Tekninen konsultointi

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Tekninen konsultointi"

Transkriptio

1

2 Tekninen konsultointi Toimialaraportti Timo Metsä-Tokila 2/2010 TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU

3

4 Julkaisusarjan nimi ja tunnus Käyntiosoite Postiosoite Toimialaraportti Aleksanterinkatu HELSINKI PL VALTIONEUVOSTO Puhelin (09) Telekopio (09) /2010 Tekijät (toimielimestä: nimi, puheenjohtaja, sihteeri) Timo Metsä-Tokila Varsinais-Suomen ELY-keskus Julkaisuaika Toimeksiantaja(t) Työ- ja elinkeinoministeriö Toimielimen asettamispäivä Julkaisun nimi Tekninen konsultointi Tiivistelmä Tekninen konsultointi on Suomessa tuotanto- ja työllisyysosuudella mitaten yksi merkittävimmistä liike-elämän palvelualoista. Suomalaisella suunnittelulla ja insinööriosaamisella on ollut suuri merkitys maamme teollisuuden ja kansantalouden kasvulle. Menneinä vuosikymmeninä alan kehityksen taustalla on ollut laaja kotimainen investointikysyntä prosessiteollisuudessa ja julkisella sektorilla. Tekninen palveluala on myös yksi kansainvälistyneimpiä palvelualoja maassamme, jossa projektivientitoiminta käynnistyi jo 1950-luvulla. Toimialan yhteenlaskettu liikevaihto on yli 5,1 miljardia euroa, ja ala työllistää kokonaisuudessaan yli henkilöä. Liikevaihdolla tai henkilömäärällä mitattuna kone- ja prosessisuunnittelu on merkittävin alatoimiala. Toiseksi suurin alatoimiala liikevaihdon perusteella on muu rakennustekninen palvelu, josta esimerkiksi rakennetekninen suunnittelu työllistää yllättävän paljon. Toimipaikkojen määrää tarkasteltaessa arkkitehtipalveluita on lähes yhtä paljon kuin kone- ja prosessisuunnittelutoimipaikkoja. Tämä selittyy sillä, että arkkitehtitoimistot ovat perinteisesti olleet hyvin pieniä lähes yhden henkilön toimistoja. Tilastokeskuksen mukaan toimipaikkoja on yhteensä Liike-elämän palvelut keskittyvät voimakkaasti pääkaupunkiseudulle. Teknisen konsultoinnin osalta erityisesti arkkitehtipalvelut keskittyvät erittäin voimakkaasti Uudellemaalle. Osa syy tähän lienee pääkaupunkiseudun voimakas rakentamisen kasvu sekä se, että Uudellamaalla sijaitsee alan koulutuspaikkoja suhteellisen runsaasti. Hieman yllättävää on se, että suurin alatoimia kone- ja prosessisuunnittelu ei keskity kovin voimakkaasti pääkaupunkiseudulle. Liikevaihdon perusteella maakunnittain Uudenmaan osuus on noin 45 prosenttia koko toimialan liikevaihdosta. Toiseksi merkittävin alue on Varsinais-Suomi noin 14 prosentin osuudella. Kolmanneksi suurin on Pirkanmaa 7,5 prosentin ja neljäntenä Pohjois-Pohjanmaa kuudella prosentilla. Varsinais-Suomen suhteellisen korkeaa asemaa selittää osaltaan laivanrakennusteollisuus. Nykyisen taantuman vaikutus arkkitehti- ja insinööripalveluihin on ollut huomattava. Toimialan liikevaihto on laskenut jopa kolmekymmentä prosenttia. Teknisen testauksen alalla lasku ei ole ollut yhtä suuri. Liikevaihdon lasku on kuitenkin pysähtynyt, ja toimiala näyttää jo kasvun merkkejä. Myös pk-barometriyselyn mukaan tilanne alalla on jo parempi, sillä tutkimuksessa mukana olleissa alan yrityksissä 40 prosenttia ilmoitti suhdanteen tulevan paranemaan. Vain kahdeksan sadasta näkee suhdanteiden vielä huononevan. TEM:n yhdyshenkilö: Konserniohjausyksikkö/Toimialapalvelu/Esa Tikkanen, puh , esa.tikkanen@tem.fi ELY-keskuksen yhdyshenkilö: Timo Metsä-Tokila; puh , timo.metsa-tokila@ely-keskus.fi Asiasanat Tekninen konsultointi, tekninen toiminta, kone- ja prosessisuunnittelu, rakennetekninen suunnittelu, arkkitehtipalvelut ISSN Kokonaissivumäärä 55 Julkaisija Työ- ja elinkeinoministeriö Kieli Suomi ISBN Hinta - Kustantaja

5 Publikationsseriens namn och kod Besöksadress Postadress Branschrapport Alexandersgatan HELSINGFORS PB STATSRÅDET Telefon Telefax (09) /2010 Författare Timo Metsä-Tokila Närings-, trafik- och miljöcentralen i Egentliga Finland Publiceringstid Uppdragsgivare Arbets- och näringsministeriet Organets tillsättningsdatum Titel Teknisk konsultverksamhet Teknisk konsultverksamhet är mätt med produktions- och sysselsättningsandelen en av de viktigaste servicebran-scherna för affärslivet. Finländsk design och ingenjörskonst har haft en stor betydelse för tillväxten inom vårt lands industri och samhällsekonomi. Under de gångna årtiondena har en inhemsk investeringsefterfrågan i processindu-strin och inom den offentliga sektorn legat bakom branschens utveckling. Den tekniska servicebranschen är också en av de mest internationella servicebranscherna i vårt land, där projektexportverksamheten startade redan på 1950-talet. Branschen omsätter sammanlagt över 5,1 miljarder euro och sysselsätter totalt över personer. Mätt med omsättningen eller antalet anställda är maskin- och processplanering den viktigaste underbranschen. Den näst största underbranschen enligt omsättning är övriga byggtekniska tjänster, där t.ex. den byggtekniska planeringen sysselsätter förvånansvärt mycket. En granskning av antalet verksamhetsställen ger vid handen att det finns nästan lika många verksamhetsställen inom arkitekttjänster som inom maskin- och processplanering. Detta förklaras av att arkitektbyråerna traditionellt har varit mycket små, närmast enpersonsbyråer. Enligt Statistikcentralen är antalet verksamhetsställen sammanlagt Tjänsterna för affärslivet är starkt koncentrerade till huvudstadsregionen. I fråga om teknisk konsultverksamhet är arkitekttjänsterna mycket starkt koncentrerade till Nyland. En bidragande orsak till detta torde vara den kraftiga ök-ningen av byggverksamheten i huvudstadsregionen och det faktum att antalet studieplatser på området är rätt stort i Nyland. Något överraskande är att den största underbranschen maskin- och processplanering inte är så starkt koncentrerad till huvudstadsregionen. Om omsättningen granskas landskapsvis, kan konstateras att Nylands andel är ca 45 procent av hela branschens omsättning. Den näst viktigaste regionen är Egentliga Finland med en andel på ca 14 procent. På tredje plats kommer Birkaland med 7,5 procent och på fjärde plats Norra Österbotten med sex procent. Egentliga Finlands jäm-förelsevis höga position förklaras delvis av varvsindustrin. Den nuvarande recessionens inverkan på arkitekt- och ingenjörstjänsterna har varit anmärkningsvärd. Branschens omsättning har sjunkit med upp till trettio procent. Inom teknisk provning har minskningen inte varit lika stor. Om-sättningsminskningen har dock avstannat och branschen visar redan tecken på tillväxt. Också enligt SMF-barometerenkäten är branschläget redan bättre, eftersom 40 procent av de företag som deltog i undersökningen meddelade att konjunkturerna kommer att förbättras. Endast åtta av hundra anser att konjunkturerna ytterligare kommer att försämras. Kontaktperson vid arbets- och näringsministeriet: Koncernstyrningsenheten/Branschtjänst/Esa Tikkanen, tfn Kontaktperson vid närings-, trafik- och miljöcentralen: Timo Metsä-Tokila; tfn , e-post: timo.metsa-tokila@ely-keskus.fi Teknisk konsultverksamhet, teknisk verksamhet, maskin- och processplanering, byggteknisk planering, arkitekttjänster ISSN Sidoantal 55 Utgivare Arbets- och näringsministeriet Språk Finska ISBN Pris - Förläggare

6 Sisällysluettelo Saatteeksi Toimialan määrittely ja sisältö Toimialan kuvaus ja rajaus Tekninen konsultointi osana liike-elämän palveluja Toimialan rakenne Toimialan jakautuminen alaryhmiin sekä alueellinen jakautuminen Henkilöstö- ja toimipaikkamäärän kehitys Toimialan suurimpia yrityksiä Toimialan työvoimarakenne Markkinoiden rakenne ja kehitys Markkinoiden kehitys Vienti ja muu kansainvälinen toiminta Tuotanto ja tuotantomenetelmät Kehittyvät toimintamallit Alan toimintatapoja Investoinnit Taloudellinen tila Toimialan menestystekijät, ongelmat ja kehittämistarpeet Vahvuudet ja keskeiset menestystekijät Keskeiset ongelmat Alan kehittämistarpeita Tulevaisuudennäkymät toimialalla Yhteenvetoanalyysi (SWOT) Liitteet...52 TEKNINEN KONSULTOINTI 2010 TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU 5

7 Saatteeksi Toimialaraportit julkaisusarjan lähtökohtana on koota ja yhdistää eri lähteiden aineistoja toimialakohtaisiksi perustietopaketeiksi, jotka tarjoavat asiantuntijoiden näkemyksen pk-yritysten päätöksenteon apuvälineeksi. Vuosittain päivitettävä sarja käsittää seitsemän päätoimialaa: elintarviketeollisuus, elektroniikkateollisuus, metalliteollisuus, puutuoteteollisuus, bioenergia, kivi- ja kaivosteollisuus sekä matkailu- ja palvelualat. Raportit ovat veloituksetta saatavissa TEM Toimialapalvelun Internet-sivuilla osoitteessa Toimialaraporttien keskeiset tilastotiedot päivittyvät nykyisin Toimiala Online -kuvatietokannan kautta, ja ne ovat saatavissa ao. raportin kohdalta. Toimiala Online -tietopalvelu on uudistunut kesän 2010 aikana siten, että kaikkien toimialaryhmien laajat tunnuslukutiedot mm. yrityskokoluokittain ovat nyt vapaasti saatavissa Toimiala Online- tietopalvelusta; osoitteesta www. toimialaonline.fi Tekninen konsultointi on Suomessa tuotanto- ja työllisyysosuudella mitaten yksi merkittävimmistä liike-elämän palvelualoista. Suomalaisella suunnittelulla ja insinööriosaamisella on ollut suuri merkitys maamme teollisuuden ja kansantalouden kasvulle. Menneinä vuosikymmeninä alan kehityksen taustalla on ollut laaja kotimainen investointikysyntä prosessiteollisuudessa ja julkisella sektorilla. Tekninen palveluala on myös yksi kansainvälistyneimpiä palvelualoja maassamme, jossa projektivientitoiminta käynnistyi jo 1950-luvulla. Suomalaisten suunnittelijoiden ja insinöörien työnäytteitä löytyy kaikkialta maailmasta. Suunnitteluyritykset elivät voimakasta kasvun aikaa ja 1980-luvuilla luvulla kotimaisen kysynnän supistuminen erityisesti julkisessa rakentamisessa on johtanut ylikapasiteettitilanteeseen ja kilpailun kiristymiseen ja sitä kautta toiminnan kannattavuuden laskuun luvun lopun nousukausikaan ei tuonut parannusta tilanteeseen. Alan yritysten on vastattava uusiin haasteisiin liiketoimintamalleja uudistamalla ja markkina-aluetta ulkomaille edelleen laajentamalla. Tämän raportin tavoitteena on palvella teknisen konsultoinnin alan yrityksiä sekä niitä erilaisia yksityisen ja julkisen sektorin organisaatioita, jotka pyrkivät tukemaan alan kehitystä. Teknisen konsultoinnin alan kehitysnäkymiä tarkastellaan tässä raportissa pääosin pkyritysten näkökulmasta. Raportin laatimisessa on käytetty hyväksi mm. yritysten omiin nykytilan ja tulevaisuuden arvioihin perustuvia työ- ja elinkeinoministeriön tilaamia selvityksiä, joista uusin on toteutettu keväällä Lisäksi raporttia varten olen haastellut useita alan yrittäjiä niin kasvukeskuksissa kuin niiden ulkopuolella, sekä muita toimijoita. Toimialapäälliköt ovat laatineet toimialaraporttien tueksi omat rahoitusnäkemyksensä ensisijaisesti ELY-keskusten tukien suuntaamiseksi sekä yritystoiminnan kehittämiseksi. Laaditut rahoitusnäkemykset edustavat kunkin tekijän henkilökohtaisia näkemyksiä. Tavoitteena on, että rahoitusnäkemykset yhdessä toimialaraporttien ja Toimiala Online -tilastokuvien kanssa muodostavat kattavan perustietopaketin, joka osaltaan tukee eri tahoja 6 TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU TEKNINEN KONSULTOINTI 2010

8 yrityshankkeiden suunnittelussa tai hankkeiden käsittelyssä sekä työvoiman koulutuksen suuntaamisessa. Julkaisu on aikaisempina vuosina ollut vain viranomaiskäytössä, mutta nyt se on vapaasti saatavilla, edellyttäen kuitenkin rekisteröintiä (jolla saa samalla käyttöönsä toimialaraportit). Haluan lausua kiitokseni kaikille niille henkilöille, yrityksille ja yhteistyökumppaneille, jotka ovat olleet myötävaikuttamassa tämän raportin syntymiseen. Toivon, että raportti antaa virikkeitä alan yrityksille niiden kehittäessä toimintaansa ja palvelee lisäksi myös muita alasta kiinnostuneita. Tätä raporttia kirjoittaessa olen hyödyntänyt vuonna 2004 julkaistua samannimistä toimialaraporttia. Pekka Lithin ja Marja Toivosen raportti on osin vielä hyvinkin ajankohtainen. Turussa Timo Metsä-Tokila Toimialapäällikkö TEKNINEN KONSULTOINTI 2010 TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU 7

9 1 Toimialan määrittely ja sisältö 1.1 Toimialan kuvaus ja rajaus Tässä raportissa käsitellään teknisen konsultoinnin toimialaa. Tekninen konsultointitoimiala kuuluu laajemmin ottaen TOL 2008 luokituksen mukaan pääluokkaan M; Ammatillinen, tieteellinen ja tekninen toiminta. Tähän pääluokkaan kuuluu sellaiset ammatillisesti, tieteellisesti ja teknisesti erikoistuneet toiminnat, jotka vaativat korkeatasoista osaamista, ja joiden kautta palvelujen käyttäjille voidaan välittää erikoistunutta tietämystä ja taitoja. Tekninen konsultointi koostuu toimialaluokka 71:stä; arkkitehti- ja insinööripalvelut sekä tekninen testaus ja analysointi. Tarkemmin ottaen tähän luokkaan kuuluvat arkkitehtipalvelut, insinööripalvelut, piirustusten laatiminen, rakennustarkastus, maanmittaus ja kartoitus. Tähän kuuluvat myös fysikaaliset, kemialliset ja muut testianalyysipalvelut. Toimialaluokka 71 jakautuu kahteen pääalaluokkaan 711, joka pitää sisällään jo edellä mainitut arkkitehtipalvelut, insinööripalvelut, piirustusten laatiminen, rakennustarkastus, maanmittaus ja kartoitus. Toiseen pääalaluokkaan 712 kuuluu tekninen testaus ja analysointi. Toimialaluokka 711 jakautuu edelleen kahteen erilliseen alaluokkaan: 7111 Arkkitehtipalvelut Arkkitehtien konsultointipalvelut Rakennussuunnittelu ja luonnokset Kaupunkisuunnittelu Maisema-arkkitehtuuriin liittyvä suunnittelu ja palvelut Luokkaan ei kuulu sisustussuunnittelu yms Insinööripalvelut ja niihin liittyvä tekninen konsultointi Insinööritieteiden palvelut (kuten fysiikan lakien ja insinööritieteiden periaatteiden soveltaminen koneiden, materiaalien, instrumenttien, rakenteiden, prosessien ja systeemien suunnitteluun) sekä konsultointipalvelut Ilmastointi-, jäähdytys- ja saniteettiprojektien sekä ympäristöpäästöihin, akustiikkaan yms. liittyvien hankkeiden yksityiskohtainen tekninen suunnittelu Geofysikaaliset, geologiset ja seismiset mittaukset Maanmittaus- ja kartoituspalvelut Ympäristön suojeluun, ympäristövaikutusten yms. arviointiin liittyvä tekninen suunnittelu Luokkaan ei kuulu teknisessä konsultoinnissa käytettyjen ohjelmistojen suunnittelu, valmistaminen ja kustantaminen, atk-laitteistoihin ja ohjelmistoihin liittyvä konsultointi, tekninen testaus, insinööritieteisiin liittyvä tutkimus ja kehittäminen, teollinen suunnittelu tai ympäristöasioihin liittyvä konsultointi 8 TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU TEKNINEN KONSULTOINTI 2010

10 Tarkemmin ottaen alaluokkaan 7112 kuuluu vielä kahdeksan omaa alaluokkaa: Yhdyskuntasuunnittelu Maa- ja vesirakentamisen tekninen palvelu Rakennetekninen palvelu LVI-tekninen suunnittelu Sähkötekninen suunnittelu Muu rakennustekninen palvelu Kone- ja prosessisuunnittelu Muu tekninen palvelu Kansantaloudellisen kokonaisuuden kannalta on tärkeää tarkastella koko toimialaa 71. Näin saamme kokonaisvaltaisemman kuvan siitä mitä toimialalla tapahtuu ja mikä on sen merkitys Suomen taloudelle. Tekninen konsultointi on myös jo niin vakiintunut ala, että myös alaluokkakohtaiset tarkastelut ovat hedelmällisiä ja antavat tärkeää tietoa kyseisen alan dynamiikasta ja tilasta. Useat teknisen konsultoinnin alaluokat ovat hyvin lähellä tiukasti otettavia professioita, joissa alalle tullaan aina tietyn koulutusputken kautta. Teknisen konsultoinnin alalla esimerkiksi arkkitehdiksi ryhdytään vain alan koulutuksen jälkeen, kun taas esimerkiksi henkilöstövuokrausta voi ryhtyä harjoittamaan kaikkien eri alojen henkilöt. 1.2 Tekninen konsultointi osana liike-elämän palveluja Liike-elämän palvelualojen yritykset myyvät palveluja etupäässä toisille yrityksille. Myös julkinen sektori on huomattava palvelujen ostaja. Sitä vastoin kotitalouksien osuus liike-elämän palvelualojen kysynnästä on vähäinen. Liike-elämän palveluja ovat mm. kulkuneuvojen, koneiden ja laitteiden vuokraus, tietojenkäsittelypalvelut, lainopillinen ja taloudellinen konsultointi, tekninen palvelu ja testaus, mainospalvelu, työnvälitys ja henkilöstön hankinta, etsivä-, vartiointi- ja turvallisuuspalvelu, kaupallinen siivous, tutkimus ja kehittäminen ja muut sekalaiset palvelut liike-elämälle. Liike-elämän palvelualojen tuotanto kasvoi ripeästi Suomessa ja muissa OECD-maissa 1980-luvulla, mutta 1990-luvun alussa kasvu taittui ja toimialaryhmän tuotanto ja työllisyys painuivat useimmilla aloilla jyrkkään laskuun. Poikkeuksen muodostivat lainopillisen ja taloudellisen konsultoinnin toimiala, jossa tuotannon määrä ja työllisyys kasvoivat lamasta huolimatta. Varsinkin taantuman aikana yritykset tarvitsevat mahdollisimman pätevää taloudellista ja lainopillista neuvontaa. Pääosa liike-elämän palveluista on kuitenkin herkkiä suhdannemuutoksille ja palvelujen kysyntä riippuu asiakastoimialojen menestyksestä niiden omilla markkinoilla luvun alun laman jälkeen liike-elämän palvelujen tuotanto ja työllisyys lähtivät meillä selvään kasvuun, mikä oli jopa ripeämpää kuin 1980-luvun huippuvuosina luvun alussa liike-elämän palvelujen nopea kasvu pysähtyi suhdannetaantumaan. Pienen pysähdyksen jälkeen kasvu jatkui 2000-luvulla, kunnes taantuma 2000-luvun lopulla hidasti kasvua. TEKNINEN KONSULTOINTI 2010 TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU 9

11 Osa kasvusta on johtunut palvelujen ulkoistamisesta, sillä kauppa, teollisuus, rakennusliikkeet ja julkinen sektori ovat siirtyneet enenevässä määrin ostopalvelujen käyttöön ja yhtiöittäneet omia palvelutoimintojaan. Ostopalveluilla on haluttu hillitä kustannusten nousua, nostaa tuottavuutta ja parantaa kilpailukykyä. Kasvua ei voida kuitenkaan selittää pelkästään toimintojen ulkoistamisella. Monet liike-elämän palvelut ovat kokonaan uusia tai vanhat palvelut ovat kehittyneet uusille urille, kuten tilitoimistopalveluissa on tapahtunut. Tämä on johtunut mm. tieto- ja tiedonsiirtotekniikan kehittymisestä ja lainsäädännön uudistumisesta. Samalla liike-elämän palvelualojen keskinäiset raja-aidat ovat hämärtyneet, josta esimerkkinä voidaan mainita liikkeenjohdon konsultointi. Kuvio 1: Liike-elämän palvelut kansantaloudessa 2008; luvut prosentteja. Lähde: Tilastokeskus. Yritys- ja toimipaikkatilasto. (Huom. kuviossa mukana toimialaluokat 69 Lakiasiain- ja laskentatoimen palvelut; 70 Pääkonttorien toiminta; liikkeenjohdon konsultointi; 71 Arkkitehti- ja insinööripalvelut; tekninen testaus ja analysointi; 72 Tieteellinen tutkimus ja kehittäminen; 73 Mainostoiminta ja markkinatutkimus; 74 Muut erikoistuneet palvelut liike-elämälle.) Tekninen konsultointi on siis osa laajempaa liike-elämän palvelujen toimialaa. Toimiala on kasvanut länsimaissa jo pitkään talouksien teknistyessä ja monipuolistuessa. Kasvun on ennustettu jatkuvan selvästi työllisyyden keskitasoa nopeampana myös tulevina vuosina. Suomen avainklustereiden tulevaisuutta kartoittavan tutkimuksen mukaan koko liike-elämän palvelusektorin työllisyys tulee Suomessa kasvamaan vuoteen 2015 mennessä vuosittain 2,8 prosenttia työllisyyden keskimääräisen vuosikasvun ollessa 0,7 prosenttia. Nykyinen talouden taantuma ei näytä hidastavan liike-elämän palveluiden käyttöä, sillä taantumassa yritykset tarvitsevat ehkä jopa enenevässä määrin liike-elämän palveluja. Tosin useat teknistä konsultointia harjoittavat yritykset ovat kertoneet taantuman vaikuttaneen niiden toimintaan. 10 TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU TEKNINEN KONSULTOINTI 2010

12 Liike-elämän palvelujen sisällä ns. osaamisintensiiviset alatoimialat ovat herättäneet viime vuosina laajaa kiinnostusta. Aiheesta on tehty lukuisia tutkimuksia. Osaamisintensiivisillä liikeelämän palveluilla (knowledge-intensive business services KIBS) tarkoitetaan niitä yritysten toisille yrityksille tai julkiselle sektorille tuottamia palveluja, joissa asiantuntijatoiminnalla on erityisen suuri merkitys. Osaamisintensiivisiin liike-elämän palveluihin luetaan yleensä seuraavat toimialaluokat: ohjelmistoala, tutkimus ja kehittäminen, lainopilliset palvelut, taloushallinnon palvelut, mainos- ja markkinointipalvelut, tekniset palvelut sekä konsulttija henkilöstöpalvelut. Kuten liike-elämän palvelualat yleensä ovat myös edellä luetellut osaamisintensiiviset alatoimialat kasvaneet voimakkaasti. Samalla niitä on leimannut voimakas keskittyminen pääkaupunkiseudulle. Henkilöstön määrä osaamisintensiivisissä liike-elämän palveluyrityksissä Suomessa oli vuonna 2007 lähes kolmanneksen suurempi kuin vuonna Vaikka kasvu on hidastunut 1990-luvun lopun ja kuluvan vuosituhannen alun luvuista, on ala vielä voimakkaasti kasvava ala. Kehitys eroaa selvästi useimpien muiden toimialojen yleisestä kehityksestä. Osaamisintensiivisten liike-elämän palvelujen merkitys ei rajoitu niiden asemaan keskeisenä kasvualana, vaan niillä on myös yleistä taloudellista kasvua tukeva merkitys. Toisin kuin aiemmin, jolloin liike-elämän palvelujen kasvun nähtiin johtuvan pelkästään kustannustekijöihin liittyvästä toimintojen ulkoistamisesta, on uudemmissa tutkimuksissa korostettu ulkopuolisten palvelujen käytön motiivina olevan usein asiantuntemuksen ja osaamisvaatimusten tason nousu. Yrityspalveluyrityksillä, joilla on asiakkainaan suuri määrä muita yrityksiä, näkökulma on laajempi kuin mihin yksittäisen yrityksen sisällä on mahdollista päästä. Levittäessään tietoa uusista ideoista ja parhaista käytännöistä osaamisintensiiviset palveluyritykset ovat keskeisessä asemassa asiakasyritystensä liiketoiminnan kehittämisessä. Osaamisintensiivisten liike-elämän palvelujen pääryhmistä suurimmaksi ovat sekä henkilöstöllä, että liikevaihdolla mitattuna nousseet 2000-luvulla tietojenkäsittelypalvelut. Taloushallinnon palveluissa on paljon pieniä toimipaikkoja; lähes joka viides osaamisintensiivisten liike-elämän palvelujen toimipaikoista edustaa taloushallintoalaa. Henkilöstömäärällä mitattuna työvoiman välitys palvelut muodostavat 31 prosenttia ja liikevaihdolla mitattuna 12 prosenttia kaikista osaamisintensiivisistä liike-elämän palveluista. TEKNINEN KONSULTOINTI 2010 TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU 11

13 Taulukko 1: Osaamisintensiivisten liike-elämän palvelujen toimipaikat, henkilöstö ja liikevaihto palvelujen pääryhmittäin vuonna Toimipaikat % Henkilöstö % Liikevaihto (1000 euroa) % 69 Lakiasiain- ja laskentatoimen palvelut , , ,1 70 Pääkont. toim.; liikkeenjohdon konsult , , ,6 71 Arkkitehti- ja ins.palv.; tek. test.ja analys , , ,4 73 Mainostoiminta ja markkinatutkimus , , ,4 78 Työllistämistoiminta , , ,5 Yhteensä , , ,0 Lähde: Toimiala Online / Tilastokeskus. Yritys- ja toimipaikkatilasto. Osaamisintensiivisten liike-elämän palvelujen henkilöstölisäyksestä vuosina nopeimmin on kasvanut työnvälitystoimialalla ja liikkeen johdon alalla. Alat ovat kasvaneet suhteellisesti ottaen jopa kolmanneksen kolmessa vuodessa. Kuten taulukossa 2 voimme havaita, on kasvu ollut kaikilla aloilla huomattavaa. Taulukko 2: Osaamisintensiivisten liike-elämän palveluiden henkilöstön määrällinen ja suhteellinen muutos vuodesta 2006 vuoteen 2008 palvelujen pääryhmittäin. Määrällinen kasvu Suhteellinen kasvuprosentti 69 Lakiasiain- ja laskentatoimen palvelut ,4 70 Pääkont. toim.; liikkeenjohdon kons.i ,1 71 Arkkitehti- ja ins.palv.; tek. test.ja analys ,5 73 Mainostoiminta ja markkinatutkimus ,3 78 Työllistämistoiminta ,2 Lähde: Tilastokeskus. Yritys- ja toimipaikkatilasto. Toimialatarkastelujen rinnalle ovat nousseet 1990-luvulla erilaiset talouden klusteritarkastelut. Tässä selvityksessä klusterikäsitettä käytetään melko väljässä merkityksessä viittaamaan yritysryppäisiin, jotka ovat eri tavoin vuorovaikutuksessa toistensa kanssa ja joiden keskinäinen vuorovaikutus tuottaa synergiaetuja. Osaamisintensiivisten liike-elämän palvelujen voidaan katsoa muodostavan oman kokonaisuutensa tai klusterinsa, jossa keskeinen yhdistävä tekijä on osaamisen suhteellisen korkeat vaatimukset ja asiantuntemus. Toimialojen työntekijöille on tyypillistä korkea koulutustaso. Tällaista yhteistä resurssipohjaa hyödyntävää yritysrypästä tai verkostoa voidaan nimittää myös horisontaaliseksi klusteriksi. Perinteisemmin klusterikäsitteellä on viitattu samaan arvoketjuun kuuluvaan yritysverkostoon, jota voidaan nimittää vertikaaliseksi klusteriksi. 12 TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU TEKNINEN KONSULTOINTI 2010

14 Osaamisintensiivisten liike-elämän palvelujen muotoutumista yhä selvemmin omaksi klusterikseen kuvastaa alan sisäisten toimialarajojen hämärtyminen. Tyypillisin toimialarajojen hämärtymiseen liittyvä ilmiö on eri liike-elämän palvelujen siirtyminen osittain konsultoinnin alueelle. Kehitys on luonnollinen seuraus siitä, että sekä tietotekniset ratkaisut, markkinointiin ja viestintään liittyvät kysymykset, lainopilliset kysymykset että taloushallinnon ratkaisut liittyvät jokainen omalta osaltaan entistä tiiviimmin asiakasyritysten strategiaan ja johtamiseen. Työn muuttuminen yhä enemmän taloudelliseksi konsultoinniksi kirjanpitoa ja tilintarkastusta harjoittavissa yrityksissä on selvästi havaittavissa. Havaintoa tukee myös tätä selvitystä varten haastatellut henkilöt. Kuvio 2: Teknisen konsultoinnin kytkeytyminen muihin liike-elämän palveluihin. Työnjako eri liike-elämän palveluiden välillä on toisaalta selkeä, mutta osittain eri toimialat menevät päällekkäin. Lisäksi ne tukevat toinen toisiaan erittäin hyvin. Esimerkiksi, kun yritys kokee voimakkaan kasvun ajan, se tarvitsee usein lisää osaavaa työvoimaa ja samalla sen tulee varmistaa, että yrityksen talous kestää kasvun ja markkinoille voidaan välittää oikeanlaisia viestejä. Näin esimerkiksi kasvavan yrityksen tukena voi olla niin työvoiman vuokrausyritykset, tilitoimistot, tilintarkastajat, rahoittajat ja muut konsultit. Myös talouden kasvaessa yrityksissä syntyy tarpeita investoida myös niin koneisiin, laitteisiin, uuteen teknologiaan ja toimitiloihin. Mm. tällöin tekninen konsultointi toimiala tulee kuvaan mukaan. Toisaalta julkinen valta voi tasoittaa suhdannehuippuja tilaamalla ja rakennuttamalla esimerkiksi infrastruktuuria taantuman aikana. Näin alan työllisyyden heitot voivat periaatteessa olla pienemmän kuin esimerkiksi vientivetoisella teknologiateollisuudella. TEKNINEN KONSULTOINTI 2010 TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU 13

15 2 Toimialan rakenne 2.1 Toimialan jakautuminen alaryhmiin sekä alueellinen jakautuminen Uusimmat toimialoittaiset tiedot toimipaikkojen lukumäärästä, henkilöstön määrästä sekä liikevaihdosta ovat saatavissa Tilastokeskuksen yritys- ja toimipaikkatilastosta vuodelta Yritys- ja toimipaikkatilastossa ovat mukana yritykset, jotka ovat työllistäneet henkilöitä vähintään puolen vuoden ajan ja ovat arvonlisäverovelvollisia. Tietoja on saatavissa sekä toimipaikoittain että yritysten mukaan. Tässä raportissa käytetään pääosin toimipaikan mukaisia tietoja. Nämä kuvaavat toiminnan alueellista jakautumista paremmin kuin yritystason tiedot, joihin vaikuttaa emoyhtiöiden toiminnan keskittyminen pääkaupunkiseudulle. Kuten taulukosta 3 voimme havaita tekninen konsultointi on merkittävää liiketoimintaa Suomessa. Toimialan yhteenlaskettu liikevaihto on yli 5,1 miljardia euroa. Liikevaihdolla mitattuna kone- ja prosessisuunnittelu on merkittävin alatoimiala. Toiseksi suurin alatoimiala on muu rakennustekninen palvelu. Tarkasteltaessa henkilöstön määrää on kone- ja prosessisuunnittelu suurin, mutta esimerkiksi rakennetekninen suunnittelu työllistää yllättävän paljon henkilöitä. Kaikkiaan ala työllistää reilu henkilöä. Luku on merkittävä, sillä suuri osa alalla työskentelevistä on suorittanut joko korkea-asteen tai opistoasteen tutkinnon. Toimipaikkojen määrää tarkasteltaessa arkkitehtipalveluita on lähes yhtä paljon kuin kone- ja prosessisuunnittelutoimipaikkoja. Tämä selittyy sillä, että arkkitehtitoimistot ovat perinteisesti olleet hyvin pieniä lähes yhden henkilön toimistoja. Tilastokeskuksen mukaan toimipaikkoja on yhteensä Taulukossa 4 on toimialan prosentuaalinen jakautuma alatoimialoihin. 14 TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU TEKNINEN KONSULTOINTI 2010

16 Taulukko 3: Teknisen konsultoinnin toimipaikat, henkilöstö ja liikevaihto vuonna 2008 alatoimialoittain. Toimipaikat Henkilöstö Liikevaihto (1000 euroa) 7111 Arkkitehtipalvelut Yhdyskuntasuunnittelu Maa- ja vesirakentamisen tekninen palvelu Rakennetekninen palvelu LVI-tekninen suunnittelu Sähkötekninen suunnittelu Muu rakennustekninen palvelu Kone- ja prosessisuunnittelu Muu tekninen palvelu Autokatsastus Muu tekninen testaus ja analysointi Yhteensä tekninen konsultointi Lähde: Toimiala Online / Tilastokeskus. Yritys- ja toimipaikkatilasto. Taulukko 4: Teknisen konsultoinnin toimipaikat, henkilöstö ja liikevaihto vuonna 2008 alatoimialoittain prosenttiosuuksina koko toimialasta. Toimipaikat (%) Henkilöstö (%) Liikevaihto (%) 7111 Arkkitehtipalvelut 18,4 10,5 7, Yhdyskuntasuunnittelu 6,2 8,1 5, Maa- ja vesirakentamisen tekninen palvelu 2,7 3,6 3, Rakennetekninen palvelu 10,3 8,8 7, LVI-tekninen suunnittelu 6,3 5,1 3, Sähkötekninen suunnittelu 8,0 6,4 4, Muu rakennustekninen palvelu 16,9 10,0 13, Kone- ja prosessisuunnittelu 18,7 33,7 42, Muu tekninen palvelu 5,0 4,1 2, Autokatsastus 2,9 4,3 3, Muu tekninen testaus ja analysointi 4,8 5,5 5,3 Lähde: Toimiala Online / Tilastokeskus. Yritys- ja toimipaikkatilasto. Teknisen konsultoinnin jakautumista alueittainen tarkastelemme tässä raportissa elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksiin (ELY-keskuksiin) perustuvan aluejaon mukaisesti. Liikeelämän palvelut ovat tyypillisesti keskittyneet suurille kaupunkiseuduille niin Suomessa kuin muissakin länsimaissa. Suomessa keskittyminen ilmenee pääkaupunkiseudun (Uudenmaan ELY-keskuksen) suurena osuutena useimmilla liike-elämän palvelualoilla. Tilastokeskuksen TEKNINEN KONSULTOINTI 2010 TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU 15

17 omien selvitysten mukaan tosin niin kaikkien tietointensiivisten alojen kohdalla yritysten keskittyminen Uudellemaalle on tosin tauonnut. Mielenkiintoista on havaita, että arkkitehtipalvelut keskittyvät erittäin voimakkaasti Uudellemaalle. Osa syy tähän lienee pääkaupunkiseudun voimakas rakentamisen kasvu sekä se, että Uudellamaalla sijaitsee alan koulutuspaikkoja suhteellisen runsaasti. Hieman yllättävää on se, että suurin alatoimia kone- ja prosessisuunnittelu ei keskity kovin voimakkaasti pääkaupunkiseudulle. Pienin suhteellinen osuus Uudenmaan palveluista on autokatsastuksen kohdalla. Alatoimiala jakautuu luonnollisesti tasaisesti ympäri maata. Verrattaessa teknistä konsultointia ja varsinkin arkkitehtipalveluita esimerkiksi kirjanpitoalaan on se selvästi keskittyneempi toimiala maantieteellisesti. Kirjanpito- ja tilinpäätöspalveluista noin kolmannes on pääkaupunkiseudulla, mutta esimerkiksi tilintarkastuksen henkilöstöstä jopa kolme neljästä henkilöstö työskentelee Uudellamaalla. Taulukko 5: Uudenmaan ELY-keskusalueen prosenttiosuus toimipaikoista, henkilöstöstä ja liikevaihdosta vuonna Toimipaikat (%) Henkilöstö (%) Liikevaihto (%) 7111 Arkkitehtipalvelut 49,3 56,4 59, Yhdyskuntasuunnittelu 38,2 46,6 55, Maa- ja vesirakentamisen tekninen palvelu 30,9 44,0 62, Rakennetekninen palvelu 34,4 46,2 51, LVI-tekninen suunnittelu 36,1 48,9 45, Sähkötekninen suunnittelu 32,6 36,7 37, Muu rakennustekninen palvelu 35,9 56,4 70, Kone- ja prosessisuunnittelu 26,1 30,1 33, Muu tekninen palvelu 35,8 49,3 49, Autokatsastus 17,0 22,6 23, Muu tekninen testaus ja analysointi 31,0 39,6 43,5 Lähde: Toimiala Online / Tilastokeskus. Yritys- ja toimipaikkatilasto. Kuviossa 3 on tarkasteltu teknisen konsultoinnin sijoittumista ELY-keskuksittain. Siitä voidaan havaita eri ELY-keskusalueiden osuuden henkilöstömäärän ja liikevaihdon mukaisena prosenttijakautumana. Kaksi suurinta palveluja tarjoavaa maakuntaa Uudenmaan ohella ovat Varsinais-Suomi ja Pirkanmaa. Näiden takana tulee suhteellisen nopeasti Pohjois- Pohjanmaa. Sen suuren suhteellisen osuuden selittää osin Oulun yliopiston vaikutus. Mielenkiintoista on, että Uudellamaalla keskimääräinen toimipaikka on suurempi kuin koko maassa. 16 TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU TEKNINEN KONSULTOINTI 2010

18 Kuvio 3: Teknisen konsultoinnin jakautuminen (%) henkilöstömäärän ja toimipaikkojen mukaan ELY-keskuksittain vuonna Ahvenanmaa Lapin ELY Kainuun ELY Pohjois-Pohjanmaan ELY Pohjanmaan ELY Etelä-Pohjanmaan ELY Keski-Suomen ELY Pohjois-Karjalan ELY Pohjois-Savon ELY Etelä-Savon ELY Kaakkois-Suomen ELY Pirkanmaan ELY Hämeen ELY Satakunnan ELY Varsinais-Suomen ELY Uudenmaan ELY 0,0 5,0 10,0 15,0 20,0 25,0 30,0 35,0 40,0 45,0 Henkilöstö Toimipaikat Lähde: Toimiala Online / Tilastokeskus. Yritys- ja toimipaikkatilasto. Liikevaihdon osuutta eri maakunnissa tarkasteltaessa havaitsemme, että Uudenmaan osuus on noin 45 prosenttia koko toimialan liikevaihdosta. Mielenkiintoista on havaita, että toisena tulee Varsinais-Suomi noin 14 prosentin osuudella. Kolmanneksi suurin on Pirkanmaa 7,5 prosentin osuudella ja neljäntenä Pohjois-Pohjanmaa kuudella prosentilla. Varsinais-Suomen suhteellisen korkeaa asemaa selittää osaltaan varmasti laivanrakennusteollisuus. Turun seudulle on keskittynyt huomattava määrä eri asioihin erikoistuneita suunnittelutoimistoja. 2.2 Henkilöstö- ja toimipaikkamäärän kehitys Kuviossa 4 on esitetty teknisen konsultoinnin henkilöstömäärän vuosittainen kehitys alatoimialoittain vuodesta 2006 vuoteen 2008, jolta viimeisimmät tiedot ovat saatavissa. Kuviosta näkyy selvästi miten voimakkaasti tekninen konsultointi on kasvanut. Nopeinta kasvu on ollut teknisen testauksen ja analysoinnin alatoimialalla. Henkilöstön määrä on kasvanut 3038 henkilöstä 3768:een. Kasvua on noin viidennes. Arkkitehtipalveluiden kohdalla kasvu on ollut noin seitsemän prosenttia ja merkittävimmässä alatoimialassa, eli insinööripalveluissa kasvu on ollut noin kymmenen prosentin luokkaa. TEKNINEN KONSULTOINTI 2010 TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU 17

19 Kuvio 4: Henkilöstömäärän kehitys teknisen konsultoinnin alalla vuosina Tekninen testaus ja analysointi Insinööripalvelut ja niihin liittyvä tekninen konsultointi 7111 Arkkitehtipalvelut Lähde: Toimiala Online / Tilastokeskus. Yritys- ja toimipaikkatilasto. Toimipaikkojen määrää tarkasteltaessa havaitsemme, että kasvu toimipaikkojen määrässä noudattelee henkilöstömäärän kaltaista kasvu-uraa. Kokonaisuutena toimialan toimipaikkojen määrä on kasvanut kolmessa vuodessa yhdeksällä prosentilla. Nopeinta kasvu on ollut teknisen testauksen ja analysoinnin alatoimialalla, 13 prosenttia. Maltillisinta kasvu on arkkitehtipalveluissa, joiden toimipaikkojen määrä kasvoi kolmen vuoden takaisesta 1584:stä reilulla kahdella prosentilla Itse asiassa arkkitehtipalveluiden toimipaikkojen määrä putosi neljällä toimipaikalla vuodesta 2007 vuoteen TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU TEKNINEN KONSULTOINTI 2010

20 Kuvio 5: Toimipaikkojen määrän kehitys teknisen konsultoinnin toimialalla vuosina Tekninen testaus ja analysointi 7112 Insinööripalvelut ja niihin liittyvä tekninen konsultointi 7111 Arkkitehtipalvelut Lähde: Toimiala Online / Tilastokeskus. Yritys- ja toimipaikkatilasto. Kuvio 6: Kumulatiivinen liikevaihdon kehitys teknisen konsultoinnin toimialalla vuosina (1000 euroa) Tekninen testaus ja analysointi Insinööripalvelut ja niihin liittyvä tekninen konsultointi 7111 Arkkitehtipalvelut Lähde: Toimiala Online / Tilastokeskus. Yritys- ja toimipaikkatilasto. TEKNINEN KONSULTOINTI 2010 TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU 19

21 Kuviossa 6 on tarkasteltu liikevaihdon kehitystä. Yhteensä koko toimialan liikevaihto on kasvanut noin 22 prosentilla, kun kaikkien toimialojen yhteenlaskettu liikevaihto kasvoi vajaat 13 prosenttia. Talouden nousukauden aikana tekninen konsultointi kasvaa kun yritykset ja julkinen sektori mm. laativat investointisuunnitelmia. Teknisen testauksen ja analysoinnin kasvuprosentti on lähes kolmekymmentä. Osin tämä selittyy mm. sillä, että viime vuosina maahamme on perustettu suhteellisen paljon uusia autokatsastuspaikkoja. Taulukossa 6 on tarkasteltu teknisen konsultoinnin kasvua alueittain henkilömäärän perusteella. Taulukko osoittaa, että kasvu on ollut toisaalla voimakasta. Suurin kasvuprosentti löytyy Ahvenanmaalta, jossa absoluuttinen määrä on hyvin pieni. Huomattavia kasvumääriä löytyy Etelä-Pohjanmaalta, Pirkanmaalta, Pohjois-Savosta ja Hämeestä. Uudellamaalla kasvu oli noin yhdeksän prosenttia. Mielenkiintoista on havaita, että Kainuussa alan henkilöstön määrä jopa laski lähes kolmella prosentilla. Taulukko 6: Henkilöstömäärän muutos teknisen konsultoinnin piirissä vuodesta 2006 vuoteen 2008 ELY-keskusalueittain Kasvuprosentti Uudenmaan ELY ,9 Varsinais-Suomen ELY ,6 Satakunnan ELY ,7 Hämeen ELY ,2 Pirkanmaan ELY ,4 Kaakkois-Suomen ELY ,7 Etelä-Savon ELY ,1 Pohjois-Savon ELY ,0 Pohjois-Karjalan ELY ,6 Keski-Suomen ELY ,7 Etelä-Pohjanmaan ELY ,6 Pohjanmaan ELY ,0 Pohjois-Pohjanmaan ELY ,2 Kainuun ELY ,8 Lapin ELY ,1 Ahvenanmaa ,0 Lähde: Tilastokeskus. Yritys- ja toimipaikkatilasto. Raportin lopussa liitteissä on TOL 2002 mukaiset tiedot teknisen konsultoinnin kasvusta vuodesta 2000 vuoteen Liitteissä on tiedot henkilöstön, toimipaikkojen ja liikevaihdon kasvusta. Yhteenvetona voidaan todeta, että esimerkiksi liikevaihdon kehitys ei ole ollut suoraviivaista kasvua, vaan esimerkiksi alan liikevaihto supistui vuosina TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU TEKNINEN KONSULTOINTI 2010

22 Henkilöstön ja toimipaikkojen kohdalla ala on kasvanut tasaisesti kuitenkin siten, että tarkasteluajanjakson loppua kohti kasvu on kiihtynyt hieman. Taulukko 7: Aloittaneiden ja lopettaneiden yritysten määrät vuosina koko teknisen konsultoinnin toimialalla. Aloittaneita Lopettaneita Lähde: Toimiala Online / Tilastokeskus. Aloittaneet ja lopettaneet yritykset. Vuositason tiedot teknisen konsultoinnin alalle perustettujen uusien yritysten ja toimintansa lopettaneiden yritysten määristä on taulukossa 7. Uusia yrityksiä alalle perustetaan suhteellisen paljon. Vuosi 2007 oli vilkkain uusyritysperustannan saralla. Kaikkiaan 1082 uutta alan yritystä perustettiin. Yrityksiä lopetti eniten vuonna 2008 kun kaikkiaan 848 yritystä lopetti toimintansa. TEKNINEN KONSULTOINTI 2010 TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU 21

23 Taulukko 8: Aloittaneiden ja lopettaneiden yritysten määrä vuonna 2009 ja suhteellinen osuus kunkin alatoimialan yrityskannasta. Aloittaneita Lopettaneita Yrityskanta Uusien suhteellinen osuus Lopettaneiden suhteellinen osuus Arkkitehtipalvelut ,9 5, Yhdyskuntasuunnittelu ,5 8, Maa- ja vesirakentamisen tekninen palvelu ,1 7, Rakennetekninen palvelu ,6 6, LVI-tekninen suunnittelu ,8 6, Sähkötekninen suunnittelu ,1 5, Muu rakennustekninen palvelu ,3 6, Kone- ja prosessisuunnittelu ,0 5, Muu tekninen palvelu ,4 7, Autokatsastus ,9 5, Muu tekninen testaus ja analysointi ,7 9,4 Päätoimialalla (71) yhteensä ,3 6,5 Lähde: Toimiala Online / Tilastokeskus. Aloittaneet ja lopettaneet yritykset. Tarkasteltaessa yritysten perustamista ja lopettamista suhteutettuna kunkin alatoimialan yrityskantaan havaitsemme, että autokatsastukseen tulee kokoajan suhteellisesti ottaen paljon uusia yrityksiä. Myös muun teknisen palvelun yrityksistä 13 prosenttia vuonna 2009 oli uusia. Yhdyskuntasuunnittelun ja maankäytön osalta alan yritysten määrät laskivat sillä kyseisenä vuonna alalla lopetettiin enemmän yrityksiä kuin perustettiin. Lopettaneiden yritysten määrää tarkasteltaessa on selvästi havaittavissa talouden taantuman vaikutus. Tarkasteltaessa työvälitystoimintaa kokonaisuutena huomaamme, että ala uusiutuu kovaa vauhtia. Kuviossa 7 on kunakin vuonna perustettujen ja lopetettujen yritysten suhteellinen määrä. Liitekuviossa 2 vastaavat tiedot TOL 2002 tietojen mukaan vuosilta Liitekuvion mukaan heti 2000-luvun puolivälin jälkeen on ollut nopeimman uusiutumisen aikaa toimialalla. Vilkkaimpina vuosina jopa 14 prosenttia alan yrityksistä oli alle vuoden vanhoja. 22 TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU TEKNINEN KONSULTOINTI 2010

24 Kuvio 7: Teknisen konsultoinnin alalla perustettujen ja lopetettujen yritysten suhteellinen osuus vuosina Aloittaneiden suhteellinen määrä Lopettaneiden suhteellinen määrä Lähde: Toimiala Online / Tilastokeskus. Aloittaneet ja lopettaneet yritykset. Tarkasteltaessa vireille pantuja konkursseja joudumme turvautumaan vanhaan TOL 2002 tilastoluokitukseen. Sen mukaan teknisen palvelun konkurssit ovat olleet suhteellisen harvinaisia. Esimerkiksi vuonna 2003 vain 23 alan yritystä ajautui konkurssiin. Vuonna 2008 luku oli 48. Koko maassa vuonna 2008 vireille tuli yhteensä 2612 konkurssia. Suhteellisen matalia konkurssilukuja selittää osin se, että alan yritykset ovat pieniä ja usein yrittäjä ajaa yrityksen toiminnan alas, ennen kuin konkurssi realisoituu. Työ- ja elinkeinoministeriön on vuosien saatossa teettänyt erilaisia selvityksiä pk-yritysten toimintaympäristöstä ja kehitysnäkymistä. Vuoden 2010 alusta ministeriö ja samalla TEM toimialapalvelu yhdisti resurssinsa Suomen Yrittäjien ja Finnveran toteuttaman pkyritysbarometrin kanssa. Näissä selvityksissä on saatavissa tietoja henkilöstökehityksestä kuluneen vuoden aikana samoin kuin tietoja yritysten odotuksista seuraavalle vuodelle. Selvityksen tuloksia kuvataan seuraavassa työnvälitystä tarjoavia yrityksiä yhtenä kokonaisuutena. Kysyttäessä yrityksiltä miten suhdanteet ja yrityksen oma tilanne tulee kehittymään seuraavan vuoden aikana kaikista vastaajista (n=357) 25 prosenttia ilmoitti, että ne tulevat palkkaamaan lisää työntekijöitä ja vain 4 prosenttia näki, että ne vähentävät työntekijöitä. Loput vastaajista ei nähnyt työntekijöiden määrässä muutoksia. Verrattaessa laajempaan koko liike-elämän palveluita käsittelevään aineistoon (n=1133) työnvälitystoiminta näkee tulevaisuuden hieman positiivisempana. Kaikista liike-elämän palveluiden vastaajista vain 18 prosenttia tulee palkkaamaan uutta työvoimaan tulevan vuoden aikana. TEKNINEN KONSULTOINTI 2010 TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU 23

25 2.3 Toimialan suurimpia yrityksiä Suurimpien yritysten listaaminen on aina haasteellinen tehtävä. Teknisen konsultoinnin toimialalla tehtävää helpottaa Suunnittelu- ja konsulttitoimistojen liitto SKOL ry, joka on perustettu vuonna SKOLin jäsenet ovat kauppa-, teollisuus- ja urakointi-intresseistä riippumattomia insinööri-, arkkitehti- ja konsulttitoimistoja. Liittoon kuuluu noin 230 yritystä, jotka työllistävät lähes henkeä. Jäsenkunta jakautuu päätoimialan mukaan niin, että noin 150 SKOLin jäsenyritystä toimii talonrakennussektorilla, noin 50 yritystä infrastruktuurisektorilla ja noin 30 teollisuudessa. Teollisuussektorin jäsenyrityksissä työskentelee noin henkeä eli reilu 40 prosenttia kaikkien jäsenyritysten henkilömäärästä. Talonrakennussektorin yritykset työllistävät noin henkeä eli sen osuus on noin kolmannes, ja infrastruktuurisektorilla työskentelee noin henkeä eli noin neljännes. Taulukko 9: Teknisen suunnittelun suurimpia yrityksiä ja yritysryhmiä vuonna 2009 Suunnittelu- ja konsulttitoimistojen liitto SKOL ry jäsenistön keskuudessa. Yritys / yritysryhmä Kokonaislaskutus (milj. euroa) Pöyry ryhmä 172,5 Neste Jacobs Oy 101,4 Ramboll Finland Oy 79,4 FCG Finnish Consulting Group Oy 72,9 FMC-Group 70,2 Etteplan Oyj 61,4 SWECO ryhmä 51,1 Destia 34,4 Elomatic konserni 28,6 Granlund Oy 26,6 Lähde: SKOL ry laskutustilasto Kuviossa 8 on pk-yritysbarometriin vastanneiden yritysten ikäjakauma. Kuvio kertoo siitä, että ala on uusiutunut viime vuosina, mutta samalla alalta löytyy useita jo pitkään toimineita yrityksiä. Vaikka barometrin vastaajamäärä oli 357 yritystä, on niidenkin joukossa yksi yritys, joka on perustettu ennen vuotta TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU TEKNINEN KONSULTOINTI 2010

26 Kuvio 8: Pk-yritysbarometriin vastanneiden yritysten ikäjakauma ,7% (99) ,8% (60) luvulta 30,0% (107) luvulta 19,9% (71) luvulta 4,8% (17) luvulta 0,6% (2) Ennen vuotta ,3% (1) 0% 20% 40% 60% 80% 100% Lähde: Suomen Yrittäjien, Finnveran ja TEM:n pk-yritysbarometri 2/ Toimialan työvoimarakenne Tarkasteltaessa työssäkäyvän väestön ikärakennetta havaitaan, että teknisen konsultoinnin ikärakenne on hieman vanhempi kuin koko työväestön. Ero kahden käyrän välillä on ilmeinen. Alalle on tyypillistä, että alan tehtävät vaativat joko korkea-asteen tai opistotason koulutusta. Lisäksi ammattitaidon karttuminen takaa lisätehtäviä työelämässä ja lisäksi erilaiset ennenaikaiset eläkkeelle jäämiset ovat harvinaisempia kuin monilla fyysisillä aloilla. Kuvio 9: Teknisen konsultoinnin toimialalla työskentelevän työvoiman suhteellinen prosenttiosuus verrattuna työvoimaan kaikilla aloilla kunkin ikäluokan kohdalla. 3,5 3 2,5 2 1,5 1 0, Kaikki toimialat yhteensä 71 Arkkitehti- ja insinööripalvelut Lähde: Toimiala Online / Tilastokeskus. Työssäkäyntitilasto TEKNINEN KONSULTOINTI 2010 TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU 25

27 3 Markkinoiden rakenne ja kehitys 3.1. Markkinoiden kehitys Edellisen laman jälkeen toimialan kasvua vauhdittivat niin julkisen sektorin kuin teollisuuden investoinnit, jotka lisäsivät mm. prosessitekniikan, tehdas- ja laitossuunnittelun, automaatiotekniikan ja instrumentoinnin kysyntää. Asuintalojen ja julkisten rakennusten korjausohjelma lisäsi rakennusteknisten suunnittelupalvelujen, kuten rakenne-, lvi-, sähkö- ja teletekniikan sekä arkkitehtipalvelujen, kysyntää. Asuntojen uudisrakentaminen alkoi elpyä jo 1990-luvun lopulla luvulla asuntomarkkinat ovat pysyneet vilkkaina johtuen korkotason laskusta ja siitä, että kotitalouksien luottamus oman taloutensa kehitykseen on pysynyt vahvana. Talonrakentamisen suhteen vasta nykyinen taantuma hidastutti alan tuotantoa. Asuntotuotanto on keskittynyt pääkaupunkiseudulle ja muualla maassa maakuntien kasvukeskuksiin, joskin pääkaupunkiseudulla vapaarahoitteisen asuntotuotannon kasvua on jarruttanut tonttipula. Myös maa- ja vesirakentamisen saralla tilanne on 2000-luvulla ollut suhteellisen hyvä. Mittavia valtion liikennehankkeita kuten Vuosaaren sataman rakentaminen on toteutettu. Ajantasaisinta tietoa Suomen markkinoiden kehityksestä on saatavissa Tilastokeskuksen Liiketoiminnan kuukausikuvaajat -tilastosta. Tilasto kuvaa toisaalta liikevaihdon, toisaalta palkkasummien kehitystä noin kolmen kuukauden viiveellä ja siitä on saatavissa myös vuositason tietoja tarkempaa tietoa kausivaihteluista. Liikevaihdon osalta viimeinen saatavissa oleva tieto on huhtikuulta 2010, palkkasummien osalta syksyltä Liikevaihdon kehitystä kuvaava tilasto osoittaa, että vuosina trendi arkkitehti- ja insinööripalveluissa (kuvio 10) liikevaihdossa on ollut yleissuunnaltaan kasvava aina vuoden 2008 lopulle asti. Vuonna 2009 arkkitehti- ja insinööripalveluissa liikevaihto laski lähes kolmekymmentä prosenttia. Vuonna 2010 liikevaihto on pysynyt samalla tasolla. SKOLin mukaan vuosi 2009 oli koko suunnittelu ja konsulttialalla jyrkän laskun vuosi viisitoista vuotta jatkuneen yhtäjaksoisen nousun jälkeen. Töiden vähenemisen ja keskittymisen johdosta myös liiton jäsenyritysten kokonaisliikevaihto supistui miltei 15 prosenttia edellisvuodesta. SKOLin mukaan taantuma vaikutti eniten teollisuuden investointeja ja vientiteollisuuden hankkeita suunnitteleviin yrityksiin, joiden tilauskanta laski vuoden aikana miltei puoleen aikaisemmalta huipputasolta. Talosektorilla taantuman vaikutukset vähensivät uudisrakennusten suunnittelua. Tilannetta helpotti osin kuitenkin lisääntynyt korjaustoiminnan suunnittelu. Hallituksen elvytystoimet kohdistuivat pääosin infrasektorille, minkä johdosta vaikutukset infra-alan yrityksiin jäivät vähäisiksi. 26 TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU TEKNINEN KONSULTOINTI 2010

28 Kuvio 10: Arkkitehti- ja insinööripalveluissa (TOL 711) liikevaihtoindeksin kehitys vuosina Indeksi 2005= / / / / / / / / / / /2010 Alkuperäinen Kausitasoitettu Trendi Lähde: Tilastokeskus. Liiketoiminnan kuukausikuvaajat. Kuvio 11: Teknisen testauksen toimialan (TOL 712) liikevaihtoindeksin kehitys vuosina Indeksi 2005= / / / / / / / / / / /2010 Alkuperäinen Kausitasoitettu Trendi Lähde: Tilastokeskus. Liiketoiminnan kuukausikuvaajat. TEKNINEN KONSULTOINTI 2010 TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU 27

29 Liikevaihdon kehitys teknisessä testauksessa ei ole ollut yhtä negatiivinen viimeisen puolentoista vuoden aikana kuin arkkitehti- ja insinöörialalla. Silläkin liikevaihto on hieman laskenut, muttei lähellekään arkkitehti- ja insinöörialaa. Yksi selitys ilmiölle voi olla se, että esimerkiksi autojen katsastus on kuluttajapalvelu, joka hoidettavat niin taantuman kuin noususuhdanteen aikana. Raportin liitteistä löytyy myös puolivuotistiedot niin arkkitehtija insinööritoiminnan kuin teknisen testauksen kehityksestä vuoden 2000 vuoteen Kuvaa alan markkinakehityksestä voidaan hahmottaa teknisen testauksen osalta myös pkyritysbarometrin avulla. Kyselyn mukaan tilanne alalla on varsin hyvä, sillä tutkimuksessa mukana olleissa alan yrityksissä 40 prosenttia kertoi, että suhdanteet tulevan paranemaan. Vain kahdeksan sadasta näkee suhdanteiden huononevan. Kuviossa 12 on eritelty työvälitysalan yritysten vastauksia eri asiakokonaisuuksien suhteen. Kuvio 12: Suhdannenäkymät teknisen konsultoinnin (n=357) alalla tulevan vuoden aikana. Liikevaihto 52,3% (180) 34,9% (120) 12,8% (44) Henkilökunnan määrä 25,0% (86) 70,6% (243) 4,4% Investointien arvo 21,6% (74) 64,0% (219) 14,3% (49) Viennin arvo 20,9% (58) 70,9% (197) 8,3% Tuonnin arvo 7,8% 84,1% (227) 8,1% Tuotantokustannukset 33,6% (110) 57,8% (189) 8,6% (28) Tuotteiden/palveluiden hinnat 45,6% (156) 48,8% (167) 5,6% Yrityksen kannattavuus 38,5% (132) 49,0% (168) 12,5% (43) Vakavaraisuus 32,7% (112) 58,8% (201) 8,5% (29) Tuotekehityspanostukset 25,2% (82) 64,9% (211) 9,8% (32) Tilausten määrä 45,8% (157) 44,3% (152) 9,9% (34) Kapasiteetin käyttöaste 34,3% (116) 56,8% (192) 8,9% (30) 0% 20% 40% % 80% 100% Lähde: Suomen Yrittäjien, Finnveran ja TEM:n pk-yritysbarometri 2/2010; 1 = suhdanteet kohenevat, 2 = suhdanteet pysyvät ennallaan ja 3 = suhdanteet huononevat. Liikevaihto 53,5% (582) 35,5% (386) 11,0% (120) Henkilökunnan määrä Lähes 46 prosenttia alan yrittäjistä uskoo siihen, että tilausten määrä tulee kasvamaan. Investointien arvo Samoin liikevaihdon kasvun suhteen alan yrittäjät ovat hyvin positiivisia. 53 prosenttia vastaa Viennin arvo liikevaihdon Tuonnin kasvavan. arvo 6,5% Kokonaisuutena teknisen konsultoinnin 85,2% (681) toimiala näkee tulevaisuuden 8,3% Tuotantokustannukset hyvin positiivisena. Erityisen positiivisena yritykset näkevät tilanteen henkilöstön suhteen. Tuotteiden/palveluiden hinnat Vain neljä sadasta uskoo vähentävänsä henkilöstöä tulevan vuoden aikana. Kuviossa 13 Yrityksen kannattavuus on koko liike-elämän Vakavaraisuus palveluiden 37,0% vastaavat (399) tiedot. Koko alan 56,0% suhdannenäkymät (604) ovat 7,0% hyvin Tuotekehityspanostukset samansuuntaiset teknisen konsultoinnin kanssa. Tilausten määrä 22,8% (247) 20,1% (213) 15,5% (126) 34,0% (340) 26,1% (262) 47,5% (513) 41,9% (456) 45,3% (482) 73,1% (793) 66,4% (704) 76,3% (621) 58,1% (582) 48,3% (522) 47,7% (519) Kapasiteetin käyttöaste 35,5% (372) 56,9% (596) 7,5% 0% 20% 40% 60% 80% 100% ,1% 13,5% (143) 8,2% 7,9% 4,2% 10,4% 64,8% (650) 9,1% (91) 46,5% (495) 8,2% 28 TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU TEKNINEN KONSULTOINTI 2010

Liike-elämän palvelujen tilanne ja rahoitus. Toimialapäällikkö Timo Metsä-Tokila Varsinais-Suomen ELY-keskus

Liike-elämän palvelujen tilanne ja rahoitus. Toimialapäällikkö Timo Metsä-Tokila Varsinais-Suomen ELY-keskus Liike-elämän palvelujen tilanne ja rahoitus Toimialapäällikkö Timo Metsä-Tokila Varsinais-Suomen ELY-keskus Liike-elämän palveluihin tässä katsauksessa pääsääntöisesti luetaan seuraavat toimialat TOL 2008

Lisätiedot

Kasvun mahdollistajat ohjelmistoala ja tekninen konsultointi

Kasvun mahdollistajat ohjelmistoala ja tekninen konsultointi Kasvun mahdollistajat ohjelmistoala ja tekninen konsultointi TIMO METSÄ-TOKILA http://www.temtoimialapalvelu.fi/ Ohjelmistoala ja tekninen konsultointi TOL 2008 62 Ohjelmistot, konsultointi ja siihen liittyvä

Lisätiedot

Työnvälityspalvelut. Toimialaraportti Timo Metsä-Tokila 1/2010 TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU

Työnvälityspalvelut. Toimialaraportti Timo Metsä-Tokila 1/2010 TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU Työnvälityspalvelut Toimialaraportti Timo Metsä-Tokila 1/2010 TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU Julkaisusarjan nimi ja tunnus Käyntiosoite Postiosoite Toimialaraportti Aleksanterinkatu 4 00170 HELSINKI

Lisätiedot

TEM Toimialapalvelu ja Toimiala Online

TEM Toimialapalvelu ja Toimiala Online TOIMIALA ONLINE Tietohuolto ja ennakointi - ESR TEM Toimialapalvelu ja Toimiala Online Elintarvikealan toimialaseminaari 15.11.2011 Kouvolan upseerikerho, KOUVOLA 15.11.2011 Jukka Vepsäläinen, Toimiala

Lisätiedot

Toimialaraportit ennakoivat liiketoimintaympäristön muutoksia. Työnvälitys t. www.tem.f www.mmm.fi www.okm.fi i

Toimialaraportit ennakoivat liiketoimintaympäristön muutoksia. Työnvälitys t. www.tem.f www.mmm.fi www.okm.fi i Näkemyksestä menestystä Toimialaraportit ennakoivat liiketoimintaympäristön muutoksia Työnvälitys t www.temtoimialapalvelu.fi www.tem.f www.mmm.fi www.okm.fi i www.ely-keskus.fi www.tekes.fi www.lapinliitto.fi

Lisätiedot

Toimialaraportti ennakoi liiketoimintaympäristön muutoksia www.toimialaraportit.fi

Toimialaraportti ennakoi liiketoimintaympäristön muutoksia www.toimialaraportit.fi Toimialaraportti ennakoi liiketoimintaympäristön muutoksia www.toimialaraportit.fi Työ- ja elinkeinoministeriö Maa- ja metsätalousministeriö Työ- ja elinkeinokeskus Tekes Finpro Matkailun edistämiskeskus

Lisätiedot

hyödyntämismahdollisuuksia

hyödyntämismahdollisuuksia Toimialatiedon uusia hyödyntämismahdollisuuksia Toimialaseminaari Helsinki 8.12.2011 Esa Tikkanen TEM Toimialapalvelu TEM Toimialapalvelu kokoaa, analysoi ja välittää relevanttia tietoa tulevaisuusorientoituneesti

Lisätiedot

Tekninen konsultointi

Tekninen konsultointi Syksy 2015 Tekninen konsultointi Toimialaraportti ennakoi liiketoimintaympäristön muutoksia ww.temtoimialapalvelu.fi Näkemyksestä menestystä Työ- ja elinkeinoministeriö Maa- ja metsätalousministeriö Työ-

Lisätiedot

Etelä-Pohjanmaan Yrittäjyyskatsaus 2007

Etelä-Pohjanmaan Yrittäjyyskatsaus 2007 Etelä-Pohjanmaan Yrittäjyyskatsaus 2007 Yrittäjyysohjelma Etelä-Pohjanmaa Yrittäjyyskatsauksen tavoitteet Tarkastella poikkileikkauksena keväällä 2007, miltä Etelä-Pohjanmaan maakunta yrittäjyyden näkökulmasta

Lisätiedot

Asiakaskohtainen suhdannepalvelu - Suhdannetietoja toimialoista, yritysryhmistä ja alueista

Asiakaskohtainen suhdannepalvelu - Suhdannetietoja toimialoista, yritysryhmistä ja alueista Asiakaskohtainen suhdannepalvelu - Suhdannetietoja toimialoista, yritysryhmistä ja alueista Tampere 25.10.2007 (09) 1734 2966 palvelut.suhdanne@tilastokeskus.fi 29.10.2007 A 1 A) Budjettirahoitteinen liiketoiminnan

Lisätiedot

Alueraporttien 1/2002 yhteenveto Suomen Yrittäjät

Alueraporttien 1/2002 yhteenveto Suomen Yrittäjät Pk-yritysbarometri Alueraporttien 1/2002 yhteenveto Suomen Yrittäjät Alueraporttien yhteenveto Suhdannenäkymät Pk-yritysten suhdannenäkymät lähimmän vuoden aikana ovat koko maassa nyt selvästi paremmat

Lisätiedot

Taloushallinnon palvelut

Taloushallinnon palvelut Taloushallinnon palvelut Toimialaraportti ennakoi liiketoimintaympäristön muutoksia www.toimialaraportit.fi Työ- ja elinkeinoministeriö Maa- ja metsätalousministeriö Työ- ja elinkeinokeskus Tekes Finpro

Lisätiedot

ASIAKASKOHTAINEN SUHDANNEPALVELU. Oulu 15.2.2007 A 1. - Nopeita suhdannetietoja yritysten toimintaympäristön ja kilpailijoiden seurantaan

ASIAKASKOHTAINEN SUHDANNEPALVELU. Oulu 15.2.2007 A 1. - Nopeita suhdannetietoja yritysten toimintaympäristön ja kilpailijoiden seurantaan ASAKASKOHTANEN SUHDANNEPALVELU - Nopeita suhdannetietoja yritysten toimintaympäristön ja kilpailijoiden seurantaan Oulu 15.2.2007 (09) 1734 2709 palvelut.suhdanne@tilastokeskus.fi 15.2.2007 A 1 Liikevaihdon

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden talousnäkymät alueittain Teknologiateollisuus

Teknologiateollisuuden talousnäkymät alueittain Teknologiateollisuus Teknologiateollisuuden talousnäkymät alueittain 8.11.2016 Teknologiateollisuus 1 Teknologiateollisuus ELYalueittain 2015e Alueiden osuudet alan koko liikevaihdosta ja henkilöstöstä Suomessa Uusimaa Pirkanmaa

Lisätiedot

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset Tiina Herttuainen 09 1734 3619 palvelut.suhdanne@tilastokeskus.fi Joensuu 24.11.2011 24.11.2011 A 1 Suhdannetilastoista Suhdannetilastot kuvaavat

Lisätiedot

Lappeenrannan toimialakatsaus 2013

Lappeenrannan toimialakatsaus 2013 Lappeenrannan toimialakatsaus 2013 14.10.2013 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten

Lisätiedot

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset?

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset? Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset? Ajankohtaista kunta- ja aluetiedoista Helsingissä 11.9.2012 Satu Elho Yleisesti Suhdannetilastoista Suhdannetilastot kuvaavat talouden eri osatekijöiden

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden tilanne ja näkymät alueittain

Teknologiateollisuuden tilanne ja näkymät alueittain Teknologiateollisuuden tilanne ja näkymät alueittain Teknologiateollisuus ELY-alueittain 2014e Alueiden osuudet alan koko liikevaihdosta ja henkilöstöstä Suomessa Uusimaa Pirkanmaa Varsinais-Suomi Pohjois-Pohjanmaa

Lisätiedot

Helsingin seudun ympäristöpalvelut HSY Päivi Kilpeläinen & Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Vilja Tähtinen, HSY

Helsingin seudun ympäristöpalvelut HSY Päivi Kilpeläinen & Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Vilja Tähtinen, HSY Helsingin seudun yritysraportti Helsingin seudun ympäristöpalvelut HSY Päivi Kilpeläinen & Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Vilja Tähtinen, HSY Helsingin seutu on Suomen suurin tuotannon ja yritystoiminnan

Lisätiedot

Toimialatiedon uusia hyödyntämismahdollisuuksia

Toimialatiedon uusia hyödyntämismahdollisuuksia Toimialatiedon uusia hyödyntämismahdollisuuksia Työnvälityspalveluiden toimialaraportin julkistaminen Turku 16.10.2012 Tieto-osasto / Toimialapalvelu Esa Tikkanen Ulkomaisen työvoiman käytöstä, syksy 2012,

Lisätiedot

NOPEAT TOIMIALOITTAISET SUHDANNETIEDOT - yritysten toimintaympäristön seurannassa. Kuopio 12.11.2008

NOPEAT TOIMIALOITTAISET SUHDANNETIEDOT - yritysten toimintaympäristön seurannassa. Kuopio 12.11.2008 NOPEAT TOIMIALOITTAISET SUHDANNETIEDOT - yritysten toimintaympäristön seurannassa Merja Huopainen (09) 1734 2672 Mark Rantala (09) 1734 3552 palvelut.suhdanne@tilastokeskus.fi Kuopio 12.11.2008 12.11.2008

Lisätiedot

Korkeakoulutuksen ja osaamisen kehittäminen on tulevaisuuden kilpailukyvyn keskeisin tekijä Tausta-aineisto

Korkeakoulutuksen ja osaamisen kehittäminen on tulevaisuuden kilpailukyvyn keskeisin tekijä Tausta-aineisto Korkeakoulutuksen ja osaamisen kehittäminen on tulevaisuuden kilpailukyvyn keskeisin tekijä Tausta-aineisto Työllisten insinöörien ja arkkitehtien määrä Turussa ja muissa suurimmissa kaupungeissa Suomessa

Lisätiedot

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset Hanna Heikinheimo (09) 1734 2978 palvelut.suhdanne@tilastokeskus.fi Lahti 11.5.2011 11.5.2011 A 1 Suhdannetilastoista Suhdannetilastot kuvaavat

Lisätiedot

Lappeenrannan toimialakatsaus 2011

Lappeenrannan toimialakatsaus 2011 Lappeenrannan toimialakatsaus 2011 21.10.2011 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten

Lisätiedot

Luovat alat. Helsingissä 16.12.2014 Sami Peltola, Matias Ollila

Luovat alat. Helsingissä 16.12.2014 Sami Peltola, Matias Ollila Luovat alat Helsingissä 16.12.2014 Sami Peltola, Matias Ollila Toimialaraportin teon taustoittamiseksi Varsinais-Suomen ELY-keskuksen LUOVAMO luovien alojen urapalvelut toiminut 3,5v luovien alojen kehittämiseksi

Lisätiedot

Pk-yritysten rooli Suomessa 1

Pk-yritysten rooli Suomessa 1 - 1 - Pk-yritysten rooli Suomessa 1 - Yritysten määrä on kasvanut - Yritystoiminta maakunnittain - Pk-yritykset tärkeitä työllistäjiä - Tutkimus- ja kehityspanostukset sekä innovaatiot - Pk-sektorin rooli

Lisätiedot

jptaloushallinnon palvelut

jptaloushallinnon palvelut jptaloushallinnon palvelut Toimialaraportti ennakoi liiketoimintaympäristön muutoksia www.toimialaraportit.fi Työ- ja elinkeinoministeriö Maa- ja metsätalousministeriö Työvoima- ja elinkeinokeskus Finpro

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri

Pk-yritysbarometri 9.11.2012 1 9.11.2012 2 Pk-yritysbarometri Suomen Yrittäjät, Finnvera Oyj sekä työ- ja elinkeinoministeriö tekevät yhteistyössä pienten ja keskisuurten yritysten toimintaa ja taloudellista toimintaympäristöä

Lisätiedot

Lappeenrannan toimialakatsaus 2014

Lappeenrannan toimialakatsaus 2014 Lappeenrannan toimialakatsaus 2014 14.10.2014 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten

Lisätiedot

- Miten pärjäävät pienet yritykset? Turussa Tilastopäällikkö Reetta Moilanen

- Miten pärjäävät pienet yritykset? Turussa Tilastopäällikkö Reetta Moilanen Suhdanteet t vaihtelevat t - Miten pärjäävät pienet yritykset? Turussa 23.11.2010 Tilastopäällikkö Reetta Moilanen Yleisesti Suhdannetilastoista Suhdannetilastot kuvaavat talouden eri osatekijöiden tai

Lisätiedot

NOPEAT TOIMIALOITTAISET SUHDANNETIEDOT - yritysten toimintaympäristön seurannassa. Turku 13.03.2008

NOPEAT TOIMIALOITTAISET SUHDANNETIEDOT - yritysten toimintaympäristön seurannassa. Turku 13.03.2008 NOPEAT TOIMIALOITTAISET SUHDANNETIEDOT - yritysten toimintaympäristön seurannassa Tiina Herttuainen (09) 1734 3619 palvelut.suhdanne@tilastokeskus.fi Turku 13.03.2008 13.03.2008 A 1 A) Budjettirahoitteinen

Lisätiedot

Lappeenrannan toimialakatsaus 2015

Lappeenrannan toimialakatsaus 2015 Lappeenrannan toimialakatsaus 2015 26.10.2015 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten

Lisätiedot

Maakuntakohtaiset ulkomaankauppatilastot Toimiala Online -palvelussa

Maakuntakohtaiset ulkomaankauppatilastot Toimiala Online -palvelussa Maakuntakohtaiset ulkomaankauppatilastot Toimiala Online -palvelussa Tulli Tilastointi Tilastojohtaja Timo Koskimäki Toimiala Online-seminaari 12.10.2011 Sisällys: Ulkomaankauppa maakunnittain tilasto

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri Syksy 2012 Suomen Yrittäjät Finnvera Oyj Työ- ja elinkeinoministeriö

Pk-yritysbarometri Syksy 2012 Suomen Yrittäjät Finnvera Oyj Työ- ja elinkeinoministeriö Pk-yritysbarometri Syksy 2012 Suomen Yrittäjät Finnvera Oyj Työ- ja elinkeinoministeriö 3.9.2012 1 Pk-yritysbarometrin ennustekyky, bkt Lähteet: Tilastokeskus ja Pk-yritysbarometri, syksy 2012 3.9.2012

Lisätiedot

Maaliskuun työllisyyskatsaus 2014

Maaliskuun työllisyyskatsaus 2014 NÄKYMIÄ MAALISKUU 2014 POHJANMAAN ELY-KESKUS Maaliskuun työllisyyskatsaus 2014 Julkaisuvapaa 24.4.2014 klo 9.00 Työttömyys vähentynyt teollisen alan ammateissa. Useammassa kunnassa työttömyys kääntynyt

Lisätiedot

Yhteistietohankintojen tarve- ja käyttöarvio vuodelle 2015

Yhteistietohankintojen tarve- ja käyttöarvio vuodelle 2015 Yhteistietohankintojen tarve- ja käyttöarvio vuodelle 2015 Tavoite: kartoittaa laajasti mm. TEM hallinnon alan, ministeriöiden, seutukuntien ja kuntien arviot ja tarpeet taustana julkisen hallinnon vaikeutuva

Lisätiedot

Nopeat alueelliset ja toimialoittaiset suhdannetiedot

Nopeat alueelliset ja toimialoittaiset suhdannetiedot Nopeat alueelliset ja toimialoittaiset suhdannetiedot Satu Elho (09) 1734 2966 palvelut.suhdanne@tilastokeskus.fi Tampere 11.3.2009 11.03.2009 A 1 Jos taantuma määritellään vähintään puoli vuotta kestäneeksi

Lisätiedot

Nopeat alueelliset ja toimialoittaiset suhdannetiedot

Nopeat alueelliset ja toimialoittaiset suhdannetiedot Nopeat alueelliset ja toimialoittaiset suhdannetiedot Tiina Herttuainen (09) 1734 3619 palvelut.suhdanne@tilastokeskus.fi Jyväskylä 1.12.2009 1.12.2009 A 1 Suhdannetilastoista Suhdannetilastot kuvaavat

Lisätiedot

Pienyritysten suhdanneindikaattori Uusi työkalu mikroyritysten suhdannekehityksen tarkasteluun

Pienyritysten suhdanneindikaattori Uusi työkalu mikroyritysten suhdannekehityksen tarkasteluun Pienyritysten suhdanneindikaattori Uusi työkalu mikroyritysten suhdannekehityksen tarkasteluun Tiina Yleisesti Suhdannetilastoista Suhdannetilastot kuvaavat talouden eri osatekijöiden tai alueiden kehitystä

Lisätiedot

Pk-yritysten rooli Suomessa 1

Pk-yritysten rooli Suomessa 1 Pk-yritysten rooli Suomessa 1 1 Yritysten määrä on kasvanut 2 Yritystoiminta maakunnittain 3 Pk-yritykset tärkeitä työllistäjiä 4 Tutkimus- ja kehityspanostukset sekä innovaatiot 5 Pk-sektorin rooli kansantaloudessa

Lisätiedot

Tavaroiden ulkomaankauppa maakunnittain vuonna 2011

Tavaroiden ulkomaankauppa maakunnittain vuonna 2011 Kauppa 2012 Handel Trade Tavaroiden ulkomaankauppa maakunnittain vuonna 2011 Kuvio 1. Viennin ja tuonnin arvot maakunnittain v. 2011 Figur 1. Export och import efter landskap år 2011 Uusimaa - Nyland Itä-Uusimaa

Lisätiedot

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset?

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset? Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset? Rovaniemi 17.11.2010 Tiina Yleisesti Suhdannetilastoista Suhdannetilastot kuvaavat talouden eri osatekijöiden tai alueiden kehitystä lyhyellä

Lisätiedot

Toimialatiedon uusia hyödyntämismahdollisuuksia

Toimialatiedon uusia hyödyntämismahdollisuuksia Toimialatiedon uusia hyödyntämismahdollisuuksia Matkailun asiantuntijaseminaari Jyväskylä 12.12.2012 Tieto-osasto / Toimialapalvelu Esa Tikkanen Toimialaraporttien käyttö 12 000-22 000 kpl/kk Alueelliset

Lisätiedot

NOPEAT TOIMIALOITTAISET SUHDANNETIEDOT - yritysten toimintaympäristön seurannassa. Mikkeli

NOPEAT TOIMIALOITTAISET SUHDANNETIEDOT - yritysten toimintaympäristön seurannassa. Mikkeli NOPEAT TOIMIALOITTAISET SUHDANNETIEDOT - yritysten toimintaympäristön seurannassa Merja Huopainen (09) 1734 2672 palvelut.suhdanne@tilastokeskus.fi Mikkeli 30.9.2009 A 1 Asiakaskohtainen suhdannepalvelu

Lisätiedot

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset Hanna Heikinheimo (09) 1734 2978 palvelut.suhdanne@tilastokeskus.fi Lohja 12.10.2011 12.10.2011 A 1 Suhdannetilastoista Suhdannetilastot kuvaavat

Lisätiedot

TALOUSHALLINNON PALVELUT

TALOUSHALLINNON PALVELUT TALOUSHALLINNON PALVELUT TOIMIALARAPORTTI JOULUKUU 2003 MARJA TOIVONEN 2 SISÄLLYSLUETTELO sivu 0. SAATTEEKSI 3 1. TIIVISTELMÄ 4 2. TOIMIALAN MÄÄRITTELY JA SISÄLTÖ 6 2.1. Toimialan kuvaus ja rajaus 6 2.2.

Lisätiedot

TALOUSHALLINNON PALVELUT

TALOUSHALLINNON PALVELUT TALOUSHALLINNON PALVELUT TOIMIALARAPORTTI JOULUKUU 2002 MARJA TOIVONEN 2 SISÄLLYSLUETTELO sivu 0. SAATTEEKSI 3 1. TIIVISTELMÄ 4 2. TOIMIALAN MÄÄRITTELY JA SISÄLTÖ 6 2.1. Toimialan kuvaus ja rajaus 6 2.2.

Lisätiedot

Näkemyksestä menestystä. Mainostoiminta. Toimialaraportit ennakoi v vatv liiketoimintaympäristön muutoksia www.toimialaraportit.fi

Näkemyksestä menestystä. Mainostoiminta. Toimialaraportit ennakoi v vatv liiketoimintaympäristön muutoksia www.toimialaraportit.fi Näkemyksestä menestystä Mainostoiminta Toimialaraportit ennakoi v vatv liiketoimintaympäristön muutoksia www.toimialaraportit.fi Työ- ja elinkeinoministeriö Maa- ja metsätalousministeriö Opetus- ja kulttuuriministeriö

Lisätiedot

Kasvun polut ja kasvuyrittäjyys osana kaupunkiseudun elinvoimaa. Kaupunginvaltuuston seminaari 30.9.2013 Toimitusjohtaja Ari Hiltunen

Kasvun polut ja kasvuyrittäjyys osana kaupunkiseudun elinvoimaa. Kaupunginvaltuuston seminaari 30.9.2013 Toimitusjohtaja Ari Hiltunen Kasvun polut ja kasvuyrittäjyys osana kaupunkiseudun elinvoimaa Kaupunginvaltuuston seminaari 30.9.2013 Toimitusjohtaja Ari Hiltunen 3 000 Perustettujen yritysten lkm suurilla kaupunkiseuduilla 2006-2012

Lisätiedot

Taloushallinnon palvelut

Taloushallinnon palvelut Toimialaraporttisarja Taloushallinnon palvelut Toimialaraportti ennakoi liiketoimintaympäristön muutoksia TALOUSHALLINNON PALVELUT TOIMIALARAPORTTI TAMMIKUU 2005 MARJA TOIVONEN 2 SISÄLLYSLUETTELO 0 SAATTEEKSI...3

Lisätiedot

NOPEAT TOIMIALOITTAISET SUHDANNETIEDOT - yritysten toimintaympäristön seurannassa. Oulu

NOPEAT TOIMIALOITTAISET SUHDANNETIEDOT - yritysten toimintaympäristön seurannassa. Oulu NOPEAT TOIMIALOITTAISET SUHDANNETIEDOT - yritysten toimintaympäristön seurannassa Merja Huopainen (09) 1734 2672 palvelut.suhdanne@tilastokeskus.fi Oulu 29.10.2009 2009 A 1 Asiakaskohtainen suhdannepalvelu

Lisätiedot

Alueraporttien yhteenveto Syksy 2007

Alueraporttien yhteenveto Syksy 2007 Alueraporttien yhteenveto Syksy 2007 Suomen Yrittäjät ALUERAPORTTIEN YHTEENVETO Suhdannenäkymät Pk-yritysten suhdannenäkymät lähimmän vuoden aikana ovat kaikilla tutkimusalueilla saldolukujen 1 mukaan

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden tilanne ja näkymät alueittain

Teknologiateollisuuden tilanne ja näkymät alueittain Teknologiateollisuuden tilanne ja näkymät alueittain 5.8.2014 Teknologiateollisuus ELY-alueittain 2013e Alueiden osuudet alan koko liikevaihdosta ja henkilöstöstä Suomessa Uusimaa Pirkanmaa Varsinais-Suomi

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyspalveluyritysten kehitysnäkymiä

Sosiaali- ja terveyspalveluyritysten kehitysnäkymiä Seinäjoki Sosiaali- ja terveyspalveluyritysten kehitysnäkymiä Sanna Hartman, Toimialapäällikkö sosiaali- ja terveyspalvelut, TEM TOL 2008 87 Sosiaalihuollon laitospalvelut 88 Sosiaalihuollon avopalvelut

Lisätiedot

Yritysten näkymät Pohjanmaalla 14.9.2010 Bengt Jansson

Yritysten näkymät Pohjanmaalla 14.9.2010 Bengt Jansson Yritysten näkymät Pohjanmaalla 14.9.2010 Bengt Jansson Toimialarakenne 2009, P:maa+ K-P yht. n. 112 800 työllistä 28 % 10 % 24 % Alkutuotanto Teollisuus Rakentaminen Kauppa Yksityiset palvelut Julkinen

Lisätiedot

TEM-alueosasto Maakuntien suhdannekehitys yhteenveto, elokuu Ilkka Mella Matti Sahlberg

TEM-alueosasto Maakuntien suhdannekehitys yhteenveto, elokuu Ilkka Mella Matti Sahlberg TEM-alueosasto 2013 Maakuntien suhdannekehitys 2011 2013 - yhteenveto, elokuu 2013 Ilkka Mella Matti Sahlberg TALOUDEN TAANTUMA KOETTELEE KAIKKIA ALUEITA Vuoden 2008 aikana puhjenneen maailmanlaajuisen

Lisätiedot

Toimintaympäristö: Yritykset

Toimintaympäristö: Yritykset Toimintaympäristö: Yritykset Tampere 5.2.29 Janne Vainikainen Toimipaikat 12 1 8 6 4 2 lkm 1 6 1 4 1 2 1 8 6 4 2 % 14, 12, 1, 8, 6, 4, 2,, -2, 8 812 8 67 8 743 126 134 145 9 32 144 164 151 liikevaihto/hlö,

Lisätiedot

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Espoo Valtuuston seminaari 22.4.2015 Seppo Laakso, Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Helsingin seudun kasvu 2000-luvulla Bruttokansantuote v. 2010 hinnoin, Ind.2000=100

Lisätiedot

ELY -keskusten yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut v TEM Yritys- ja alueosasto Yrityspalvelut -ryhmä

ELY -keskusten yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut v TEM Yritys- ja alueosasto Yrityspalvelut -ryhmä ELY -keskusten yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut v. 2015 TEM Yritys- ja alueosasto Yrityspalvelut -ryhmä Vuonna 2015 myönnetty ELY keskusten yritysrahoitus Rahoitusmuoto Milj. euroa Myönnetty

Lisätiedot

POHJOIS-POHJANMAA Indeksi Indeksi Indeksi Indeksi Indeksi Indeksi Indeksi Indeksi**

POHJOIS-POHJANMAA Indeksi Indeksi Indeksi Indeksi Indeksi Indeksi Indeksi Indeksi** YRITYSTEN OSUUDET ERI TOIMIALOILLA VUOSI -94-95 -96-97 -98-99 -00-01 -02-03 % % % % % % % % Pohjois-Pohjanmaa Teollisuus (D) - - - - 11 11 10 10 Rakentaminen (F) - - - - 12 12 12 13 Tukku- ja vähittäiskauppa

Lisätiedot

Lappeenrannan toimialakatsaus 2017

Lappeenrannan toimialakatsaus 2017 Lappeenrannan toimialakatsaus 2017 10.10.2017 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten

Lisätiedot

Lappeenrannan toimialakatsaus 2010

Lappeenrannan toimialakatsaus 2010 Lappeenrannan toimialakatsaus 2010 Lappeenrannan kaupunginkanslian julkaisuja 2010:1 Lappeenrannan toimialakatsaus 2010 18.10.2010 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde:

Lisätiedot

Asiakaskohtainen suhdannepalvelu Nopeat toimialoittaiset ja alueittaiset suhdannetiedot yritysten toimintaympäristön seurantaan

Asiakaskohtainen suhdannepalvelu Nopeat toimialoittaiset ja alueittaiset suhdannetiedot yritysten toimintaympäristön seurantaan Asiakaskohtainen suhdannepalvelu Nopeat toimialoittaiset ja alueittaiset suhdannetiedot yritysten toimintaympäristön seurantaan Seinäjoki 22.04.2008 Satu Elho (09) 1734 2966 palvelut.suhdanne@tilastokeskus.fi

Lisätiedot

Keski-Suomen Aikajana 2/2014

Keski-Suomen Aikajana 2/2014 Keski-Suomen Aikajana 2/2014 Aikajanassa kuvataan ja analysoidaan Keski-Suomen maakunnan yritystoimintaa ja aluetaloutta tuoreilla, luotettavilla ja havainnollisilla indikaattoreilla, painotuksena Keski-Suomen

Lisätiedot

Näkemyksestä menestystä

Näkemyksestä menestystä Näkemyksestä menestystä Toimialaraportit ennakoivat liiketoimintaympäristön muutoksia www.temtoimialapalvelu.fi www.tem.f www.mmm.fi www.okm.fi i www.ely-keskus.fi www.tekes.fi www.lapinliitto.fi www.finpro.com

Lisätiedot

Indeksi Indeksi Indeksi Indeksi Indeksi Indeksi Indeksi Indeksi**

Indeksi Indeksi Indeksi Indeksi Indeksi Indeksi Indeksi Indeksi** YRITYSTEN OSUUDET ERI TOIMIALOILLA VUOSI -94-95 -96-97 -98-99 -00-01 -02-03 % % % % % % % % Pirkanmaa Teollisuus (D) - - - - 15 15 14 14 Rakentaminen (F) - - - - 11 12 12 12 Tukku- ja vähittäiskauppa (G)

Lisätiedot

Puutalojen ja rakennuspuusepäntuotteiden valmistus. Helsinki 29.11.2012

Puutalojen ja rakennuspuusepäntuotteiden valmistus. Helsinki 29.11.2012 Puutalojen ja rakennuspuusepäntuotteiden valmistus Helsinki 29.11.2012 TOIMIALAN KUVAUS JA RAJAUS Muiden rakennuspuusepän tuotteiden valmistus TOL 1623, joka jakaantuu kahteen alatoimialaan: Puutalojen

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden tilanne ja näkymät alueittain

Teknologiateollisuuden tilanne ja näkymät alueittain Teknologiateollisuuden tilanne ja näkymät alueittain Teknologiateollisuus ELY-alueittain 2015e Alueiden osuudet alan koko liikevaihdosta ja henkilöstöstä Suomessa Uusimaa Pirkanmaa Varsinais-Suomi Pohjois-Pohjanmaa

Lisätiedot

Lappeenrannan toimialakatsaus 2016

Lappeenrannan toimialakatsaus 2016 Lappeenrannan toimialakatsaus 2016 30.9.2016 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten

Lisätiedot

ETELÄ-POHJANMAA Indeksi Indeksi Indeksi Indeksi Indeksi Indeksi Indeksi Indeksi**

ETELÄ-POHJANMAA Indeksi Indeksi Indeksi Indeksi Indeksi Indeksi Indeksi Indeksi** YRITYSTEN OSUUDET ERI TOIMIALOILLA VUOSI -94-95 -96-97 -98-99 -00-01 -02-03 % % % % % % % % Etelä-Pohjanmaa Teollisuus (D) - - - - 18 17 17 17 Rakentaminen (F) - - - - 12 13 13 13 Tukku- ja vähittäiskauppa

Lisätiedot

PÄIJÄT-HÄME Indeksi Indeksi Indeksi Indeksi Indeksi Indeksi Indeksi Indeksi**

PÄIJÄT-HÄME Indeksi Indeksi Indeksi Indeksi Indeksi Indeksi Indeksi Indeksi** YRITYSTEN OSUUDET ERI TOIMIALOILLA VUOSI -94-95 -96-97 -98-99 -00-01 -02-03 % % % % % % % % Päijät-Häme Teollisuus (D) - - - - 15 15 15 15 Rakentaminen (F) - - - - 12 12 13 13 Tukku- ja vähittäiskauppa

Lisätiedot

Alueraporttien yhteenveto 2/2006

Alueraporttien yhteenveto 2/2006 Alueraporttien yhteenveto 2/2006 Suomen Yrittäjät ALUERAPORTTIEN YHTEENVETO Suhdannenäkymät Pk-yritysten suhdannenäkymät lähimmän vuoden aikana ovat kaikilla tutkimusalueilla saldolukujen 1 mukaan positiivisia

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri kevät 2012 Suomen Yrittäjät Finnvera Oyj Työ- ja elinkeinoministeriö

Pk-yritysbarometri kevät 2012 Suomen Yrittäjät Finnvera Oyj Työ- ja elinkeinoministeriö Pk-yritysbarometri kevät 2012 Suomen Yrittäjät Finnvera Oyj Työ- ja elinkeinoministeriö 9.2.2012 1 Pk-yritysbarometrin ennustekyky, bkt Lähteet: Tilastokeskus ja Pk-yritysbarometri, kevät 2012 9.2.2012

Lisätiedot

POHJOIS-KARJALA Indeksi Indeksi Indeksi Indeksi Indeksi Indeksi Indeksi Indeksi**

POHJOIS-KARJALA Indeksi Indeksi Indeksi Indeksi Indeksi Indeksi Indeksi Indeksi** YRITYSTEN OSUUDET ERI TOIMIALOILLA VUOSI -94-95 -96-97 -98-99 -00-01 -02-03 % % % % % % % % Pohjois-Karjala Teollisuus (D) - - - - 12 12 12 12 Rakentaminen (F) - - - - 11 11 11 12 Tukku- ja vähittäiskauppa

Lisätiedot

Indeksi Indeksi Indeksi Indeksi Indeksi Indeksi Indeksi Indeksi**

Indeksi Indeksi Indeksi Indeksi Indeksi Indeksi Indeksi Indeksi** YRITYSTEN OSUUDET ERI TOIMIALOILLA VUOSI -94-95 -96-97 -98-99 -00-01 -02-03 % % % % % % % % Pohjois-Savo Teollisuus (D) - - - - 11 11 11 11 Rakentaminen (F) - - - - 11 11 11 11 Tukku- ja vähittäiskauppa

Lisätiedot

ASIAKASKOHTAINEN SUHDANNEPALVELU. Lappeenranta 1.10.2008. - Nopeat alueelliset ja toimialoittaiset suhdannetiedot

ASIAKASKOHTAINEN SUHDANNEPALVELU. Lappeenranta 1.10.2008. - Nopeat alueelliset ja toimialoittaiset suhdannetiedot ASIAKASKOHTAINEN SUHDANNEPALVELU - Nopeat alueelliset ja toimialoittaiset suhdannetiedot Tiina Karppanen (09) 1734 2656 palvelut.suhdanne@tilastokeskus.fi Lappeenranta 1.10.2008 1.10.2008 A 1 Mihin suhdannetietoja

Lisätiedot

Työttömyysasteen kehitys (12 kk liukuva keskiarvo) suurimmissa maakunnissa ajalla 2007 2013 (heinä)

Työttömyysasteen kehitys (12 kk liukuva keskiarvo) suurimmissa maakunnissa ajalla 2007 2013 (heinä) Maakunnan tila 1 Työttömyysasteen kehitys (12 kk liukuva keskiarvo) suurimmissa maakunnissa ajalla 27 213 (heinä) 14,5 14, 13,5 13, 12,5 12, 11,5 11, 1,5 1, 9,5 9, 8,5 8, 7,5 7, 6,5 6, 5,5 5, Luku alueen

Lisätiedot

SUHDANNEKATSAUS 1/2012

SUHDANNEKATSAUS 1/2012 SUHDANNEKATSAUS 1/2 SKOLIN JÄSENYRITYSTEN HENKILÖSTÖ 1989...213 16 14 Ennuste 1 8 6 4 2 89 9 91 92 93 94 95 96 97 98 99 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 13 SUUNNITTELU- JA KONSULTTITOIMISTOJEN LIITTO SKOL RY Eteläranta

Lisätiedot

YRITYSTEN OSUUDET ERI TOIMIALOILLA TYÖLLISTEN MÄÄRÄN MUUTOS* Lähde: Tilastokeskus, Työssäkäyntitilasto

YRITYSTEN OSUUDET ERI TOIMIALOILLA TYÖLLISTEN MÄÄRÄN MUUTOS* Lähde: Tilastokeskus, Työssäkäyntitilasto YRITYSTEN OSUUDET ERI TOIMIALOILLA VUOSI -94-95 -96-97 -98-99 -00-01 -02-03 -04 % % % % % % % % Satakunta Teollisuus (D) - - - - 14 14 14 14 14 Rakentaminen (F) - - - - 13 13 14 14 14 Tukku- ja vähittäiskauppa

Lisätiedot

Keski-Suomen Aikajana 1/2017 Tilanne

Keski-Suomen Aikajana 1/2017 Tilanne Keski-Suomen Aikajana 1/2017 Tilanne 30.9.2016 Veli-Pekka Päivänen Keski-Suomen liitto Aikajana 2/2017 julkaistaan huhtikuun alussa, tilanne 31.12.2016 Veli-Pekka Päivänen Olli Patrikainen Uljas Valkeinen

Lisätiedot

Nopeat alueelliset ja toimialoittaiset suhdannetiedot

Nopeat alueelliset ja toimialoittaiset suhdannetiedot Nopeat alueelliset ja toimialoittaiset suhdannetiedot Tiina Herttuainen (09) 1734 3619 palvelut.suhdanne@tilastokeskus.fi Turku 13.05.2009 13.05.2009 A 1 Suhdannetilastoista Suhdannetilastot kuvaavat talouden

Lisätiedot

Keski-Suomen Aikajana 1/2010

Keski-Suomen Aikajana 1/2010 Keski-Suomen Aikajana 1/2010 Aikajanassa kuvataan ja analysoidaan Keski-Suomen maakunnan yritystoimintaa ja aluetaloutta tuoreilla, luotettavilla ja havainnollisilla indikaattoreilla, painotuksena Keski-Suomen

Lisätiedot

SUHDANNEKATSAUS 2/2004

SUHDANNEKATSAUS 2/2004 SUHDANNEKATSAUS 2/24 SKOLIN JÄSENYRITYSTEN HENKILÖSTÖ 1984..25 12 Ennuste 1 8 6 4 2 84 85 86 87 88 89 9 91 92 93 95 96 97 98 1 2 3 4 5 6 SUHDANNEKATSAUS 2/24 29.1.24 1(3) SUUNNITTELUALAN KASVUNÄKYMÄT HIIPUIVAT

Lisätiedot

Indeksi Indeksi Indeksi Indeksi Indeksi Indeksi Indeksi Indeksi**

Indeksi Indeksi Indeksi Indeksi Indeksi Indeksi Indeksi Indeksi** YRITYSTEN OSUUDET ERI TOIMIALOILLA VUOSI -94-95 -96-97 -98-99 -00-01 -02-03 % % % % % % % % Keski-Suomi Teollisuus (D) - - - - 13 12 12 12 Rakentaminen (F) - - - - 13 12 13 13 Tukku- ja vähittäiskauppa

Lisätiedot

Indeksi Indeksi Indeksi Indeksi Indeksi Indeksi Indeksi Indeksi**

Indeksi Indeksi Indeksi Indeksi Indeksi Indeksi Indeksi Indeksi** YRITYSTEN OSUUDET ERI TOIMIALOILLA VUOSI -94-95 -96-97 -98-99 -00-01 -02-03 % % % % % % % % Lappi Teollisuus (D) - - - - 10 9 9 9 Rakentaminen (F) - - - - 12 12 12 12 Tukku- ja vähittäiskauppa (G) - -

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri. Alueraporttien 1/2003 yhteenveto. Suomen Yrittäjät

Pk-yritysbarometri. Alueraporttien 1/2003 yhteenveto. Suomen Yrittäjät Pk-yritysbarometri Alueraporttien 1/2003 yhteenveto Suomen Yrittäjät Alueraporttien yhteenveto Suhdannenäkymät Pk-yritysten suhdannenäkymät oman yrityksen kannalta lähimmän vuoden aikana ovat koko maassa

Lisätiedot

Pohjanmaan kauppakamari. Toimiala- ja tilastokatsaus Elokuu 2013

Pohjanmaan kauppakamari. Toimiala- ja tilastokatsaus Elokuu 2013 Pohjanmaan kauppakamari Toimiala- ja tilastokatsaus Elokuu 2013 Tilastoaineiston lähteet: Graafit perustuvat Tilastokeskuksen, Työ- ja elinkeinoministeriön ja ETLAn sekä Pohjanmaan kauppakamarin omaan

Lisätiedot

Yritykset, työpaikat, työttömyys

Yritykset, työpaikat, työttömyys Yritykset, työpaikat, työttömyys Lähteet: Tilastokeskus, Työ- ja elinkeinoministeriö, Kaupunkitutkimus TA Oy Yritykset, työpaikat, työttömyys Sisällys: Yritykset ja työpaikat Työllisyys ja työttömyys 2

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 8/2017

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 8/2017 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 8/217 16 14 12 1 8 6 4 2 27/1 28/1 29/1 21/1 211/1 212/1 213/1 214/1 215/1 216/1 217/1 C Tehdasteollisuus

Lisätiedot

Yritykset T A M P E R E E N K A U P U N K I

Yritykset T A M P E R E E N K A U P U N K I Toimintaympäristö: Yritykset 4.5.2011 T A M P E R E E N K A U P U N K I Toimintaympäristö: Yritykset Tampere 4.5.2011 Matias Ansaharju www.tampere.fi/tilastot etunimi.sukunimi@tampere.fi Tampereen kaupunki

Lisätiedot

SUHDANNEKATSAUS 1/2004

SUHDANNEKATSAUS 1/2004 SUHDANNEKATSAUS 1/2004 SKOLIN JÄSENYRITYSTEN HENKILÖSTÖ 1983...2004 12 000 Ennuste 10 000 8 000 6 000 4 000 2 000 0 83 84 85 86 87 88 89 90 91 92 93 94 95 96 97 98 99 00 01 02 03 04 1(3) KOKO SUUNNITTELUALA

Lisätiedot

Asiakastilaisuus 2.3.2011 Mira Kuussaari. Tilastokeskuksen tuottamat kaupan tilastot

Asiakastilaisuus 2.3.2011 Mira Kuussaari. Tilastokeskuksen tuottamat kaupan tilastot Kaupan Suhdanteet Asiakastilaisuus Tilastokeskuksen tuottamat kaupan tilastot Kaupan liikevaihtokuvaaja- ja myynnin määrä, kk Kaupan palkkasummakuvaajat, kk Kaupan varastotilastot, neljännesvuosi Kaupan

Lisätiedot

Uusi SeutUra -hanke. Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista

Uusi SeutUra -hanke. Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista Uusi SeutUra -hanke Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista Pielisen Karjalan vahvat klusterit Tässä aineistossa on tarkasteltu Pielisen Karjalan eli

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden talousnäkymät alueittain Teknologiateollisuus

Teknologiateollisuuden talousnäkymät alueittain Teknologiateollisuus Teknologiateollisuuden talousnäkymät alueittain 28.11.2018 Teknologiateollisuus 1 Teknologiateollisuus ELY-alueittain 2017 Alueiden osuudet alan koko liikevaihdosta ja henkilöstöstä Suomessa Uusimaa Pirkanmaa

Lisätiedot

23.2.2016 Matti Paavonen 1

23.2.2016 Matti Paavonen 1 1 Kasvu antaa pelivaraa talouden ongelmat on silti ratkaistava 23.2.2016, Palvelujen suhdannekatsaus Matti Paavonen, ekonomisti 2 IV/2015: Palvelujen volyymi kasvoi 2,1 % Toimialojen tuotannon volyymin

Lisätiedot

Maakunnan muutokset kiinteistö- ja rakennusalan näkökulmasta

Maakunnan muutokset kiinteistö- ja rakennusalan näkökulmasta Maakunnan muutokset kiinteistö- ja rakennusalan näkökulmasta RT:n ja RAKLIn ajankohtaisseminaari 18.1.2017 Keski-Suomi #kasvunmaakunta Veli-Pekka Päivänen Keski-Suomen liitto Veli-Pekka Päivänen Olli Patrikainen

Lisätiedot

Marraskuun työllisyyskatsaus 2015

Marraskuun työllisyyskatsaus 2015 NÄKYMIÄ MARRASKUU 2015 POHJANMAAN ELY-KESKUS Marraskuun työllisyyskatsaus 2015 Julkaisuvapaa 22.12.2015 klo 9.00 Työttömien määrän kasvu hidastunut koko maassa, Pohjanmaan ELYalueen tahti nyt maan keskiarvoa.

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden talousnäkymät alueittain Teknologiateollisuus

Teknologiateollisuuden talousnäkymät alueittain Teknologiateollisuus Teknologiateollisuuden talousnäkymät alueittain 3.5.2017 Teknologiateollisuus 1 Teknologiateollisuus ELY-alueittain 2016 Alueiden osuudet alan koko liikevaihdosta ja henkilöstöstä Suomessa Uusimaa Pirkanmaa

Lisätiedot

Koko maan tarkastelussa Pohjois-Suomessa kovin kasvu nykyisellä EUohjelmakaudella. Veli-Pekka Päivänen Keski-Suomen liitto

Koko maan tarkastelussa Pohjois-Suomessa kovin kasvu nykyisellä EUohjelmakaudella. Veli-Pekka Päivänen Keski-Suomen liitto Keski-Suomen Tilanne 30.6.2019 Matkailun, kaupan ja palveluiden kasvu on jatkunut kohtuullisena. Suhdannehuippu ohitettu viennissä, teollisuudessa ja rakentamisessa. Kovin kasvu Saarijärven-Viitasaaren

Lisätiedot

Kulttuuristen alojen rooli keskisuurissa kaupungeissa.docx

Kulttuuristen alojen rooli keskisuurissa kaupungeissa.docx 1(5) Kulttuuristen alojen rooli keskisuurissa kaupungeissa Keskisuurilla kaupungeilla tarkoitetaan muistiossa kahta asiaa: niiden väkilukua sekä niiden epävirallista asemaa maakunnan keskuksena. Poikkeus

Lisätiedot