Näkemyksestä menestystä

Transkriptio

1 Näkemyksestä menestystä Ohjelmistoala Toimialaraportit ennakoi v vatv liiketoimintaympäristön muutoksia Työ- ja elinkeinoministeriö Maa- ja metsätalousministeriö Opetus- ja kulttuuriministeriö Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Tekes Finpro Matkailun edistämiskeskus VTT

2 Ohjelmistoala Toimialaraportti Timo Metsä-Tokila 6/2014 TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU

3 Julkaisusarjan nimi ja tunnus Käyntiosoite Postiosoite Toimialaraportti Aleksanterinkatu 4 PL 32 Puhelin HELSINKI VALTIONEUVOSTO Telekopio (09) /2014 Tekijät (toimielimestä: nimi, puheenjohtaja, sihteeri) Timo Metsä-Tokila Julkaisuaika Toimeksiantaja(t) Työ- ja elinkeinoministeriö Toimielimen asettamispäivä Julkaisun nimi Ohjelmistoala Tiivistelmä Ohjelmistoalan on osa laajempaa liike-elämän palveluiden kokonaisuutta. Liike-elämän palvelut ovat olleet jo noin kolmen kymmenen vuoden ajan ripeimmin kasvava toimiala niin Suomessa kuin muuallakin länsimaissa. Kasvun on ennustettu jatkuvan selvästi keskitasoa nopeampana myös tulevina vuosina, vaikka talouden yleiset näkymät ovat suhteellisen synkkiä. Taloudellisella taantumalla voi olla jopa toimialaa edistävä vaikutus, kun yritykset tehostavat ja kehittävä omaa toimintaansa. Nyt käsillä olevassa raportissa käsitellään toimialaa: ohjelmistot, ohjelmistojen konsultointi ja siihen liittyvä toiminta. Tilastokeskuksen toimipaikkatilastojen mukaan ohjelmistoalan yrityksiä vuoden 2012 lopussa oli yhteensä Suurin yksittäinen alatoimiala on ohjelmistojen suunnittelu ja valmistus 3360 yrityksillä. Vertailun vuoksi koko informaatio- ja viestintäalalla yrityksiä oli hieman yli Henkilöstä ohjelmistoalalla työskenteli yli henkilöä ja liikevaihtoa alan yritykset kerryttivät yhteensä noin 6,3 miljardia euroa. Kaikilla mittareilla ohjelmistoala on siis noussut merkittäväksi osaksi suomalaista elinkeinoelämää. Myös sen työllistävä vaikutus on huomattava. Alan kehittyessä ohjelmistoalan yrityksissä työskentelee yhä monipuolisempia osaajia. Kehitys on johtanut siihen, että ollakseen menestyvä ohjelmistoalan yritys enää ei riitä, että yrityksessä on osaavia ohjelmoijia vaan yrityksessä tulee olla osaamista myös esimerkiksi erilaisiin palvelun sisältöihin. Ohjelmistoalan keskeisimmäksi muutostekijäksi nostetaan digitalisoituminen. Digitalisoituminen on nopeutunut viimeisen muutaman vuoden aikana kun niin tietokoneet, tablettitietokoneet sekä puhelimet ovat kehittyneet siten, että niissä voidaan käyttää lähes kaikkia internet-pohjaisia sovelluksia. Lisäksi esimerkiksi erikoistavarakaupassa verkkokauppojen vaikutus näkyy selkeästi. Verkkokaupat ovat yleistyneet vähittäiskauppamuotona ja muokanneet kaupankäynnin mekanismeja. Nykyään vähittäiskauppa ei ole enää paikallista, vaan aidosti globaalia. Myös Suomen nousu houkuttelevaksi kohteeksi sijoittaa suuria tietoliikenteen datakeskuksia on herättänyt huomiota myös maailmalla. Suomen kylmää ilmanalaa ja vakaita yhteiskunnallisia oloja kuvaillaan kilpailuetuina, kun monikansalliset ITyhtiöt valitsevat kohteita tarvitsemilleen palvelinkeskuksille. Lisätietoja: TEM Toimialapalvelu, Esa Tikkanen, esa.tikkanen@tem.fi, Varsinais-Suomen ELY-keskus, Timo Metsä-Tokila, timo.metsa-tokila@ely-keskus.fi Asiasanat Ohjelmistoala, ohjelmistoalan kehitys, tulevaisuus, julkisen sektorin ohjelmistotoimittajat ISSN Verkkojulkaisu Kokonaissivumäärä 56 Julkaisija Työ- ja elinkeinoministeriö Kieli Suomi ISBN Verkkojulkaisu Hinta - Kustantaja

4 Publikationsseriens namn och kod Besöksadress Postadress Branschrapport Alexandersgatan 4 PB 32 Telefon / HELSINGFORS STATSRÅDET Telefax (09) Författare Timo Metsä-Tokila Publiceringstid Uppdragsgivare Arbets- och näringsministeriet Organets tillsättningsdatum Titel Branschrapport om programvarubranschen Referat Programvarubranschen utgör en del av den mer omfattande helheten företagstjänster. Företagstjänsterna har redan i cirka tre decennier varit den snabbast växande branschen i såväl Finland som andra västländer. Det har förutspåtts att tillväxten kommer att fortsätta klart snabbare än genomsnittet även under de kommande åren, fastän de allmänna utsikterna för ekonomin är relativt dystra. Den ekonomiska recessionen kan rentav ha en främjande inverkan på branschen, då företagen effektiviserar och utvecklar sin egen verksamhet. I denna rapport behandlas branschen IT-tjänster. Enligt Statistikcentralens statistik över arbetsställen fanns det vid utgången av år 2012 sammanlagt 5370 företag i programvarubranschen. Den största enskilda underbranschen är dataprogrammering med 3360 företag. För jämförelsens skull kan konstateras att det inom hela informations- och kommunikationsbranschen fanns något över 9000 företag. Programvarubranschen sysselsatte över personer och företagen i branschen omsatte sammanlagt cirka 6,3 miljarder euro. Enligt alla mätare har programvarubranschen således blivit en betydande del av det finländska näringslivet. Även dess sysselsättningseffekt är betydande. I och med att branschen utvecklas, arbetar i programvaruföretagen personer med en allt mångsidigare kompetens. Utvecklingen har lett till att det inte räcker med att ett företag inom programvarubranschen har kunniga programmerare, för att det ska vara framgångsrikt, utan företaget ska också ha kunskap om olika serviceinnehåll. Digitaliseringen lyfts fram som den viktigaste förändringsfaktorn inom programvarubranschen. Digitaliseringen har blivit snabbare under de senaste åren, när såväl datorer, tablettdatorer som telefoner har utvecklats så att i dem kan användas nästan alla internetbaserade applikationer. Dessutom märks nätbutikernas inverkan tydligt, t.ex. i specialvaruhandeln. Nätbutikerna har blivit vanliga som detaljhandelsform och de har format om mekanismerna inom handeln. Numera är detaljhandeln inte längre lokal utan genuint global. Också det att Finland har blivit ett lockande land för etablering av stora datacenter har väckt uppmärksamhet ute i världen. Finlands kalla klimat och stabila samhållsförhållanden beskrivs som konkurrensfördelar, när multinationella IT-bolag väljer etableringsställen för de servercenter som de behöver. Ytterligare upplysningar: ANM Branschtjänst, Esa Tikkanen, esa.tikkanen@tem.fi, Närings-, trafik- och miljöcentralen i Egentliga Finland, Timo Metsä-Tokila, timo.metsa-tokila@ely-keskus.fi Nyckelord Programvarubranschen, programvarubranschens utveckling, framtid, programvaruleverantörer inom den offentliga sektorn ISSN ISBN Sidoantal 56 Utgivare Arbets- och näringsministeriet Språk Finska Pris - Förläggare

5 Sisältö 0 Saatteeksi... 5 Osa 1. Katsaus toimialaan Alan kuvaus ja määrittely Toimialan kytkeytyminen muihin aloihin Toimialan yleiset muutosvoimat Toimialan rakenne Kuvaus toimialan yrityksistä Toimialan alueellinen jakauma Uudet ja lopettaneet yritykset toimialalla Toimialan suurimmat yritykset Markkinoiden rakenne Markkinoiden kokonaiskuva Asiakkuudet toimialalla Alan yritysten taloudellinen tilanne Kannattavuus Vakavaraisuus ja maksuvalmius Pääoman käytön tehokkuus Investoinnit ja tuotekehitys Toimialan investoinnit Tuotekehitys toimialalla Osa 2. Toimialan asema ja merkitys tulevaisuudessa Pk-yritysbarometrin havaintoja Osa 3. Raportin yhteenveto ja toimintasuositukset Liite Jussi Valtonen & Timo Metsä-Tokila: Analyysi kuntien ja kuntainliittojen ohjelmistojen ja tietohallintopalvelujen ulkopuolisista toimittajista TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU

6 0 Saatteeksi Toimialaraportit-julkaisusarjan lähtökohtana on koota ja yhdistää eri lähteiden aineistoja toimialakohtaisiksi perustietopaketeiksi, jotka tarjoavat asiantuntijoiden näkemyksen pk-yritysten päätöksenteon apuvälineeksi. Vuoden 2014 lopulla julkaistaan seitsemän toimialaraporttia. Raportit käsittelevät elintarvikealaa, uusiutuvaa energiaa, kaivosalaa, puualaa, ohjelmistotoimialaa, luovia aloja sekä matkailua. Nämä ja aiemmin julkaistut raportit ovat saatavissa TEM Toimialapalvelun internet-sivulta osoitteesta Toimialaraporttien keskeiset tilastotiedot päivittyvät Toimiala Online -kuvatietokannan kautta, ja ne löytyvät kyseisen raportin kohdalta. Raportissa käytetään lähteenä viimeistä saatavissa olevaa tilastoaineistoa ja toimialan yritysten, yrittäjien ja alan muiden merkittävien toimijoiden näkemyksiä. Yksi keskeinen tiedon lähde raportin laatimisessa on ollut yritysten omiin nykytilan ja tulevaisuuden arvioihin perustuva työ- ja elinkeinoministeriön, Suomen Yrittäjien sekä Finnvera Oyj:n Pk-yritysbarometri. Lisäksi olen haastellut raporttia varten alan yrittäjiä sekä muita toimijoita. Raportissa käsitellään toimialan rakennetta, markkinoita, tyypillisiä piirteitä, taloudellista tilaa sekä kehittämistarpeita ja tulevaisuuden näkymiä. Toimialaraporttien sisältöä on kehitetty pääasiallisen lukijakunnan eli yrittäjien tarpeiden pohjalta. Julkaisut palvelevat myös hallinnon kuten ELY-keskusten sekä muiden toimialan sidosryhmien tarpeita. Ohjelmistoala on säilyttänyt vetovoimaisuutensa ja uusia yrityksiä syntyy alalle suhteellisen paljon. Ohjelmisto-osaamisesta on muodostunut eräänlainen läpileikkaava osaamisvaatimus ja teema koko elinkeinoelämälle ja talouden tulevaisuuden suunnille. Ala onkin osin välttynyt nykyisen taloudellisen taantuman suurimmilta negatiivisilta vaikutuksilta. Enää ei kyseenalaisteta sitä, että tietotekniikkaan panostamalla yritykset voivat tehostaa toimintaansa ja kohottaa kannattavuuttaan. Myös teknologinen kehitys tukee toimialan positiivista virettä. Viimeisen kahden vuoden aika esimerkiksi digitalisoituminen on edennyt huimaa vauhtia. Lisäksi se, että ohjelmistoalan pelikenttä on globaali, tuo alan yrityksille sellaisia mahdollisuuksia, joita muilla aloille ei ilman merkittäviä investointeja ole. Ohjelmistoalaa on hieman vaikea luokitella tilastollisesti. Tilastoluokitusten TOL 2008:n mukaisesti alaa kuvaa parhaiten toimialaluokka 62 ohjelmistot, konsultointi ja siihen liittyvä toiminta, mutta samalla useat merkittävät ohjelmistoja tuottavat yritykset rajautuvat toimialan ulkopuolelle. Esimerkiksi monissa mainostoimistoissa ja useissa taloushallintoalan yrityksissä tehdään omia ohjelmia, vaikka yrityksen päätoimiala on jokin muu kuin toimialaluokka 62. Uskon silti, että raportti antaa hyvän ja ajanmukaisen kuvan toimialan tilanteesta ja ennen kaikkea tulevaisuuden suunnista. Raportissa on myös erillinen osio, jossa analysoidaan niitä yrityksiä, jotka ovat myyneet ohjelmistoja ohjelmistopalveluja kuntasektorille. Tällä analyysillä pyrimme vastaamaan kysymykseen siitä, minkälaiset yritykset menestyvät kuntasektorin ohjelmistoja käsittelevissä kilpailutuksissa. Olen kirjoittanut analyysin Jussi Valtosen kanssa. Kiitos myös Kuntaliitolle yhteistyöstä. Ilman Kuntaliiton apua analyysi ei olisi ollut mahdollinen. Lausun kiitokseni kaikille niille henkilöille, yrityksille ja yhteistyökumppaneille, jotka ovat olleet myötävaikuttamassa tämän raportin syntymiseen. Toivon, että raportti antaa virik- TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU 5

7 keitä alan yrityksille niiden kehittäessä toimintaansa ja palvelee lisäksi myös muita alasta kiinnostuneita. Turussa Timo Metsä-Tokila Toimialapäällikkö 6 TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU

8 Osa 1. Katsaus toimialaan 1. Toimialan määrittely 1.1 Alan kuvaus ja määrittely Ohjelmistoalan kuvaus, määrittely ja jaottelu vaihtelevat jonkin verran alan kirjallisuudessa. Tässä selvityksessä käytetään lähtökohtana ohjelmistoalan jakoa kolmeen eri osa-alueeseen, jotka ovat: 1. Ohjelmistotuotteet, joita ei ole suunniteltu tai valmistettu asiakaskohtaisesti ja jotka muodostavat yhden kokonaisuuden. Näitä tuotteita markkinoidaan ja toimitetaan samanaikaisesti jopa miljoonille käyttäjille. Tällaisia ovat esimerkiksi erilaiset mobiilisovellukset, pelit sekä taulukkolaskenta-, tekstinkäsittely- ja virustorjuntaohjelmistot. 2. Asiakaskohtaiset ohjelmistot, jotka räätälöidään asiakkaan tarpeiden mukaan yleensä tiiviissä yhteistyössä asiakkaan kanssa. Usein näiden ohjelmien avulla pyritään ratkaisemaan jokin hyvin tarkkaan määritelty tarve esimerkiksi yrityksessä. 3. Sulautetut ohjelmistot, jotka tehdään osaksi muuta kuin varsinaista atk-tuotetta, esimerkiksi ohjelmistoiksi matkapuhelimiin. Ohjelmistoilla on tärkeä rooli osana innovaatioita ja yritysten tuotteita. Lisäksi kaikkiin edellä mainittuihin liiketoimintoihin liittyy palveluita. Nykyisin esimerkiksi ohjelmistotuotteiden tarjoaminen verkkopalveluna on tuoteliiketoiminnan pääasiallinen kanava. Ohjelmistotuoteliiketoiminnan ja muun ohjelmistoliiketoiminnan erottaminen toisistaan on alan rakennemuutoksen takia hankaloitunut, ja se on keinotekoista. Tämän vuoksi esimerkiksi vuosittainen Suomen ohjelmistoyrityskartoitustutkimus on tarkastellut kotimaista ohjelmistoliiketoimintaa yhtenä kokonaisuutena. Ohjelmistoalan osa-alueiden väliset rajat ovat häilyviä. Sama ohjelmisto voidaan usein luokitella moneen eri ryhmään (kuvio 1). TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU 7

9 Kuvio 1. Ohjelmistoalan jakautuminen Ohjelmistoala on kasvanut 2000-luvulla ja vakiinnuttanut paikkansa osana suomalaista elinkeinoelämää. Nykyään sanaa ohjelmistoala käytetään hyvin vakiintuneesti, vaikka sillä voikin olla erilaisia sisältöjä. Tekes on määritellyt ohjelmistoihin liittyvän liiketoiminnan eri käsitteet seuraavasti: Erityisesti ohjelmistotuotteisiin liittyvää liiketoimintaa kutsutaan ohjelmistotuoteteollisuudeksi eli ohjelmistotuoteliiketoiminnaksi. Ohjelmistoteollisuus tarkoittaa tuotteistettujen ja asiakaskohtaisesti suunniteltujen ohjelmistojen ja niihin liittyvien palvelujen kokonaisuutta, jota kutsutaan myös ohjelmistoliiketoiminnaksi. Ohjelmistoala on laajin käsite, joka kattaa tuotteiden ja asiakaskohtaisen suunnittelun lisäksi sulautetut ohjelmistot. Ohjelmistoalan määrittely perustuu tässä raportissa TOL toimialaluokituksen mukaiseen toimialaluokkaan 62: ohjelmistot, konsultointi ja siihen liittyvä toiminta. Virallisesti toimialaluokkaan 62 kuuluvat erityisosaamista tarjoavat tietotekniikkapalvelut kuten ohjelmien ja ohjelmistojen kirjoittaminen, muuntaminen, testaaminen ja tuki sekä sellaisten tietokonejärjestelmien suunnittelu, joissa yhdistyy laitteisto-, ohjelmisto- ja viestintäteknologia. Myös asiakkaan tiloissa tapahtuva tietokonesysteemien ja tietojenkäsittelylaitteiden hallinta ja käyttö kuuluvat toimialaluokkaan 62. Muut laitteistoihin ja ohjelmistoihin liittyvät asiantuntijapalvelut ja tekniset palvelut luetaan myös kuuluvaksi tähän luokkaan. Toimialaluokan 62 ensimmäinen alaluokka on 6201 ohjelmistojen suunnittelu ja valmistus. Siihen kuuluvat ohjelmien ja ohjelmistojen kirjoittaminen, muuntaminen, testaaminen ja tuki. Tarkemmin eriteltynä se pitää sisällään rakenteen ja sisällön suunnittelun tai ohjelmakoodin kirjoittamisen varusohjelmistoja (ml. päivitykset ja korjaustiedostot), sovelluksia (ml. päivitykset ja korjaustiedostot), tietokantoja, web-sivustoja ja tietokonepelejä varten. Lisäksi luokkaan kuuluu olemassa olevan sovelluksen muuntaminen ja konfigurointi tilaustyönä asiakkaan järjestelmäympäristöön sopivaksi. Sekaannusten välttämiseksi tähän alaluokkaan tai ohjelmistoalan kokonaisuuteen ei kuulu valmisohjelmistojen kustantaminen eikä kääntäminen tai muokkaaminen erityiskohderyhmälle omaan lukuun (lokalisointi). Myöskään web-sivustojen erillinen graafinen suunnittelu ei kuulu ohjelmistoalaan. 8 TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU

10 Seuraava alaluokka on 6202 atk-laitteisto- ja ohjelmistokonsultointi. Siihen kuuluu sellaisten tietokonejärjestelmien suunnittelu, joissa yhdistyvät laitteisto-, ohjelmisto- ja viestintäteknologia. Palveluun voi sisältyä myös käyttäjien koulutus. Tähän alaluokkaan ei puolestaan kuulu tietokoneiden, oheislaitteiden ja ohjelmistojen myynti eikä keskustietokoneiden ja vastaavien asennus. Kolmas alaluokka on 6203 tietojenkäsittelyn ja laitteistojen käyttö- ja hallintapalvelut. Tähän kuuluvat asiakkaiden tiloissa tapahtuva tietokonesysteemien ja tietojenkäsittelylaitteiden hallinta- ja käyttöpalvelut sekä niihin liittyvät tukipalvelut. Viimeinen alaluokka ohjelmistoalalla on 6209 muu laitteisto- ja tietotekninen palvelutoiminta, johon kuuluvat muualla luokittelemattomat tietotekniset ja tietojenkäsittelypalvelut kuten computer disaster recovery eli toipumissuunnitelmien teko ja vaurioiden elvytys, henkilökohtaisten tietokoneiden asennus ja ohjelmistojen asennuspalvelut. Tähän alaluokkaan ei kuitenkaan kuulu keskustietokoneiden ja vastaavien asennus. Ohjelmistoalan läheisiä toimialoja ovat toimialaluokat 61 ja 63. Tietopalvelutoiminnan luokkaan 63 kuuluvat internet-hakuportaalit, tiedon käsittely ja palvelintilan vuokraus sekä muut toiminnot, jotka mahdollistavat tiedon hakemisen. Luokka 61 televiestintä puolestaan kostuu televiestintään liittyvien oheispalveluiden tuottamisesta eli puheen, datan, tekstin, äänen ja videoiden siirrosta. Tarvittavat siirtojärjestelmät voivat perustua yhteen teknologiaan tai teknologioiden yhdistelmään. Toiminnalle olennaista on tiedon ja muun sisällön siirto, ei sisällön tuottaminen. 1.2 Toimialan kytkeytyminen muihin aloihin Toimialaluokituksessa ohjelmistoala on osa laajempaa liike-elämän palveluiden toimialakokonaisuutta. Liike-elämän palvelut ovat olleet jo noin kolmen vuosikymmenen ajan ripeimmin kasvava toimiala niin Suomessa kuin muissakin länsimaissa. Kasvun on ennustettu jatkuvan selvästi keskitasoa nopeammin myös tulevina vuosina. Taloudellisella taantumalla voi olla jopa alaa edistävä vaikutus, kun yritykset tehostavat ja kehittävät toimintaansa. Suomen avainklustereiden tulevaisuutta kartoittavan tutkimuksen mukaan koko liikeelämän palvelusektorin työllisyys tulee Suomessa kasvamaan vuoteen 2015 mennessä vuosittain 2,8 prosenttia työllisyyden keskimääräisen kasvun ollessa 0,7 prosenttia. Nykyinen talouden taantuma ja epävarmuus eivät näytä hidastavan liike-elämän palveluiden käyttöä, sillä taantumassa yritykset tarvitsevat ehkä jopa enemmän liike-elämän palveluja. Liike-elämän palveluissa niin sanotut osaamisintensiiviset alatoimialat ovat herättäneet viime vuosina laajaa kiinnostusta. Aiheesta on tehty lukuisia tutkimuksia. Osaamisintensiivisillä liike-elämän palveluilla (knowledge-intensive business services, KIBS) tarkoitetaan niitä yritysten toisille yrityksille tai julkiselle sektorille tuottamia palveluja, joissa asiantuntijatoiminnalla on erityisen suuri merkitys. Osaamisintensiivisiin liike-elämän palveluihin luetaan yleensä seuraavat toimialaluokat: ohjelmistoala, tutkimus ja kehittäminen, lainopilliset palvelut, taloushallinnon palvelut, mainos- ja markkinointipalvelut, tekniset palvelut sekä konsultti- ja henkilöstöpalvelut. Osaamisintensiivisten liike-elämän palvelujen merkitys ei rajoitu niiden asemaan keskeisenä kasvualana, vaan niillä on myös yleistä taloudellista kasvua tukeva merkitys. Ai- TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU 9

11 emmin liike-elämän palvelujen kasvun nähtiin johtuvan pelkästään kustannustekijöihin liittyvästä toimintojen ulkoistamisesta, mutta uudemmissa tutkimuksissa on korostettu ulkopuolisten palvelujen käytön motiivina asiantuntemus- ja osaamisvaatimuksia. Niillä, joilla on asiakkainaan suuri määrä muitakin yrityksiä, on yksittäisiä yrittäjiä laajempi näkökulma. Osaamisintensiiviset palveluyritykset ovat keskeisessä asemassa asiakasyritystensä liiketoiminnan kehittämisessä levittäessään tietoa uusista ideoista ja parhaista käytännöistä. Osaamisintensiivisten liike-elämän palvelujen pääryhmistä suurimmaksi on 2000-luvulla noussut sekä henkilöstöllä että liikevaihdolla mitattuna ohjelmistoala. Lähes joka viides osaamisintensiivisten liike-elämän palvelujen toimipaikoista edustaa taloushallintoalaa. Taloushallinnonpalveluissa on paljon pieniä toimijoita. Eniten toimipaikkoja on kuitenkin teknisen suunnittelun ja insinööripalveluiden aloilla, jotka ovat perinteisesti hyvin pienyritysvoittoisia. Työnvälitystoiminnan alalla on henkilöstöä huomattavasti, mutta liikevaihdossa ja toimipaikkojen määrässä se jää merkittävästi jälkeen muista osaamisintensiivisistä aloista. Toimialatarkastelujen rinnalle ovat nousseet erilaiset talouden klusteritarkastelut. Tässä selvityksessä klusterikäsitettä käytetään melko väljässä merkityksessä viittaamaan yritysryppäisiin, jotka ovat eri tavoin vuorovaikutuksessa toistensa kanssa ja joiden keskinäinen vuorovaikutus tuottaa synergiaetuja. Osaamisintensiivisten liike-elämän palvelujen voidaan katsoa muodostavan oman kokonaisuutensa tai klusterinsa, jossa keskeinen yhdistävä tekijä on osaamisen suhteellisen korkeat vaatimukset ja asiantuntemus. Toimialojen työntekijöille on tyypillistä korkea koulutustaso. Viimeisinä vuosina yhä enemmän liike-elämän palvelujen saralla yhteiseksi tekijäksi on noussut tietotekniikan hyödyntäminen. Tällaista yhteistä resurssi- ja osaamispohjaa hyödyntävää yritysrypästä tai verkostoa voidaan nimittää myös horisontaaliseksi klusteriksi. Perinteisemmin klusterikäsitteellä on viitattu samaan arvoketjuun kuuluvaan yritysverkostoon, jota voidaan nimittää vertikaaliseksi klusteriksi. Kuvio 2. Pk-yritysten kytkeytyminen liike-elämän palveluihin. (Kuviossa eri toimialojen osuudet ovat siinä suhteessa kuin niillä työskentelee henkilöitä vuoden 2012 toimipaikkatilaston mukaan.) 62 Ohjelmistot, konsultointi ja siihen liittyvä toiminta PK-yritys y 64 Rahoituspalvelut (pl. vakuutus- ja eläkevakuutustoiminta) 65 Vakuutus-, jälleenvakuutusja eläkevakuutustoiminta (pl. pakollinen sosiaalivakuutus) 691 Lakiasiainpalvelut 692 Laskentatoimi, kirjanpito ja tilintarkastus; veroneuvonta 702 Liikkeenjohdon konsultointi 73 Mainostoiminta ja 73 Mainostoiminta ja markkinatutkimus 10 TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU

12 Osaamisintensiivisten liike-elämän palvelujen muotoutumista yhä selvemmin omaksi klusterikseen kuvastaa toimialarajojen hämärtyminen. Tyypillisin toimialarajojen hämärtymiseen liittyvä ilmiö on eri liike-elämän palvelujen siirtyminen osittain konsultoinnin ja neuvonnan alueelle. Kehitys on luonnollista seurausta tietoteknisten ratkaisujen, markkinoinnin ja viestinnän, lainopillisten kysymysten sekä taloushallinnon entistä tiiviimmästä suhteesta asiakasyritysten strategiaan ja johtamiseen. Työ muuttuu esimerkiksi yhä enemmän taloudelliseksi konsultoinniksi tai talousprosessien tietotekniseksi ohjaamiseksi kirjanpito- ja tilintarkastusta harjoittavissa yrityksissä. Havaintoa tukevat myös tätä raporttia varten tehdyt haastattelut. Muutamat ohjelmistoalan yrittäjät totesivatkin olevansa asiakkaidensa strategisia kumppaneita niin tietotekniikkaan liittyvissä kuin muissakin asioissa. Havainto kuvaa myös tietotekniikan läpileikkaavaa asemaa liiketoiminnassa tänä päivänä. Osittain eri toimialat menevät päällekkäin ja ne myös tukevat toisiaan erittäin hyvin. Kuvio 3. Ohjelmistoala osana tieto- ja viestintäteollisuutta Kysyntä ohjelmistotuotteille ja -palveluille vaihtelee asiakastoimialasta riippuen. Vaihtelevuus ohjaa myös ohjelmistoalan omaa kehitystä ja panostusta. Vahvat ja kehitykseen panostavat toimialat ohjaavat ohjelmistoklusterin kehitystä, ja näillä alueilla muodostuu todennäköisemmin uusia alan yrityksiä. Toimintaa suuntaavia virtauksia ohjelmistoalalle ovat olleet 70-luvulla automaatioala, 80-luvulla elektroniikka-ala, 90-luvulla tietoliikenneala ja telepalvelut ja 2000-luvulla mobiilipalvelut. Aivan viime vuosina digitaalisuus on noussut esille talouden kaikille saroilla. Yksi maailman suurimman mainosalan toimija Razorfishin Jeff Dachis onkin todennut, että kaikki mitä voidaan digitalisoida, se myös tullaan digitalisoimaan. TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU 11

13 1.3 Toimialan yleiset muutosvoimat Lähtökohtaisesti ohjelmistoalasta ei kannata puhua pelkästään suomalaisena teollisuuden alana tai palveluiden tuottajana. Ohjelmistoala on useimmissa tapauksissa jo pienissäkin yrityksissä globaalia maailmanlaajuista toimintaa. Ohjelmistoalan rahallisesta arvosta antaa jonkinlaisen kuvan kansainvälinen ICT-alan tutkimus- ja konsultointiyritys Gartner, joka on arvioinut, että ohjelmistoalan liikevaihto koko maailmassa on yli 400 miljardia dollaria. Vuotuiseksi kasvuksi Gartner arvioi lähes viisi prosenttia. Edellä esitettyjen lukujen paikkaansa pitävyyttä on maallikon vaikea arvioida, mutta joka tapauksessa ohjelmistoalasta on tullut yksi merkittävin liiketoiminta-alue koko maailmassa. Merkittävää tässä kehityksessä on myös se, että toiminnan globaalisuus tuo alan toimijat samoihin verkkoihin ilman, että tekijöiden paikalla tai kulttuuritaustalla on suurta merkitystä. Sosiaalinen media ja tietoverkot ovat myös mullistaneet yhteiskunnallisen kehityksen useissa maissa. Ohjelmistoalasta on tullut koko elinkeinoelämän läpileikkaava tekijä. Monen toimialan koko todellinen kehitys on kiinni siitä, miten hyvin sillä pystytään soveltamaan ja hyödyntämään tietotekniikkaa. Esimerkiksi taloushallinnossa tietotekniikan tulosta kirjapitoon on puhuttu pitkään, mutta vasta nyt alamme nähdä sovelluksia, jotka aidosti nopeuttavat ja selkeyttävät taloudellisen informaation käytettävyyttä. Selvittääkseni ohjelmistoalan yleisimpiä muutosvoimia ja -suuntia keräsin syksyn 2014 suurimmista suomalaisista sanomalehdistä uutisia, jotka käsittelevät ohjelmistoalan kehitystä. En kerännyt erilaisia uusia teknisiä ratkaisuja, joita alalla nousee, vaan yritin etsiä sellaisia asiasanoja ja asiayhteyksiä, jotka vaikuttavat toimialan kehitykseen. Ajatukseni ei ollut tehdä analyysiä toimialan teknisestä kehityksestä vaan siitä, mitkä tekijä ajavat kehitystä alalla yleisellä tasolla. Kuvioon 4 on kerätty sanomalehdissä yleisemmin esitetyt asiat. Kuviossa mustalla tekstillä ovat kaikkein keskeisimmät muutostekijät. Lisäksi mitä suuremmalla tekstillä sana on kirjoitettu, sitä useammin se esiintyi sanomalehtien teksteissä. Myös sillä, missä sana kuviossa on, on merkitys. Esimerkiksi puhuttaessa pelialasta puhuttiin myös animaatiosta, kun taas kyberturvallisuudesta puhuttaessa artikkeleissa useimmiten mainittiin tietotekniikan turvallisuuskysymykset. Sinistä tekstiä olen käyttänyt niissä tapauksissa, kun asiasana esiintyy artikkelissa positiivisessa sävyssä ja punaista silloin, kun artikkelin sävy kokonaisuutena on negatiivinen. Muutamat asiasanat ovat keltaisella värillä, mikä tarkoittaa sitä, että asiakokonaisuus oli esillä niin negatiivisesti kuin positiivisesti sanomalehdissä. Kyseessä ei ole tarkka tieteellinen analyysi vaan suuntaa antavat asiakokonaisuuksien hahmotelma. Kuvio antaa meille suuntaa ja neuvoja siitä, mitkä asiat alan yritysten ja päättäjien on syytä ottaa huomioon omassa toiminnassaan. 12 TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU

14 Kuvio 4. Ohjelmistoalan kehityssuuntia ja -tekijöitä. Ex-nokialaiset Lisää ohjelmoijia Tabletti Mobiilisovellus Ilmainen tai maksullinen Verkkokauppa Ääni Datakeskus Big data Autot Suomi Sulautetut järjestelmät j itunes Globaalisuus Teollinen internet Prosessiautomaatio Pilvipalvelut Kuvat liikkuva kuva Konsultaatio Kyberturvallisuus Tunnistautuminen Sähköinen maksaminen Riskit Koulutusmarkkinat IT-kustannukset kasvaa Käytettävyys Digitalisaatio Asiakasdata Turismi Arkkitehtuuri Konsultaatio Hoiva-ala E-lasku Intia Käyttösuunnittelu Konsultaatio Virtuaalitodellisuus Riskit Itä-Eurooppa Suomi Oppilaitosyhteistyö Peliala Animaatio 3D tulostus Sovellukset Tulevaisuus Helppous / Käytettävyys IT tuo kestävää kehitystä Taloushallinto Tietotekniikan ulkoistus Kustannustehokkuus Laatu Terveyden huolto Tiedon hallinta ydin liiketoimintaa Laatu Konsultaatio Puitesopimus Ulkoistus vedettiin takaisin Sähköinen järjestelmä Poliitikot ja päättäjät eivät ymmärrä. Tietojärjestelmän j t ä hankinta Oli tarkoitus olla käytössä jo vuonna Nettiäänestys Ohjelmistoalan keskeisimmäksi muutostekijäksi syksyllä 2014 nousi digitalisoituminen. Digitalisoituminen on nopeutunut viimeisen muutaman vuoden aikana, kun niin tietokoneet, tablettitietokoneet sekä puhelimet ovat kehittyneet siten, että niissä voidaan käyttää lähes kaikkia internet-pohjaisia sovelluksia. Osin tästä johtuen Googlen mukaan Suomessa tehdään joka päivä noin 30 miljoonaa hakua, joista 15 prosenttia on uusia hakuja. Samalla haut synnyttävät mittavan tietokannan, joka puolestaan kertoo siitä, mitä kuluttajat etsivät. Nykyään hakukoneiden käyttöä voidaankin pitää yhtenä talouden ennustamisen välineenä. Samalla myös esimerkiksi mobiililaitteissa käytettävien laitteiden sovellusten käytön vaatimukset kasvavat. Jos esimerkiksi älypuhelimella etsitään jotain internet-sivustoa eikä kyseinen sivusto aukea kunnolla, on erittäin todennäköistä, että kuluttaja ei palaa enää kyseiseen palveluun. Mobiililaitteiden kehittyminen ja kuvan sekä äänen siirtyminen digitaaliseen muotoon muuttaa myös ihmisten suhtautumista television katseluun. Tutkimusten mukaan kolme neljästä suomalaisesta katsoo videoita ja televisio-ohjelmia myös Youtubesta. Varsinkin erikoistavarakaupassa verkkokauppojen vaikutus näkyy selkeästi. Verkkokaupat ovat yleistyneet vähittäiskauppamuotona ja muokanneet kaupankäynnin mekanismeja. Nykyään vähittäiskauppa ei ole enää paikallista vaan aidosti globaalia useimmilla toimialoilla. Kaupan liiton (2013) tutkimuksen mukaan verkkokauppa kasvaa noin 11 prosenttia vuodessa, ja seitsemän kymmenestä suomalaisesta on ostanut jotain myös ulkomaisista verkkokaupoista. Varsinkin muotiin ja matkustamiseen liittyvät ostokset ovat siirtyneet tehokkaasti verkkoon. Joidenkin arvioiden mukaan viime vuonna kansainvälisen verkkokaupan arvo oli noin 25 miljardia dollaria, ja sen arvioidaan kasvavan vuoteen 2020 mennessä 130 miljardiin dollariin. TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU 13

15 Suomessa peliteollisuudesta on 2000-luvun aikana tullut merkittävä osa suomalaista kulttuurivientiteollisuutta. Kotimarkkinoiden pienuuden ja pelimarkkinoiden globaalin luonteen vuoksi yli 90 prosenttia pelialan suomalaisesta tuotannosta päätyy vientiin, joten myös kansantalouden ja vientitulojen kannalta peliteollisuus on merkittävä toimija. Pelialan yrityksillä on varsinkin monien nuorten mielessä hyvin positiivinen mielikuva. Useat pelialan yritykset tekevätkin yhteistyötä oppilaitosten kanssa ja hyödyntävät mm. animaatiotekniikkaa. Suomen nousu houkuttelevaksi kohteeksi sijoittaa suuria tietoliikenteen datakeskuksia on herättänyt huomiota myös maailmalla. Suomen kylmää ilmanalaa ja vakaita yhteiskunnallisia oloja kuvaillaan kilpailuetuina, kun monikansalliset IT-yhtiöt valitsevat kohteita tarvitsemilleen palvelinkeskuksille. 14 TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU

16 2 Toimialan rakenne 2.1 Kuvaus toimialan yrityksistä Tilastokeskuksen toimipaikkatilastojen mukaan ohjelmistoalan yrityksiä vuoden 2012 lopussa oli yhteensä Suurin yksittäinen alatoimiala on ohjelmistojen suunnittelu ja valmistus 3360 yrityksellä. Vertailun vuoksi koko informaatio- ja viestintäalalla yrityksiä oli hieman yli Henkilöstöstä ohjelmistoalalla työskenteli yli henkilöä ja liikevaihtoa alan yritykset kerryttivät yhteensä noin 6,3 miljardia euroa. Taulukko 1. Ohjelmistoalan yritysmäärä, toimipaikat, henkilöstö ja liikevaihto vuonna Toimiala Yritykset Toimipaikat Henkilöstö Liikevaihto (Milj ) Informaatio- ja viestintäala Ohjelmistot, konsultointi ja siihen liittyvä toiminta Ohjelmistojen suunnittelu ja valmistus Atk-laitteisto- ja ohjelmistokonsultointi Tietojenkäsittelyn ja laitteist. käyttö- ja hallintapalv Muu laitteisto- ja tietotekninen palvelutoiminta Lähde: Toimiala Online/Tilastokeskus/Yritys- ja toimipaikkatilastot Kuviossa 5 on esitetty ohjelmistoalan suhteellista kehitystä. Kokonaiskehitys on ollut hyvin nousujohteista koko tarkasteluajan vuosina Ainoastaan toimialan liikevaihto putosi vuoden 2009 finanssikriisin aikoina. Liikevaihdon pudotuksesta huolimatta alalle syntyi tasaisesti uusia yrityksiä, ja yritysten määrä on jakanut kasvuaan kaikkina tarkasteluvuosina. Samoin liikevaihto on kasvanut huomattavasti vuoden 2010 jälkeen. TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU 15

17 Kuvio 5. Ohjelmistoalan suhteellinen kehitys yritysmäärän, toimipaikkojen, henkilöstön ja liikevaihdon suhteen Yritysten määrä Toimipaikkojen määrä Henkilöstön määrä Liikevaihdon määrä Lähde: Toimiala Online/Tilastokeskus/Yritys- ja toimipaikkatilastot Taulukoissa 2, 3, 4 ja 5 on esitetty tarkempi erittely ohjelmistoalan muutoksesta vuosina Tarkasteltaessa yritysten määrän kehitystä kasvu on ollut erittäin vahvaa. Koko toimialalle on tullut lisää yrityksiä peräti 836 kuudessa vuodessa. Huomattavin kasvu on ollut ohjelmistojen suunnittelussa ja valmistuksessa, jossa yrityksiä on tullut lisää lähes viidennes. Toimipaikkojen kehitys on ollut luonnollisesti hyvin samansuuntainen. Niiden lisäys on ollut 15 prosenttia. Taulukko 2. Yritysmäärän kehitys ohjelmistoalalla vuosina Yritykset Muutos Ohjelmistot, konsultointi ja siihen liittyvä toiminta ,4 % Ohjelmistojen suunnittelu ja valmistus ,7 % Atk-laitteisto- ja ohjelmistokonsultointi ,4 % Tietojenkäsittelyn ja laitt. käyttö- ja hallintapalv ,2 % Muu laitteisto- ja tietotekninen palvelutoiminta ,5 % Lähde: Toimiala Online/Tilastokeskus/Yritys- ja toimipaikkatilastot 16 TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU

18 Taulukko 3. Toimipaikkojen määrän kehitys ohjelmistoalalla vuosina Toimipaikat Muutos Ohjelmistot, konsultointi ja siihen liittyvä toiminta ,0 % Ohjelmistojen suunnittelu ja valmistus ,5 % Atk-laitteisto- ja ohjelmistokonsultointi ,3 % Tietojenkäsittelyn ja laitt. käyttö- ja hallintapalv ,8 % Muu laitteisto- ja tietotekninen palvelutoiminta ,1 % Lähde: Toimiala Online/Tilastokeskus/Yritys- ja toimipaikkatilastot Ohjelmistoala on yksi harvoista toimialoista, joissa henkilöstömäärä on kasvanut. Absoluuttisesti kasvua on tapahtunut yli viisituhatta henkilöä. Suhteellisesti huomattavin kasvu on tapahtunut atk-laitteisto- ja ohjelmistokonsultointi -alatoimialalla. Tämä ilmiö selittyy alan kehityksellä, koska ohjelmistoihin liittyvä neuvonta ja konsultointi ovat yhä suuremmassa osassa. Kehitys on luonnollista ja vastaa varmasti siihen, mitä toivotaankin. Ohjelmistoala ei ole vain uusien ohjelmien koodaamista, vaan niiden käyttöön ja erityisesti hyödyntämiseen liittyvät toiminnot kasvavat. Samalla rajanveto esimerkiksi taloudellisen ja yleisemmän liiketoimintakonsultoinnin välillä hämärtyy yhä enemmän. Taulukko 4. Henkilöstömäärän kehitys ohjelmistoalalla vuosina Henkilöstö Muutos Ohjelmistot, konsultointi ja siihen liittyvä toiminta ,9 % Ohjelmistojen suunnittelu ja valmistus ,1 % Atk-laitteisto- ja ohjelmistokonsultointi ,1 % Tietojenkäsittelyn ja laitt. käyttö- ja hallintapalv ,1 % Muu laitteisto- ja tietotekninen palvelutoiminta ,9 % Lähde: Toimiala Online/Tilastokeskus/Yritys- ja toimipaikkatilastot Ohjelmistoalan liikevaihdon kokonaismäärä vuonna 2012 oli noin 6,3 miljardia euroa. Kasvu on ollut kuuden vuoden aikajaksolla erittäin hyvää tasoa verrattuna koko muuhun talouteen. Toimialan kokonaisliikevaihto on kasvanut lähes viidenneksellä. Itse ohjelmistojen suunnittelussa kasvu on ollut vajaan kymmenen prosentin tasoa. Kasvu on merkittävä ottaen huomioon sen, että varsinkin vuonna 2009 alan kokonaisliikevaihto laski merkittävästi. Toimialan sisällä huomattavin kasvu on tapahtunut atk-laitteisto- ja ohjelmistokonsultointi -alatoimialalle, mikä kertoo myös siitä, miten toimiala muuttuu yhä enemmän myös konsultoivaan suuntaan. TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU 17

19 Taulukko 5. Liikevaihdon kehitys ohjelmistoalalla vuosina Liikevaihdon määrä (Milj. ) Muutos Ohjelmistot, konsultointi ja siihen liittyvä 5 270, , , , , ,2 19,7 % toiminta Ohjelmistojen suunnittelu ja valmistus 3 123, , , , , ,1 8,6 % Atk-laitteisto- ja ohjelmistokonsultointi 843,6 881,9 999, , , ,6 41,3 % Tietojenkäsittelyn ja laitt. käyttö- ja 1 277, , , , , ,9 30,0 % hallintapalv. Muu laitteisto- ja tietotekninen palvelutoiminta 25,9 32,2 20,7 29,4 42,5 62,5 141,2 % Lähde: Toimiala Online/Tilastokeskus/Yritys- ja toimipaikkatilastot Kuviossa 6 on esitetty kaikkien toimialojen ja ohjelmistoalan jalostusarvon kehitys. Jalostusarvo kuvaa sitä, kuinka paljon tuottaja lisää omia panoksiaan kuten työtä, pääomaa ja osaamista ostamiinsa panoksiin. Jalostusarvo on tuottajan aikaansaama arvonlisäys tuotantoketjussa, minkä vuoksi arvonlisäys on jalostusarvon synonyymi. Ohjelmistoalan kehitys on ollut erittäin suopeaa itsessäänkin, mutta eritoten verrattaessa kaikkiin toimialoihin. Vaikka vuoden 2009 finanssikriisi näkyy kuviossa selkeästi, on alan yleinen kehitystrendi erittäin positiivinen. Tarkasteltaessa Tilastokeskuksen kasvukatsaustilastoja voidaan havaita, että vuoden 2013 aikana yli puolet ohjelmistoalan yrityksistä kasvatti liikevaihtoaan vähintään 15 prosenttia edellisestä vuodesta. Yritykset, joiden toiminta supistui, vaikutus koko ohjelmistoalan kasvuun on ollut pienempi paitsi nyt kuluvan vuoden ensimmäisellä neljänneksellä. Tosin kasvavien yritysten yhteenlaskettu liikevaihto on huomattavasti suurempi kuin supistuvien yritysten liikevaihdon lasku, jolloin ohjelmistoalan kasvu jatkuu tasaisena. Kuvio 6. Ohjelmistoalan ja talouden yleinen jalostusarvon suhteellinen kehitys vuosina Kaikki toimialat Ohjelmistot, konsultointi ja siihen liittyvä toiminta Lähde: Toimiala Online/Tilastokeskus/Yritys- ja toimipaikkatilastot 18 TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU

20 Ohjelmistoalan ikärakenne poikkeaa jonkin verran muista toimialoista. Kuviossa 7 on esitetty niin ohjelmistoalalla työskentelevien henkilöiden kuin alan yrittäjien ikärakenne verrattuna muuhun työväestöön ja yrittäjiin. Reilusti joka viides ohjelmistoalalla työskentelevä henkilö on vuotias. Alan yrittäjissä yleisin ikähaarukka on vuotta. Ikärakenne selittyy sillä, että alan yrittäjäksi ryhdytään usein muutaman vuoden työskentelyn jälkeen. Yrittäjäksi lähdetäänkin usein suuremmasta yrityksestä joko omasta aloitteesta tai yt-neuvottelujen alettua. Kuvio 7. Ohjelmistoalan ja muiden toimialojen työntekijöiden ja yrittäjien ikärakenne vuoden 2010 lopulla. 25 % 20 % 15 % 10 % 5 % Kaikki työlliset Yrittäjät pl. maatal.yrittäjät Työlliset, ohjelmistot ja konsultointi Yrittäjät, ohjelmistot ja konsultointi 0 % Lähde: Toimiala Online/Tilastokeskus/Työssäkäyntitilasto 2.2 Toimialan alueellinen jakauma Ohjelmistoala on erittäin voimakkaasti keskittynyt Uudellemaalle ja erityisesti pääkaupunkiseudulle. Ohjelmistoalan ohella rahoitus- ja vakuutustoiminta sekä liike-elämän palvelut laajemminkin ovat voimakkaimmin keskittyneet suurimmille kaupunkiseuduille, erityisesti Uudellemaalle. Kuviossa 8 on esitetty ohjelmistoalan jakautuminen henkilöstön ja liikevaihdon suhteen ELY-keskusalueittain. Keskittymistä selittää osittain se, että Uudellamaalla on taloudellista toimintaa muista maakuntia suhteellisestikin enemmän. Myös se, että useiden isompien yritysten pääkonttorit sijaitsevat pääkaupunkiseudulla, edistää tätä kehitystä. TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU 19

21 Kuvio 8. Alan henkilöstön ja liikevaihdon osuus ELY-alueittain vuonna Ahvenanmaa Lapin ELY-keskus Kainuun ELY-keskus Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Pohjanmaan ELY-keskus Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus Keski-Suomen ELY-keskus Pohjois-Karjalan ELY-keskus Pohjois-Savon ELY-keskus Etelä-Savon ELY-keskus Kaakkois-Suomen ELY-keskus Pirkanmaan ELY-keskus Hämeen ELY-keskus Satakunnan ELY-keskus Varsinais-Suomen ELY-keskus Uudenmaan ELY-keskus Kaikki yritykset TOL 62 Kuntien toimittajat Lähde: Toimiala Online/Tilastokeskus/Yritys- ja toimipaikkatilastot Uudenmaan jälkeen Pirkanmaa ja Pohjois-Pohjanmaa ovat ohjelmistoalalle seuraavaksi merkittävimmät alueet. Pohjois-Pohjanmaan kohdalla tulevina vuosina Nokian toimintojen vähentyminen vaikuttaa ohjelmistoalan kehitykseen. Toisaalta usein suuret rakennemuutokset ovat myös alku uudelle kehitykselle. Kun suuryritykset irtisanovat esimerkiksi alan osaajia, on yksi varteenotettava vaihtoehto oman yrityksen perustaminen. Pirkanmaan ja Pohjois-Pohjanmaan jälkeen selkeä seuraava ohjelmistoalalle merkittävä maakuntakaksikko on Varsinais-Suomi ja Keski-Suomi. Myös molemmissa näissä maakunnissa on elektroniikka- ja ohjelmistoteollisuudessa tapahtunut huomattavia muutoksia. 20 TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU

22 Kuvio 9. Liikevaihto/toimipaikka ohjelmistoalalla ELY-keskuksittain vuonna 2012 (1000 ). Lähde: Toimiala Online/Tilastokeskus/Yritys- ja toimipaikkatilastot Kuviossa 9 on edelleen hahmoteltu ohjelmistoalan alueellisia eroja. Uudellamaalla ohjelmistoalan toimipaikkojen liikevaihto on keskimäärin selkeästi korkeampi kuin muualla. Toiseksi korkeimpaan kategoriaan yltävät Pirkanmaa ja Ahvenanmaa. Erot selittyvät osin sillä, että varsinkin Uudellamaalla on suurempia yrityksiä kuin muualla maassa. Taulukossa 6 on esitetty liikevaihto per työntekijä ELY-keskusalueittain. Uudenmaan ELY-keskuksen alueella yhden ohjelmistoalan yrityksen työntekijän keskimääräinen liikevaihtokertymä on 170 tuhatta euroa koko maan keskiarvon ollessa 150 tuhatta euroa. Keskiarvon yläpuolelle pääsee myös Etelä-Savo. TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU 21

23 Taulukko 6. Liikevaihto/henkilö ohjelmistoalalla ELY-keskuksittain vuonna 2012 (1000 ). ELY-keskusalue Liikevaihto / henkilö (1000) euroa Koko maa 150 Uudenmaan ELY-keskus 170 Varsinais-Suomen ELY-keskus 131 Satakunnan ELY-keskus 145 Hämeen ELY-keskus 130 Pirkanmaan ELY-keskus 120 Kaakkois-Suomen ELY-keskus 143 Etelä-Savon ELY-keskus 157 Pohjois-Savon ELY-keskus 125 Pohjois-Karjalan ELY-keskus 116 Keski-Suomen ELY-keskus 122 Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus 117 Pohjanmaan ELY-keskus 100 Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus 111 Kainuun ELY-keskus 86 Lapin ELY-keskus 87 Ahvenanmaa 137 Lähde: Toimiala Online/Tilastokeskus/Yritys- ja toimipaikkatilastot Ohjelmistoalalla yleisiä ammattinimikkeitä ovat muun muassa sovelluskehittäjä, ohjelmistosuunnittelija, web-kehittäjä ja ohjelmistoarkkitehti. Eri aloille kouluttautuneiden henkilöiden työmahdollisuuksia voidaan mitata työvoiman kohtaannon käsitteen kautta. Työvoiman kysynnän ja tarjonnan alueellinen kohtaantotilanne ohjelmistoalan ammateissa vuoden 2014 lokakuussa on esitetty maakunnittain seuraavissa kartoissa (Kuva 10). Tarkastelu on tehty työ- ja elinkeinotoimistoon ilmoitettujen avointen työpaikkojen ja työttömäksi rekisteröityjen pohjalta. Tarkastelun ulkopuolelle ovat jääneet ne avoimet työpaikat, jotka eivät ole tulleet TE-toimiston tietoon ja työnhakijoista muut kuin työttömäksi rekisteröityneet. Ohjelmistoalalla nämä epäviralliset väylät työllistyä ovat merkittäviä, ja usein alalle työllistytään referenssien ja harjoittelun kautta. Kuvioista 10 selviää, että alalla on ylitarjontaa työvoimasta. Ohjelmistoalaan liittyvät ammatit ja koulutusohjelmat ovat olleet jo pitkään nuorten suosiossa ja erilaisia ohjelmistoalan suunnittelijoita, ohjelmoijia ja vastaavia valmistuu monista oppilaitoksista. Myös TE-hallinnon ammattibarometri kertoo, että tilanne jatkuu tämänkaltaisena myös tulevaisuudessa. 22 TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU

24 Kuvio 10. Arvio työmarkkinatilanteesta seuraavan puolen vuoden aikana lokakuussa 2014 eri ohjelmistoalan työtehtävissä. Sovellusohjelmoijat Sovellussuunnittelijat Sovellusarkkitehdit Paljon pulaa hakijoista Pulaa hakijoista Tasapaino Liikaa hakijoita Paljon liikaa hakijoita Lähde: Ammattibarometri. 2.3 Uudet ja lopettaneet yritykset toimialalla Ohjelmistoalalle on viimeisten vuosien aikana syntynyt runsaasti uusia yrityksiä. Toimiala on vetänyt puoleensa uusia yrittäjiä, ja monelle alaa opiskelevalle yrittäjyys ja yrittäjyyden uudenlaiset muodot ovat selkeitä vetovoimatekijöitä. Myös alan teknologinen kehitys luo uusia mahdollisuuksia yritystoiminnalle. On hyvin tavallista, että alalla menestyneet henkilöt perustavat useita ohjelmistoalan yrityksiä. Ala on myös pystynyt houkuttelemaan sijoittajien mielenkiinnon. Varsinkin menestyneet pelialan yritykset ovat erittäin vetovoimaisia työpaikkoja, mutta myös sijoituskohteita. Alalle on tyypillistä, että kynnys ostaa jotain osaamista yrityksen ulkopuolelta on matala. Lisäksi verkostomainen toiminta omalta osaltaan edistää alan yrittäjyyttä. TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU 23

25 Kuvio 11. Alalle perustettujen yritysten suhteellinen määrä. 16 % 14 % 12 % 10 % 8 % 6 % Ohjelmistot ja konsultointi Toimialat yhteensä 4 % 2 % 0 % Lähde: Toimiala Online/Tilastokeskus/Yritys- ja toimipaikkatilastot Vaikka uusien yritysten määrä ohjelmistoalalla on laskenut viimeiset vuodet, on niiden määrä vielä korkeampi kuin muilla toimialoilla yhteensä. Kuvio 11 kertoo, että vuonna 2012 alle vuoden ikäisten ohjelmistoalan yritysten määrä oli koko toimialan yrityskannasta 12 prosenttia. Luku on reilu kolme prosenttia korkeampi kuin yleensä. Mitä korkeampi luku on, sitä dynaamisempi ja ehkä uudempi toimiala on kyseessä. Monessa mielessä on erittäin hyvä, että alalle syntyy runsaasti uusia toimijoita. Usein näissä uusissa yrityksissä kehitetään uutta tekniikkaa ja niiden soveltamista innovatiivisesti. Kuviossa 12 on puolestaan lopetettujen yritysten suhteellinen määrä. Vuonna 2012 lopetettujen ohjelmistoalan yritysten määrä oli vajaa kahdeksan prosenttia yrityskannasta. Luku on hieman korkeampi kuin muilla toimialoilla yhteensä. Taulukosta 7 löytyy yksityiskohtaisempi alatoimialakohtainen tieto. Mielenkiintoista on nähdä, että uusien yritysten perustaminen toimialalle on jatkunut voimakkaana. Samalla vaikka konsultoinnin osuus on esimerkiksi liikevaihdon suhteen kasvanut, ei uusia juuri tietotekniikan konsultointiin keskittyneitä yrityksiä olisi erityisen paljon perustettu. 24 TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU

26 Kuvio 12. Ohjelmistoalalla lopetettujen yritysten suhteellinen määrä. 12 % 10 % 8 % 6 % 4 % Ohjelmistot ja konsultointi Toimialat yhteensä 2 % 0 % Lähde: Toimiala Online/Tilastokeskus/Yritys- ja toimipaikkatilastot Taulukko 7. Ohjelmistoalalle perustettujen ja alalta lopettaneiden yritysten määrät Aloittaneet Ohjelmistot, konsultointi ja siihen liittyvä toiminta yritykset - Ohjelmistojen suunnittelu ja valmistus Atk-laitteisto- ja ohjelmistokonsultointi Tietojenkäsittelyn ja laitt. käyttö- ja hallintapalv Muu laitteisto- ja tietotekninen palvelutoiminta Lopettaneet Ohjelmistot, konsultointi ja siihen liittyvä toiminta yritykset - Ohjelmistojen suunnittelu ja valmistus Atk-laitteisto- ja ohjelmistokonsultointi Tietojenkäsittelyn ja laitt. käyttö- ja hallintapalv Muu laitteisto- ja tietotekninen palvelutoiminta Nettomuutos Ohjelmistot, konsultointi ja siihen liittyvä toiminta Ohjelmistojen suunnittelu ja valmistus Atk-laitteisto- ja ohjelmistokonsultointi Tietojenkäsittelyn ja laitt. käyttö- ja hallintapalv Muu laitteisto- ja tietotekninen palvelutoiminta Alpoittaneet/ Ohjelmistot, konsultointi ja siihen liittyvä toiminta 13 % 13 % 12 % yrityskanta - Ohjelmistojen suunnittelu ja valmistus 12 % 12 % 12 % Atk-laitteisto- ja ohjelmistokonsultointi 13 % 13 % 12 % Tietojenkäsittelyn ja laitt. käyttö- ja hallintapalv. 15 % 12 % 11 % Muu laitteisto- ja tietotekninen palvelutoiminta 25 % 19 % 15 % Lähde: Toimiala Online/Tilastokeskus/Yritys- ja toimipaikkatilastot TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU 25

27 2.4 Toimialan suurimmat yritykset Ohjelmistoalan suurimpien yritysten listaaminen on haasteellista. Alla olevat tiedot ovat y- tunnuskohtaisia. Monilla suurilla yrityksillä on useita yhtiöitä, joiden kautta ne harjoittavat omaa liiketoimintaansa. Ohjelmistoalalla vuosittaiset vaihtelut ovat myös huomattavia, sillä kun esimerkiksi jokin suuryritys lopettaa toimintansa, tietohallintoa ja ohjelmistokehitystä tekevät ihmiset usein siirtyvät johonkin toiseen yritykseen osana yritysjärjestelyä. Mielenkiintoista taulukossa 8 on mm. se, että listalle on päässyt useita tietoturvaan liittyviä yrityksiä, ohjelmistoalan konsultointia tekeviä yrityksiä ja sieltä löytyy myös yksi pelialan yritys. Alan suuret yritykset voidaan monella tavalla nähdä kehityksen edistäjinä, mutta ohjelmistoalalla uusin teknillinen osaaminen löytyy usein pienistä start-up-yrityksistä. Alalla onkin tyypillistä, että uutta tekniikkaa kehittävät yritykset ovat erittäin houkuttelevia kohteita myös sijoittajille. Monet ohjelmistoalan start-upit saavat alkunsa siitä, että yrittäjäksi ryhtyvät ovat kehittäneet osaamistaan jossakin suuressa yrityksessä ja sopivan hetken tullen osaajat päättävät kokeilla omia siipiään yrittäjinä. Suuryrityksille nämä pienet yritykset ovat erittäin potentiaalisia teknologiakumppaneita, kun kehitetään uutta tekniikkaa ja palveluita. 26 TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU

28 Taulukko 8. Ohjelmistoalan suurimmat työllistäjät ja ko. yritysten liikevaihto vuonna 2013 sekä ohjelmistoalan suurimmat työllistäjät vuonna Ohjelmistojen suunnittelu ja valmistus Liikevaihto vuonna 2013 Henkilöstö CGI Suomi Oy Fujitsu Finland Oy Basware Oyj Digia Finland Oy Capgemini Finland Oy Rovio Entertainment Oy F-Secure Oyj Oy Samlink Ab Airbus Defence and Space Oy Tietokarhu Oy Microsoft Oy Atk-laitteisto- ja ohjelmistokonsultointi Insta DefSec Oy Affecto Finland Oy Accenture Technology Solutions Oy LTC-Otso Oy Appelsiini Finland Oy CSC-Tieteen tietotekniikan keskus Oy Medbit Oy Tietojenkäsittelyn ja laitt. käyttö- ja hallintapalv. Tieto Finland Oy Tieto Healthcare & Welfare Oy Atos IT Solutions and Services Oy Cybercom Finland Oy Tilastokeskuksen mukaan ohjelmistoalan suurimmat työllistäjät vuonna 2012 TIETO FINLAND OY 4429 CGI SUOMI OY 3238 FUJITSU FINLAND OY 1689 ACCENTURE SERVICES OY 1113 OY IBM FINLAND AB 988 DIGIA FINLAND OY 773 CAPGEMINI FINLAND OY 622 BASWARE OYJ 482 TIETO HEALTHCARE & WELFARE OY 475 IXONOS FINLAND OY 411 Lähteet: Tilastokeskus ja Asiakastieto. TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU 27

29 3 Markkinoiden rakenne 3.1 Markkinoiden kokonaiskuva Suuri osa ohjelmistoalan toiminnasta voi olla globaalia aivan yrityksen alkutaipaleelta alkaen. Software Industry Surveynkin mukaan yhä useampi suomalainen ohjelmistoalan yritys tekee tuotteita globaaleille markkinoille. Maailman talouksien ja toimintamallien yhdentyminen toisaalta antaa uusia mahdollisuuksia ohjelmistoalan yrityksille ja toisaalta yhdenmukaistuvat ohjelmistoalan standardit ja käytännöt tekevät kansainvälisen kaupan aiempaa helpommaksi. Kansainvälisistä merkittävistä it-alan konsulttiyrityksistä mm. Gartner on ennustanut, että ohjelmistoala kasvaa globaalisti vuoden 2014 aikana vajaan kolmen prosentin vauhtia. Alan on ennustettu jatkavan tasaista kasvua vielä pitkään, mikä luo myös suomalaisille alan yrityksille mahdollisuuksia. Kasvua on ennustettu erityisesti Brasilian, Intian ja Venäjän it-markkinoille. Tosin myös Kiinan ja Yhdysvaltain markkinat nähdään hyvin positiivisesti. Euroopassa kasvun ennustetaan olevan hitaampaa. Ennusteissa oli otettu osittain huomioon myös Ukrainan kriisin mukanaan tuomia taloudellisia ja poliittisia pakotteita. Taulukossa 9 on esitetty ohjelmistoalan tuotannon bruttoarvon kehitys vuosina Kasvua alalla on tapahtunut ko. aikana reilu kymmenen prosenttia. Samalla myös Tullin tilastojen mukaan viennin arvo on kasvanut reilusti. Ohjelmistoalan vienti on kasvanut yli viidenneksen tarkasteluajanjaksona. Samana ajanjaksona ohjelmistoalan tuonti on kuitenkin kasvanut huomattavasti enemmän. Tullin tilastoja tarkasteltaessa on muistettava, että kaikki ohjelmistoalan vientitoiminta ei raportoidu toimialakoodin 62 alle. Suomalaisilla ohjelmistoalan yrityksillä ei välttämättä ole yhtä paljon valmiita ohjelmistoalan tuotteita kuin monikansallisilla ohjelmistojäteillä. Varsinkin pienten ohjelmistoyritysten osaamista ja tuotteita viedään esimerkiksi sulautettuina järjestelminä osana jotain muuta tuotetta. Taulukko 9. Ohjelmistoalan tuotannon bruttoarvo sekä viennin ja tuonnin vaikutus toimialaan. TUOTANTO (milj. ) Bruttoarvo - Vienti Jää + Tuonti Tarjonta kotimaahan Muutos % 21 % 11 % 74 % 12 % Lähde: Tilastokeskus/Palvelujen alue ja toimialatilasto ja Tullihallitus/Uljas TOL 28 TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU

30 3.2 Asiakkuudet toimialalla Kuten edellä on jo todettu, ohjelmistoalan toiminta on usein kytkeytynyt monen muun alan toimintaan, esimerkiksi rahoitusalaan ja moniin teollisiin aloihin. Raha- ja hyödykevirtojen tarkastelu on eräs tapa kuvata alan liiketoiminnan toimintaympäristöä, alan yritysten kehittämistä ja investointeja. Kuviossa 13 on panoksiin liittyvissä rahavirroissa käytetty lähteenä Tilastokeskuksen tilinpäätöstilastoja vuodelta Tuotos- tai hyödykevirroissa on lähteenä käytetty Pk-yritysbarometriä. Koska pk-yritysbarometrissä mukana ovat vain pk-yritykset, on panostarkastelukin tehty pienille, alle 10 henkilöä työllistäville yrityksille. Ohjelmistoalalla työvoimakustannusten sekä muiden liiketoiminnan kustannusten osuus panoskäytössä on merkittävä. Lähes puolet alle 10 henkilöä työllistävien mainosalan yritysten panoksista menee työvoimakustannuksiin ja 15 prosenttia aineisiin ja tarvikkeisiin kuten tietokoneisiin ja niiden ohjelmiin. Muut kulut muodostavat noin 22 prosenttia alan panosrakenteesta. Ulkopuolisia palveluita käytetään alalla myös jonkin verran (11 prosenttia). Jos panostarkastelu ulotetaan myös yli 10 henkilön yrityksiin, työvoimakustannusten osuus pienenee ja aineiden ja tarvikkeiden osuus kasvaa. Alan tuotteet tai palvelut myydään lähinnä yksityisen sektorin yrityksille. Suurin yksittäinen asiakaskunta ovat teollisuuden eri alojen yritykset. Myös palvelualan yritykset ovat merkittävä asiakaskunta. Kuvion 13 mukaan vain kahdeksan prosenttia asiakkaista olisi ulkomailla. Huomioitavaa on myös se, että kuntien ja valtion osuudet ovat suhteellisen pienet. Matalat luvut voivat kertoa myös siitä, että julkisella sektorilla ei hyödynnetä riittävästi ohjelmistoalan yritysten osaamista ja tuotteita. Kuvio 13. RAHA- Raha- ja JA hyödykevirrat HYÖDYKEVIRRAT ohjelmistoalalla. Ohjelmistojen suunnittelu ja valmistus TOL: 6201 PANOSKÄYTTÖ, alle 10 henkilön yritykset Aineet ja tarvikkeet 15 % 3 % 3 % TUOTOS (ensisijaiset asiakkaat) Yksityishenkilöt / kotitaloudet Kunnat Ulkopuoliset palvelut 11 % 9 % Valtion laitokset / yksiköt Työvoimakustannukset Pääomakustannukset 47 % 5 % Ohjelmistojen suunnittelu- ja valmistus 1% 26 % Yhdistykset / järjestöt Palvelualojen yritykset Liiketoiminnan muut kulut 22 % 29 % 21 % Teollisuuden yritykset Muiden toimialojen yritykset 8 % Ulkomaat / palvelujen vienti Lähteet: Lähde: Tilastokeskus/tilinpäätöstilastot, 2013 (ennakko) 2013 (ennakko) sekä PK-yritysbarometri, syksy Lähde: PK yritysbarometri, syksy 2014 TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU 29

31 4 Alan yritysten taloudellinen tilanne 4.1 Kannattavuus Yrityksen tärkeimpänä toimintaedellytyksenä on pidetty kannattavuutta. Mikäli yrityksen kannattavuus on heikko, ei sillä ole pitkään elämisen edellytyksiä, jolloin toiminta joudutaan ennen pitkään lopettamaan. Heikko kannattavuus merkitsee sitä, että yritys tuottaa tappiota ja syö omaa pääomaansa, joka väistämättä tulee loppumaan jossain vaiheessa. Ohjelmistoalan tilanne on taloudellisten tunnuslukujen valossa hyvä luvun alussa talouden tunnusluvut heikkenivät kautta linjan, mutta vuosituhannen alkuvuosien jälkeen alalla tehtiin erittäin hyviä tuloksia. Seuraavissa taulukoissa esitellään ohjelmistoalan kannattavuutta myyntikate- ja käyttöprosenttien sekä tilikauden tulosprosentin avulla. Myyntikate antaa yrityksen sisäisessä laskennassa käsityksen tuoteryhmäkohtaisesta kannattavuudesta. Käyttökateprosentti puolestaan kertoo, kuinka paljon yrityksen liikevaihdosta jää katetta, kun siitä vähennetään yrityksen toimintakulut, ja liiketulosprosentti kertoo, kuinka paljon varsinaisen liiketoiminnan tuotoista on jäänyt jäljelle ennen rahoituseriä ja veroja suhteutettuna liikevaihtoon. Tunnusluku huomioi toimintakulujen lisäksi myös yrityksen käyttöomaisuuden kulumisen eli poistot. Luku soveltuu sekä yksittäisen yrityksen kehityksen että saman toimialan yritysten väliseen vertailuun. Taulukko 10. Ohjelmistoalan yritysten myyntikateprosentin kehitys vuosina Vuoden 2013 tieto on ennakkotieto Kaikki toimialat 44,5 44,3 46,8 45,7 45,0 44,4 44,4 Ohjelmistot, konsultointi ja siihen liittyvä toiminta 87,6 88,8 89,2 88,5 88,1 87,2 87,8 Ohjelmistojen suunnittelu ja valmistus 90,5 89,4 89,5 89,2 88,5 87,7 90,3 Atk-laitteisto- ja ohjelmistokonsultointi 78,1 81,5 86,8 85,3 86,4 85,9 81,6 Tietojenkäsittelyn ja laitteist. käyttö- ja hallintapalv. 86,6 92,1 90,4 88,9 88,6 87,1 86,7 Muu laitteisto- ja tietotekninen palvelutoiminta 78,8 83,5 73,0 86,1 87,2 88,2 75,1 Lähde: Toimiala Online/ Tilastokeskus, Tilinpäätöstilastot Myyntikateprosentit ohjelmistoalalla ovat erittäin korkeita verrattuna kaikkiin toimialoihin. Tärkeää ohjelmistoalan tarkastelussa on se, että prosentit ovat pysyneet korkeina eikä todellista tason muutosta alaspäin ole tapahtunut. Kuviossa 11 on puolestaan esitetty alan myyntikateprosentin kehitys. Tämänkin tunnusluvun kohdalla tulkinta on edellisen kaltainen elikkä merkittävää kateprosenttien putoamista ei ole tapahtunut. Ohjelmistojen käyttökateprosentit ovat keskimäärin korkeammalla kuin kaikilla toimialoilla eikä suuria tason pudotuksia ole tapahtunut. Ainoastaan tietojenkäsittelyn ja laitteistojen käyttö- ja hallintapalveluiden kohdalla käyttökateprosentti on pudonnut lähes kaikkien toimialojen tasolle. 30 TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU

32 Taulukko 11. Ohjelmistoalan yritysten käyttökateprosentin kehitys vuosina Vuoden 2013 tieto on ennakkotieto Kaikki toimialat 9,4 7,9 6,5 7,7 7,0 6,0 6,4 Ohjelmistot, konsultointi ja siihen liittyvä toiminta 11,3 10,8 9,5 9,1 9,3 9,5 10,6 Ohjelmistojen suunnittelu ja valmistus 10,7 10,9 8,8 9,6 9,3 10,0 12,6 Atk-laitteisto- ja ohjelmistokonsultointi 8,7 10,0 8,8 7,1 8,2 9,0 8,8 Tietojenkäsittelyn ja laitteist. käyttö- ja hallintapalv. 13,6 11,1 11,4 9,2 9,4 8,7 7,2 Muu laitteisto- ja tietotekninen palvelutoiminta 8,4 10,6 6,5 15,8 22,1 11,4 6,7 Lähde: Toimiala Online/ Tilastokeskus, Tilinpäätöstilastot Taulukko 12. Ohjelmistoalan yritysten tilikauden tulosprosentin kehitys vuosina Vuoden 2013 tieto on ennakkotieto Kaikki toimialat 7,9 4,5 3,3 4,8 5,4 3,7 3,0 Ohjelmistot, konsultointi ja siihen liittyvä toiminta 6,5 6,0 4,4 4,7 4,6 3,9 5,6 Ohjelmistojen suunnittelu ja valmistus 7,1 6,2 3,0 3,7 4,1 4,3 6,2 Atk-laitteisto- ja ohjelmistokonsultointi 6,0 8,0 5,8 3,8 5,4 5,5 5,3 Tietojenkäsittelyn ja laitteist. käyttö- ja hallintapalv. 5,5 4,3 6,4 7,0 4,4 1,9 4,6 Muu laitteisto- ja tietotekninen palvelutoiminta 7,8 3,1 7,6 11,0 17,3 5,0-4,6 Lähde: Toimiala Online/ Tilastokeskus, Tilinpäätöstilastot Taulukon 12 mukaan ohjelmistoalan tuloksentekokyky on pysynyt hyvänä tarkasteluajanjakson aikana. Muutokset ovat olleet pieniä paitsi alatoimialalla muu laitteisto- ja tietotekninen palvelutoiminta. Vuoden 2013 ennakkotiedon mukaan ko. alatoimialan yritysten tulokset ovat painuneet tappiolle. 4.2 Vakavaraisuus ja maksuvalmius Hyvä kannattavuus ei tavallisesti yksin riitä pitämään yritystä pinnalla, mikäli sen rahoitus ei ole kunnossa. Vaikka toiminta ei olisikaan tappiollista, voi kannattavuus olla kuitenkin niin heikko tai velkaantuneisuus niin suuri, ettei sillä kyetä kattamaan yrityksen rahoituksellisia velvoitteita, kuten lainojen korkoja ja lyhennyksiä. Tällöin heikko rahoitusrakenne voi olla syynä yrityksen vaikeuksiin. Omavaraisuusaste mittaa yrityksen vakavaraisuutta, tappion sietokykyä sekä kykyä selviytyä sitoumuksista pitkällä tähtäimellä. Tunnusluvun arvo kertoo, kuinka suuri osuus yhtiön varallisuudesta on rahoitettu omalla pääomalla. Mitä korkeampi yrityksen omavaraisuusaste on, sitä vakaammalle pohjalle yrityksen liiketoiminta rakentuu. Taulukossa 13 on esitetty ohjelmistoalan omavaraisuusprosentin kehitys. Taulukon mukaan tilanne vastaa yleistä suomalaisten yritysten tilannetta. Yleisen tulkinnan mukaan yritysten tilanne on hyvä, kun omavaraisuusaste on 35 ja 50 prosentin välissä. Ainoastaan vuoden 2013 ennakkotiedon mukaan alatoimialan muu laitteisto- ja tietotekninen palvelutoiminta tilanne on heikentynyt merkittävästi viime vuoden aikana. TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU 31

33 Taulukko 13. Ohjelmistoalan yritysten omavaraisuusasteprosentin kehitys vuosina Vuoden 2013 tieto on ennakkotieto Kaikki toimialat 47,0 42,5 44,2 44,5 44,6 44,1 43,4 Ohjelmistot, konsultointi ja siihen liittyvä toiminta 50,6 48,9 49,1 49,2 48,6 45,3 45,7 Ohjelmistojen suunnittelu ja valmistus 47,5 47,3 43,2 42,3 40,9 41,7 38,2 Atk-laitteisto- ja ohjelmistokonsultointi 42,6 43,7 49,8 47,1 49,5 47,1 51,4 Tietojenkäsittelyn ja laitteist. käyttö- ja hallintapalv. 57,4 53,2 56,9 59,9 60,9 50,2 57,8 Muu laitteisto- ja tietotekninen palvelutoiminta 19,4 34,2 22,2 37,8 51,1 49,7 19,7 Lähde: Toimiala Online/ Tilastokeskus, Tilinpäätöstilastot Vaikka kannattavuus ja vakavaraisuus olisivat kunnossa, tulee yrityksen selviytyä myös liiketoimintansa juoksevien kulujen maksuista. Taulukossa 14 on ohjelmistoalan Quick ration kehitys. Quick ratio mittaa yrityksen kykyä selviytyä lyhytaikaisista veloistaan nopeasti rahaksi muutettavilla omaisuuserillään. Tunnusluku mittaa yrityksen kassavalmiutta ja rahoituspuskurien tilaa. Yrityksen rahoituspuskurit eivät saa olla liian pienet, sillä tällöin yrityksellä ei ole käytettävissä varoja mahdollisiin yllättäviin menoihin. Luvun suositusarvo on 1, jolloin yrityksen rahoitusomaisuus kattaa täysin lyhytaikaisten velkojen määrän. Ohjelmistoalan tilanne on hyvä ja verrattavissa yleiseen yritysten tilanteeseen. Taulukko 14. Ohjelmistoalan yritysten Quick ratio -tunnusluvun kehitys vuosina Vuoden 2013 ennakkotiedot puuttuvat Kaikki toimialat 1,2 1,1 1,1 1,1 1,1 1,2 Ohjelmistot, konsultointi ja siihen liittyvä toiminta 1,6 1,5 1,5 1,5 1,5 1,2 Ohjelmistojen suunnittelu ja valmistus 1,9 1,8 1,7 1,6 1,6 1,5 Atk-laitteisto- ja ohjelmistokonsultointi 1,6 1,4 2,0 1,8 1,6 1,6 Tietojenkäsittelyn ja laitteist. käyttö- ja hallintapalv. 1,2 1,0 1,1 1,1 1,1 0,7 Muu laitteisto- ja tietotekninen palvelutoiminta 1,5 1,4 1,3 1,7 2,3 2,2 Lähde: Toimiala Online/ Tilastokeskus, Tilinpäätöstilastot 4.3 Pääoman käytön tehokkuus Viimeisenä ohjelmistoalan yritysten taloudellisen tilanteen mittarina käytetään pääoman käytön tehokkuuteen liittyvää pääoman kokonaistuottoprosenttia. Käyttöpääoma mittaa yrityksen juoksevaan toimintaan sitoutuvan rahoituksen määrää ja siten myös pääoman käytön tehokkuutta. Käyttöpääomaprosentissa käyttöpääoma suhteutetaan liikevaihtoon, koska sen erät ovat riippuvaisia liikevaihdon määrästä. Käyttöpääomaprosenttia voidaan vertailla pääasiassa vain saman toimialan yritysten kesken. Ohjelmistoalalla käyttöpääoman prosentit ovat pysyneet hyvinä. Ainoastaan vuoden 2013 ennakkotiedon mukaan alatoimialan muu laitteisto- ja tietotekninen palvelutoiminta tilanne on heikentynyt merkittävästi viime vuoden aikana. Kannattaa kuitenkin muistaa, että kyseessä on ennakkotieto. 32 TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU

34 Taulukko 15. Ohjelmistoalan yritysten kokonaiskäyttöpääoman tuottoprosentin kehitys vuosina Vuoden 2013 tieto on ennakkotieto Kaikki toimialat 9,9 6,5 4,0 5,5 5,8 4,4 5,7 Ohjelmistot, konsultointi ja siihen liittyvä toiminta 9,2 9,2 6,3 6,6 7,1 6,0 11,2 Ohjelmistojen suunnittelu ja valmistus 11,8 11,4 5,6 6,7 7,2 6,7 12,1 Atk-laitteisto- ja ohjelmistokonsultointi 7,6 10,4 10,2 7,4 10,1 11,5 12,5 Tietojenkäsittelyn ja laitteist. käyttö- ja hallintapalv. 6,4 5,5 5,9 6,1 5,5 2,8 9,3 Muu laitteisto- ja tietotekninen palvelutoiminta 13,2 13,1 12,0 31,3 27,1 10,0-6,3 Lähde: Toimiala Online/ Tilastokeskus, Tilinpäätöstilastot TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU 33

35 5 Investoinnit ja tuotekehitys 5.1 Toimialan investoinnit Ohjelmistoala ei ole kovin investointiaktiivinen toimiala verrattuna esimerkiksi konepajateollisuuteen. Ohjelmistoalalla korostuvat osaaminen sekä uuden teknologian hyödyntäminen. Tästä syystä tarkkoja analyysejä ohjelmistoalan investoinneista voikin olla suhteellisen vaikea tehdä. Suuntaa antavat kuitenkin tiedot yritysten taseissa ja tilinpäätöksissä. Kuviossa 14 on esitetty ohjelmistoalan kaikkien yritysten keskimääräiset investoinnit aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin. Vertailun vuoksi kuviossa 15 on otettu mukaan vain alle 10 henkilöä työllistävät ohjelmistoalan yritykset. On luonnollista, että pienissä yrityksissä investointien määrät ovat huomattavasti pienemmät. Mielenkiintoista on havaita, että pienissä yrityksissä aineettomat investoinnit ovat jo merkittävämpiä kuin aineelliset. Tarkasteluajan aikana tässä on tapahtunut selvä muutos. Kuvio 14. Ohjelmistoalan investoinnit Aineettom.hyöd. nettoinv e Aineell.hyöd. nettoinv. 1000e Lähde: Toimiala Online / Tilastokeskuksen tilinpäätöstiedot 34 TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU

36 Kuvio 15. Ohjelmistoalan investoinnit alle 10 henkilöä työllistävissä yrityksissä Aineettom.hyöd. nettoinv e Aineell.hyöd. nettoinv. 1000e Lähde: Toimiala Online / Tilastokeskuksen tilinpäätöstiedot 5.2 Tuotekehitys toimialalla Ohjelmistoala on hyvin tuotekehitysintensiivinen toimiala. Teknologinen kehitys on nopeaa ja monesti kaksikin vuotta vanha teknologia on jo vanhentunutta. Yksi tapa kuvata tuotekehitysintensiteettiä on tarkastella haettujen patenttien määriä. Tosin ohjelmistoalalla patentointi ei aina ole kannattavaa johtuen alan nopeasta kehityksestä. Kuvio 16. Informaatio- ja viestintäalojen patentit ja patenttihakemukset Suomessa Kotimaiset hakemukset Yritysten lkm (kotimaiset hakemukset) Kotimaiset patentit Yritysten lkm (kotimaiset patentit) Lähde: Tilastokeskus TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU 35

37 Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2008 ohjelmistoalan tutkimus- ja kehittämistoiminnan menot yhteensä olivat noin 343 miljoonaa euroa. Vuoden 2009 finanssikriisi laski panostusta tutkimukseen ja tuotekehitykseen noin kymmenyksellä ja vuonna 2010 kyseinen luku oli 303 miljoonaa euroa. Vuodesta 2011 alkaen tutkimus- ja tuotekehitystoimintaan on ohjelmistoalalla panostettu huomattavasti. Vuonna 2013 toimiala käytti jopa 426 miljoonaa euroa t&k-toimintaan. Taulukossa vuoden 2013 tiedot on eritelty rahoituslähteittäin. Taulukko 16. Ohjelmistoalan tutkimus- ja kehittämistoiminnan rahoituksen lähteet. Atk, ohjelmistot, konsultointi 2013 T&k-menot yhteensä 428,6 Oma rahoitus 337,7 Ulkopuolinen rahoitus yhteensä 90,9 Finnvera, lainat 3,0 Tekes,lainat 21,5 Muut julkiset lainat 0,5 Tekes, avustukset 23,7 Muu TEM 0,7 Muut hallinnonalat 1,4 Muu julkinen rahoitus 0,1 Rahastot 0,0 Muut kotimaiset yritykset 0,5 Oman konsernin ulkomaiset yksiköt 30,6 Muut ulkomaiset yritykset 2,5 EU 4,2 Muut kansainväliset järjestöt 0,1 Muu ulkomainen rahoitus 2,0 Lähde: Tilastokeskus 36 TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU

38 Kuvio 17. Ohjelmistoalalla työskentelevän tutkimus- ja kehitystoiminnan henkilöstön määrän kehitys vuosina Tutkijat ja tuotekehitysinsinöörit Muu t&k-henkilöstö Lähde: Tilastokeskus Vuoden 2009 finanssikriisi näkyy myös ohjelmistoalalla työskennelleen henkilöstön määrässä. Sen jälkeen varsinkin tutkijoiden ja tuotekehitysinsinöörien määrä on kasvanut tasaisesti. Muun henkilökunnan määrä laski hieman vuonna T&k-henkilökunnan määrän kehityksellä on suuri merkitys alan tulevaisuuden menestykseen, mutta myös suomalaiseen koulutuspolitiikkaan. Varsinkin tietotekniikan koulutusohjelmiin on ollut paljon hakijoita niin yliopistoissa kuin ammattikorkeakouluissakin, ja näistä koulutusohjelmista valmistuvat monesti suuntaavat juuri ohjelmistoalan tutkimus- ja tuotekehitystehtäviin. TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU 37

39 Osa 2. Toimialan asema ja merkitys tulevaisuudessa Ohjelmistoalalla ja -osaamisella tulee jatkossa olemaan merkittävä asema Suomen talouden nostamisessa reippaalle kasvu-uralle. Ohjelmisto-osaamisen leviäminen kaikille elinkeinoelämän alueille on erittäin tärkeää, ja sen eteen kaikkien tahojen, niin julkisten kuin yksityisten, kannattaa tehdä työtä. Tämän raportin toisessa osiossa hahmotan suomalaisen ohjelmistoalan asemaa ja merkitystä tulevaisuudessa. Mitkä ovat sellaisia suuntia ja kehityskulkuja, joita avaamalla ja seuraamalla suomalaisesta ohjelmisto-osaamisesta nousee yhä uusia menestyskertomuksia? Ohjelmistoalalla on toimialan oman työllistävän ja kansantaloudellisen merkityksen lisäksi yhä tärkeämpi rooli myös muille toimialoille. Yritysten ydinprosesseja toteutetaan yhä useammin tietoteknisin apuvälinein. Ohjelmistojen osuus tuotteiden valmistuskustannuksista kasvaa koko ajan. Tähän on vaikuttanut muun muassa runsaasti sulautettuja ohjelmistoja sisältävien tietoliikennetuotteiden valmistuksen voimakas lisääntyminen. Toimialan tuotteilla ja palveluilla on laaja horisontaalinen vaikutus teollisuuden, palveluiden ja kaupan aloilla, sillä yritysten tietojärjestelmät muodostavat olennaisen osan niiden liiketoimintaprosesseista ja kilpailukyvystä. 1.1 Pk-yritysbarometrin havaintoja Työ- ja elinkeinoministeriö on vuosien saatossa teettänyt erilaisia selvityksiä pk-yritysten toimintaympäristöstä ja kehitysnäkymistä. Vuoden 2010 alusta ministeriö ja TEM Toimialapalvelu yhdistivät resurssinsa Suomen Yrittäjien ja Finnveran toteuttaman pk-yritysbarometrin kanssa. Näissä selvityksissä on tietoja mm. henkilöstökehityksestä kuluneen vuoden aikana samoin kuin yritysten odotuksista seuraavalle vuodelle. Viimeisin pk-yritysbarometri on julkaistu syksyllä Selvityksessä haastateltiin yhteensä 1018 liike-elämän palveluiden alojen yritystä. Ohjelmistoalan yrittäjiä tässä ryhmässä oli mukana 106. Pk-yritysbarometrin vastaajista vajaa viidesosa (17 %) arvioi henkilökunnan määrän kasvavan seuraavan vuoden kuluttua, kun taas 11 prosenttia arvioi henkilökunnan määrän pienenevän. Liike-elämän palveluissa suhdannenäkymät henkilökunnan määrän osalta ovat koko maan ja myös teollisuus- sekä palvelutoimialojen pk-yritysten näkymiä paremmat. Noin joka neljäs liike-elämän palveluissa toimivista vastaajista arvioi henkilökunnan määrän kasvavan seuraavan vuoden aikana. Henkilökunnan määrän pienenemistä ennakoi paljon pienempi joukko eli 8 prosenttia vastaajista. 38 TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU

40 Kuvio 18. Pk-yritysten suhdannenäkymät henkilökunnan määrän osalta seuraavan vuoden kuluttua prosentteina. (Saldo luku tarkoittaa sitä, kun nousevasta/paranevasta kehityksestä vähennetään laskeva/huononeva kehitys.) Lähde: Pk-yritysbarometri, syksy 2014 Pk-yritysten suhdannenäkymiä kuvaava saldoluku on koko maassa laskenut keväästä Puolet koko maan pk-yrityksistä arvioi suhdanteiden pysyvän ennallaan lähimmän vuoden aikana. Koko maan pk-yrityksistä 28 prosenttia arvioi suhdanteiden paranevan ja 19 prosenttia huononevan. Liike-elämän palvelutoimialan yritykset arvioivat suhdannenäkymät paremmiksi kuin vertailuryhmissä yleensä. Saldoluku on toimialalla 20 prosenttia ja noussut viime vuodesta selvästi. Kuvio 19. Pk-yritysten suhdannenäkymät oman yrityksen kannalta lähimmän vuoden aikana prosentteina. Lähde: Pk-yritysbarometri, syksy 2014 TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU 39