Toimialaraporttisarja. Ohjelmistoala. Toimialaraportti ennakoi liiketoimintaympäristön muutoksia

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Toimialaraporttisarja. Ohjelmistoala. Toimialaraportti ennakoi liiketoimintaympäristön muutoksia"

Transkriptio

1 Toimialaraporttisarja Ohjelmistoala Toimialaraportti ennakoi liiketoimintaympäristön muutoksia

2 Ohjelmistoala Toimialaraportti 17/2005 Marko Ylikorpi

3

4 Julkaisusarjan nimi ja tunnus Käyntiosoite Postiosoite Toimialaraportti Aleksanterinkatu 4 PL 32 Puhelin (09) HELSINKI VALTIONEUVOSTO Telekopio (09) /2004 Tekijät (toimielimestä: nimi, puheenjohtaja, sihteeri) Marko Ylikorpi Julkaisuaika Joulukuu 2005 Toimeksiantaja(t) Kauppa- ja teollisuusministeriö Toimielimen asettamispäivä Julkaisun nimi Ohjelmistoala Tiivistelmä Ohjelmistoalaa on tarkasteltu pitkälti TOL 2002 luokituksen mukaisesti toimialaluokkana 72 tietojenkäsittelypalvelut. Tämän toimialan kokonaisliikevaihto oli vuonna 2003 saatujen tietojen mukaan 4,2 miljardia euroa. Yli henkilöä työskenteli toimialalla ja toimipaikkoja oli yli Suomessa. Tarkasteltaessa myös alatoimialaluokkia nousee selvästi esille, että alatoimialaluokka 722 ohjelmistojen suunnittelu, valmistus ja konsultointi on suurin. Tietojenkäsittelypalvelujen henkilöstömäärä on jatkanut kasvuaan ja vuonna 2003 toimialalla työskenteli henkilöä. Myös toimipaikkojen määrä jatkoi kasvuaan ja niitä oli Muutokset toimialan yrityskentässä ovat hieman yleisempiä kuin muilla toimialoilla keskimäärin. Yritysjärjestelyjä tehdään alalla paljon ja samalla perustetaan paljon uusia yrityksiäkin. Ohjelmistoalan maailmanmarkkinat ovat kasvaneet 917 miljardiin euroon ja kasvun ennustetaan jatkuvan yli neljän prosentin tasolla vuosina 2005 ja Suurinta kasvu on Itä-Euroopassa ja Aasiassa. Suurinta kasvua ennustetaan ohjelmistotuotteiden alalle. Kotimaan markkinat ovat kehittyneet hyvin vuodesta 2003 lähtien ja yritysten liikevaihto on noussut selvästi samoin kuin palkkasummaindeksi. Yhä edelleen suurimmalla osalla yrityksistä päämarkkina-alue on kotimaa. Vahvasti kasvuhakuiset yritykset erityisesti ohjelmistotuoteliiketoiminnan alueella joutuvat hakemaan uusia markkinoita ulkomailta. Ohjelmistotuoteliiketoiminnassa 46 % yrityksillä on liiketoimintaa ulkomailla. Toimialan yritykset panostavat vahvasti omaan kehittymiseen. Sekä investointeja että tuotekehityspanostusta aikoo kasvattaa yhä suurempi osa toimialan yrityksistä. Samaan aikaan yritysten taloudellinen tilanne on parantunut. Yritykset uskovat kasvun jatkuvan myös seuraavina vuosina ja alan suhdannenäkymiä pidetään yleisesti hyvänä. KTM:n yhdyshenkilö: Elinkeino-osasto/Esa Tikkanen, puh. (09) Asiasanat Toimialaraportti, ohjelmistoala ISSN Kokonaissivumäärä 50 Julkaisija Kauppa- ja teollisuusministeriö Kieli Suomi ISBN Hinta Kustantaja Edita Publishing Oy

5

6 Sisällysluettelo 0 Saatteeksi Toimialan määrittely ja sisältö Toimialan kuvaus ja rajaus Ohjelmistoala osana liike-elämän palveluja ja kytkennät muihin toimialoihin Toimialan rakenne Toimialan jakautuminen alaryhmiin sekä alueellinen jakautuminen Henkilöstö, ammatillinen jakautuma Toimialan suurimpia yrityksiä Toimialan työvoimarakenne ja työllisyyden kehitys Markkinoiden rakenne ja kehitys Markkinoiden kansainvälinen rakenne ja kehitys Suomen markkinoiden kehitys Vienti ja kansainvälistyminen Tuotanto ja tuotantomenetelmät Ohjelmistotuoteliiketoiminta Projekti- ja palveluliiketoiminta Asiakassuhteet, asiakashankinta ja yritysjärjestelyt Teknologian kehitys Investoinnit Taloudellinen tilanne Toimialan keskeiset menestystekijät, ongelmat ja kehittämistarpeet Menestystekijät Keskeiset ongelmat Keskeiset kehittämistarpeet Osaamistarpeet ja koulutuksen kehittäminen

7 8 Tulevaisuudennäkymät toimilalla Ohjelmistoalan kasvavat osa-alueet Yritysten tietojärjestelmät, internet ja sähköinen liiketoiminta Yritysten suhdanneodotukset Yhteenvetoanalyysi Lähteet... 49

8 7 0 Saatteeksi Ohjelmistoalan toimialaraportti 2005 on kehitetty antamaan toimialan yleistilannetta mahdollisimman hyvin kuvaava julkaisu. Raportissa käytetty aineisto on kerätty useista eri lähteistä. Raportin koostamisessa on pyritty aina mahdollisimman tuoreen aineiston hyödyntämiseen. Joitakin tietoja on saatavissa kuitenkin vain parin vuoden takaisesta tilanteesta, mikä on nopeasti kehittyvällä toimialalla jo hieman pitkä aikaväli. Ohjelmistoala on sinällään hieman ongelmallinen tilastollisessa tarkastelussa. Tilastoluokitusten mukaisesti ohjelmistoalaa kuvaa parhaiten toimialaluokka 72 tietojenkäsittelypalvelut, mutta samalla useat ohjelmistoalalla toimivat yritykset rajataan toimialan ulkopuolelle. Uskon silti, että raportti antaa hyvän ja totuudenmukaisen kuvan toimialan tilanteesta. Toimialaraportin tavoitteena on antaa ohjelmistoalalla työskenteleville yrityksille sekä sitä lähellä oleville julkisen sektorin organisaatioille hyvä yleiskuva alan nykytilanteesta. Raportin näkökulma kuitenkin painottuu lähinnä pk-yritysten suuntaan, vaikka tilastollisissa tarkasteluissa toimialan kaikki yritykset on huomioitu. Ohjelmistoalalla on koettu taantuma vuoden 2000 jälkeen. Vuonna 2003 ala kääntyi jälleen kasvuun ja kaikki indikaattorit osoittavat kasvun jatkuvan edelleen. Ohjelmistotuoteliiketoiminnan alalla voidaan puhua jopa voimakkaasta kasvusta Teknillisen korkeakoulun tekemän selvityksen antamien tietojen perusteella. Suomen kotimarkkinat ovat kuitenkin kovin rajalliset ja vahvasti kasvuhakuisten yritysten onkin pakko suunnata katseensa ulkomaille. Monet ohjelmistoalan yritykset suunnittelevatkin viennin aloittamista, mutta ilman ulkopuolista apua ja panostusta se ei aina ole mahdollista. Tämä raportti pohjautuu aikaisemmin ohjelmistoalan toimialapäällikkönä toimineen Marja Toivosen tekemään raporttiin. Olen päivittänyt vuoden 2004 raportin tiedot loppuvuodesta 2005 saatavilla olleisiin tietoihin, mutta muuten säilyttänyt raportin lähes entisellään. Raportin päivityksessä olen saanut apua useilta eri henkilöiltä, joille suuri kiitos siitä. Erityisesti haluan mainita Matti Sihton Tekesistä sekä Arto Vallinin Hämeen TE-keskuksesta. Lahdessa Marko Ylikorpi Toimialapäällikkö

9 8 1 Toimialan määrittely ja sisältö 1.1 Toimialan kuvaus ja rajaus Ohjelmistoalan kuvaus ja määrittely perustuu tässä raportissa toimialaluokituksen TOL 2002 mukaiseen toimialaluokkaan 72 Tietojenkäsittelypalvelut. Toimialaluokituksen mukaan 72 Tietojenkäsittelypalvelut on määritelty seuraavasti: Automaattiseen tietojenkäsittelyyn liittyvä, asiakkaan laskuun tapahtuva laitteisto- ja ohjelmistokonsultointi, ohjelmistojen suunnittelu, valmistus ja julkaiseminen, tietokone- ja käsittelypalvelutoiminta, tietokantaisännöinti, konttori- ja tietokoneiden korjaus ja huolto sekä muu tietojenkäsittelypalvelu. Tietojenkäsittelypalvelut on lisäksi jaettu kuuteen alaluokkaan. Atk-laitteistokonsultointiin (721) kuuluu tietokonelaitteiden ja niiden ohjelmasovellusten tyyppiin ja laitteistokokonaisuuteen liittyvä konsultointi, käyttäjien tarpeiden ja ongelmien analysointi ja parhaan ratkaisun löytäminen. Myös ohjelmiston valintaan liittyvä neuvonta on tässä luokassa, mikäli se kuuluu osana kokonaisuuteen. Ohjelmistojen suunnittelu, valmistus ja konsultointi (722) sisältää seuraavia toimintoja: Valmisohjelmien kehittäminen, valmistus ja dokumentointi. Asiakkaan vaatimusten mukaan yksilöllisesti tehtävien tietokonesysteemien analysointi, suunnittelu, ohjelmointi, toteuttaminen, dokumentointi ja kehittäminen. Valmisohjelmien asiakaskohtainen muuntelu sekä käyttäjän ohjeisiin perustuvien ohjelmien laatiminen. Atkohjelmistokonsultointi, kuten asiakkaan atk-järjestelmätarpeen selvittäminen, toteuttamismahdollisuuksien tutkiminen, atk-kehityssuunnitelman laadinta ja atk-toiminnan saneeraus. Ohjelmistojen valinnan opastus sekä neuvonta järjestelmien tekniikkaan liittyvissä asioissa. Myös ohjelmistojen käyttöönottoon olennaisesti liittyvä ohjaus ja koulutus. Tietojenkäsittelyyn (723) kuuluvat seuraavat toiminnot: Tiedonvalmistelu eli tietovälinemuunnokset, ajovalmistelu ja tallennukset. Tietokoneajan myynti: asiakkaan tietojenkäsittelylaite on kytketty palvelun tarjoajan keskusyksikköön ja tietojenkäsittely tapahtuu suorakäyttönä asiakkaan omilla ohjelmilla. Laskentapalvelutoiminta: asiakkaan tiedot siirretään palvelujen tarjoajan tietokoneelle, jossa ne käsitellään palvelun tarjoajan ohjelmilla. Käyttöosastopalvelu: asiakkaan koko tietojenkäsittelytoiminta tai sen osa hoidetaan asiakkaan laitteilla pitkäaikaisen sopimuksen puitteissa. Myös ylläpito tai satunnainen järjestelmän kehittäminen voivat kuulua osana palveluun. Muut käsittelypalvelut: asiakirjojen skannaus, mikrotulostuspalvelu, piirturi- ja digitointipalvelut yms. Tietokanta- ja verkkopalvelut (724) sisältää seuraavaa: Tietokantaisännöinti eli tietokantatilan ja tiedonhakuohjelmiston käyttöön asettaminen maksua vastaan. Atk-rekisteripal-

10 9 velut: tietojen keruu ja tallennus tietokoneelle tietokannoiksi myyntiä varten. On-line tietokantapalvelut: sähköisen tiedon ostaminen, tuottaminen ja jälleenmyynti sähköisessä muodossa sekä tietokantajulkaiseminen verkossa. Tietoverkkopalvelut: tietoverkkoja hyödyntävä, vain niiden varaan rakennettu erityinen liiketoiminta. Konttori- ja tietokoneiden korjaus ja huolto (725) sisältää asiakkaan laskuun tapahtuvan tietokoneiden ja niiden oheislaitteiden, konttorikoneiden ja atk-pohjaisten kassajärjestelmien huollon ja korjauksen silloin, kun siitä laskutetaan erikseen. Tähän luokkaan kuuluvat myös valmistajan ja maahantuojan huollot, kun niistä laskutetaan erikseen. Muu tietojenkäsittelypalvelu (726) käsittää manuaaliset rekisteripalvelut: tietojen keruun, lajittelun ja jäsentelyn myyntiä varten, mm. lehtileikepalvelun ja referaattipalvelun. Tähän luokkaan kuuluu myös muualla luokittelematon tietojenkäsittelypalvelu. Toimialaraportissa on jätetty alatoimialaluokka 725 konttori- ja tietokoneiden korjaus ja huolto tarkastelun ulkopuolelle aina silloin kun se lähdemateriaalin tarkkuuden puolesta on ollut mahdollista. Toimiala ohjelmistotuoteliiketoiminnan näkökulmasta Ohjelmistoalan muissa määritelmissä ja jaotteluissa on pyritty täsmentämään erityisesti luokan 722, ohjelmistojen suunnittelu, valmistus ja konsultointi, toimintoja. Lähtökohtana on usein ollut ohjelmistotuotteisiin liittyvän liiketoiminnan erottaminen palveluliiketoiminnasta. ohjelmistoala on usein jaettu kolmeen eri lohkoon, kuten myös Tekesin selvityksissä (Nukari & Forsell 1999, 13 14; Autere et al. 1999, 10 11): Ohjelmistotuotteet, joita ei ole suunniteltu tai valmistettu asiakaskohtaisesti ja jotka muodostavat yhden kokonaisuuden. Niitä markkinoidaan ja toimitetaan samanlaisina jopa miljoonille käyttäjille. Ohjelmistotuotteita ovat esimerkiksi taulukkolaskenta-, tekstinkäsittely- ja virustentorjuntaohjelmat. Ohjelmistotuotteista usein käytettyjä synonyymeja ovat mm. pakettiohjelmisto ja valmisohjelmisto. Asiakaskohtaiset ohjelmistot, jotka räätälöidään asiakkaan tarpeiden mukaan, yleensä tiiviissä yhteistyössä asiakkaan kanssa. Sulautetut ohjelmistot, jotka tehdään osaksi muuta kuin varsinaista atk-tuotetta. Esimerkki sulautetuista ohjelmistoista ovat matkapuhelimien sisältämät ohjelmistot. Ryhmien väliset rajat ovat käytännössä häilyviä, ja sama ohjelmisto voidaan luokitella moneen eri ryhmään. Esimerkiksi toimialasovelluksissa on usein sekä tuotteistettuja että asiakaskohtaisesti räätälöityjä osia ja monia atk-maailmaan myytäviä ohjelmistotuotteita, esimerkiksi tietokantoja, käytetään myös sulautettujen järjestelmien osina.

11 10 Ohjelmistotuotteet Asiakaskohtaiset ohjelmistot Sulautetut ohjelmistot Kuva 1. Ohjelmistoalan jakautuminen Tekes on määritellyt ohjelmistoihin liittyvän liiketoiminnan eri käsitteet: Erityisesti ohjelmistotuotteisiin liittyvää liiketoimintaa kutsutaan ohjelmistotuoteteollisuudeksi eli ohjelmistotuoteliiketoiminnaksi. Ohjelmistoteollisuus tarkoittaa tuotteistettujen ja asiakaskohtaisesti suunniteltujen ohjelmistojen ja niihin liittyvien palvelujen kokonaisuutta, jota kutsutaan myös ohjelmistoliiketoiminnaksi. Ohjelmistoala on laajin käsite, joka kattaa ohjelmistotuotteiden ja asiakaskohtaisesti suunniteltujen ohjelmistojen lisäksi sulautetut ohjelmistot. 1.2 Ohjelmistoala osana liike-elämän palveluja ja kytkennät muihin toimialoihin Toimialaluokituksessa tietojenkäsittelypalvelut ovat osa laajempaa liike-elämän palveluiden toimialaa. Liike-elämän palvelut on ollut jo noin kolmen vuosikymmenen ajan ripeimmin kasvava toimiala niin Suomessa kuin muissakin länsimaissa. Kasvun on ennustettu jatkuvan selvästi keskitasoa nopeammin myös tulevina vuosina. Suomen avainklustereiden tulevaisuutta kartoittavan tutkimuksen mukaan koko liike-elämän palvelusektorin työllisyys tulee Suomessa kasvamaan vuoteen 2015 mennessä vuosittain 2,8 prosenttia työllisyyden keskimääräisen kasvun ollessa 0,7 prosenttia (Hernesniemi et al. 2001). Liike-elämän palveluihin sisältyy alatoimialoina ns. osaamisintensiiviset toimialat, joilla tarkoitetaan niitä yritysten toisille yrityksille tai julkiselle sektorille tuottamia palveluita, joissa asiantuntijatoiminnalla on erityisen suuri merkitys. Osaamisintensiivisiin liike-elä-

12 11 män palveluihin luetaan yleensä ohjelmistoala, tutkimus ja kehittäminen, lainopilliset palvelut, taloushallinnon palvelut, mainos- ja markkinointipalvelut, tekniset palvelut sekä konsultti- ja henkilöstöpalvelut. Taulukko 1. Osaamisintensiivisten liike-elämän palveluiden toimipaikat, henkilöstö ja liikevaihto palvelujen pääryhmittäin 2003 Toimiala Toimipaikat Henkilöstö Liikevaihto (1 000 ) Määrä % Määrä % Määrä % Tietojenkäsittelypalvelu , , ,8 Tutkimus ja kehittäminen 299 1, , ,3 Lainopillinen ja taloudellinen konsultointi , , ,6 Tekninen palvelu , , ,1 Tekninen testaus ja analysointi 336 1, , ,3 Mainospalvelu , , ,4 Työnvälitys ja henkilöstön hankinta 544 2, , ,5 Yhteensä , , ,0 Lähde: Tilastokeskus. Yritys- ja toimipaikkatilastot Osaamisintensiivisten liike-elämän palvelujen merkitys ei rajoitu niiden asemaan keskeisenä kasvualana, vaan niillä on myös yleistä taloudellista kasvua tukeva merkitys. Toisin kuin aiemmin, jolloin liike-elämän palvelujen kasvun nähtiin johtuvan pelkästään kustannustekijöihin liittyvästä toimintojen ulkoistamisesta, on uudemmissa tutkimuksissa korostettu ulkopuolisten palvelujen käytön motiivina olevan usein asiantuntemuksen tason nousu (ks. esim. Kox 2002; Strambach 2001). Palveluyrityksillä, joilla on asiakkainaan suuri määrä muita yrityksiä, näkökulma on laajempi kuin mihin yksittäisen yrityksen sisällä on mahdollista päästä. Levittäessään tietoa uusista ideoista ja parhaista käytännöistä osaamisintensiiviset palveluyritykset ovat keskeisessä asemassa asiakasyritystensä liiketoiminnan kehittämisessä. Osaamisintensiivisten palvelujen pääryhmistä eniten ovat kasvaneet juuri tietojenkäsittelypalvelut. Ne muodostavat merkittävän osan liike-elämän palvelujen kokonaisuudesta. Vuonna 2000 tietojenkäsittelypalvelut nousivat suurimmaksi liike-elämän palvelujen toimialaksi sekä henkilöstön että liikevaihdon mukaan tarkasteltuna; tätä ennen suurin oli teknisten palvelujen toimiala. Tietojenkäsittelypalveluala tuottaa kolmanneksen liike-elämän palvelujen koko liikevaihdosta, ja alan henkilöstö muodostaa yli kolmanneksen liike-elämän palvelujen koko henkilöstöstä. Toimipaikkamäärästä alan osuus ei ole yhtä suuri, mikä johtuu muita liike-elämän palveluja suuremmasta toimipaikkakoosta tietojenkäsittelypalveluissa. Toimialatarkastelujen rinnalle on viime vuosina kehitetty joustavampia ns. klusteritarkasteluja. Tässä selvityksessä klusteri-käsitettä käytetään melko väljässä merkityksessä viittaamaan yritysryppäisiin, jotka ovat eri tavoin vuorovaikutuksessa toistensa kanssa ja joiden keskinäinen vuorovaikutus tuottaa synergiaetuja (vrt. Mannermaa 2000, 163). Osaamisintensiivisten liike-elämän palvelujen voidaan katsoa muodostavan oman klus-

13 12 terinsa, jossa keskeinen yhdistävä tekijä on samantyyppinen osaamispohja ja asiantuntemus. Toimialojen työntekijöille on tyypillistä korkea koulutustaso. Tällaista yhteistä resurssipohjaa hyödyntävää yritysrypästä tai verkostoa voidaan nimittää horisontaaliseksi klusteriksi. Perinteisemmin klusteri-käsitteellä on viitattu samaan arvoketjuun kuuluvaan yritysverkostoon, jota voidaan nimittää vertikaaliseksi klusteriksi ja johon luetaan kuuluvaksi sekä ko. arvoketjun sisältämät ydintoiminnot että niitä tukevat palvelutoiminnot. Tieto- ja viestintäteollisuus INFOCOM ICT (Information and Communication Technologies) Tietotekniikka Tietoliikenne Viestintäteollisuus Tietokonelaitteet ja toimistotekniikka Lähiverkot Ohjelmistot Palvelut Yleiset tietoverkot Päätelaitteet Tietoliikennepalvelut Kaapeli- ja TV-palvelut Graafinen viestintä Sähköinen viestintä Tallenneviestintä Lähde: Tekes Kuva 2. Ohjelmistoala osana tieto- ja viestintäteollisuutta Ohjelmistoklusterilla on vahva side muiden toimialaklustereiden kanssa. Ohjelmistokehityksessä ja ohjelmistoliiketoiminnassa tarvitaan myös asiakastoimialan osaamista. Ohjelmistoja myydään myös suoraan kuluttajille, mutta kuluttajamyynnin osuus on vähäistä verrattuna yritysmyyntiin. Viime vuosien ohjelmistoalan kasvua ei voida selittää ohjelmistoteknologioiden muutoksella, vaan asiakastoimialojen kehittyminen ja muuttuminen on ohjannut myös ohjelmistoalan kehitystä. Kysyntä ohjelmistotuotteille ja ohjelmistopalveluille vaihtelee paljonkin toimialasta riippuen. Tämä vaihtelevuus ohjaa myös ohjelmistoalan omaa kehitystä ja panostusta. Vahvat ja kehitykseen panostavat toimialat ohjaavat ohjelmistoklusterin kehitystä ja niillä alueilla myös muodostuu todennäköisemmin uusia ohjelmistoalan yrityksiä ja liiketoimintoja. Suomessa vahvoja asiakastoimialoja ohjelmistoalalle ovat olleet 70-luvulla automaatioala, 80-luvulla elektroniikka-ala ja 90-luvulla tietoliikenneala ja telepalvelut. Ohjelmistotuotteet muodostavat noin neljänneksen suomalaisten ohjelmistoalan yritysten liikevaihdosta. Ohjelmistotuotteiden kehittämiseen on panostettu kuitenkin viime vuosina yhä enemmän ja niiden osuus yritysten liikevaihdon muodostumisesta tulee varmastikin kasvamaan. Silti suurin osa liikevaihdosta jatkossakin muodostuu ohjelmistokehityspalveluista, jota tehdään muilla toimialoilla toimiville asiakasyrityksille.

14 13 Ohjelmistoalan yritykset Spin-off Ohjelmistoyksiköt Ohjelmistokehitys Ulkoistus Ohjelmistotuotteet Ohjelmistokehitys Työ ASP-palvelut Ohjelmistotuotteet Ohjelmisto ASP-palvelut ASP-palvelu Muiden alojen yritykset Lähde: Tekes Kuva 3. Ohjelmistoalan yritysten ja muiden yritysten välisiä vuorovaikutuksia

15 14 2 Toimialan rakenne 2.1 Toimialan jakautuminen alaryhmiin sekä alueellinen jakautuminen Uusimmat toimialoittaiset tiedot toimipaikkojen lukumäärästä, henkilöstön määrästä sekä liikevaihdosta ovat saatavissa Tilastokeskuksen yritys- ja toimipaikkatilastosta vuodelta Yritys- ja toimipaikkatilastossa ovat mukana yritykset, jotka ovat työllistäneet henkilöitä vähintään puolen vuoden ajan ja ovat arvonlisäverovelvollisia. Tietoja on saatavissa sekä toimipaikoittain että yritysten mukaan. Tässä raportissa käytetään pääosin toimipaikan mukaisia tietoja. Nämä kuvaavat toiminnan alueellista jakautumista paremmin kuin yritystason tiedot, joihin vaikuttaa pääkonttoritoimintojen keskittyminen pääkaupunkiseudulle. Taulukossa 2 on esitetty tietojenkäsittelypalveluiden toimipaikkojen määrä, henkilöstön määrä ja liikevaihdon määrä jaoteltuna yritysten koon mukaan. Taulukon tiedoista ilmenee, että selvästi eniten yritysten toimipaikoista on suhteellisen pieniä, eli työllistävät alle 10 henkilöä. Keskimäärin jokaisessa toimipaikassa työskentelee 7,7 henkilöä. Suurin osa henkilöstöstä työskentelee kuitenkin toimipaikoissa, joissa työskentelee 50:stä 249:ään henkilöä. Suurin osa toimialan liikevaihdostakin muodostuu edellä mainitun kokoisissa toimipaikoissa, joka vastaa lähes 44 prosenttia koko toimialan liikevaihdosta. Vuonna 2003 tietojenkäsittelypalveluiden toimialalla liikevaihtoa oli keskimäärin vajaa euroa toimipaikkaa kohden. Henkilöstön määrään suhteutettuna saadaan liikevaihdoksi runsaat euroa jokaista työntekijää kohden. Taulukko Tietojenkäsittelypalvelujen toimipaikat, henkilöstö ja liikevaihto vuonna Toimipaikan koko Toimipaikat Henkilöstö Liikevaihto (1 000 ) Määrä % Määrä % Määrä % alle 10 henkilöä , , , henkilöä , , , henkilöä 139 2, , ,7 yli 250 henkilöä 10 0, , ,5 Yhteensä , , ,0 Lähde: Tilastokeskus, yritys- ja toimipaikkatilasto Taulukossa 3 on esitetty tietojenkäsittelypalveluiden toimialan toimipaikat, henkilöstön määrä ja liikevaihto jaettuna alatoimialoille. Selvästi suurin osuus liiketoiminnasta kuuluu alatoimialaluokkaan 722 ohjelmistojen suunnittelu, valmistus ja konsultointi. Toimipaikoista yli 75 prosenttia kuuluu tähän toimialaryhmään. Seuraavaksi suurimpia alatoimialoja ovat 723 tietojenkäsittely, 724 tietokanta- ja verkkopalvelut ja 721 atk-laitteisto-

16 15 konsultointi, joiden osuus vaihtelee 8,7 prosenttista 7,1 prosenttiin. Myös henkilöstön määrästä suurin osa työskentelee ohjelmiston suunnittelu, valmistus ja konsultointi toimialaluokassa. Alatoimiala 723 tietojenkäsittely työllistää kuitenkin yllättävän paljon, eli 26 prosenttia henkilöstöstä, kun taas tietokanta- ja verkkopalvelut (724) työllistää vain 4,2 prosenttia ja 721 atk-laitteistokonsultointi vain 1,4 prosenttia. Jakauma pysyy samansuuntaisena liikevaihdon muodostumista tarkasteltaessa. Edelleen selkeästi suurin ryhmä on ohjelmistojen suunnittelu, valmistus ja konsultointi, jonka alalta muodostuu lähes 67 prosenttia koko toimialan liikevaihdosta. Alatoimiala 723 tietojenkäsittely muodostaa liikevaihdosta 25,4 prosenttia ja 721 atk-laitteistokonsultointi 2,4 prosenttia. Tietojenkäsittelypalvelujen toimialalla työskentelevät yritykset ovat sijoittuneet varsin epätasaisesti Suomeen. Taulukossa 4 on esitetty toimipaikkojen, henkilöstön ja liikevaihdon määrä maakunnittain. Ylivoimaisesti eniten tietojenkäsittelypalveluiden alalla toimivista yrityksistä sijaitsee Uudellamaalla. Toimipaikoista lukumääräisesti yli puolet ovat Uudellamaalla, Uudellamaalla työskentelee yli 63 prosenttia toimialan henkilöstöstä ja liikevaihdosta muodostuu lähes 68 prosenttia Uudellamaalla. Yhtä selkeä on Pirkanmaan toinen tila. Siellä sijaitsee yli 8 prosenttia toimialan toimipaikoista, henkilöstöstä Pirkanmaalla työskentelee 8,9 prosenttia ja liikevaihdosta muodostuu vajaat 8 prosenttia. Tietojenkäsittelypalveluiden kannalta seuraavaksi eniten liiketoimintaa on Varsinais-Suomessa, Pohjois-Pohjanmaalla ja Keski-Suomessa. Toimipaikkojen määrässä mitattuna vähiten yrityksiä sijaitsee Ahvenanmaalla, kun taas tietojenkäsittelypalveluiden liikevaihdosta vähiten muodostuu Keski-Pohjanmaalla, Kainuussa ja Itä-Uudellamaalla. Taulukko 3. Tietojenkäsittelypalveluiden jakautuminen alatoimialoittain Alatoimiala Toimipaikat Henkilöstö Liikevaihto (1 000 ) Määrä % Määrä % Määrä % ATK-laitteistokonsultointi (721) 320 7, , ,4 Ohjelmistojen suunnittelu, valmistus ja , , ,9 konsultointi (722) Tietojenkäsittely (723) 396 8, , ,4 Tietokanta- ja verkkopalvelut (724) 372 8, , ,7 Muu tietojenkäsittelypalvelu (726) 40 0, , ,5 Yhteensä , , ,0 Lähde: Toimiala online

17 16 Taulukko 4. Tietojenkäsittelypalveluiden toimipaikat, henkilöstö ja liikevaihto vuonna 2003 maakunnittain Maakunta Toimipaikat Henkilöstö Liikevaihto (1 000 ) Määrä % Määrä % Määrä % Uusimaa , , ,6 Varsinais-Suomi 363 6, , ,6 Satakunta 120 2, , ,2 Kanta-Häme 86 1, , ,9 Pirkanmaa 469 8, , ,6 Päijät-Häme 142 2, , ,0 Kymenlaakso 84 1, , ,6 Etelä-Karjala 85 1, , ,1 Etelä-Savo 80 1, , ,3 Pohjois-Savo 136 2, , ,3 Pohjois-Karjala 64 1, , ,3 Keski-Suomi 208 3, , ,4 Etelä-Pohjanmaa 80 1, , ,7 Pohjanmaa 140 2, , ,1 Keski-Pohjanmaa 30 0, , ,2 Pohjois-Pohjanmaa 228 4, , ,6 Kainuu 41 0, , ,2 Lappi 79 1, , ,7 Itä-Uusimaa 66 1,2 87 0, ,2 Ahvenanmaa 23 0,4 95 0, ,3 Yhteensä , , ,0 Lähde: Tilastokeskus. Yritys- ja toimipaikkatilasto 2.2 Henkilöstö, ammatillinen jakautuma Tietojenkäsittelypalvelujen henkilöstömäärä kasvoi yhtäjaksoisesti vuodesta 1994 lähtien vuoteen 2001 asti ja selvästi yli kaksinkertaistui tänä aikana. Kasvu oli melko tasaista vuosina , tämän jälkeen se nopeutui huomattavasti. Vuodesta 1997 vuoteen 1998 alan henkilöstömäärä kasvoi henkilöllä, mikä oli yli kaksinkertainen määrä aikaisempiin vuosiin verrattuna. Vuodesta 1998 vuoteen 1999 kasvu oli hieman pienempi, mutta kiihtyi uudelleen vuonna 2000, jolloin se nousi merkittävästi aikaisempaa suuremmaksi: vuodesta 1999 vuoteen 2000 tietojenkäsittelypalveluiden henkilöstömäärä lisääntyi henkilöllä. Suhdanteiden heikentymisestä huolimatta kasvu jatkui myös seuraavana vuonna; henkilöstölisäys oli kuitenkin selvästi edellisvuotta pienempi, Vuodesta 2001 vuoteen 2002 tietojenkäsittelypalveluiden henkilöstömäärä pieneni tilaston mukaan 446 henkilöllä, mutta kun tilastoluokituksen muutos otetaan huomioon, pienennys oli kuitenkin vain 159 henkilöä. Vuonna 2003 henkilöstön määrä lähti jälleen kasvuun ja määrä kasvoi 324 henkilölle edelliseen vuoteen verrattuna.

18 17 Toimipaikkamäärässä kasvua tapahtui jo vuodesta 1993 lähtien. Vuosina 1994 ja 1995 toimipaikkalisäys oli noin 200, vuosina 1996 ja 1997 noin 300 toimipaikkaa kumpanakin vuonna. Vuonna 1998 toimipaikkamäärä kasvoi edelleen 250:lla, mutta vuonna 1999 lisäys oli vain 113 toimipaikkaa. Vuonna 2000 kiihtyneen kasvun myötä myös toimipaikat lisääntyivät enemmän kuin yhtenäkään aiempana vuonna: lisäys oli 478 toimipaikkaa. Tämän jälkeen tapahtunut suhdannetilanteen vaikeutuminen näkyy toimipaikkojen kehityksessä hyvin selvästi: vuonna 2001 tietojenkäsittelypalveluiden toimipaikat vähenivät 146:lla. Vuonna 2002 toimipaikkamäärä kääntyi jälleen nousuun, lisäys oli 164 toimipaikkaa (tilastointimuutos huomioon ottaen 171 toimipaikkaa). Lukumäärän kasvu jatkui myös vuonna 2003, jolloin toimipaikkoja tuli lisää Toimipaikat Henkilöstö Lähde: Tilastokeskus, Yritys- ja toimipaikkatilasto Kuva 4. Henkilöstömäärän ja toimipaikkamäärän kehitys tietojenkäsittelypalveluissa vuosina Uusia yrityksiä tietojenkäsittelypalvelualalle perustettiin vuosina vuodessa noin 650, vuonna 1999 määrä kasvoi lähes 800:aan ja vuonna 2000 lähes 1 100:aan. Vuosina yritysten perustaminen väheni, mutta alan vaikeudet huomioon ottaen yllättävän vähän. Vuonna 2001 alalle tuli edelleen yli 900 ja vuonna 2002 lähes 900 uutta yritystä. Vuonna 2003 uusien yritysten määrä nousi hieman edellisvuodesta, ja vuonna 2004 uusia yrityksiä aloitti liiketoimintansa toimialalla peräti 965 kappaletta. Vuosittain syntyvien uusien yritysten määrä yrityskantaan verrattuna on tietojenkäsittelypalveluissa suurempi kuin koko taloudessa. Vuonna 2003 uusia yrityksiä suhteessa yrityskantaan perustettiin tietojenkäsittelypalvelualalla 15,1 prosenttia, kaikilla aloilla 9,6 prosenttia. (Yrityskanta lasketaan aloittaneiden ja lopettaneiden yritysten tilastossa eri tavoin kuin edellä esitetyssä yritys- ja toimipaikkatilastossa.) Uusien yritysten suuri määrä liittyy paitsi alan kasvuun myös siihen, että kynnys uuden yritystoiminnan aloittamiseen on tietojenkäsittelypalvelualalla alhainen. Kynnystä yritystoiminnan aloittamiseen alentaa ennen kaikkea tarvittavien toimitila-, laite- ja materiaali-investointien matala taso.

19 18 Taulukko 5. Toimintansa aloittaneet ja lopettaneet yritykset vuosina tietojenkäsittelypalvelujen toimialalla Vuosi Aloittaneet Lopettaneet Lisäys Lähde: Tilastokeskus. Aloittaneet ja lopettaneet yritykset Toisaalta toimialalta poistuu vuosittain suuri määrä yrityksiä. Vuosina poistuneiden osuus oli runsaat puolet perustettujen yritysten määrästä: vuosina vajaat 400 yritystä, vuonna 1999 vajaa 500 ja vuonna 2000 noin 600 yritystä. Toimialan tilanteen vaikeutumista osoittaa se, että vaikka yritysten perustaminen vuosina jatkui melko suurena, lopettaneiden osuus suhteessa aloittaneisiin kasvoi selvästi aiemmista vuosista (lopettaneita yrityksiä oli vuonna 2001 lähes 700 ja vuonna 2002 yli 700). Tilanne koheni jonkin verran vuonna 2003, jolloin lopettaneiden määrä väheni noin 50:llä. Vuonna 2004 toimialalla aloittaneiden yritysten määrä kasvoi 965:een, mutta samalla myös lopettaneiden yritysten määrä kasvoi 773:een. Suhteessa yrityskantaan lopettaneiden yritysten osuus oli tietojenkäsittelypalveluissa vuonna ,4 prosenttia, mikä on jonkin verran suurempi osuus kuin kaikilla aloilla yhteensä (8,7 %). Yritysten toiminnan päättyminen tapahtuu tietojenkäsittelypalvelualalla pääosin yrityskauppojen tai toiminnan vapaaehtoisen lopettamisen kautta. Vuonna 2002 kuitenkin myös konkurssien määrä kasvoi selvästi aiemmasta. Vuonna 2003 konkurssien määrä kääntyi jälleen laskuun: konkurssiin haettiin 57 tietojenkäsittelypalvelualan yritystä, kun määrä edellisvuonna oli 79. Vuonna 2004 konkurssien määrä aleni edelleen ja niitä oli vain 52 kappaletta. Henkilöstöä konkurssiin haetuissa yrityksissä oli vuonna , edellisvuonna 731. (Tilastokeskus. Konkurssitilasto.) Kauppa- ja teollisuusministeriön 2005 tekemä selvityksen mukaan 25 prosenttia alan yrityksistä oli lisännyt henkilöstöään viimeksi kuluneen vuoden aikana ja henkilöstöään supistaneita yrityksiä oli vain 7 prosenttia. Henkilöstöään lisänneiden yritysten osuus oli hieman pienempi ja henkilöstöään vähentäneiden yritysten osuus selvästi pienempi kuin vuotta aiemmin. Henkilöstöään lisänneiden yritysten osuus oli tietojenkäsittelypalvelualalla myös suurempi kuin koko pk-sektorilla, jossa osuus nyt tehdyn kyselyn mukaan oli 23 prosenttia ja myös henkilöstöään vähentäneiden yritysten osuus oli alalla hieman pk-sektorin keskitasoa (11 %) pienempi. KTM:n selvityksessä tiedusteltiin myös yritysten kasvuhakuisuutta, kasvun keinoja ja kasvun esteitä. Tulokset osoittavat, että voimakkaasti kasvuhakuisia ilmoitti olevan 17

20 19 prosenttia haastatelluista yrityksistä. 58 prosenttia yrityksistä kertoi pyrkivänsä kasvamaan mahdollisuuksien mukaan ja vain 12 prosenttia ilmoitti, ettei heillä ole kasvutavoitteita ollenkaan. Taulukko 6. Yritysten kasvuhakuisuus Kasvuhakuisuus Tietojenkäsittelypalvelut Pk-yritykset yhteensä Voimakkaasti kasvuhakuinen 17 % 7 % Pyrkii kasvamaan mahdollisuuksien mukaan 58 % 45 % Pyrkii säilyttämään asemansa 12 % 34 % Yrityksellä ei ole kasvutavoitteita 12 % 14 % Lähde: KTM selvitys Toimialan suurimpia yrityksiä Ohjelmistoalan suurimpien yritysten kartoittamista vaikeuttaa alan nopea kehitys, jonka vuoksi tilastoista saatavissa olevat tiedot suurimmista yrityksistä vastaavat varsin huonosti tämän päivän tilannetta. Tietolähteiden ongelmana on lisäksi se, että niissä on usein yhdistetty ohjelmistoalalla toimiviin yrityksiin myös tietoliikennealan yrityksiä ja tietoteknisten välineitä myyviä yrityksiä. Tähän raporttiin on otettu Tietoviikon keräämä lista alan 250 suurimmasta yrityksestä. Listasta on pyritty ottamaan mukaan vain ne yritykset, jotka kuuluvat tarkasteltavaan toimialaan. Taulukko 7. Toimialan 20 suurinta yritystä liikevaihdon mukaan järjestettynä Yritys Liikevaihto (milj. ) Henkilöstö 1 Tietoenator 1 525, Fujitsu Services 290, WM-Data Accenture Itella Suomi 82, FD-Finanssidata 67, Aldata Solution Proha 65, Setec 58, SAP Finland 54, Samlink 51, Tecnomen 51, F-Secure 47, Tieto-Tapiola 47, Capgemini Finland 45,4 16 Microsoft 40, Ementor 39, Cygate 38, Tekla 37, Basware 32,6 280 Lähde: Tietoviikko

Asiakaskohtainen suhdannepalvelu - Suhdannetietoja toimialoista, yritysryhmistä ja alueista

Asiakaskohtainen suhdannepalvelu - Suhdannetietoja toimialoista, yritysryhmistä ja alueista Asiakaskohtainen suhdannepalvelu - Suhdannetietoja toimialoista, yritysryhmistä ja alueista Tampere 25.10.2007 (09) 1734 2966 palvelut.suhdanne@tilastokeskus.fi 29.10.2007 A 1 A) Budjettirahoitteinen liiketoiminnan

Lisätiedot

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset?

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset? Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset? Ajankohtaista kunta- ja aluetiedoista Helsingissä 11.9.2012 Satu Elho Yleisesti Suhdannetilastoista Suhdannetilastot kuvaavat talouden eri osatekijöiden

Lisätiedot

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset Hanna Heikinheimo (09) 1734 2978 palvelut.suhdanne@tilastokeskus.fi Lohja 12.10.2011 12.10.2011 A 1 Suhdannetilastoista Suhdannetilastot kuvaavat

Lisätiedot

Lappeenrannan toimialakatsaus 2014

Lappeenrannan toimialakatsaus 2014 Lappeenrannan toimialakatsaus 2014 14.10.2014 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten

Lisätiedot

Pienyritysten suhdanneindikaattori Uusi työkalu mikroyritysten suhdannekehityksen tarkasteluun

Pienyritysten suhdanneindikaattori Uusi työkalu mikroyritysten suhdannekehityksen tarkasteluun Pienyritysten suhdanneindikaattori Uusi työkalu mikroyritysten suhdannekehityksen tarkasteluun Tiina Yleisesti Suhdannetilastoista Suhdannetilastot kuvaavat talouden eri osatekijöiden tai alueiden kehitystä

Lisätiedot

Lappeenrannan toimialakatsaus 2016

Lappeenrannan toimialakatsaus 2016 Lappeenrannan toimialakatsaus 2016 30.9.2016 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 6/2014

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 6/2014 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 6/214 16 14 12 1 8 C Tehdasteollisuus 24-3 Metalliteollisuus 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214

Lisätiedot

Jyväskylän seudun suhdannetiedot Q2/2016. Olli Patrikainen

Jyväskylän seudun suhdannetiedot Q2/2016. Olli Patrikainen suhdannetiedot Q2/2016 Olli Patrikainen 27.9.2016 Tuoteseloste Tietojen lähteenä on Tilastokeskuksen asiakaskohtainen suhdannepalvelu. Liikevaihto lasketaan ilman arvonlisäveroa. Kuvattava liikevaihto

Lisätiedot

- Miten pärjäävät pienet yritykset? Turussa Tilastopäällikkö Reetta Moilanen

- Miten pärjäävät pienet yritykset? Turussa Tilastopäällikkö Reetta Moilanen Suhdanteet t vaihtelevat t - Miten pärjäävät pienet yritykset? Turussa 23.11.2010 Tilastopäällikkö Reetta Moilanen Yleisesti Suhdannetilastoista Suhdannetilastot kuvaavat talouden eri osatekijöiden tai

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 12/2013

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 12/2013 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 12/213 16 14 12 1 8 C Tehdasteollisuus 24-3 Metalliteollisuus 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 Suhdannetilanne:

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 12/2016

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 12/2016 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 12/216 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 11/2014

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 11/2014 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 11/214 16 14 12 1 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 8 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 6/2015

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 6/2015 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 6/215 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 10/2014

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 10/2014 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 1/214 16 14 12 1 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 8 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 4/2015

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 4/2015 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 4/215 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214

Lisätiedot

Korkeakoulutuksen ja osaamisen kehittäminen on tulevaisuuden kilpailukyvyn keskeisin tekijä Tausta-aineisto

Korkeakoulutuksen ja osaamisen kehittäminen on tulevaisuuden kilpailukyvyn keskeisin tekijä Tausta-aineisto Korkeakoulutuksen ja osaamisen kehittäminen on tulevaisuuden kilpailukyvyn keskeisin tekijä Tausta-aineisto Työllisten insinöörien ja arkkitehtien määrä Turussa ja muissa suurimmissa kaupungeissa Suomessa

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 8/2016

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 8/2016 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 8/216 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215

Lisätiedot

Pohjois-Pohjanmaan suhdannetiedot 12/2012

Pohjois-Pohjanmaan suhdannetiedot 12/2012 Pohjois-Pohjanmaan suhdannetiedot 12/2012 Lisätietoja: Tutkimus- ja kehittämispäällikkö Mikko Väisänen, Pohjois-Pohjanmaan liitto, p. 050 336 6524 Lähde: Tilastokeskuksen asiakaskohtainen suhdannepalvelu

Lisätiedot

Lappeenrannan toimialakatsaus 2015

Lappeenrannan toimialakatsaus 2015 Lappeenrannan toimialakatsaus 2015 26.10.2015 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten

Lisätiedot

Lappeenrannan toimialakatsaus 2010

Lappeenrannan toimialakatsaus 2010 Lappeenrannan toimialakatsaus 2010 Lappeenrannan kaupunginkanslian julkaisuja 2010:1 Lappeenrannan toimialakatsaus 2010 18.10.2010 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde:

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 11/2016

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 11/2016 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 11/216 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215

Lisätiedot

Asiakaskohtainen suhdannepalvelu Nopeat toimialoittaiset ja alueittaiset suhdannetiedot yritysten toimintaympäristön seurantaan

Asiakaskohtainen suhdannepalvelu Nopeat toimialoittaiset ja alueittaiset suhdannetiedot yritysten toimintaympäristön seurantaan Asiakaskohtainen suhdannepalvelu Nopeat toimialoittaiset ja alueittaiset suhdannetiedot yritysten toimintaympäristön seurantaan Seinäjoki 22.04.2008 Satu Elho (09) 1734 2966 palvelut.suhdanne@tilastokeskus.fi

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri. Kevät 2014

Pk-yritysbarometri. Kevät 2014 Pk-yritysbarometri Kevät 2014 1 Pk-yritysbarometrin aineisto 2 Suhdannenäkymien saldoluku Bkt:n määrän muutos, Suhdannenäkymät ja BKT 90 10,0 70 50 BKT 8,0 6,0 30 10-10 -30-50 Suhdannenäkymät puoli vuotta

Lisätiedot

Pohjanmaa Uusimaa Keski-Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Kanta-Häme Koko maa. Varsinais-Suomi

Pohjanmaa Uusimaa Keski-Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Kanta-Häme Koko maa. Varsinais-Suomi Vakka-Suomen Työllisyystilanne valoisa Vakka-Suomen työttömyysaste laski merkittävästi tammikuussa. Tämä johtui erityisesti myönteisestä työllisyyskehityksestä Uudessakaupungissa, jossa työttömyysaste

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 7/2016

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 7/2016 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 7/216 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 2/2016

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 2/2016 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 2/216 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 1/2015

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 1/2015 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 1/215 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214

Lisätiedot

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Espoo Valtuuston seminaari 22.4.2015 Seppo Laakso, Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Helsingin seudun kasvu 2000-luvulla Bruttokansantuote v. 2010 hinnoin, Ind.2000=100

Lisätiedot

Pk-yritysten työllisyysnäkymät ja maahanmuuttajien rekrytointi. Johanna Alatalo Neuvotteleva virkamies TEM/KOY

Pk-yritysten työllisyysnäkymät ja maahanmuuttajien rekrytointi. Johanna Alatalo Neuvotteleva virkamies TEM/KOY Pk-yritysten työllisyysnäkymät ja maahanmuuttajien rekrytointi Johanna Alatalo Neuvotteleva virkamies TEM/KOY Pk-yritysten suhdannenäkymät ovat kääntyneet myönteisempään suuntaan Suhdannenäkymät vuodentakaiseen

Lisätiedot

Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa

Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa TRIO-ohjelman jatko Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa 60 % Suomen koko viennistä 75 % Suomen koko elinkeinoelämän T&K-investoinneista Alan yritykset työllistävät suoraan 258 000 ihmistä,

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 6/2016

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 6/2016 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 6/216 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 9/2016

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 9/2016 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 9/216 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 3/2014

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 3/2014 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 3/214 16 14 12 1 8 C Tehdasteollisuus 24-3 Metalliteollisuus 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden talousnäkymät alueittain Teknologiateollisuus

Teknologiateollisuuden talousnäkymät alueittain Teknologiateollisuus Teknologiateollisuuden talousnäkymät alueittain 8.11.2016 Teknologiateollisuus 1 Teknologiateollisuus ELYalueittain 2015e Alueiden osuudet alan koko liikevaihdosta ja henkilöstöstä Suomessa Uusimaa Pirkanmaa

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 12/2014

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 12/2014 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 12/214 16 14 12 1 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 8 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214

Lisätiedot

Pohjanmaan kauppakamari. Toimiala- ja tilastokatsaus Elokuu 2014

Pohjanmaan kauppakamari. Toimiala- ja tilastokatsaus Elokuu 2014 Pohjanmaan kauppakamari Toimiala- ja tilastokatsaus Elokuu 2014 Tilastoaineiston lähteet: Graafit perustuvat Tilastokeskuksen, ELYkeskuksen ja Pohjanmaan kauppakamarin omaan aineistoon. Toimialarakenne

Lisätiedot

ELY -keskusten yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut v TEM Yritys- ja alueosasto Yrityspalvelut -ryhmä

ELY -keskusten yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut v TEM Yritys- ja alueosasto Yrityspalvelut -ryhmä ELY -keskusten yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut v. 2015 TEM Yritys- ja alueosasto Yrityspalvelut -ryhmä Vuonna 2015 myönnetty ELY keskusten yritysrahoitus Rahoitusmuoto Milj. euroa Myönnetty

Lisätiedot

Uusi SeutUra -hanke. Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista

Uusi SeutUra -hanke. Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista Uusi SeutUra -hanke Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista Pielisen Karjalan vahvat klusterit Tässä aineistossa on tarkasteltu Pielisen Karjalan eli

Lisätiedot

Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus joulukuu 2014. 4.12.2014, Lasse Krogell

Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus joulukuu 2014. 4.12.2014, Lasse Krogell Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus joulukuu 2014 4.12.2014, Lasse Krogell Yritysrakenne TOL 181 Painaminen ja siihen liittyvät palvelut Lähde: Tilastokeskus Vuosi Yrityksiä Henkilöstö Liikevaihto

Lisätiedot

Matkailun tulo- ja työllisyysvertailu. Kooste Tilastokeskuksen asiakaskohtaisen suhdannepalvelun tilastoista 2015

Matkailun tulo- ja työllisyysvertailu. Kooste Tilastokeskuksen asiakaskohtaisen suhdannepalvelun tilastoista 2015 Matkailun tulo- ja työllisyysvertailu Kooste Tilastokeskuksen asiakaskohtaisen suhdannepalvelun tilastoista 2015 Rakennetiedot Henkilöstömäärä Liikevaihto Yritykset (YTR) Toimipaikat (YTR) 2012 2013 2012

Lisätiedot

VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, KESÄKUU 2016

VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, KESÄKUU 2016 VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, KESÄKUU 2016 Kaupungin osa-alueet 1) Liikevaihdon kehitys kaupungin eri osissa on ollut erilainen. Kasvu vuoden 2010 alkupuoliskolla oli kaikilla alueilla hyvin samanlainen, mutta

Lisätiedot

Pohjanmaan kauppakamari. Toimiala- ja tilastokatsaus Huhtikuu 2015

Pohjanmaan kauppakamari. Toimiala- ja tilastokatsaus Huhtikuu 2015 Pohjanmaan kauppakamari Toimiala- ja tilastokatsaus Huhtikuu 2015 Toimialarakenne kauppakamarialue 2012, yht. n. 110 000 työllistä 7 % 32 % 23 % 6 % Alkutuotanto Teollisuus Rakentaminen Kauppa Yksityiset

Lisätiedot

INSINÖÖRILIITTO IL ry. Tutkimus/Jlar

INSINÖÖRILIITTO IL ry. Tutkimus/Jlar INSINÖÖRILIITTO IL ry Tutkimus/Jlar 14.9. TYÖTTÖMYYS SEURAA KAUSIVAIHTELUA, VASTAVALMISTUNEIDEN TILANNE KOHENTUNUT Työttömyystietoja heinäkuussa t Työttömien insinöörien määrä nousi tyypillisen kausivaihtelun

Lisätiedot

Pk-toimintaympäristökysely. Kasvuhakuisuus työnantajayrityksissä

Pk-toimintaympäristökysely. Kasvuhakuisuus työnantajayrityksissä Pk-toimintaympäristökysely Kasvuhakuisuus työnantajayrityksissä Työnantajayritysten tilannekuva 2 Omistajanvaihdosten pato kasvaa edelleen* 58 000 yritystä 16 000 yritystä Alkuvaihe Kasvu Vakaa toiminta

Lisätiedot

Laittoman ja tullivapaan rajatuonnin vaikutus Itä-Suomen huoltoasemaverkostoon. Pellervon taloustutkimus Paula Horne, Jyri Hietala, Anna-Kaisa Rämö

Laittoman ja tullivapaan rajatuonnin vaikutus Itä-Suomen huoltoasemaverkostoon. Pellervon taloustutkimus Paula Horne, Jyri Hietala, Anna-Kaisa Rämö Laittoman ja tullivapaan rajatuonnin vaikutus Itä-Suomen huoltoasemaverkostoon Pellervon taloustutkimus Paula Horne, Jyri Hietala, Anna-Kaisa Rämö Yleistä selvityksestä Tässä esityksessä kuvataan hankkeen

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Helsinki

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Helsinki Pk-yritysbarometri, syksy 05 Alueraportti, : Yritysten osuudet eri toimialoilla, % Teollisuus Rakentaminen Kauppa 5 5 Palvelut 0 7 Muut 0 0 0 0 0 50 0 70 0 Koko Uusimaa, sisältäen Helsingin Lähde: Pk-yritysbarometri,

Lisätiedot

Ympäristöliiketoiminta 2010

Ympäristöliiketoiminta 2010 Ympäristö ja luonnonvarat 2011 Ympäristöliiketoiminta 2010 Metalliteollisuus suurin ympäristöliiketoiminnan tuottaja vuonna 2010 Vuonna 2010 ympäristöliiketoiminnan yhteenlaskettu liikevaihto teollisuudessa

Lisätiedot

Kaupan näkymät Myynti- ja työllisyysnäkymät

Kaupan näkymät Myynti- ja työllisyysnäkymät Kaupan näkymät 2013 2014 Myynti- ja työllisyysnäkymät Kaupan myynti 2012 Liikevaihto yht. 129 mrd. euroa (pl. alv) 13% 12% 30 % Autokauppa Tukkukauppa Vähittäiskauppa Päivittäistavarakauppa 58% Lähde:

Lisätiedot

TRIO-ohjelman jatko. Ohjelman päätösseminaari Helsinki Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö

TRIO-ohjelman jatko. Ohjelman päätösseminaari Helsinki Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö TRIO-ohjelman jatko Ohjelman päätösseminaari Helsinki 2.12.2009 Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö TRIO-toiminta jatkuu vaikka ohjelma päättyy Kansallisesti tarkasteltuna kehittymisen ja sen tukemisen tarve

Lisätiedot

Tiedonkeruun perustana olevat vuosiluokittaiset oppilasmäärät ja ryhmien määrät löytyvät raportoituna sarjan viimeisiltä sivuilta.

Tiedonkeruun perustana olevat vuosiluokittaiset oppilasmäärät ja ryhmien määrät löytyvät raportoituna sarjan viimeisiltä sivuilta. 28CFDAB8EF=D8@ CG:?H=A=A ) ( 1B8EFDCG:?H=A=A (&+ >FA=;>>6 ) ( Opetusryhmäkoon keskiarvo Opetusryhmäkoon Opetusryhmäkoon Ryhmäkoon keskiarvo 2008 keskiarvo 2010 muutos Oman luokan luokka-aste yhteensä 19,57

Lisätiedot

VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, TAMMIKUU 2016 OSA 1

VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, TAMMIKUU 2016 OSA 1 VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, TAMMIKUU 216 OSA 1 Osa 1: Koko kaupunki laisten yritysten liikevaihto pieneni,2 prosenttia vuoden 215 ensimmäisellä puoliskolla. Heinä-syyskuussa liikevaihdon väheneminen oli 1,2

Lisätiedot

Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus helmikuu 2015. 26.2.2015, Lasse Krogell

Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus helmikuu 2015. 26.2.2015, Lasse Krogell Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus helmikuu 2015 26.2.2015, Lasse Krogell Yritysrakenne TOL 181 Painaminen ja siihen liittyvät palvelut Lähde: Tilastokeskus Vuosi Yrityksiä Henkilöstö Liikevaihto

Lisätiedot

Palvelujen suhdannetilanne: Suunta hitaasti ylöspäin, mutta kuluvana vuonna jäädään nollan tuntumaan

Palvelujen suhdannetilanne: Suunta hitaasti ylöspäin, mutta kuluvana vuonna jäädään nollan tuntumaan Palvelujen suhdannetilanne: Suunta hitaasti ylöspäin, mutta kuluvana vuonna jäädään nollan tuntumaan, Palvelujen suhdannekatsaus Matti Paavonen, ekonomisti Palvelualojen työnantajat PALTA ry Suomi on riippuvainen

Lisätiedot

LIIKETOIMINTAKATSAUS. Tammi-Syyskuu 2016

LIIKETOIMINTAKATSAUS. Tammi-Syyskuu 2016 Q3 Detection Technology Oyj LIIKETOIMINTAKATSAUS Tammi-Syyskuu 2016 DETECTION TECHNOLOGY OYJ:N LIIKETOIMINTAKATSAUS TAMMI-SYYSKUU 2016 Detection Technology Q3: Myynti kaksinkertaistui Heinä-syyskuu 2016

Lisätiedot

Kuluttajien mielialat ja kulutuksen muutokset-seminaari Helsinki 26.11.2009 UUSIMAALAINEN KULUTTAJANA

Kuluttajien mielialat ja kulutuksen muutokset-seminaari Helsinki 26.11.2009 UUSIMAALAINEN KULUTTAJANA Kuluttajien mielialat ja kulutuksen muutokset-seminaari Helsinki 26.11.9 UUSIMAALAINEN KULUTTAJANA 26.11.9 Kuluttajabarometri Puhelinhaastattelututkimus Kuluttajien taloudelliset mielialat, odotukset ja

Lisätiedot

Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus toukokuu 2015. 13.5.2015, Lasse Krogell

Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus toukokuu 2015. 13.5.2015, Lasse Krogell Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus toukokuu 2015 13.5.2015, Lasse Krogell Yritysrakenne 2007-2013 TOL 181 Painaminen ja siihen liittyvät palvelut Lähde: Tilastokeskus Yrityksiä Henkilöstö Liikevaihto

Lisätiedot

Tutkimus. Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien. Työllisyyskatsaus. 4. vuosineljännes

Tutkimus. Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien. Työllisyyskatsaus. 4. vuosineljännes Tutkimus Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien Työllisyyskatsaus 4. vuosineljännes 2006 www.tek.fi Tutkimus/ES Työllisyyden kasvu jatkuu suhdannenousun vauhdittamana Palkansaajien tutkimuslaitoksen (PT)

Lisätiedot

Matkailun Tulo- ja työllisyysselvitys v. 2015

Matkailun Tulo- ja työllisyysselvitys v. 2015 Matkailun Tulo- ja työllisyysselvitys v. 2015 Muutokset tilastoissa Aiempina vuosina Jämsän ja Himoksen matkailukeskuksia on tarkasteltu erikseen. Uusimmassa tilastossa laskenta pohjautuu päivitettyyn

Lisätiedot

Muuttuva väestörakenne ja tulevaisuuden kuluttajaryhmät. Jarmo Partanen

Muuttuva väestörakenne ja tulevaisuuden kuluttajaryhmät. Jarmo Partanen ja tulevaisuuden kuluttajaryhmät Jarmo Partanen Tarkan kokonaiskuvan perusta Muut rekisterit Väestötietojärjestelmä (VRK) Eläkerekisterit Työsuhderekisterit Verotusrekisterit Henkilöt Rakennukset ja huoneistot

Lisätiedot

Ilmoittautuneet eri henkilöt maakunnittain 2012-2016 1. Opetuskieli. Tutkintokerta kevät 2016

Ilmoittautuneet eri henkilöt maakunnittain 2012-2016 1. Opetuskieli. Tutkintokerta kevät 2016 Ilmoittautuneet eri henkilöt maakunnittain 2012-2016 1 kevät 2016 Miehet Naiset Miehet Naiset Miehet Naiset Uusimaa 4968 6690 11658 593 753 1346 5561 7443 13004 Varsinais- 1333 1974 3307 104 104 208 1437

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Helsinki

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Helsinki Pk-yritysbarometri, syksy 216 Alueraportti, 1: Yritysten osuudet eri toimialoilla, % Teollisuus 4 7 Rakentaminen Kauppa 13 1 1 16 Palvelut 61 68 Muut 1 2 3 4 6 7 8 Koko Uusimaa, sisältäen Helsingin 2 2:

Lisätiedot

Tervetuloa OHJELMISTOLIIKETOIMINTA- PROJEKTI 2003

Tervetuloa OHJELMISTOLIIKETOIMINTA- PROJEKTI 2003 Tervetuloa OHJELMISTOLIIKETOIMINTA- PROJEKTI 2003 Eero Hyvönen Torstaisin tässä salissa A217, klo 16-20 Tarkemmat tiedot ja ohjeet WWW:ssä Vetäjät Eero Hyvönen (luennot, harjoitukset) Jukka Manner (harjoitukset,

Lisätiedot

Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus Syyskuu , Lasse Krogell

Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus Syyskuu , Lasse Krogell Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus Syyskuu 2013 13.9.2013, Lasse Krogell Yritysrakenne 2011 TOL 18 Painaminen ja tallenteiden jäljentäminen Liikevaihto Henkilöstö Yrityksiä Henkilöstö 1.000 /

Lisätiedot

TEM-alueosasto Maakuntien suhdannekehitys yhteenveto, elokuu Ilkka Mella Matti Sahlberg

TEM-alueosasto Maakuntien suhdannekehitys yhteenveto, elokuu Ilkka Mella Matti Sahlberg TEM-alueosasto 2013 Maakuntien suhdannekehitys 2011 2013 - yhteenveto, elokuu 2013 Ilkka Mella Matti Sahlberg TALOUDEN TAANTUMA KOETTELEE KAIKKIA ALUEITA Vuoden 2008 aikana puhjenneen maailmanlaajuisen

Lisätiedot

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset? Tilastotiedon hyödyntäminen -seminaari Hämeenlinna 12.05.2010 2010 Bruttokansantuote, neljännesvuosittain Viitevuoden 2000 hintoihin 46000 44000

Lisätiedot

Liiketoiminta, logistiikka ja tutkimustarpeet

Liiketoiminta, logistiikka ja tutkimustarpeet VTT Älykkään liikenteen ja logistiikan seminaari Espoo 2.11.2010 Vuorineuvos, taloustiet. tri Kari Neilimo Liiketoiminta, logistiikka ja tutkimustarpeet Muuttuva elinkeinojen rakenne; kasvava ja monimuotoistuva

Lisätiedot

VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, KESÄKUU 2015

VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, KESÄKUU 2015 VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, KESÄKUU 21 Koko kaupunki laisten yritysten liikevaihto pieneni,2 prosenttia vuonna 214. Vuotta aiemmin liikevaihdon väheneminen oli,3 prosenttia. Koko Helsingin seudulla liikevaihto

Lisätiedot

Toimialojen rahoitusseminaari. Puutuoteteollisuus. Helsinki

Toimialojen rahoitusseminaari. Puutuoteteollisuus. Helsinki Toimialojen rahoitusseminaari Puutuoteteollisuus Helsinki 12.5.2016 Pasi Loukasmäki Puutuotealan Toimialat TOL 2008 mukaan TOL 16 Sahatavaran ja puutuotteiden valmistus Puun sahaus, höyläys ja kyllästys

Lisätiedot

Tutkimus kuntien kiinteistöpalveluista. Yhteenveto tutkimuksen tuloksista

Tutkimus kuntien kiinteistöpalveluista. Yhteenveto tutkimuksen tuloksista Tutkimus kuntien kiinteistöpalveluista Yhteenveto tutkimuksen tuloksista 29.5.2013 Tutkimusasetelma Aula Research Oy toteutti kuntavaikuttajien parissa kyselytutkimuksen kuntien kiinteistöpalveluista Tutkimuksen

Lisätiedot

Konkurssien määrä väheni lähes 13 prosenttia tammi joulukuussa 2010

Konkurssien määrä väheni lähes 13 prosenttia tammi joulukuussa 2010 Oikeus 2011 Konkurssit 2010, joulukuu Konkurssien määrä väheni lähes 13 prosenttia tammi joulukuussa 2010 Vuoden 2010 aikana pantiin vireille 2 864 konkurssia, mikä on 12,5 prosenttia vähemmän kuin vastaavana

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri

Pk-yritysbarometri 9.11.2012 1 9.11.2012 2 Pk-yritysbarometri Suomen Yrittäjät, Finnvera Oyj sekä työ- ja elinkeinoministeriö tekevät yhteistyössä pienten ja keskisuurten yritysten toimintaa ja taloudellista toimintaympäristöä

Lisätiedot

Henkilöstöpalvelut. Henkilöstövuokrauspalveluiden liikevaihdon. arvo oli 1 019,76 miljoonaa euroa. Kasvua vuoteen 2014 nähden oli 13,9 prosenttia.

Henkilöstöpalvelut. Henkilöstövuokrauspalveluiden liikevaihdon. arvo oli 1 019,76 miljoonaa euroa. Kasvua vuoteen 2014 nähden oli 13,9 prosenttia. Liikevaihtotiedustelu Henkilöstöpalvelut zhenkilöstöpalvelualan kokonaisliikevaihto oli joulukuussa 95,62 vuoden 214 joulukuuhun verrattuna 28,5 prosenttia. Tiedustelun tiedot on tarkoitettu jäsenliiton

Lisätiedot

23.2.2016 Matti Paavonen 1

23.2.2016 Matti Paavonen 1 1 Kasvu antaa pelivaraa talouden ongelmat on silti ratkaistava 23.2.2016, Palvelujen suhdannekatsaus Matti Paavonen, ekonomisti 2 IV/2015: Palvelujen volyymi kasvoi 2,1 % Toimialojen tuotannon volyymin

Lisätiedot

Osaamisen kehittäminen työpaikoilla

Osaamisen kehittäminen työpaikoilla Osaamisen kehittäminen työpaikoilla 1 Suhdannenäkymien saldoluku Bkt:n määrän muutos, % Suhdannenäkymät ja BKT 90 70 50 0 - -0-50 BKT Suhdannenäkymät puoli vuotta aiemmin 8 6 4 2 0-2 -4-6 -70-8 -90 - II/00

Lisätiedot

Tavaroiden ulkomaankauppa yritystyypeittäin vuonna 2014

Tavaroiden ulkomaankauppa yritystyypeittäin vuonna 2014 Kauppa 2015 Handel Trade Tavaroiden ulkomaankauppa yritystyypeittäin vuonna 2014 % 100 Viennin jakautuminen yrityksen omistajatyypin mukaan vuosina 2005 2014 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 2005 2006 2007

Lisätiedot

VÄESTÖKATSAUS syyskuu 2016

VÄESTÖKATSAUS syyskuu 2016 VÄESTÖKATSAUS syyskuu 2016 Ennakkoväkiluku 173 922 Muutos 9 kk -788 Hämeen parasta kehittämistä! Henkilöä Kanta-Hämeen ennakkoväkiluku syyskuun lopussa oli 173 922. Yhdeksän kuukauden aikana eli vuoden

Lisätiedot

VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, KESÄKUU 2016

VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, KESÄKUU 2016 VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, KESÄKUU 2016 Suomen kansantalous kasvoi viime vuonna 0,5 prosenttia kolmen taantumavuoden jälkeen. Vaimean kasvun lähteinä olivat viime vuoden alussa vienti ja kulutus ja loppuvuodesta

Lisätiedot

10.6.2011. Pankkibarometri II/2011 Ulla Halonen

10.6.2011. Pankkibarometri II/2011 Ulla Halonen 10.6.2011 barometri II/2011 Ulla Halonen barometri II/2011 Sisältö Sivu Yhteenveto 2 Kotitaloudet 3 Yritykset 5 Alueelliset tiedot 7 Finanssialan Keskusliitto kysyy barometrin avulla pankinjohtajien käsitystä

Lisätiedot

Vahvaa kasvua hyvällä kannattavuudella. Digia Oyj, osavuosikatsaus Q3/2015 Juha Varelius 30.10.2015

Vahvaa kasvua hyvällä kannattavuudella. Digia Oyj, osavuosikatsaus Q3/2015 Juha Varelius 30.10.2015 Vahvaa kasvua hyvällä kannattavuudella. Digia Oyj, osavuosikatsaus Q3/2015 Juha Varelius 30.10.2015 Katsauskauden pääkohdat Katsauskauden pääkohdat Konsernin liikevaihto kasvoi tammi-syyskuussa 10,2 prosenttia

Lisätiedot

EK:n tutkimustuloksia: Pk-yritysten kansainvälistyminen ja alkuvaiheen vientiyritykset

EK:n tutkimustuloksia: Pk-yritysten kansainvälistyminen ja alkuvaiheen vientiyritykset EK:n tutkimustuloksia: Pk-yritysten kansainvälistyminen ja alkuvaiheen vientiyritykset Vientiyritysten lukumäärä kasvussa 20 000 18 000 16 000 14 000 12 000 10 000 8 000 6 000 4 000 2 000 0 Vientiyritysten

Lisätiedot

Suomen rakennerahasto-ohjelman EAKR-painotukset ja Etelä-Karjalan maakuntaohjelma

Suomen rakennerahasto-ohjelman EAKR-painotukset ja Etelä-Karjalan maakuntaohjelma Suomen rakennerahasto-ohjelman 2014 2020 EAKR-painotukset ja Etelä-Karjalan maakuntaohjelma Uuden rakennerahastokauden infotilaisuus Satu Sikanen 13.3.2014 Rakennerahasto-ohjelmassa esitettyjä kehittämishaasteita

Lisätiedot

Turun väestökatsaus. Lokakuu Kymmenen suurimman väestönkasvun ja väestötappion kuntaa tammi-lokakuussa 2016

Turun väestökatsaus. Lokakuu Kymmenen suurimman väestönkasvun ja väestötappion kuntaa tammi-lokakuussa 2016 Kymmenen suurimman väestönkasvun ja väestötappion kuntaa tammi-lokakuussa 2016 Helsinki 6 732 Vantaa 4 058 Espoo 3 825 Tampere 3 007 Oulu 1 707 Turku 1 525 Jyväskylä 1 432 Kuopio 911 Lahti 598 Järvenpää

Lisätiedot

Kaupan näkymät Myynti- ja työllisyysnäkymät

Kaupan näkymät Myynti- ja työllisyysnäkymät Kaupan näkymät 2013 2014 Myynti- ja työllisyysnäkymät Kaupan myynti 2011 Liikevaihto yht. 127 mrd. euroa (pl. alv) 13% 13% 29 % Autokauppa Tukkukauppa Vähittäiskauppa Päivittäistavarakauppa 58% Lähde:

Lisätiedot

Etelä-Savon maaseudulla toimivien yritysten kehitysnäkymät 2020

Etelä-Savon maaseudulla toimivien yritysten kehitysnäkymät 2020 Etelä-Savon maaseudulla toimivien yritysten kehitysnäkymät 2020 Niina Kuuva Etelä-Savon maaseutupäivä 12.10.2015, Mikaeli Helsingin yliopiston Ruralia-instituutti / Niina Kuuva / Etelä-Savon maaseudulla

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri. Syksy 2014

Pk-yritysbarometri. Syksy 2014 Pk-yritysbarometri Syksy 2014 1 Pk-yritysbarometrin aineisto 2 Suhdannenäkymien saldoluku Bkt:n määrän muutos, Suhdannenäkymät ja BKT 90 10 70 50 30 10-10 -30-50 BKT Suhdannenäkymät puoli vuotta aiemmin

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri. Syksy 2013

Pk-yritysbarometri. Syksy 2013 Pk-yritysbarometri Syksy 2013 1 2 Aineisto ja ennustekyky Suhdannenäkymät ja BKT 90 10,0 Suhdannenäkymien saldoluku 70 50 30 10-10 -30-50 -70 BKT Suhdannenäkymät puoli vuotta aiemmin 8,0 6,0 4,0 2,0 0,0-2,0-4,0-6,0-8,0

Lisätiedot

Pirkanmaa. Maakunnan yleisesittely Pirkanmaan liitto 2013

Pirkanmaa. Maakunnan yleisesittely Pirkanmaan liitto 2013 Pirkanmaa Maakunnan yleisesittely Pirkanmaan liitto 2013 Toiseksi suurin Suomessa on 19 maakuntaa, joista Pirkanmaa on asukasluvultaan toiseksi suurin. Yli 9 prosenttia Suomen väestöstä asuu Pirkanmaalla,

Lisätiedot

Pirkanmaan työllisyyskatsaus Tammikuu 2014

Pirkanmaan työllisyyskatsaus Tammikuu 2014 NÄKYMIÄ HELMIKUU 2014 PIRKANMAAN ELY-KESKUS Pirkanmaan työllisyyskatsaus Tammikuu 2014 Julkaisuvapaa tiistaina 25.2.2014 klo 9.00 Pirkanmaan tilanne ennallaan Työttömien työnhakijoiden määrä oli lähes

Lisätiedot

YHDISTYMISSELVITYS JUANKOSKI- KUOPIO TOIMINTAYMPÄRISTÖ

YHDISTYMISSELVITYS JUANKOSKI- KUOPIO TOIMINTAYMPÄRISTÖ YHDISTYMISSELVITYS JUANKOSKI- KUOPIO TOIMINTAYMPÄRISTÖ 1 Juankosken ja n kaupungin toimintaympäristöselvitys (213) Toimintaympäristön muutoshaasteet Juankosken ja n kaupunkien toimintaympäristön muutokseen

Lisätiedot

Keski-Suomen Aikajana 1/2016

Keski-Suomen Aikajana 1/2016 Keski-Suomen Aikajana 1/2016 Tuoreimmat käänteet liiketoiminnan kehityksessä: Keski-Suomi kuroo koko maata kiinni ja Jyväskylän seudulla kasvu on jopa koko maata ripeämpää. Rakentaminen ja kauppa kehittyvät

Lisätiedot

LAPIN SUHDANTEET 2016

LAPIN SUHDANTEET 2016 LAPIN SUHDANTEET 2016 Ohjelma: 10.00 Tervetuloa Lapin suhdannekatsaus 2016 esittely strategiapäällikkö Mervi Nikander, Lapin liitto Toimialan näkökulma suhdanteisiin 10.30 TORMETS OY, hallituksen puheenjohtaja

Lisätiedot

Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen

Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen 16.4.2013 Tekniikka&Talous 5.4.2013 ManufacturingNet 4/17/201 Tekes uudistamassa digitaalista liiketoimintaa Käynnissä olevia ohjelmia:

Lisätiedot

Kuluttajabarometri: taulukot

Kuluttajabarometri: taulukot Suomen virallinen tilasto Finlands officiella statistik Official Statistics of Finland Tulot ja kulutus 2015 Kuluttajabarometri: taulukot 2015, syyskuu Kysymyksen saldoluku saadaan vähentämällä vastausvaihtoehtoja

Lisätiedot

Kuluttajabarometri: taulukot

Kuluttajabarometri: taulukot Suomen virallinen tilasto Finlands officiella statistik Official Statistics of Finland Tulot ja kulutus 2015 Kuluttajabarometri: taulukot 2015, joulukuu Kysymyksen saldoluku saadaan vähentämällä vastausvaihtoehtoja

Lisätiedot

Kaupan indikaattorit. Luottamusindeksit vähittäiskaupassa, autokaupassa ja teknisessä kaupassa

Kaupan indikaattorit. Luottamusindeksit vähittäiskaupassa, autokaupassa ja teknisessä kaupassa Kaupan indikaattorit Luottamusindeksit vähittäiskaupassa, autokaupassa ja teknisessä kaupassa Luottamusindeksit kaupan alalla Tammikuu 2010 Vähittäiskaupan indeksit (ml. autojen vähittäiskauppa): 1. Kokonaisindeksi

Lisätiedot

Suomen lääkintätekniikan teollisuuden markkinakatsaus. Vuosi

Suomen lääkintätekniikan teollisuuden markkinakatsaus. Vuosi Raportin on laatinut FiHTAn toimeksiannosta Harri Luukkanen, Eco-Intelli Ky, 29.8.. 1 Yhteenveto kokonaiskehityksestä Lääkintälaitteiden vienti jatkuu aikaisemmalla korkealla tasolla Useimmat viennin pääryhmät

Lisätiedot

ICT-sektorin työttömyystilanne Pohjois-Pohjanmaalla - joulukuu

ICT-sektorin työttömyystilanne Pohjois-Pohjanmaalla - joulukuu ICT-sektorin työttömyystilanne Pohjois-Pohjanmaalla - joulukuu 2015 - Jarkko Pietilä Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Taustaksi ICT-sektorin määritys perustuu vahvasti valintoihin mitä aloja, luokkia tai

Lisätiedot

Nopeat alueelliset ja toimialoittaiset suhdannetiedot

Nopeat alueelliset ja toimialoittaiset suhdannetiedot Nopeat alueelliset ja toimialoittaiset suhdannetiedot Marko Tuomiaro (09) 1734 2705 palvelut.suhdanne@tilastokeskus.fi Pori 18.11.200911 18.11.2009 A 1 Sisältö: 1. Suhdannetietojen esittely Kuukausittain

Lisätiedot

Investointitiedustelu

Investointitiedustelu Investointitiedustelu Kesäkuu 2015 Investointitiedustelu Kesäkuu 2015 Sisältö Johdanto... 3 Tiivistelmä... 3 Tiedustelumenetelmä, esitettävät kysymykset ja kattavuus... 3 Teollisuuden ja energia-alan

Lisätiedot

Väestö lisääntyi 178 asukkaalla

Väestö lisääntyi 178 asukkaalla 1/2015 2/2015 3/2015 4/2015 5/2015 6/2015 7/2015 8/2015 9/2015 10/2015 11/2015 12/2015 YLEINEN JA OMAN ALUEEN TALOUDELLINEN KEHITYS Väestönmuutokset Vuoden 2015 lopussa kempeleläisiä oli ennakkotietojen

Lisätiedot