Toimialaraportti ennakoi liiketoimintaympäristön muutoksia

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Toimialaraportti ennakoi liiketoimintaympäristön muutoksia www.toimialaraportit.fi"

Transkriptio

1 Toimialaraportti ennakoi liiketoimintaympäristön muutoksia Työ- ja elinkeinoministeriö Maa- ja metsätalousministeriö Työ- ja elinkeinokeskus Tekes Finpro Matkailun edistämiskeskus Lapin liitto

2 Taloushallinnon palvelut Toimialaraportti Timo Metsä-Tokila 1/2011 TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu

3 Julkaisusarjan nimi ja tunnus Käyntiosoite Postiosoite Toimialaraportti Aleksanterinkatu 4 PL 32 Puhelin (09) / HELSINKI VALTIONEUVOSTO Telekopio (09) Tekijät (toimielimestä: nimi, puheenjohtaja, sihteeri) Timo Metsä-Tokila Toimialapäällikkö Varsinais-Suomen ELY-keskus Julkaisuaika Toimeksiantaja(t) Työ- ja elinkeinoministeriö Toimielimen asettamispäivä Julkaisun nimi Taloushallinnon palvelut Tiivistelmä Taloushallintoala koostuu neljästä alatoimialasta; kirjanpito, laskentatoimi, tilintarkastus ja veroneuvonta. Raportissa käsitellään pääasiassa edellä olevista alatoimialoista kolmea ensimmäistä. Veroneuvonnan osuus on vain marginaalinen. Laajemmassa perspektiivissä taloushallinnon ala on osa liike-elämän palveluita. Meneillään olevan talouden epävarmuuden aikana toimivien liike-elämän palveluiden merkitys tulisi kasvaa. Vuonna 2009 taloushallinnon alan yrityksillä oli yhteensä 5020 toimipaikkaa, ja niissä työskenteli yhteensä henkilöä. Yhteensä näiden yritysten liikevaihto oli 1125 miljoonaa euroa. Varsinkin kirjanpito- ja tilinpäätöspalveluita tarjoavat yritykset ovat keskimäärin suhteellisen pieniä. Perinteisesti alalla on arvostettu paikallisuutta ja läheisyyttä. Sähköisen asioinnin myötä tämä asetelma muuttuu ajan myötä. Tilintarkastustoiminnan kentälle on tullut myös suuria kansainvälisiä ketjuja. Lisäksi tilintarkastustoiminta on voimakkaasti keskittynyt Uudellemaalle. Vuosina tilintarkastuspalvelut kasvoivat kaikkiaan 496 henkilöllä, mikä merkitsi sitä, että alan henkilöstömäärä kasvoi 18 prosentilla. Kirjanpitopalvelut kasvoivat samana aikana 1734 henkilöllä (suhteellinen kasvu 15 prosenttia). Myös toimipaikkojen määrä on selvästi kasvanut. Alan henkilöstön kasvu on monella tavalla positiivinen asia. Alalle tarvitaan nuoria osaajia, sillä yksi suurimmista alan tulevista haasteista on työntekijöiden ja yrittäjien eläköityminen. Houkutellakseen alalle nuoria alalla on ryhdytty toimiin esimerkiksi oppilaitosyhteistyön aktivoimiseksi. Taloushallintoalan palveluiden liikevaihdon kehitys on pääosin vuosina ollut kasvava. Koko alan sekä yksittäisten yritysten tilanne on hyvä. Sekä kirjanpito- että tilintarkastusyritysten taloudelliset tunnusluvut ovat kehittyneet melko suotuisasti. Vakavaraisuutta kuvaava omavaraisuusaste on hyvä ja se on noussut entisestäänkin viime vuosina. Taloudellisen epävarmuuden aikana yrityksissä korostuu taloudellisten asioiden osaaminen ja ymmärtäminen. Vaikka mahdollinen talouskriisi vaikuttaa myös kirjanpito- ja tilintarkastusalan yrityksiin, tuo kriisi niille myös lisätyötä mm. erilaisten yritysjärjestelyjen myötä. Taantuman aikana korostuu myös kirjanpidon ja tilintarkastuksen peruspalveluiden merkitys. TEM:n yhdyshenkilö: Tieto-osasto /Toimialapalvelu/Esa Tikkanen, s-posti: esa.tikkanen(at)tem.fi puh ELY-keskuksen yhdyshenkilö: Timo Metsä-Tokila; timo.metsa-tokila(at)ely-keskus.fi, puh Asiasanat Taloushallinto, kirjanpito, laskentatoimi, tilintarkastus ISSN Kokonaissivumäärä 48 Julkaisija Työ- ja elinkeinoministeriö Kieli Suomi ISBN Hinta - Kustantaja

4 Publikationsseriens namn och kod Besöksadress Postadress Branschrapport Alexandersgatan 4 PB 32 Telefon / HELSINGFORS STATSRÅDET Telefax (09) Författare Timo Metsä-Tokila Branschchef Närings-, trafik- och miljöcentralen i Egentliga Finland Publiceringstid Uppdragsgivare Arbets- och näringsministeriet Organets tillsättningsdatum Titel Ekonomiförvaltningstjänster Ekonomiförvaltningsbranschen består av fyra underbranscher: bokföring, redovisning, revision och skatterådgivning. I rapporten behandlas huvudsakligen de tre först nämnda underbranscherna. Skatterådgivningens andel är endast marginell. I ett vidare perspektiv utgör ekonomiförvaltningen en del av tjänsterna för affärslivet. Under den tid av ekonomisk osäkerhet som nu råder bör fungerande tjänster för affärslivet få ökad betydelse. År 2009 hade företagen inom ekonomiförvaltningsbranschen sammanlagt 5020 verksamhetsställen och vid dem arbetade totalt personer. Sammanlagt omsatte dessa företag 1125 miljoner euro. Speciellt de företag som erbjuder bokförings- och bokslutstjänster är i genomsnitt relativt små. Traditionellt har lokal närvaro och närhet uppskattats inom branschen. I och med e-tjänsterna förändras denna konstellation med tiden. Även stora internationella kedjor har kommit in på området för revisionsverksamhet. Dessutom har revisionsverksamheten starkt koncentrerats till Nyland. Under åren ökade revisionstjänsterna med sammanlagt 496 personer, vilket betydde att antalet anställda i branschen ökade med 18 procent. Bokföringstjänsterna ökade under samma tid med 1734 personer (relativ tillväxt 15 procent). Även antalet verksamhetsställen har tydligt ökat. Ökningen av antalet anställda inom branschen är på många sätt en positiv företeelse. Branschen behöver unga förmågor, eftersom en av de största framtida utmaningarna för branschen är de anställdas och företagarnas pensionering. För att locka unga till branschen har åtgärder vidtagits för att t.ex. aktivera samarbetet med läroanstalterna. Omsättningsutvecklingen inom ekonomiförvaltningstjänster har i huvudsak varit positiv under åren Situationen för hela branschen och för de enskilda företagen är god. Såväl bokförings- som revisionsföretagens ekonomiska nyckeltal har utvecklats rätt gynnsamt. Soliditeten är god och den har ytterligare stigit under de senaste åren. Under en tid av ekonomisk osäkerhet understryks betydelsen av att behärska och förstå ekonomiska frågor. Fastän en eventuell ekonomisk kris också påverkar bokförings- och revisionsföretagen, ger krisen dem också mer arbete, bl.a. till följd av olika företagsarrangemang. Under en recession får också basservicen inom bokföring och revision ökad betydelse. Kontaktperson vid arbets- och näringsministeriet: Avdelningen för kunskapshantering/branschtjänst/esa Tikkanen, e-post: esa.tikkanen(at)tem.fi tfn Kontaktperson vid närings-, trafik- och miljöcentralen: Timo Metsä-Tokila; timo.metsa-tokila(at)ely-keskus.fi, tfn Nyckelord Ekonomiförvaltning, bokföring, redovisning, revision ISSN Sidoantal 48 Utgivare Arbets- och näringsministeriet Språk Finska ISBN Pris - Förläggare

5 Sisällys 0 Saatteeksi Toimialan määrittely ja sisältö Toimialan kuvaus ja rajaus Taloushallinnon palvelut osana liike-elämän palveluja Toimialan rakenne Toimialan jakautuminen alaryhmiin sekä alueellinen jakautuminen Henkilöstö- ja toimipaikkamäärän kehitys Toimialan suurimpia yrityksiä Toimialan työvoimarakenne ja työllisyyden kehitys Markkinoiden rakenne ja kehitys Kotimaan markkinoiden kehitys Vienti ja muu kansainvälinen toiminta Tuotanto ja tuotantomenetelmät Investoinnit Taloudellinen tila Toimialan keskeiset menetystekijät, ongelmat ja kehittämistarpeet Keskeiset ongelmat Osaamisen kehittämistarpeet Tulevaisuudennäkymät toimialalla Tilitoimistoalan kehityssuuntia Tilintarkastusalan kasvavia osa-alueita Yritysten suhdanneodotukset ja katsaus taloushallintoalan kasvuun 43 9 Yhteenvetoanalyysi TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu 5

6 6 TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu

7 0 Saatteeksi Toimialaraportit julkaisusarjan lähtökohtana on koota ja yhdistää eri lähteiden aineistoja toimialakohtaisiksi perustietopaketeiksi, jotka tarjoavat asiantuntijoiden näkemyksen pk-yritysten päätöksenteon apuvälineeksi. Vuosittain päivitettävä sarja käsittää yhdeksän päätoimialaa: elintarviketeollisuus, elektroniikkateollisuus, metalliteollisuus, kone- ja laiteteollisuus, puutuoteteollisuus, luonnonkiviteollisuus ja kaivosalan, bioenergia, matkailu, sosiaali- ja terveyspalvelut sekä liike-elämän palvelut. Raportit ovat veloituksetta saatavissa TEM Toimialapalvelun internet -sivuilla ositteessa Toimialaraporttien keskeiset tilastotiedot päivittyvät nykyisin Toimiala Online -kuvatietokannan kautta, ja ne ovat saatavissa ao. raportin kohdalta. Lisäksi Toimiala Online tietopalvelusta asaa nykyisin vapaasti paljon tilastotietoja osoitteesta Toimialaraportit yhdessä toimialapäälliköiden rahoitusnäkemykset julkaisun kanssa muodostavat kattavan perustietopaketin, joka osaltaan tukee eri alojen kehittämisessä, eri tahoja yrityshankkeiden suunnittelussa tai hankkeiden käsittelyssä sekä työvoiman koulutuksen suuntaamisessa. Taloushallintoala jakaantuu kahteen pääryhmään: tilitoimistoihin, joita nimitetään myös kirjanpitotoimistoiksi, sekä tilintarkastustoimistoihin. Taloushallinto on vanha ja vakiintunut toimiala, joka aiemmin on keskittynyt pääasiassa lakisääteisten tehtävien hoitoon. Viimeisien vuosien alan tulevaisuudesta on keskusteltu paljon ja alan palvelut ovat monipuolistuneet ja muuttuneet yhä enemmän asiakasyritysten liikkeenjohtoa tukeviksi neuvontapalveluiksi. Samanaikaisesti rutiinipalvelut ovat siirtymässä osin tietotekniikan avulla hoidettaviksi. Ala on yksi tärkeä talouden osakokonaisuus ja sen arvioidaan jatkavan kasvua tulevina vuosinakin nykyisistä epävakaista taloudellisista näkymistä huolimatta. Tämän raportin tavoitteena on palvella taloushallintoalan yrityksiä sekä niitä erilaisia yksityisen ja julkisen sektorin organisaatioita, jotka pyrkivät tukemaan alan kehitystä. Taloushallintoalan kehitysnäkymiä tarkastellaan tässä raportissa pääosin pk-yritysten näkökulmasta. Raportti osin aiemmin julkaistuihin vastaaviin raportteihin ja se pohjautuu uusimpaan käytettävissä olevaan aineistoon. Raportin laatimisessa on käytetty hyväksi mm. yritysten omiin nykytilan ja tulevaisuuden arvioihin perustuvia työ- ja elinkeinoministeriön selvityksiä, joista uusin on toteutettu keväällä ja kesällä Lisäksi raporttia varten olen haastellut useita alan yrittäjiä niin kasvukeskuksissa kuin niiden ulkopuolella sekä muita alan keskeisiä toimijoita. Raportissa esitetyt tilastolliset tarkastelut mm. toimipaikkamäärän, henkilöstön ja liikevaihdon kehityksestä koskevat osin sekä kirjanpito- että tilintarkastusalaa. Samoin raportissa esitetyt tutkimustulokset koskevat koko alaa. Työ- ja elinkeinoministeriön selvitysten tuloksia kuvataan tässä raportissa myös erikseen kirjanpitopalveluja ja tilintarkastusalaa. TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu 7

8 Lausua kiitokseni kaikille niille henkilöille, yrityksille ja yhteistyökumppaneille, jotka ovat olleet myötävaikuttamassa tämän raportin syntymiseen. Toivon, että raportti antaa virikkeitä alan yrityksille niiden kehittäessä toimintaansa ja palvelee lisäksi myös muita alasta kiinnostuneita. Turussa Timo Metsä-Tokila Toimialapäällikkö 8 TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu

9 1 Toimialan määrittely ja sisältö 1.1 Toimialan kuvaus ja rajaus Tässä raportissa taloushallintoalan määrittelyn lähtökohtana käytetään toimialaluokituksen TOL 2008 mukaista toimialaluokkaa 6920: laskentatoimi, kirjanpito, tilintarkastus ja veroneuvonta. Toimialalla on kolme alaluokkaa. Ensimmäinen alaluokka on kirjanpito ja tilinpäätöspalvelut (69201). Tähän luokkaan kuuluu kirjanpidon ja tilinpäätöksen laadinta asiakkaan laskuun sekä palkkojen laskeminen, liikevaihtoverolaskelmien ja reskontrien laatiminen, mikäli se kuuluu osana palveluun. Kiinteistöhuoltoyhtiöiden kirjanpitopalvelu kuuluu kuitenkin luokkaan kiinteistöjen isännöinti. Perinteisesti kiinteistöjen isännöinti ja tilitoimistopalvelut ovat löytyneet samasta yrityksestä. Viime vuosien kehitys on kuitenkin ollut sen suuntainen, että tilitoimistot keskittyvät yritysten kirjanpidon hoitamiseen eivätkä jaa työpanostaan useiden asiakokonaisuuksien kesken. Toisen alaluokan muodostavat tilintarkastuspalvelut (69202). Tähän kuuluu yrityksen tai muun kirjanpitovelvollisen tilinpäätöksen, kirjanpidon ja hallinnon, tarkastaminen sekä tilintarkastuslaissa tai muualla, sekä lainsäädännössä edellytettyjen raporttien kuten tilintarkastuskertomuksen antaminen asiakkaan laskuun. Kolmas ja viimeinen alaluokka on muut laskentatoimen palvelut (69209). Luokkaan kuuluu yritysten ja luonnollisten henkilöiden tulo- ja varallisuusveroilmoitusten laadinta sekä verotukseen liittyvä neuvonta asiakkaan laskuun. Myös asiakkaan edustaminen veroviranomaisten luona muissa kuin oikeudellisissa asioissa kuuluu tähän luokkaan. Sen sijaan tämä luokka ei sisällä laskentajärjestelmien ja muiden taloushallintoon liittyvien järjestelmien suunnittelua, joka kuuluu luokkaa liikkeenjohdon konsultointi. Luokka ei myöskään sisällä laskujen perintää eikä luottotietopalvelua. Tilastolliset luokitukset vastaavat taloushallinnon kohdalla moneen muuhun alaan verrattuna melko hyvin toimialan jakautumista käytännössä. Kirjanpito- ja tilinpäätöspalvelua tarjoavat tilitoimistot, joita nimitetään myös kirjanpitotoimistoiksi. Tilintarkastuspalveluja tarjoavat tilintarkastustoimistot ja -yritykset. Tilastollisen luokituksen mukaista ns. muuta laskentatoimen palvelua tarjoavat kuitenkin useammat eri tahot, sekä tilitoimistot että tilintarkastustoimistot, asianajo- ja lakiasiaintoimistot jne. Taloushallinnon kohdalla on viime vuosina tapahtunut muutoksia, joita tilastollisilla luokituksilla on vaikea tavoittaa. Tärkein muutos lienee se, että varsinkin tilintarkastustoimistot, mutta jossain määrin myös tilitoimistot, tarjoavat yrityksille monia muita palveluja kuin edellä esitettyihin kuvauksiin sisältyvät kokonaisuudet. Joiltain osin tilitoimistojen ja tilintarkastustoimistojen tehtäväkentät myös sekoittuvat toisiinsa. Näitä kysymyksiä käsitellään tarkemmin myöhemmissä luvuissa. Osa tilitoimistoista on muuttanut toimintansa suuntaa yhä enemmän vain peruskirjanpidon pitämisestä myös yrityksen taloudellisen neuvonantajan rooliin. Yksittäisen yrittäjän näkökulmasta katsottuna kirjanpitäjästä tai tilintarkastajasta on voinut tulla jo lähes konsultin tapainen neuvoja yritykselle. TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu 9

10 1.2 Taloushallinnon palvelut osana liike-elämän palveluja Palvelujen merkityksen kasvu on ollut jo pitkään keskeinen elinkeinoelämän kehitystä ohjaava trendi länsimaissa. Palvelujen kasvavasta roolista kertoo yhtäältä se, että kuluttajat käyttävät yhä suuremman osan tuloistaan palveluihin. Toisaalta yritysten tuotantopanoksista ja lopputuotteista aikaisempaa suurempi osa on palveluita. Palvelujen merkityksen kasvu näkyy sekä palvelualojen laajentumisena että palveluliiketoiminnan lisääntymisenä perinteisissä teollisuusyrityksissä. Kuviossa 1 on esitetty miten eri toimialat ovat kasvaneet toimipaikkojen määrällä mitattuna vuoden 2006 jälkeen Suomessa. Voimakkaita kasvu on ollut tieteellisteknisillä toimialoilla kuten liike-elämän palveluiden saralla. Kuvio 1. Eri toimialojen suhteellinen kasvu vuosina (2007 = 100) A Maatalous, metsätalous ja kalatalous B Kaivostoiminta ja louhinta D Sähkö-, kaasu- ja lämpöhuolto, jäähdytysliiketoiminta J Informaatio ja viestintä K Rahoitus- ja vakuutustoiminta L Kiinteistöalan toiminta M Ammatillinen, tieteellinen ja tekninen toiminta N Hallinto- ja tukipalvelutoiminta Lähde: Toimiala Online / Tilastokeskus, yritys- ja toimipaikkarekisteri Taloushallinnon palvelut ovat osa laajempaa liike-elämän palvelujen toimialaa. Toimiala kokonaisuutena on kasvanut länsimaissa jo noin kolmen vuosikymmenen ajan. Kasvun on ennustettu jatkuvan selvästi työllisyyden keskitasoa nopeampana myös tulevina vuosina. Suomen avainklustereiden tulevaisuutta kartoittavan tutkimuksen mukaan koko liike-elämän palvelusektorin työllisyys tulee Suomessa kasvamaan vuoteen 2015 mennessä vuosittain 2,8 prosenttia työllisyyden keskimääräisen vuosikasvun ollessa 0,7 prosenttia. Nykyinen talouden epävarmuus ei näytä hidastavan alan toimintaa, sillä taantumassa ja epävarmoina aikoina yritykset tarvitsevat ehkä jopa enenevässä määrin liike-elämän palveluja. Liike-elämän palvelujen sisällä ns. osaamisintensiiviset alatoimialat ovat herättäneet viime vuosina laajaa kiinnostusta. Aiheesta on tehty lukuisia tutkimuksia. Osaamisintensiivisillä liike-elämän palveluilla (knowledge-intensive business services KIBS) tarkoitetaan niitä yritysten toisille yrityksille tai julkiselle sektorille tuottamia palveluja, joissa asiantuntijatoiminnalla on erityisen suuri merkitys. Osaamisintensiivisiin liike-elämän palveluihin luetaan yleensä seuraavat toimialaluokat: ohjelmistoala, tutkimus ja kehittäminen, lainopilliset palvelut, taloushallinnon palvelut, mainos- ja markkinointipalvelut, tekniset palvelut sekä konsultti-ja henkilöstöpalvelut. 10 TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu

11 Kuten liike-elämän palvelualat yleensä ovat myös edellä luetellut osaamisintensiiviset alatoimialat kasvaneet voimakkaasti. Samalla niitä on leimannut voimakas keskittyminen pääkaupunkiseudulle. Henkilöstön määrä osaamisintensiivisissä liike-elämän palveluyrityksissä Suomessa oli vuonna 2009 noin kymmenyksen suurempi kuin vuonna Vaikka kasvu on hidastunut 1990-luvun lopun ja kuluvan vuosituhannen alun luvuista, on ala vielä voimakkaasti kasvava ala. Esimerkiksi 2000-luvun alussa kasvu on nopeaa, sillä vuodesta 2002 vuoteen 2007 alan henkilöstömäärä kasvoi kolmanneksen. Kehitys eroaa selvästi useimpien muiden toimialojen yleisestä kehityksestä. Osaamisintensiivisten liike-elämän palvelujen merkitys ei rajoitu niiden asemaan keskeisenä kasvualana, vaan niillä on myös yleistä taloudellista kasvua tukeva merkitys. Toisin kuin aiemmin, jolloin liike-elämän palvelujen kasvun nähtiin johtuvan pelkästään kustannustekijöihin liittyvästä toimintojen ulkoistamisesta, on uudemmissa tutkimuksissa korostettu ulkopuolisten palvelujen käytön motiivina olevan usein asiantuntemuksen ja osaamisvaatimusten tason nousu. Yrityspalveluyrityksillä, joilla on asiakkainaan suuri määrä muita yrityksiä, näkökulma on laajempi kuin mihin yksittäisen yrityksen sisällä on mahdollista päästä. Levittäessään tietoa uusista ideoista ja parhaista käytännöistä osaamisintensiiviset palveluyritykset ovat keskeisessä asemassa asiakasyritystensä liiketoiminnan kehittämisessä. Taulukko 1. Osaamisintensiivisten toimialojen toimipaikkojen määrän kehitys vuosina Toimipaikat Ohjelmistojen suunnittelu ja valmistus Atk-laitteisto- ja ohjelmistokonsultointi Tietojenkäsittelyn ja laitteistojen käyttö- ja hallintapalvelut Muu laitteisto- ja tietotekninen palvelutoiminta Lakiasiainpalvelut Kirjanpito- ja tilinpäätöspalvelu Tilintarkastuspalvelu Muu laskentatoimen palvelu Muu liikkeenjohdon konsultointi Arkkitehti- ja insinööripalvelut ja niihin liittyvä tekninen konsultointi Tekninen testaus ja analysointi Mainostoimistot ja mainospalvelu Työnvälitystoiminta Työvoiman vuokraus Muut henkilöstön hankintapalvelut Yhteensä Lähde: Toimiala Online / Tilastokeskus, yritys- ja toimipaikkarekisteri. Osaamisintensiivisten liike-elämän palvelujen pääryhmistä suurimmaksi on henkilöstöllä mitattuna noussut 2000-luvulla henkilöstövuokraus. Alan kasvu on hyvä esimerkki siitä miten se toimii talouden ja kasvun indikaattorina ja puskurina. Yritykset hakevat kasvua ja säästöjä tiukkoina aikoina mahdollisimman joustavasti ja tähän ovat henkilöstövuokraus- TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu 11

12 alan yrityksen pystyneet vastaamaan. Koko toimialan kasvu henkilöstön määrällä mitattuna oli vuosine noin 12 prosenttia. Koko toimialan kasvu samana aikana oli noin 15 prosenttia toimipaikkojen määrällä laskettuna. Taloushallinnon palvelut ovat hyvin tasaisen kasvun toimiala. Alalla on paljon pieniä toimipaikkoja; noin 17 prosenttia osaamisintensiivistenliike-elämän palvelujen toimipaikoista edustaa taloushallintoalaa. Henkilöstömäärällä mitattuna taloushallinnon palvelut muodostavat 10 prosenttia ja liikevaihdolla mitattuna 6,8 prosenttia kaikista osaamisintensiivisistä liike-elämän palveluista. Taulukko 2. Osaamisintensiivisten toimialojen henkilöstön määrän kehitys vuosina Henkilöstö Ohjelmistojen suunnittelu ja valmistus Atk-laitteisto- ja ohjelmistokonsultointi Tietojenkäsittelyn ja laitteistojen käyttö- ja hallintapalvelut Muu laitteisto- ja tietotekninen palvelutoiminta Lakiasiainpalvelut Kirjanpito- ja tilinpäätöspalvelu Tilintarkastuspalvelu Muu laskentatoimen palvelu Muu liikkeenjohdon konsultointi Arkkitehti- ja insinööripalvelut ja niihin liittyvä tekninen konsultointi 712 Tekninen testaus ja analysointi Mainostoimistot ja mainospalvelu Työnvälitystoiminta Työvoiman vuokraus Muut henkilöstön hankintapalvelut Yhteensä Lähde: Toimiala Online / Tilastokeskus, yritys- ja toimipaikkarekisteri. 12 TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu

13 Taulukko 3. Osaamisintensiivisten toimialojen liikevaihdon määrän kehitys vuosina Liikevaihto (1000 euroa) Ohjelmistojen suunnittelu ja valmistus Atk-laitteisto- ja ohjelmistokonsultointi Tietojenkäsittelyn ja laitteistojen käyttö- ja hallintapalvelut 6209 Muu laitteisto- ja tietotekninen palvelutoiminta Lakiasiainpalvelut Kirjanpito- ja tilinpäätöspalvelu Tilintarkastuspalvelu Muu laskentatoimen palvelu Muu liikkeenjohdon konsultointi Arkkitehti- ja insinööripalvelut ja niihin liittyvä tekninen konsultointi 712 Tekninen testaus ja analysointi Mainostoimistot ja mainospalvelu Työnvälitystoiminta Työvoiman vuokraus Muut henkilöstön hankintapalvelut Yhteensä Lähde: Toimiala Online / Tilastokeskus, yritys- ja toimipaikkarekisteri. Osaamisintensiivisten liike-elämän palvelujen henkilöstölisäyksestä vuosina nopeinten on kasvanut henkilöstövuokraustoimiala. Alan on kasvanut suhteellisesti ottaen jopa 150 prosenttia. Kuten taulukoista 2 voimme havainta on kasvu ollut kaikilla aloilla huomattavaa. Tosin vuoden 2009 luvut ovat pienemmät kuin vuoden Taloushallintoalan kasvu on ollut hyvin tasaista määrällisesti tarkasteltuna. Alan kasvusta yksityiskohtaisemmin myöhemmissä luvuissa. Toimialatarkastelujen rinnalle ovat nousseet 1990-luvulla erilaiset talouden klusteritarkastelut. Tässä selvityksessä klusterikäsitettä käytetään melko väljässä merkityksessä viittaamaan yritysryppäisiin, jotka ovat eri tavoin vuorovaikutuksessa toistensa kanssa ja joiden keskinäinen vuorovaikutus tuottaa synergiaetuja. Osaamisintensiivisten liike-elämän palvelujen voidaan katsoa muodostavan oman kokonaisuutensa tai klusterinsa, jossa keskeinen yhdistävä tekijä on osaamisen suhteellisen korkeat vaatimukset ja asiantuntemus. Toimialojen työntekijöille on tyypillistä korkea koulutustaso. Tällaista yhteistä resurssipohjaa hyödyntävää yritysrypästä tai verkostoa voidaan nimittää myös horisontaaliseksi klusteriksi. Perinteisemmin klusterikäsitteellä on viitattu samaan arvoketjuun kuuluvaan yritysverkostoon, jota voidaan nimittää vertikaaliseksi klusteriksi. Osaamisintensiivisten liike-elämän palvelujen muotoutumista yhä selvemmin omaksi klusterikseen kuvastaa alan sisäisten toimialarajojen hämärtyminen. Tyypillisin toimialarajojen hämärtymiseen liittyvä ilmiö on eri liike-elämän palvelujen siirtyminen osittain konsultoinnin alueelle. Kehitys on luonnollinen seuraus siitä, että sekä tietotekniset ratkaisut, markkinointiin ja viestintään liittyvät kysymykset, lainopilliset kysymykset että taloushallinnon ratkaisut liittyvät jokainen omalta osaltaan entistä tiiviimmin asiakasyritysten strategi- TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu 13

14 aan ja johtamiseen. Työn muuttuminen yhä enemmän taloudelliseksi konsultoinniksi kirjanpito-ja tilintarkastusta harjoittavissa yrityksissä on selvästi havaittavissa. Havaintoa tukee myös tätä selvitystä varten haastatellut henkilöt. Taloushallintoalan osalta kytkentä ei liity varsinaiseen johdon konsultointiin, vaan ennen muuta asiakasyrityksille annettaviin muihin neuvontapalveluihin, joita tarjoavat myös monen muun toimialan yritykset. Esimerkiksi yritysjärjestelyihin liittyviä neuvontapalveluja tarjotaan tilintarkastustoimistojen ohella rahoitussektorilla; erityisesti sijoitustoimintaa harjoittavat yritykset ja osin myös liikepankit tekevät näitä tehtäviä. Tilintarkastustoimistot antavat myös lainopillisia neuvoja. Työnjako asianajotoimistoihin päin on tältä osin kuitenkin melko selkeä: tilintarkastustoimisto ei edusta päämiestä eli toiminta ei kohdistu kolmansiin osapuoliin. Viime aikoina suurilla tilintarkastustoimistoilla on kytkentöjä myös ohjelmistoalaan tietojärjestelmiä koskevan konsultoinnin muodossa. Tilitoimistot puolestaan kytkee ohjelmistoalaan kirjanpidon automatisoinnin kehitys. Kuvio 2a. Liike-elämän palveluiden eri kokonaisuudet ja niiden limittyminen toinen toisiinsa. Kuvio 2b. Liike-elämän palveluiden eri kokonaisuudet ja niiden liikevaihto suhteutettuna koko toimialaan vuonna (Luvut toimialan perässä ovat 1000 euroa.) 78 Työllistämistoiminta; Mainostoiminta ja markkinatutkimus; Ohjelmistot, konsultointi ja siihen liittyvä toiminta; Arkkitehti- ja insinööripalvelut; tekninen testaus ja analysointi; Lakiasiain- ja laskentatoimen palvelut; Pääkonttorien toiminta; liikkeenjohdon konsultointi; Lähde: Toimiala Online / Tilastokeskus, yritys- ja toimipaikkarekisteri 14 TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu

15 2 Toimialan rakenne 2.1 Toimialan jakautuminen alaryhmiin sekä alueellinen jakautuminen Uusimmat toimialoittaiset tiedot toimipaikkojen lukumäärästä, henkilöstön määrästä sekä liikevaihdosta ovat saatavissa Tilastokeskuksen yritys- ja toimipaikkatilastosta vuodelta Yritys- ja toimipaikkatilastossa ovat mukana yritykset, jotka ovat työllistäneet henkilöitä vähintään puolen vuoden ajan ja ovat arvonlisäverovelvollisia. Tietoja on saatavissa sekä toimipaikoittain että yritysten mukaan. Tässä raportissa käytetään pääosin toimipaikan mukaisia tietoja. Nämä kuvaavat toiminnan alueellista jakautumista paremmin kuin yritystason tiedot, joihin vaikuttaa emoyhtiöiden toiminnan keskittyminen pääkaupunkiseudulle. Vuonna 2009 taloushallinnon palveluiden koko liikevaihto oli reilu yksi miljardia euroa. Alan yritystoimintaa harjoitettiin 5020 toimipaikassa. Henkilöstön määrä oli Toiminnan jakautuminen alatoimialoihin vuonna 2009 on esitetty taulukossa 4. Taulukko osoittaa, että valtaosa taloushallinnon toimipaikoista, henkilöstöstä ja liikevaihdosta on kirjanpitoja tilinpäätöspalvelujen alatoimialalla. Tilintarkastustoiminta kattaa toimipaikoista kymmenesosan ja henkilöstöstä 19 prosenttia; liikevaihdosta alan osuus on jonkin verran alle kolmanneksen. Muu laskentatoimen palvelu on alatoimialana hyvin pieni, mikä selittyy sillä, että esimerkiksi veroneuvonta on useimmiten muita taloushallinnon palveluja tai lainopillisia palveluja tarjoavien yritysten lisätoimintamuoto, ei yritysten ensisijainen toiminta. Taulukossa 5 on tarkemmin eritelty toimialan sisäistä liikevaihdon jakautumista henkilöstön ja toimipaikkojen suhteen. Taulukko 6 osoittaa miten pienyritysvaltainen toimiala on. Alalla on vain kolme yli 250 henkeä työllistävää yritystä ja 95,6 prosenttia alan yrityksistä on alle 10 henkilön yrityksiä. Pienempien yritysten osuus on pienentynyt kolmessa vuodessa vain yhden prosentin eli muutokset alalla ovat hitaita. Taulukko 4. Taloushallinnon palvelujen toimipaikat, henkilöstö ja liikevaihto vuonna 2009 alatoimialoittain. %-osuus %-osuus 2009 Toimipaikat Henkilöstö Liikevaihto (1000 ) %-osuus Kirjanpito- ja tilinpäätöspalvelu , , , Tilintarkastuspalvelu , , , Muu laskentatoimen palvelu 68 1, , ,2 Yhteensä , , ,0 Lähde: Toimiala Online / Tilastokeskus, yritys- ja toimipaikkarekisteri. TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu 15

16 Taulukko 5. Liikevaihdon jakautuminen taloushallinnon alatoimialoilla henkilöstön ja toimipaikkojen suhteen vuonna Liikevaihto / toimipaikka (1000 euroa) Liikevaihto / henkilö (1000 euroa) Kirjanpito- ja tilinpäätöspalvelu Tilintarkastuspalvelu Muu laskentatoimen palvelu Lähde: Toimiala Online / Tilastokeskus, yritys- ja toimipaikkarekisteri Taulukko 6. Taloushallintoalan toimipaikkojen jakautuminen toimipaikassa työskentelevien henkilöiden määrän mukaan vuosina Toimipaikat alle 10 henkilöä henkilöä yli 250 henkilöä Yhteensä henkilöä Lähde: Toimiala Online / Tilastokeskus, yritys- ja toimipaikkarekisteri. Taloushallinnon palvelujen jakautumista alueittainen tarkastelemme tässä raportissa elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksiin (ELY-keskuksiin) perustuvan aluejaon mukaisesti. Liike-elämän palvelut ovat tyypillisesti keskittyneet suurille kaupunkiseuduille niin Suomessa kuin muissakin länsimaissa. Suomessa keskittyminen ilmenee pääkaupunkiseudun (Uudenmaan ELY-keskuksen) suurena osuutena useimmilla liike-elämän palvelualoilla. Taloushallinnon palveluissa eritoten tilintarkastuspalvelut ovat voimakkaasti keskittyneet Uudenmaan alueelle. Sen sijaan kirjanpito- ja tilinpäätöspalveluissa maantieteellinen jakautuminen on tasaisempi, kuten taulukosta 7 voidaan havaita. Tilastokeskuksen omien selvitysten mukaan tosin niin taloushallinnon palveluiden kuin kaikkien tietointensiivisten alojen kohdalla yritysten keskittyminen Uudellemaalle on hieman tauonnut. Myös verrattaessa edellisiin taloushallinnon palveluita käsitteleviin toimialaraportteihin on Uudenmaan korostunut asema hieman laskenut. Taulukko 7. Uudenmaan ELY-keskuksen osuus (%) kirjanpito- ja tilinpäätöspalvelujen, tilintarkastuspalvelujen sekä muiden laskentatoimen palveluiden toimipaikoista, henkilöstöstä ja liikevaihdosta vuonna Uudenmaan prosenttiosuus 2009 Toimipaikat Henkilöstö Liikevaihto (1000 euroa) Kirjanpito- ja tilinpäätöspalvelu 33,2 31,2 34, Tilintarkastuspalvelu 37,9 74,7 74, Muu laskentatoimen palvelu 44,1 48,6 57,9 Lähde: Toimiala Online / Tilastokeskus, yritys- ja toimipaikkarekisteri. 16 TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu

17 Kirjanpito- ja tilinpäätöspalveluissa Uudenmaan osuus alan liikevaihdosta, toimipaikoista ja henkilöstöstä on noin kolmannes. Kirjanpito- ja tilinpäätöspalvelujen maantieteellinen jakautuminen vastaa pitkälti koko talouden keskittymisastetta, ei liike-elämän palveluille tyypillistä maantieteellistä jakautumista. Toisin kuin kirjanpito- ja tilinpäätöspalvelut, joissa pieniä toimipaikkoja on ympäri maata, tilintarkastuspalvelut ovat henkilöstön ja liikevaihdon osalta keskittyneet Uudellemaalle jopa liike-elämän palvelujen keskitasoa jyrkemmin. Ilmiö liittyy tilintarkastusalan kahtiajakoisuuteen: pääkaupunkiseudulla on hyvin suuria toimipaikkoja, toisaalta pieniä toimipaikkoja on muuallakin maassa. Varsinkin pääkaupunkiseudun ulkopuolella tilintarkastajat toimivat usein osa-aikaisina esimerkiksi liikkeenjohdon konsultin työn ohessa. Kuviossa 3 on tarkasteltu kirjanpitopalvelujen sijoittumista ELY-keskuksittain. Kuvio esittää eri ELY-keskusalueiden osuuden henkilöstömäärän ja toimipaikkojen mukaisena jakautumana. Kaksi suurinta palveluja tarjoavaa maakuntaa Uudenmaan ohella ovat Varsinais- Suomi ja Pirkanmaa. Niiden jälkeen tulevat Hämeen, Pohjois-Pohjanmaan, Keski-Suomen ja Satakunnan ELY-keskukset. Liitteen taulukossa 1 on esitetty alkuperäiset määrälliset tiedot henkilöstöstä yhdessä toimipaikkamäärän ja liikevaihtotietojen kanssa sekä kirjanpitoja tilinpäätöspalveluista että tilintarkastuspalveluista. Palvelujen tarjonnassa ilmeneviä alueellisia vaihteluja voidaan havainnollistaa vertaamalla, kuinka montaa yritystoimipaikkaa kukin kirjanpitotoimistoa ja tilintarkastusta harjoittavaa yritystä eri alueilla palvelee. Vuonna 2009 kirjanpitoyrityksiä oli alueen yritystoimipaikkoja kohden keskitasoa enemmän erityisesti Uudellamaalla, Hämeessä ja Etelä-Savossa. Myös näin tarkastellen kirjanpitopalvelujen tarjonta osoittautui keskimääräistä vähäisemmäksi Kainuussa, Pohjois-Pohjanmaalla ja Pohjois-Savossa. Tilintarkastusta harjoittavia yrityksiä on suhteessa vähiten Lapissa, Pohjois-Pohjanmaalla ja Etelä-Pohjanmaalla. Toimipaikkoihin suhteutettuna eniten tilintarkastusta harjoittavia toimipaikkoja on Uudellamaalla, Kaakkois-Suomessa ja Hämeessä.ja liikevaihtotietojen kanssa sekä kirjanpito- ja tilinpäätöspalveluista että tilintarkastuspalveluista. Kuvio 3. Henkilö- ja toimipaikkamäärän jakautuminen kirjanpitoalalla ELY-keskuksittain. Ahvenanmaa Lapin ELY-keskus Kainuun ELY-keskus Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Pohjanmaan ELY-keskus Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus Keski-Suomen ELY-keskus Pohjois-Karjalan ELY-keskus Pohjois-Savon ELY-keskus Etelä-Savon ELY-keskus Kaakkois-Suomen ELY-keskus Pirkanmaan ELY-keskus Hämeen ELY-keskus Satakunnan ELY-keskus Varsinais-Suomen ELY-keskus Uudenmaan ELY-keskus Henkilöstö Toimipaikat Lähde: Toimiala Online / Tilastokeskus, yritys- ja toimipaikkarekisteri. TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu 17

18 2.2 Henkilöstö- ja toimipaikkamäärän kehitys Kuviossa 4 on esitetty taloushallinnon palvelujen henkilöstömäärän vuosittainen kehitys alatoimialoittain vuodesta 2006 vuoteen 2009, jolta viimeisimmät tiedot ovat saatavissa. Taloushallinnon palvelujen henkilöstömäärä on kasvanut vuosina kaikkiaan 2295 henkilöllä (16 prosentilla). Koko toimialan tasolla kasvu on ollut jatkuvaa ja vakaata yleisestä epävarmuudesta huolimatta. Vaikka ala onkin kasvanut tasaisesti, niin 2000-luvun lopun kehitys on ollut suhteellisen hidasta verrattuna esimerkiksi vuosien vuosien kasvuun. Tuolloin ala kasvoi peräti 69 prosenttia henkilöstön määrällä tarkasteltuna. Kuvio 4. Henkilöstömäärän kehitys taloushallinnon palveluissa vuosina Muu laskentatoimen palvelu Tilintarkastuspalvelu Kirjanpito- ja tilinpäätöspalvelu Lähde: Toimiala Online / Tilastokeskus, yritys- ja toimipaikkarekisteri. Taloushallinnon palvelujen kasvusta valtaosa on tapahtunut suurimmalla alatoimialalla eli kirjanpito- ja tilinpäätöspalveluissa. Suhteellisesti tarkasteltuna tilintarkastuspalvelujen lisäys on kuitenkin ollut voimakkaampaa. Vuosina tilintarkastuspalvelut kasvoivat kaikkiaan 496 henkilöllä, mikä merkitsi sitä, että alan henkilöstömäärä kasvoi 18 prosentilla. Kirjanpitopalvelut kasvoivat samana aikana 1734 henkilöllä (suhteellinen kasvu 15 prosenttia). Aiemmin 2000-luvulla tilintarkastus kasvoi huomattavasti nopeammin verrattaessa sitä kirjanpitoon. Kasvun vuosittaista vaihtelua on esiintynyt molemmilla alatoimialoilla. Toimipaikkojen määrä on kasvanut taloushallinnon palveluissa vuosina yhteensä 222 toimipaikalla eli reilulla neljällä prosentilla. Kasvu on siis ollut hyvin maltillista. Toimipaikkojen kasvu onkin ollut huomattavasti maltillisempaa alalla 2000-luvulla kun 1990-luvulla. Kirjanpito- ja tilinpäätöspalveluissa lisäys vuosina oli 190 elikkä noin neljä prosenttia. Kasvu on ollut hyvin tasaista; vajaat sata yritystä vuodessa. Tilinpäätösyritysten määrä kasvoi 17:lla vuosina Prosentuaalisesti kasvu alan toimipaikoissa on kolmen prosentin luokkaa. Muun laskentatoimen osalta toimipaikkojen määrä kasvoi 15 uudella toimipaikalla tarkasteluajanjaksona. 18 TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu

19 Kuvio 5. Toimipaikkojen määrän kehitys taloushallinnon palveluissa vuosina Muu laskentatoimen palvelu Tilintarkastuspalvelu Kirjanpito- ja tilinpäätöspalvelu Lähde: Toimiala Online / Tilastokeskus, yritys- ja toimipaikkarekisteri Taulukossa 8 on tarkasteltu taloushallinnon palvelujen kasvua alueittain henkilöstömäärän perusteella. Taulukko osoittaa, että kasvua taloushallinnon palveluissa on 2000-luvulla ollut lähes kaikilla alueilla. Kasvu on ollut hitainta Satakunnassa, Varsinais-Suomessa, Etelä-Pohjanmaalla, ja Pohjois-Pohjanmaalla. Mielenkiintoista on havaita, että 1990-luvulla toimiala kasvoi esimerkiksi juuri Pohjois-Pohjanmaalla erittäin voimakkaasti. Uudellamaalla alalle on syntynyt tasan 1000 uutta työpaikkaa. Se on merkinnyt noin 18 prosentin kasvua alan työllisyydessä. Suhteellisesti suurinta kasvu on kuitenkin ollut Keski- ja Kaakkois- Suomessa. Myös Lapissa ja Pohjois-Savossa kasvu on ollut huomattavaa. Taulukko 8. Henkilöstömäärän muutos taloushallinnon palveluissa (kirjanpito- ja tilintarkastuspalvelut yhteensä) vuodesta 2006 vuoteen 2009 ELY-keskuksittain. Henkilöstö Muutos Muutos-% Uudenmaan ELY-keskus ,3 Varsinais-Suomen ELY-keskus ,9 Satakunnan ELY-keskus ,8 Hämeen ELY-keskus ,4 Pirkanmaan ELY-keskus ,9 Kaakkois-Suomen ELY-keskus ,2 Etelä-Savon ELY-keskus ,5 Pohjois-Savon ELY-keskus ,5 Pohjois-Karjalan ELY-keskus ,9 Keski-Suomen ELY-keskus ,2 Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus ,9 Pohjanmaan ELY-keskus ,0 Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus ,4 Kainuun ELY-keskus ,3 Lapin ELY-keskus ,6 Ahvenanmaa , ,8 Lähde: Toimiala Online / Tilastokeskus, yritys- ja toimipaikkarekisteri. TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu 19

20 Vuositason tiedot taloushallinnon toimialalle perustettujen uusien yritysten ja toimintansa lopettaneiden yritysten määristä on taulukossa 9. Uusia yrityksiä perustettiin taloushallintoalalle 2000-luvun toisella puoliskolla varsin tasaisesti. Aloittaneiden määrät ovat olleet vajaan 290 ja reilun 340 yrityksen välillä. Reilu kymmenen vuotta aiemmin tilanne on huomattavasti erilainen. Esimerkiksi vuonna 1995 aloittaneita yrityksiä oli yli 500. Suhteutettaessa taloushallintoalan uusia yrityksiä kaikkiin uusiin yrityksiin on niiden osuus laskenut hieman. Vuonna 2002 niiden osuus kaikista uusista yrityksistä koko maassa oli 1,3 prosenttia. Vuonna 2007 luku oli laskenut yhteen prosenttiin ja vuonna vastaava luku oli 0,6 prosenttia. Ilmiö kertoo mm. siitä, että muille aloille on perustettu suhteessa enemmän yrityksiä ja taloushallintoalan yrittäjät voivat palvella yhä kasvavaa yrityskuntaa. Samalla alalla olevat yritykset pystyvät yhä tehokkaammin palvelemaan yrityskenttää mm. sähköisten palveluiden lisääntyessä. Ilmiö kertoo myös siitä, että alan yritykset ovat kuitenkin kasvamassa hieman. Taulukko 9. Aloittaneiden ja lopettaneiden yritysten määrät taloushallintoalalla vuosina Kirjanpito- ja tilinpäätöspalvelu Tilintarkastuspalvelu Muu laskentatoimen palvelu Vuosi Aloittaneita Lopettaneita Aloittaneita Lopettaneita Aloittaneita Lopettaneita Lähde: Toimiala Online / Tilastokeskus, yritys- ja toimipaikkarekisteri. Lopettaneiden yritysten määrän kehitys on koko tarkastelujaksoa ajatellen ollut erittäin tasainen ja on vaihdellut noin yrityksen välillä. Vuonna 2010 lopettaneiden määrä oli alhaisin. Silloin toimintansa lopetti 202 yritystä. Niin lopettaneiden kuin perustettujen yritysten määrät kuvaavat alan kehityksen vakiintumista hyvin luvulla ala kasvoi voimakkaammin kuin 2000-luvulla. Samalla voi todeta, että ala ei myöskään ole mitenkään erityisen herkkä talouden nousu- ja alamäille. Tarkasteltaessa vuoden 2011 alkua on havaittavissa pieni nousu. Esimerkiksi vuoden 2008 ensimmäisellä neljänneksellä perustettiin yhteensä 100 kirjanpito- ja tilinpäätösyritystä. Tosin yritysten perustaminen usein sijoittuu alkuvuoteen. Vuonna 2010 kaikista uusista yrityksistä vajaa prosentti oli taloushallintoalan yrityksiä. Uusien yritysten määrä suhteessa yrityskantaan taloushallinnon palveluissa vuonna 2010 oli 5,3 prosenttia, mikä on pienempi osuus kuin kaikilla toimialoilla keskimäärin. Kaikilla aloitta uusien yritysten osuus on noin 9,7 prosenttia. Havainnot kertovat mm. siitä, että ala on monia muita aloja vakiintuneempi. Vireille pantuja konkursseja taloushallinnon palveluissa oli tilastokeskuksen konkurssintilastojen mukaan vuoden 2003 aikana yhteensä 21. Vastaava luku vuonna 2008 oli TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu

21 Konkurssiin menneissä yrityksissä työskenteli yhteensä 46 henkilöä elikkä konkurssiin ajautuneet yritykset ovat hyvin pieniä. Vuonna alan yrityksiä ajautui konkurssiin 16 ja vuonna 2010 yhteensä 23 yritystä lopetti toimintansa konkurssin kautta. Taloushallintoalan osuus kaikista konkursseista on hyvin pieni. Esimerkiksi vuonna 2008 koko maassa vireille tuli yhteensä 2612 konkurssia. Jos jollakin alalla, niin taloushallintoalalla ymmärretään yrityksen talouden käänteet niin hyvään kuin huonoon suuntaan. Työ- ja elinkeinoministeriö on vuosien saatossa teettänyt erilaisia selvityksiä pk-yritysten toimintaympäristöstä ja kehitysnäkymistä. Vuoden 2010 alusta ministeriö ja samalla TEM toimialapalvelu yhdisti resurssinsa Suomen Yrittäjien ja Finnveran toteuttaman pkyritysbarometrin kanssa. Näissä selvityksissä on saatavissa tietoja henkilöstökehityksestä kuluneen vuoden aikana samoin kuin tietoja yritysten odotuksista seuraavalle vuodelle. Vuoden 2011 liike-elämän palveluja koskevassa selvityksessä yhteensä 950 yritystä vastasi kyselyyn. Vastaajista 209 edusti kirjanpito- ja tilinpäätöspalveluja ja 27 tilintarkastusta tekeviä yrityksiä. Kuvio 6. Taloushallinto- ja tilintarkastusalojen yritysten toimintaympäristö. Lähde: PK-yritysbarometri 2/2011, Suomen Yrittäjät, Finnvera, TEM. Keväällä 2011 tehdyn selvityksen mukaan alan yritykset toimivat useimmiten paikallisesti. Lähes yhtä suuri joukko sanoo toiminta-alueensa olevan alueellinen ja vain kahdeksan prosentti vastaajista kertoo toimivansa valtakunnallisesti. Kommentoidessaan alan näkymiä taloushallintoalan yrityksistä yli 70 prosenttia näkee tilanteen pysyvän nykyisellään. Vain kahdeksan sadasta näki suhdanteiden muuttuvan huonompaan suuntaa ja joka viiden näkee tulevaisuuden parempana kuin tämän hetken tilanne. Tämäkin havainto tulee alan tasaista kehitystä myös jatkossa. TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu 21

22 Kuvio 7. Näkemyksen alan ja suhdanteiden kehityksestä seuraavan vuoden aikana (N=236). Lähde: PK-yritysbarometri 2/2011, Suomen Yrittäjät, Finnvera, TEM. 2.3 Toimialan suurimpia yrityksiä Taulukoissa 10 ja 11 on lueteltu taloushallintoalan suurimpien yritysten toimipaikkoja ja yksittäisiä yrityksiä henkilöstömäärän mukaan. Kirjanpito- ja tilinpäätöspalvelujen osalta tiedot perustuvat Taloushallintoliiton jäsenrekisteriin. Tilintarkastuksen osalta mukaan on otettu vain suurimmat yritykset, jotka edustavat yli puolta tilintarkastustoiminnan henkilöstömäärästä ja liikevaihdosta; nämä tiedot on hankittu yritysten internet-sivuilta. Tilastokeskuksen tietoja ei suurimpien yritysten tarkastelussa ole käytetty tietojen vanhentuneisuuden ja niihin sisältyvien luokitteluongelmien vuoksi. (Ongelmat näkyvät siinä, että suurimpien yritysten yhteenlaskettu henkilöstömäärä yritysten omien ilmoitusten mukaan on tilintarkastusalalla huomattavasti suurempi kuin aiemmin tässä raportissa esitetyt tilastotiedot suurimpien yritysten yhteenlasketusta henkilöstömäärästä. Kysymys on mm. vaikeudesta luokitella monialaisia tilintarkastusyrityksiä.) 22 TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu

23 Taulukko 10. Taloushallintoliiton suurimmat jäsenyritykset henkilöstömäärän mukaan vuonna Yritys Henkilöstö SOK Palveluässä 210 Pretax Accounting Oy 108 Pretax Tampere Oy 100 Visma Services Oy 84 SOK Palveluässä 80 Pretax City Oy 79 Talenom Oulu 68 Administer Oy 60 Tietotili Consulting Oy 58 Lahden Tilikeskus Oy 51 Pretax Kuopio Oy 42 Talenom Helsinki 36 Tampereen Kirjanpitotoimisto Oy 36 Tilitoimisto A. Karppinen Oy 36 Aallon Tilitoimisto Oy 35 Pretax Pori Oy 35 TietoAkseli Oy 34 Pretax Turku Oy 32 Ålands Företagsbyrå Ab 30 Tampereen Tilitoimisto Oy 27 Lähde: Taloushallintoliiton www-sivut Taloushallintoliiton luettelossa alan yritykset esiintyvät toimipaikoittain eriteltynä eli samasta konsernista on mukana useampia toimipaikkoja. Taulukko 10 osoittaa, että suurimmatkin kirjanpitoyritysten toimipaikat ovat kooltaan pieniä, henkilön toimipaikkoja. Luettelo myös kuvastaa sitä aiemmin todettua seikkaa, että kirjanpitopalvelut ovat melko tasaisesti jakautuneet ympäri maata eikä mittavampaa toimintojen keskittämistä ole vielä tapahtunut. Läheisyys asiakkaisiin koetaan usein erittäin merkittäväksi asiaksi. Suurimmasta 20 Taloushallintoliiton jäsenyrityksestä vain neljännes on Helsingissä, ja suurimpien yritysten joukossa on toimistoja myös Pohjois- ja Itä-Suomesta, kuten Oulusta, Kuopiosta ja melko pienistäkin kaupungeista, kuten Kajaanista ja Maarianhaminasta. Taulukossa 11 luetellut tilintarkastusyritykset ovat kansainvälisiä ketjuja, joilla on kuitenkin taustallaan ketjuun liittynyt suomalainen tilintarkastusyhteisö. Yritysten koko on kirjanpitopalveluihin ja muihin tilintarkastusyrityksiin verrattuna huomattavan suuri. PriceWaterhouse Coopers, KPMG ja Ernst & Young työllistävät kukin henkilöä ja Deloitte 400 henkilöä. Helsingin lisäksi kaikilla mainituilla yrityksillä on useita alueellisia toimistoja ympäri Suomea. TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu 23

24 Taulukko 11. Tilintarkastusalan suurimmat yritykset ja niiden henkilöstömäärä yritysten oman ilmoituksen mukaan vuonna (Deloitten tieto on vuodelta 2009.) Yritys Henkiköstö Liikevaihto milj. euroa Pricewaterhouse Coopers ,7 KPMG ,3 Ernst & Young ,0 Deloitte ,2 Tilintarkastuskenttä järjestyi kansainvälisten ketjujen osalta uudelleen vuonna 2002, kun Arthur Andersen tilintarkastusyhteisö joutui lopettamaan toimintansa. Lopettamisen taustalla olivat eettiset ongelmat, jotka olivat syntyneet johdon konsultoinnin kytkemisestä tilintarkastustoimintaan. Nämä ongelmat tulivat julkisuuteen, kun Andersen tuomittiin suuriin korvauksiin osallisuudesta Enron-yhtiön todellisen taloudellisen tilanteen salaamiseen. Suomessa Arthur Andersenin toiminta sulautettiin tilintarkastuksen osalta Ernst & Young tilintarkastusyhtiöön heinäkuun alussa Kaikki suuret tilintarkastusyritykset ovat myös luopuneet konsulttitoiminnastaan eriyttämällä tämän toiminnan erilliseksi yritykseksi joko oman yrityksen rinnalle (kuten KPMG ja Deloitte) tai yhteistyössä IT-alan yritysten kanssa (kuten Ernst & Young CapGeminin kanssa ja Pricewaterhouse Coopers IBM:n kanssa). 2.4 Toimialan työvoimarakenne ja työllisyyden kehitys Taloushallinnon palvelujen alalla toimivien yleisimpiä ammatteja ovat: kirjanpitäjät, tilintarkastajat, palkanlaskijat, taloushallinnon suunnittelijat ja kustannuslaskijat. Työvoiman kysynnän ja tarjonnan alueellinen kohtaantotilanne taloushallinnon ammateissa vuoden 2011 alkupuoliskolla maakunnittain ilmenee alla olevasta kartasta. Tarkastelu on tehty työ- ja elinkeinotoimistoon ilmoitettujen avointen työpaikkojen ja työttömäksi rekisteröityjen pohjalta. Tarkastelun ulkopuolelle ovat jääneet siten ne avoimet työpaikat, jotka eivät ole tulleet TE-toimiston tietoon ja muut kuin työttömäksi rekisteröityneet työnhakijat. Kuvaan on lisäksi merkitty työ- ja elinkeinotoimistojen keväällä 2011 raportoimat taloushallinnon alan avoimet työpaikat, joita on ollut vaikea täyttää. 24 TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu

25 Kuvio 8. Työvoiman kohtaantotilanne taloushallinnon suunnittelijoiden ja kustannuslaskijoiden ammateissa keväällä Kuvio 9. Työvoiman kohtaantotilanne kirjanpitäjien ja palkanlaskijoiden ammateissa keväällä TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu 25

26 Taloushallinnon ammattilaisesta on pulaa yleisesti Suomessa. Alalle koulutetuista henkilöistä ei näytä olevan myöskään ylitarjontaa. Taloushallinnon palvelujen alalla työvoiman kysyntää on edelleen olemassa. Koko maan tasolla alan työvoiman kysyntä tarjontatilannetta voidaan edelleen pitää varsin tasapainoisena. Erot maakuntien välillä ovat kuitenkin edelleen olemassa. Työvoiman ikääntyminen on lähivuosien keskeisimpiä työvoimapoliittisia ongelmia. Ongelma koskee myös taloushallintoalaa. Koko työvoiman ikäjakautumaan verrattuna taloushallintoalan tilanne on kuitenkin hieman parempi, kuten kuvio 9 osoittaa. Alalle on tämä kuvion mukaan tullut nuoria enemmän kuin palkansaajien keskuudessa yleensä. Kaikista taloushallintoalalla työskentelevistä henkilöistä noin 38 prosenttia on täyttänyt jo 45 vuotta. Työntekijöiden eläköityminen on nostettu alan piirissä yhdeksi keskeiseksi asiaksi ja nuoria houkutellaan alalle. Nuorten houkuttelu alalle on mm. sen vuoksi vaikeaa, koska työskennelläkseen alalla henkilöllä tulee olla tietty peruskoulutus ja -ymmärrys alasta. Noin 30-vuotiaiden osuuden lasku voi selittyä osin alan naisvaltaisuudella. Kuviossa 10 on tarkastelu alan yrittäjien ikärakennetta verrattuna kaikkien alojen yrittäjiin. Kuviosta huomaamme miten taloushallintoalan yrittäjät ovat selvästi iäkkäämpiä kuin muut yrittäjät. Kuvio 10. Taloushallintotoimialalla ja lakiasioiden alalla toimivien yrittäjien suhteellinen prosenttiosuus verrattuna yrittäjiin (pl. maatalous) kaikilla aloilla kunkin ikäluokan kohdalla. 25,0 20,0 15,0 10,0 Kaikki toimialat yhteensä 69 Lakiasiain- ja laskentatoimen palvelut 5,0 0, Lähde: Tilastokeskus. Työssäkäyntitilasto TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu

27 Kuvio 11. Taloushallintotoimialalla ja lakiasioiden alalla palkansaajien suhteellinen prosenttiosuus verrattuna palkansaajiin kaikilla aloilla kunkin ikäluokan kohdalla. 16,0 14,0 12,0 10,0 8,0 6,0 4,0 Kaikki toimialat yhteensä 69 Lakiasiain- ja laskentatoimen palvelut 2,0 0, Lähde: Tilastokeskus. Työssäkäyntitilasto 2008 Tarkasteltaessa tehtyjä ennusteita työvoiman määristä esimerkiksi vuonna 2015, saamme tulokseksi, että ennusteiden mukaan nykyisestä työvoimasta reilu viidennes on jo siirtynyt eläkkeelle ko. vuoteen mennessä. Tarkkaa lukua taloushallintoalasta ei ole saatavilla, mutta analyysi alan nykytilasta viittaa siihen, että eläköityminen on lähes yhtä nopeaa kuin muillakin aloilla. TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu 27

28 3 Markkinoiden rakenne ja kehitys 3.1 Kotimaan markkinoiden kehitys Ajantasaisinta tietoa Suomen markkinoiden kehityksestä on saatavissa Tilastokeskuksen Liiketoiminnan kuukausikuvaajat -tilastosta. Tilasto kuvaa toisaalta liikevaihdon, toisaalta palkkasummien kehitystä noin kolmen kuukauden viiveellä ja siitä on saatavissa myös vuositason tietoja tarkempaa tietoa kausivaihteluista. Liikevaihdon osalta viimeinen saatavissa oleva tieto on huhtikuulta Taloushallinnon palvelujen kohdalla tiedot kuvaavat koko toimialaa eli kirjanpitoa, tilintarkastusta ja veroneuvontaa yhteensä. Liikevaihdon kehitystä kuvaava tilasto osoittaa, että vuosina trendi taloushallinnon palveluiden liikevaihdossa on ollut yleissuunnaltaan kasvava, joskin kehityksessä on ollut vaiheita, joissa liikevaihto on pysynyt lähes paikallaan tai jopa hieman laskenut. Viimeksi tällainen vaihe oli esimerkiksi vuoden 2002 kesällä ja syksyllä. Vuoden 2008 lopun taloudellinen taantuma ei varsinaisesti näy alan liikevaihdon kehityksessä radikaalina pudotuksena. Väliaikaisesta pysähdyksestä huolimatta liikevaihto on kääntynyt kasvuuralle ja on sen jälkeen kasvanut tasaisesti, joskaan ei kovin voimakkaasti. Vaihtelut vuoden aikana ovat liikevaihdon määrässä melko suuret, alan luonteesta johtuen liikevaihto on korkeimmillaan keväällä ja putoaa säännöllisesti keskikesällä. Kuvio 12. Taloushallinnon palvelujen liikevaihtoindeksin kehitys vuosina (Indeksi 2000=100.) Kausitasoitettu sarja Trendisarja Tammikuu Toukokuu Syyskuu Tammikuu Toukokuu Syyskuu Tammikuu Toukokuu Syyskuu Tammikuu Toukokuu Syyskuu Tammikuu Toukokuu Syyskuu Tammikuu Toukokuu Syyskuu Tammikuu Toukokuu Syyskuu Tammikuu Toukokuu Syyskuu Tammikuu Toukokuu Syyskuu Tammikuu Toukokuu Syyskuu Tammikuu Toukokuu Syyskuu Tammikuu Palkkasummaindeksillä mitattuna taloushallinnon palvelujen kasvutrendi on koko tarkasteluajanjakso huomioiden ollut hyvin samanlainen kuin liikevaihdolla mitattuna, kasvu on myös samaa suuruusluokkaa. Palkkasummien kasvu on ollut liikevaihdon kasvua jonkin 28 TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu

29 verran tasaisempi. Viimeksi kuluneina vuosina kausivaihtelua on kuitenkin ollut aiempaa enemmän. Erityisesti indeksihuippu, joka palkkasummien kohdalla ajoittuu liikevaihtoon nähden päinvastaisesti eli palkkasummat ovat korkeimmillaan keskikesällä, on ollut aiempia vuosia suurempi. Palkkasummaindeksin kasvussa oli lyhyt hidastuminen vuosien 2002 ja osin 2003 kohdalla. Keväästä 2003 lähtien indeksi on jatkuvasti kasvanut. Kasvu on jopa kiihtynyt vuodesta 2006 alkaen. Kuvaa alan markkinakehityksestä voidaan hahmottaa taloushallinnon palveluissa ja tilintarkastuksessa myös TEM:n pk-barometrin avulla. Kyselyn mukaan tilanne alalla on varsin hyvä, sillä tutkimuksessa mukana olleissa yritysten näkemys seuraavan vuoden kehityksestä nähdään suhteellisen hyvänä. Esimerkiksi kuvion 11 mukaan 42 prosenttia alan yrityksistä näkee liikevaihtonsa kasvavan tulevana vuonna. Vain 13 prosenttia yrityksistä kokee, että liikevaihto tulee laskemaan. Samalla kuitenkin nähdään, että alan tuotantokustannukset tulevat kasvamaan. Tuotantokustannusten kasvu väistämättä tulee nostamaan myös alan hintoja. Näin myös ennakoi lähes joka toinen alan yritys tämän kyselyn mukaan. Varsinkin taloushallintoalalla on olemassa huomattavia paineita nostaa palveluiden hintoja. Kuvio 13. Suhdannetekijät seuraavan vuoden aikana eri osa-alueittain taloushallinnon ja tilintarkastuksen aloilla keväällä (1=suurempi, 2=yhtä suuri, 3=pienempi; N=236.) Lähde: PK-yritysbarometri 2/2011, Suomen Yrittäjät, Finnvera, TEM. Suurin osa vastaajista näkee alan hyvin tasaisen kehityksen jatkuvan. Ainoastaan investoinneista kysyttäessä suurempi osa vastaajista näkee niiden laskevan tulevan vuoden aikana kuin nousevan. Positiivista on se, että niin tilausten määrässä, vakavaraisuudessa, kannattavuudessa ja henkilöstön määrässä nähdään kasvua tulevana aikana. TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu 29

TILASTOKATSAUS 19:2016

TILASTOKATSAUS 19:2016 TILASTOKATSAUS 19:2016 21.10.2016 TYÖPAIKAT JA TYÖSSÄKÄYNNIN MUUTOS VANTAALLA, ESPOOSSA, HELSINGISSÄ JA KUUMA-ALUEELLA VIIME VUOSINA Vantaalla oli vuoden 2014 lopussa 107 330 työpaikkaa ja 99 835 henkilöä

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden talousnäkymät alueittain Teknologiateollisuus

Teknologiateollisuuden talousnäkymät alueittain Teknologiateollisuus Teknologiateollisuuden talousnäkymät alueittain 8.11.2016 Teknologiateollisuus 1 Teknologiateollisuus ELYalueittain 2015e Alueiden osuudet alan koko liikevaihdosta ja henkilöstöstä Suomessa Uusimaa Pirkanmaa

Lisätiedot

Hämeen ELY-keskuksen katsaus aloittaneista ja lopettaneista yrityksistä, II/2013

Hämeen ELY-keskuksen katsaus aloittaneista ja lopettaneista yrityksistä, II/2013 NÄKYMIÄ MARRASKUU 2013 HÄMEEN ELY-KESKUS Hämeen ELY-keskuksen katsaus aloittaneista ja lopettaneista yrityksistä, II/2013 Julkaisuvapaa 26.11.2013 Aloittaneiden yritysten määrä jatkaa laskuaan Tilastokeskuksen

Lisätiedot

Liike-elämän palveluiden tulevaisuuden näkymät. Timo Metsä-Tokila Varsinais-Suomen ELY-keskus

Liike-elämän palveluiden tulevaisuuden näkymät. Timo Metsä-Tokila Varsinais-Suomen ELY-keskus Liike-elämän palveluiden tulevaisuuden näkymät Timo Metsä-Tokila Varsinais-Suomen ELY-keskus Johdanto: KIBS (Knowledge Intensive Business Services) Hajanainen toinen toisiaan tukeva kokonaisuus Määrittelyhaaste

Lisätiedot

Asiakaskohtainen suhdannepalvelu - Suhdannetietoja toimialoista, yritysryhmistä ja alueista

Asiakaskohtainen suhdannepalvelu - Suhdannetietoja toimialoista, yritysryhmistä ja alueista Asiakaskohtainen suhdannepalvelu - Suhdannetietoja toimialoista, yritysryhmistä ja alueista Tampere 25.10.2007 (09) 1734 2966 palvelut.suhdanne@tilastokeskus.fi 29.10.2007 A 1 A) Budjettirahoitteinen liiketoiminnan

Lisätiedot

Päätoimialojen kehitys ja työpaikkojen muutos Satakunnassa

Päätoimialojen kehitys ja työpaikkojen muutos Satakunnassa Päätoimialojen kehitys ja työpaikkojen muutos Satakunnassa "AVAA SATAKUNNAN OPINOVI" AIKUISOHJAUS TYÖELÄMÄN VOIMAVARANA -SEMINAARI 19.1.2010 Projektitutkija Saku Vähäsantanen Turun kauppakorkeakoulu, Porin

Lisätiedot

Uusi SeutUra -hanke. Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista

Uusi SeutUra -hanke. Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista Uusi SeutUra -hanke Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista Pielisen Karjalan vahvat klusterit Tässä aineistossa on tarkasteltu Pielisen Karjalan eli

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden tilanne ja näkymät alueittain

Teknologiateollisuuden tilanne ja näkymät alueittain Teknologiateollisuuden tilanne ja näkymät alueittain Teknologiateollisuus ELY-alueittain 2015e Alueiden osuudet alan koko liikevaihdosta ja henkilöstöstä Suomessa Uusimaa Pirkanmaa Varsinais-Suomi Pohjois-Pohjanmaa

Lisätiedot

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2011

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2011 Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 18.3.2014 Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2011 Vuoden 2011 lopussa Lahdessa oli 47 210 työpaikkaa ja työllisiä 42 548. Vuodessa työpaikkalisäys oli 748,

Lisätiedot

MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA

MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA Kuva: Antero Saari Kuva: Toni Mailanen Kuva: Toni Mailanen MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA IV neljännes (loka-marraskuu) 2014 Kuva: Marianne Ståhl 23.2.2015 KONSERNIHALLINTO Timo Aro ja Timo Widbom Kuva: Toni

Lisätiedot

TEM-alueosasto Maakuntien suhdannekehitys yhteenveto, elokuu Ilkka Mella Matti Sahlberg

TEM-alueosasto Maakuntien suhdannekehitys yhteenveto, elokuu Ilkka Mella Matti Sahlberg TEM-alueosasto 2013 Maakuntien suhdannekehitys 2011 2013 - yhteenveto, elokuu 2013 Ilkka Mella Matti Sahlberg TALOUDEN TAANTUMA KOETTELEE KAIKKIA ALUEITA Vuoden 2008 aikana puhjenneen maailmanlaajuisen

Lisätiedot

Kasvuyrittäjyys Suomessa

Kasvuyrittäjyys Suomessa Kasvuyrittäjyys Suomessa Kasvuyritysten lukumäärä hienoisessa kasvussa Noin 750 yritystä* kasvatti henkilöstöään 20 % vuosittain Kasvukausi 2007 10 Lähteet: TEM:n ToimialaOnline, Kasvuyritystilastot; Tilastokeskus,

Lisätiedot

Näkemyksestä ja tiedosta menestystä

Näkemyksestä ja tiedosta menestystä Näkemyksestä ja tiedosta menestystä Alueiden ennakointiseminaari Rovaniemi 21.3.2014 Tieto-osasto / Toimialapalvelu Esa Tikkanen TEM Toimialapalvelu TEM Toimialapalvelu kokoaa, analysoi ja välittää relevanttia

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden tilanne ja näkymät alueittain

Teknologiateollisuuden tilanne ja näkymät alueittain Teknologiateollisuuden tilanne ja näkymät alueittain 5.8.2014 Teknologiateollisuus ELY-alueittain 2013e Alueiden osuudet alan koko liikevaihdosta ja henkilöstöstä Suomessa Uusimaa Pirkanmaa Varsinais-Suomi

Lisätiedot

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2014

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2014 Irja Henriksson 14.11.2016 Työpaikat, työlliset ja pendelöinti Vuoden lopussa Lahdessa oli 50 138 työpaikkaa ja työllisiä 46 238. Vuodessa työpaikkojen määrä laski 2,5 % ja työllisten 2,1 %. Luvut ovat

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 23:2016

TILASTOKATSAUS 23:2016 Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 23:2016 1 13.12.2016 VANTAALAISTEN TYÖLLISTEN KESKIMÄÄRÄISET VALTIONVERON- ALAISET VUOSITULOT ERI TOIMIALOILLA VUOSINA 2011 2014 Vantaalaisten työllisten miesten keskitulot

Lisätiedot

Aloittaneet ja lopettaneet yritykset

Aloittaneet ja lopettaneet yritykset Yritykset 2009 Aloittaneet ja lopettaneet yritykset Lopettaneiden yritysten määrä lisääntyi lähes 13 prosentilla Vuoden 2008 kolmannella neljänneksellä yrityksiä aloitti 0,1 prosenttia vähemmän kuin vuotta

Lisätiedot

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset?

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset? Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset? Ajankohtaista kunta- ja aluetiedoista Helsingissä 11.9.2012 Satu Elho Yleisesti Suhdannetilastoista Suhdannetilastot kuvaavat talouden eri osatekijöiden

Lisätiedot

Tekesin ja TEM:n myöntämä rahoitus (kansallinen) sekä Finnveran lainat ja takaukset v. 2010-2014

Tekesin ja TEM:n myöntämä rahoitus (kansallinen) sekä Finnveran lainat ja takaukset v. 2010-2014 Tekesin ja TEM:n myöntämä rahoitus (kansallinen) sekä Finnveran lainat ja takaukset v. 2010-2014 Lähteet: Tekes, Pohjois-Savon ELY-keskus ja Finnvera 4.1.2016 Tekes:n ja TEM:n myöntämä rahoitus (kansallinen)

Lisätiedot

Laittoman ja tullivapaan rajatuonnin vaikutus Itä-Suomen huoltoasemaverkostoon. Pellervon taloustutkimus Paula Horne, Jyri Hietala, Anna-Kaisa Rämö

Laittoman ja tullivapaan rajatuonnin vaikutus Itä-Suomen huoltoasemaverkostoon. Pellervon taloustutkimus Paula Horne, Jyri Hietala, Anna-Kaisa Rämö Laittoman ja tullivapaan rajatuonnin vaikutus Itä-Suomen huoltoasemaverkostoon Pellervon taloustutkimus Paula Horne, Jyri Hietala, Anna-Kaisa Rämö Yleistä selvityksestä Tässä esityksessä kuvataan hankkeen

Lisätiedot

Lappeenrannan toimialakatsaus 2015

Lappeenrannan toimialakatsaus 2015 Lappeenrannan toimialakatsaus 2015 26.10.2015 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten

Lisätiedot

Aloittaneet ja lopettaneet yritykset

Aloittaneet ja lopettaneet yritykset Yritykset 2016 Aloittaneet ja lopettaneet yritykset Lopettaneita yrityksiä eniten kaupan toimialalla vuoden 2015 kolmannella neljänneksellä Tilastokeskuksen mukaan uusia yrityksiä perustettiin 5 817 vuoden

Lisätiedot

Tilastokatsaus 12:2010

Tilastokatsaus 12:2010 Tilastokatsaus 12:2010 15.11.2010 Tietopalvelu B15:2010 Pendelöinti Vantaalle ja Vantaalta vuosina 2001-2008 Vantaalaisten työssäkäyntikunta Vantaalaisista työskenteli vuonna 2008 kotikunnassaan 44,9 prosenttia.

Lisätiedot

Palvelujen suhdannetilanne: Suunta hitaasti ylöspäin, mutta kuluvana vuonna jäädään nollan tuntumaan

Palvelujen suhdannetilanne: Suunta hitaasti ylöspäin, mutta kuluvana vuonna jäädään nollan tuntumaan Palvelujen suhdannetilanne: Suunta hitaasti ylöspäin, mutta kuluvana vuonna jäädään nollan tuntumaan, Palvelujen suhdannekatsaus Matti Paavonen, ekonomisti Palvelualojen työnantajat PALTA ry Suomi on riippuvainen

Lisätiedot

Asiakaskohtainen suhdannepalvelu Nopeat toimialoittaiset ja alueittaiset suhdannetiedot yritysten toimintaympäristön seurantaan

Asiakaskohtainen suhdannepalvelu Nopeat toimialoittaiset ja alueittaiset suhdannetiedot yritysten toimintaympäristön seurantaan Asiakaskohtainen suhdannepalvelu Nopeat toimialoittaiset ja alueittaiset suhdannetiedot yritysten toimintaympäristön seurantaan Seinäjoki 22.04.2008 Satu Elho (09) 1734 2966 palvelut.suhdanne@tilastokeskus.fi

Lisätiedot

Tammikuun työllisyyskatsaus 2015

Tammikuun työllisyyskatsaus 2015 NÄKYMIÄ TAMMIKUU 2015 POHJANMAAN ELY-KESKUS Tammikuun työllisyyskatsaus 2015 Julkaisuvapaa 24.2.2015 klo 9.00 Uusia avoimia työpaikkoja vuoden takaista enemmän. Ulkomaalainen työvoima kasvanut yli 200

Lisätiedot

Työpaikat ja työlliset 2014

Työpaikat ja työlliset 2014 Irja Henriksson 14.10.2016 Työpaikat ja työlliset 2014 Vuoden 2014 lopussa Lahdessa oli 50 138 työpaikkaa ja työllisiä 46 238. Vuodessa työpaikkojen määrä laski 2,5 % ja työllisten 2,1 %. Luvut ovat vuoden

Lisätiedot

Marraskuun työllisyyskatsaus 2014

Marraskuun työllisyyskatsaus 2014 NÄKYMIÄ MARRASKUU 2014 POHJANMAAN ELY-KESKUS Marraskuun työllisyyskatsaus 2014 Julkaisuvapaa 23.12.2014 klo 9.00 Työttömyys lisääntynyt yli 15 prosentilla, toiseksi eniten koko maassa. Nuorisotyöttömyys

Lisätiedot

Satakunnan työllisyyskatsaus 3/2012

Satakunnan työllisyyskatsaus 3/2012 NÄKYMIÄ HUHTIKUU 2012 SATAKUNNAN ELY-KESKUS Satakunnan työllisyyskatsaus 3/2012 Julkaisuvapaa tiistaina 24.4.2012 klo 9.00 Työttömyys laskenut Satakunnassa Työnhakijat Satakunnan elinkeino-, liikenne-

Lisätiedot

YHDISTYMISSELVITYS JUANKOSKI- KUOPIO TOIMINTAYMPÄRISTÖ

YHDISTYMISSELVITYS JUANKOSKI- KUOPIO TOIMINTAYMPÄRISTÖ YHDISTYMISSELVITYS JUANKOSKI- KUOPIO TOIMINTAYMPÄRISTÖ 1 Juankosken ja n kaupungin toimintaympäristöselvitys (213) Toimintaympäristön muutoshaasteet Juankosken ja n kaupunkien toimintaympäristön muutokseen

Lisätiedot

Työpaikka- ja elinkeinorakenne. Päivitetty

Työpaikka- ja elinkeinorakenne. Päivitetty Työpaikka- ja elinkeinorakenne Päivitetty 23.9.2013 Työpaikat Helsingin seudun kunnissa v 2000-2010 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 Helsinki 372 352 372 101 370 342 364 981 365 597

Lisätiedot

VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, KESÄKUU 2015

VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, KESÄKUU 2015 VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, KESÄKUU 21 Koko kaupunki laisten yritysten liikevaihto pieneni,2 prosenttia vuonna 214. Vuotta aiemmin liikevaihdon väheneminen oli,3 prosenttia. Koko Helsingin seudulla liikevaihto

Lisätiedot

TEM Toimialapalvelu ja TOIMIALA ONLINE

TEM Toimialapalvelu ja TOIMIALA ONLINE TOIMIALA ONLINE Tietohuolto ja ennakointi - ESR Jukka Vepsäläinen TEM Toimialapalvelu ja TOIMIALA ONLINE 23.-24. huhtikuuta 2013 Lapin ELY-keskus ROVANIEMI 20.4.2013 Esa Tikkanen, Jouko Nieminen, Jukka

Lisätiedot

Aloittaneet ja lopettaneet yritykset

Aloittaneet ja lopettaneet yritykset Yritykset 2009 Aloittaneet ja lopettaneet yritykset Lopettaneiden yritysten määrä edelleen kovassa nousussa Aloittaneiden yritysten määrä laski reilut kuusi prosenttia vuoden 2008 viimeisellä neljänneksellä.

Lisätiedot

Väestö lisääntyi 178 asukkaalla

Väestö lisääntyi 178 asukkaalla 1/2015 2/2015 3/2015 4/2015 5/2015 6/2015 7/2015 8/2015 9/2015 10/2015 11/2015 12/2015 YLEINEN JA OMAN ALUEEN TALOUDELLINEN KEHITYS Väestönmuutokset Vuoden 2015 lopussa kempeleläisiä oli ennakkotietojen

Lisätiedot

VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, KESÄKUU 2016

VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, KESÄKUU 2016 VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, KESÄKUU 2016 Kaupungin osa-alueet 1) Liikevaihdon kehitys kaupungin eri osissa on ollut erilainen. Kasvu vuoden 2010 alkupuoliskolla oli kaikilla alueilla hyvin samanlainen, mutta

Lisätiedot

Maaliskuun työllisyyskatsaus 2014

Maaliskuun työllisyyskatsaus 2014 NÄKYMIÄ MAALISKUU 2014 POHJANMAAN ELY-KESKUS Maaliskuun työllisyyskatsaus 2014 Julkaisuvapaa 24.4.2014 klo 9.00 Työttömyys vähentynyt teollisen alan ammateissa. Useammassa kunnassa työttömyys kääntynyt

Lisätiedot

- Miten pärjäävät pienet yritykset? Turussa Tilastopäällikkö Reetta Moilanen

- Miten pärjäävät pienet yritykset? Turussa Tilastopäällikkö Reetta Moilanen Suhdanteet t vaihtelevat t - Miten pärjäävät pienet yritykset? Turussa 23.11.2010 Tilastopäällikkö Reetta Moilanen Yleisesti Suhdannetilastoista Suhdannetilastot kuvaavat talouden eri osatekijöiden tai

Lisätiedot

Elokuun työllisyyskatsaus 2014

Elokuun työllisyyskatsaus 2014 NÄKYMIÄ ELOKUU 2014 POHJANMAAN ELY-KESKUS Elokuun työllisyyskatsaus 2014 Julkaisuvapaa 23.9.2014 klo 9.00 Nuorisotyöttömyys kasvaa lähes viidenneksen vuosivauhtia. Ammateittain työttömyys kasvaa suhteellisesti

Lisätiedot

VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, TAMMIKUU 2016 OSA 1

VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, TAMMIKUU 2016 OSA 1 VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, TAMMIKUU 216 OSA 1 Osa 1: Koko kaupunki laisten yritysten liikevaihto pieneni,2 prosenttia vuoden 215 ensimmäisellä puoliskolla. Heinä-syyskuussa liikevaihdon väheneminen oli 1,2

Lisätiedot

ELY -keskusten yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut v TEM Yritys- ja alueosasto Yrityspalvelut -ryhmä

ELY -keskusten yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut v TEM Yritys- ja alueosasto Yrityspalvelut -ryhmä ELY -keskusten yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut v. 2015 TEM Yritys- ja alueosasto Yrityspalvelut -ryhmä Vuonna 2015 myönnetty ELY keskusten yritysrahoitus Rahoitusmuoto Milj. euroa Myönnetty

Lisätiedot

Matkailun Tulo- ja työllisyysselvitys v. 2015

Matkailun Tulo- ja työllisyysselvitys v. 2015 Matkailun Tulo- ja työllisyysselvitys v. 2015 Muutokset tilastoissa Aiempina vuosina Jämsän ja Himoksen matkailukeskuksia on tarkasteltu erikseen. Uusimmassa tilastossa laskenta pohjautuu päivitettyyn

Lisätiedot

Lappeenrannan toimialakatsaus 2016

Lappeenrannan toimialakatsaus 2016 Lappeenrannan toimialakatsaus 2016 30.9.2016 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten

Lisätiedot

TYÖTTÖMYYS IT-ALALLA KOKO SUOMESSA JA MAAKUNNISSA Pekka Neittaanmäki Päivi Kinnunen

TYÖTTÖMYYS IT-ALALLA KOKO SUOMESSA JA MAAKUNNISSA Pekka Neittaanmäki Päivi Kinnunen TYÖTTÖMYYS IT-ALALLA KOKO SUOMESSA JA MAAKUNNISSA 2011 2016 Pekka Neittaanmäki Päivi Kinnunen 5.8.2016 JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO INFORMAATIOTEKNOLOGIAN TIEDEKUNTA 2016 1 JOHDANTO Tässä raportissa tarkastellaan

Lisätiedot

Korkeakoulutuksen ja osaamisen kehittäminen on tulevaisuuden kilpailukyvyn keskeisin tekijä Tausta-aineisto

Korkeakoulutuksen ja osaamisen kehittäminen on tulevaisuuden kilpailukyvyn keskeisin tekijä Tausta-aineisto Korkeakoulutuksen ja osaamisen kehittäminen on tulevaisuuden kilpailukyvyn keskeisin tekijä Tausta-aineisto Työllisten insinöörien ja arkkitehtien määrä Turussa ja muissa suurimmissa kaupungeissa Suomessa

Lisätiedot

Lappeenrannan toimialakatsaus 2014

Lappeenrannan toimialakatsaus 2014 Lappeenrannan toimialakatsaus 2014 14.10.2014 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten

Lisätiedot

Pienyritysten suhdanneindikaattori Uusi työkalu mikroyritysten suhdannekehityksen tarkasteluun

Pienyritysten suhdanneindikaattori Uusi työkalu mikroyritysten suhdannekehityksen tarkasteluun Pienyritysten suhdanneindikaattori Uusi työkalu mikroyritysten suhdannekehityksen tarkasteluun Tiina Yleisesti Suhdannetilastoista Suhdannetilastot kuvaavat talouden eri osatekijöiden tai alueiden kehitystä

Lisätiedot

Pirkanmaan työllisyyskatsaus Tammikuu 2014

Pirkanmaan työllisyyskatsaus Tammikuu 2014 NÄKYMIÄ HELMIKUU 2014 PIRKANMAAN ELY-KESKUS Pirkanmaan työllisyyskatsaus Tammikuu 2014 Julkaisuvapaa tiistaina 25.2.2014 klo 9.00 Pirkanmaan tilanne ennallaan Työttömien työnhakijoiden määrä oli lähes

Lisätiedot

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset Hanna Heikinheimo (09) 1734 2978 palvelut.suhdanne@tilastokeskus.fi Lohja 12.10.2011 12.10.2011 A 1 Suhdannetilastoista Suhdannetilastot kuvaavat

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 12/2013

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 12/2013 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 12/213 16 14 12 1 8 C Tehdasteollisuus 24-3 Metalliteollisuus 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 Suhdannetilanne:

Lisätiedot

Työpaikat Vaasassa

Työpaikat Vaasassa Työpaikat Vaasassa 2000 2014 Erityissuunnittelija Teemu Saarinen, Kaupunkikehitys, 29.9.2016 Työpaikat Vaasassa vuosina 2000 2014* *) Tilastokeskus julkaisee vuoden 2015 työpaikkatiedot lokakuussa 2017.

Lisätiedot

Marraskuun työllisyyskatsaus 2015

Marraskuun työllisyyskatsaus 2015 NÄKYMIÄ MARRASKUU 2015 POHJANMAAN ELY-KESKUS Marraskuun työllisyyskatsaus 2015 Julkaisuvapaa 22.12.2015 klo 9.00 Työttömien määrän kasvu hidastunut koko maassa, Pohjanmaan ELYalueen tahti nyt maan keskiarvoa.

Lisätiedot

Helmikuun työllisyyskatsaus 2015

Helmikuun työllisyyskatsaus 2015 NÄKYMIÄ HELMIKUU 2015 POHJANMAAN ELY-KESKUS Helmikuun työllisyyskatsaus 2015 Julkaisuvapaa 24.3.2015 klo 9.00 Uusia avoimia työpaikkoja lähes kolmanneksen vuoden takaista enemmän. Pitkäaikaistyöttömien

Lisätiedot

TIEDOTE 4/2014 TYÖSSÄKÄYNTI KUOPIOSSA

TIEDOTE 4/2014 TYÖSSÄKÄYNTI KUOPIOSSA KUOPION KAUPUNKI Konsernipalvelu Talous- ja strategiapalvelu Elokuu 213 TIEDOTE 4/214 TYÖSSÄKÄYNTI KUOPIOSSA Väestö pääasiallisen toiminnan mukaan Kuopiossa 31.12.212 Tilastokeskuksen keväällä 214 julkaisemien

Lisätiedot

Tavaroiden ulkomaankauppa maakunnittain vuonna 2011

Tavaroiden ulkomaankauppa maakunnittain vuonna 2011 Kauppa 2012 Handel Trade Tavaroiden ulkomaankauppa maakunnittain vuonna 2011 Kuvio 1. Viennin ja tuonnin arvot maakunnittain v. 2011 Figur 1. Export och import efter landskap år 2011 Uusimaa - Nyland Itä-Uusimaa

Lisätiedot

Korkeakouluharjoittelupaikka kesälle 2016

Korkeakouluharjoittelupaikka kesälle 2016 Korkeakouluharjoittelupaikka kesälle 2016 TEM Toimialapalvelu Esa Tikkanen KORKEAKOULUHARJOITTELUPAIKKA KESÄLLE 2016 Työ- ja elinkeinoministeriön Toimialapalvelu tarjoaa harjoittelupaikkaa kesälle 2016

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 4/2015

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 4/2015 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 4/215 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214

Lisätiedot

Näkymiä Pohjois-Karjalan työvoimatarpeisiin

Näkymiä Pohjois-Karjalan työvoimatarpeisiin Näkymiä Pohjois-Karjalan työvoimatarpeisiin Pohjois-Karjalan työllisyyshankkeiden kehittämispäivä 12.4.2013 Tuukka Arosara, projektipäällikkö Hanna Silvennoinen, projektisuunnittelija POKETTI-hanke: www.poketti.fi

Lisätiedot

SOTE-toimialan näkymiä. Rovaniemi Sanna Hartman, toimialapäällikkö

SOTE-toimialan näkymiä. Rovaniemi Sanna Hartman, toimialapäällikkö SOTE-toimialan näkymiä Rovaniemi 20.3.2014 Sanna Hartman, toimialapäällikkö Sosiaalipalvelujen tuotos tuottajittain 2000, 2003, 2006, 2009 ja 2012 Lähde: Pekka Lith, Yksityiset sosiaali- ja terveyspalvelut,

Lisätiedot

Toimintaympäristön muutoksia

Toimintaympäristön muutoksia Jämsä Kuhmoinen Toimintaympäristön muutoksia Jämsä ja Kuhmoinen 24.11.2014 Heikki Miettinen Pohjakartta MML, 2012 Kunnan elinvoimaisuuden indikaattorit Pidemmän aikavälin väestökehitys väestö 1980 2013

Lisätiedot

Nuorisotakuu määritelmä

Nuorisotakuu määritelmä Nuorisotakuun ensimmäiset kuukaudet ja jatkoaskelet 21.5.2013 Nuorisotakuu 2013 - määritelmä Jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle tarjotaan työ-, työkokeilu-,

Lisätiedot

Konkurssien määrä väheni lähes 13 prosenttia tammi joulukuussa 2010

Konkurssien määrä väheni lähes 13 prosenttia tammi joulukuussa 2010 Oikeus 2011 Konkurssit 2010, joulukuu Konkurssien määrä väheni lähes 13 prosenttia tammi joulukuussa 2010 Vuoden 2010 aikana pantiin vireille 2 864 konkurssia, mikä on 12,5 prosenttia vähemmän kuin vastaavana

Lisätiedot

Tutkimus. Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien. Työllisyyskatsaus. 4. vuosineljännes

Tutkimus. Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien. Työllisyyskatsaus. 4. vuosineljännes Tutkimus Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien Työllisyyskatsaus 4. vuosineljännes 2006 www.tek.fi Tutkimus/ES Työllisyyden kasvu jatkuu suhdannenousun vauhdittamana Palkansaajien tutkimuslaitoksen (PT)

Lisätiedot

Yritysrekisteri, tuotantojärjestelmä

Yritysrekisteri, tuotantojärjestelmä Yit Yritysrekisterin t i monet mahdollisuudet Yritysrekisteri, tuotantojärjestelmä SYÖTTEET KÄSITTELY Hallinnolliset aineistot mm. verohallinto prh vrk tullihallitus valtiokonttori kuntien eläkevakuutus

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 6/2015

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 6/2015 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 6/215 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214

Lisätiedot

TEKNISEN KONSULTOINNIN TOIMIALARAPORTTI. Timo Metsä-Tokila

TEKNISEN KONSULTOINNIN TOIMIALARAPORTTI. Timo Metsä-Tokila TEKNISEN KONSULTOINNIN TOIMIALARAPORTTI Timo Metsä-Tokila Tekninen konsultointi TOL 2008 M Ammatillinen, tieteellinen ja tekninen toiminta 71 Arkkitehti- ja insinööripalvelut; tekninen testaus ja analysointi

Lisätiedot

Tradenomiharjoittelijan paikka keväälle 2017

Tradenomiharjoittelijan paikka keväälle 2017 Tradenomiharjoittelijan paikka keväälle 2017 Esa Tikkanen TEM Toimialapalvelu TRADENOMIHARJOITTELUPAIKKA KEVÄÄLLE 2017 Työ- ja elinkeinoministeriön elinkeino- ja innovaatio-osasto tarjoaa harjoittelupaikkaa

Lisätiedot

Satakunnan työllisyyskatsaus 10/2012

Satakunnan työllisyyskatsaus 10/2012 NÄKYMIÄ LOKAKUU 2012 SATAKUNNAN ELY-KESKUS Satakunnan työllisyyskatsaus 10/2012 Julkaisuvapaa tiistaina 20.11.2012 klo 9.00 Työttömyys lisääntynyt myös Satakunnassa Työnhakijat Satakunnan elinkeino-, liikenne-

Lisätiedot

Toimialatiedon uusia hyödyntämismahdollisuuksia

Toimialatiedon uusia hyödyntämismahdollisuuksia Toimialatiedon uusia hyödyntämismahdollisuuksia Matkailun asiantuntijaseminaari Jyväskylä 12.12.2012 Tieto-osasto / Toimialapalvelu Esa Tikkanen Toimialaraporttien käyttö 12 000-22 000 kpl/kk Alueelliset

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 11/2014

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 11/2014 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 11/214 16 14 12 1 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 8 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214

Lisätiedot

Tutkimus. Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien. Työllisyyskatsaus. 1. vuosineljännes

Tutkimus. Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien. Työllisyyskatsaus. 1. vuosineljännes Tutkimus Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien Työllisyyskatsaus 1. vuosineljännes 2007 www.tek.fi DIA-kunnan työllisyyskatsaus I-2007: Työttömyyden lasku voimistunut huomattavasti, Etelä-Suomi ja Häme työllisyyden

Lisätiedot

Kainuun työllisyyskatsaus, lokakuu 2015

Kainuun työllisyyskatsaus, lokakuu 2015 NÄKYMIÄ KAINUUN ELY-KESKUS Kainuun työllisyyskatsaus, kuu Julkistettavissa 24.11. klo 9.00 Työttömyys vähenee Kainuussa Työttömyyden muuta Suomea suotuisampi kehitys jatkuu. Kainuu on edelleen ainoa manner-

Lisätiedot

Kainuu tilastoina 2013. Kuva: Samu Puuronen

Kainuu tilastoina 2013. Kuva: Samu Puuronen Kainuu tilastoina 2013 Kuva: Samu Puuronen KAINUUN OSUUS KOKO MAASTA Kainuun maakuntaprofiili Metsämaata Pinta-ala Teitä Alkutuotanto Kesämökit Työttömät Yli 64-vuotiaat Tilojen lukumäärä Väkiluku Tutkinnon

Lisätiedot

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Espoo Valtuuston seminaari 22.4.2015 Seppo Laakso, Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Helsingin seudun kasvu 2000-luvulla Bruttokansantuote v. 2010 hinnoin, Ind.2000=100

Lisätiedot

VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, KESÄKUU 2016

VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, KESÄKUU 2016 VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, KESÄKUU 2016 Suomen kansantalous kasvoi viime vuonna 0,5 prosenttia kolmen taantumavuoden jälkeen. Vaimean kasvun lähteinä olivat viime vuoden alussa vienti ja kulutus ja loppuvuodesta

Lisätiedot

Esitys kasvupalvelujen järjestämisvastuuta koskevaksi pääkaupunkiseudun erillisratkaisuksi

Esitys kasvupalvelujen järjestämisvastuuta koskevaksi pääkaupunkiseudun erillisratkaisuksi Esitys kasvupalvelujen järjestämisvastuuta koskevaksi pääkaupunkiseudun erillisratkaisuksi Valtion kasvupalvelut o o o ELY-keskusten elinkeinopalvelut, kuten yrityksen kehittämisavustus, toimintaympäristön

Lisätiedot

Satakunnan työllisyyskatsaus 5/2014

Satakunnan työllisyyskatsaus 5/2014 NÄKYMIÄ TOUKOKUU 2014 SATAKUNNAN ELY-KESKUS Satakunnan työllisyyskatsaus 5/2014 Julkaisuvapaa tiistaina 24.6.2014 klo 9.00 Työttömyys laskenut hieman Satakunnassa Työnhakijat Satakunnan elinkeino-, liikenne-

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 10/2014

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 10/2014 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 1/214 16 14 12 1 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 8 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214

Lisätiedot

Työttömät* koulutusasteen mukaan ELY-keskuksittain

Työttömät* koulutusasteen mukaan ELY-keskuksittain Työttömät* koulutusasteen mukaan ELY-keskuksittain 2/12 215/12 Ekonomisti Heikki Taulu 45 4 35 25 Työttömien määrän suhteelliset muutokset koulutustason mukaan, koko maa Tutkijakoulutus 15 5 2/12 3/12

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 6/2014

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 6/2014 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 6/214 16 14 12 1 8 C Tehdasteollisuus 24-3 Metalliteollisuus 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214

Lisätiedot

MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA

MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA Kuva: Antero Saari MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA I neljännes (tammi-maaliskuu) 2014 Kuva: Antero Saari Sisältö Työllisyyskehitys Väestökehitys Sisäinen ja ulkoinen elinvoima Kuva: Jan Virtanen 1. Työllisyyskehitys

Lisätiedot

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Selvityksen tavoitteet ja toteutus Taustaa Keski- Suomen ja erityisesti Jyväskylän seudun elinkeinorakenne osoittautui laman

Lisätiedot

Keski-Suomen työllisyyskatsaus 28.9.2012

Keski-Suomen työllisyyskatsaus 28.9.2012 NÄKYMIÄ SYYSKUU 2012 KESKI-SUOMEN ELY-KESKUS Keski-Suomen työllisyyskatsaus 28.9.2012 Julkaisuvapaa tiistaina 23.10.2012 klo 9:00 Työnhakijat Keski-Suomessa oli työ- ja elinkeinoministeriön työnvälitystilaston

Lisätiedot

Tammikuun työllisyyskatsaus 1/2015

Tammikuun työllisyyskatsaus 1/2015 NÄKYMIÄ TAMMIKUU 2015 KAAKKOIS-SUOMEN ELY-KESKUS Tammikuun työllisyyskatsaus 1/2015 Julkaisuvapaa tiistaina 24.2.2015 klo 9.00 Kaakkois-Suomen työllisyyskatsaus tammikuu 2015 Tammikuun lopussa Kaakkois-Suomessa

Lisätiedot

INSINÖÖRILIITTO IL ry. Tutkimus/Jlar

INSINÖÖRILIITTO IL ry. Tutkimus/Jlar INSINÖÖRILIITTO IL ry Tutkimus/Jlar 14.9. TYÖTTÖMYYS SEURAA KAUSIVAIHTELUA, VASTAVALMISTUNEIDEN TILANNE KOHENTUNUT Työttömyystietoja heinäkuussa t Työttömien insinöörien määrä nousi tyypillisen kausivaihtelun

Lisätiedot

23.2.2016 Matti Paavonen 1

23.2.2016 Matti Paavonen 1 1 Kasvu antaa pelivaraa talouden ongelmat on silti ratkaistava 23.2.2016, Palvelujen suhdannekatsaus Matti Paavonen, ekonomisti 2 IV/2015: Palvelujen volyymi kasvoi 2,1 % Toimialojen tuotannon volyymin

Lisätiedot

Tutkimus. Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien. Työllisyyskatsaus. 1. vuosineljännes

Tutkimus. Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien. Työllisyyskatsaus. 1. vuosineljännes Tutkimus Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien Työllisyyskatsaus 1. vuosineljännes 2010 www.tek.fi TEKNIIKAN AKATEEMISTEN LIITTO TYÖLLISYYSKATSAUS I/2010 TEK RY Diplomi insinöörien ja arkkitehtien työttömyys

Lisätiedot

ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2013

ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2013 ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2013 Tietoisku 8/2013 Sisällys 1. Asuntokuntien keskikoko pieneni hieman 2. Perheiden keskikoko pysynyt ennallaan 3. Monilapsisuus yleisintä Pohjois-Espoossa 4. Perheiden kaksikielisyys

Lisätiedot

Lokakuun työllisyyskatsaus 10/2014

Lokakuun työllisyyskatsaus 10/2014 NÄKYMIÄ LOKAKUU 2014 KAAKKOIS-SUOMEN ELY-KESKUS Lokakuun työllikatsaus 10/2014 Julkaisuvapaa tiistaina 25.11.2014 klo 9.00 Kaakkois-Suomen työllikatsaus kuu 2014 Kaakkois-Suomen työttömien työnhakijoiden

Lisätiedot

Pohjanmaa Uusimaa Keski-Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Kanta-Häme Koko maa. Varsinais-Suomi

Pohjanmaa Uusimaa Keski-Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Kanta-Häme Koko maa. Varsinais-Suomi Vakka-Suomen Työllisyystilanne valoisa Vakka-Suomen työttömyysaste laski merkittävästi tammikuussa. Tämä johtui erityisesti myönteisestä työllisyyskehityksestä Uudessakaupungissa, jossa työttömyysaste

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 7/2016

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 7/2016 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 7/216 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 12:2015

TILASTOKATSAUS 12:2015 TILASTOKATSAUS 12:2015 17.12.2015 TYÖPAIKAT VANTAAN OSA-ALUEILLA 31.12. Työpaikkojen määrä kasvoi vuonna eniten Hakunilassa ja Aviapoliksessa Vaikka väheni vuoden aikana koko kaupungissa, oli kaupungin

Lisätiedot

Helmikuun työllisyyskatsaus 2/2013

Helmikuun työllisyyskatsaus 2/2013 NÄKYMIÄ HELMIKUU 2013 KAAKKOIS-SUOMEN ELY-KESKUS Helmikuun työllikatsaus 2/2013 Julkaisuvapaa tiistaina 26.3.2013 klo 9.00 Kaakkois-Suomen työllikatsaus kuu 2013 Työttömänä olevia työnhakijoista oli Kaakkois-Suomessa

Lisätiedot

Tammikuun työllisyyskatsaus 1/2013

Tammikuun työllisyyskatsaus 1/2013 NÄKYMIÄ TAMMIKUU 2013 Tammikuun työllikatsaus 1/2013 Julkaisuvapaa tiistaina 26.2.2013 klo 9.00 Kaakkois-Suomen työllikatsaus tammikuu 2013 Kaakkois-Suomen asukkaista oli tammikuun lopussa työttömänä 20114

Lisätiedot

Satakunnan työllisyyskatsaus 2/2014

Satakunnan työllisyyskatsaus 2/2014 NÄKYMIÄ HELMIKUU 2014 SATAKUNNAN ELY-KESKUS Satakunnan työllisyyskatsaus 2/2014 Julkaisuvapaa tiistaina 25.3.2014 klo 9.00 Työttömyys alentunut hieman Satakunnassa Työnhakijat Satakunnan elinkeino-, liikenne-

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri

Pk-yritysbarometri 9.11.2012 1 9.11.2012 2 Pk-yritysbarometri Suomen Yrittäjät, Finnvera Oyj sekä työ- ja elinkeinoministeriö tekevät yhteistyössä pienten ja keskisuurten yritysten toimintaa ja taloudellista toimintaympäristöä

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 9/2016

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 9/2016 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 9/216 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 1/2015

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 1/2015 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 1/215 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214

Lisätiedot

Keski-Suomen Aikajana 1/2010

Keski-Suomen Aikajana 1/2010 Keski-Suomen Aikajana 1/2010 Aikajanassa kuvataan ja analysoidaan Keski-Suomen maakunnan yritystoimintaa ja aluetaloutta tuoreilla, luotettavilla ja havainnollisilla indikaattoreilla, painotuksena Keski-Suomen

Lisätiedot

Suomi stagnaatiossa palvelujenkin kasvu jäi vaisuksi

Suomi stagnaatiossa palvelujenkin kasvu jäi vaisuksi Suomi stagnaatiossa palvelujenkin kasvu jäi vaisuksi 19.8.2014, Palvelujen suhdannekatsaus Matti Paavonen, ekonomisti Palvelualojen työnantajat PALTA ry 19.8.2014 Palvelujenkin kasvu jäi vaisuksi Toimialojen

Lisätiedot