Toimialaraporttisarja. Ohjelmistoala. Toimialaraportti ennakoi liiketoimintaympäristön muutoksia

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Toimialaraporttisarja. Ohjelmistoala. Toimialaraportti ennakoi liiketoimintaympäristön muutoksia"

Transkriptio

1 Toimialaraporttisarja Ohjelmistoala Toimialaraportti ennakoi liiketoimintaympäristön muutoksia

2 Ohjelmistoala Toimialaraportti 17/2005 Marko Ylikorpi

3

4 Julkaisusarjan nimi ja tunnus Käyntiosoite Postiosoite Toimialaraportti Aleksanterinkatu 4 PL 32 Puhelin (09) HELSINKI VALTIONEUVOSTO Telekopio (09) /2004 Tekijät (toimielimestä: nimi, puheenjohtaja, sihteeri) Marko Ylikorpi Julkaisuaika Joulukuu 2005 Toimeksiantaja(t) Kauppa- ja teollisuusministeriö Toimielimen asettamispäivä Julkaisun nimi Ohjelmistoala Tiivistelmä Ohjelmistoalaa on tarkasteltu pitkälti TOL 2002 luokituksen mukaisesti toimialaluokkana 72 tietojenkäsittelypalvelut. Tämän toimialan kokonaisliikevaihto oli vuonna 2003 saatujen tietojen mukaan 4,2 miljardia euroa. Yli henkilöä työskenteli toimialalla ja toimipaikkoja oli yli Suomessa. Tarkasteltaessa myös alatoimialaluokkia nousee selvästi esille, että alatoimialaluokka 722 ohjelmistojen suunnittelu, valmistus ja konsultointi on suurin. Tietojenkäsittelypalvelujen henkilöstömäärä on jatkanut kasvuaan ja vuonna 2003 toimialalla työskenteli henkilöä. Myös toimipaikkojen määrä jatkoi kasvuaan ja niitä oli Muutokset toimialan yrityskentässä ovat hieman yleisempiä kuin muilla toimialoilla keskimäärin. Yritysjärjestelyjä tehdään alalla paljon ja samalla perustetaan paljon uusia yrityksiäkin. Ohjelmistoalan maailmanmarkkinat ovat kasvaneet 917 miljardiin euroon ja kasvun ennustetaan jatkuvan yli neljän prosentin tasolla vuosina 2005 ja Suurinta kasvu on Itä-Euroopassa ja Aasiassa. Suurinta kasvua ennustetaan ohjelmistotuotteiden alalle. Kotimaan markkinat ovat kehittyneet hyvin vuodesta 2003 lähtien ja yritysten liikevaihto on noussut selvästi samoin kuin palkkasummaindeksi. Yhä edelleen suurimmalla osalla yrityksistä päämarkkina-alue on kotimaa. Vahvasti kasvuhakuiset yritykset erityisesti ohjelmistotuoteliiketoiminnan alueella joutuvat hakemaan uusia markkinoita ulkomailta. Ohjelmistotuoteliiketoiminnassa 46 % yrityksillä on liiketoimintaa ulkomailla. Toimialan yritykset panostavat vahvasti omaan kehittymiseen. Sekä investointeja että tuotekehityspanostusta aikoo kasvattaa yhä suurempi osa toimialan yrityksistä. Samaan aikaan yritysten taloudellinen tilanne on parantunut. Yritykset uskovat kasvun jatkuvan myös seuraavina vuosina ja alan suhdannenäkymiä pidetään yleisesti hyvänä. KTM:n yhdyshenkilö: Elinkeino-osasto/Esa Tikkanen, puh. (09) Asiasanat Toimialaraportti, ohjelmistoala ISSN Kokonaissivumäärä 50 Julkaisija Kauppa- ja teollisuusministeriö Kieli Suomi ISBN Hinta Kustantaja Edita Publishing Oy

5

6 Sisällysluettelo 0 Saatteeksi Toimialan määrittely ja sisältö Toimialan kuvaus ja rajaus Ohjelmistoala osana liike-elämän palveluja ja kytkennät muihin toimialoihin Toimialan rakenne Toimialan jakautuminen alaryhmiin sekä alueellinen jakautuminen Henkilöstö, ammatillinen jakautuma Toimialan suurimpia yrityksiä Toimialan työvoimarakenne ja työllisyyden kehitys Markkinoiden rakenne ja kehitys Markkinoiden kansainvälinen rakenne ja kehitys Suomen markkinoiden kehitys Vienti ja kansainvälistyminen Tuotanto ja tuotantomenetelmät Ohjelmistotuoteliiketoiminta Projekti- ja palveluliiketoiminta Asiakassuhteet, asiakashankinta ja yritysjärjestelyt Teknologian kehitys Investoinnit Taloudellinen tilanne Toimialan keskeiset menestystekijät, ongelmat ja kehittämistarpeet Menestystekijät Keskeiset ongelmat Keskeiset kehittämistarpeet Osaamistarpeet ja koulutuksen kehittäminen

7 8 Tulevaisuudennäkymät toimilalla Ohjelmistoalan kasvavat osa-alueet Yritysten tietojärjestelmät, internet ja sähköinen liiketoiminta Yritysten suhdanneodotukset Yhteenvetoanalyysi Lähteet... 49

8 7 0 Saatteeksi Ohjelmistoalan toimialaraportti 2005 on kehitetty antamaan toimialan yleistilannetta mahdollisimman hyvin kuvaava julkaisu. Raportissa käytetty aineisto on kerätty useista eri lähteistä. Raportin koostamisessa on pyritty aina mahdollisimman tuoreen aineiston hyödyntämiseen. Joitakin tietoja on saatavissa kuitenkin vain parin vuoden takaisesta tilanteesta, mikä on nopeasti kehittyvällä toimialalla jo hieman pitkä aikaväli. Ohjelmistoala on sinällään hieman ongelmallinen tilastollisessa tarkastelussa. Tilastoluokitusten mukaisesti ohjelmistoalaa kuvaa parhaiten toimialaluokka 72 tietojenkäsittelypalvelut, mutta samalla useat ohjelmistoalalla toimivat yritykset rajataan toimialan ulkopuolelle. Uskon silti, että raportti antaa hyvän ja totuudenmukaisen kuvan toimialan tilanteesta. Toimialaraportin tavoitteena on antaa ohjelmistoalalla työskenteleville yrityksille sekä sitä lähellä oleville julkisen sektorin organisaatioille hyvä yleiskuva alan nykytilanteesta. Raportin näkökulma kuitenkin painottuu lähinnä pk-yritysten suuntaan, vaikka tilastollisissa tarkasteluissa toimialan kaikki yritykset on huomioitu. Ohjelmistoalalla on koettu taantuma vuoden 2000 jälkeen. Vuonna 2003 ala kääntyi jälleen kasvuun ja kaikki indikaattorit osoittavat kasvun jatkuvan edelleen. Ohjelmistotuoteliiketoiminnan alalla voidaan puhua jopa voimakkaasta kasvusta Teknillisen korkeakoulun tekemän selvityksen antamien tietojen perusteella. Suomen kotimarkkinat ovat kuitenkin kovin rajalliset ja vahvasti kasvuhakuisten yritysten onkin pakko suunnata katseensa ulkomaille. Monet ohjelmistoalan yritykset suunnittelevatkin viennin aloittamista, mutta ilman ulkopuolista apua ja panostusta se ei aina ole mahdollista. Tämä raportti pohjautuu aikaisemmin ohjelmistoalan toimialapäällikkönä toimineen Marja Toivosen tekemään raporttiin. Olen päivittänyt vuoden 2004 raportin tiedot loppuvuodesta 2005 saatavilla olleisiin tietoihin, mutta muuten säilyttänyt raportin lähes entisellään. Raportin päivityksessä olen saanut apua useilta eri henkilöiltä, joille suuri kiitos siitä. Erityisesti haluan mainita Matti Sihton Tekesistä sekä Arto Vallinin Hämeen TE-keskuksesta. Lahdessa Marko Ylikorpi Toimialapäällikkö

9 8 1 Toimialan määrittely ja sisältö 1.1 Toimialan kuvaus ja rajaus Ohjelmistoalan kuvaus ja määrittely perustuu tässä raportissa toimialaluokituksen TOL 2002 mukaiseen toimialaluokkaan 72 Tietojenkäsittelypalvelut. Toimialaluokituksen mukaan 72 Tietojenkäsittelypalvelut on määritelty seuraavasti: Automaattiseen tietojenkäsittelyyn liittyvä, asiakkaan laskuun tapahtuva laitteisto- ja ohjelmistokonsultointi, ohjelmistojen suunnittelu, valmistus ja julkaiseminen, tietokone- ja käsittelypalvelutoiminta, tietokantaisännöinti, konttori- ja tietokoneiden korjaus ja huolto sekä muu tietojenkäsittelypalvelu. Tietojenkäsittelypalvelut on lisäksi jaettu kuuteen alaluokkaan. Atk-laitteistokonsultointiin (721) kuuluu tietokonelaitteiden ja niiden ohjelmasovellusten tyyppiin ja laitteistokokonaisuuteen liittyvä konsultointi, käyttäjien tarpeiden ja ongelmien analysointi ja parhaan ratkaisun löytäminen. Myös ohjelmiston valintaan liittyvä neuvonta on tässä luokassa, mikäli se kuuluu osana kokonaisuuteen. Ohjelmistojen suunnittelu, valmistus ja konsultointi (722) sisältää seuraavia toimintoja: Valmisohjelmien kehittäminen, valmistus ja dokumentointi. Asiakkaan vaatimusten mukaan yksilöllisesti tehtävien tietokonesysteemien analysointi, suunnittelu, ohjelmointi, toteuttaminen, dokumentointi ja kehittäminen. Valmisohjelmien asiakaskohtainen muuntelu sekä käyttäjän ohjeisiin perustuvien ohjelmien laatiminen. Atkohjelmistokonsultointi, kuten asiakkaan atk-järjestelmätarpeen selvittäminen, toteuttamismahdollisuuksien tutkiminen, atk-kehityssuunnitelman laadinta ja atk-toiminnan saneeraus. Ohjelmistojen valinnan opastus sekä neuvonta järjestelmien tekniikkaan liittyvissä asioissa. Myös ohjelmistojen käyttöönottoon olennaisesti liittyvä ohjaus ja koulutus. Tietojenkäsittelyyn (723) kuuluvat seuraavat toiminnot: Tiedonvalmistelu eli tietovälinemuunnokset, ajovalmistelu ja tallennukset. Tietokoneajan myynti: asiakkaan tietojenkäsittelylaite on kytketty palvelun tarjoajan keskusyksikköön ja tietojenkäsittely tapahtuu suorakäyttönä asiakkaan omilla ohjelmilla. Laskentapalvelutoiminta: asiakkaan tiedot siirretään palvelujen tarjoajan tietokoneelle, jossa ne käsitellään palvelun tarjoajan ohjelmilla. Käyttöosastopalvelu: asiakkaan koko tietojenkäsittelytoiminta tai sen osa hoidetaan asiakkaan laitteilla pitkäaikaisen sopimuksen puitteissa. Myös ylläpito tai satunnainen järjestelmän kehittäminen voivat kuulua osana palveluun. Muut käsittelypalvelut: asiakirjojen skannaus, mikrotulostuspalvelu, piirturi- ja digitointipalvelut yms. Tietokanta- ja verkkopalvelut (724) sisältää seuraavaa: Tietokantaisännöinti eli tietokantatilan ja tiedonhakuohjelmiston käyttöön asettaminen maksua vastaan. Atk-rekisteripal-

10 9 velut: tietojen keruu ja tallennus tietokoneelle tietokannoiksi myyntiä varten. On-line tietokantapalvelut: sähköisen tiedon ostaminen, tuottaminen ja jälleenmyynti sähköisessä muodossa sekä tietokantajulkaiseminen verkossa. Tietoverkkopalvelut: tietoverkkoja hyödyntävä, vain niiden varaan rakennettu erityinen liiketoiminta. Konttori- ja tietokoneiden korjaus ja huolto (725) sisältää asiakkaan laskuun tapahtuvan tietokoneiden ja niiden oheislaitteiden, konttorikoneiden ja atk-pohjaisten kassajärjestelmien huollon ja korjauksen silloin, kun siitä laskutetaan erikseen. Tähän luokkaan kuuluvat myös valmistajan ja maahantuojan huollot, kun niistä laskutetaan erikseen. Muu tietojenkäsittelypalvelu (726) käsittää manuaaliset rekisteripalvelut: tietojen keruun, lajittelun ja jäsentelyn myyntiä varten, mm. lehtileikepalvelun ja referaattipalvelun. Tähän luokkaan kuuluu myös muualla luokittelematon tietojenkäsittelypalvelu. Toimialaraportissa on jätetty alatoimialaluokka 725 konttori- ja tietokoneiden korjaus ja huolto tarkastelun ulkopuolelle aina silloin kun se lähdemateriaalin tarkkuuden puolesta on ollut mahdollista. Toimiala ohjelmistotuoteliiketoiminnan näkökulmasta Ohjelmistoalan muissa määritelmissä ja jaotteluissa on pyritty täsmentämään erityisesti luokan 722, ohjelmistojen suunnittelu, valmistus ja konsultointi, toimintoja. Lähtökohtana on usein ollut ohjelmistotuotteisiin liittyvän liiketoiminnan erottaminen palveluliiketoiminnasta. ohjelmistoala on usein jaettu kolmeen eri lohkoon, kuten myös Tekesin selvityksissä (Nukari & Forsell 1999, 13 14; Autere et al. 1999, 10 11): Ohjelmistotuotteet, joita ei ole suunniteltu tai valmistettu asiakaskohtaisesti ja jotka muodostavat yhden kokonaisuuden. Niitä markkinoidaan ja toimitetaan samanlaisina jopa miljoonille käyttäjille. Ohjelmistotuotteita ovat esimerkiksi taulukkolaskenta-, tekstinkäsittely- ja virustentorjuntaohjelmat. Ohjelmistotuotteista usein käytettyjä synonyymeja ovat mm. pakettiohjelmisto ja valmisohjelmisto. Asiakaskohtaiset ohjelmistot, jotka räätälöidään asiakkaan tarpeiden mukaan, yleensä tiiviissä yhteistyössä asiakkaan kanssa. Sulautetut ohjelmistot, jotka tehdään osaksi muuta kuin varsinaista atk-tuotetta. Esimerkki sulautetuista ohjelmistoista ovat matkapuhelimien sisältämät ohjelmistot. Ryhmien väliset rajat ovat käytännössä häilyviä, ja sama ohjelmisto voidaan luokitella moneen eri ryhmään. Esimerkiksi toimialasovelluksissa on usein sekä tuotteistettuja että asiakaskohtaisesti räätälöityjä osia ja monia atk-maailmaan myytäviä ohjelmistotuotteita, esimerkiksi tietokantoja, käytetään myös sulautettujen järjestelmien osina.

11 10 Ohjelmistotuotteet Asiakaskohtaiset ohjelmistot Sulautetut ohjelmistot Kuva 1. Ohjelmistoalan jakautuminen Tekes on määritellyt ohjelmistoihin liittyvän liiketoiminnan eri käsitteet: Erityisesti ohjelmistotuotteisiin liittyvää liiketoimintaa kutsutaan ohjelmistotuoteteollisuudeksi eli ohjelmistotuoteliiketoiminnaksi. Ohjelmistoteollisuus tarkoittaa tuotteistettujen ja asiakaskohtaisesti suunniteltujen ohjelmistojen ja niihin liittyvien palvelujen kokonaisuutta, jota kutsutaan myös ohjelmistoliiketoiminnaksi. Ohjelmistoala on laajin käsite, joka kattaa ohjelmistotuotteiden ja asiakaskohtaisesti suunniteltujen ohjelmistojen lisäksi sulautetut ohjelmistot. 1.2 Ohjelmistoala osana liike-elämän palveluja ja kytkennät muihin toimialoihin Toimialaluokituksessa tietojenkäsittelypalvelut ovat osa laajempaa liike-elämän palveluiden toimialaa. Liike-elämän palvelut on ollut jo noin kolmen vuosikymmenen ajan ripeimmin kasvava toimiala niin Suomessa kuin muissakin länsimaissa. Kasvun on ennustettu jatkuvan selvästi keskitasoa nopeammin myös tulevina vuosina. Suomen avainklustereiden tulevaisuutta kartoittavan tutkimuksen mukaan koko liike-elämän palvelusektorin työllisyys tulee Suomessa kasvamaan vuoteen 2015 mennessä vuosittain 2,8 prosenttia työllisyyden keskimääräisen kasvun ollessa 0,7 prosenttia (Hernesniemi et al. 2001). Liike-elämän palveluihin sisältyy alatoimialoina ns. osaamisintensiiviset toimialat, joilla tarkoitetaan niitä yritysten toisille yrityksille tai julkiselle sektorille tuottamia palveluita, joissa asiantuntijatoiminnalla on erityisen suuri merkitys. Osaamisintensiivisiin liike-elä-

12 11 män palveluihin luetaan yleensä ohjelmistoala, tutkimus ja kehittäminen, lainopilliset palvelut, taloushallinnon palvelut, mainos- ja markkinointipalvelut, tekniset palvelut sekä konsultti- ja henkilöstöpalvelut. Taulukko 1. Osaamisintensiivisten liike-elämän palveluiden toimipaikat, henkilöstö ja liikevaihto palvelujen pääryhmittäin 2003 Toimiala Toimipaikat Henkilöstö Liikevaihto (1 000 ) Määrä % Määrä % Määrä % Tietojenkäsittelypalvelu , , ,8 Tutkimus ja kehittäminen 299 1, , ,3 Lainopillinen ja taloudellinen konsultointi , , ,6 Tekninen palvelu , , ,1 Tekninen testaus ja analysointi 336 1, , ,3 Mainospalvelu , , ,4 Työnvälitys ja henkilöstön hankinta 544 2, , ,5 Yhteensä , , ,0 Lähde: Tilastokeskus. Yritys- ja toimipaikkatilastot Osaamisintensiivisten liike-elämän palvelujen merkitys ei rajoitu niiden asemaan keskeisenä kasvualana, vaan niillä on myös yleistä taloudellista kasvua tukeva merkitys. Toisin kuin aiemmin, jolloin liike-elämän palvelujen kasvun nähtiin johtuvan pelkästään kustannustekijöihin liittyvästä toimintojen ulkoistamisesta, on uudemmissa tutkimuksissa korostettu ulkopuolisten palvelujen käytön motiivina olevan usein asiantuntemuksen tason nousu (ks. esim. Kox 2002; Strambach 2001). Palveluyrityksillä, joilla on asiakkainaan suuri määrä muita yrityksiä, näkökulma on laajempi kuin mihin yksittäisen yrityksen sisällä on mahdollista päästä. Levittäessään tietoa uusista ideoista ja parhaista käytännöistä osaamisintensiiviset palveluyritykset ovat keskeisessä asemassa asiakasyritystensä liiketoiminnan kehittämisessä. Osaamisintensiivisten palvelujen pääryhmistä eniten ovat kasvaneet juuri tietojenkäsittelypalvelut. Ne muodostavat merkittävän osan liike-elämän palvelujen kokonaisuudesta. Vuonna 2000 tietojenkäsittelypalvelut nousivat suurimmaksi liike-elämän palvelujen toimialaksi sekä henkilöstön että liikevaihdon mukaan tarkasteltuna; tätä ennen suurin oli teknisten palvelujen toimiala. Tietojenkäsittelypalveluala tuottaa kolmanneksen liike-elämän palvelujen koko liikevaihdosta, ja alan henkilöstö muodostaa yli kolmanneksen liike-elämän palvelujen koko henkilöstöstä. Toimipaikkamäärästä alan osuus ei ole yhtä suuri, mikä johtuu muita liike-elämän palveluja suuremmasta toimipaikkakoosta tietojenkäsittelypalveluissa. Toimialatarkastelujen rinnalle on viime vuosina kehitetty joustavampia ns. klusteritarkasteluja. Tässä selvityksessä klusteri-käsitettä käytetään melko väljässä merkityksessä viittaamaan yritysryppäisiin, jotka ovat eri tavoin vuorovaikutuksessa toistensa kanssa ja joiden keskinäinen vuorovaikutus tuottaa synergiaetuja (vrt. Mannermaa 2000, 163). Osaamisintensiivisten liike-elämän palvelujen voidaan katsoa muodostavan oman klus-

13 12 terinsa, jossa keskeinen yhdistävä tekijä on samantyyppinen osaamispohja ja asiantuntemus. Toimialojen työntekijöille on tyypillistä korkea koulutustaso. Tällaista yhteistä resurssipohjaa hyödyntävää yritysrypästä tai verkostoa voidaan nimittää horisontaaliseksi klusteriksi. Perinteisemmin klusteri-käsitteellä on viitattu samaan arvoketjuun kuuluvaan yritysverkostoon, jota voidaan nimittää vertikaaliseksi klusteriksi ja johon luetaan kuuluvaksi sekä ko. arvoketjun sisältämät ydintoiminnot että niitä tukevat palvelutoiminnot. Tieto- ja viestintäteollisuus INFOCOM ICT (Information and Communication Technologies) Tietotekniikka Tietoliikenne Viestintäteollisuus Tietokonelaitteet ja toimistotekniikka Lähiverkot Ohjelmistot Palvelut Yleiset tietoverkot Päätelaitteet Tietoliikennepalvelut Kaapeli- ja TV-palvelut Graafinen viestintä Sähköinen viestintä Tallenneviestintä Lähde: Tekes Kuva 2. Ohjelmistoala osana tieto- ja viestintäteollisuutta Ohjelmistoklusterilla on vahva side muiden toimialaklustereiden kanssa. Ohjelmistokehityksessä ja ohjelmistoliiketoiminnassa tarvitaan myös asiakastoimialan osaamista. Ohjelmistoja myydään myös suoraan kuluttajille, mutta kuluttajamyynnin osuus on vähäistä verrattuna yritysmyyntiin. Viime vuosien ohjelmistoalan kasvua ei voida selittää ohjelmistoteknologioiden muutoksella, vaan asiakastoimialojen kehittyminen ja muuttuminen on ohjannut myös ohjelmistoalan kehitystä. Kysyntä ohjelmistotuotteille ja ohjelmistopalveluille vaihtelee paljonkin toimialasta riippuen. Tämä vaihtelevuus ohjaa myös ohjelmistoalan omaa kehitystä ja panostusta. Vahvat ja kehitykseen panostavat toimialat ohjaavat ohjelmistoklusterin kehitystä ja niillä alueilla myös muodostuu todennäköisemmin uusia ohjelmistoalan yrityksiä ja liiketoimintoja. Suomessa vahvoja asiakastoimialoja ohjelmistoalalle ovat olleet 70-luvulla automaatioala, 80-luvulla elektroniikka-ala ja 90-luvulla tietoliikenneala ja telepalvelut. Ohjelmistotuotteet muodostavat noin neljänneksen suomalaisten ohjelmistoalan yritysten liikevaihdosta. Ohjelmistotuotteiden kehittämiseen on panostettu kuitenkin viime vuosina yhä enemmän ja niiden osuus yritysten liikevaihdon muodostumisesta tulee varmastikin kasvamaan. Silti suurin osa liikevaihdosta jatkossakin muodostuu ohjelmistokehityspalveluista, jota tehdään muilla toimialoilla toimiville asiakasyrityksille.

14 13 Ohjelmistoalan yritykset Spin-off Ohjelmistoyksiköt Ohjelmistokehitys Ulkoistus Ohjelmistotuotteet Ohjelmistokehitys Työ ASP-palvelut Ohjelmistotuotteet Ohjelmisto ASP-palvelut ASP-palvelu Muiden alojen yritykset Lähde: Tekes Kuva 3. Ohjelmistoalan yritysten ja muiden yritysten välisiä vuorovaikutuksia

15 14 2 Toimialan rakenne 2.1 Toimialan jakautuminen alaryhmiin sekä alueellinen jakautuminen Uusimmat toimialoittaiset tiedot toimipaikkojen lukumäärästä, henkilöstön määrästä sekä liikevaihdosta ovat saatavissa Tilastokeskuksen yritys- ja toimipaikkatilastosta vuodelta Yritys- ja toimipaikkatilastossa ovat mukana yritykset, jotka ovat työllistäneet henkilöitä vähintään puolen vuoden ajan ja ovat arvonlisäverovelvollisia. Tietoja on saatavissa sekä toimipaikoittain että yritysten mukaan. Tässä raportissa käytetään pääosin toimipaikan mukaisia tietoja. Nämä kuvaavat toiminnan alueellista jakautumista paremmin kuin yritystason tiedot, joihin vaikuttaa pääkonttoritoimintojen keskittyminen pääkaupunkiseudulle. Taulukossa 2 on esitetty tietojenkäsittelypalveluiden toimipaikkojen määrä, henkilöstön määrä ja liikevaihdon määrä jaoteltuna yritysten koon mukaan. Taulukon tiedoista ilmenee, että selvästi eniten yritysten toimipaikoista on suhteellisen pieniä, eli työllistävät alle 10 henkilöä. Keskimäärin jokaisessa toimipaikassa työskentelee 7,7 henkilöä. Suurin osa henkilöstöstä työskentelee kuitenkin toimipaikoissa, joissa työskentelee 50:stä 249:ään henkilöä. Suurin osa toimialan liikevaihdostakin muodostuu edellä mainitun kokoisissa toimipaikoissa, joka vastaa lähes 44 prosenttia koko toimialan liikevaihdosta. Vuonna 2003 tietojenkäsittelypalveluiden toimialalla liikevaihtoa oli keskimäärin vajaa euroa toimipaikkaa kohden. Henkilöstön määrään suhteutettuna saadaan liikevaihdoksi runsaat euroa jokaista työntekijää kohden. Taulukko Tietojenkäsittelypalvelujen toimipaikat, henkilöstö ja liikevaihto vuonna Toimipaikan koko Toimipaikat Henkilöstö Liikevaihto (1 000 ) Määrä % Määrä % Määrä % alle 10 henkilöä , , , henkilöä , , , henkilöä 139 2, , ,7 yli 250 henkilöä 10 0, , ,5 Yhteensä , , ,0 Lähde: Tilastokeskus, yritys- ja toimipaikkatilasto Taulukossa 3 on esitetty tietojenkäsittelypalveluiden toimialan toimipaikat, henkilöstön määrä ja liikevaihto jaettuna alatoimialoille. Selvästi suurin osuus liiketoiminnasta kuuluu alatoimialaluokkaan 722 ohjelmistojen suunnittelu, valmistus ja konsultointi. Toimipaikoista yli 75 prosenttia kuuluu tähän toimialaryhmään. Seuraavaksi suurimpia alatoimialoja ovat 723 tietojenkäsittely, 724 tietokanta- ja verkkopalvelut ja 721 atk-laitteisto-

16 15 konsultointi, joiden osuus vaihtelee 8,7 prosenttista 7,1 prosenttiin. Myös henkilöstön määrästä suurin osa työskentelee ohjelmiston suunnittelu, valmistus ja konsultointi toimialaluokassa. Alatoimiala 723 tietojenkäsittely työllistää kuitenkin yllättävän paljon, eli 26 prosenttia henkilöstöstä, kun taas tietokanta- ja verkkopalvelut (724) työllistää vain 4,2 prosenttia ja 721 atk-laitteistokonsultointi vain 1,4 prosenttia. Jakauma pysyy samansuuntaisena liikevaihdon muodostumista tarkasteltaessa. Edelleen selkeästi suurin ryhmä on ohjelmistojen suunnittelu, valmistus ja konsultointi, jonka alalta muodostuu lähes 67 prosenttia koko toimialan liikevaihdosta. Alatoimiala 723 tietojenkäsittely muodostaa liikevaihdosta 25,4 prosenttia ja 721 atk-laitteistokonsultointi 2,4 prosenttia. Tietojenkäsittelypalvelujen toimialalla työskentelevät yritykset ovat sijoittuneet varsin epätasaisesti Suomeen. Taulukossa 4 on esitetty toimipaikkojen, henkilöstön ja liikevaihdon määrä maakunnittain. Ylivoimaisesti eniten tietojenkäsittelypalveluiden alalla toimivista yrityksistä sijaitsee Uudellamaalla. Toimipaikoista lukumääräisesti yli puolet ovat Uudellamaalla, Uudellamaalla työskentelee yli 63 prosenttia toimialan henkilöstöstä ja liikevaihdosta muodostuu lähes 68 prosenttia Uudellamaalla. Yhtä selkeä on Pirkanmaan toinen tila. Siellä sijaitsee yli 8 prosenttia toimialan toimipaikoista, henkilöstöstä Pirkanmaalla työskentelee 8,9 prosenttia ja liikevaihdosta muodostuu vajaat 8 prosenttia. Tietojenkäsittelypalveluiden kannalta seuraavaksi eniten liiketoimintaa on Varsinais-Suomessa, Pohjois-Pohjanmaalla ja Keski-Suomessa. Toimipaikkojen määrässä mitattuna vähiten yrityksiä sijaitsee Ahvenanmaalla, kun taas tietojenkäsittelypalveluiden liikevaihdosta vähiten muodostuu Keski-Pohjanmaalla, Kainuussa ja Itä-Uudellamaalla. Taulukko 3. Tietojenkäsittelypalveluiden jakautuminen alatoimialoittain Alatoimiala Toimipaikat Henkilöstö Liikevaihto (1 000 ) Määrä % Määrä % Määrä % ATK-laitteistokonsultointi (721) 320 7, , ,4 Ohjelmistojen suunnittelu, valmistus ja , , ,9 konsultointi (722) Tietojenkäsittely (723) 396 8, , ,4 Tietokanta- ja verkkopalvelut (724) 372 8, , ,7 Muu tietojenkäsittelypalvelu (726) 40 0, , ,5 Yhteensä , , ,0 Lähde: Toimiala online

17 16 Taulukko 4. Tietojenkäsittelypalveluiden toimipaikat, henkilöstö ja liikevaihto vuonna 2003 maakunnittain Maakunta Toimipaikat Henkilöstö Liikevaihto (1 000 ) Määrä % Määrä % Määrä % Uusimaa , , ,6 Varsinais-Suomi 363 6, , ,6 Satakunta 120 2, , ,2 Kanta-Häme 86 1, , ,9 Pirkanmaa 469 8, , ,6 Päijät-Häme 142 2, , ,0 Kymenlaakso 84 1, , ,6 Etelä-Karjala 85 1, , ,1 Etelä-Savo 80 1, , ,3 Pohjois-Savo 136 2, , ,3 Pohjois-Karjala 64 1, , ,3 Keski-Suomi 208 3, , ,4 Etelä-Pohjanmaa 80 1, , ,7 Pohjanmaa 140 2, , ,1 Keski-Pohjanmaa 30 0, , ,2 Pohjois-Pohjanmaa 228 4, , ,6 Kainuu 41 0, , ,2 Lappi 79 1, , ,7 Itä-Uusimaa 66 1,2 87 0, ,2 Ahvenanmaa 23 0,4 95 0, ,3 Yhteensä , , ,0 Lähde: Tilastokeskus. Yritys- ja toimipaikkatilasto 2.2 Henkilöstö, ammatillinen jakautuma Tietojenkäsittelypalvelujen henkilöstömäärä kasvoi yhtäjaksoisesti vuodesta 1994 lähtien vuoteen 2001 asti ja selvästi yli kaksinkertaistui tänä aikana. Kasvu oli melko tasaista vuosina , tämän jälkeen se nopeutui huomattavasti. Vuodesta 1997 vuoteen 1998 alan henkilöstömäärä kasvoi henkilöllä, mikä oli yli kaksinkertainen määrä aikaisempiin vuosiin verrattuna. Vuodesta 1998 vuoteen 1999 kasvu oli hieman pienempi, mutta kiihtyi uudelleen vuonna 2000, jolloin se nousi merkittävästi aikaisempaa suuremmaksi: vuodesta 1999 vuoteen 2000 tietojenkäsittelypalveluiden henkilöstömäärä lisääntyi henkilöllä. Suhdanteiden heikentymisestä huolimatta kasvu jatkui myös seuraavana vuonna; henkilöstölisäys oli kuitenkin selvästi edellisvuotta pienempi, Vuodesta 2001 vuoteen 2002 tietojenkäsittelypalveluiden henkilöstömäärä pieneni tilaston mukaan 446 henkilöllä, mutta kun tilastoluokituksen muutos otetaan huomioon, pienennys oli kuitenkin vain 159 henkilöä. Vuonna 2003 henkilöstön määrä lähti jälleen kasvuun ja määrä kasvoi 324 henkilölle edelliseen vuoteen verrattuna.

18 17 Toimipaikkamäärässä kasvua tapahtui jo vuodesta 1993 lähtien. Vuosina 1994 ja 1995 toimipaikkalisäys oli noin 200, vuosina 1996 ja 1997 noin 300 toimipaikkaa kumpanakin vuonna. Vuonna 1998 toimipaikkamäärä kasvoi edelleen 250:lla, mutta vuonna 1999 lisäys oli vain 113 toimipaikkaa. Vuonna 2000 kiihtyneen kasvun myötä myös toimipaikat lisääntyivät enemmän kuin yhtenäkään aiempana vuonna: lisäys oli 478 toimipaikkaa. Tämän jälkeen tapahtunut suhdannetilanteen vaikeutuminen näkyy toimipaikkojen kehityksessä hyvin selvästi: vuonna 2001 tietojenkäsittelypalveluiden toimipaikat vähenivät 146:lla. Vuonna 2002 toimipaikkamäärä kääntyi jälleen nousuun, lisäys oli 164 toimipaikkaa (tilastointimuutos huomioon ottaen 171 toimipaikkaa). Lukumäärän kasvu jatkui myös vuonna 2003, jolloin toimipaikkoja tuli lisää Toimipaikat Henkilöstö Lähde: Tilastokeskus, Yritys- ja toimipaikkatilasto Kuva 4. Henkilöstömäärän ja toimipaikkamäärän kehitys tietojenkäsittelypalveluissa vuosina Uusia yrityksiä tietojenkäsittelypalvelualalle perustettiin vuosina vuodessa noin 650, vuonna 1999 määrä kasvoi lähes 800:aan ja vuonna 2000 lähes 1 100:aan. Vuosina yritysten perustaminen väheni, mutta alan vaikeudet huomioon ottaen yllättävän vähän. Vuonna 2001 alalle tuli edelleen yli 900 ja vuonna 2002 lähes 900 uutta yritystä. Vuonna 2003 uusien yritysten määrä nousi hieman edellisvuodesta, ja vuonna 2004 uusia yrityksiä aloitti liiketoimintansa toimialalla peräti 965 kappaletta. Vuosittain syntyvien uusien yritysten määrä yrityskantaan verrattuna on tietojenkäsittelypalveluissa suurempi kuin koko taloudessa. Vuonna 2003 uusia yrityksiä suhteessa yrityskantaan perustettiin tietojenkäsittelypalvelualalla 15,1 prosenttia, kaikilla aloilla 9,6 prosenttia. (Yrityskanta lasketaan aloittaneiden ja lopettaneiden yritysten tilastossa eri tavoin kuin edellä esitetyssä yritys- ja toimipaikkatilastossa.) Uusien yritysten suuri määrä liittyy paitsi alan kasvuun myös siihen, että kynnys uuden yritystoiminnan aloittamiseen on tietojenkäsittelypalvelualalla alhainen. Kynnystä yritystoiminnan aloittamiseen alentaa ennen kaikkea tarvittavien toimitila-, laite- ja materiaali-investointien matala taso.

19 18 Taulukko 5. Toimintansa aloittaneet ja lopettaneet yritykset vuosina tietojenkäsittelypalvelujen toimialalla Vuosi Aloittaneet Lopettaneet Lisäys Lähde: Tilastokeskus. Aloittaneet ja lopettaneet yritykset Toisaalta toimialalta poistuu vuosittain suuri määrä yrityksiä. Vuosina poistuneiden osuus oli runsaat puolet perustettujen yritysten määrästä: vuosina vajaat 400 yritystä, vuonna 1999 vajaa 500 ja vuonna 2000 noin 600 yritystä. Toimialan tilanteen vaikeutumista osoittaa se, että vaikka yritysten perustaminen vuosina jatkui melko suurena, lopettaneiden osuus suhteessa aloittaneisiin kasvoi selvästi aiemmista vuosista (lopettaneita yrityksiä oli vuonna 2001 lähes 700 ja vuonna 2002 yli 700). Tilanne koheni jonkin verran vuonna 2003, jolloin lopettaneiden määrä väheni noin 50:llä. Vuonna 2004 toimialalla aloittaneiden yritysten määrä kasvoi 965:een, mutta samalla myös lopettaneiden yritysten määrä kasvoi 773:een. Suhteessa yrityskantaan lopettaneiden yritysten osuus oli tietojenkäsittelypalveluissa vuonna ,4 prosenttia, mikä on jonkin verran suurempi osuus kuin kaikilla aloilla yhteensä (8,7 %). Yritysten toiminnan päättyminen tapahtuu tietojenkäsittelypalvelualalla pääosin yrityskauppojen tai toiminnan vapaaehtoisen lopettamisen kautta. Vuonna 2002 kuitenkin myös konkurssien määrä kasvoi selvästi aiemmasta. Vuonna 2003 konkurssien määrä kääntyi jälleen laskuun: konkurssiin haettiin 57 tietojenkäsittelypalvelualan yritystä, kun määrä edellisvuonna oli 79. Vuonna 2004 konkurssien määrä aleni edelleen ja niitä oli vain 52 kappaletta. Henkilöstöä konkurssiin haetuissa yrityksissä oli vuonna , edellisvuonna 731. (Tilastokeskus. Konkurssitilasto.) Kauppa- ja teollisuusministeriön 2005 tekemä selvityksen mukaan 25 prosenttia alan yrityksistä oli lisännyt henkilöstöään viimeksi kuluneen vuoden aikana ja henkilöstöään supistaneita yrityksiä oli vain 7 prosenttia. Henkilöstöään lisänneiden yritysten osuus oli hieman pienempi ja henkilöstöään vähentäneiden yritysten osuus selvästi pienempi kuin vuotta aiemmin. Henkilöstöään lisänneiden yritysten osuus oli tietojenkäsittelypalvelualalla myös suurempi kuin koko pk-sektorilla, jossa osuus nyt tehdyn kyselyn mukaan oli 23 prosenttia ja myös henkilöstöään vähentäneiden yritysten osuus oli alalla hieman pk-sektorin keskitasoa (11 %) pienempi. KTM:n selvityksessä tiedusteltiin myös yritysten kasvuhakuisuutta, kasvun keinoja ja kasvun esteitä. Tulokset osoittavat, että voimakkaasti kasvuhakuisia ilmoitti olevan 17

20 19 prosenttia haastatelluista yrityksistä. 58 prosenttia yrityksistä kertoi pyrkivänsä kasvamaan mahdollisuuksien mukaan ja vain 12 prosenttia ilmoitti, ettei heillä ole kasvutavoitteita ollenkaan. Taulukko 6. Yritysten kasvuhakuisuus Kasvuhakuisuus Tietojenkäsittelypalvelut Pk-yritykset yhteensä Voimakkaasti kasvuhakuinen 17 % 7 % Pyrkii kasvamaan mahdollisuuksien mukaan 58 % 45 % Pyrkii säilyttämään asemansa 12 % 34 % Yrityksellä ei ole kasvutavoitteita 12 % 14 % Lähde: KTM selvitys Toimialan suurimpia yrityksiä Ohjelmistoalan suurimpien yritysten kartoittamista vaikeuttaa alan nopea kehitys, jonka vuoksi tilastoista saatavissa olevat tiedot suurimmista yrityksistä vastaavat varsin huonosti tämän päivän tilannetta. Tietolähteiden ongelmana on lisäksi se, että niissä on usein yhdistetty ohjelmistoalalla toimiviin yrityksiin myös tietoliikennealan yrityksiä ja tietoteknisten välineitä myyviä yrityksiä. Tähän raporttiin on otettu Tietoviikon keräämä lista alan 250 suurimmasta yrityksestä. Listasta on pyritty ottamaan mukaan vain ne yritykset, jotka kuuluvat tarkasteltavaan toimialaan. Taulukko 7. Toimialan 20 suurinta yritystä liikevaihdon mukaan järjestettynä Yritys Liikevaihto (milj. ) Henkilöstö 1 Tietoenator 1 525, Fujitsu Services 290, WM-Data Accenture Itella Suomi 82, FD-Finanssidata 67, Aldata Solution Proha 65, Setec 58, SAP Finland 54, Samlink 51, Tecnomen 51, F-Secure 47, Tieto-Tapiola 47, Capgemini Finland 45,4 16 Microsoft 40, Ementor 39, Cygate 38, Tekla 37, Basware 32,6 280 Lähde: Tietoviikko

Ohjelmistoala. Toimialaraportti ennakoi liiketoimintaympäristön muutoksia www.toimialaraportit.fi

Ohjelmistoala. Toimialaraportti ennakoi liiketoimintaympäristön muutoksia www.toimialaraportit.fi Ohjelmistoala Toimialaraportti ennakoi liiketoimintaympäristön muutoksia www.toimialaraportit.fi Työ- ja elinkeinoministeriö Maa- ja metsätalousministeriö Työ- ja elinkeinokeskus Tekes Finpro Matkailun

Lisätiedot

Pk-yritysten rooli Suomessa 1

Pk-yritysten rooli Suomessa 1 - 1 - Pk-yritysten rooli Suomessa 1 - Yritysten määrä on kasvanut - Yritystoiminta maakunnittain - Pk-yritykset tärkeitä työllistäjiä - Tutkimus- ja kehityspanostukset sekä innovaatiot - Pk-sektorin rooli

Lisätiedot

Pk-yritysten rooli Suomessa 1

Pk-yritysten rooli Suomessa 1 Pk-yritysten rooli Suomessa 1 1 Yritysten määrä on kasvanut 2 Yritystoiminta maakunnittain 3 Pk-yritykset tärkeitä työllistäjiä 4 Tutkimus- ja kehityspanostukset sekä innovaatiot 5 Pk-sektorin rooli kansantaloudessa

Lisätiedot

Etelä-Pohjanmaan Yrittäjyyskatsaus 2007

Etelä-Pohjanmaan Yrittäjyyskatsaus 2007 Etelä-Pohjanmaan Yrittäjyyskatsaus 2007 Yrittäjyysohjelma Etelä-Pohjanmaa Yrittäjyyskatsauksen tavoitteet Tarkastella poikkileikkauksena keväällä 2007, miltä Etelä-Pohjanmaan maakunta yrittäjyyden näkökulmasta

Lisätiedot

Liike-elämän palvelujen tilanne ja rahoitus. Toimialapäällikkö Timo Metsä-Tokila Varsinais-Suomen ELY-keskus

Liike-elämän palvelujen tilanne ja rahoitus. Toimialapäällikkö Timo Metsä-Tokila Varsinais-Suomen ELY-keskus Liike-elämän palvelujen tilanne ja rahoitus Toimialapäällikkö Timo Metsä-Tokila Varsinais-Suomen ELY-keskus Liike-elämän palveluihin tässä katsauksessa pääsääntöisesti luetaan seuraavat toimialat TOL 2008

Lisätiedot

TALOUSHALLINNON PALVELUT

TALOUSHALLINNON PALVELUT TALOUSHALLINNON PALVELUT TOIMIALARAPORTTI JOULUKUU 2002 MARJA TOIVONEN 2 SISÄLLYSLUETTELO sivu 0. SAATTEEKSI 3 1. TIIVISTELMÄ 4 2. TOIMIALAN MÄÄRITTELY JA SISÄLTÖ 6 2.1. Toimialan kuvaus ja rajaus 6 2.2.

Lisätiedot

TALOUSHALLINNON PALVELUT

TALOUSHALLINNON PALVELUT TALOUSHALLINNON PALVELUT TOIMIALARAPORTTI JOULUKUU 2003 MARJA TOIVONEN 2 SISÄLLYSLUETTELO sivu 0. SAATTEEKSI 3 1. TIIVISTELMÄ 4 2. TOIMIALAN MÄÄRITTELY JA SISÄLTÖ 6 2.1. Toimialan kuvaus ja rajaus 6 2.2.

Lisätiedot

Taloushallinnon palvelut

Taloushallinnon palvelut Toimialaraporttisarja Taloushallinnon palvelut Toimialaraportti ennakoi liiketoimintaympäristön muutoksia TALOUSHALLINNON PALVELUT TOIMIALARAPORTTI TAMMIKUU 2005 MARJA TOIVONEN 2 SISÄLLYSLUETTELO 0 SAATTEEKSI...3

Lisätiedot

Lappeenrannan toimialakatsaus 2013

Lappeenrannan toimialakatsaus 2013 Lappeenrannan toimialakatsaus 2013 14.10.2013 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten

Lisätiedot

Lappeenrannan toimialakatsaus 2014

Lappeenrannan toimialakatsaus 2014 Lappeenrannan toimialakatsaus 2014 14.10.2014 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten

Lisätiedot

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset Hanna Heikinheimo (09) 1734 2978 palvelut.suhdanne@tilastokeskus.fi Lahti 11.5.2011 11.5.2011 A 1 Suhdannetilastoista Suhdannetilastot kuvaavat

Lisätiedot

NOPEAT TOIMIALOITTAISET SUHDANNETIEDOT - yritysten toimintaympäristön seurannassa. Kuopio 12.11.2008

NOPEAT TOIMIALOITTAISET SUHDANNETIEDOT - yritysten toimintaympäristön seurannassa. Kuopio 12.11.2008 NOPEAT TOIMIALOITTAISET SUHDANNETIEDOT - yritysten toimintaympäristön seurannassa Merja Huopainen (09) 1734 2672 Mark Rantala (09) 1734 3552 palvelut.suhdanne@tilastokeskus.fi Kuopio 12.11.2008 12.11.2008

Lisätiedot

Elintarvikealan pk-yritysten toimintaympäristö 2013

Elintarvikealan pk-yritysten toimintaympäristö 2013 Elintarvikealan pk-yritysten toimintaympäristö 2013 Tutkimusaineiston toimialoittainen yritysjakauma Toimiala N % vastanneista Ruoka-Suomi 2012 Leipomotuotteet 41 15,9 % 33 % Maidon jatkojalostus 14 5,4

Lisätiedot

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset Tiina Herttuainen 09 1734 3619 palvelut.suhdanne@tilastokeskus.fi Joensuu 24.11.2011 24.11.2011 A 1 Suhdannetilastoista Suhdannetilastot kuvaavat

Lisätiedot

Pohjanmaan kauppakamari. Toimiala- ja tilastokatsaus Elokuu 2013

Pohjanmaan kauppakamari. Toimiala- ja tilastokatsaus Elokuu 2013 Pohjanmaan kauppakamari Toimiala- ja tilastokatsaus Elokuu 2013 Tilastoaineiston lähteet: Graafit perustuvat Tilastokeskuksen, Työ- ja elinkeinoministeriön ja ETLAn sekä Pohjanmaan kauppakamarin omaan

Lisätiedot

Elintarvikealan pk-yritysten toimintaympäristö 2013

Elintarvikealan pk-yritysten toimintaympäristö 2013 Elintarvikealan pk-yritysten toimintaympäristö 2013 Tavoite selvittää Elintarvikealan pk-yritysten nykytila ja tulevaisuuden näkymät Toimintaympäristötutkimuksia tehty n 4 vuoden välein Edelliset 2004

Lisätiedot

Apteekkien kokonaistaloudellinen tilanne

Apteekkien kokonaistaloudellinen tilanne Apteekkien kokonaistaloudellinen tilanne Janne Huovari ja Sami Pakarinen, Pellervon taloustutkimus PTT 8.1.2014 Yhteenveto 1) Vuonna 2012 apteekkien erillisyhtiöitä 132 kpl. Vuoden 2010 jälkeen uusia erillisyhtiöitä

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri Syksy 2012 Suomen Yrittäjät Finnvera Oyj Työ- ja elinkeinoministeriö

Pk-yritysbarometri Syksy 2012 Suomen Yrittäjät Finnvera Oyj Työ- ja elinkeinoministeriö Pk-yritysbarometri Syksy 2012 Suomen Yrittäjät Finnvera Oyj Työ- ja elinkeinoministeriö 3.9.2012 1 Pk-yritysbarometrin ennustekyky, bkt Lähteet: Tilastokeskus ja Pk-yritysbarometri, syksy 2012 3.9.2012

Lisätiedot

ASIAKASKOHTAINEN SUHDANNEPALVELU. Lappeenranta 1.10.2008. - Nopeat alueelliset ja toimialoittaiset suhdannetiedot

ASIAKASKOHTAINEN SUHDANNEPALVELU. Lappeenranta 1.10.2008. - Nopeat alueelliset ja toimialoittaiset suhdannetiedot ASIAKASKOHTAINEN SUHDANNEPALVELU - Nopeat alueelliset ja toimialoittaiset suhdannetiedot Tiina Karppanen (09) 1734 2656 palvelut.suhdanne@tilastokeskus.fi Lappeenranta 1.10.2008 1.10.2008 A 1 Mihin suhdannetietoja

Lisätiedot

KAUPPAKAMARIEN 10. ICT-BAROMETRI 2011 Julkaistavissa 9.6.2011 klo 12 Tampereen kauppakamari / Noora Nieminen

KAUPPAKAMARIEN 10. ICT-BAROMETRI 2011 Julkaistavissa 9.6.2011 klo 12 Tampereen kauppakamari / Noora Nieminen Helsingin seudun, Hämeen, Keski-Suomen, Kymenlaakson, Lapin, Oulun, Pohjois-Karjalan, Rauman, Satakunnan, Tampereen ja Turun kauppakamarit KAUPPAKAMARIEN 10. ICT-BAROMETRI 2011 Julkaistavissa 9..2011 klo

Lisätiedot

Puutalojen ja rakennuspuusepäntuotteiden valmistus. Helsinki 29.11.2012

Puutalojen ja rakennuspuusepäntuotteiden valmistus. Helsinki 29.11.2012 Puutalojen ja rakennuspuusepäntuotteiden valmistus Helsinki 29.11.2012 TOIMIALAN KUVAUS JA RAJAUS Muiden rakennuspuusepän tuotteiden valmistus TOL 1623, joka jakaantuu kahteen alatoimialaan: Puutalojen

Lisätiedot

Toimintaympäristö: Yritykset

Toimintaympäristö: Yritykset Toimintaympäristö: Yritykset Tampere 5.2.29 Janne Vainikainen Toimipaikat 12 1 8 6 4 2 lkm 1 6 1 4 1 2 1 8 6 4 2 % 14, 12, 1, 8, 6, 4, 2,, -2, 8 812 8 67 8 743 126 134 145 9 32 144 164 151 liikevaihto/hlö,

Lisätiedot

Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus Toukokuu 2013. 28.5.2013, Lasse Krogell

Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus Toukokuu 2013. 28.5.2013, Lasse Krogell Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus Toukokuu 2013 28.5.2013, Lasse Krogell Yritysrakenne 2011 TOL 18 Painaminen ja tallenteiden jäljentäminen Liikevaihto Henkilöstö Yrityksiä Henkilöstö 1.000

Lisätiedot

Työttömyysasteen kehitys (12 kk liukuva keskiarvo) suurimmissa maakunnissa ajalla 2007 2013 (heinä)

Työttömyysasteen kehitys (12 kk liukuva keskiarvo) suurimmissa maakunnissa ajalla 2007 2013 (heinä) Maakunnan tila 1 Työttömyysasteen kehitys (12 kk liukuva keskiarvo) suurimmissa maakunnissa ajalla 27 213 (heinä) 14,5 14, 13,5 13, 12,5 12, 11,5 11, 1,5 1, 9,5 9, 8,5 8, 7,5 7, 6,5 6, 5,5 5, Luku alueen

Lisätiedot

NOPEAT TOIMIALOITTAISET SUHDANNETIEDOT - yritysten toimintaympäristön seurannassa. Mikkeli

NOPEAT TOIMIALOITTAISET SUHDANNETIEDOT - yritysten toimintaympäristön seurannassa. Mikkeli NOPEAT TOIMIALOITTAISET SUHDANNETIEDOT - yritysten toimintaympäristön seurannassa Merja Huopainen (09) 1734 2672 palvelut.suhdanne@tilastokeskus.fi Mikkeli 30.9.2009 A 1 Asiakaskohtainen suhdannepalvelu

Lisätiedot

Nopeat alueelliset ja toimialoittaiset suhdannetiedot

Nopeat alueelliset ja toimialoittaiset suhdannetiedot Nopeat alueelliset ja toimialoittaiset suhdannetiedot Tiina Herttuainen (09) 1734 3619 palvelut.suhdanne@tilastokeskus.fi Turku 13.05.2009 13.05.2009 A 1 Suhdannetilastoista Suhdannetilastot kuvaavat talouden

Lisätiedot

Nopeat alueelliset ja toimialoittaiset suhdannetiedot

Nopeat alueelliset ja toimialoittaiset suhdannetiedot Nopeat alueelliset ja toimialoittaiset suhdannetiedot Tiina Herttuainen (09) 1734 3619 palvelut.suhdanne@tilastokeskus.fi Jyväskylä 1.12.2009 1.12.2009 A 1 Suhdannetilastoista Suhdannetilastot kuvaavat

Lisätiedot

NOPEAT TOIMIALOITTAISET SUHDANNETIEDOT - yritysten toimintaympäristön seurannassa. Oulu

NOPEAT TOIMIALOITTAISET SUHDANNETIEDOT - yritysten toimintaympäristön seurannassa. Oulu NOPEAT TOIMIALOITTAISET SUHDANNETIEDOT - yritysten toimintaympäristön seurannassa Merja Huopainen (09) 1734 2672 palvelut.suhdanne@tilastokeskus.fi Oulu 29.10.2009 2009 A 1 Asiakaskohtainen suhdannepalvelu

Lisätiedot

NOPEAT TOIMIALOITTAISET SUHDANNETIEDOT - yritysten toimintaympäristön seurannassa. Turku 13.03.2008

NOPEAT TOIMIALOITTAISET SUHDANNETIEDOT - yritysten toimintaympäristön seurannassa. Turku 13.03.2008 NOPEAT TOIMIALOITTAISET SUHDANNETIEDOT - yritysten toimintaympäristön seurannassa Tiina Herttuainen (09) 1734 3619 palvelut.suhdanne@tilastokeskus.fi Turku 13.03.2008 13.03.2008 A 1 A) Budjettirahoitteinen

Lisätiedot

TIETOJA ELINTARVIKEYRITYKSISTÄ SUOMESSA JA KOUVOLASSA

TIETOJA ELINTARVIKEYRITYKSISTÄ SUOMESSA JA KOUVOLASSA TIETOJA ELINTARVIKEYRITYKSISTÄ SUOMESSA JA KOUVOLASSA Elintarvikeyrityksen toimialoittain 7/2014 Teurastus ja lihanjalostus Vihannesten sekä marjojen ja hedelmien jalostus Maidon jatkojalostus Ruoka-Kouvola

Lisätiedot

Lappeenrannan toimialakatsaus 2015

Lappeenrannan toimialakatsaus 2015 Lappeenrannan toimialakatsaus 2015 26.10.2015 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten

Lisätiedot

Lappeenrannan toimialakatsaus 2011

Lappeenrannan toimialakatsaus 2011 Lappeenrannan toimialakatsaus 2011 21.10.2011 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten

Lisätiedot

Luovat alat. Helsingissä 16.12.2014 Sami Peltola, Matias Ollila

Luovat alat. Helsingissä 16.12.2014 Sami Peltola, Matias Ollila Luovat alat Helsingissä 16.12.2014 Sami Peltola, Matias Ollila Toimialaraportin teon taustoittamiseksi Varsinais-Suomen ELY-keskuksen LUOVAMO luovien alojen urapalvelut toiminut 3,5v luovien alojen kehittämiseksi

Lisätiedot

Teollinen Internet. Tatu Lund

Teollinen Internet. Tatu Lund Teollinen Internet Tatu Lund Suomalaisen yritystoiminnan kannattavuus ja tuottavuus ovat kriisissä. Nokia vetoinen ICT klusteri oli tuottavuudeltaan Suomen kärjessä ja sen romahdus näkyy selvästi tilastoissa.

Lisätiedot

ASIAKASKOHTAINEN SUHDANNEPALVELU. Oulu 15.2.2007 A 1. - Nopeita suhdannetietoja yritysten toimintaympäristön ja kilpailijoiden seurantaan

ASIAKASKOHTAINEN SUHDANNEPALVELU. Oulu 15.2.2007 A 1. - Nopeita suhdannetietoja yritysten toimintaympäristön ja kilpailijoiden seurantaan ASAKASKOHTANEN SUHDANNEPALVELU - Nopeita suhdannetietoja yritysten toimintaympäristön ja kilpailijoiden seurantaan Oulu 15.2.2007 (09) 1734 2709 palvelut.suhdanne@tilastokeskus.fi 15.2.2007 A 1 Liikevaihdon

Lisätiedot

Lehdistötiedote Päivittäistavarakaupan myymälärekisteri 2012

Lehdistötiedote Päivittäistavarakaupan myymälärekisteri 2012 Lehdistötiedote Päivittäistavarakaupan myymälärekisteri 2012 JULKAISUVAPAA 27.3.2013 klo 11.00 LISÄTIEDOT: Maajohtaja Sanna Kotakorpi Sähköposti: sanna.kotakorpi@nielsen.com Puhelin: 09-4300 3239, 050

Lisätiedot

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset?

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset? Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset? Rovaniemi 17.11.2010 Tiina Yleisesti Suhdannetilastoista Suhdannetilastot kuvaavat talouden eri osatekijöiden tai alueiden kehitystä lyhyellä

Lisätiedot

Yritykset ja yrittäjyys

Yritykset ja yrittäjyys Yritykset ja yrittäjyys Suomen Yrittäjät 5.10.2006 1 250 000 Yritysten määrän kehitys 240 000 230 000 220 000 210 000 200 000 218140 215799 211474 203358 213230 219273219515 222817224847226593 232305 228422

Lisätiedot

Helsingin seudun ympäristöpalvelut HSY Päivi Kilpeläinen & Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Vilja Tähtinen, HSY

Helsingin seudun ympäristöpalvelut HSY Päivi Kilpeläinen & Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Vilja Tähtinen, HSY Helsingin seudun yritysraportti Helsingin seudun ympäristöpalvelut HSY Päivi Kilpeläinen & Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Vilja Tähtinen, HSY Helsingin seutu on Suomen suurin tuotannon ja yritystoiminnan

Lisätiedot

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Espoo Valtuuston seminaari 22.4.2015 Seppo Laakso, Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Helsingin seudun kasvu 2000-luvulla Bruttokansantuote v. 2010 hinnoin, Ind.2000=100

Lisätiedot

Hyvinvoinnin ja palvelumarkkinoiden kehitysnäkymät. Ulla-Maija Laiho kehitysjohtaja, HYVÄ ohjelma, TEM Tampere 30.11.2011

Hyvinvoinnin ja palvelumarkkinoiden kehitysnäkymät. Ulla-Maija Laiho kehitysjohtaja, HYVÄ ohjelma, TEM Tampere 30.11.2011 Hyvinvoinnin ja palvelumarkkinoiden kehitysnäkymät Ulla-Maija Laiho kehitysjohtaja, HYVÄ ohjelma, TEM Tampere 30.11.2011 Esityksen sisältö Palvelujen kehityskuva Tarpeet kasvavat Mistä tekijät Toimialan

Lisätiedot

HOITO- JA HOIVAPALVELUT MUUTOKSESSA - missä ollaan - mitä tulossa - HYVÄ 2011-2015. Ulla-Maija Laiho, kehitysjohtaja, TEM Mustasaari 4.9.

HOITO- JA HOIVAPALVELUT MUUTOKSESSA - missä ollaan - mitä tulossa - HYVÄ 2011-2015. Ulla-Maija Laiho, kehitysjohtaja, TEM Mustasaari 4.9. HOITO- JA HOIVAPALVELUT MUUTOKSESSA - missä ollaan - mitä tulossa - HYVÄ 2011-2015 Ulla-Maija Laiho, kehitysjohtaja, TEM Mustasaari 4.9.2012 Missä ollaan? 65 vuotta täyttäneiden henkilöiden määrä ylitti

Lisätiedot

Elintarvikealan pk-yritysten toimintaympäristö 2013

Elintarvikealan pk-yritysten toimintaympäristö 2013 Elintarvikealan pk-yritysten toimintaympäristö 2013 Toimintaympäristötutkimuksia tehty n 4 vuoden välein Edelliset 2004 ja 2008 Sähköinen kysely Tukena Ruoka-Suomi teemaryhmä ja Aitojamakuja.fi Kohderyhmänä

Lisätiedot

Keski-Suomen Aikajana

Keski-Suomen Aikajana Keski-Suomen Aikajana Aikajanassa kuvataan ja analysoidaan Keski-Suomen maakunnan yritystoimintaa ja aluetaloutta tuoreilla, luotettavilla ja havainnollisilla indikaattoreilla, painotuksena Keski-Suomen

Lisätiedot

Taloushallinnon palvelut

Taloushallinnon palvelut Taloushallinnon palvelut Toimialaraportti ennakoi liiketoimintaympäristön muutoksia www.toimialaraportit.fi Työ- ja elinkeinoministeriö Maa- ja metsätalousministeriö Työ- ja elinkeinokeskus Tekes Finpro

Lisätiedot

Pohjanmaan kauppakamari. Toimiala- ja tilastokatsaus Elokuu 2014

Pohjanmaan kauppakamari. Toimiala- ja tilastokatsaus Elokuu 2014 Pohjanmaan kauppakamari Toimiala- ja tilastokatsaus Elokuu 2014 Tilastoaineiston lähteet: Graafit perustuvat Tilastokeskuksen, ELYkeskuksen ja Pohjanmaan kauppakamarin omaan aineistoon. Toimialarakenne

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden tilanne ja näkymät alueittain

Teknologiateollisuuden tilanne ja näkymät alueittain Teknologiateollisuuden tilanne ja näkymät alueittain Teknologiateollisuus ELY-alueittain 2014e Alueiden osuudet alan koko liikevaihdosta ja henkilöstöstä Suomessa Uusimaa Pirkanmaa Varsinais-Suomi Pohjois-Pohjanmaa

Lisätiedot

jptaloushallinnon palvelut

jptaloushallinnon palvelut jptaloushallinnon palvelut Toimialaraportti ennakoi liiketoimintaympäristön muutoksia www.toimialaraportit.fi Työ- ja elinkeinoministeriö Maa- ja metsätalousministeriö Työvoima- ja elinkeinokeskus Finpro

Lisätiedot

Nopeat alueelliset ja toimialoittaiset suhdannetiedot

Nopeat alueelliset ja toimialoittaiset suhdannetiedot Nopeat alueelliset ja toimialoittaiset suhdannetiedot Satu Elho (09) 1734 2966 palvelut.suhdanne@tilastokeskus.fi Tampere 11.3.2009 11.03.2009 A 1 Jos taantuma määritellään vähintään puoli vuotta kestäneeksi

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 3/2014

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 3/2014 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 3/214 16 14 12 1 8 C Tehdasteollisuus 24-3 Metalliteollisuus 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214

Lisätiedot

Keski-Suomen Aikajana 2/2014

Keski-Suomen Aikajana 2/2014 Keski-Suomen Aikajana 2/2014 Aikajanassa kuvataan ja analysoidaan Keski-Suomen maakunnan yritystoimintaa ja aluetaloutta tuoreilla, luotettavilla ja havainnollisilla indikaattoreilla, painotuksena Keski-Suomen

Lisätiedot

Yritysten näkymät Pohjanmaalla 14.9.2010 Bengt Jansson

Yritysten näkymät Pohjanmaalla 14.9.2010 Bengt Jansson Yritysten näkymät Pohjanmaalla 14.9.2010 Bengt Jansson Toimialarakenne 2009, P:maa+ K-P yht. n. 112 800 työllistä 28 % 10 % 24 % Alkutuotanto Teollisuus Rakentaminen Kauppa Yksityiset palvelut Julkinen

Lisätiedot

Osavuosikatsaus 1-3/2014 30.4.2014 Juha Varelius, toimitusjohtaja SERVICE & SOFTWARE

Osavuosikatsaus 1-3/2014 30.4.2014 Juha Varelius, toimitusjohtaja SERVICE & SOFTWARE Osavuosikatsaus 1-3/2014 30.4.2014 Juha Varelius, toimitusjohtaja Katsauskauden pääkohdat Katsauskauden 1-3/2014 pääkohdat Digia-konserni 1-3/2014 1-3/2013 Muutos % Liikevaihto 23 958 23 513 1,9 % Liikevoitto

Lisätiedot

YRITTÄJYYDEN MERKITYS KANSANTALOUDESSA. 1. Yritysten määrä, henkilöstö 2. Pk-yritysten vienti 3. Yrittäjät 4. Alueellinen tarkastelu 5.

YRITTÄJYYDEN MERKITYS KANSANTALOUDESSA. 1. Yritysten määrä, henkilöstö 2. Pk-yritysten vienti 3. Yrittäjät 4. Alueellinen tarkastelu 5. YRITTÄJYYDEN MERKITYS KANSANTALOUDESSA 1. Yritysten määrä, henkilöstö 2. Pk-yritysten vienti 3. Yrittäjät 4. Alueellinen tarkastelu 5. Gasellit Yritysten määrä Suomessa Lähde: Yritys- ja toimipaikkarekisteri

Lisätiedot

Matkailun tulo- ja työllisyysvertailu. Kooste Tilastokeskuksen asiakaskohtaisen suhdannepalvelun tilastoista 2015

Matkailun tulo- ja työllisyysvertailu. Kooste Tilastokeskuksen asiakaskohtaisen suhdannepalvelun tilastoista 2015 Matkailun tulo- ja työllisyysvertailu Kooste Tilastokeskuksen asiakaskohtaisen suhdannepalvelun tilastoista 2015 Rakennetiedot Henkilöstömäärä Liikevaihto Yritykset (YTR) Toimipaikat (YTR) 2012 2013 2012

Lisätiedot

Tervetuloa OHJELMISTOLIIKETOIMINTA- PROJEKTI 2003

Tervetuloa OHJELMISTOLIIKETOIMINTA- PROJEKTI 2003 Tervetuloa OHJELMISTOLIIKETOIMINTA- PROJEKTI 2003 Eero Hyvönen Torstaisin tässä salissa A217, klo 16-20 Tarkemmat tiedot ja ohjeet WWW:ssä Vetäjät Eero Hyvönen (luennot, harjoitukset) Jukka Manner (harjoitukset,

Lisätiedot

Salo2009 Monikuntaliitoksen Informaatioseminaari Kunnan palvelutuotanto ja liikelaitokset Johtaja Antti Neimala, Suomen Yrittäjät

Salo2009 Monikuntaliitoksen Informaatioseminaari Kunnan palvelutuotanto ja liikelaitokset Johtaja Antti Neimala, Suomen Yrittäjät Salo2009 Monikuntaliitoksen Informaatioseminaari Kunnan palvelutuotanto ja liikelaitokset Johtaja Antti Neimala, Suomen Yrittäjät 12.3.2008 1 Esityksen logiikka Suomen Yrittäjien toiminnan tavoite: Paremmat

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, syksy 2015. Alueraportti, Pohjois-Pohjanmaa Toimitusjohtaja Marjo Kolehmainen

Pk-yritysbarometri, syksy 2015. Alueraportti, Pohjois-Pohjanmaa Toimitusjohtaja Marjo Kolehmainen Pk-yritysbarometri, syksy 2015 Alueraportti, Pohjois-Pohjanmaa Toimitusjohtaja Marjo Kolehmainen 1 Liikevaihto nyt verrattuna edelliseen 12 kk takaiseen tilanteeseen, kaikki toimialat 60 50 40 30 20 10

Lisätiedot

Pohjanmaan kauppakamari. Toimiala- ja tilastokatsaus Huhtikuu 2015

Pohjanmaan kauppakamari. Toimiala- ja tilastokatsaus Huhtikuu 2015 Pohjanmaan kauppakamari Toimiala- ja tilastokatsaus Huhtikuu 2015 Toimialarakenne kauppakamarialue 2012, yht. n. 110 000 työllistä 7 % 32 % 23 % 6 % Alkutuotanto Teollisuus Rakentaminen Kauppa Yksityiset

Lisätiedot

KAUPPAKAMARIEN 10. ICT-BAROMETRI 2011 Julkaistavissa 9.6.2011 klo 12 Tampereen kauppakamari / Noora Nieminen

KAUPPAKAMARIEN 10. ICT-BAROMETRI 2011 Julkaistavissa 9.6.2011 klo 12 Tampereen kauppakamari / Noora Nieminen Helsingin seudun, Hämeen, Keski-Suomen, Kymenlaakson, Lapin, Oulun, Pohjois-Karjalan, Rauman, Satakunnan, Tampereen ja Turun kauppakamarit KAUPPAKAMARIEN 10. ICT-BAROMETRI 2011 Julkaistavissa 9.6.2011

Lisätiedot

Suomen IT-palvelumarkkinat: näkymiä vuodelle 2009. Mika Rajamäki

Suomen IT-palvelumarkkinat: näkymiä vuodelle 2009. Mika Rajamäki Suomen IT-palvelumarkkinat: näkymiä vuodelle 2009 Mika Rajamäki Market-Visio Oy Marketvisio on riippumaton ICT-johtamisen ja liiketoiminnan neuvonantaja. Marketvisio yhdistää Gartnerin globaalit resurssit

Lisätiedot

Liikevaihto ja liikevoitto selvässä kasvussa. Digia Oyj, osavuosikatsaus Q2/2015 Juha Varelius 14.8.2015

Liikevaihto ja liikevoitto selvässä kasvussa. Digia Oyj, osavuosikatsaus Q2/2015 Juha Varelius 14.8.2015 Liikevaihto ja liikevoitto selvässä kasvussa. Digia Oyj, osavuosikatsaus Q2/2015 Juha Varelius 14.8.2015 Katsauskauden pääkohdat Katsauskauden pääkohdat Konsernin liikevaihto kasvoi tammi-kesäkuussa 8,9

Lisätiedot

Aloittaneet ja lopettaneet yritykset

Aloittaneet ja lopettaneet yritykset Yritykset 2015 Aloittaneet ja lopettaneet yritykset Aloittaneiden yritysten määrä väheni kaikissa maakunnissa Tilastokeskuksen mukaan aloittaneiden yritysten määrä väheni 8,3 prosenttia vuoden 2015 ensimmäisellä

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, syksy 2015. Alueraportti, Kanta-Häme

Pk-yritysbarometri, syksy 2015. Alueraportti, Kanta-Häme Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, : Yritysten osuudet eri toimialoilla, % Teollisuus Rakentaminen Kauppa 7 7 Palvelut 7 Muut 7 Lähde: Pk-yritysbarometri, syksy Pk-yritysbarometri, syksy alueraportti,

Lisätiedot

Pitkäaikaistyöttömyydestä Uudenmaan ELY-keskuksen alueella

Pitkäaikaistyöttömyydestä Uudenmaan ELY-keskuksen alueella Pitkäaikaistyöttömyydestä Uudenmaan ELY-keskuksen alueella Jaakko Pesola Yksikön päällikkö Uudenmaan ELY-keskus www.ely-keskus.fi/uusimaa Metropolialueen sosiaalisen eheyden koordinaatioryhmän kokous 22.10.2010

Lisätiedot

RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2012

RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2012 RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2012 Anetjärvi Mikko Karvonen Kaija Ojala Satu Sisällysluettelo 1 TUTKIMUKSEN YLEISTIEDOT... 2 2 LIIKEVAIHTO... 5 3 TYÖVOIMA... 6 3.1 Henkilöstön määrä... 6 3.2 Rekrytoinnit...

Lisätiedot

ETLAn alue-ennusteet. Olavi Rantala ETLA

ETLAn alue-ennusteet. Olavi Rantala ETLA ETLAn alue-ennusteet Olavi Rantala ETLA ETLAn alue-ennusteiden sisältö 19 maakuntaa, 15 ELY-keskusaluetta ja koko maa Maakuntatasolla noin 1500 muuttujaa Ennusteaikajänne 5 vuotta: vuoden 2011 ennusteet

Lisätiedot

Keskeiset tulokset. Työvoimatiedustelu. Sisällysluettelo. Keskeiset tulokset... 1. Työllisyys ennallaan PT:n jäsenyrityksissä vuonna 2002...

Keskeiset tulokset. Työvoimatiedustelu. Sisällysluettelo. Keskeiset tulokset... 1. Työllisyys ennallaan PT:n jäsenyrityksissä vuonna 2002... Keskeiset tulokset 1. Yksityisten palveluyritysten työllisyys pysyy ennallaan vuonna 2002. Vuoden 2002 aikana Palvelutyönantajien jäsenyritysten ennakoidaan lisäävän työvoiman määrää 2 190 henkilöllä.

Lisätiedot

SUOMALAINEN OHJELMISTOLIIKETOIMINTA 2008 Ohjelmistoyrityskartoitus 2009

SUOMALAINEN OHJELMISTOLIIKETOIMINTA 2008 Ohjelmistoyrityskartoitus 2009 SUOMALAINEN OHJELMISTOLIIKETOIMINTA 2008 Ohjelmistoyrityskartoitus 2009 TEKNILLINEN KORKEAKOULU Ohjelmistoliiketoiminnan laboratorio Mikko Rönkkö, Juhana Peltonen, Jukka Ylitalo, Nina Koivisto, Olli Pekka

Lisätiedot

Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus joulukuu 2014. 4.12.2014, Lasse Krogell

Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus joulukuu 2014. 4.12.2014, Lasse Krogell Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus joulukuu 2014 4.12.2014, Lasse Krogell Yritysrakenne TOL 181 Painaminen ja siihen liittyvät palvelut Lähde: Tilastokeskus Vuosi Yrityksiä Henkilöstö Liikevaihto

Lisätiedot

Kaupan näkymät 2014 2015. Myynti- ja työllisyysnäkymät

Kaupan näkymät 2014 2015. Myynti- ja työllisyysnäkymät Kaupan näkymät 2014 2015 Myynti- ja työllisyysnäkymät Kaupan myynti 2012 Liikevaihto yht. 129 mrd. euroa (pl. alv) 13% 12% 30 % Autokauppa Tukkukauppa Vähittäiskauppa Päivittäistavarakauppa 58% Lähde:

Lisätiedot

Kaasua Satakunta LNG, alue ja uusi liiketoiminta. Janne Vartia 11.12.2012

Kaasua Satakunta LNG, alue ja uusi liiketoiminta. Janne Vartia 11.12.2012 Kaasua Satakunta LNG, alue ja uusi liiketoiminta Janne Vartia 11.12.2012 Alue TEOLLISUUTTA TAPAHTUMIA HYVINVOINTIA 2 Työllistävyys Suurin merkitys Satakunnassa Jalostuksen työllistävyys maakunnittain 2009

Lisätiedot

Osaajat kohtaavat seminaari 24.1.2007. Tarja Tuominen. 24.1.2007 Osaava henkilöstö - menestyvät yritykset 1

Osaajat kohtaavat seminaari 24.1.2007. Tarja Tuominen. 24.1.2007 Osaava henkilöstö - menestyvät yritykset 1 Osaajat kohtaavat seminaari 24.1.2007 Tarja Tuominen 1 Esityksen rakenne EK:n työvoimatiedustelu 2006 henkilöstömäärän kehitys (lokakuu 2006-lokakuu 2007) EK:n koulutus- ja työvoimapoliittiset linjaukset

Lisätiedot

Suomen elintarviketoimiala 2014

Suomen elintarviketoimiala 2014 Suomen elintarviketoimiala 2014 Strateginen toimialakatsaus Sisällysluettelo Sisällysluettelo Sisällysluettelo 3 Tiivistelmä 8 1 Suomen talous ja elintarviketoimiala 10 1.1 Kansantalouden kehitys 10 1.2

Lisätiedot

Valtakunnallinen maksuviivetutkimus Q2/2012

Valtakunnallinen maksuviivetutkimus Q2/2012 Valtakunnallinen maksuviivetutkimus Q2/2012 Valtakunnallinen maksuviivetutkimus Q2/2012 Tutkimuksen taustaa ja tavoitteet Tällä tutkimuksella profiloitiin perinnän kohteena olevat yritykset suhteessa Suomen

Lisätiedot

Uusi SeutUra -hanke. Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista

Uusi SeutUra -hanke. Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista Uusi SeutUra -hanke Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista Pielisen Karjalan vahvat klusterit Tässä aineistossa on tarkasteltu Pielisen Karjalan eli

Lisätiedot

KAUPPAKAMAREIDEN ICT-BAROMETRI 2008 11.6.2008 Tampereen kauppakamari / Anja Taskinen

KAUPPAKAMAREIDEN ICT-BAROMETRI 2008 11.6.2008 Tampereen kauppakamari / Anja Taskinen Pääkaupunkiseutu, Etelä-Pohjanmaa, Keski-Suomi, Pirkanmaa, Pohjois-Pohjanmaa, Satakunta ja Varsinais-Suomi KAUPPAKAMAREIDEN ICT-BAROMETRI 2008 Tampereen kauppakamari / Anja Taskinen ICT-toimialat Lähde:

Lisätiedot

Pankkibarometri 1/2008 26.3.2008

Pankkibarometri 1/2008 26.3.2008 Pankkibarometri 1/2008.3.2008 -barometri.3.2008 Sisältö Sivu Yhteenveto 1 Kotitaloudet 2 Yritykset Alueelliset tiedot 6 Finanssialan Keskusliitto kysyy Pankkibarometrin avulla pankinjohtajien käsitystä

Lisätiedot

Kasvun polut ja kasvuyrittäjyys osana kaupunkiseudun elinvoimaa. Kaupunginvaltuuston seminaari 30.9.2013 Toimitusjohtaja Ari Hiltunen

Kasvun polut ja kasvuyrittäjyys osana kaupunkiseudun elinvoimaa. Kaupunginvaltuuston seminaari 30.9.2013 Toimitusjohtaja Ari Hiltunen Kasvun polut ja kasvuyrittäjyys osana kaupunkiseudun elinvoimaa Kaupunginvaltuuston seminaari 30.9.2013 Toimitusjohtaja Ari Hiltunen 3 000 Perustettujen yritysten lkm suurilla kaupunkiseuduilla 2006-2012

Lisätiedot

Pohjanmaan talouden tila ja lähivuosien näkymät

Pohjanmaan talouden tila ja lähivuosien näkymät Pohjanmaan talouden tila ja lähivuosien näkymät Lähteet: Tilastokeskus (TK) Elinkeinoelämän tutkimuslaitos (ETLA) Elinkeinoelämän keskusliitto (EK) Yritysharavahaastattelut Pohjanmaan työllisten päätoimialarakenne

Lisätiedot

Yritykset T A M P E R E E N K A U P U N K I

Yritykset T A M P E R E E N K A U P U N K I Toimintaympäristö: Yritykset 4.5.2011 T A M P E R E E N K A U P U N K I Toimintaympäristö: Yritykset Tampere 4.5.2011 Matias Ansaharju www.tampere.fi/tilastot etunimi.sukunimi@tampere.fi Tampereen kaupunki

Lisätiedot

Toimintaympäristö: Yritykset 17.4.2012

Toimintaympäristö: Yritykset 17.4.2012 Toimintaympäristö: Yritykset 17.4.2012 Toimintaympäristö: Yritykset Tampere 17.4.2012 Jesse Marola www.tampere.fi/tilastot etunimi.sukunimi@tampere.fi Tampereen kaupunki Tietotuotanto ja laadunarviointi

Lisätiedot

Laittoman ja tullivapaan rajatuonnin vaikutus Itä-Suomen huoltoasemaverkostoon. Pellervon taloustutkimus Paula Horne, Jyri Hietala, Anna-Kaisa Rämö

Laittoman ja tullivapaan rajatuonnin vaikutus Itä-Suomen huoltoasemaverkostoon. Pellervon taloustutkimus Paula Horne, Jyri Hietala, Anna-Kaisa Rämö Laittoman ja tullivapaan rajatuonnin vaikutus Itä-Suomen huoltoasemaverkostoon Pellervon taloustutkimus Paula Horne, Jyri Hietala, Anna-Kaisa Rämö Yleistä selvityksestä Tässä esityksessä kuvataan hankkeen

Lisätiedot

KAUPPAKAMARIEN ICT-BAROMETRI 2010 Julkaistavissa 10.6.2010 klo 11 Tampereen kauppakamari / Noora Nieminen

KAUPPAKAMARIEN ICT-BAROMETRI 2010 Julkaistavissa 10.6.2010 klo 11 Tampereen kauppakamari / Noora Nieminen Etelä-Pohjanmaan, Etelä-Savon, Helsingin seudun, Hämeen, Keski- Suomen, Lapin, Oulun, Pohjanmaan, Pohjois-Karjalan, Rauman, Satakunnan, Tampereen ja Turun kauppakamarit KAUPPAKAMARIEN ICT-BAROMETRI 2010

Lisätiedot

TYÖLLISYYSKATSAUS. Lisätiedot: Ennakkotiedot: SYYSKUU 2008 puh. 010 604 8051 ja 010 604 8050 Julkistettavissa 21.10.2008 klo 9.00

TYÖLLISYYSKATSAUS. Lisätiedot: Ennakkotiedot: SYYSKUU 2008 puh. 010 604 8051 ja 010 604 8050 Julkistettavissa 21.10.2008 klo 9.00 TYÖLLISYYSKATSAUS Lisätiedot: Ennakkotiedot: SYYSKUU 28 puh. 1 64 851 ja 1 64 85 Julkistettavissa 21.1.28 klo 9. www.tem.fi/tyollisyyskatsaus ISSN 1797-3694 (pdf) 4 ' 35 3 25 (1) 2 15 1 5 (2) Kuvio 1.

Lisätiedot

RUOTSINKIELINEN POHJANMAA

RUOTSINKIELINEN POHJANMAA 1 AINEISTON RAKENNE Havaintojen määrät ristiintaulukoissa n= % SY:N ALUEJAKO (Aluejärjestöt) RUOTSINKIELINEN POHJANMAA* Pääkaupunkiseutu Uusimaa Häme Lappi Länsipohja 442 13% 191 5% 324 9% 258 7% 147 4%

Lisätiedot

VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, TAMMIKUU 2016 OSA 1

VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, TAMMIKUU 2016 OSA 1 VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, TAMMIKUU 216 OSA 1 Osa 1: Koko kaupunki laisten yritysten liikevaihto pieneni,2 prosenttia vuoden 215 ensimmäisellä puoliskolla. Heinä-syyskuussa liikevaihdon väheneminen oli 1,2

Lisätiedot

Uudistuva kansainvälinen ohjelmistoyhtiö. Yritysesittely

Uudistuva kansainvälinen ohjelmistoyhtiö. Yritysesittely Uudistuva kansainvälinen ohjelmistoyhtiö Yritysesittely Arvolupaus, tarjoama ja hyödyt QPR Softwaren missiona on tehdä asiakkaista tehokkaita ja ketteriä toiminnassaan. Arvolupauksemme on avata asiakkaille

Lisätiedot

Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus Joulukuu 2013. 20.12.2013, Lasse Krogell

Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus Joulukuu 2013. 20.12.2013, Lasse Krogell Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus Joulukuu 2013 20.12.2013, Lasse Krogell Alan Yritysrakenne TOL 18 Painaminen ja tallenteiden jäljentäminen Tilastokeskus julkaisi marraskuun lopulla tiedot

Lisätiedot

Ilmoittautuneet eri henkilöt maakunnittain 2012-2016 1. Opetuskieli. Tutkintokerta kevät 2016

Ilmoittautuneet eri henkilöt maakunnittain 2012-2016 1. Opetuskieli. Tutkintokerta kevät 2016 Ilmoittautuneet eri henkilöt maakunnittain 2012-2016 1 kevät 2016 Miehet Naiset Miehet Naiset Miehet Naiset Uusimaa 4968 6690 11658 593 753 1346 5561 7443 13004 Varsinais- 1333 1974 3307 104 104 208 1437

Lisätiedot

Kauhavan alueen työmarkkinoiden kehitys ja alueen vahvojen toimialojen potentiaali

Kauhavan alueen työmarkkinoiden kehitys ja alueen vahvojen toimialojen potentiaali Kauhavan alueen työmarkkinoiden kehitys ja alueen vahvojen toimialojen potentiaali 9.10.2013 Marko Rossinen Etelä-Pohjanmaan liitto marko.rossinen@etela-pohjanmaa.fi Esityksen keskeinen sisältö - Kauhavan

Lisätiedot

Maakuntakohtaiset ulkomaankauppatilastot Toimiala Online -palvelussa

Maakuntakohtaiset ulkomaankauppatilastot Toimiala Online -palvelussa Maakuntakohtaiset ulkomaankauppatilastot Toimiala Online -palvelussa Tulli Tilastointi Tilastojohtaja Timo Koskimäki Toimiala Online-seminaari 12.10.2011 Sisällys: Ulkomaankauppa maakunnittain tilasto

Lisätiedot

REKRYTOINTIONGELMAT SEKÄ TYÖVOIMAN KYSYNTÄ JA TARJONTA TYÖVOIMATOIMISTOISSA Tilanne syyskuussa 2009

REKRYTOINTIONGELMAT SEKÄ TYÖVOIMAN KYSYNTÄ JA TARJONTA TYÖVOIMATOIMISTOISSA Tilanne syyskuussa 2009 Työ- ja elinkeinoministeriö SET/TUTE 16.11.2009 Mika Tuomaala REKRYTOINTIONGELMAT SEKÄ TYÖVOIMAN KYSYNTÄ JA TARJONTA TYÖVOIMATOIMISTOISSA Tilanne syyskuussa 2009 1. Avointen työpaikkojen sekä rekrytointiongelmien

Lisätiedot

TERVEYSPALVELUT. Sanna Hartman Toimialapäällikkö

TERVEYSPALVELUT. Sanna Hartman Toimialapäällikkö TERVEYSPALVELUT Sanna Hartman Toimialapäällikkö Esityksen sisältö Toimialan kehityksestä Toimialan kannattavuus tunnuslukujen valossa Toimintaympäristö nyt Menestymisen mahdollisuudet Kansainvälistyminen

Lisätiedot

Kuluttajien mielialat ja kulutuksen muutokset-seminaari Helsinki 26.11.2009 UUSIMAALAINEN KULUTTAJANA

Kuluttajien mielialat ja kulutuksen muutokset-seminaari Helsinki 26.11.2009 UUSIMAALAINEN KULUTTAJANA Kuluttajien mielialat ja kulutuksen muutokset-seminaari Helsinki 26.11.9 UUSIMAALAINEN KULUTTAJANA 26.11.9 Kuluttajabarometri Puhelinhaastattelututkimus Kuluttajien taloudelliset mielialat, odotukset ja

Lisätiedot

Taloustutkimuksen Horeca-rekisteri 2011

Taloustutkimuksen Horeca-rekisteri 2011 Taloustutkimuksen Horeca-rekisteri 2011 24.2.2012 Marko Perälahti/ Vilja Kumpusalo-Sanna Kodin ulkopuolella valmistettujen aterioiden määrä oli 889 miljoonaa vuonna 2011 Taloustutkimuksen Horeca-rekisterissä2011

Lisätiedot

Pohjanmaa. Keski-Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Uusimaa. Kanta-Häme Varsinais-Suomi

Pohjanmaa. Keski-Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Uusimaa. Kanta-Häme Varsinais-Suomi TYÖLLISYYSKEHITYS VAROVAISEN POSITIIVISTA Varsinais-Suomen työllisyystilanne on kuluvan syksyn aikana kehittynyt hiljalleen positiivisempaan suuntaan. Maakunnan työttömyysaste laski lokakuussa koko maan

Lisätiedot

Metropolialueen kasvusopimus ja Innovatiiviset kaupungit ohjelma (2014 2020) KUUMA-kuntien näkökulmasta

Metropolialueen kasvusopimus ja Innovatiiviset kaupungit ohjelma (2014 2020) KUUMA-kuntien näkökulmasta Metropolialueen kasvusopimus ja Innovatiiviset kaupungit ohjelma (2014 2020) KUUMA-kuntien näkökulmasta KUUMA-komission kokous 1.2.2013 Juha Leinonen Teknologiakeskus TechVilla Oy Teknologiateollisuus

Lisätiedot