtuu osittain siitä, että päästäkseen alalle tarvitsee jonkin alan koulutuksen. Myös alan yrittäjät ovat selvästi muita yrittäjiä nuorempia. Kuvio 14. Yrittäjien ikärakenne kaikilla toimialoilla ja ohjelmistoalalla Kaikki toimialat Ohjelmistoala Lähde: Tilastokeskus. TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu 25

26 2.4 Toimialan suurimpia yrityksiä Ohjelmistoalan suurimpien yritysten kartoittamista vaikeuttaa alan nopea kehitys, jonka vuoksi tilastojen tiedot vastaavat varsin huonosti tämän päivän tilannetta. Tietolähteiden ongelmana on lisäksi se, että niissä on usein yhdistetty ohjelmistoalalla toimiviin yrityksiin myös tietoliikennealan yrityksiä ja tietoteknisiä välineitä myyviä ja vuokraavia yrityksiä. Tähän raporttiin on otettu Tietoviikon keräämä lista alan 250 suurimmasta yrityksestä. Kuten listasta näkyy, suurin osa alan yrityksistä on enemmän tai vähemmän viestintäalan yrityksiä. Niissä kaikissa tehdään kuitenkin paljon esimerkiksi erilaista alaan liittyvää ohjelmistokehitystyötä. Taulukko 8. Tieto- ja viestintäalan 20 suurinta yritystä liikevaihdon mukaan vuonna Yritys Liikevaihto, milj. euroa Nettotulos, milj. euroa 1 Nokia* , ,20 2 Tieto* 1 828,10 71,7 3 Telia-Sonera Finland* 1 619,00 4 Elisa* 1 530,00 199,4 5 Also Nordic Holding* 952,69-10,17 6 Dna* 727,53 26,94 7 Hewlett-Packard 477,22 7,45 8 Fujitsu Finland* 443,85 18,5 9 Logica Suomi 431, Step IT* 392,17 4,85 11 IBM 367,42 12 Tellabs* 326,3 31,56 13 Accenture* 282,65 16,92 14 Tech Data Finland* Siemens 243,18-7,22 16 Atea Finland 219,61 1,45 17 Eltel Networks 211,7 3,94 18 Osuuskunta KPY* Verkkokauppa.com 187,27-0,11 20 Teleste* 183,62 5,52 milj. euroa Nettotulos, milj. euroa Lähde: Tietoviikko / TiVi 250. (* merkityt yritykset ovat konsernimuotoisia.) 26 TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu

27 3 Markkinoiden rakenne ja kehitys 3.1 Markkinoiden kansainvälinen rakenne ja kehitys Useat tutkimuslaitokset ja konsulttiyritykset selvittävät ohjelmistoalan merkitystä maailmassa ja Euroopassa. Esimerkiksi European Information Technology Observatory on vuonna 2005 laatimassaan selvityksessä arvioinut alan (ohjelmistot ja palvelut) maailmanmarkkinoiden arvoksi reilu 900 miljardia euroa. Maailmanmarkkinoiden arvioitiin kasvavan tuolloin 4,2 prosenttia ja vuonna 2006 jo 4,9 prosenttia. Kasvun odotettiin olevan voimakkainta Aasian maissa mutta maltillisinta Japanissa. Vuosi 2009 oli maailmanlaajuisesti hitaan tai jopa negatiivisen kasvun aikaa, mutta yleisesti oletetaan, että ict-teollisuus ja erityisesti ohjelmistoala ovat kasvavia. Alan markkinoista ohjelmistojen osuus on kolmannes, palvelujen kaksi kolmannesta. Kasvava on erityisesti myös verkkoihin liittyvä liiketoiminta. Yhdysvallat on suurin markkina-alue ohjelmistoalalla. Euroopan osuus ohjelmistoalan markkinoista on noin kolmannes, Japanin reilut 14 prosenttia ja muun maailman yhteensä 13 prosenttia. Nämä markkinaosuudet ovat pysyneet suunnilleen samoina, mutta uusimmat tutkimuksen ennustavat, että Yhdysvaltojen ja varsinkin Euroopan painoarvo laskee. Markkinoiden kasvun on arvioitu olevan suhteellisesti nopeinta alueilla, joilla tietotekniikka on toistaiseksi vähiten kehittynyttä. Nopeasta muutoksesta Afrikka on hyvä esimerkki. Siellä kaupunkiväestöstä vuonna 2009 jo puolet on mobiiliverkkojen saavutettavissa. OECD:n mukaan kasvu tulee olemaan erityisen vahvaa myös Kiinassa ja Intiassa. Nouseva tietotekniikan hyödyntäjä- ja osaajamaa on myös Venäjä. USA:ssa kasvun arvioidaan olevan suhteellisesti hieman ripeämpää kuin Länsi-Euroopassa ja Japanissa. Euroopan Unionissa suhteellisesti suurinta kasvua ennustetaan ohjelmistotuotteille. Lähes yhtä vahvaa kasvua ennustetaan myös tieto- ja verkkopalveluihin. Tietotekniikalla ja laajakaistayhteyksillä on suuri merkitys taloudelliseen muutokseen, yritysten rakennejärjestelyihin, osaamiseen ja työllisyyteen sekä talouskasvuun ja kuluttajien saamiin etuihin. ICT-alan ammateissa työskentelevien määrät ovat kasvaneet tasaisesti ympäri maailman. Esimerkiksi Suomessa OECD:n mukaan vuonna 1995 kaikista työllisistä 2,7 prosenttia työskenteli ICT-alojen ammateissa. Vuonna 2007 vastaava luku oli jo 4,4 prosenttia. Vuonna 2010 luku oli noussut 4,49 prosenttiin. Korkein luku OECD:n tutkimuksessa on Ruotsissa: 5,43 prosenttia. Kysynnän kasvu tietotekniikka-alalla liittyy sekä hintatekijöihin että rakenteellisiin tekijöihin. Henkilökohtaisten ja varsinkin kannettavien laitteiden kehitys ja hintojen lasku on lisännyt huomattavasti näiden laitteiden kysyntää sekä työpaikoilla että kotitalouksissa. Kysynnän kasvu on ollut erityisen nopeaa uusissa markkinatalousmaissa sekä kehitysmaissa. Laitevalmistajat ovat kehittäneet myös kuluttajille huokeita malleja. Laitteiden määrän lisäys on puolestaan kasvattanut ohjelmistotuotteiden kysyntää. Toisaalta liiketoimintaympäristössä tapahtuneet rakenteelliset muutokset ovat edelleen ruokkineet ohjelmistojen ja palvelujen kysyntää. TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu 27

28 Yksi perustavaa laatua oleva muutos on ollut tietojärjestelmien sopeuttaminen muuttuneisiin liiketoimintaprosesseihin ja siirtyminen käyttäjän laitekohtaisiin ympäristöihin. Nämä ympäristöt puolestaan vaativat toimivia ja nopeita verkkoja, jotka yhdistävät laitteita ja tekevät mahdolliseksi sovellusten ja tiedon jakamisen. Kehitys kohti entistä avoimempaa taloutta samoin kuin yritysten globalisoituminen ovat huomattavasti voimistaneet tätä suuntausta. Internetistä on tullut globaalin kanssakäymisen tiedollinen ja osin toiminnallinen selkäranka. Internetin kehityksestä on seurannut viime vuosina vielä syvällisempiäkin muutoksia. Sähköpostiin ja tietoturvaan liittyvien välineiden, systeemien ja palveluiden kysynnän rinnalle ovat yhä vahvemmin nousseet sähköinen liiketoiminta sekä mobiilipalvelujen ja internetin yhdistäminen. Tietotekniikka kehittyy edelleen nopeasti, ja tietyllä osa-alueella toimivat markkinajohtajat voivat menettää asemansa jopa muutamassa kuukaudessa. Mahdollisimman edistynyt teknologia onkin yritysten kilpailukyvyn kannalta ensiarvoisen tärkeää, ja tämän vuoksi tutkimukseen ja kehitykseen panostetaan alalla keskimääräistä enemmän. Tärkeää on myös se, että uusi teknologia on edullinen. Useita teknologisia uudistuksia on jäänyt ottamatta käyttöön, koska niiden hinta on jäänyt liian korkeaksi. Alalla toimivat pienet yritykset ovat usein innovatiivisimpia, mutta uusien innovaatioiden saaminen markkinoille on käymässä entistä vaikeammaksi. Pienillä yrityksillä on myös usein rajalliset tutkimus-, kehittämis- ja markkinointiresurssit. Tämän vuoksi yrityskaupat ja erilaiset yhteenliittymät ovat alalla yleisiä. Niiden avulla voidaan kehittää uusia tuotteita ja jakaa teknologisia, rahoituksellisia tai markkinointiin liittyviä resursseja. Kestävälle pohjalle rakentuva menestys alalla vaatii riittävän laajalti käytettäviä tuotteita sekä vahvaa kehittämistyötä, jonka avulla voidaan taata jatkuva uusien tuotteiden syntyminen. Tarvitaan brändejä sekä tehokkaita, usein myös asiakaspalveluun kykeneviä jakelukanavia. Toisaalta jakelukanavat tulevat muuttumaan sähköisen liiketoiminnan ja sähköisen kaupankäynnin myötä. Tuotejohtajan asema ohjelmistoalalla on tärkeä, koska monet käyttäjät ovat lojaaleja tuntemilleen tuotteille ja haluttomia siirtymään kilpailevien ohjelmistojen käyttäjiksi lyhytaikaisen hinta- tai tehokkuusedun vuoksi. Vaihtoehtoisten tuotteiden oppiminen ja tuotetuen järjestäminen vaativat aikaa ja rahaa. Ohjelmistotoimittajat joutuvat toimimaan kasvavan hintapaineen alla laitteistojen hintojen laskiessa ja tuotteiden muuttuessa yhä monimutkaisemmiksi. Seurauksena on, että yhä useammat hakevat tuottoja tarjoamalla konsultointi-, asennus- ja käyttöönottopalveluita. 3.2 Suomen markkinoiden kehitys Suomalaisella ohjelmistoalalla on arvioitu pitkällä tähtäyksellä olevan vähintään maailmanmarkkinoiden yleistä tasoa vastaava potentiaali. Avain kysymys on, miten suomalaiset yritykset pystyvät kansainvälistymään. Muun muassa Tekes, ELY-keskukset ja ohjelmistoalan yrittäjät kehittävät alaa määrätietoista lisätäkseen sen kansainvälistymismahdollisuuksia. Toimenpiteiden toteutuessa alan on ennustettu kasvavan yhdeksi maamme tärkeimmistä toimialoista. Toki viimeisten vuosien talouden epävarmuus on hidastanut joiden yritysten kansainvälistymistä, vaikka epävarmuuden vaikutuksen tietojenkäsittelypalvelualaan odotetaan olevan pienempi kuin koko talouteen. 28 TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu

29 Ajantasaisinta tietoa Suomen markkinoiden kehityksestä on saatavissa Tilastokeskuksen Liiketoiminnan kuukausikuvaajat -tilastosta. Tilasto kuvaa liikevaihdon kehitystä kolmen kuukauden viiveellä, joten siitä on saatavissa myös vuositasoa tarkempaa tietoa kausivaihteluista. Viimeiset tässä raportissa käytetyt saatavissa olevat tiedot ovat huhtikuulta Kuvio 15. Liikevaihdon kehitys kolmella eri liike-elämän palveluiden alalla (kausitasoitettusarja) Tammikuu Huhtikuu Heinäkuu Lokakuu Tammikuu Huhtikuu Heinäkuu Lokakuu Tammikuu Huhtikuu Heinäkuu Lokakuu Tammikuu Huhtikuu Heinäkuu Lokakuu Tammikuu Huhtikuu Heinäkuu Lokakuu Tammikuu Huhtikuu Heinäkuu Lokakuu Tammikuu Huhtikuu Heinäkuu Lokakuu Tammikuu Huhtikuu Heinäkuu Lokakuu Tammikuu Huhtikuu Heinäkuu Lokakuu Tammikuu Huhtikuu Heinäkuu Lokakuu Tammikuu Huhtikuu Heinäkuu Lokakuu Tammikuu Huhtikuu Heinäkuu Lokakuu Tammikuu Huhtikuu Ohjelmistot, konsultointi ja siihen liittyvä toiminta 6920 Laskentatoimi, kirjanpito ja tilintarkastus 702 Liikkeenjohdon konsultointi Lähde: Tilastokeskus Kuviossa 15 on verrattu ohjelmistoalan liikevaihdon kehitystä liikkeenjohdon konsultointiin sekä laskentatoimeen, kirjanpitoon ja tilintarkastukseen. Kuten kuvasta nähdään, on toimialan kehitys ollut koko 2000-luvun hyvin tasaista. Modernina ja dynaamisena pidetty ohjelmistoala ei ole sittenkään ollut niin kasvava ja nopea kasvussaan kuin olisi voinut kuvitella. Hyvin perinteinen taloushallintoalakin on kehittynyt sitä nopeammin ja tasaisemmin. Mielenkiintoista on nähdä, miten paljon nyt vallalla oleva taloudellinen taantuma vaikuttaa näihin kolmeen liike-elämän palvelualaan. TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu 29

30 Kuvio 16. Pk-yritysbarometrin mukaan ohjelmistoalan yritysten kehitysnäkymät eri osa-alueilla. (1 = kasvaa, 2 = pysyy nykyisen kaltaisena, 3 = vähenee) Lähde: Suomen Yrittäjien, Finnveran ja TEM:n pk-yritysbarometri 2/2012. Pk-yritysbarometrin mukaan ohjelmistoalan yritykset näkevät tulevan kehityksen pääosin hyvänä. Vajaa puolet vastaajista näkee liikevaihdon kasvavan tulevan vuoden aikana. Myös lähes neljännes suunnittelee rekrytoivansa uusia työntekijöitä. Investointeihin yrityksissä suhtaudutaan kuitenkin hieman varovaisemmin. Vain 18 prosenttia vastaajista uskoo investoivansa tulevan vuoden aikana. Ilahduttavaa on myös havaita se, että joka kolmas alan yrityksistä näkee tilausten määrän kasvavan. Yritysbarometrissä kysyttiin myös yrityksen ensisijaista toiminta-aluetta. Kysymykseen vastasi 258 ohjelmistoalan yritystä. Vastaajista 17 prosenttia toimi pääasiassa vain kansainvälisillä markkinoilla. Paikallisesti toimi vastaavasti vain 18 prosenttia yrityksistä. Puolet vastaajista toimi valtakunnallisesti Suomessa. Näiden yritysten kasvaminen ja nouseminen kansainvälisille markkinoille on myös Suomen kansantalouden kannalta tärkeää. Markkinat Suomessa ovat pienet, ja merkittävää kasvua voi saavuttaa ainoastaan ulkomaankaupalla. Kuvio 17. Ohjelmistoalan yritysten ensisijaiset markkinat Pk-yritysbarometrin mukaan. Lähde: Suomen Yrittäjien, Finnveran ja TEM:n pk-yritysbarometri 2/ TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu

31 3.3 Vienti ja kansainvälistyminen Ohjelmistoalan palveluliiketoiminnan markkinat ovat perinteisesti suuntautuneet kotimaahan. Sen sijaan tuotepohjaiseen liiketoimintaan nojaaville yrityksille viennillä on ollut tärkeä merkitys. Ohjelmistotuotteita valmistavissakaan yrityksissä ei tuotteisiin perustuva toiminta kuitenkaan ole aina pääliiketoiminta-alue, mikä vähentää vientiä. Viennin merkitys ohjelmistotuoteyrityksissä ja muissakin tietointensiivissä yrityksissä on silti kasvanut. Ohjelmistotuoteliiketoiminta on tyypillisesti riippuvainen suuresta volyymista, uudelleen hyödynnettävyydestä ja laajasta levinneisyydestä. Sen vuoksi kasvuhakuisen ohjelmistotuotteita tarjoavan yrityksen on jossain elinkaaren vaiheessa suuntauduttava ulkomaille, koska kotimaan markkinat ovat hyvin rajalliset ja kooltaan vajaa prosentti maailmanmarkkinoista. Erityisen mielenkiintoinen ryhmä ovat niin sanotut born global -yritykset eli yritykset, jotka ryhtyvät harjoittamaan vientiä välittömästi yrityksen perustamisen jälkeen. On olemassa näyttöä siitä, että sähköistä kauppaa harjoittavat yritykset siirtyvät kansainvälisille markkinoille nopeammin ja laajemmin kuin perinteisten alojen yritykset. Pk-yritysbarometriin vastanneista ohjelmistoalan yrityksistä 41 prosenttia ilmoitti, että heillä on vientitoimintaa edes jonkin verran. OECD:n tietojen mukaan Suomesta vietiin vuonna 2009 yhteensä 6,7 miljardin Yhdysvaltojen dollarin arvosta ict-alan tuotteita ja tietotaitoa. Samana vuonna Suomeen tuotiin alan tuotteita ja osaamista 6,2 miljardin dollarin edestä. Kuvio 18. Tieto ja viestintä toimialojen yhteenlaskettu viennin arvon 1/2008 8/ Lähde: Tullin ulkomaankauppatilastot Kuvio 18 osoittaa, että tieto ja viestintä toimialojen viennin arvon on vaihdellut merkittävästi viimeisen neljän vuoden aikana, mutta on pysynyt volyymiltään suunnilleen samana. Vuonna 2008 atk-laitekonsultoinnin, ohjelmistojen suunnittelun, tietojenkäsittelyn, tietokanta- ja verkkopalveluiden ja muiden tietojenkäsittelypalveluiden viennin arvo oli yhteensä noin 88,5 miljoonaa euroa. Ottaen huomioon Tilastokeskuksen vuoden 2008 jälkeen muuttuneen toi- TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu 31

32 mialaluokituksen vastaava luku vuonna 2011 oli noin 114 miljoonaa euroa. Tekesin arvion mukaan suomalaisten ohjelmistotuotteiden vienti oli jo vuonna 1999 noin 150 miljoonaa euroa. Tämän jälkeen viennin arvon on arvioitu nousseen ainakin reiluun 400 miljoonaan euroon. Lukujen eron yksi syynä lienee se, että varsinkin ohjelmistoalan yritysten tuotteita viedään maailmalle osana jotain laajempaa tuotekokonaisuutta. Tullitilastojen mukaan ohjelmistoalan painoarvoviennistä on vaihdellut viimeisten vuosien aikana kyseisillä toimialoilla 91 ja 99 prosentin välillä. Tärkeimpiä vientimaita ovat monet EU-maat kuten Saksa, Ruotsi, Iso-Britannia ja Ranska sekä Yhdysvallat. 32 TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu

33 4 Tuotanto ja tuotantomenetelmät 4.1 Ohjelmistotuoteliiketoiminta Tuotepohjainen liiketoiminta on keskeinen pyrittäessä hyödyntämään markkinoiden kansainvälisiä mahdollisuuksia. Suomalaiset tuoteliiketoimintaan keskittyneet yritykset ovat varsinkin aiemmin usein aloittaneet räätälöidyistä asiakasprojekteista. Siirtyminen tuoteliiketoimintaan on merkinnyt nopeaa kasvua ja kansainvälistymistä, sillä tuotepohjainen toiminta on usein jo alusta alkaen luonteeltaan globaalia. Julkinen sektori ja alan toimijat sekä oppilaitokset ovat pyrkineet luomaan erilaisia mahdollisuuksia alan yritysten kansainvälistymiseen. Teknillisen korkeakoulun vuonna 2008 tekemässä kyselytutkimuksessa suomalaisen ohjelmistotuoteliiketoiminnan kokonaisarvoksi vuonna 2007 arvioitiin 4 miljardia euroa. OECD:n tietojen mukaan nopean kasvun jälkeen kasvu hidastui ja jopa alan volyymit laskivat. Vuosi 2010 oli kasvun vuosi, mutta se oli enemmänkin toipumisen kuin ripeän kasvun aikaa. Vaikka ala Suomessa on suhteellisen kansainvälinen, on suomalaisten yritysten painoarvo kansainvälisillä markkinoilla hyvin pieni. Samaisen Teknisen korkeakoulun tutkimuksen mukaan suomalaisten yritysten osuus eurooppalaisista markkinoista on vain noin kaksi prosenttia ja koko maailman markkinoista 0,7 prosenttia. Ohjelmistotuotteet voivat olla toimialasta riippumattomia yleistuotteita (esim. toimistojärjestelmät, tietoturvaohjelmistot) tai toimialasidonnaisia vertikaaliratkaisuja (esim. tuotannonohjausohjelmistot, kassapääteohjelmistot). Edellä mainitussa tutkimuksessa ohjelmistotuoteyritykset on jaettu liiketoimintamalliensa perusteella neljään pääryhmään: tuotelisensiointiin keskittyneet yritykset (product licensor companies) tuoteintegraattorit (product integrator companies) kokonaisratkaisuja tarjoavat konsultit (solution consultants) räätälöityjä tuotteita tarjoavat yritykset (product tailors). Ensimmäinen ryhmä edustaa tuoteliiketoimintaa puhtaimmillaan: se kehittää ja myy pitkälle tuotteistettuja ohjelmistoja. Toisenkin ryhmän toiminta nojaa ohjelmistotuotteisiin, mutta palveluilla (mm. koulutus- ja ylläpitopalveluilla) on keskeinen asema liiketoiminnassa. Kolmannella ja neljännellä ryhmällä tuotteistusaste on selvästi matalampi ja toiminta sisältää runsaasti räätälöintiä. TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu 33

34 Kuvio 19. Ohjelmistotuoteyritysten jaottelu Palveluperusteinen liiketoiminta Kokonaisratkaisut Tuoteintegrointi Räätälöidyt ratkaisut Tuoteperusteinen liiketoiminta Räätälöidyt tuotteet Tuotelisenssointi Tuotteistetut ratkaisut Ohjelmistotuotteiden merkitys kasvaa jatkuvasti. Tarvitaan aiempaa enemmän muun muassa viestinvälitykseen liittyviä ohjelmistoja, tietoturvaohjelmistoja ja kaupankäyntiin liittyviä ohjelmistoja. Tuotteiden ostaminen ja jakelu internetissä sekä automaattiset päivitykset tietoverkon kautta ovat yleistyneet. Tietoverkko on alan yrityksille kauppapaikka, jakelukanava ja tuotetuen sijaintipaikka. Samalla myös ohjelmien helppokäyttöisyys on korostunut, kun yhä enemmän ohjelmien käyttäjinä on henkilöitä, joilla ei ole tietoteknistä koulutusta. 4.2 Projekti- ja palveluliiketoiminta Palveluiden osuus ohjelmistoalalla on jatkuvasti kasvaa ja laajentuu yhä vaativampiin ratkaisuihin. Tietojenkäsittely-yritysten tyypillinen palvelu on usein projektitoimitus. Hankkeessa rakennetaan prosessit, työkalut ja toimintatavat vuosiksi eteenpäin, joten huolellinen ennakkosuunnittelu ja toimituksen kokonaislaatu on tärkeää. Ohjelmointityön määrää ja kestoaikaa on erittäin vaikea arvioida, joten kustannusarviot on syytä laatia huolella ja varautua mahdollisiin viivästyksiin aikataulussa. Tietoteknisten järjestelmien käyttöönotto ja ylläpito nousevat yhä tärkeämmiksi ja laajenevat yhä kriittisempiin alueisiin. Myös suuri osa informaatioteknologiaan liittyvistä kustannuksista on käyttöönotto- ja ylläpitokustannuksia. Nykyinen palveluliiketoiminta ei ole sama asia kuin aiemmat yrityskohtaisesti räätälöidyt ohjelmat, jotka jokaiselle yritykselle tehtiin uudelleen alusta lähtien. Asiakaskohtaisia järjestelmiä haluavat usein nimenomaan suuryritykset. Palveluliiketoiminnan kasvu kytkeytyy tietojärjestelmien kehittämistapaan yrityksissä; suurissa organisaatioissa on huomattava määrä vanhaa teknologiaa, jota kehitetään ja uusitaan jatkuvasti. Palveluyrityksen on hallittava koko kehityskaari ja ymmärrettävä kaikki käytetyt välineet ja kielet. Se on yhdistävä tekijä, joka kytkee uudet osat tuotekehityksen tai tietojärjestelmän kokonaisuuteen. Palveluyritys voi myös tukea informaatioteknologian ulkoistamisen nykyistä kehitystä. Palveluyritykseltä vuokratut asiantuntijat, jotka toimivat asiakasyrityksen työnjohdon alai- 34 TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu

35 sena, ovat tavallaan ulkoistamista yrityksen sisällä. Järjestelyn etuna on, että tietotekniikan kontrollia ei tarvitse luovuttaa ulos. Tietotekniikkahanke saattaa sisältää liiketoimintaprosessien muutoksiin johtavaa konsultointityötä. Jo aiemmin tässä raportissa on todettu toimialarajojen hämärtyneen ohjelmistoalan ja konsultoinnin välillä. Toimialaan liittyviä konsultointipalveluita myydään yhä useammin osana isompaa esimerkiksi liikkeenjohdollista konsultointia sisältävää palvelutuotetta. Tähän kehitykseen liittyy suurten kansainvälisten konsulttitoimistojen tulo Suomeen. Yhä useammin esimerkiksi rakennettaessa yritysten asiakashallinta- ja toiminnanohjausjärjestelmiä on otettava huomioon myös esimerkiksi yksityisyyden suojaan tai erilaisten rekistereiden pitämiseen liittyvä lainsäädäntö. Tästä syystä monessa tietotekniikkahankkeessa on jossakin vaiheessa konsultoitava myös oikeusoppineita. Tuote- ja palveluliiketoiminnan erottaminen on tärkeää silloin, kun puhutaan suunnittelu-, johtamis- ja seurantajärjestelmistä ja aikasykleistä. Tuoteliiketoiminnassa myydään tuotteita, palveluliiketoiminnassa tunteja tai ihmistyötä projekteina. Näiden kahden liiketoiminnan johtamis- ja muut järjestelmät ovat erilaisia, ja ongelmia syntyy, jos tätä eroa ei ymmärretä. Lisäksi, olipa kyseessä tuote tai palvelu, on edettävä tuotteistamisen suuntaan paremman kannattavuuden saavuttamiseksi. 4.3 Asiakassuhteet, asiakashankinta ja alihankinta Tietojenkäsittelypalvelualan yritysten toimintatavalle on tyypillistä ratkaisujen tuottaminen yhdessä asiakkaan kanssa. Markkinoiden laajentuessa on laajempaan tarpeeseen tähtäävien tuoteyritysten määrä kuitenkin ollut jatkuvasti kasvussa. Toimialalle tyypillisiä ovat myös alihankintaketjut ja verkostoituminen. Nopeasti kehittyvänä alana tietojenkäsittelypalveluille ovat tällä hetkellä luonteenomaisia myös jatkuvat yritysjärjestelyt ja -kaupat. Yritysten ja julkisyhteisöjen tietojenkäsittelypalvelujen ulkoistaminen, eli aiemmin yrityksen sisällä hoidettujen toimintojen ostaminen ulkopuoliselta asiantuntijayritykseltä, on jatkunut voimakkaana. Ulkoistaminen liittyy yritysten pyrkimykseen keskittyä ydintoimintoihinsa sekä kustannussäästöihin. Ulkoistamisella päästään eroon omaehtoisesta kehittämistoiminnasta, asiakasyritys pystyy ostamaan juuri sen ja vain sen, mitä tarvitsee. Ulkoistaminen on asiakasyritykselle myös keino saada vaikutteita muusta yhteiskunnasta. Toiminta tehostuu, kun osaamista kertyy laajemmalta alueelta ja asiantuntemus monipuolistuu. Uusia innovaatioita syntyy usein jo ulkoistamisprosessin yhteydessä. Uuteen yritykseen siirtyvät henkilöt saavat usein lisää vapauksia omaan työhönsä, jolloin syntyy uusia innovaatioita ja palveluja. Rajapintojen tuntemisella, kokemuksella ja osaamisella on tällöin keskeinen merkitys. On tärkeää, että asiakasyritys tietää, mitä se ostaa ja että sillä on asiantunteva vastaanottajaorganisaatio. Onnistunut ulkoistaminen vaikuttaa usein myöhempiin vaiheisiin yrityksen elinkaaressa. Yrityksen on täytynyt ensin itse tehdä, jotta se tuntee työn laadun. Yleisiä ovat myös välimuodot, joissa toimintaan käytetään sekä asiakkaan että ulkopuolisia resursseja. Asiakkaan osaamisen varmistaminen on monen palveluyrityksen huoli, ja asiakkaan kouluttamiseen käytetään usein paljon aikaa. Silloin kun asiakasyritykset ovat riittävän suuria, pyrkivät palveluyritykset vain muutamaan pitkäaikaiseen asiakassuhteeseen. TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu 35

36 Aiemmissa TEM:n edeltäjän kauppa- ja teollisuusministeriön selvityksissä on kysytty, mitkä ovat merkittävimmät asiakastoimialat, joille vastaajat toimittavat tuotteitaan ja palveluitaan. Selkeästi merkittävimpiä ovat toiset palveluyritykset ja teollisuus. Varsinkin palvelualan yritysten osuus on kasvanut. Yksi tapa laajentaa yrityksen toimintapiiriä ja mahdollisesti kasvattaa liikevaihtoa on toimia itse alihankkijana suuremmille yrityksille. Yritykset voivat myös itse ostaa tietynlaista osaamista yrityksen ulkopuolelta. Ohjelmistoalan yrityksille alihankintasuhteiden solmiminen on suhteellisen yleistä, sillä vain noin joka neljäs tämän vuoden pk-yritysbarometriin vastannut ohjelmistoalan yritys kertoi, ettei se ole tekemisissä alihankinnan kanssa. Yksi syy ilmiölle on se, että alan yritykset ovat pieniä ja niille on luontaista toimia verkostona. Kuvio 20. Ohjelmistoalan yritysten suhde alihankintatoimintaan. Lähde: Suomen Yrittäjien, Finnveran ja TEM:n pk-yritysbarometri 2/ Teknologian kehitys Tietoteknisissä järjestelmissä niin sanottu asiakas-palvelin-pohjainen arkkitehtuuri vakiinnutti asemansa 1990-luvulla. Microsoftin Windows-ympäristö on ollut vallitseva sovellusalusta sekä yritys- että kotikoneissa. Palvelimissa Windowsin osuus on keskeinen, mutta myös Unix on säilyttänyt merkittävän markkinaosuuden. Erityisesti internet-palvelimissa on Linuxin asema vahvistunut merkittävästi. Linuxin yleistyminen pöytäkoneissa tai kannettavissa on ollut kuitenkin hitaampaa. Merkittävien toimittajien sitoutuminen Linuxiin sekä vaihtoehtoisten Linux-ympäristöjen yhtenäistyminen vahvistavat Linux-alustan kilpailuasemaa yritysmarkkinoilla. Ohjelmoinnissa oliopohjaisten kielten merkitys kasvaa jatkuvasti. Asemaansa on vahvistanut erityisesti Java-ohjelmointikieli, jonka etuna on riippumattomuus käyttöjärjestelmästä ja ohjelmointityön tehokkuus. Java-ympäristön haastajaksi on Microsoft kehittänyt omia ratkaisujaan. Asiakaspalvelin-arkkitehtuuri on hajautettujen sovellusarkkitehtuurien myötä muuttumassa niin sanotuksi kolmitasoarkkitehtuuriksi, jossa sovelluksen toiminnal- 36 TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu

37 lisuus, tiedonhallinta ja käyttöliittymä toteutetaan toisistaan riippumattomasti (sovelluspalvelin, tietokantapalvelin, päätelaite). Ohjelmistotuotteissa, etenkin toimistojärjestelmissä, usean sovellusohjelman integrointi yhteen ohjelmistopakettiin on lisääntynyt. Monet aikaisemmin erikseen myydyillä ohjelmistoilla hoidetut funktiot on nyt integroitu laajemmiksi kokonaisuuksiksi. Laitetoimitus sisältää käyttöjärjestelmän lisäksi yhä enemmän valmiiksi kovalevylle asennettuja sovellusohjelmia. Kaikki tämä on kiristänyt hintakilpailua ja vahvistanut isojen yritysten kilpailuasemaa pienten, uusiin innovatiivisiin sovellusohjelmistoihin keskittyneiden yritysten kustannuksella. Sovellusten tietokantariippumattomuus ja helppo siirrettävyys eri laite- ja varusohjelmistoympäristöjen välillä on tärkeää. Monet ohjelmat tulevat koostumaan käyttöjärjestelmäriippuvaisesta ytimestä ja alustariippumattomista ohjelmamoduuleista. Tyypilliset ohjelmistoalustat ovat yhä useammin yleisesti käytettyjä ympäristöjä, joihin on helposti saatavissa kehitystyökaluja sekä komponentteja ja -kirjastoja. Ohjelmistokomponenttien uudelleenkäyttö ja avoimet rajapinnat mahdollistavat tuotannon prosessien tehokkuuden ja sitä kautta liiketoiminnan tuottavuuden kasvun. Ohjelmistoyritysten tuottavuutta parannettaessa on niin sanottu tuoterunkoajattelu saanut suosiota. Se on proaktiivinen tuotekehityksen strateginen käsite, jossa yhdistyvät ohjelmiston arkkitehtuuri, teknologiaratkaisut ja tulevien markkinoiden strateginen suunnittelu. Tuoterunko on tulevien tuotteiden alusta, ja tarkoituksena on rakentaa yhdestä yhteisestä ohjelmarungosta kokonainen tuoteperhe. Tuoterunkoajattelu sovittaa yhteen asiakaslähtöisyyden ja tehokkaan tuotekehityksen keskenään ristiriitaiset vaatimukset ja reunaehdot. Laitteistojen, ohjelmointikielien ja varusohjelmistojen teknologian kehittäjä määrittelee pitkälle sen, kuinka pitkäaikaisia ja yhteensopivia tälle alustalle tehdyt sovellukset ovat. Yleisesti tunnustetuista standardeista on tullut yhä keskeisempi yritysten kilpailuväline. Nopeiden teknologiasyklien takia standardit ovat useimmiten teollisuuslähtöisiä. Avoimilla ratkaisuilla ja strategisilla alliansseilla pyritään luomaan laaja yritysmassa tukemaan standardia ja tätä kautta saamaan uskottavuutta ja hyväksyntää markkinoilla. Suuntaus kohti ohjelmistojen helpompaa päivitettävyyttä jatkuu. Jo vuosikymmen sitten suuria odotuksia herättänyt sovellusvuokraus (ASP) eli sovellusten tarjoaminen palveluna internetin kautta on vihdoin yleistymässä. ASP-palveluissa sovellukset sijaitsevat vuokraajan palvelimella, asiakas ei osta ohjelmistojen lisenssejä ja päivityksiä, vaan maksaa niistä käytön mukaan. Ylläpito, päivitykset ja käytön varmuus jäävät sovelluksen vuokraajan huoleksi. Nykyisellään ASP kytkeytyy olennaisesti muun muassa tietoliikenteen, toimistojärjestelmien, taloushallinnon ohjelmistojen ja toiminnanohjausjärjestelmien kehitykseen. Tietokantojen hallinnasta tulee yhä keskeisempi kysymys järjestelmien monimutkaistuessa. Tietokantojen osalta kehitys kohdistuu ensinnäkin teknologioihin, esimerkiksi entistä tehokkaampiin hakumoottoreihin. Toiseksi kehityksen kohteena ovat tiedonhallinnan rakenteet, muun muassa data-warehouse -ratkaisut. Yrityksen data warehouse -järjestelmään voidaan koota ja integroida tietoa kaikista yrityksen sisäisistä ja ulkoisista järjestelmistä, eri sovelluksista ja niiden tietokannoista. Ohjelmistoalan kehitys kytkeytyy olennaisella tavalla tietoliikenteen kehitykseen. Tietokone-, tietoliikenne- ja tiedonvälitysteknologiat tulevat konvergoitumaan yleisen digitalisoitumisen myötä. Keskeisiä kehityssuuntia ovat toisaalta langattomien verkkojen kehitys, kannet- TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu 37

38 tavien laitteiden (matkapuhelimet, kämmentietokoneet, tabletit ja kannettavat tietokoneet) ja internetin kytkeytyminen toisiinsa, toisaalta internetin ja television kytkentä. Uuden sukupolven matkapuhelinjärjestelmät ovat muuttaneet kännykän pelkästä korvien välineestä myös silmien välineeksi. Esimerkiksi Bluetooth-tekniikan avulla langattomaan tiedon ja äänen välitykseen voidaan kytkeä monenlaisia eri laitteita niin kotona kuin työpaikallakin. TV-tekniikan digitalisoituminen mahdollistaa television käytön internetin päätelaitteena. Se mahdollistaa myös digitaalisen tallennuksen yhtenäisellä tavalla sekä tietokoneissa että videonauhureita korvaavissa kotitallentimissa. Digitaaliseen televisioon sisältyy mittavia tietoteknisiä mahdollisuuksia esimerkiksi asiakashallintajärjestelminä, palvelutietojärjestelminä (mm. ohjelmaoppaat) ja lisäpalveluina (internet-yhteydet, sähköposti, verkkokauppa, verkkopalveluyhteydet). Helppokäyttöinen paluukanava, eli saumaton integrointi kaapeli- tai puhelinverkon tietoliikenneyhteyksiin, mahdollistaa uusien interaktiivisten lisäpalveluiden yleistymisen. Laajakaistayhteyksien halpeneminen ja nopeammat yhteydet ovat lisänneet kotikäyttöä sekä viihdekäytössä että ammattikäytössä etätyössä. Päätelaitteet osittain eriytyvät pelikonsoleiden noustessa viihdekäytön keskuksiksi. Jatkossa yhä monikäyttöisempi televisio myös muuttaa verkkopalveluiden käyttötottumuksia, joskin kehityksen suuntaa ja eri ratkaisujen työnjakoa on vaikea ennustaa. Virtuaalitekniikoiden hyödyntäminen teollisuudessa ja koulutuksessa tulee kasvamaan. Sekä laitteistot että ohjelmistot ovat osin tutkimus- ja kehitysvaiheessa, mutta osin jo hyötykäytössä. Merkittäviä sovelluskohteita ovat muun muassa peliteollisuus, rakennusala sekä koulutus ja opetus. Sähkö- ja elektroniikkateollisuudessa yhä suurempi osuus tuotekehityspanostuksesta kohdistuu laitteiden ja järjestelmien ohjelmistokomponentteihin, niin sanottuihin sulautettuihin ohjelmistoihin. Ohjelmisto on saumattomasti integroitu tuotteeseen tai tuotantoprosessiin. Sulautettuja ohjelmistoja on perinteisesti sovellettu tietoliikenteessä ja automaatiossa, ja kehitys etenee myös metalli- ja prosessiteollisuuden laitteisiin ja järjestelmiin. Samalla näiden alueiden ulkoiset rajapinnat kehittyvät yhä avoimemmiksi ja niistä tulee uusia alustoja ohjelmistotuotteille ja -palveluille. Tietojärjestelmien käyttäjäkunta on laajentunut huomattavasti viime vuosina. Toisaalta on herätty huomaamaan, että hankintakustannukset muodostavat vain pienen osan tietojärjestelmien kokonaiskustannuksista. Tekninen tuki ja koulutus loppukäyttäjille ovat merkittävä kustannustekijä. Muun muassa näiden syiden vuoksi ohjelmistoilta edellytetään käytön helppoutta, joustavuutta ja skaalattavuutta. 38 TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu

39 5 Investoinnit Tarkkojen tietojen saaminen tietojenkäsittelypalvelualan yritysten investoinneista on vaikeaa. Suuntaa antaa esimerkiksi yritysten taseiden tarkasteleminen. Esimerkiksi yritysten poistoista näkee, millaisia hankintoja yrityksissä on aiempina vuosina tehty. Tilastokeskuksen keräämistä yritysten tilinpäätöstiedoista näkee, että esimerkiksi vuonna 2010 alle kymmenen henkilöä työllistävät ohjelmistoalan yritykset investoivat vajalla kahdeksalla miljoonalla eurolla koneisiin ja kalustoon. Molempien yritysluokkien mediaani on kuitenkin lähes nolla euroa. Tässä taulukossa keskiarvoluvut antavat vinon kuvan toimialasta. Nämäkin luvut antavat kuvan siitä, että alan isot yritykset ovat todella suuria ja kaikkiaan alan on hyvin pienyritysvaltainen. Taulukoissa 10 ja 11 on myös tietoja ohjelmistoalan yritysten taseista ja investoinneista. Taulukko 9. Ohjelmistoalan yritysten investointisummia Tilastokeskuksen tilinpäätösaineistojen perusteella vuonna Keskiarvo Alle 5 henkilöä Alle 10 henkilöä Yli 10 henkilöä Yritysten lkm jakaumassa Aineettom. hyöd. nettoinv e 6260, , ,5 Aineell. hyöd. nettoinv. 1000e 7709,9 9919, ,2 Osakk., osuudet nettoinv. 1000e 3511,5 5853, ,9 Rakennukset nettoinv. 1000e 1783, ,4 Koneet,kalusto nettoinv. 1000e 5926,3 7940, ,7 Lähde: TEM toimialaonline ja Tilastokeskus Toinen, myös vajavainen, tapa tarkastella yritysten investointiaktiivisuutta on analysoida alan yritysten aktiivisuutta hakea julkista tukea investointi- ja kehittämishankkeilleen. Vuonna 2011 ohjelmistoalan yrityksille myönnettiin ELY-keskuksista kehittämistukea ja hankkeiden valmistelurahaa yli seitsemän miljoonaa euroa. Ehkä myös nykyinen taloudellinen epävarmuus on innoittanut joitakin yrityksiä kääntymään ELY-keskusten puoleen. Lisäksi tietoisuus julkisen sektorin avustuksista on kasvanut. Tosin kevään ja kesän 2012 aikana toteutetun pk-yritysbarometrin mukaan vain 16 prosenttia ohjelmistoalan yrityksistä on käyttänyt ELY-keskusten palveluja. Saman verran ilmoitti käyttäneensä myös Finnveran palveluja. Kuviossa 21 on esitetty ohjelmistoalan yrittäjien vastauksia kysymykseen, missä asioissa he kokevat tarvitsevansa ulkopuolista apua. Joka neljäs vastaaja kertoi, ettei yrityksellä ole erityisiä kehitystarpeita. Lähes joka kolmas yritys listaa markkinoinnin ja myynnin tärkeimmäksi kehittämiskohteeksi. Muut vaihtoehdot olivat kyselyssä hyvin tasaisia. Kyselyn tulos kertoo hyvin yleisestä ilmiöstä suomalaisessa pk-yrityskentässä: yrityksissä osataan itse työ, mutta varsinkin myynti on monen heikko kohta. Tämä tulos tulisi huomioida myös julkisessa yritysten tukipolitiikassa entistä syvällisemmin. TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu 39

40 Kuvio 21. Ohjelmistoalan yritysten kehitystarpeet. Lähde: Suomen Yrittäjien, Finnveran ja TEM:n pk-yritysbarometri 2/2012. Tämän vuoden pk-yritysbarometrissä kysyttiin yritysten halukkuutta investoida tulevan vuoden aikana. Vastaajista 18 prosenttia totesi, että he aikovat investoida enemmän kuin menneen vuoden aikana. Vain reilu kahdeksan prosenttia suunnitteli supistavansa investointeja omaan yritykseensä. Loput vastaajat näkivät, että heidän investointihalukkuudessaan ei tapahdu muutoksia lähimmän vuoden aikana. Yrityksiltä kysyttiin myös, joutuvatko he ottamaan tulevan vuoden aikana lainaa pankista tai muusta rahoituslaitoksesta. 83 prosenttia vastaajista totesi, etteivät he aio ottaa lainaa. Yritykset haluavat ottaa mahdollisimman vähän lainaa näinä talouden epävarmuuden aikoina. 70 prosentti vastaajista myös ilmoitti, etteivät he ole ottaneet lainaa menneenäkään vuonna. Tärkeimmiksi käyttökohteiksi yritykset näkivät kehittämishankkeet ja käyttöpääoman. Taulukko 10. Ohjelmistoalan yritysten taloudellisia tunnuslukuja (keskiarvotietoja) vuosilta (Vuoden 2011 tiedot ovat ennakkotietoja.) Keskiarvotietoja e Taseen loppusumma / yritys 1000e Aineettomat nettoinvestoinnit / lv-% Aineelliset nettoinvestoinnit / lv-% Alle 5 henkilöä 156,1 151,9 154,4 152,6 174,5 149,6 Alle 10 henkilöä 191,4 209,4 193, ,8 210,4 Yli 10 henkilöä , , ,1 9117,8 Alle 5 henkilöä 0,9 1 0,7 1,4 1,2 0 Alle 10 henkilöä 1,1 1,3 0,7 1,9 1,3 0 Yli 10 henkilöä 1,8 2,4 2,2 1,3 1,6 1,5 Alle 5 henkilöä 2,2 2,4 2,1 1,7 1,5 2 Alle 10 henkilöä 1,9 2,1 1,9 1,3 1,2 1,6 Yli 10 henkilöä 2,1 2,2 2 0,9 2,5 1,9 Lähde: TEM toimialaonline ja Tilastokeskus 40 TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu

41 Taulukko 11. Ohjelmistoalan yritysten taloudellisia tunnuslukuja (mediaanitietoja) vuosilta (Vuoden 2011 tiedot ovat ennakkotietoja.) Taseen loppusumma / yritys 1000e Alle 5 henkilöä Alle 10 henkilöä Yli 10 henkilöä , ,7 52,5 1411, ,3 49,3 1431, ,5 50,6 1211, ,4 52,1 1353,4 2011e 41,5 50,8 1353,4 Lähde: TEM Toimiala Online ja Tilastokeskus Merkittävä investointi ohjelmistoalalla on tutkimus- ja kehittämistoiminta. Tilastokeskuksesta on saatavissa tietoa ohjelmistoalan investoinneista tutkimus- ja tuotekehitystyöhön. Vanhan TOL luokituksen mukaan laskettaessa vuonna 2011 ohjelmistoala investoi yhteensä 344 miljoonaa euroa tutkimus- ja kehitystyöhön. Tilastokeskuksen mukaan yhteensä 6201 henkilöä toimi varsinaisissa tutkimus- ja tuotekehitystehtävissä. Heistä 3346:lla on yliopistotutkinto, ja ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneita oli Tilastojen mukaan tuotekehitystehtävissä on myös 229 tohtorin tutkinnon suorittanutta. Taulukko 12. Panostus tutkimus- ja kehittämistyöhön atk-, ohjelmisto- ja niiden konsultointitoimialoilla vuosina (miljoonaa euroa). Huom. taulukossa käytössä TOL luokitus. T&k-menot yhteensä Atk, ohjelmistot, konsultointi , , , ,2 Lähde: Tilastokeskus tutkimus- ja kehittämisrahoitus TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu 41

42 6 Taloudellinen tilanne Taloudellisten tunnuslukujen valossa ohjelmistoalan tilanne on melko hyvä luvun alussa tunnusluvut heikkenivät kautta linjan, mutta vuosituhannen alkuvuosien jälkeen alalla tehtiin erittäin hyviä tuloksia. Alan yritysten hyvä tulos jatkui aina talouden taantumaan asti vuosiin Taulukossa 13 on esitetty ohjelmistoalan liikevaihto-, käyttökateja tulostietoja. Luvut ovat mediaanitietoja, ja niissä on eritelty erikokoiset yritykset. Tämän raportin lopussa liitetaulukko 1:ssä on lisää taloudellisia tunnuslukuja. Liitetaulukko 1:ssä ohjelmistoala on jaettu alatoimialoihin, jotta voidaan havaita, millä alatoimialoilla erikokoisten yritysten merkitys on huomattava. Taulukko 13. Ohjelmistoalan eri alatoimialojen taloudellisia tunnuslukuja (1000 euroa. Luvut ovat mediaanitietoja. Vuoden 2011 tiedot ovat ennakkotietoja.) Mediaani e Liikevaihto/yritys 1000e Alle 5 henkilöä 54,9 60,6 60,2 59,6 58,7 62,1 Alle 10 henkilöä 63,7 70,3 70,6 69,2 69,4 70,3 Yli 10 henkilöä ,3 2457,3 2196,8 2283,9 2426,1 Kaikki 78,5 85, ,4 83,2 83,8 Myyntikate/yritys 1000e Alle 5 henkilöä 46,8 50,3 49,9 51,3 50,4 53,3 Alle 10 henkilöä 54,9 59,7 59,1 60,1 58,7 62,6 Yli 10 henkilöä 2106,1 2009, ,1 1997,6 2098,7 Kaikki 66,9 72,7 73,7 72,3 72,8 74,3 Käyttökate/yritys 1000e Alle 5 henkilöä 3,2 3,9 3,8 3,5 3 4 Alle 10 henkilöä 3,8 4,7 4,8 4,1 3,9 4,9 Yli 10 henkilöä 186,7 193,4 192,3 149,4 193,8 193,6 Kaikki 5 6 5,9 5,2 5 6,2 Tilikauden tulos-% Alle 5 henkilöä 11,4 13,2 12,8 12,5 12,4 11 Alle 10 henkilöä 10,2 11,6 11,1 10,5 10,9 9,8 Yli 10 henkilöä 3,6 4,6 3,9 2,2 3,3 3 Kaikki 8,7 9,9 9,5 8,9 9,2 8,3 Kokonaispääoman tuotto-% Alle 5 henkilöä 2,9 4,4 4,3 4,2 2,1. Alle 10 henkilöä 3,7 5,1 5,3 4,6 3,1. Yli 10 henkilöä 11,5 13,9 12,2 8 9,8. Kaikki 4,7 6 6,3 5,2 4. Lähde: TEM Toimiala Online ja Tilastokeskus Alan yritysten tilikauden tulosprosenteista näkyy, että toimialan pienet yritykset ovat saavuttaneet korkeammat tulosprosentit kuin isot yritykset. Samalla kuitenkin pienissä yrityksissä sijoitetun tuoton prosentti on alhaisempi kuin suurissa yrityksissä. 42 TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu

43 Yksi ennakkomerkki taloudellisista ongelmista on maksuvaikeudet. Pk-yritysbarometriin vastanneista ohjelmistoalan yrityksistä vain kahdeksalla prosentilla on ollut maksuvaikeuksia viimeisen kolmen kuukauden aikana. Lukua voidaan pitää kuitenkin huomattavana, sillä tarkasteluajanjakso on vain kolme kuukautta. Kannattavuuden kohenevan näki hieman vajaa kolmannes vastaajista. Kannattavuuden heikkenevän arvioi 15 prosentin. Kokonaisuutena alan yrittäjät näkevät oman alansa kehityksen ja taloudellisen tilanteen suhteellisen hyvänä ja positiivisena. Yritysten taloudellisen tilanteen ja kannattavuuden näkökulmasta tärkeää on toimialan hintakehitys. Pk-yritysbarometrissa kysyttiin yritysten näkemyksiä tulevan vuoden hintojen kehityksestä. Kaksi kolmesta vastaajasta ilmoitti, etteivät esimerkiksi palkkakustannukset tule nousemaan. On kuitenkin huomattavaa, että joka kolmas alan yrittäjä uskoo palkkakustannusten nousevan. Yrittäjän kannalta tärkeiden lopputuotteiden hintojen uskoo nousevan noin joka neljäs kyselyyn vastannut ohjelmistoalan yrittäjä. Kuvio 22. Ohjelmistoalan yrittäjien näkemykset alan hintojen kehityksestä. Lähde: Suomen Yrittäjien, Finnveran ja TEM:n pk-yritysbarometri 2/2012. TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu 43

Liike-elämän palvelujen tilanne ja rahoitus. Toimialapäällikkö Timo Metsä-Tokila Varsinais-Suomen ELY-keskus

Liike-elämän palvelujen tilanne ja rahoitus. Toimialapäällikkö Timo Metsä-Tokila Varsinais-Suomen ELY-keskus Liike-elämän palvelujen tilanne ja rahoitus Toimialapäällikkö Timo Metsä-Tokila Varsinais-Suomen ELY-keskus Liike-elämän palveluihin tässä katsauksessa pääsääntöisesti luetaan seuraavat toimialat TOL 2008

Lisätiedot

hyödyntämismahdollisuuksia

hyödyntämismahdollisuuksia Toimialatiedon uusia hyödyntämismahdollisuuksia Toimialaseminaari Helsinki 8.12.2011 Esa Tikkanen TEM Toimialapalvelu TEM Toimialapalvelu kokoaa, analysoi ja välittää relevanttia tietoa tulevaisuusorientoituneesti

Lisätiedot

Ohjelmistoala. Toimialaraportti ennakoi liiketoimintaympäristön muutoksia www.toimialaraportit.fi

Ohjelmistoala. Toimialaraportti ennakoi liiketoimintaympäristön muutoksia www.toimialaraportit.fi Ohjelmistoala Toimialaraportti ennakoi liiketoimintaympäristön muutoksia www.toimialaraportit.fi Työ- ja elinkeinoministeriö Maa- ja metsätalousministeriö Työ- ja elinkeinokeskus Tekes Finpro Matkailun

Lisätiedot

TEM Toimialapalvelu ja Toimiala Online

TEM Toimialapalvelu ja Toimiala Online TOIMIALA ONLINE Tietohuolto ja ennakointi - ESR TEM Toimialapalvelu ja Toimiala Online Elintarvikealan toimialaseminaari 15.11.2011 Kouvolan upseerikerho, KOUVOLA 15.11.2011 Jukka Vepsäläinen, Toimiala

Lisätiedot

Toimialatiedon uusia hyödyntämismahdollisuuksia

Toimialatiedon uusia hyödyntämismahdollisuuksia Toimialatiedon uusia hyödyntämismahdollisuuksia Työnvälityspalveluiden toimialaraportin julkistaminen Turku 16.10.2012 Tieto-osasto / Toimialapalvelu Esa Tikkanen Ulkomaisen työvoiman käytöstä, syksy 2012,

Lisätiedot

Etelä-Pohjanmaan Yrittäjyyskatsaus 2007

Etelä-Pohjanmaan Yrittäjyyskatsaus 2007 Etelä-Pohjanmaan Yrittäjyyskatsaus 2007 Yrittäjyysohjelma Etelä-Pohjanmaa Yrittäjyyskatsauksen tavoitteet Tarkastella poikkileikkauksena keväällä 2007, miltä Etelä-Pohjanmaan maakunta yrittäjyyden näkökulmasta

Lisätiedot

Toimialaraportit ennakoivat liiketoimintaympäristön muutoksia. Työnvälitys t. www.tem.f www.mmm.fi www.okm.fi i

Toimialaraportit ennakoivat liiketoimintaympäristön muutoksia. Työnvälitys t. www.tem.f www.mmm.fi www.okm.fi i Näkemyksestä menestystä Toimialaraportit ennakoivat liiketoimintaympäristön muutoksia Työnvälitys t www.temtoimialapalvelu.fi www.tem.f www.mmm.fi www.okm.fi i www.ely-keskus.fi www.tekes.fi www.lapinliitto.fi

Lisätiedot

Työnvälityspalvelut. Toimialaraportti Timo Metsä-Tokila 1/2010 TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU

Työnvälityspalvelut. Toimialaraportti Timo Metsä-Tokila 1/2010 TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU Työnvälityspalvelut Toimialaraportti Timo Metsä-Tokila 1/2010 TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU Julkaisusarjan nimi ja tunnus Käyntiosoite Postiosoite Toimialaraportti Aleksanterinkatu 4 00170 HELSINKI

Lisätiedot

Tekninen konsultointi

Tekninen konsultointi Tekninen konsultointi Toimialaraportti Timo Metsä-Tokila 2/2010 TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU Julkaisusarjan nimi ja tunnus Käyntiosoite Postiosoite Toimialaraportti Aleksanterinkatu 4 00170 HELSINKI

Lisätiedot

Pk-yritysten rooli Suomessa 1

Pk-yritysten rooli Suomessa 1 - 1 - Pk-yritysten rooli Suomessa 1 - Yritysten määrä on kasvanut - Yritystoiminta maakunnittain - Pk-yritykset tärkeitä työllistäjiä - Tutkimus- ja kehityspanostukset sekä innovaatiot - Pk-sektorin rooli

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden tilanne ja näkymät alueittain

Teknologiateollisuuden tilanne ja näkymät alueittain Teknologiateollisuuden tilanne ja näkymät alueittain Teknologiateollisuus ELY-alueittain 2014e Alueiden osuudet alan koko liikevaihdosta ja henkilöstöstä Suomessa Uusimaa Pirkanmaa Varsinais-Suomi Pohjois-Pohjanmaa

Lisätiedot

Taloushallinnon palvelut

Taloushallinnon palvelut Taloushallinnon palvelut Toimialaraportti ennakoi liiketoimintaympäristön muutoksia www.toimialaraportit.fi Työ- ja elinkeinoministeriö Maa- ja metsätalousministeriö Työ- ja elinkeinokeskus Tekes Finpro

Lisätiedot

Toimialaraportti ennakoi liiketoimintaympäristön muutoksia www.toimialaraportit.fi

Toimialaraportti ennakoi liiketoimintaympäristön muutoksia www.toimialaraportit.fi Toimialaraportti ennakoi liiketoimintaympäristön muutoksia www.toimialaraportit.fi Työ- ja elinkeinoministeriö Maa- ja metsätalousministeriö Työ- ja elinkeinokeskus Tekes Finpro Matkailun edistämiskeskus

Lisätiedot

Työvoiman kysynnän ja tarjonnan kohtaantotilanne eri ammateissa TE -toimistojen arvio syys - lokakuussa 2014

Työvoiman kysynnän ja tarjonnan kohtaantotilanne eri ammateissa TE -toimistojen arvio syys - lokakuussa 2014 KATSAUS 17.10.2014 Työvoiman kysynnän ja tarjonnan kohtaantotilanne eri ammateissa TE -toimistojen arvio syys - lokakuussa 2014 Työ- ja elinkeinotoimistoissa on syys - lokakuun vaihteessa tehty arvio noin

Lisätiedot

Luovat alat. Helsingissä 16.12.2014 Sami Peltola, Matias Ollila

Luovat alat. Helsingissä 16.12.2014 Sami Peltola, Matias Ollila Luovat alat Helsingissä 16.12.2014 Sami Peltola, Matias Ollila Toimialaraportin teon taustoittamiseksi Varsinais-Suomen ELY-keskuksen LUOVAMO luovien alojen urapalvelut toiminut 3,5v luovien alojen kehittämiseksi

Lisätiedot

Liike-elämän palveluiden tulevaisuuden näkymät. Timo Metsä-Tokila Varsinais-Suomen ELY-keskus

Liike-elämän palveluiden tulevaisuuden näkymät. Timo Metsä-Tokila Varsinais-Suomen ELY-keskus Liike-elämän palveluiden tulevaisuuden näkymät Timo Metsä-Tokila Varsinais-Suomen ELY-keskus Johdanto: KIBS (Knowledge Intensive Business Services) Hajanainen toinen toisiaan tukeva kokonaisuus Määrittelyhaaste

Lisätiedot

ASIAKASKOHTAINEN SUHDANNEPALVELU. Oulu 15.2.2007 A 1. - Nopeita suhdannetietoja yritysten toimintaympäristön ja kilpailijoiden seurantaan

ASIAKASKOHTAINEN SUHDANNEPALVELU. Oulu 15.2.2007 A 1. - Nopeita suhdannetietoja yritysten toimintaympäristön ja kilpailijoiden seurantaan ASAKASKOHTANEN SUHDANNEPALVELU - Nopeita suhdannetietoja yritysten toimintaympäristön ja kilpailijoiden seurantaan Oulu 15.2.2007 (09) 1734 2709 palvelut.suhdanne@tilastokeskus.fi 15.2.2007 A 1 Liikevaihdon

Lisätiedot

Toimiala Online -tietopalvelu asiakkuuden apuvälineenä

Toimiala Online -tietopalvelu asiakkuuden apuvälineenä Toimiala Online -tietopalvelu asiakkuuden apuvälineenä Jyväskylä 14.12. 2012 Tieto-osasto / Toimialapalvelu Esa Tikkanen TEM Toimialapalvelu TEM Toimialapalvelu kokoaa, analysoi ja välittää relevanttia

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyspalveluyritysten kehitysnäkymiä

Sosiaali- ja terveyspalveluyritysten kehitysnäkymiä Seinäjoki Sosiaali- ja terveyspalveluyritysten kehitysnäkymiä Sanna Hartman, Toimialapäällikkö sosiaali- ja terveyspalvelut, TEM TOL 2008 87 Sosiaalihuollon laitospalvelut 88 Sosiaalihuollon avopalvelut

Lisätiedot

Toimialaraporttisarja. Ohjelmistoala. Toimialaraportti ennakoi liiketoimintaympäristön muutoksia

Toimialaraporttisarja. Ohjelmistoala. Toimialaraportti ennakoi liiketoimintaympäristön muutoksia Toimialaraporttisarja Ohjelmistoala Toimialaraportti ennakoi liiketoimintaympäristön muutoksia Ohjelmistoala Toimialaraportti 17/2005 Marko Ylikorpi Julkaisusarjan nimi ja tunnus Käyntiosoite Postiosoite

Lisätiedot

Puutalojen ja rakennuspuusepäntuotteiden valmistus. Helsinki 29.11.2012

Puutalojen ja rakennuspuusepäntuotteiden valmistus. Helsinki 29.11.2012 Puutalojen ja rakennuspuusepäntuotteiden valmistus Helsinki 29.11.2012 TOIMIALAN KUVAUS JA RAJAUS Muiden rakennuspuusepän tuotteiden valmistus TOL 1623, joka jakaantuu kahteen alatoimialaan: Puutalojen

Lisätiedot

Näkemyksestä menestystä

Näkemyksestä menestystä Näkemyksestä menestystä Ohjelmistoala Toimialaraportit ennakoi v vatv liiketoimintaympäristön muutoksia www.toimialaraportit.fi Työ- ja elinkeinoministeriö Maa- ja metsätalousministeriö Opetus- ja kulttuuriministeriö

Lisätiedot

Korkeakouluharjoittelupaikka kesälle 2016

Korkeakouluharjoittelupaikka kesälle 2016 Korkeakouluharjoittelupaikka kesälle 2016 TEM Toimialapalvelu Esa Tikkanen KORKEAKOULUHARJOITTELUPAIKKA KESÄLLE 2016 Työ- ja elinkeinoministeriön Toimialapalvelu tarjoaa harjoittelupaikkaa kesälle 2016

Lisätiedot

Pk-yritysten rooli Suomessa 1

Pk-yritysten rooli Suomessa 1 Pk-yritysten rooli Suomessa 1 1 Yritysten määrä on kasvanut 2 Yritystoiminta maakunnittain 3 Pk-yritykset tärkeitä työllistäjiä 4 Tutkimus- ja kehityspanostukset sekä innovaatiot 5 Pk-sektorin rooli kansantaloudessa

Lisätiedot

Elintarvikealan pk-yritysten toimintaympäristö 2013

Elintarvikealan pk-yritysten toimintaympäristö 2013 Elintarvikealan pk-yritysten toimintaympäristö 2013 Tavoite selvittää Elintarvikealan pk-yritysten nykytila ja tulevaisuuden näkymät Toimintaympäristötutkimuksia tehty n 4 vuoden välein Edelliset 2004

Lisätiedot

Toimialatiedon uusia hyödyntämismahdollisuuksia

Toimialatiedon uusia hyödyntämismahdollisuuksia Toimialatiedon uusia hyödyntämismahdollisuuksia Matkailun asiantuntijaseminaari Jyväskylä 12.12.2012 Tieto-osasto / Toimialapalvelu Esa Tikkanen Toimialaraporttien käyttö 12 000-22 000 kpl/kk Alueelliset

Lisätiedot

Helsingin seudun ympäristöpalvelut HSY Päivi Kilpeläinen & Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Vilja Tähtinen, HSY

Helsingin seudun ympäristöpalvelut HSY Päivi Kilpeläinen & Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Vilja Tähtinen, HSY Helsingin seudun yritysraportti Helsingin seudun ympäristöpalvelut HSY Päivi Kilpeläinen & Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Vilja Tähtinen, HSY Helsingin seutu on Suomen suurin tuotannon ja yritystoiminnan

Lisätiedot

KAUPPAKAMARIEN 10. ICT-BAROMETRI 2011 Julkaistavissa 9.6.2011 klo 12 Tampereen kauppakamari / Noora Nieminen

KAUPPAKAMARIEN 10. ICT-BAROMETRI 2011 Julkaistavissa 9.6.2011 klo 12 Tampereen kauppakamari / Noora Nieminen Helsingin seudun, Hämeen, Keski-Suomen, Kymenlaakson, Lapin, Oulun, Pohjois-Karjalan, Rauman, Satakunnan, Tampereen ja Turun kauppakamarit KAUPPAKAMARIEN 10. ICT-BAROMETRI 2011 Julkaistavissa 9..2011 klo

Lisätiedot

jptaloushallinnon palvelut

jptaloushallinnon palvelut jptaloushallinnon palvelut Toimialaraportti ennakoi liiketoimintaympäristön muutoksia www.toimialaraportit.fi Työ- ja elinkeinoministeriö Maa- ja metsätalousministeriö Työvoima- ja elinkeinokeskus Finpro

Lisätiedot

Pohjanmaan kauppakamari. Toimiala- ja tilastokatsaus Elokuu 2013

Pohjanmaan kauppakamari. Toimiala- ja tilastokatsaus Elokuu 2013 Pohjanmaan kauppakamari Toimiala- ja tilastokatsaus Elokuu 2013 Tilastoaineiston lähteet: Graafit perustuvat Tilastokeskuksen, Työ- ja elinkeinoministeriön ja ETLAn sekä Pohjanmaan kauppakamarin omaan

Lisätiedot

TALOUSHALLINNON PALVELUT

TALOUSHALLINNON PALVELUT TALOUSHALLINNON PALVELUT TOIMIALARAPORTTI JOULUKUU 2002 MARJA TOIVONEN 2 SISÄLLYSLUETTELO sivu 0. SAATTEEKSI 3 1. TIIVISTELMÄ 4 2. TOIMIALAN MÄÄRITTELY JA SISÄLTÖ 6 2.1. Toimialan kuvaus ja rajaus 6 2.2.

Lisätiedot

KAUPPAKAMARIEN 10. ICT-BAROMETRI 2011 Julkaistavissa 9.6.2011 klo 12 Tampereen kauppakamari / Noora Nieminen

KAUPPAKAMARIEN 10. ICT-BAROMETRI 2011 Julkaistavissa 9.6.2011 klo 12 Tampereen kauppakamari / Noora Nieminen Helsingin seudun, Hämeen, Keski-Suomen, Kymenlaakson, Lapin, Oulun, Pohjois-Karjalan, Rauman, Satakunnan, Tampereen ja Turun kauppakamarit KAUPPAKAMARIEN 10. ICT-BAROMETRI 2011 Julkaistavissa 9.6.2011

Lisätiedot

Elintarvikealan pk-yritysten toimintaympäristö 2013

Elintarvikealan pk-yritysten toimintaympäristö 2013 Elintarvikealan pk-yritysten toimintaympäristö 2013 Tutkimusaineiston toimialoittainen yritysjakauma Toimiala N % vastanneista Ruoka-Suomi 2012 Leipomotuotteet 41 15,9 % 33 % Maidon jatkojalostus 14 5,4

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri Syksy 2012 Suomen Yrittäjät Finnvera Oyj Työ- ja elinkeinoministeriö

Pk-yritysbarometri Syksy 2012 Suomen Yrittäjät Finnvera Oyj Työ- ja elinkeinoministeriö Pk-yritysbarometri Syksy 2012 Suomen Yrittäjät Finnvera Oyj Työ- ja elinkeinoministeriö 3.9.2012 1 Pk-yritysbarometrin ennustekyky, bkt Lähteet: Tilastokeskus ja Pk-yritysbarometri, syksy 2012 3.9.2012

Lisätiedot

Keskeiset tulokset. Työvoimatiedustelu. Sisällysluettelo. Keskeiset tulokset... 1. Työllisyys ennallaan PT:n jäsenyrityksissä vuonna 2002...

Keskeiset tulokset. Työvoimatiedustelu. Sisällysluettelo. Keskeiset tulokset... 1. Työllisyys ennallaan PT:n jäsenyrityksissä vuonna 2002... Keskeiset tulokset 1. Yksityisten palveluyritysten työllisyys pysyy ennallaan vuonna 2002. Vuoden 2002 aikana Palvelutyönantajien jäsenyritysten ennakoidaan lisäävän työvoiman määrää 2 190 henkilöllä.

Lisätiedot

Yhteistietohankintojen tarve- ja käyttöarvio vuodelle 2015

Yhteistietohankintojen tarve- ja käyttöarvio vuodelle 2015 Yhteistietohankintojen tarve- ja käyttöarvio vuodelle 2015 Tavoite: kartoittaa laajasti mm. TEM hallinnon alan, ministeriöiden, seutukuntien ja kuntien arviot ja tarpeet taustana julkisen hallinnon vaikeutuva

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, syksy 2015. Alueraportti, Kanta-Häme

Pk-yritysbarometri, syksy 2015. Alueraportti, Kanta-Häme Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, : Yritysten osuudet eri toimialoilla, % Teollisuus Rakentaminen Kauppa 7 7 Palvelut 7 Muut 7 Lähde: Pk-yritysbarometri, syksy Pk-yritysbarometri, syksy alueraportti,

Lisätiedot

Yritysten näkymät Pohjanmaalla 14.9.2010 Bengt Jansson

Yritysten näkymät Pohjanmaalla 14.9.2010 Bengt Jansson Yritysten näkymät Pohjanmaalla 14.9.2010 Bengt Jansson Toimialarakenne 2009, P:maa+ K-P yht. n. 112 800 työllistä 28 % 10 % 24 % Alkutuotanto Teollisuus Rakentaminen Kauppa Yksityiset palvelut Julkinen

Lisätiedot

Yritykset T A M P E R E E N K A U P U N K I

Yritykset T A M P E R E E N K A U P U N K I Toimintaympäristö: Yritykset 4.5.2011 T A M P E R E E N K A U P U N K I Toimintaympäristö: Yritykset Tampere 4.5.2011 Matias Ansaharju www.tampere.fi/tilastot etunimi.sukunimi@tampere.fi Tampereen kaupunki

Lisätiedot

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset?

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset? Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset? Rovaniemi 17.11.2010 Tiina Yleisesti Suhdannetilastoista Suhdannetilastot kuvaavat talouden eri osatekijöiden tai alueiden kehitystä lyhyellä

Lisätiedot

Uusi SeutUra -hanke. Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista

Uusi SeutUra -hanke. Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista Uusi SeutUra -hanke Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista Pielisen Karjalan vahvat klusterit Tässä aineistossa on tarkasteltu Pielisen Karjalan eli

Lisätiedot

Kasvun polut ja kasvuyrittäjyys osana kaupunkiseudun elinvoimaa. Kaupunginvaltuuston seminaari 30.9.2013 Toimitusjohtaja Ari Hiltunen

Kasvun polut ja kasvuyrittäjyys osana kaupunkiseudun elinvoimaa. Kaupunginvaltuuston seminaari 30.9.2013 Toimitusjohtaja Ari Hiltunen Kasvun polut ja kasvuyrittäjyys osana kaupunkiseudun elinvoimaa Kaupunginvaltuuston seminaari 30.9.2013 Toimitusjohtaja Ari Hiltunen 3 000 Perustettujen yritysten lkm suurilla kaupunkiseuduilla 2006-2012

Lisätiedot

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset Hanna Heikinheimo (09) 1734 2978 palvelut.suhdanne@tilastokeskus.fi Lahti 11.5.2011 11.5.2011 A 1 Suhdannetilastoista Suhdannetilastot kuvaavat

Lisätiedot

Alueraporttien 1/2002 yhteenveto Suomen Yrittäjät

Alueraporttien 1/2002 yhteenveto Suomen Yrittäjät Pk-yritysbarometri Alueraporttien 1/2002 yhteenveto Suomen Yrittäjät Alueraporttien yhteenveto Suhdannenäkymät Pk-yritysten suhdannenäkymät lähimmän vuoden aikana ovat koko maassa nyt selvästi paremmat

Lisätiedot

Apteekkien kokonaistaloudellinen tilanne

Apteekkien kokonaistaloudellinen tilanne Apteekkien kokonaistaloudellinen tilanne Janne Huovari ja Sami Pakarinen, Pellervon taloustutkimus PTT 8.1.2014 Yhteenveto 1) Vuonna 2012 apteekkien erillisyhtiöitä 132 kpl. Vuoden 2010 jälkeen uusia erillisyhtiöitä

Lisätiedot

TALOUSHALLINNON PALVELUT

TALOUSHALLINNON PALVELUT TALOUSHALLINNON PALVELUT TOIMIALARAPORTTI JOULUKUU 2003 MARJA TOIVONEN 2 SISÄLLYSLUETTELO sivu 0. SAATTEEKSI 3 1. TIIVISTELMÄ 4 2. TOIMIALAN MÄÄRITTELY JA SISÄLTÖ 6 2.1. Toimialan kuvaus ja rajaus 6 2.2.

Lisätiedot

Pitkäaikaistyöttömyydestä Uudenmaan ELY-keskuksen alueella

Pitkäaikaistyöttömyydestä Uudenmaan ELY-keskuksen alueella Pitkäaikaistyöttömyydestä Uudenmaan ELY-keskuksen alueella Jaakko Pesola Yksikön päällikkö Uudenmaan ELY-keskus www.ely-keskus.fi/uusimaa Metropolialueen sosiaalisen eheyden koordinaatioryhmän kokous 22.10.2010

Lisätiedot

Nopeat alueelliset ja toimialoittaiset suhdannetiedot

Nopeat alueelliset ja toimialoittaiset suhdannetiedot Nopeat alueelliset ja toimialoittaiset suhdannetiedot Tiina Herttuainen (09) 1734 3619 palvelut.suhdanne@tilastokeskus.fi Jyväskylä 1.12.2009 1.12.2009 A 1 Suhdannetilastoista Suhdannetilastot kuvaavat

Lisätiedot

Toimintaympäristö: Yritykset

Toimintaympäristö: Yritykset Toimintaympäristö: Yritykset Tampere 5.2.29 Janne Vainikainen Toimipaikat 12 1 8 6 4 2 lkm 1 6 1 4 1 2 1 8 6 4 2 % 14, 12, 1, 8, 6, 4, 2,, -2, 8 812 8 67 8 743 126 134 145 9 32 144 164 151 liikevaihto/hlö,

Lisätiedot

Toimialoittaisten suhdannetietojen ja tilastojen hyödyntäminen ja käyttö Satakunnassa

Toimialoittaisten suhdannetietojen ja tilastojen hyödyntäminen ja käyttö Satakunnassa Toimialoittaisten suhdannetietojen ja tilastojen hyödyntäminen ja käyttö Satakunnassa!Satakunnan talous -katsaus (painettu ja pdf) kaksi kertaa vuodessa, kesä- ja marraskuussa, sis. mm. toimialoittaisen

Lisätiedot

Taloushallinnon palvelut

Taloushallinnon palvelut Toimialaraporttisarja Taloushallinnon palvelut Toimialaraportti ennakoi liiketoimintaympäristön muutoksia TALOUSHALLINNON PALVELUT TOIMIALARAPORTTI TAMMIKUU 2005 MARJA TOIVONEN 2 SISÄLLYSLUETTELO 0 SAATTEEKSI...3

Lisätiedot

REKRYTOINTIONGELMAT SEKÄ TYÖVOIMAN KYSYNTÄ JA TARJONTA TYÖVOIMATOIMISTOISSA Tilanne syyskuussa 2009

REKRYTOINTIONGELMAT SEKÄ TYÖVOIMAN KYSYNTÄ JA TARJONTA TYÖVOIMATOIMISTOISSA Tilanne syyskuussa 2009 Työ- ja elinkeinoministeriö SET/TUTE 16.11.2009 Mika Tuomaala REKRYTOINTIONGELMAT SEKÄ TYÖVOIMAN KYSYNTÄ JA TARJONTA TYÖVOIMATOIMISTOISSA Tilanne syyskuussa 2009 1. Avointen työpaikkojen sekä rekrytointiongelmien

Lisätiedot

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset Tiina Herttuainen 09 1734 3619 palvelut.suhdanne@tilastokeskus.fi Joensuu 24.11.2011 24.11.2011 A 1 Suhdannetilastoista Suhdannetilastot kuvaavat

Lisätiedot

Metropolialueen kasvusopimus ja Innovatiiviset kaupungit ohjelma (2014 2020) KUUMA-kuntien näkökulmasta

Metropolialueen kasvusopimus ja Innovatiiviset kaupungit ohjelma (2014 2020) KUUMA-kuntien näkökulmasta Metropolialueen kasvusopimus ja Innovatiiviset kaupungit ohjelma (2014 2020) KUUMA-kuntien näkökulmasta KUUMA-komission kokous 1.2.2013 Juha Leinonen Teknologiakeskus TechVilla Oy Teknologiateollisuus

Lisätiedot

KAUPPAKAMAREIDEN ICT-BAROMETRI 2008 11.6.2008 Tampereen kauppakamari / Anja Taskinen

KAUPPAKAMAREIDEN ICT-BAROMETRI 2008 11.6.2008 Tampereen kauppakamari / Anja Taskinen Pääkaupunkiseutu, Etelä-Pohjanmaa, Keski-Suomi, Pirkanmaa, Pohjois-Pohjanmaa, Satakunta ja Varsinais-Suomi KAUPPAKAMAREIDEN ICT-BAROMETRI 2008 Tampereen kauppakamari / Anja Taskinen ICT-toimialat Lähde:

Lisätiedot

NOPEAT TOIMIALOITTAISET SUHDANNETIEDOT - yritysten toimintaympäristön seurannassa. Kuopio 12.11.2008

NOPEAT TOIMIALOITTAISET SUHDANNETIEDOT - yritysten toimintaympäristön seurannassa. Kuopio 12.11.2008 NOPEAT TOIMIALOITTAISET SUHDANNETIEDOT - yritysten toimintaympäristön seurannassa Merja Huopainen (09) 1734 2672 Mark Rantala (09) 1734 3552 palvelut.suhdanne@tilastokeskus.fi Kuopio 12.11.2008 12.11.2008

Lisätiedot

Kaupan näkymät 2012 2013. Myynti-, työllisyys- ja investointinäkymät

Kaupan näkymät 2012 2013. Myynti-, työllisyys- ja investointinäkymät Kaupan näkymät 2012 2013 Myynti-, työllisyys- ja investointinäkymät Kaupan myynti 2011 Liikevaihto yht. 127 mrd. euroa (pl. alv) 13% 13% 29 % Autokauppa Tukkukauppa Vähittäiskauppa Päivittäistavarakauppa

Lisätiedot

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Espoo Valtuuston seminaari 22.4.2015 Seppo Laakso, Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Helsingin seudun kasvu 2000-luvulla Bruttokansantuote v. 2010 hinnoin, Ind.2000=100

Lisätiedot

Uudenmaan PK-yritysten kehittäminen -kysely. Helmikuu 2010

Uudenmaan PK-yritysten kehittäminen -kysely. Helmikuu 2010 Uudenmaan PK-yritysten kehittäminen -kysely Helmikuu 2010 Kyselyn taustaa ELY-keskus tukee yrityksiä tarjoamalla neuvonta-, kehittämis- ja rahoituspalveluja. ELYkeskuksen tavoitteena on jatkuvasti kehittää

Lisätiedot

TERVEYSPALVELUT. Sanna Hartman Toimialapäällikkö

TERVEYSPALVELUT. Sanna Hartman Toimialapäällikkö TERVEYSPALVELUT Sanna Hartman Toimialapäällikkö Esityksen sisältö Toimialan kehityksestä Toimialan kannattavuus tunnuslukujen valossa Toimintaympäristö nyt Menestymisen mahdollisuudet Kansainvälistyminen

Lisätiedot

Asiakastilaisuus 2.3.2011 Mira Kuussaari. Tilastokeskuksen tuottamat kaupan tilastot

Asiakastilaisuus 2.3.2011 Mira Kuussaari. Tilastokeskuksen tuottamat kaupan tilastot Kaupan Suhdanteet Asiakastilaisuus Tilastokeskuksen tuottamat kaupan tilastot Kaupan liikevaihtokuvaaja- ja myynnin määrä, kk Kaupan palkkasummakuvaajat, kk Kaupan varastotilastot, neljännesvuosi Kaupan

Lisätiedot

18.8.2015 Matti Paavonen

18.8.2015 Matti Paavonen 1 Pienin askelin eteenpäin 18.8.2015, Palvelujen suhdannekatsaus Matti Paavonen, ekonomisti 2 Ei uutisia aallonpohjalta BKT:n volyymin kausitasoitettu kuukausi-indeksi 116 2005 = 100 114 112 110 108 106

Lisätiedot

Pirkanmaan työllisyyskatsaus Tammikuu 2014

Pirkanmaan työllisyyskatsaus Tammikuu 2014 NÄKYMIÄ HELMIKUU 2014 PIRKANMAAN ELY-KESKUS Pirkanmaan työllisyyskatsaus Tammikuu 2014 Julkaisuvapaa tiistaina 25.2.2014 klo 9.00 Pirkanmaan tilanne ennallaan Työttömien työnhakijoiden määrä oli lähes

Lisätiedot

ETLAn alue-ennusteet. Olavi Rantala ETLA

ETLAn alue-ennusteet. Olavi Rantala ETLA ETLAn alue-ennusteet Olavi Rantala ETLA ETLAn alue-ennusteiden sisältö 19 maakuntaa, 15 ELY-keskusaluetta ja koko maa Maakuntatasolla noin 1500 muuttujaa Ennusteaikajänne 5 vuotta: vuoden 2011 ennusteet

Lisätiedot

23.2.2016 Matti Paavonen 1

23.2.2016 Matti Paavonen 1 1 Kasvu antaa pelivaraa talouden ongelmat on silti ratkaistava 23.2.2016, Palvelujen suhdannekatsaus Matti Paavonen, ekonomisti 2 IV/2015: Palvelujen volyymi kasvoi 2,1 % Toimialojen tuotannon volyymin

Lisätiedot

REKRYTOINTIONGELMAT SEKÄ TYÖVOIMAN KYSYNTÄ JA TARJONTA TYÖVOIMATOIMISTOISSA Tilanne syyskuussa 2008

REKRYTOINTIONGELMAT SEKÄ TYÖVOIMAN KYSYNTÄ JA TARJONTA TYÖVOIMATOIMISTOISSA Tilanne syyskuussa 2008 Työ- ja elinkeinoministeriö SET/TUTE 26.11.2008 Mika Tuomaala REKRYTOINTIONGELMAT SEKÄ TYÖVOIMAN KYSYNTÄ JA TARJONTA TYÖVOIMATOIMISTOISSA Tilanne syyskuussa 2008 1. Avointen työpaikkojen sekä rekrytointiongelmien

Lisätiedot

Työvoiman kysynnän ja tarjonnan kohtaantotilanne eri ammateissa, TE-toimistojen arvio kesäkuussa 2014

Työvoiman kysynnän ja tarjonnan kohtaantotilanne eri ammateissa, TE-toimistojen arvio kesäkuussa 2014 KATSAUS 16.6.2014 Työvoiman kysynnän ja tarjonnan kohtaantotilanne eri ammateissa, TE-toimistojen arvio kesäkuussa 2014 Työ- ja elinkeinotoimistoissa on touko-kesäkuun vaihteessa tehty arvio keskeisten

Lisätiedot

Kauhavan alueen työmarkkinoiden kehitys ja alueen vahvojen toimialojen potentiaali

Kauhavan alueen työmarkkinoiden kehitys ja alueen vahvojen toimialojen potentiaali Kauhavan alueen työmarkkinoiden kehitys ja alueen vahvojen toimialojen potentiaali 9.10.2013 Marko Rossinen Etelä-Pohjanmaan liitto marko.rossinen@etela-pohjanmaa.fi Esityksen keskeinen sisältö - Kauhavan

Lisätiedot

Yritykset ja yrittäjyys

Yritykset ja yrittäjyys Yritykset ja yrittäjyys Suomen Yrittäjät 5.10.2006 1 250 000 Yritysten määrän kehitys 240 000 230 000 220 000 210 000 200 000 218140 215799 211474 203358 213230 219273219515 222817224847226593 232305 228422

Lisätiedot

Suomen IT-palvelumarkkinat: näkymiä vuodelle 2009. Mika Rajamäki

Suomen IT-palvelumarkkinat: näkymiä vuodelle 2009. Mika Rajamäki Suomen IT-palvelumarkkinat: näkymiä vuodelle 2009 Mika Rajamäki Market-Visio Oy Marketvisio on riippumaton ICT-johtamisen ja liiketoiminnan neuvonantaja. Marketvisio yhdistää Gartnerin globaalit resurssit

Lisätiedot

Teollinen Internet. Tatu Lund

Teollinen Internet. Tatu Lund Teollinen Internet Tatu Lund Suomalaisen yritystoiminnan kannattavuus ja tuottavuus ovat kriisissä. Nokia vetoinen ICT klusteri oli tuottavuudeltaan Suomen kärjessä ja sen romahdus näkyy selvästi tilastoissa.

Lisätiedot

Näkemyksestä menestystä. Mainostoiminta. Toimialaraportit ennakoi v vatv liiketoimintaympäristön muutoksia www.toimialaraportit.fi

Näkemyksestä menestystä. Mainostoiminta. Toimialaraportit ennakoi v vatv liiketoimintaympäristön muutoksia www.toimialaraportit.fi Näkemyksestä menestystä Mainostoiminta Toimialaraportit ennakoi v vatv liiketoimintaympäristön muutoksia www.toimialaraportit.fi Työ- ja elinkeinoministeriö Maa- ja metsätalousministeriö Opetus- ja kulttuuriministeriö

Lisätiedot

Työvoiman kysynnän ja tarjonnan kohtaantotilanne eri ammateissa TE -toimistojen arvio lokakuussa 2015

Työvoiman kysynnän ja tarjonnan kohtaantotilanne eri ammateissa TE -toimistojen arvio lokakuussa 2015 KATSAUS 14.10.2015 Työvoiman kysynnän ja tarjonnan kohtaantotilanne eri ammateissa TE -toimistojen arvio lokakuussa 2015 Työ- ja elinkeinotoimistoissa on syys- lokakuun vaihteessa tehty arvio noin 200

Lisätiedot

Elintarvikealan pk-yritysten toimintaympäristö 2013

Elintarvikealan pk-yritysten toimintaympäristö 2013 Elintarvikealan pk-yritysten toimintaympäristö 2013 Toimintaympäristötutkimuksia tehty n 4 vuoden välein Edelliset 2004 ja 2008 Sähköinen kysely Tukena Ruoka-Suomi teemaryhmä ja Aitojamakuja.fi Kohderyhmänä

Lisätiedot

Maakuntakohtaiset ulkomaankauppatilastot Toimiala Online -palvelussa

Maakuntakohtaiset ulkomaankauppatilastot Toimiala Online -palvelussa Maakuntakohtaiset ulkomaankauppatilastot Toimiala Online -palvelussa Tulli Tilastointi Tilastojohtaja Timo Koskimäki Toimiala Online-seminaari 12.10.2011 Sisällys: Ulkomaankauppa maakunnittain tilasto

Lisätiedot

Hyvinvoinnin ja palvelumarkkinoiden kehitysnäkymät. Ulla-Maija Laiho kehitysjohtaja, HYVÄ ohjelma, TEM Tampere 30.11.2011

Hyvinvoinnin ja palvelumarkkinoiden kehitysnäkymät. Ulla-Maija Laiho kehitysjohtaja, HYVÄ ohjelma, TEM Tampere 30.11.2011 Hyvinvoinnin ja palvelumarkkinoiden kehitysnäkymät Ulla-Maija Laiho kehitysjohtaja, HYVÄ ohjelma, TEM Tampere 30.11.2011 Esityksen sisältö Palvelujen kehityskuva Tarpeet kasvavat Mistä tekijät Toimialan

Lisätiedot

Pohjanmaan talouden tila ja lähivuosien näkymät

Pohjanmaan talouden tila ja lähivuosien näkymät Pohjanmaan talouden tila ja lähivuosien näkymät Lähteet: Tilastokeskus (TK) Elinkeinoelämän tutkimuslaitos (ETLA) Elinkeinoelämän keskusliitto (EK) Yritysharavahaastattelut Pohjanmaan työllisten päätoimialarakenne

Lisätiedot

Työttömät* työnhakijat ELY-keskuksittain

Työttömät* työnhakijat ELY-keskuksittain Työttömät* työnhakijat ELY-keskuksittain Yleisimmät akavalaistutkinnot 2014/9 ja 2015/9 Ekonomisti Heikki Taulu Koko maa -1000 0 1000 2000 3000 4000 5000 6000 7000 8000 6271 678 6949 3597 798 4395 2848

Lisätiedot

Työttömät* työnhakijat ELY-keskuksittain

Työttömät* työnhakijat ELY-keskuksittain Työttömät* työnhakijat ELY-keskuksittain Yleisimmät akavalaistutkinnot 2014/6 ja 2015/6 Ekonomisti Heikki Taulu Koko maa 6255 696 6951 3602 860 4462 3621 482 4103 2632 340 2972 2289 306 2595 2103 460 2563

Lisätiedot

Kehittämiskysely 2012. Tulokset

Kehittämiskysely 2012. Tulokset Kehittämiskysely 2012 Tulokset Tausta Kehittämiskysely toteutettiin eteläpohjalaisissa kaluste- ja asumisteollisuuden yrityksissä loka-marraskuussa 2012 Kyselyn tavoitteena oli kartoittaa kohderyhmään

Lisätiedot

Työvoiman kysynnän ja tarjonnan kohtaantotilanne eri ammateissa TE -toimistojen arvio touko - kesäkuussa 2015

Työvoiman kysynnän ja tarjonnan kohtaantotilanne eri ammateissa TE -toimistojen arvio touko - kesäkuussa 2015 KATSAUS 12.6.2015 Työvoiman kysynnän ja tarjonnan kohtaantotilanne eri ammateissa TE -toimistojen arvio touko - kesäkuussa 2015 Työ- ja elinkeinotoimistoissa on touko - kesäkuun vaihteessa tehty arvio

Lisätiedot

Suomen elintarviketoimiala 2014

Suomen elintarviketoimiala 2014 Suomen elintarviketoimiala 2014 Strateginen toimialakatsaus Sisällysluettelo Sisällysluettelo Sisällysluettelo 3 Tiivistelmä 8 1 Suomen talous ja elintarviketoimiala 10 1.1 Kansantalouden kehitys 10 1.2

Lisätiedot

Lappeenrannan toimialakatsaus 2013

Lappeenrannan toimialakatsaus 2013 Lappeenrannan toimialakatsaus 2013 14.10.2013 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten

Lisätiedot

Team Finland -palvelut kansainvälistymiseen Kajaani 24.5.2016

Team Finland -palvelut kansainvälistymiseen Kajaani 24.5.2016 Team Finland -palvelut kansainvälistymiseen Kajaani 24.5.2016 Tuula Väisänen palveluneuvoja, Team Finland koordinaattori, Kainuu puh. 0295 023 590 tuula.vaisanen@tekes.fi Mikä Team Finland? tarjoaa kansainväliseen

Lisätiedot

Tavaroiden ulkomaankauppa maakunnittain vuonna 2011

Tavaroiden ulkomaankauppa maakunnittain vuonna 2011 Kauppa 2012 Handel Trade Tavaroiden ulkomaankauppa maakunnittain vuonna 2011 Kuvio 1. Viennin ja tuonnin arvot maakunnittain v. 2011 Figur 1. Export och import efter landskap år 2011 Uusimaa - Nyland Itä-Uusimaa

Lisätiedot

Pohjanmaan kauppakamari. Toimiala- ja tilastokatsaus Elokuu 2014

Pohjanmaan kauppakamari. Toimiala- ja tilastokatsaus Elokuu 2014 Pohjanmaan kauppakamari Toimiala- ja tilastokatsaus Elokuu 2014 Tilastoaineiston lähteet: Graafit perustuvat Tilastokeskuksen, ELYkeskuksen ja Pohjanmaan kauppakamarin omaan aineistoon. Toimialarakenne

Lisätiedot

YRITTÄJYYDEN MERKITYS KANSANTALOUDESSA. 1. Yritysten määrä, henkilöstö 2. Pk-yritysten vienti 3. Yrittäjät 4. Alueellinen tarkastelu 5.

YRITTÄJYYDEN MERKITYS KANSANTALOUDESSA. 1. Yritysten määrä, henkilöstö 2. Pk-yritysten vienti 3. Yrittäjät 4. Alueellinen tarkastelu 5. YRITTÄJYYDEN MERKITYS KANSANTALOUDESSA 1. Yritysten määrä, henkilöstö 2. Pk-yritysten vienti 3. Yrittäjät 4. Alueellinen tarkastelu 5. Gasellit Yritysten määrä Suomessa Lähde: Yritys- ja toimipaikkarekisteri

Lisätiedot

UUSI PALVELUKOKONAISUUS ANTAA PK-YRITYKSILLE HYVÄT EVÄÄT ETEENPÄIN.

UUSI PALVELUKOKONAISUUS ANTAA PK-YRITYKSILLE HYVÄT EVÄÄT ETEENPÄIN. UUSI PALVELUKOKONAISUUS ANTAA PK-YRITYKSILLE HYVÄT EVÄÄT ETEENPÄIN. 1 Yritysten kehittämispalvelut ovat ELY-keskuksen tarjoamia konsultointi- ja koulutuspalveluja, joiden avulla tuetaan pk-yritysten kasvua,

Lisätiedot

Toimialojen kehitysennusteet Pirkanmaalla

Toimialojen kehitysennusteet Pirkanmaalla Toimialojen kehitysennusteet Pirkanmaalla Maakuntakorkeakoulufoorumi 25.2.2010 Emmi Karjalainen Uudet viranomaiset Lääninhallitukset (6) Työsuojelupiirit (8) Ympäristölupavirastot (3) TE-keskukset (15)

Lisätiedot

Matkailu; majoitus- ja ravitsemistoiminta sekä ohjelmapalvelut

Matkailu; majoitus- ja ravitsemistoiminta sekä ohjelmapalvelut Matkailu; majoitus- ja ravitsemistoiminta sekä ohjelmapalvelut Toimialapäällikön rahoitusnäkemykset Helsinki 21.03.2012 Toimialapäällikkö Anneli Harju-Autti Majoitusvuorokausien kehitys 1000 vrk 16000

Lisätiedot

Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus Toukokuu 2013. 28.5.2013, Lasse Krogell

Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus Toukokuu 2013. 28.5.2013, Lasse Krogell Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus Toukokuu 2013 28.5.2013, Lasse Krogell Yritysrakenne 2011 TOL 18 Painaminen ja tallenteiden jäljentäminen Liikevaihto Henkilöstö Yrityksiä Henkilöstö 1.000

Lisätiedot

Kasvun mekanismit - Tutkimustuloksia suomalaisten pk-yritysten kasvun dynamiikasta Hautomot ja Kasvuyrittäjyys -seminaari 23.1.

Kasvun mekanismit - Tutkimustuloksia suomalaisten pk-yritysten kasvun dynamiikasta Hautomot ja Kasvuyrittäjyys -seminaari 23.1. Kasvun mekanismit - Tutkimustuloksia suomalaisten pk-yritysten kasvun dynamiikasta Hautomot ja Kasvuyrittäjyys -seminaari 23.1.2008 Turun kauppakorkeakoulu ja TSE Entre Anne Kovalainen, Jarna Heinonen,

Lisätiedot

Toimintaympäristö: Yritykset 17.4.2012

Toimintaympäristö: Yritykset 17.4.2012 Toimintaympäristö: Yritykset 17.4.2012 Toimintaympäristö: Yritykset Tampere 17.4.2012 Jesse Marola www.tampere.fi/tilastot etunimi.sukunimi@tampere.fi Tampereen kaupunki Tietotuotanto ja laadunarviointi

Lisätiedot

Välkky-projektin päätösseminaari Avauspuheenvuoro ylijohtaja Marja Karvonen, Satakunnan ELY-keskus

Välkky-projektin päätösseminaari Avauspuheenvuoro ylijohtaja Marja Karvonen, Satakunnan ELY-keskus Välkky-projektin päätösseminaari Avauspuheenvuoro ylijohtaja Marja Karvonen, Satakunnan ELY-keskus 12.11.2014 Tilastot: Satakunnan ELY-keskus, Merja Mannelin 13.11.2014 140 HAASTEELLINEN tilanne: Suomen

Lisätiedot

11. ICT-BAROMETRI 2012 5.6.2012 klo 11.30 Tampereen kauppakamari / Noora Nieminen

11. ICT-BAROMETRI 2012 5.6.2012 klo 11.30 Tampereen kauppakamari / Noora Nieminen : 11. ICT-BAROMETRI 2012 5.6.2012 klo 11.30 Tampereen kauppakamari / Noora Nieminen Häme Keski-Suomi Kymenlaakso Oulu Rauma Tampere Turku Hämeen, Keski-Suomen, Kymenlaakson, Oulun, Rauman, Tampereen ja

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen alueelliset kehitysnäkymät. OTE-jaosto 13.9.2012

Kaakkois-Suomen alueelliset kehitysnäkymät. OTE-jaosto 13.9.2012 Kaakkois-Suomen alueelliset kehitysnäkymät OTE-jaosto 13.9.2012 Kaakkois-Suomen alueelliset kehitysnäkymät Alueilla ja TEM:ssä laaditaan kaksi kertaa vuodessa alueellisten kehitysnäkymien katsaukset, jotka

Lisätiedot

ASIAKASKOHTAINEN SUHDANNEPALVELU. Lappeenranta 1.10.2008. - Nopeat alueelliset ja toimialoittaiset suhdannetiedot

ASIAKASKOHTAINEN SUHDANNEPALVELU. Lappeenranta 1.10.2008. - Nopeat alueelliset ja toimialoittaiset suhdannetiedot ASIAKASKOHTAINEN SUHDANNEPALVELU - Nopeat alueelliset ja toimialoittaiset suhdannetiedot Tiina Karppanen (09) 1734 2656 palvelut.suhdanne@tilastokeskus.fi Lappeenranta 1.10.2008 1.10.2008 A 1 Mihin suhdannetietoja

Lisätiedot

NOPEAT TOIMIALOITTAISET SUHDANNETIEDOT - yritysten toimintaympäristön seurannassa. Turku 13.03.2008

NOPEAT TOIMIALOITTAISET SUHDANNETIEDOT - yritysten toimintaympäristön seurannassa. Turku 13.03.2008 NOPEAT TOIMIALOITTAISET SUHDANNETIEDOT - yritysten toimintaympäristön seurannassa Tiina Herttuainen (09) 1734 3619 palvelut.suhdanne@tilastokeskus.fi Turku 13.03.2008 13.03.2008 A 1 A) Budjettirahoitteinen

Lisätiedot

Osaajat kohtaavat seminaari 24.1.2007. Tarja Tuominen. 24.1.2007 Osaava henkilöstö - menestyvät yritykset 1

Osaajat kohtaavat seminaari 24.1.2007. Tarja Tuominen. 24.1.2007 Osaava henkilöstö - menestyvät yritykset 1 Osaajat kohtaavat seminaari 24.1.2007 Tarja Tuominen 1 Esityksen rakenne EK:n työvoimatiedustelu 2006 henkilöstömäärän kehitys (lokakuu 2006-lokakuu 2007) EK:n koulutus- ja työvoimapoliittiset linjaukset

Lisätiedot