Näkemyksestä menestystä

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Näkemyksestä menestystä"

Transkriptio

1 Näkemyksestä menestystä Ohjelmistoala Toimialaraportit ennakoi v vatv liiketoimintaympäristön muutoksia Työ- ja elinkeinoministeriö Maa- ja metsätalousministeriö Opetus- ja kulttuuriministeriö Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Tekes Finpro Matkailun edistämiskeskus VTT

2 Ohjelmistoala Toimialaraportti Timo Metsä-Tokila 6/2014 TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU

3 Julkaisusarjan nimi ja tunnus Käyntiosoite Postiosoite Toimialaraportti Aleksanterinkatu 4 PL 32 Puhelin HELSINKI VALTIONEUVOSTO Telekopio (09) /2014 Tekijät (toimielimestä: nimi, puheenjohtaja, sihteeri) Timo Metsä-Tokila Julkaisuaika Toimeksiantaja(t) Työ- ja elinkeinoministeriö Toimielimen asettamispäivä Julkaisun nimi Ohjelmistoala Tiivistelmä Ohjelmistoalan on osa laajempaa liike-elämän palveluiden kokonaisuutta. Liike-elämän palvelut ovat olleet jo noin kolmen kymmenen vuoden ajan ripeimmin kasvava toimiala niin Suomessa kuin muuallakin länsimaissa. Kasvun on ennustettu jatkuvan selvästi keskitasoa nopeampana myös tulevina vuosina, vaikka talouden yleiset näkymät ovat suhteellisen synkkiä. Taloudellisella taantumalla voi olla jopa toimialaa edistävä vaikutus, kun yritykset tehostavat ja kehittävä omaa toimintaansa. Nyt käsillä olevassa raportissa käsitellään toimialaa: ohjelmistot, ohjelmistojen konsultointi ja siihen liittyvä toiminta. Tilastokeskuksen toimipaikkatilastojen mukaan ohjelmistoalan yrityksiä vuoden 2012 lopussa oli yhteensä Suurin yksittäinen alatoimiala on ohjelmistojen suunnittelu ja valmistus 3360 yrityksillä. Vertailun vuoksi koko informaatio- ja viestintäalalla yrityksiä oli hieman yli Henkilöstä ohjelmistoalalla työskenteli yli henkilöä ja liikevaihtoa alan yritykset kerryttivät yhteensä noin 6,3 miljardia euroa. Kaikilla mittareilla ohjelmistoala on siis noussut merkittäväksi osaksi suomalaista elinkeinoelämää. Myös sen työllistävä vaikutus on huomattava. Alan kehittyessä ohjelmistoalan yrityksissä työskentelee yhä monipuolisempia osaajia. Kehitys on johtanut siihen, että ollakseen menestyvä ohjelmistoalan yritys enää ei riitä, että yrityksessä on osaavia ohjelmoijia vaan yrityksessä tulee olla osaamista myös esimerkiksi erilaisiin palvelun sisältöihin. Ohjelmistoalan keskeisimmäksi muutostekijäksi nostetaan digitalisoituminen. Digitalisoituminen on nopeutunut viimeisen muutaman vuoden aikana kun niin tietokoneet, tablettitietokoneet sekä puhelimet ovat kehittyneet siten, että niissä voidaan käyttää lähes kaikkia internet-pohjaisia sovelluksia. Lisäksi esimerkiksi erikoistavarakaupassa verkkokauppojen vaikutus näkyy selkeästi. Verkkokaupat ovat yleistyneet vähittäiskauppamuotona ja muokanneet kaupankäynnin mekanismeja. Nykyään vähittäiskauppa ei ole enää paikallista, vaan aidosti globaalia. Myös Suomen nousu houkuttelevaksi kohteeksi sijoittaa suuria tietoliikenteen datakeskuksia on herättänyt huomiota myös maailmalla. Suomen kylmää ilmanalaa ja vakaita yhteiskunnallisia oloja kuvaillaan kilpailuetuina, kun monikansalliset ITyhtiöt valitsevat kohteita tarvitsemilleen palvelinkeskuksille. Lisätietoja: TEM Toimialapalvelu, Esa Tikkanen, Varsinais-Suomen ELY-keskus, Timo Metsä-Tokila, Asiasanat Ohjelmistoala, ohjelmistoalan kehitys, tulevaisuus, julkisen sektorin ohjelmistotoimittajat ISSN Verkkojulkaisu Kokonaissivumäärä 56 Julkaisija Työ- ja elinkeinoministeriö Kieli Suomi ISBN Verkkojulkaisu Hinta - Kustantaja

4 Publikationsseriens namn och kod Besöksadress Postadress Branschrapport Alexandersgatan 4 PB 32 Telefon / HELSINGFORS STATSRÅDET Telefax (09) Författare Timo Metsä-Tokila Publiceringstid Uppdragsgivare Arbets- och näringsministeriet Organets tillsättningsdatum Titel Branschrapport om programvarubranschen Referat Programvarubranschen utgör en del av den mer omfattande helheten företagstjänster. Företagstjänsterna har redan i cirka tre decennier varit den snabbast växande branschen i såväl Finland som andra västländer. Det har förutspåtts att tillväxten kommer att fortsätta klart snabbare än genomsnittet även under de kommande åren, fastän de allmänna utsikterna för ekonomin är relativt dystra. Den ekonomiska recessionen kan rentav ha en främjande inverkan på branschen, då företagen effektiviserar och utvecklar sin egen verksamhet. I denna rapport behandlas branschen IT-tjänster. Enligt Statistikcentralens statistik över arbetsställen fanns det vid utgången av år 2012 sammanlagt 5370 företag i programvarubranschen. Den största enskilda underbranschen är dataprogrammering med 3360 företag. För jämförelsens skull kan konstateras att det inom hela informations- och kommunikationsbranschen fanns något över 9000 företag. Programvarubranschen sysselsatte över personer och företagen i branschen omsatte sammanlagt cirka 6,3 miljarder euro. Enligt alla mätare har programvarubranschen således blivit en betydande del av det finländska näringslivet. Även dess sysselsättningseffekt är betydande. I och med att branschen utvecklas, arbetar i programvaruföretagen personer med en allt mångsidigare kompetens. Utvecklingen har lett till att det inte räcker med att ett företag inom programvarubranschen har kunniga programmerare, för att det ska vara framgångsrikt, utan företaget ska också ha kunskap om olika serviceinnehåll. Digitaliseringen lyfts fram som den viktigaste förändringsfaktorn inom programvarubranschen. Digitaliseringen har blivit snabbare under de senaste åren, när såväl datorer, tablettdatorer som telefoner har utvecklats så att i dem kan användas nästan alla internetbaserade applikationer. Dessutom märks nätbutikernas inverkan tydligt, t.ex. i specialvaruhandeln. Nätbutikerna har blivit vanliga som detaljhandelsform och de har format om mekanismerna inom handeln. Numera är detaljhandeln inte längre lokal utan genuint global. Också det att Finland har blivit ett lockande land för etablering av stora datacenter har väckt uppmärksamhet ute i världen. Finlands kalla klimat och stabila samhållsförhållanden beskrivs som konkurrensfördelar, när multinationella IT-bolag väljer etableringsställen för de servercenter som de behöver. Ytterligare upplysningar: ANM Branschtjänst, Esa Tikkanen, Närings-, trafik- och miljöcentralen i Egentliga Finland, Timo Metsä-Tokila, Nyckelord Programvarubranschen, programvarubranschens utveckling, framtid, programvaruleverantörer inom den offentliga sektorn ISSN ISBN Sidoantal 56 Utgivare Arbets- och näringsministeriet Språk Finska Pris - Förläggare

5 Sisältö 0 Saatteeksi... 5 Osa 1. Katsaus toimialaan Alan kuvaus ja määrittely Toimialan kytkeytyminen muihin aloihin Toimialan yleiset muutosvoimat Toimialan rakenne Kuvaus toimialan yrityksistä Toimialan alueellinen jakauma Uudet ja lopettaneet yritykset toimialalla Toimialan suurimmat yritykset Markkinoiden rakenne Markkinoiden kokonaiskuva Asiakkuudet toimialalla Alan yritysten taloudellinen tilanne Kannattavuus Vakavaraisuus ja maksuvalmius Pääoman käytön tehokkuus Investoinnit ja tuotekehitys Toimialan investoinnit Tuotekehitys toimialalla Osa 2. Toimialan asema ja merkitys tulevaisuudessa Pk-yritysbarometrin havaintoja Osa 3. Raportin yhteenveto ja toimintasuositukset Liite Jussi Valtonen & Timo Metsä-Tokila: Analyysi kuntien ja kuntainliittojen ohjelmistojen ja tietohallintopalvelujen ulkopuolisista toimittajista TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU

6 0 Saatteeksi Toimialaraportit-julkaisusarjan lähtökohtana on koota ja yhdistää eri lähteiden aineistoja toimialakohtaisiksi perustietopaketeiksi, jotka tarjoavat asiantuntijoiden näkemyksen pk-yritysten päätöksenteon apuvälineeksi. Vuoden 2014 lopulla julkaistaan seitsemän toimialaraporttia. Raportit käsittelevät elintarvikealaa, uusiutuvaa energiaa, kaivosalaa, puualaa, ohjelmistotoimialaa, luovia aloja sekä matkailua. Nämä ja aiemmin julkaistut raportit ovat saatavissa TEM Toimialapalvelun internet-sivulta osoitteesta Toimialaraporttien keskeiset tilastotiedot päivittyvät Toimiala Online -kuvatietokannan kautta, ja ne löytyvät kyseisen raportin kohdalta. Raportissa käytetään lähteenä viimeistä saatavissa olevaa tilastoaineistoa ja toimialan yritysten, yrittäjien ja alan muiden merkittävien toimijoiden näkemyksiä. Yksi keskeinen tiedon lähde raportin laatimisessa on ollut yritysten omiin nykytilan ja tulevaisuuden arvioihin perustuva työ- ja elinkeinoministeriön, Suomen Yrittäjien sekä Finnvera Oyj:n Pk-yritysbarometri. Lisäksi olen haastellut raporttia varten alan yrittäjiä sekä muita toimijoita. Raportissa käsitellään toimialan rakennetta, markkinoita, tyypillisiä piirteitä, taloudellista tilaa sekä kehittämistarpeita ja tulevaisuuden näkymiä. Toimialaraporttien sisältöä on kehitetty pääasiallisen lukijakunnan eli yrittäjien tarpeiden pohjalta. Julkaisut palvelevat myös hallinnon kuten ELY-keskusten sekä muiden toimialan sidosryhmien tarpeita. Ohjelmistoala on säilyttänyt vetovoimaisuutensa ja uusia yrityksiä syntyy alalle suhteellisen paljon. Ohjelmisto-osaamisesta on muodostunut eräänlainen läpileikkaava osaamisvaatimus ja teema koko elinkeinoelämälle ja talouden tulevaisuuden suunnille. Ala onkin osin välttynyt nykyisen taloudellisen taantuman suurimmilta negatiivisilta vaikutuksilta. Enää ei kyseenalaisteta sitä, että tietotekniikkaan panostamalla yritykset voivat tehostaa toimintaansa ja kohottaa kannattavuuttaan. Myös teknologinen kehitys tukee toimialan positiivista virettä. Viimeisen kahden vuoden aika esimerkiksi digitalisoituminen on edennyt huimaa vauhtia. Lisäksi se, että ohjelmistoalan pelikenttä on globaali, tuo alan yrityksille sellaisia mahdollisuuksia, joita muilla aloille ei ilman merkittäviä investointeja ole. Ohjelmistoalaa on hieman vaikea luokitella tilastollisesti. Tilastoluokitusten TOL 2008:n mukaisesti alaa kuvaa parhaiten toimialaluokka 62 ohjelmistot, konsultointi ja siihen liittyvä toiminta, mutta samalla useat merkittävät ohjelmistoja tuottavat yritykset rajautuvat toimialan ulkopuolelle. Esimerkiksi monissa mainostoimistoissa ja useissa taloushallintoalan yrityksissä tehdään omia ohjelmia, vaikka yrityksen päätoimiala on jokin muu kuin toimialaluokka 62. Uskon silti, että raportti antaa hyvän ja ajanmukaisen kuvan toimialan tilanteesta ja ennen kaikkea tulevaisuuden suunnista. Raportissa on myös erillinen osio, jossa analysoidaan niitä yrityksiä, jotka ovat myyneet ohjelmistoja ohjelmistopalveluja kuntasektorille. Tällä analyysillä pyrimme vastaamaan kysymykseen siitä, minkälaiset yritykset menestyvät kuntasektorin ohjelmistoja käsittelevissä kilpailutuksissa. Olen kirjoittanut analyysin Jussi Valtosen kanssa. Kiitos myös Kuntaliitolle yhteistyöstä. Ilman Kuntaliiton apua analyysi ei olisi ollut mahdollinen. Lausun kiitokseni kaikille niille henkilöille, yrityksille ja yhteistyökumppaneille, jotka ovat olleet myötävaikuttamassa tämän raportin syntymiseen. Toivon, että raportti antaa virik- TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU 5

7 keitä alan yrityksille niiden kehittäessä toimintaansa ja palvelee lisäksi myös muita alasta kiinnostuneita. Turussa Timo Metsä-Tokila Toimialapäällikkö 6 TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU

8 Osa 1. Katsaus toimialaan 1. Toimialan määrittely 1.1 Alan kuvaus ja määrittely Ohjelmistoalan kuvaus, määrittely ja jaottelu vaihtelevat jonkin verran alan kirjallisuudessa. Tässä selvityksessä käytetään lähtökohtana ohjelmistoalan jakoa kolmeen eri osa-alueeseen, jotka ovat: 1. Ohjelmistotuotteet, joita ei ole suunniteltu tai valmistettu asiakaskohtaisesti ja jotka muodostavat yhden kokonaisuuden. Näitä tuotteita markkinoidaan ja toimitetaan samanaikaisesti jopa miljoonille käyttäjille. Tällaisia ovat esimerkiksi erilaiset mobiilisovellukset, pelit sekä taulukkolaskenta-, tekstinkäsittely- ja virustorjuntaohjelmistot. 2. Asiakaskohtaiset ohjelmistot, jotka räätälöidään asiakkaan tarpeiden mukaan yleensä tiiviissä yhteistyössä asiakkaan kanssa. Usein näiden ohjelmien avulla pyritään ratkaisemaan jokin hyvin tarkkaan määritelty tarve esimerkiksi yrityksessä. 3. Sulautetut ohjelmistot, jotka tehdään osaksi muuta kuin varsinaista atk-tuotetta, esimerkiksi ohjelmistoiksi matkapuhelimiin. Ohjelmistoilla on tärkeä rooli osana innovaatioita ja yritysten tuotteita. Lisäksi kaikkiin edellä mainittuihin liiketoimintoihin liittyy palveluita. Nykyisin esimerkiksi ohjelmistotuotteiden tarjoaminen verkkopalveluna on tuoteliiketoiminnan pääasiallinen kanava. Ohjelmistotuoteliiketoiminnan ja muun ohjelmistoliiketoiminnan erottaminen toisistaan on alan rakennemuutoksen takia hankaloitunut, ja se on keinotekoista. Tämän vuoksi esimerkiksi vuosittainen Suomen ohjelmistoyrityskartoitustutkimus on tarkastellut kotimaista ohjelmistoliiketoimintaa yhtenä kokonaisuutena. Ohjelmistoalan osa-alueiden väliset rajat ovat häilyviä. Sama ohjelmisto voidaan usein luokitella moneen eri ryhmään (kuvio 1). TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU 7

9 Kuvio 1. Ohjelmistoalan jakautuminen Ohjelmistoala on kasvanut 2000-luvulla ja vakiinnuttanut paikkansa osana suomalaista elinkeinoelämää. Nykyään sanaa ohjelmistoala käytetään hyvin vakiintuneesti, vaikka sillä voikin olla erilaisia sisältöjä. Tekes on määritellyt ohjelmistoihin liittyvän liiketoiminnan eri käsitteet seuraavasti: Erityisesti ohjelmistotuotteisiin liittyvää liiketoimintaa kutsutaan ohjelmistotuoteteollisuudeksi eli ohjelmistotuoteliiketoiminnaksi. Ohjelmistoteollisuus tarkoittaa tuotteistettujen ja asiakaskohtaisesti suunniteltujen ohjelmistojen ja niihin liittyvien palvelujen kokonaisuutta, jota kutsutaan myös ohjelmistoliiketoiminnaksi. Ohjelmistoala on laajin käsite, joka kattaa tuotteiden ja asiakaskohtaisen suunnittelun lisäksi sulautetut ohjelmistot. Ohjelmistoalan määrittely perustuu tässä raportissa TOL toimialaluokituksen mukaiseen toimialaluokkaan 62: ohjelmistot, konsultointi ja siihen liittyvä toiminta. Virallisesti toimialaluokkaan 62 kuuluvat erityisosaamista tarjoavat tietotekniikkapalvelut kuten ohjelmien ja ohjelmistojen kirjoittaminen, muuntaminen, testaaminen ja tuki sekä sellaisten tietokonejärjestelmien suunnittelu, joissa yhdistyy laitteisto-, ohjelmisto- ja viestintäteknologia. Myös asiakkaan tiloissa tapahtuva tietokonesysteemien ja tietojenkäsittelylaitteiden hallinta ja käyttö kuuluvat toimialaluokkaan 62. Muut laitteistoihin ja ohjelmistoihin liittyvät asiantuntijapalvelut ja tekniset palvelut luetaan myös kuuluvaksi tähän luokkaan. Toimialaluokan 62 ensimmäinen alaluokka on 6201 ohjelmistojen suunnittelu ja valmistus. Siihen kuuluvat ohjelmien ja ohjelmistojen kirjoittaminen, muuntaminen, testaaminen ja tuki. Tarkemmin eriteltynä se pitää sisällään rakenteen ja sisällön suunnittelun tai ohjelmakoodin kirjoittamisen varusohjelmistoja (ml. päivitykset ja korjaustiedostot), sovelluksia (ml. päivitykset ja korjaustiedostot), tietokantoja, web-sivustoja ja tietokonepelejä varten. Lisäksi luokkaan kuuluu olemassa olevan sovelluksen muuntaminen ja konfigurointi tilaustyönä asiakkaan järjestelmäympäristöön sopivaksi. Sekaannusten välttämiseksi tähän alaluokkaan tai ohjelmistoalan kokonaisuuteen ei kuulu valmisohjelmistojen kustantaminen eikä kääntäminen tai muokkaaminen erityiskohderyhmälle omaan lukuun (lokalisointi). Myöskään web-sivustojen erillinen graafinen suunnittelu ei kuulu ohjelmistoalaan. 8 TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU

10 Seuraava alaluokka on 6202 atk-laitteisto- ja ohjelmistokonsultointi. Siihen kuuluu sellaisten tietokonejärjestelmien suunnittelu, joissa yhdistyvät laitteisto-, ohjelmisto- ja viestintäteknologia. Palveluun voi sisältyä myös käyttäjien koulutus. Tähän alaluokkaan ei puolestaan kuulu tietokoneiden, oheislaitteiden ja ohjelmistojen myynti eikä keskustietokoneiden ja vastaavien asennus. Kolmas alaluokka on 6203 tietojenkäsittelyn ja laitteistojen käyttö- ja hallintapalvelut. Tähän kuuluvat asiakkaiden tiloissa tapahtuva tietokonesysteemien ja tietojenkäsittelylaitteiden hallinta- ja käyttöpalvelut sekä niihin liittyvät tukipalvelut. Viimeinen alaluokka ohjelmistoalalla on 6209 muu laitteisto- ja tietotekninen palvelutoiminta, johon kuuluvat muualla luokittelemattomat tietotekniset ja tietojenkäsittelypalvelut kuten computer disaster recovery eli toipumissuunnitelmien teko ja vaurioiden elvytys, henkilökohtaisten tietokoneiden asennus ja ohjelmistojen asennuspalvelut. Tähän alaluokkaan ei kuitenkaan kuulu keskustietokoneiden ja vastaavien asennus. Ohjelmistoalan läheisiä toimialoja ovat toimialaluokat 61 ja 63. Tietopalvelutoiminnan luokkaan 63 kuuluvat internet-hakuportaalit, tiedon käsittely ja palvelintilan vuokraus sekä muut toiminnot, jotka mahdollistavat tiedon hakemisen. Luokka 61 televiestintä puolestaan kostuu televiestintään liittyvien oheispalveluiden tuottamisesta eli puheen, datan, tekstin, äänen ja videoiden siirrosta. Tarvittavat siirtojärjestelmät voivat perustua yhteen teknologiaan tai teknologioiden yhdistelmään. Toiminnalle olennaista on tiedon ja muun sisällön siirto, ei sisällön tuottaminen. 1.2 Toimialan kytkeytyminen muihin aloihin Toimialaluokituksessa ohjelmistoala on osa laajempaa liike-elämän palveluiden toimialakokonaisuutta. Liike-elämän palvelut ovat olleet jo noin kolmen vuosikymmenen ajan ripeimmin kasvava toimiala niin Suomessa kuin muissakin länsimaissa. Kasvun on ennustettu jatkuvan selvästi keskitasoa nopeammin myös tulevina vuosina. Taloudellisella taantumalla voi olla jopa alaa edistävä vaikutus, kun yritykset tehostavat ja kehittävät toimintaansa. Suomen avainklustereiden tulevaisuutta kartoittavan tutkimuksen mukaan koko liikeelämän palvelusektorin työllisyys tulee Suomessa kasvamaan vuoteen 2015 mennessä vuosittain 2,8 prosenttia työllisyyden keskimääräisen kasvun ollessa 0,7 prosenttia. Nykyinen talouden taantuma ja epävarmuus eivät näytä hidastavan liike-elämän palveluiden käyttöä, sillä taantumassa yritykset tarvitsevat ehkä jopa enemmän liike-elämän palveluja. Liike-elämän palveluissa niin sanotut osaamisintensiiviset alatoimialat ovat herättäneet viime vuosina laajaa kiinnostusta. Aiheesta on tehty lukuisia tutkimuksia. Osaamisintensiivisillä liike-elämän palveluilla (knowledge-intensive business services, KIBS) tarkoitetaan niitä yritysten toisille yrityksille tai julkiselle sektorille tuottamia palveluja, joissa asiantuntijatoiminnalla on erityisen suuri merkitys. Osaamisintensiivisiin liike-elämän palveluihin luetaan yleensä seuraavat toimialaluokat: ohjelmistoala, tutkimus ja kehittäminen, lainopilliset palvelut, taloushallinnon palvelut, mainos- ja markkinointipalvelut, tekniset palvelut sekä konsultti- ja henkilöstöpalvelut. Osaamisintensiivisten liike-elämän palvelujen merkitys ei rajoitu niiden asemaan keskeisenä kasvualana, vaan niillä on myös yleistä taloudellista kasvua tukeva merkitys. Ai- TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU 9

11 emmin liike-elämän palvelujen kasvun nähtiin johtuvan pelkästään kustannustekijöihin liittyvästä toimintojen ulkoistamisesta, mutta uudemmissa tutkimuksissa on korostettu ulkopuolisten palvelujen käytön motiivina asiantuntemus- ja osaamisvaatimuksia. Niillä, joilla on asiakkainaan suuri määrä muitakin yrityksiä, on yksittäisiä yrittäjiä laajempi näkökulma. Osaamisintensiiviset palveluyritykset ovat keskeisessä asemassa asiakasyritystensä liiketoiminnan kehittämisessä levittäessään tietoa uusista ideoista ja parhaista käytännöistä. Osaamisintensiivisten liike-elämän palvelujen pääryhmistä suurimmaksi on 2000-luvulla noussut sekä henkilöstöllä että liikevaihdolla mitattuna ohjelmistoala. Lähes joka viides osaamisintensiivisten liike-elämän palvelujen toimipaikoista edustaa taloushallintoalaa. Taloushallinnonpalveluissa on paljon pieniä toimijoita. Eniten toimipaikkoja on kuitenkin teknisen suunnittelun ja insinööripalveluiden aloilla, jotka ovat perinteisesti hyvin pienyritysvoittoisia. Työnvälitystoiminnan alalla on henkilöstöä huomattavasti, mutta liikevaihdossa ja toimipaikkojen määrässä se jää merkittävästi jälkeen muista osaamisintensiivisistä aloista. Toimialatarkastelujen rinnalle ovat nousseet erilaiset talouden klusteritarkastelut. Tässä selvityksessä klusterikäsitettä käytetään melko väljässä merkityksessä viittaamaan yritysryppäisiin, jotka ovat eri tavoin vuorovaikutuksessa toistensa kanssa ja joiden keskinäinen vuorovaikutus tuottaa synergiaetuja. Osaamisintensiivisten liike-elämän palvelujen voidaan katsoa muodostavan oman kokonaisuutensa tai klusterinsa, jossa keskeinen yhdistävä tekijä on osaamisen suhteellisen korkeat vaatimukset ja asiantuntemus. Toimialojen työntekijöille on tyypillistä korkea koulutustaso. Viimeisinä vuosina yhä enemmän liike-elämän palvelujen saralla yhteiseksi tekijäksi on noussut tietotekniikan hyödyntäminen. Tällaista yhteistä resurssi- ja osaamispohjaa hyödyntävää yritysrypästä tai verkostoa voidaan nimittää myös horisontaaliseksi klusteriksi. Perinteisemmin klusterikäsitteellä on viitattu samaan arvoketjuun kuuluvaan yritysverkostoon, jota voidaan nimittää vertikaaliseksi klusteriksi. Kuvio 2. Pk-yritysten kytkeytyminen liike-elämän palveluihin. (Kuviossa eri toimialojen osuudet ovat siinä suhteessa kuin niillä työskentelee henkilöitä vuoden 2012 toimipaikkatilaston mukaan.) 62 Ohjelmistot, konsultointi ja siihen liittyvä toiminta PK-yritys y 64 Rahoituspalvelut (pl. vakuutus- ja eläkevakuutustoiminta) 65 Vakuutus-, jälleenvakuutusja eläkevakuutustoiminta (pl. pakollinen sosiaalivakuutus) 691 Lakiasiainpalvelut 692 Laskentatoimi, kirjanpito ja tilintarkastus; veroneuvonta 702 Liikkeenjohdon konsultointi 73 Mainostoiminta ja 73 Mainostoiminta ja markkinatutkimus 10 TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU

12 Osaamisintensiivisten liike-elämän palvelujen muotoutumista yhä selvemmin omaksi klusterikseen kuvastaa toimialarajojen hämärtyminen. Tyypillisin toimialarajojen hämärtymiseen liittyvä ilmiö on eri liike-elämän palvelujen siirtyminen osittain konsultoinnin ja neuvonnan alueelle. Kehitys on luonnollista seurausta tietoteknisten ratkaisujen, markkinoinnin ja viestinnän, lainopillisten kysymysten sekä taloushallinnon entistä tiiviimmästä suhteesta asiakasyritysten strategiaan ja johtamiseen. Työ muuttuu esimerkiksi yhä enemmän taloudelliseksi konsultoinniksi tai talousprosessien tietotekniseksi ohjaamiseksi kirjanpito- ja tilintarkastusta harjoittavissa yrityksissä. Havaintoa tukevat myös tätä raporttia varten tehdyt haastattelut. Muutamat ohjelmistoalan yrittäjät totesivatkin olevansa asiakkaidensa strategisia kumppaneita niin tietotekniikkaan liittyvissä kuin muissakin asioissa. Havainto kuvaa myös tietotekniikan läpileikkaavaa asemaa liiketoiminnassa tänä päivänä. Osittain eri toimialat menevät päällekkäin ja ne myös tukevat toisiaan erittäin hyvin. Kuvio 3. Ohjelmistoala osana tieto- ja viestintäteollisuutta Kysyntä ohjelmistotuotteille ja -palveluille vaihtelee asiakastoimialasta riippuen. Vaihtelevuus ohjaa myös ohjelmistoalan omaa kehitystä ja panostusta. Vahvat ja kehitykseen panostavat toimialat ohjaavat ohjelmistoklusterin kehitystä, ja näillä alueilla muodostuu todennäköisemmin uusia alan yrityksiä. Toimintaa suuntaavia virtauksia ohjelmistoalalle ovat olleet 70-luvulla automaatioala, 80-luvulla elektroniikka-ala, 90-luvulla tietoliikenneala ja telepalvelut ja 2000-luvulla mobiilipalvelut. Aivan viime vuosina digitaalisuus on noussut esille talouden kaikille saroilla. Yksi maailman suurimman mainosalan toimija Razorfishin Jeff Dachis onkin todennut, että kaikki mitä voidaan digitalisoida, se myös tullaan digitalisoimaan. TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU 11

13 1.3 Toimialan yleiset muutosvoimat Lähtökohtaisesti ohjelmistoalasta ei kannata puhua pelkästään suomalaisena teollisuuden alana tai palveluiden tuottajana. Ohjelmistoala on useimmissa tapauksissa jo pienissäkin yrityksissä globaalia maailmanlaajuista toimintaa. Ohjelmistoalan rahallisesta arvosta antaa jonkinlaisen kuvan kansainvälinen ICT-alan tutkimus- ja konsultointiyritys Gartner, joka on arvioinut, että ohjelmistoalan liikevaihto koko maailmassa on yli 400 miljardia dollaria. Vuotuiseksi kasvuksi Gartner arvioi lähes viisi prosenttia. Edellä esitettyjen lukujen paikkaansa pitävyyttä on maallikon vaikea arvioida, mutta joka tapauksessa ohjelmistoalasta on tullut yksi merkittävin liiketoiminta-alue koko maailmassa. Merkittävää tässä kehityksessä on myös se, että toiminnan globaalisuus tuo alan toimijat samoihin verkkoihin ilman, että tekijöiden paikalla tai kulttuuritaustalla on suurta merkitystä. Sosiaalinen media ja tietoverkot ovat myös mullistaneet yhteiskunnallisen kehityksen useissa maissa. Ohjelmistoalasta on tullut koko elinkeinoelämän läpileikkaava tekijä. Monen toimialan koko todellinen kehitys on kiinni siitä, miten hyvin sillä pystytään soveltamaan ja hyödyntämään tietotekniikkaa. Esimerkiksi taloushallinnossa tietotekniikan tulosta kirjapitoon on puhuttu pitkään, mutta vasta nyt alamme nähdä sovelluksia, jotka aidosti nopeuttavat ja selkeyttävät taloudellisen informaation käytettävyyttä. Selvittääkseni ohjelmistoalan yleisimpiä muutosvoimia ja -suuntia keräsin syksyn 2014 suurimmista suomalaisista sanomalehdistä uutisia, jotka käsittelevät ohjelmistoalan kehitystä. En kerännyt erilaisia uusia teknisiä ratkaisuja, joita alalla nousee, vaan yritin etsiä sellaisia asiasanoja ja asiayhteyksiä, jotka vaikuttavat toimialan kehitykseen. Ajatukseni ei ollut tehdä analyysiä toimialan teknisestä kehityksestä vaan siitä, mitkä tekijä ajavat kehitystä alalla yleisellä tasolla. Kuvioon 4 on kerätty sanomalehdissä yleisemmin esitetyt asiat. Kuviossa mustalla tekstillä ovat kaikkein keskeisimmät muutostekijät. Lisäksi mitä suuremmalla tekstillä sana on kirjoitettu, sitä useammin se esiintyi sanomalehtien teksteissä. Myös sillä, missä sana kuviossa on, on merkitys. Esimerkiksi puhuttaessa pelialasta puhuttiin myös animaatiosta, kun taas kyberturvallisuudesta puhuttaessa artikkeleissa useimmiten mainittiin tietotekniikan turvallisuuskysymykset. Sinistä tekstiä olen käyttänyt niissä tapauksissa, kun asiasana esiintyy artikkelissa positiivisessa sävyssä ja punaista silloin, kun artikkelin sävy kokonaisuutena on negatiivinen. Muutamat asiasanat ovat keltaisella värillä, mikä tarkoittaa sitä, että asiakokonaisuus oli esillä niin negatiivisesti kuin positiivisesti sanomalehdissä. Kyseessä ei ole tarkka tieteellinen analyysi vaan suuntaa antavat asiakokonaisuuksien hahmotelma. Kuvio antaa meille suuntaa ja neuvoja siitä, mitkä asiat alan yritysten ja päättäjien on syytä ottaa huomioon omassa toiminnassaan. 12 TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU

14 Kuvio 4. Ohjelmistoalan kehityssuuntia ja -tekijöitä. Ex-nokialaiset Lisää ohjelmoijia Tabletti Mobiilisovellus Ilmainen tai maksullinen Verkkokauppa Ääni Datakeskus Big data Autot Suomi Sulautetut järjestelmät j itunes Globaalisuus Teollinen internet Prosessiautomaatio Pilvipalvelut Kuvat liikkuva kuva Konsultaatio Kyberturvallisuus Tunnistautuminen Sähköinen maksaminen Riskit Koulutusmarkkinat IT-kustannukset kasvaa Käytettävyys Digitalisaatio Asiakasdata Turismi Arkkitehtuuri Konsultaatio Hoiva-ala E-lasku Intia Käyttösuunnittelu Konsultaatio Virtuaalitodellisuus Riskit Itä-Eurooppa Suomi Oppilaitosyhteistyö Peliala Animaatio 3D tulostus Sovellukset Tulevaisuus Helppous / Käytettävyys IT tuo kestävää kehitystä Taloushallinto Tietotekniikan ulkoistus Kustannustehokkuus Laatu Terveyden huolto Tiedon hallinta ydin liiketoimintaa Laatu Konsultaatio Puitesopimus Ulkoistus vedettiin takaisin Sähköinen järjestelmä Poliitikot ja päättäjät eivät ymmärrä. Tietojärjestelmän j t ä hankinta Oli tarkoitus olla käytössä jo vuonna Nettiäänestys Ohjelmistoalan keskeisimmäksi muutostekijäksi syksyllä 2014 nousi digitalisoituminen. Digitalisoituminen on nopeutunut viimeisen muutaman vuoden aikana, kun niin tietokoneet, tablettitietokoneet sekä puhelimet ovat kehittyneet siten, että niissä voidaan käyttää lähes kaikkia internet-pohjaisia sovelluksia. Osin tästä johtuen Googlen mukaan Suomessa tehdään joka päivä noin 30 miljoonaa hakua, joista 15 prosenttia on uusia hakuja. Samalla haut synnyttävät mittavan tietokannan, joka puolestaan kertoo siitä, mitä kuluttajat etsivät. Nykyään hakukoneiden käyttöä voidaankin pitää yhtenä talouden ennustamisen välineenä. Samalla myös esimerkiksi mobiililaitteissa käytettävien laitteiden sovellusten käytön vaatimukset kasvavat. Jos esimerkiksi älypuhelimella etsitään jotain internet-sivustoa eikä kyseinen sivusto aukea kunnolla, on erittäin todennäköistä, että kuluttaja ei palaa enää kyseiseen palveluun. Mobiililaitteiden kehittyminen ja kuvan sekä äänen siirtyminen digitaaliseen muotoon muuttaa myös ihmisten suhtautumista television katseluun. Tutkimusten mukaan kolme neljästä suomalaisesta katsoo videoita ja televisio-ohjelmia myös Youtubesta. Varsinkin erikoistavarakaupassa verkkokauppojen vaikutus näkyy selkeästi. Verkkokaupat ovat yleistyneet vähittäiskauppamuotona ja muokanneet kaupankäynnin mekanismeja. Nykyään vähittäiskauppa ei ole enää paikallista vaan aidosti globaalia useimmilla toimialoilla. Kaupan liiton (2013) tutkimuksen mukaan verkkokauppa kasvaa noin 11 prosenttia vuodessa, ja seitsemän kymmenestä suomalaisesta on ostanut jotain myös ulkomaisista verkkokaupoista. Varsinkin muotiin ja matkustamiseen liittyvät ostokset ovat siirtyneet tehokkaasti verkkoon. Joidenkin arvioiden mukaan viime vuonna kansainvälisen verkkokaupan arvo oli noin 25 miljardia dollaria, ja sen arvioidaan kasvavan vuoteen 2020 mennessä 130 miljardiin dollariin. TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU 13

15 Suomessa peliteollisuudesta on 2000-luvun aikana tullut merkittävä osa suomalaista kulttuurivientiteollisuutta. Kotimarkkinoiden pienuuden ja pelimarkkinoiden globaalin luonteen vuoksi yli 90 prosenttia pelialan suomalaisesta tuotannosta päätyy vientiin, joten myös kansantalouden ja vientitulojen kannalta peliteollisuus on merkittävä toimija. Pelialan yrityksillä on varsinkin monien nuorten mielessä hyvin positiivinen mielikuva. Useat pelialan yritykset tekevätkin yhteistyötä oppilaitosten kanssa ja hyödyntävät mm. animaatiotekniikkaa. Suomen nousu houkuttelevaksi kohteeksi sijoittaa suuria tietoliikenteen datakeskuksia on herättänyt huomiota myös maailmalla. Suomen kylmää ilmanalaa ja vakaita yhteiskunnallisia oloja kuvaillaan kilpailuetuina, kun monikansalliset IT-yhtiöt valitsevat kohteita tarvitsemilleen palvelinkeskuksille. 14 TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU

16 2 Toimialan rakenne 2.1 Kuvaus toimialan yrityksistä Tilastokeskuksen toimipaikkatilastojen mukaan ohjelmistoalan yrityksiä vuoden 2012 lopussa oli yhteensä Suurin yksittäinen alatoimiala on ohjelmistojen suunnittelu ja valmistus 3360 yrityksellä. Vertailun vuoksi koko informaatio- ja viestintäalalla yrityksiä oli hieman yli Henkilöstöstä ohjelmistoalalla työskenteli yli henkilöä ja liikevaihtoa alan yritykset kerryttivät yhteensä noin 6,3 miljardia euroa. Taulukko 1. Ohjelmistoalan yritysmäärä, toimipaikat, henkilöstö ja liikevaihto vuonna Toimiala Yritykset Toimipaikat Henkilöstö Liikevaihto (Milj ) Informaatio- ja viestintäala Ohjelmistot, konsultointi ja siihen liittyvä toiminta Ohjelmistojen suunnittelu ja valmistus Atk-laitteisto- ja ohjelmistokonsultointi Tietojenkäsittelyn ja laitteist. käyttö- ja hallintapalv Muu laitteisto- ja tietotekninen palvelutoiminta Lähde: Toimiala Online/Tilastokeskus/Yritys- ja toimipaikkatilastot Kuviossa 5 on esitetty ohjelmistoalan suhteellista kehitystä. Kokonaiskehitys on ollut hyvin nousujohteista koko tarkasteluajan vuosina Ainoastaan toimialan liikevaihto putosi vuoden 2009 finanssikriisin aikoina. Liikevaihdon pudotuksesta huolimatta alalle syntyi tasaisesti uusia yrityksiä, ja yritysten määrä on jakanut kasvuaan kaikkina tarkasteluvuosina. Samoin liikevaihto on kasvanut huomattavasti vuoden 2010 jälkeen. TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU 15

17 Kuvio 5. Ohjelmistoalan suhteellinen kehitys yritysmäärän, toimipaikkojen, henkilöstön ja liikevaihdon suhteen Yritysten määrä Toimipaikkojen määrä Henkilöstön määrä Liikevaihdon määrä Lähde: Toimiala Online/Tilastokeskus/Yritys- ja toimipaikkatilastot Taulukoissa 2, 3, 4 ja 5 on esitetty tarkempi erittely ohjelmistoalan muutoksesta vuosina Tarkasteltaessa yritysten määrän kehitystä kasvu on ollut erittäin vahvaa. Koko toimialalle on tullut lisää yrityksiä peräti 836 kuudessa vuodessa. Huomattavin kasvu on ollut ohjelmistojen suunnittelussa ja valmistuksessa, jossa yrityksiä on tullut lisää lähes viidennes. Toimipaikkojen kehitys on ollut luonnollisesti hyvin samansuuntainen. Niiden lisäys on ollut 15 prosenttia. Taulukko 2. Yritysmäärän kehitys ohjelmistoalalla vuosina Yritykset Muutos Ohjelmistot, konsultointi ja siihen liittyvä toiminta ,4 % Ohjelmistojen suunnittelu ja valmistus ,7 % Atk-laitteisto- ja ohjelmistokonsultointi ,4 % Tietojenkäsittelyn ja laitt. käyttö- ja hallintapalv ,2 % Muu laitteisto- ja tietotekninen palvelutoiminta ,5 % Lähde: Toimiala Online/Tilastokeskus/Yritys- ja toimipaikkatilastot 16 TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU

18 Taulukko 3. Toimipaikkojen määrän kehitys ohjelmistoalalla vuosina Toimipaikat Muutos Ohjelmistot, konsultointi ja siihen liittyvä toiminta ,0 % Ohjelmistojen suunnittelu ja valmistus ,5 % Atk-laitteisto- ja ohjelmistokonsultointi ,3 % Tietojenkäsittelyn ja laitt. käyttö- ja hallintapalv ,8 % Muu laitteisto- ja tietotekninen palvelutoiminta ,1 % Lähde: Toimiala Online/Tilastokeskus/Yritys- ja toimipaikkatilastot Ohjelmistoala on yksi harvoista toimialoista, joissa henkilöstömäärä on kasvanut. Absoluuttisesti kasvua on tapahtunut yli viisituhatta henkilöä. Suhteellisesti huomattavin kasvu on tapahtunut atk-laitteisto- ja ohjelmistokonsultointi -alatoimialalla. Tämä ilmiö selittyy alan kehityksellä, koska ohjelmistoihin liittyvä neuvonta ja konsultointi ovat yhä suuremmassa osassa. Kehitys on luonnollista ja vastaa varmasti siihen, mitä toivotaankin. Ohjelmistoala ei ole vain uusien ohjelmien koodaamista, vaan niiden käyttöön ja erityisesti hyödyntämiseen liittyvät toiminnot kasvavat. Samalla rajanveto esimerkiksi taloudellisen ja yleisemmän liiketoimintakonsultoinnin välillä hämärtyy yhä enemmän. Taulukko 4. Henkilöstömäärän kehitys ohjelmistoalalla vuosina Henkilöstö Muutos Ohjelmistot, konsultointi ja siihen liittyvä toiminta ,9 % Ohjelmistojen suunnittelu ja valmistus ,1 % Atk-laitteisto- ja ohjelmistokonsultointi ,1 % Tietojenkäsittelyn ja laitt. käyttö- ja hallintapalv ,1 % Muu laitteisto- ja tietotekninen palvelutoiminta ,9 % Lähde: Toimiala Online/Tilastokeskus/Yritys- ja toimipaikkatilastot Ohjelmistoalan liikevaihdon kokonaismäärä vuonna 2012 oli noin 6,3 miljardia euroa. Kasvu on ollut kuuden vuoden aikajaksolla erittäin hyvää tasoa verrattuna koko muuhun talouteen. Toimialan kokonaisliikevaihto on kasvanut lähes viidenneksellä. Itse ohjelmistojen suunnittelussa kasvu on ollut vajaan kymmenen prosentin tasoa. Kasvu on merkittävä ottaen huomioon sen, että varsinkin vuonna 2009 alan kokonaisliikevaihto laski merkittävästi. Toimialan sisällä huomattavin kasvu on tapahtunut atk-laitteisto- ja ohjelmistokonsultointi -alatoimialalle, mikä kertoo myös siitä, miten toimiala muuttuu yhä enemmän myös konsultoivaan suuntaan. TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU 17

19 Taulukko 5. Liikevaihdon kehitys ohjelmistoalalla vuosina Liikevaihdon määrä (Milj. ) Muutos Ohjelmistot, konsultointi ja siihen liittyvä 5 270, , , , , ,2 19,7 % toiminta Ohjelmistojen suunnittelu ja valmistus 3 123, , , , , ,1 8,6 % Atk-laitteisto- ja ohjelmistokonsultointi 843,6 881,9 999, , , ,6 41,3 % Tietojenkäsittelyn ja laitt. käyttö- ja 1 277, , , , , ,9 30,0 % hallintapalv. Muu laitteisto- ja tietotekninen palvelutoiminta 25,9 32,2 20,7 29,4 42,5 62,5 141,2 % Lähde: Toimiala Online/Tilastokeskus/Yritys- ja toimipaikkatilastot Kuviossa 6 on esitetty kaikkien toimialojen ja ohjelmistoalan jalostusarvon kehitys. Jalostusarvo kuvaa sitä, kuinka paljon tuottaja lisää omia panoksiaan kuten työtä, pääomaa ja osaamista ostamiinsa panoksiin. Jalostusarvo on tuottajan aikaansaama arvonlisäys tuotantoketjussa, minkä vuoksi arvonlisäys on jalostusarvon synonyymi. Ohjelmistoalan kehitys on ollut erittäin suopeaa itsessäänkin, mutta eritoten verrattaessa kaikkiin toimialoihin. Vaikka vuoden 2009 finanssikriisi näkyy kuviossa selkeästi, on alan yleinen kehitystrendi erittäin positiivinen. Tarkasteltaessa Tilastokeskuksen kasvukatsaustilastoja voidaan havaita, että vuoden 2013 aikana yli puolet ohjelmistoalan yrityksistä kasvatti liikevaihtoaan vähintään 15 prosenttia edellisestä vuodesta. Yritykset, joiden toiminta supistui, vaikutus koko ohjelmistoalan kasvuun on ollut pienempi paitsi nyt kuluvan vuoden ensimmäisellä neljänneksellä. Tosin kasvavien yritysten yhteenlaskettu liikevaihto on huomattavasti suurempi kuin supistuvien yritysten liikevaihdon lasku, jolloin ohjelmistoalan kasvu jatkuu tasaisena. Kuvio 6. Ohjelmistoalan ja talouden yleinen jalostusarvon suhteellinen kehitys vuosina Kaikki toimialat Ohjelmistot, konsultointi ja siihen liittyvä toiminta Lähde: Toimiala Online/Tilastokeskus/Yritys- ja toimipaikkatilastot 18 TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU

20 Ohjelmistoalan ikärakenne poikkeaa jonkin verran muista toimialoista. Kuviossa 7 on esitetty niin ohjelmistoalalla työskentelevien henkilöiden kuin alan yrittäjien ikärakenne verrattuna muuhun työväestöön ja yrittäjiin. Reilusti joka viides ohjelmistoalalla työskentelevä henkilö on vuotias. Alan yrittäjissä yleisin ikähaarukka on vuotta. Ikärakenne selittyy sillä, että alan yrittäjäksi ryhdytään usein muutaman vuoden työskentelyn jälkeen. Yrittäjäksi lähdetäänkin usein suuremmasta yrityksestä joko omasta aloitteesta tai yt-neuvottelujen alettua. Kuvio 7. Ohjelmistoalan ja muiden toimialojen työntekijöiden ja yrittäjien ikärakenne vuoden 2010 lopulla. 25 % 20 % 15 % 10 % 5 % Kaikki työlliset Yrittäjät pl. maatal.yrittäjät Työlliset, ohjelmistot ja konsultointi Yrittäjät, ohjelmistot ja konsultointi 0 % Lähde: Toimiala Online/Tilastokeskus/Työssäkäyntitilasto 2.2 Toimialan alueellinen jakauma Ohjelmistoala on erittäin voimakkaasti keskittynyt Uudellemaalle ja erityisesti pääkaupunkiseudulle. Ohjelmistoalan ohella rahoitus- ja vakuutustoiminta sekä liike-elämän palvelut laajemminkin ovat voimakkaimmin keskittyneet suurimmille kaupunkiseuduille, erityisesti Uudellemaalle. Kuviossa 8 on esitetty ohjelmistoalan jakautuminen henkilöstön ja liikevaihdon suhteen ELY-keskusalueittain. Keskittymistä selittää osittain se, että Uudellamaalla on taloudellista toimintaa muista maakuntia suhteellisestikin enemmän. Myös se, että useiden isompien yritysten pääkonttorit sijaitsevat pääkaupunkiseudulla, edistää tätä kehitystä. TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU 19

21 Kuvio 8. Alan henkilöstön ja liikevaihdon osuus ELY-alueittain vuonna Ahvenanmaa Lapin ELY-keskus Kainuun ELY-keskus Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Pohjanmaan ELY-keskus Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus Keski-Suomen ELY-keskus Pohjois-Karjalan ELY-keskus Pohjois-Savon ELY-keskus Etelä-Savon ELY-keskus Kaakkois-Suomen ELY-keskus Pirkanmaan ELY-keskus Hämeen ELY-keskus Satakunnan ELY-keskus Varsinais-Suomen ELY-keskus Uudenmaan ELY-keskus Kaikki yritykset TOL 62 Kuntien toimittajat Lähde: Toimiala Online/Tilastokeskus/Yritys- ja toimipaikkatilastot Uudenmaan jälkeen Pirkanmaa ja Pohjois-Pohjanmaa ovat ohjelmistoalalle seuraavaksi merkittävimmät alueet. Pohjois-Pohjanmaan kohdalla tulevina vuosina Nokian toimintojen vähentyminen vaikuttaa ohjelmistoalan kehitykseen. Toisaalta usein suuret rakennemuutokset ovat myös alku uudelle kehitykselle. Kun suuryritykset irtisanovat esimerkiksi alan osaajia, on yksi varteenotettava vaihtoehto oman yrityksen perustaminen. Pirkanmaan ja Pohjois-Pohjanmaan jälkeen selkeä seuraava ohjelmistoalalle merkittävä maakuntakaksikko on Varsinais-Suomi ja Keski-Suomi. Myös molemmissa näissä maakunnissa on elektroniikka- ja ohjelmistoteollisuudessa tapahtunut huomattavia muutoksia. 20 TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU

22 Kuvio 9. Liikevaihto/toimipaikka ohjelmistoalalla ELY-keskuksittain vuonna 2012 (1000 ). Lähde: Toimiala Online/Tilastokeskus/Yritys- ja toimipaikkatilastot Kuviossa 9 on edelleen hahmoteltu ohjelmistoalan alueellisia eroja. Uudellamaalla ohjelmistoalan toimipaikkojen liikevaihto on keskimäärin selkeästi korkeampi kuin muualla. Toiseksi korkeimpaan kategoriaan yltävät Pirkanmaa ja Ahvenanmaa. Erot selittyvät osin sillä, että varsinkin Uudellamaalla on suurempia yrityksiä kuin muualla maassa. Taulukossa 6 on esitetty liikevaihto per työntekijä ELY-keskusalueittain. Uudenmaan ELY-keskuksen alueella yhden ohjelmistoalan yrityksen työntekijän keskimääräinen liikevaihtokertymä on 170 tuhatta euroa koko maan keskiarvon ollessa 150 tuhatta euroa. Keskiarvon yläpuolelle pääsee myös Etelä-Savo. TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU 21

23 Taulukko 6. Liikevaihto/henkilö ohjelmistoalalla ELY-keskuksittain vuonna 2012 (1000 ). ELY-keskusalue Liikevaihto / henkilö (1000) euroa Koko maa 150 Uudenmaan ELY-keskus 170 Varsinais-Suomen ELY-keskus 131 Satakunnan ELY-keskus 145 Hämeen ELY-keskus 130 Pirkanmaan ELY-keskus 120 Kaakkois-Suomen ELY-keskus 143 Etelä-Savon ELY-keskus 157 Pohjois-Savon ELY-keskus 125 Pohjois-Karjalan ELY-keskus 116 Keski-Suomen ELY-keskus 122 Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus 117 Pohjanmaan ELY-keskus 100 Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus 111 Kainuun ELY-keskus 86 Lapin ELY-keskus 87 Ahvenanmaa 137 Lähde: Toimiala Online/Tilastokeskus/Yritys- ja toimipaikkatilastot Ohjelmistoalalla yleisiä ammattinimikkeitä ovat muun muassa sovelluskehittäjä, ohjelmistosuunnittelija, web-kehittäjä ja ohjelmistoarkkitehti. Eri aloille kouluttautuneiden henkilöiden työmahdollisuuksia voidaan mitata työvoiman kohtaannon käsitteen kautta. Työvoiman kysynnän ja tarjonnan alueellinen kohtaantotilanne ohjelmistoalan ammateissa vuoden 2014 lokakuussa on esitetty maakunnittain seuraavissa kartoissa (Kuva 10). Tarkastelu on tehty työ- ja elinkeinotoimistoon ilmoitettujen avointen työpaikkojen ja työttömäksi rekisteröityjen pohjalta. Tarkastelun ulkopuolelle ovat jääneet ne avoimet työpaikat, jotka eivät ole tulleet TE-toimiston tietoon ja työnhakijoista muut kuin työttömäksi rekisteröityneet. Ohjelmistoalalla nämä epäviralliset väylät työllistyä ovat merkittäviä, ja usein alalle työllistytään referenssien ja harjoittelun kautta. Kuvioista 10 selviää, että alalla on ylitarjontaa työvoimasta. Ohjelmistoalaan liittyvät ammatit ja koulutusohjelmat ovat olleet jo pitkään nuorten suosiossa ja erilaisia ohjelmistoalan suunnittelijoita, ohjelmoijia ja vastaavia valmistuu monista oppilaitoksista. Myös TE-hallinnon ammattibarometri kertoo, että tilanne jatkuu tämänkaltaisena myös tulevaisuudessa. 22 TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU

24 Kuvio 10. Arvio työmarkkinatilanteesta seuraavan puolen vuoden aikana lokakuussa 2014 eri ohjelmistoalan työtehtävissä. Sovellusohjelmoijat Sovellussuunnittelijat Sovellusarkkitehdit Paljon pulaa hakijoista Pulaa hakijoista Tasapaino Liikaa hakijoita Paljon liikaa hakijoita Lähde: Ammattibarometri. 2.3 Uudet ja lopettaneet yritykset toimialalla Ohjelmistoalalle on viimeisten vuosien aikana syntynyt runsaasti uusia yrityksiä. Toimiala on vetänyt puoleensa uusia yrittäjiä, ja monelle alaa opiskelevalle yrittäjyys ja yrittäjyyden uudenlaiset muodot ovat selkeitä vetovoimatekijöitä. Myös alan teknologinen kehitys luo uusia mahdollisuuksia yritystoiminnalle. On hyvin tavallista, että alalla menestyneet henkilöt perustavat useita ohjelmistoalan yrityksiä. Ala on myös pystynyt houkuttelemaan sijoittajien mielenkiinnon. Varsinkin menestyneet pelialan yritykset ovat erittäin vetovoimaisia työpaikkoja, mutta myös sijoituskohteita. Alalle on tyypillistä, että kynnys ostaa jotain osaamista yrityksen ulkopuolelta on matala. Lisäksi verkostomainen toiminta omalta osaltaan edistää alan yrittäjyyttä. TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU 23

25 Kuvio 11. Alalle perustettujen yritysten suhteellinen määrä. 16 % 14 % 12 % 10 % 8 % 6 % Ohjelmistot ja konsultointi Toimialat yhteensä 4 % 2 % 0 % Lähde: Toimiala Online/Tilastokeskus/Yritys- ja toimipaikkatilastot Vaikka uusien yritysten määrä ohjelmistoalalla on laskenut viimeiset vuodet, on niiden määrä vielä korkeampi kuin muilla toimialoilla yhteensä. Kuvio 11 kertoo, että vuonna 2012 alle vuoden ikäisten ohjelmistoalan yritysten määrä oli koko toimialan yrityskannasta 12 prosenttia. Luku on reilu kolme prosenttia korkeampi kuin yleensä. Mitä korkeampi luku on, sitä dynaamisempi ja ehkä uudempi toimiala on kyseessä. Monessa mielessä on erittäin hyvä, että alalle syntyy runsaasti uusia toimijoita. Usein näissä uusissa yrityksissä kehitetään uutta tekniikkaa ja niiden soveltamista innovatiivisesti. Kuviossa 12 on puolestaan lopetettujen yritysten suhteellinen määrä. Vuonna 2012 lopetettujen ohjelmistoalan yritysten määrä oli vajaa kahdeksan prosenttia yrityskannasta. Luku on hieman korkeampi kuin muilla toimialoilla yhteensä. Taulukosta 7 löytyy yksityiskohtaisempi alatoimialakohtainen tieto. Mielenkiintoista on nähdä, että uusien yritysten perustaminen toimialalle on jatkunut voimakkaana. Samalla vaikka konsultoinnin osuus on esimerkiksi liikevaihdon suhteen kasvanut, ei uusia juuri tietotekniikan konsultointiin keskittyneitä yrityksiä olisi erityisen paljon perustettu. 24 TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU

26 Kuvio 12. Ohjelmistoalalla lopetettujen yritysten suhteellinen määrä. 12 % 10 % 8 % 6 % 4 % Ohjelmistot ja konsultointi Toimialat yhteensä 2 % 0 % Lähde: Toimiala Online/Tilastokeskus/Yritys- ja toimipaikkatilastot Taulukko 7. Ohjelmistoalalle perustettujen ja alalta lopettaneiden yritysten määrät Aloittaneet Ohjelmistot, konsultointi ja siihen liittyvä toiminta yritykset - Ohjelmistojen suunnittelu ja valmistus Atk-laitteisto- ja ohjelmistokonsultointi Tietojenkäsittelyn ja laitt. käyttö- ja hallintapalv Muu laitteisto- ja tietotekninen palvelutoiminta Lopettaneet Ohjelmistot, konsultointi ja siihen liittyvä toiminta yritykset - Ohjelmistojen suunnittelu ja valmistus Atk-laitteisto- ja ohjelmistokonsultointi Tietojenkäsittelyn ja laitt. käyttö- ja hallintapalv Muu laitteisto- ja tietotekninen palvelutoiminta Nettomuutos Ohjelmistot, konsultointi ja siihen liittyvä toiminta Ohjelmistojen suunnittelu ja valmistus Atk-laitteisto- ja ohjelmistokonsultointi Tietojenkäsittelyn ja laitt. käyttö- ja hallintapalv Muu laitteisto- ja tietotekninen palvelutoiminta Alpoittaneet/ Ohjelmistot, konsultointi ja siihen liittyvä toiminta 13 % 13 % 12 % yrityskanta - Ohjelmistojen suunnittelu ja valmistus 12 % 12 % 12 % Atk-laitteisto- ja ohjelmistokonsultointi 13 % 13 % 12 % Tietojenkäsittelyn ja laitt. käyttö- ja hallintapalv. 15 % 12 % 11 % Muu laitteisto- ja tietotekninen palvelutoiminta 25 % 19 % 15 % Lähde: Toimiala Online/Tilastokeskus/Yritys- ja toimipaikkatilastot TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU 25

27 2.4 Toimialan suurimmat yritykset Ohjelmistoalan suurimpien yritysten listaaminen on haasteellista. Alla olevat tiedot ovat y- tunnuskohtaisia. Monilla suurilla yrityksillä on useita yhtiöitä, joiden kautta ne harjoittavat omaa liiketoimintaansa. Ohjelmistoalalla vuosittaiset vaihtelut ovat myös huomattavia, sillä kun esimerkiksi jokin suuryritys lopettaa toimintansa, tietohallintoa ja ohjelmistokehitystä tekevät ihmiset usein siirtyvät johonkin toiseen yritykseen osana yritysjärjestelyä. Mielenkiintoista taulukossa 8 on mm. se, että listalle on päässyt useita tietoturvaan liittyviä yrityksiä, ohjelmistoalan konsultointia tekeviä yrityksiä ja sieltä löytyy myös yksi pelialan yritys. Alan suuret yritykset voidaan monella tavalla nähdä kehityksen edistäjinä, mutta ohjelmistoalalla uusin teknillinen osaaminen löytyy usein pienistä start-up-yrityksistä. Alalla onkin tyypillistä, että uutta tekniikkaa kehittävät yritykset ovat erittäin houkuttelevia kohteita myös sijoittajille. Monet ohjelmistoalan start-upit saavat alkunsa siitä, että yrittäjäksi ryhtyvät ovat kehittäneet osaamistaan jossakin suuressa yrityksessä ja sopivan hetken tullen osaajat päättävät kokeilla omia siipiään yrittäjinä. Suuryrityksille nämä pienet yritykset ovat erittäin potentiaalisia teknologiakumppaneita, kun kehitetään uutta tekniikkaa ja palveluita. 26 TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU

28 Taulukko 8. Ohjelmistoalan suurimmat työllistäjät ja ko. yritysten liikevaihto vuonna 2013 sekä ohjelmistoalan suurimmat työllistäjät vuonna Ohjelmistojen suunnittelu ja valmistus Liikevaihto vuonna 2013 Henkilöstö CGI Suomi Oy Fujitsu Finland Oy Basware Oyj Digia Finland Oy Capgemini Finland Oy Rovio Entertainment Oy F-Secure Oyj Oy Samlink Ab Airbus Defence and Space Oy Tietokarhu Oy Microsoft Oy Atk-laitteisto- ja ohjelmistokonsultointi Insta DefSec Oy Affecto Finland Oy Accenture Technology Solutions Oy LTC-Otso Oy Appelsiini Finland Oy CSC-Tieteen tietotekniikan keskus Oy Medbit Oy Tietojenkäsittelyn ja laitt. käyttö- ja hallintapalv. Tieto Finland Oy Tieto Healthcare & Welfare Oy Atos IT Solutions and Services Oy Cybercom Finland Oy Tilastokeskuksen mukaan ohjelmistoalan suurimmat työllistäjät vuonna 2012 TIETO FINLAND OY 4429 CGI SUOMI OY 3238 FUJITSU FINLAND OY 1689 ACCENTURE SERVICES OY 1113 OY IBM FINLAND AB 988 DIGIA FINLAND OY 773 CAPGEMINI FINLAND OY 622 BASWARE OYJ 482 TIETO HEALTHCARE & WELFARE OY 475 IXONOS FINLAND OY 411 Lähteet: Tilastokeskus ja Asiakastieto. TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU 27

29 3 Markkinoiden rakenne 3.1 Markkinoiden kokonaiskuva Suuri osa ohjelmistoalan toiminnasta voi olla globaalia aivan yrityksen alkutaipaleelta alkaen. Software Industry Surveynkin mukaan yhä useampi suomalainen ohjelmistoalan yritys tekee tuotteita globaaleille markkinoille. Maailman talouksien ja toimintamallien yhdentyminen toisaalta antaa uusia mahdollisuuksia ohjelmistoalan yrityksille ja toisaalta yhdenmukaistuvat ohjelmistoalan standardit ja käytännöt tekevät kansainvälisen kaupan aiempaa helpommaksi. Kansainvälisistä merkittävistä it-alan konsulttiyrityksistä mm. Gartner on ennustanut, että ohjelmistoala kasvaa globaalisti vuoden 2014 aikana vajaan kolmen prosentin vauhtia. Alan on ennustettu jatkavan tasaista kasvua vielä pitkään, mikä luo myös suomalaisille alan yrityksille mahdollisuuksia. Kasvua on ennustettu erityisesti Brasilian, Intian ja Venäjän it-markkinoille. Tosin myös Kiinan ja Yhdysvaltain markkinat nähdään hyvin positiivisesti. Euroopassa kasvun ennustetaan olevan hitaampaa. Ennusteissa oli otettu osittain huomioon myös Ukrainan kriisin mukanaan tuomia taloudellisia ja poliittisia pakotteita. Taulukossa 9 on esitetty ohjelmistoalan tuotannon bruttoarvon kehitys vuosina Kasvua alalla on tapahtunut ko. aikana reilu kymmenen prosenttia. Samalla myös Tullin tilastojen mukaan viennin arvo on kasvanut reilusti. Ohjelmistoalan vienti on kasvanut yli viidenneksen tarkasteluajanjaksona. Samana ajanjaksona ohjelmistoalan tuonti on kuitenkin kasvanut huomattavasti enemmän. Tullin tilastoja tarkasteltaessa on muistettava, että kaikki ohjelmistoalan vientitoiminta ei raportoidu toimialakoodin 62 alle. Suomalaisilla ohjelmistoalan yrityksillä ei välttämättä ole yhtä paljon valmiita ohjelmistoalan tuotteita kuin monikansallisilla ohjelmistojäteillä. Varsinkin pienten ohjelmistoyritysten osaamista ja tuotteita viedään esimerkiksi sulautettuina järjestelminä osana jotain muuta tuotetta. Taulukko 9. Ohjelmistoalan tuotannon bruttoarvo sekä viennin ja tuonnin vaikutus toimialaan. TUOTANTO (milj. ) Bruttoarvo - Vienti Jää + Tuonti Tarjonta kotimaahan Muutos % 21 % 11 % 74 % 12 % Lähde: Tilastokeskus/Palvelujen alue ja toimialatilasto ja Tullihallitus/Uljas TOL 28 TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU

30 3.2 Asiakkuudet toimialalla Kuten edellä on jo todettu, ohjelmistoalan toiminta on usein kytkeytynyt monen muun alan toimintaan, esimerkiksi rahoitusalaan ja moniin teollisiin aloihin. Raha- ja hyödykevirtojen tarkastelu on eräs tapa kuvata alan liiketoiminnan toimintaympäristöä, alan yritysten kehittämistä ja investointeja. Kuviossa 13 on panoksiin liittyvissä rahavirroissa käytetty lähteenä Tilastokeskuksen tilinpäätöstilastoja vuodelta Tuotos- tai hyödykevirroissa on lähteenä käytetty Pk-yritysbarometriä. Koska pk-yritysbarometrissä mukana ovat vain pk-yritykset, on panostarkastelukin tehty pienille, alle 10 henkilöä työllistäville yrityksille. Ohjelmistoalalla työvoimakustannusten sekä muiden liiketoiminnan kustannusten osuus panoskäytössä on merkittävä. Lähes puolet alle 10 henkilöä työllistävien mainosalan yritysten panoksista menee työvoimakustannuksiin ja 15 prosenttia aineisiin ja tarvikkeisiin kuten tietokoneisiin ja niiden ohjelmiin. Muut kulut muodostavat noin 22 prosenttia alan panosrakenteesta. Ulkopuolisia palveluita käytetään alalla myös jonkin verran (11 prosenttia). Jos panostarkastelu ulotetaan myös yli 10 henkilön yrityksiin, työvoimakustannusten osuus pienenee ja aineiden ja tarvikkeiden osuus kasvaa. Alan tuotteet tai palvelut myydään lähinnä yksityisen sektorin yrityksille. Suurin yksittäinen asiakaskunta ovat teollisuuden eri alojen yritykset. Myös palvelualan yritykset ovat merkittävä asiakaskunta. Kuvion 13 mukaan vain kahdeksan prosenttia asiakkaista olisi ulkomailla. Huomioitavaa on myös se, että kuntien ja valtion osuudet ovat suhteellisen pienet. Matalat luvut voivat kertoa myös siitä, että julkisella sektorilla ei hyödynnetä riittävästi ohjelmistoalan yritysten osaamista ja tuotteita. Kuvio 13. RAHA- Raha- ja JA hyödykevirrat HYÖDYKEVIRRAT ohjelmistoalalla. Ohjelmistojen suunnittelu ja valmistus TOL: 6201 PANOSKÄYTTÖ, alle 10 henkilön yritykset Aineet ja tarvikkeet 15 % 3 % 3 % TUOTOS (ensisijaiset asiakkaat) Yksityishenkilöt / kotitaloudet Kunnat Ulkopuoliset palvelut 11 % 9 % Valtion laitokset / yksiköt Työvoimakustannukset Pääomakustannukset 47 % 5 % Ohjelmistojen suunnittelu- ja valmistus 1% 26 % Yhdistykset / järjestöt Palvelualojen yritykset Liiketoiminnan muut kulut 22 % 29 % 21 % Teollisuuden yritykset Muiden toimialojen yritykset 8 % Ulkomaat / palvelujen vienti Lähteet: Lähde: Tilastokeskus/tilinpäätöstilastot, 2013 (ennakko) 2013 (ennakko) sekä PK-yritysbarometri, syksy Lähde: PK yritysbarometri, syksy 2014 TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU 29

31 4 Alan yritysten taloudellinen tilanne 4.1 Kannattavuus Yrityksen tärkeimpänä toimintaedellytyksenä on pidetty kannattavuutta. Mikäli yrityksen kannattavuus on heikko, ei sillä ole pitkään elämisen edellytyksiä, jolloin toiminta joudutaan ennen pitkään lopettamaan. Heikko kannattavuus merkitsee sitä, että yritys tuottaa tappiota ja syö omaa pääomaansa, joka väistämättä tulee loppumaan jossain vaiheessa. Ohjelmistoalan tilanne on taloudellisten tunnuslukujen valossa hyvä luvun alussa talouden tunnusluvut heikkenivät kautta linjan, mutta vuosituhannen alkuvuosien jälkeen alalla tehtiin erittäin hyviä tuloksia. Seuraavissa taulukoissa esitellään ohjelmistoalan kannattavuutta myyntikate- ja käyttöprosenttien sekä tilikauden tulosprosentin avulla. Myyntikate antaa yrityksen sisäisessä laskennassa käsityksen tuoteryhmäkohtaisesta kannattavuudesta. Käyttökateprosentti puolestaan kertoo, kuinka paljon yrityksen liikevaihdosta jää katetta, kun siitä vähennetään yrityksen toimintakulut, ja liiketulosprosentti kertoo, kuinka paljon varsinaisen liiketoiminnan tuotoista on jäänyt jäljelle ennen rahoituseriä ja veroja suhteutettuna liikevaihtoon. Tunnusluku huomioi toimintakulujen lisäksi myös yrityksen käyttöomaisuuden kulumisen eli poistot. Luku soveltuu sekä yksittäisen yrityksen kehityksen että saman toimialan yritysten väliseen vertailuun. Taulukko 10. Ohjelmistoalan yritysten myyntikateprosentin kehitys vuosina Vuoden 2013 tieto on ennakkotieto Kaikki toimialat 44,5 44,3 46,8 45,7 45,0 44,4 44,4 Ohjelmistot, konsultointi ja siihen liittyvä toiminta 87,6 88,8 89,2 88,5 88,1 87,2 87,8 Ohjelmistojen suunnittelu ja valmistus 90,5 89,4 89,5 89,2 88,5 87,7 90,3 Atk-laitteisto- ja ohjelmistokonsultointi 78,1 81,5 86,8 85,3 86,4 85,9 81,6 Tietojenkäsittelyn ja laitteist. käyttö- ja hallintapalv. 86,6 92,1 90,4 88,9 88,6 87,1 86,7 Muu laitteisto- ja tietotekninen palvelutoiminta 78,8 83,5 73,0 86,1 87,2 88,2 75,1 Lähde: Toimiala Online/ Tilastokeskus, Tilinpäätöstilastot Myyntikateprosentit ohjelmistoalalla ovat erittäin korkeita verrattuna kaikkiin toimialoihin. Tärkeää ohjelmistoalan tarkastelussa on se, että prosentit ovat pysyneet korkeina eikä todellista tason muutosta alaspäin ole tapahtunut. Kuviossa 11 on puolestaan esitetty alan myyntikateprosentin kehitys. Tämänkin tunnusluvun kohdalla tulkinta on edellisen kaltainen elikkä merkittävää kateprosenttien putoamista ei ole tapahtunut. Ohjelmistojen käyttökateprosentit ovat keskimäärin korkeammalla kuin kaikilla toimialoilla eikä suuria tason pudotuksia ole tapahtunut. Ainoastaan tietojenkäsittelyn ja laitteistojen käyttö- ja hallintapalveluiden kohdalla käyttökateprosentti on pudonnut lähes kaikkien toimialojen tasolle. 30 TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU

32 Taulukko 11. Ohjelmistoalan yritysten käyttökateprosentin kehitys vuosina Vuoden 2013 tieto on ennakkotieto Kaikki toimialat 9,4 7,9 6,5 7,7 7,0 6,0 6,4 Ohjelmistot, konsultointi ja siihen liittyvä toiminta 11,3 10,8 9,5 9,1 9,3 9,5 10,6 Ohjelmistojen suunnittelu ja valmistus 10,7 10,9 8,8 9,6 9,3 10,0 12,6 Atk-laitteisto- ja ohjelmistokonsultointi 8,7 10,0 8,8 7,1 8,2 9,0 8,8 Tietojenkäsittelyn ja laitteist. käyttö- ja hallintapalv. 13,6 11,1 11,4 9,2 9,4 8,7 7,2 Muu laitteisto- ja tietotekninen palvelutoiminta 8,4 10,6 6,5 15,8 22,1 11,4 6,7 Lähde: Toimiala Online/ Tilastokeskus, Tilinpäätöstilastot Taulukko 12. Ohjelmistoalan yritysten tilikauden tulosprosentin kehitys vuosina Vuoden 2013 tieto on ennakkotieto Kaikki toimialat 7,9 4,5 3,3 4,8 5,4 3,7 3,0 Ohjelmistot, konsultointi ja siihen liittyvä toiminta 6,5 6,0 4,4 4,7 4,6 3,9 5,6 Ohjelmistojen suunnittelu ja valmistus 7,1 6,2 3,0 3,7 4,1 4,3 6,2 Atk-laitteisto- ja ohjelmistokonsultointi 6,0 8,0 5,8 3,8 5,4 5,5 5,3 Tietojenkäsittelyn ja laitteist. käyttö- ja hallintapalv. 5,5 4,3 6,4 7,0 4,4 1,9 4,6 Muu laitteisto- ja tietotekninen palvelutoiminta 7,8 3,1 7,6 11,0 17,3 5,0-4,6 Lähde: Toimiala Online/ Tilastokeskus, Tilinpäätöstilastot Taulukon 12 mukaan ohjelmistoalan tuloksentekokyky on pysynyt hyvänä tarkasteluajanjakson aikana. Muutokset ovat olleet pieniä paitsi alatoimialalla muu laitteisto- ja tietotekninen palvelutoiminta. Vuoden 2013 ennakkotiedon mukaan ko. alatoimialan yritysten tulokset ovat painuneet tappiolle. 4.2 Vakavaraisuus ja maksuvalmius Hyvä kannattavuus ei tavallisesti yksin riitä pitämään yritystä pinnalla, mikäli sen rahoitus ei ole kunnossa. Vaikka toiminta ei olisikaan tappiollista, voi kannattavuus olla kuitenkin niin heikko tai velkaantuneisuus niin suuri, ettei sillä kyetä kattamaan yrityksen rahoituksellisia velvoitteita, kuten lainojen korkoja ja lyhennyksiä. Tällöin heikko rahoitusrakenne voi olla syynä yrityksen vaikeuksiin. Omavaraisuusaste mittaa yrityksen vakavaraisuutta, tappion sietokykyä sekä kykyä selviytyä sitoumuksista pitkällä tähtäimellä. Tunnusluvun arvo kertoo, kuinka suuri osuus yhtiön varallisuudesta on rahoitettu omalla pääomalla. Mitä korkeampi yrityksen omavaraisuusaste on, sitä vakaammalle pohjalle yrityksen liiketoiminta rakentuu. Taulukossa 13 on esitetty ohjelmistoalan omavaraisuusprosentin kehitys. Taulukon mukaan tilanne vastaa yleistä suomalaisten yritysten tilannetta. Yleisen tulkinnan mukaan yritysten tilanne on hyvä, kun omavaraisuusaste on 35 ja 50 prosentin välissä. Ainoastaan vuoden 2013 ennakkotiedon mukaan alatoimialan muu laitteisto- ja tietotekninen palvelutoiminta tilanne on heikentynyt merkittävästi viime vuoden aikana. TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU 31

33 Taulukko 13. Ohjelmistoalan yritysten omavaraisuusasteprosentin kehitys vuosina Vuoden 2013 tieto on ennakkotieto Kaikki toimialat 47,0 42,5 44,2 44,5 44,6 44,1 43,4 Ohjelmistot, konsultointi ja siihen liittyvä toiminta 50,6 48,9 49,1 49,2 48,6 45,3 45,7 Ohjelmistojen suunnittelu ja valmistus 47,5 47,3 43,2 42,3 40,9 41,7 38,2 Atk-laitteisto- ja ohjelmistokonsultointi 42,6 43,7 49,8 47,1 49,5 47,1 51,4 Tietojenkäsittelyn ja laitteist. käyttö- ja hallintapalv. 57,4 53,2 56,9 59,9 60,9 50,2 57,8 Muu laitteisto- ja tietotekninen palvelutoiminta 19,4 34,2 22,2 37,8 51,1 49,7 19,7 Lähde: Toimiala Online/ Tilastokeskus, Tilinpäätöstilastot Vaikka kannattavuus ja vakavaraisuus olisivat kunnossa, tulee yrityksen selviytyä myös liiketoimintansa juoksevien kulujen maksuista. Taulukossa 14 on ohjelmistoalan Quick ration kehitys. Quick ratio mittaa yrityksen kykyä selviytyä lyhytaikaisista veloistaan nopeasti rahaksi muutettavilla omaisuuserillään. Tunnusluku mittaa yrityksen kassavalmiutta ja rahoituspuskurien tilaa. Yrityksen rahoituspuskurit eivät saa olla liian pienet, sillä tällöin yrityksellä ei ole käytettävissä varoja mahdollisiin yllättäviin menoihin. Luvun suositusarvo on 1, jolloin yrityksen rahoitusomaisuus kattaa täysin lyhytaikaisten velkojen määrän. Ohjelmistoalan tilanne on hyvä ja verrattavissa yleiseen yritysten tilanteeseen. Taulukko 14. Ohjelmistoalan yritysten Quick ratio -tunnusluvun kehitys vuosina Vuoden 2013 ennakkotiedot puuttuvat Kaikki toimialat 1,2 1,1 1,1 1,1 1,1 1,2 Ohjelmistot, konsultointi ja siihen liittyvä toiminta 1,6 1,5 1,5 1,5 1,5 1,2 Ohjelmistojen suunnittelu ja valmistus 1,9 1,8 1,7 1,6 1,6 1,5 Atk-laitteisto- ja ohjelmistokonsultointi 1,6 1,4 2,0 1,8 1,6 1,6 Tietojenkäsittelyn ja laitteist. käyttö- ja hallintapalv. 1,2 1,0 1,1 1,1 1,1 0,7 Muu laitteisto- ja tietotekninen palvelutoiminta 1,5 1,4 1,3 1,7 2,3 2,2 Lähde: Toimiala Online/ Tilastokeskus, Tilinpäätöstilastot 4.3 Pääoman käytön tehokkuus Viimeisenä ohjelmistoalan yritysten taloudellisen tilanteen mittarina käytetään pääoman käytön tehokkuuteen liittyvää pääoman kokonaistuottoprosenttia. Käyttöpääoma mittaa yrityksen juoksevaan toimintaan sitoutuvan rahoituksen määrää ja siten myös pääoman käytön tehokkuutta. Käyttöpääomaprosentissa käyttöpääoma suhteutetaan liikevaihtoon, koska sen erät ovat riippuvaisia liikevaihdon määrästä. Käyttöpääomaprosenttia voidaan vertailla pääasiassa vain saman toimialan yritysten kesken. Ohjelmistoalalla käyttöpääoman prosentit ovat pysyneet hyvinä. Ainoastaan vuoden 2013 ennakkotiedon mukaan alatoimialan muu laitteisto- ja tietotekninen palvelutoiminta tilanne on heikentynyt merkittävästi viime vuoden aikana. Kannattaa kuitenkin muistaa, että kyseessä on ennakkotieto. 32 TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU

34 Taulukko 15. Ohjelmistoalan yritysten kokonaiskäyttöpääoman tuottoprosentin kehitys vuosina Vuoden 2013 tieto on ennakkotieto Kaikki toimialat 9,9 6,5 4,0 5,5 5,8 4,4 5,7 Ohjelmistot, konsultointi ja siihen liittyvä toiminta 9,2 9,2 6,3 6,6 7,1 6,0 11,2 Ohjelmistojen suunnittelu ja valmistus 11,8 11,4 5,6 6,7 7,2 6,7 12,1 Atk-laitteisto- ja ohjelmistokonsultointi 7,6 10,4 10,2 7,4 10,1 11,5 12,5 Tietojenkäsittelyn ja laitteist. käyttö- ja hallintapalv. 6,4 5,5 5,9 6,1 5,5 2,8 9,3 Muu laitteisto- ja tietotekninen palvelutoiminta 13,2 13,1 12,0 31,3 27,1 10,0-6,3 Lähde: Toimiala Online/ Tilastokeskus, Tilinpäätöstilastot TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU 33

35 5 Investoinnit ja tuotekehitys 5.1 Toimialan investoinnit Ohjelmistoala ei ole kovin investointiaktiivinen toimiala verrattuna esimerkiksi konepajateollisuuteen. Ohjelmistoalalla korostuvat osaaminen sekä uuden teknologian hyödyntäminen. Tästä syystä tarkkoja analyysejä ohjelmistoalan investoinneista voikin olla suhteellisen vaikea tehdä. Suuntaa antavat kuitenkin tiedot yritysten taseissa ja tilinpäätöksissä. Kuviossa 14 on esitetty ohjelmistoalan kaikkien yritysten keskimääräiset investoinnit aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin. Vertailun vuoksi kuviossa 15 on otettu mukaan vain alle 10 henkilöä työllistävät ohjelmistoalan yritykset. On luonnollista, että pienissä yrityksissä investointien määrät ovat huomattavasti pienemmät. Mielenkiintoista on havaita, että pienissä yrityksissä aineettomat investoinnit ovat jo merkittävämpiä kuin aineelliset. Tarkasteluajan aikana tässä on tapahtunut selvä muutos. Kuvio 14. Ohjelmistoalan investoinnit Aineettom.hyöd. nettoinv e Aineell.hyöd. nettoinv. 1000e Lähde: Toimiala Online / Tilastokeskuksen tilinpäätöstiedot 34 TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU

36 Kuvio 15. Ohjelmistoalan investoinnit alle 10 henkilöä työllistävissä yrityksissä Aineettom.hyöd. nettoinv e Aineell.hyöd. nettoinv. 1000e Lähde: Toimiala Online / Tilastokeskuksen tilinpäätöstiedot 5.2 Tuotekehitys toimialalla Ohjelmistoala on hyvin tuotekehitysintensiivinen toimiala. Teknologinen kehitys on nopeaa ja monesti kaksikin vuotta vanha teknologia on jo vanhentunutta. Yksi tapa kuvata tuotekehitysintensiteettiä on tarkastella haettujen patenttien määriä. Tosin ohjelmistoalalla patentointi ei aina ole kannattavaa johtuen alan nopeasta kehityksestä. Kuvio 16. Informaatio- ja viestintäalojen patentit ja patenttihakemukset Suomessa Kotimaiset hakemukset Yritysten lkm (kotimaiset hakemukset) Kotimaiset patentit Yritysten lkm (kotimaiset patentit) Lähde: Tilastokeskus TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU 35

37 Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2008 ohjelmistoalan tutkimus- ja kehittämistoiminnan menot yhteensä olivat noin 343 miljoonaa euroa. Vuoden 2009 finanssikriisi laski panostusta tutkimukseen ja tuotekehitykseen noin kymmenyksellä ja vuonna 2010 kyseinen luku oli 303 miljoonaa euroa. Vuodesta 2011 alkaen tutkimus- ja tuotekehitystoimintaan on ohjelmistoalalla panostettu huomattavasti. Vuonna 2013 toimiala käytti jopa 426 miljoonaa euroa t&k-toimintaan. Taulukossa vuoden 2013 tiedot on eritelty rahoituslähteittäin. Taulukko 16. Ohjelmistoalan tutkimus- ja kehittämistoiminnan rahoituksen lähteet. Atk, ohjelmistot, konsultointi 2013 T&k-menot yhteensä 428,6 Oma rahoitus 337,7 Ulkopuolinen rahoitus yhteensä 90,9 Finnvera, lainat 3,0 Tekes,lainat 21,5 Muut julkiset lainat 0,5 Tekes, avustukset 23,7 Muu TEM 0,7 Muut hallinnonalat 1,4 Muu julkinen rahoitus 0,1 Rahastot 0,0 Muut kotimaiset yritykset 0,5 Oman konsernin ulkomaiset yksiköt 30,6 Muut ulkomaiset yritykset 2,5 EU 4,2 Muut kansainväliset järjestöt 0,1 Muu ulkomainen rahoitus 2,0 Lähde: Tilastokeskus 36 TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU

38 Kuvio 17. Ohjelmistoalalla työskentelevän tutkimus- ja kehitystoiminnan henkilöstön määrän kehitys vuosina Tutkijat ja tuotekehitysinsinöörit Muu t&k-henkilöstö Lähde: Tilastokeskus Vuoden 2009 finanssikriisi näkyy myös ohjelmistoalalla työskennelleen henkilöstön määrässä. Sen jälkeen varsinkin tutkijoiden ja tuotekehitysinsinöörien määrä on kasvanut tasaisesti. Muun henkilökunnan määrä laski hieman vuonna T&k-henkilökunnan määrän kehityksellä on suuri merkitys alan tulevaisuuden menestykseen, mutta myös suomalaiseen koulutuspolitiikkaan. Varsinkin tietotekniikan koulutusohjelmiin on ollut paljon hakijoita niin yliopistoissa kuin ammattikorkeakouluissakin, ja näistä koulutusohjelmista valmistuvat monesti suuntaavat juuri ohjelmistoalan tutkimus- ja tuotekehitystehtäviin. TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU 37

39 Osa 2. Toimialan asema ja merkitys tulevaisuudessa Ohjelmistoalalla ja -osaamisella tulee jatkossa olemaan merkittävä asema Suomen talouden nostamisessa reippaalle kasvu-uralle. Ohjelmisto-osaamisen leviäminen kaikille elinkeinoelämän alueille on erittäin tärkeää, ja sen eteen kaikkien tahojen, niin julkisten kuin yksityisten, kannattaa tehdä työtä. Tämän raportin toisessa osiossa hahmotan suomalaisen ohjelmistoalan asemaa ja merkitystä tulevaisuudessa. Mitkä ovat sellaisia suuntia ja kehityskulkuja, joita avaamalla ja seuraamalla suomalaisesta ohjelmisto-osaamisesta nousee yhä uusia menestyskertomuksia? Ohjelmistoalalla on toimialan oman työllistävän ja kansantaloudellisen merkityksen lisäksi yhä tärkeämpi rooli myös muille toimialoille. Yritysten ydinprosesseja toteutetaan yhä useammin tietoteknisin apuvälinein. Ohjelmistojen osuus tuotteiden valmistuskustannuksista kasvaa koko ajan. Tähän on vaikuttanut muun muassa runsaasti sulautettuja ohjelmistoja sisältävien tietoliikennetuotteiden valmistuksen voimakas lisääntyminen. Toimialan tuotteilla ja palveluilla on laaja horisontaalinen vaikutus teollisuuden, palveluiden ja kaupan aloilla, sillä yritysten tietojärjestelmät muodostavat olennaisen osan niiden liiketoimintaprosesseista ja kilpailukyvystä. 1.1 Pk-yritysbarometrin havaintoja Työ- ja elinkeinoministeriö on vuosien saatossa teettänyt erilaisia selvityksiä pk-yritysten toimintaympäristöstä ja kehitysnäkymistä. Vuoden 2010 alusta ministeriö ja TEM Toimialapalvelu yhdistivät resurssinsa Suomen Yrittäjien ja Finnveran toteuttaman pk-yritysbarometrin kanssa. Näissä selvityksissä on tietoja mm. henkilöstökehityksestä kuluneen vuoden aikana samoin kuin yritysten odotuksista seuraavalle vuodelle. Viimeisin pk-yritysbarometri on julkaistu syksyllä Selvityksessä haastateltiin yhteensä 1018 liike-elämän palveluiden alojen yritystä. Ohjelmistoalan yrittäjiä tässä ryhmässä oli mukana 106. Pk-yritysbarometrin vastaajista vajaa viidesosa (17 %) arvioi henkilökunnan määrän kasvavan seuraavan vuoden kuluttua, kun taas 11 prosenttia arvioi henkilökunnan määrän pienenevän. Liike-elämän palveluissa suhdannenäkymät henkilökunnan määrän osalta ovat koko maan ja myös teollisuus- sekä palvelutoimialojen pk-yritysten näkymiä paremmat. Noin joka neljäs liike-elämän palveluissa toimivista vastaajista arvioi henkilökunnan määrän kasvavan seuraavan vuoden aikana. Henkilökunnan määrän pienenemistä ennakoi paljon pienempi joukko eli 8 prosenttia vastaajista. 38 TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU

40 Kuvio 18. Pk-yritysten suhdannenäkymät henkilökunnan määrän osalta seuraavan vuoden kuluttua prosentteina. (Saldo luku tarkoittaa sitä, kun nousevasta/paranevasta kehityksestä vähennetään laskeva/huononeva kehitys.) Lähde: Pk-yritysbarometri, syksy 2014 Pk-yritysten suhdannenäkymiä kuvaava saldoluku on koko maassa laskenut keväästä Puolet koko maan pk-yrityksistä arvioi suhdanteiden pysyvän ennallaan lähimmän vuoden aikana. Koko maan pk-yrityksistä 28 prosenttia arvioi suhdanteiden paranevan ja 19 prosenttia huononevan. Liike-elämän palvelutoimialan yritykset arvioivat suhdannenäkymät paremmiksi kuin vertailuryhmissä yleensä. Saldoluku on toimialalla 20 prosenttia ja noussut viime vuodesta selvästi. Kuvio 19. Pk-yritysten suhdannenäkymät oman yrityksen kannalta lähimmän vuoden aikana prosentteina. Lähde: Pk-yritysbarometri, syksy 2014 TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU 39

Liike-elämän palvelujen tilanne ja rahoitus. Toimialapäällikkö Timo Metsä-Tokila Varsinais-Suomen ELY-keskus

Liike-elämän palvelujen tilanne ja rahoitus. Toimialapäällikkö Timo Metsä-Tokila Varsinais-Suomen ELY-keskus Liike-elämän palvelujen tilanne ja rahoitus Toimialapäällikkö Timo Metsä-Tokila Varsinais-Suomen ELY-keskus Liike-elämän palveluihin tässä katsauksessa pääsääntöisesti luetaan seuraavat toimialat TOL 2008

Lisätiedot

Luovat alat. Helsingissä 16.12.2014 Sami Peltola, Matias Ollila

Luovat alat. Helsingissä 16.12.2014 Sami Peltola, Matias Ollila Luovat alat Helsingissä 16.12.2014 Sami Peltola, Matias Ollila Toimialaraportin teon taustoittamiseksi Varsinais-Suomen ELY-keskuksen LUOVAMO luovien alojen urapalvelut toiminut 3,5v luovien alojen kehittämiseksi

Lisätiedot

Pk-yritysten rooli Suomessa 1

Pk-yritysten rooli Suomessa 1 - 1 - Pk-yritysten rooli Suomessa 1 - Yritysten määrä on kasvanut - Yritystoiminta maakunnittain - Pk-yritykset tärkeitä työllistäjiä - Tutkimus- ja kehityspanostukset sekä innovaatiot - Pk-sektorin rooli

Lisätiedot

Etelä-Pohjanmaan Yrittäjyyskatsaus 2007

Etelä-Pohjanmaan Yrittäjyyskatsaus 2007 Etelä-Pohjanmaan Yrittäjyyskatsaus 2007 Yrittäjyysohjelma Etelä-Pohjanmaa Yrittäjyyskatsauksen tavoitteet Tarkastella poikkileikkauksena keväällä 2007, miltä Etelä-Pohjanmaan maakunta yrittäjyyden näkökulmasta

Lisätiedot

Toimialatiedon uusia hyödyntämismahdollisuuksia

Toimialatiedon uusia hyödyntämismahdollisuuksia Toimialatiedon uusia hyödyntämismahdollisuuksia Työnvälityspalveluiden toimialaraportin julkistaminen Turku 16.10.2012 Tieto-osasto / Toimialapalvelu Esa Tikkanen Ulkomaisen työvoiman käytöstä, syksy 2012,

Lisätiedot

hyödyntämismahdollisuuksia

hyödyntämismahdollisuuksia Toimialatiedon uusia hyödyntämismahdollisuuksia Toimialaseminaari Helsinki 8.12.2011 Esa Tikkanen TEM Toimialapalvelu TEM Toimialapalvelu kokoaa, analysoi ja välittää relevanttia tietoa tulevaisuusorientoituneesti

Lisätiedot

TEM Toimialapalvelu ja Toimiala Online

TEM Toimialapalvelu ja Toimiala Online TOIMIALA ONLINE Tietohuolto ja ennakointi - ESR TEM Toimialapalvelu ja Toimiala Online Elintarvikealan toimialaseminaari 15.11.2011 Kouvolan upseerikerho, KOUVOLA 15.11.2011 Jukka Vepsäläinen, Toimiala

Lisätiedot

Näkemyksestä menestystä

Näkemyksestä menestystä Näkemyksestä menestystä Toimialaraportit ennakoivat liiketoimintaympäristön muutoksia www.temtoimialapalvelu.fi www.tem.f www.mmm.fi www.okm.fi i www.ely-keskus.fi www.tekes.fi www.lapinliitto.fi www.finpro.com

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyspalveluyritysten kehitysnäkymiä

Sosiaali- ja terveyspalveluyritysten kehitysnäkymiä Seinäjoki Sosiaali- ja terveyspalveluyritysten kehitysnäkymiä Sanna Hartman, Toimialapäällikkö sosiaali- ja terveyspalvelut, TEM TOL 2008 87 Sosiaalihuollon laitospalvelut 88 Sosiaalihuollon avopalvelut

Lisätiedot

Pk-yritysten rooli Suomessa 1

Pk-yritysten rooli Suomessa 1 Pk-yritysten rooli Suomessa 1 1 Yritysten määrä on kasvanut 2 Yritystoiminta maakunnittain 3 Pk-yritykset tärkeitä työllistäjiä 4 Tutkimus- ja kehityspanostukset sekä innovaatiot 5 Pk-sektorin rooli kansantaloudessa

Lisätiedot

Pohjanmaan kauppakamari. Toimiala- ja tilastokatsaus Elokuu 2013

Pohjanmaan kauppakamari. Toimiala- ja tilastokatsaus Elokuu 2013 Pohjanmaan kauppakamari Toimiala- ja tilastokatsaus Elokuu 2013 Tilastoaineiston lähteet: Graafit perustuvat Tilastokeskuksen, Työ- ja elinkeinoministeriön ja ETLAn sekä Pohjanmaan kauppakamarin omaan

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden tilanne ja näkymät alueittain

Teknologiateollisuuden tilanne ja näkymät alueittain Teknologiateollisuuden tilanne ja näkymät alueittain Teknologiateollisuus ELY-alueittain 2014e Alueiden osuudet alan koko liikevaihdosta ja henkilöstöstä Suomessa Uusimaa Pirkanmaa Varsinais-Suomi Pohjois-Pohjanmaa

Lisätiedot

Puutalojen ja rakennuspuusepäntuotteiden valmistus. Helsinki 29.11.2012

Puutalojen ja rakennuspuusepäntuotteiden valmistus. Helsinki 29.11.2012 Puutalojen ja rakennuspuusepäntuotteiden valmistus Helsinki 29.11.2012 TOIMIALAN KUVAUS JA RAJAUS Muiden rakennuspuusepän tuotteiden valmistus TOL 1623, joka jakaantuu kahteen alatoimialaan: Puutalojen

Lisätiedot

Metropolialueen kasvusopimus ja Innovatiiviset kaupungit ohjelma (2014 2020) KUUMA-kuntien näkökulmasta

Metropolialueen kasvusopimus ja Innovatiiviset kaupungit ohjelma (2014 2020) KUUMA-kuntien näkökulmasta Metropolialueen kasvusopimus ja Innovatiiviset kaupungit ohjelma (2014 2020) KUUMA-kuntien näkökulmasta KUUMA-komission kokous 1.2.2013 Juha Leinonen Teknologiakeskus TechVilla Oy Teknologiateollisuus

Lisätiedot

LEIPÄÄ LEIVÄSTÄ. 8.12.2015 Leena Hyrylä

LEIPÄÄ LEIVÄSTÄ. 8.12.2015 Leena Hyrylä LEIPÄÄ LEIVÄSTÄ 8.12.2015 Leena Hyrylä Esityksen sisältö: Leipomoteollisuuden rakenne Markkinoiden kehitys Taloudellinen tilanne Tulevaisuuden näkymiä Pk-yritysbarometri 2/2015 SWOT PK-toimialabarometri

Lisätiedot

Korkeakouluharjoittelupaikka kesälle 2016

Korkeakouluharjoittelupaikka kesälle 2016 Korkeakouluharjoittelupaikka kesälle 2016 TEM Toimialapalvelu Esa Tikkanen KORKEAKOULUHARJOITTELUPAIKKA KESÄLLE 2016 Työ- ja elinkeinoministeriön Toimialapalvelu tarjoaa harjoittelupaikkaa kesälle 2016

Lisätiedot

Toimialatiedon uusia hyödyntämismahdollisuuksia

Toimialatiedon uusia hyödyntämismahdollisuuksia Toimialatiedon uusia hyödyntämismahdollisuuksia Matkailun asiantuntijaseminaari Jyväskylä 12.12.2012 Tieto-osasto / Toimialapalvelu Esa Tikkanen Toimialaraporttien käyttö 12 000-22 000 kpl/kk Alueelliset

Lisätiedot

Suomen elintarviketoimiala 2014

Suomen elintarviketoimiala 2014 Suomen elintarviketoimiala 2014 Strateginen toimialakatsaus Sisällysluettelo Sisällysluettelo Sisällysluettelo 3 Tiivistelmä 8 1 Suomen talous ja elintarviketoimiala 10 1.1 Kansantalouden kehitys 10 1.2

Lisätiedot

Alueraporttien 1/2002 yhteenveto Suomen Yrittäjät

Alueraporttien 1/2002 yhteenveto Suomen Yrittäjät Pk-yritysbarometri Alueraporttien 1/2002 yhteenveto Suomen Yrittäjät Alueraporttien yhteenveto Suhdannenäkymät Pk-yritysten suhdannenäkymät lähimmän vuoden aikana ovat koko maassa nyt selvästi paremmat

Lisätiedot

Liike-elämän palveluiden tulevaisuuden näkymät. Timo Metsä-Tokila Varsinais-Suomen ELY-keskus

Liike-elämän palveluiden tulevaisuuden näkymät. Timo Metsä-Tokila Varsinais-Suomen ELY-keskus Liike-elämän palveluiden tulevaisuuden näkymät Timo Metsä-Tokila Varsinais-Suomen ELY-keskus Johdanto: KIBS (Knowledge Intensive Business Services) Hajanainen toinen toisiaan tukeva kokonaisuus Määrittelyhaaste

Lisätiedot

Työvoiman kysynnän ja tarjonnan kohtaantotilanne eri ammateissa TE -toimistojen arvio syys - lokakuussa 2014

Työvoiman kysynnän ja tarjonnan kohtaantotilanne eri ammateissa TE -toimistojen arvio syys - lokakuussa 2014 KATSAUS 17.10.2014 Työvoiman kysynnän ja tarjonnan kohtaantotilanne eri ammateissa TE -toimistojen arvio syys - lokakuussa 2014 Työ- ja elinkeinotoimistoissa on syys - lokakuun vaihteessa tehty arvio noin

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, syksy 2015. Alueraportti, Pohjois-Pohjanmaa Toimitusjohtaja Marjo Kolehmainen

Pk-yritysbarometri, syksy 2015. Alueraportti, Pohjois-Pohjanmaa Toimitusjohtaja Marjo Kolehmainen Pk-yritysbarometri, syksy 2015 Alueraportti, Pohjois-Pohjanmaa Toimitusjohtaja Marjo Kolehmainen 1 Liikevaihto nyt verrattuna edelliseen 12 kk takaiseen tilanteeseen, kaikki toimialat 60 50 40 30 20 10

Lisätiedot

Työttömät* työnhakijat ELY-keskuksittain

Työttömät* työnhakijat ELY-keskuksittain Työttömät* työnhakijat ELY-keskuksittain Yleisimmät akavalaistutkinnot 2014/9 ja 2015/9 Ekonomisti Heikki Taulu Koko maa -1000 0 1000 2000 3000 4000 5000 6000 7000 8000 6271 678 6949 3597 798 4395 2848

Lisätiedot

Työttömät* työnhakijat ELY-keskuksittain

Työttömät* työnhakijat ELY-keskuksittain Työttömät* työnhakijat ELY-keskuksittain Yleisimmät akavalaistutkinnot 2014/6 ja 2015/6 Ekonomisti Heikki Taulu Koko maa 6255 696 6951 3602 860 4462 3621 482 4103 2632 340 2972 2289 306 2595 2103 460 2563

Lisätiedot

Yhteistietohankintojen tarve- ja käyttöarvio vuodelle 2015

Yhteistietohankintojen tarve- ja käyttöarvio vuodelle 2015 Yhteistietohankintojen tarve- ja käyttöarvio vuodelle 2015 Tavoite: kartoittaa laajasti mm. TEM hallinnon alan, ministeriöiden, seutukuntien ja kuntien arviot ja tarpeet taustana julkisen hallinnon vaikeutuva

Lisätiedot

Kasvun polut ja kasvuyrittäjyys osana kaupunkiseudun elinvoimaa. Kaupunginvaltuuston seminaari 30.9.2013 Toimitusjohtaja Ari Hiltunen

Kasvun polut ja kasvuyrittäjyys osana kaupunkiseudun elinvoimaa. Kaupunginvaltuuston seminaari 30.9.2013 Toimitusjohtaja Ari Hiltunen Kasvun polut ja kasvuyrittäjyys osana kaupunkiseudun elinvoimaa Kaupunginvaltuuston seminaari 30.9.2013 Toimitusjohtaja Ari Hiltunen 3 000 Perustettujen yritysten lkm suurilla kaupunkiseuduilla 2006-2012

Lisätiedot

Elintarvikealan pk-yritysten toimintaympäristö 2013

Elintarvikealan pk-yritysten toimintaympäristö 2013 Elintarvikealan pk-yritysten toimintaympäristö 2013 Tavoite selvittää Elintarvikealan pk-yritysten nykytila ja tulevaisuuden näkymät Toimintaympäristötutkimuksia tehty n 4 vuoden välein Edelliset 2004

Lisätiedot

Elintarvikealan pk-yritysten toimintaympäristö 2013

Elintarvikealan pk-yritysten toimintaympäristö 2013 Elintarvikealan pk-yritysten toimintaympäristö 2013 Tutkimusaineiston toimialoittainen yritysjakauma Toimiala N % vastanneista Ruoka-Suomi 2012 Leipomotuotteet 41 15,9 % 33 % Maidon jatkojalostus 14 5,4

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, syksy 2015. Alueraportti, Kanta-Häme

Pk-yritysbarometri, syksy 2015. Alueraportti, Kanta-Häme Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, : Yritysten osuudet eri toimialoilla, % Teollisuus Rakentaminen Kauppa 7 7 Palvelut 7 Muut 7 Lähde: Pk-yritysbarometri, syksy Pk-yritysbarometri, syksy alueraportti,

Lisätiedot

Toimiala Online -tietopalvelu asiakkuuden apuvälineenä

Toimiala Online -tietopalvelu asiakkuuden apuvälineenä Toimiala Online -tietopalvelu asiakkuuden apuvälineenä Jyväskylä 14.12. 2012 Tieto-osasto / Toimialapalvelu Esa Tikkanen TEM Toimialapalvelu TEM Toimialapalvelu kokoaa, analysoi ja välittää relevanttia

Lisätiedot

Apteekkien kokonaistaloudellinen tilanne

Apteekkien kokonaistaloudellinen tilanne Apteekkien kokonaistaloudellinen tilanne Janne Huovari ja Sami Pakarinen, Pellervon taloustutkimus PTT 8.1.2014 Yhteenveto 1) Vuonna 2012 apteekkien erillisyhtiöitä 132 kpl. Vuoden 2010 jälkeen uusia erillisyhtiöitä

Lisätiedot

Yritysten näkymät Pohjanmaalla 14.9.2010 Bengt Jansson

Yritysten näkymät Pohjanmaalla 14.9.2010 Bengt Jansson Yritysten näkymät Pohjanmaalla 14.9.2010 Bengt Jansson Toimialarakenne 2009, P:maa+ K-P yht. n. 112 800 työllistä 28 % 10 % 24 % Alkutuotanto Teollisuus Rakentaminen Kauppa Yksityiset palvelut Julkinen

Lisätiedot

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Selvityksen tavoitteet ja toteutus Taustaa Keski- Suomen ja erityisesti Jyväskylän seudun elinkeinorakenne osoittautui laman

Lisätiedot

Kaasua Satakunta LNG, alue ja uusi liiketoiminta. Janne Vartia 11.12.2012

Kaasua Satakunta LNG, alue ja uusi liiketoiminta. Janne Vartia 11.12.2012 Kaasua Satakunta LNG, alue ja uusi liiketoiminta Janne Vartia 11.12.2012 Alue TEOLLISUUTTA TAPAHTUMIA HYVINVOINTIA 2 Työllistävyys Suurin merkitys Satakunnassa Jalostuksen työllistävyys maakunnittain 2009

Lisätiedot

Toimialaraportti ennakoi liiketoimintaympäristön muutoksia www.toimialaraportit.fi

Toimialaraportti ennakoi liiketoimintaympäristön muutoksia www.toimialaraportit.fi Toimialaraportti ennakoi liiketoimintaympäristön muutoksia www.toimialaraportit.fi Työ- ja elinkeinoministeriö Maa- ja metsätalousministeriö Työ- ja elinkeinokeskus Tekes Finpro Matkailun edistämiskeskus

Lisätiedot

Tekesin ja TEM:n myöntämä rahoitus (kansallinen) sekä Finnveran lainat ja takaukset v. 2010-2014

Tekesin ja TEM:n myöntämä rahoitus (kansallinen) sekä Finnveran lainat ja takaukset v. 2010-2014 Tekesin ja TEM:n myöntämä rahoitus (kansallinen) sekä Finnveran lainat ja takaukset v. 2010-2014 Lähteet: Tekes, Pohjois-Savon ELY-keskus ja Finnvera 4.1.2016 Tekes:n ja TEM:n myöntämä rahoitus (kansallinen)

Lisätiedot

Pohjanmaan kauppakamari. Toimiala- ja tilastokatsaus Elokuu 2014

Pohjanmaan kauppakamari. Toimiala- ja tilastokatsaus Elokuu 2014 Pohjanmaan kauppakamari Toimiala- ja tilastokatsaus Elokuu 2014 Tilastoaineiston lähteet: Graafit perustuvat Tilastokeskuksen, ELYkeskuksen ja Pohjanmaan kauppakamarin omaan aineistoon. Toimialarakenne

Lisätiedot

TERVEYSPALVELUT. Sanna Hartman Toimialapäällikkö

TERVEYSPALVELUT. Sanna Hartman Toimialapäällikkö TERVEYSPALVELUT Sanna Hartman Toimialapäällikkö Esityksen sisältö Toimialan kehityksestä Toimialan kannattavuus tunnuslukujen valossa Toimintaympäristö nyt Menestymisen mahdollisuudet Kansainvälistyminen

Lisätiedot

Tekes kannustaa virtuaalisiin työkaluihin

Tekes kannustaa virtuaalisiin työkaluihin Tekes kannustaa virtuaalisiin työkaluihin Kari Penttinen 12.3.2013 Katsaus päättyneeseen ohjelmaan, jossa tavoitteina oli eri toimialoilla: Kilpailukyvyn parantaminen samanaikaisesti ICT:tä hyödyntämällä

Lisätiedot

Suomen IT-palvelumarkkinat: näkymiä vuodelle 2009. Mika Rajamäki

Suomen IT-palvelumarkkinat: näkymiä vuodelle 2009. Mika Rajamäki Suomen IT-palvelumarkkinat: näkymiä vuodelle 2009 Mika Rajamäki Market-Visio Oy Marketvisio on riippumaton ICT-johtamisen ja liiketoiminnan neuvonantaja. Marketvisio yhdistää Gartnerin globaalit resurssit

Lisätiedot

ETLAn alue-ennusteet. Olavi Rantala ETLA

ETLAn alue-ennusteet. Olavi Rantala ETLA ETLAn alue-ennusteet Olavi Rantala ETLA ETLAn alue-ennusteiden sisältö 19 maakuntaa, 15 ELY-keskusaluetta ja koko maa Maakuntatasolla noin 1500 muuttujaa Ennusteaikajänne 5 vuotta: vuoden 2011 ennusteet

Lisätiedot

Valtakunnallinen maksuviivetutkimus Q2/2012

Valtakunnallinen maksuviivetutkimus Q2/2012 Valtakunnallinen maksuviivetutkimus Q2/2012 Valtakunnallinen maksuviivetutkimus Q2/2012 Tutkimuksen taustaa ja tavoitteet Tällä tutkimuksella profiloitiin perinnän kohteena olevat yritykset suhteessa Suomen

Lisätiedot

Kulttuuristen alojen rooli keskisuurissa kaupungeissa.docx

Kulttuuristen alojen rooli keskisuurissa kaupungeissa.docx 1(5) Kulttuuristen alojen rooli keskisuurissa kaupungeissa Keskisuurilla kaupungeilla tarkoitetaan muistiossa kahta asiaa: niiden väkilukua sekä niiden epävirallista asemaa maakunnan keskuksena. Poikkeus

Lisätiedot

Toimialaraportit ennakoivat liiketoimintaympäristön muutoksia. Työnvälitys t. www.tem.f www.mmm.fi www.okm.fi i

Toimialaraportit ennakoivat liiketoimintaympäristön muutoksia. Työnvälitys t. www.tem.f www.mmm.fi www.okm.fi i Näkemyksestä menestystä Toimialaraportit ennakoivat liiketoimintaympäristön muutoksia Työnvälitys t www.temtoimialapalvelu.fi www.tem.f www.mmm.fi www.okm.fi i www.ely-keskus.fi www.tekes.fi www.lapinliitto.fi

Lisätiedot

KAUPPAKAMARIEN 10. ICT-BAROMETRI 2011 Julkaistavissa 9.6.2011 klo 12 Tampereen kauppakamari / Noora Nieminen

KAUPPAKAMARIEN 10. ICT-BAROMETRI 2011 Julkaistavissa 9.6.2011 klo 12 Tampereen kauppakamari / Noora Nieminen Helsingin seudun, Hämeen, Keski-Suomen, Kymenlaakson, Lapin, Oulun, Pohjois-Karjalan, Rauman, Satakunnan, Tampereen ja Turun kauppakamarit KAUPPAKAMARIEN 10. ICT-BAROMETRI 2011 Julkaistavissa 9..2011 klo

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri Syksy 2012 Suomen Yrittäjät Finnvera Oyj Työ- ja elinkeinoministeriö

Pk-yritysbarometri Syksy 2012 Suomen Yrittäjät Finnvera Oyj Työ- ja elinkeinoministeriö Pk-yritysbarometri Syksy 2012 Suomen Yrittäjät Finnvera Oyj Työ- ja elinkeinoministeriö 3.9.2012 1 Pk-yritysbarometrin ennustekyky, bkt Lähteet: Tilastokeskus ja Pk-yritysbarometri, syksy 2012 3.9.2012

Lisätiedot

Pohjanmaan kauppakamari. Toimiala- ja tilastokatsaus Huhtikuu 2015

Pohjanmaan kauppakamari. Toimiala- ja tilastokatsaus Huhtikuu 2015 Pohjanmaan kauppakamari Toimiala- ja tilastokatsaus Huhtikuu 2015 Toimialarakenne kauppakamarialue 2012, yht. n. 110 000 työllistä 7 % 32 % 23 % 6 % Alkutuotanto Teollisuus Rakentaminen Kauppa Yksityiset

Lisätiedot

Toimitusjohtajan katsaus Kimmo Alkio. Yhtiökokous 2016

Toimitusjohtajan katsaus Kimmo Alkio. Yhtiökokous 2016 Toimitusjohtajan katsaus Kimmo Alkio Yhtiökokous 2016 Vuosi 2015 lyhyesti Hyvä vuosi Tiedolle IT-palveluissa markkinoita nopeampi kasvu Lisääntyneet investoinnit sekä yritysostot kasvun ja innovaatioiden

Lisätiedot

Taloushallinnon palvelut

Taloushallinnon palvelut Taloushallinnon palvelut Toimialaraportti ennakoi liiketoimintaympäristön muutoksia www.toimialaraportit.fi Työ- ja elinkeinoministeriö Maa- ja metsätalousministeriö Työ- ja elinkeinokeskus Tekes Finpro

Lisätiedot

Työnvälityspalvelut. Toimialaraportti Timo Metsä-Tokila 1/2010 TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU

Työnvälityspalvelut. Toimialaraportti Timo Metsä-Tokila 1/2010 TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU Työnvälityspalvelut Toimialaraportti Timo Metsä-Tokila 1/2010 TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU Julkaisusarjan nimi ja tunnus Käyntiosoite Postiosoite Toimialaraportti Aleksanterinkatu 4 00170 HELSINKI

Lisätiedot

Uudenmaan PK-yritysten kehittäminen -kysely. Helmikuu 2010

Uudenmaan PK-yritysten kehittäminen -kysely. Helmikuu 2010 Uudenmaan PK-yritysten kehittäminen -kysely Helmikuu 2010 Kyselyn taustaa ELY-keskus tukee yrityksiä tarjoamalla neuvonta-, kehittämis- ja rahoituspalveluja. ELYkeskuksen tavoitteena on jatkuvasti kehittää

Lisätiedot

KAUPPAKAMARIEN 10. ICT-BAROMETRI 2011 Julkaistavissa 9.6.2011 klo 12 Tampereen kauppakamari / Noora Nieminen

KAUPPAKAMARIEN 10. ICT-BAROMETRI 2011 Julkaistavissa 9.6.2011 klo 12 Tampereen kauppakamari / Noora Nieminen Helsingin seudun, Hämeen, Keski-Suomen, Kymenlaakson, Lapin, Oulun, Pohjois-Karjalan, Rauman, Satakunnan, Tampereen ja Turun kauppakamarit KAUPPAKAMARIEN 10. ICT-BAROMETRI 2011 Julkaistavissa 9.6.2011

Lisätiedot

16.4.2015 Matti Paavonen 1

16.4.2015 Matti Paavonen 1 1 Palvelut, kasvu ja kansainvälistyminen 16.4.2015, Bioteollisuus Forum Matti Paavonen, ekonomisti 2 Esityksen rakenne Yleinen talouskehitys maailma muuttuu Talouden rakenteet toimialojen rajat hämärtyvät

Lisätiedot

Työpolitiikan rooli alueiden kehittämisessä. Työministeri Lauri Ihalainen Alue- ja rakennepolitiikan ajankohtaispäivät 28.11.2012

Työpolitiikan rooli alueiden kehittämisessä. Työministeri Lauri Ihalainen Alue- ja rakennepolitiikan ajankohtaispäivät 28.11.2012 Työpolitiikan rooli alueiden kehittämisessä Työministeri Lauri Ihalainen Alue- ja rakennepolitiikan ajankohtaispäivät 28.11.2012 Työ & työllisyys lukuja (lokakuu 2012) Työlliset (Tilastokeskus TK): 2 467

Lisätiedot

Helsingin seudun ympäristöpalvelut HSY Päivi Kilpeläinen & Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Vilja Tähtinen, HSY

Helsingin seudun ympäristöpalvelut HSY Päivi Kilpeläinen & Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Vilja Tähtinen, HSY Helsingin seudun yritysraportti Helsingin seudun ympäristöpalvelut HSY Päivi Kilpeläinen & Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Vilja Tähtinen, HSY Helsingin seutu on Suomen suurin tuotannon ja yritystoiminnan

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen alueelliset kehitysnäkymät. OTE-jaosto 13.9.2012

Kaakkois-Suomen alueelliset kehitysnäkymät. OTE-jaosto 13.9.2012 Kaakkois-Suomen alueelliset kehitysnäkymät OTE-jaosto 13.9.2012 Kaakkois-Suomen alueelliset kehitysnäkymät Alueilla ja TEM:ssä laaditaan kaksi kertaa vuodessa alueellisten kehitysnäkymien katsaukset, jotka

Lisätiedot

F-Secure Oyj Yhtiökokous 2009. Toimitusjohtajan katsaus, Kimmo Alkio, 26.03.2009

F-Secure Oyj Yhtiökokous 2009. Toimitusjohtajan katsaus, Kimmo Alkio, 26.03.2009 F-Secure Oyj Yhtiökokous 2009 Toimitusjohtajan katsaus, Kimmo Alkio, 26.03.2009 Sisältö Markkinakatsaus 2008 kasvun ja kannattavuuden vuosi Tulevaisuuden näkymät Varsinainen yhtiökokous 26.3.2009 Sivu

Lisätiedot

Työvoiman kysynnän ja tarjonnan kohtaantotilanne eri ammateissa TE -toimistojen arvio lokakuussa 2015

Työvoiman kysynnän ja tarjonnan kohtaantotilanne eri ammateissa TE -toimistojen arvio lokakuussa 2015 KATSAUS 14.10.2015 Työvoiman kysynnän ja tarjonnan kohtaantotilanne eri ammateissa TE -toimistojen arvio lokakuussa 2015 Työ- ja elinkeinotoimistoissa on syys- lokakuun vaihteessa tehty arvio noin 200

Lisätiedot

Keskeiset tulokset. Työvoimatiedustelu. Sisällysluettelo. Keskeiset tulokset... 1. Työllisyys ennallaan PT:n jäsenyrityksissä vuonna 2002...

Keskeiset tulokset. Työvoimatiedustelu. Sisällysluettelo. Keskeiset tulokset... 1. Työllisyys ennallaan PT:n jäsenyrityksissä vuonna 2002... Keskeiset tulokset 1. Yksityisten palveluyritysten työllisyys pysyy ennallaan vuonna 2002. Vuoden 2002 aikana Palvelutyönantajien jäsenyritysten ennakoidaan lisäävän työvoiman määrää 2 190 henkilöllä.

Lisätiedot

Salo2009 Monikuntaliitoksen Informaatioseminaari Kunnan palvelutuotanto ja liikelaitokset Johtaja Antti Neimala, Suomen Yrittäjät

Salo2009 Monikuntaliitoksen Informaatioseminaari Kunnan palvelutuotanto ja liikelaitokset Johtaja Antti Neimala, Suomen Yrittäjät Salo2009 Monikuntaliitoksen Informaatioseminaari Kunnan palvelutuotanto ja liikelaitokset Johtaja Antti Neimala, Suomen Yrittäjät 12.3.2008 1 Esityksen logiikka Suomen Yrittäjien toiminnan tavoite: Paremmat

Lisätiedot

Pitkäaikaistyöttömyydestä Uudenmaan ELY-keskuksen alueella

Pitkäaikaistyöttömyydestä Uudenmaan ELY-keskuksen alueella Pitkäaikaistyöttömyydestä Uudenmaan ELY-keskuksen alueella Jaakko Pesola Yksikön päällikkö Uudenmaan ELY-keskus www.ely-keskus.fi/uusimaa Metropolialueen sosiaalisen eheyden koordinaatioryhmän kokous 22.10.2010

Lisätiedot

KAUPPAKAMAREIDEN ICT-BAROMETRI 2008 11.6.2008 Tampereen kauppakamari / Anja Taskinen

KAUPPAKAMAREIDEN ICT-BAROMETRI 2008 11.6.2008 Tampereen kauppakamari / Anja Taskinen Pääkaupunkiseutu, Etelä-Pohjanmaa, Keski-Suomi, Pirkanmaa, Pohjois-Pohjanmaa, Satakunta ja Varsinais-Suomi KAUPPAKAMAREIDEN ICT-BAROMETRI 2008 Tampereen kauppakamari / Anja Taskinen ICT-toimialat Lähde:

Lisätiedot

ToimialaOnlinen hyödyntäminen ELYkeskuksessa. Tilastotiedot yhteiskunnan muutosten ja kriisien kuvaajana Kuopio. Strategiapäällikkö Juha Kaipiainen

ToimialaOnlinen hyödyntäminen ELYkeskuksessa. Tilastotiedot yhteiskunnan muutosten ja kriisien kuvaajana Kuopio. Strategiapäällikkö Juha Kaipiainen ToimialaOnlinen hyödyntäminen ELYkeskuksessa Tilastotiedot yhteiskunnan muutosten ja kriisien kuvaajana Kuopio Strategiapäällikkö Juha Kaipiainen 28.11.2013 Muutosten seuranta osa arkipäivän työtä Tulossuunnitelmat

Lisätiedot

Mikä on Kites? Monikielisen viestinnän ja sisällönhallinnan kansallinen yhdistys

Mikä on Kites? Monikielisen viestinnän ja sisällönhallinnan kansallinen yhdistys MIKÄ ON KITES? Mikä on Kites? Monikielisen viestinnän ja sisällönhallinnan kansallinen yhdistys Kites on perustettu: auttamaan suomalaisia yrityksiä pysymään mukana kansainvälistymisestä aiheutuvassa muutoksessa

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, kevät 2016. Alueraportti, Pirkanmaa

Pk-yritysbarometri, kevät 2016. Alueraportti, Pirkanmaa Pk-yritysbarometri, kevät 016 Alueraportti, 1: Yritysten osuudet eri toimialoilla, % Teollisuus 7 9 Rakentaminen Kauppa 1 1 1 16 Palvelut 60 61 Muut 1 1 0 0 30 40 0 60 70 : Henkilökunnan määrän muutosodotukset

Lisätiedot

Elintarviketeollisuuden muutosvoimat, kehitys ja tulevaisuus. Leena Hyrylä

Elintarviketeollisuuden muutosvoimat, kehitys ja tulevaisuus. Leena Hyrylä Elintarviketeollisuuden muutosvoimat, kehitys ja tulevaisuus Leena Hyrylä Esityksen sisältö: Elintarviketeollisuuden rakenne Muuttuva toimintaympäristö Markkinoiden kehitys Taloudellinen tilanne Tulevaisuuden

Lisätiedot

Tavaroiden ulkomaankauppa maakunnittain vuonna 2011

Tavaroiden ulkomaankauppa maakunnittain vuonna 2011 Kauppa 2012 Handel Trade Tavaroiden ulkomaankauppa maakunnittain vuonna 2011 Kuvio 1. Viennin ja tuonnin arvot maakunnittain v. 2011 Figur 1. Export och import efter landskap år 2011 Uusimaa - Nyland Itä-Uusimaa

Lisätiedot

Hyvinvoinnin ja palvelumarkkinoiden kehitysnäkymät. Ulla-Maija Laiho kehitysjohtaja, HYVÄ ohjelma, TEM Tampere 30.11.2011

Hyvinvoinnin ja palvelumarkkinoiden kehitysnäkymät. Ulla-Maija Laiho kehitysjohtaja, HYVÄ ohjelma, TEM Tampere 30.11.2011 Hyvinvoinnin ja palvelumarkkinoiden kehitysnäkymät Ulla-Maija Laiho kehitysjohtaja, HYVÄ ohjelma, TEM Tampere 30.11.2011 Esityksen sisältö Palvelujen kehityskuva Tarpeet kasvavat Mistä tekijät Toimialan

Lisätiedot

söverojen osuus liikevoitosta oli 13,5 prosenttia ja suomalaisomisteisten Virossa toimivien yritysten, poikkeuksellisen vähän, 3,2 prosenttia.

söverojen osuus liikevoitosta oli 13,5 prosenttia ja suomalaisomisteisten Virossa toimivien yritysten, poikkeuksellisen vähän, 3,2 prosenttia. Helsinki 213 2 Viron nopea talouskasvu 2-luvulla sekä Suomea alhaisempi palkkataso ja keveämpi yritysverotus houkuttelevat Suomessa toimivia yrityksiä laajentamaan liiketoimintaansa Virossa. Tässä tutkimuksessa

Lisätiedot

Alueelliset kehitysnäkymät -tutkimuksen valossa

Alueelliset kehitysnäkymät -tutkimuksen valossa Alueelliset kehitysnäkymät -tutkimuksen valossa Alueelliset kehitysnäkymät 2/2015 julkistamistilaisuus Jyväskylä 24.9.2015 Esa Tikkanen Toteutus TEM / korkeakouluharjoittelija Mari Linna, Turun Yliopisto

Lisätiedot

Lappeenrannan toimialakatsaus 2013

Lappeenrannan toimialakatsaus 2013 Lappeenrannan toimialakatsaus 2013 14.10.2013 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten

Lisätiedot

YRITTÄJYYDEN MERKITYS KANSANTALOUDESSA. 1. Yritysten määrä, henkilöstö 2. Pk-yritysten vienti 3. Yrittäjät 4. Alueellinen tarkastelu 5.

YRITTÄJYYDEN MERKITYS KANSANTALOUDESSA. 1. Yritysten määrä, henkilöstö 2. Pk-yritysten vienti 3. Yrittäjät 4. Alueellinen tarkastelu 5. YRITTÄJYYDEN MERKITYS KANSANTALOUDESSA 1. Yritysten määrä, henkilöstö 2. Pk-yritysten vienti 3. Yrittäjät 4. Alueellinen tarkastelu 5. Gasellit Yritysten määrä Suomessa Lähde: Yritys- ja toimipaikkarekisteri

Lisätiedot

Matkailu; majoitus- ja ravitsemistoiminta sekä ohjelmapalvelut

Matkailu; majoitus- ja ravitsemistoiminta sekä ohjelmapalvelut Matkailu; majoitus- ja ravitsemistoiminta sekä ohjelmapalvelut Toimialapäällikön rahoitusnäkemykset Helsinki 21.03.2012 Toimialapäällikkö Anneli Harju-Autti Majoitusvuorokausien kehitys 1000 vrk 16000

Lisätiedot

Uusi SeutUra -hanke. Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista

Uusi SeutUra -hanke. Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista Uusi SeutUra -hanke Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista Pielisen Karjalan vahvat klusterit Tässä aineistossa on tarkasteltu Pielisen Karjalan eli

Lisätiedot

Työvoiman kysynnän ja tarjonnan kohtaantotilanne eri ammateissa TE -toimistojen arvio touko - kesäkuussa 2015

Työvoiman kysynnän ja tarjonnan kohtaantotilanne eri ammateissa TE -toimistojen arvio touko - kesäkuussa 2015 KATSAUS 12.6.2015 Työvoiman kysynnän ja tarjonnan kohtaantotilanne eri ammateissa TE -toimistojen arvio touko - kesäkuussa 2015 Työ- ja elinkeinotoimistoissa on touko - kesäkuun vaihteessa tehty arvio

Lisätiedot

Tuomioistuinten työtilastoja vuodelta 2013

Tuomioistuinten työtilastoja vuodelta 2013 Toiminta ja hallinto Verksamhet och förvaltning 16/2014 Tuomioistuinten työtilastoja vuodelta 2013 16/2014 Tuomioistuinten työtilastoja vuodelta 2013 Oikeusministeriö, Helsinki 2014 25.3.2014 Julkaisun

Lisätiedot

Toimitusjohtajan katsaus

Toimitusjohtajan katsaus Toimitusjohtajan katsaus Kimmo Alkio, toimitusjohtaja Yhtiökokous Finlandia-talo, Helsinki 2.3.214 Olemme sitoutuneet kehittämään yrityksiä ja yhteiskuntaa informaatioteknologian avulla Palvelumme tukevat

Lisätiedot

Yrityksen kehittämisen, kansainvälistymisen ja kasvun rahoitus

Yrityksen kehittämisen, kansainvälistymisen ja kasvun rahoitus Yrityksen kehittämisen, kansainvälistymisen ja kasvun rahoitus Hollola 13.2.2015 Kari Sartamo 18.2.2015 JULKISET RAHASTOT EU kumppanuussopimus kokoaa rahastojen tulostavoitteet ja yhteensovituksen Kestävää

Lisätiedot

TALOUSHALLINNON PALVELUT

TALOUSHALLINNON PALVELUT TALOUSHALLINNON PALVELUT TOIMIALARAPORTTI JOULUKUU 2003 MARJA TOIVONEN 2 SISÄLLYSLUETTELO sivu 0. SAATTEEKSI 3 1. TIIVISTELMÄ 4 2. TOIMIALAN MÄÄRITTELY JA SISÄLTÖ 6 2.1. Toimialan kuvaus ja rajaus 6 2.2.

Lisätiedot

Valtakunnallinen maksuviivetutkimus Q2 / 2010

Valtakunnallinen maksuviivetutkimus Q2 / 2010 Valtakunnallinen maksuviivetutkimus Q2 / 2010 Valtakunnallinen maksuviivetutkimus Q2/2010 Tutkimuksen taustaa ja tavoitteet Tällä tutkimuksella profiloitiin perinnän kohteena olevat yritykset suhteessa

Lisätiedot

Team Finland -palvelut kansainvälistymiseen Kajaani 24.5.2016

Team Finland -palvelut kansainvälistymiseen Kajaani 24.5.2016 Team Finland -palvelut kansainvälistymiseen Kajaani 24.5.2016 Tuula Väisänen palveluneuvoja, Team Finland koordinaattori, Kainuu puh. 0295 023 590 tuula.vaisanen@tekes.fi Mikä Team Finland? tarjoaa kansainväliseen

Lisätiedot

Ohjelmistoala. Toimialaraportti ennakoi liiketoimintaympäristön muutoksia www.toimialaraportit.fi

Ohjelmistoala. Toimialaraportti ennakoi liiketoimintaympäristön muutoksia www.toimialaraportit.fi Ohjelmistoala Toimialaraportti ennakoi liiketoimintaympäristön muutoksia www.toimialaraportit.fi Työ- ja elinkeinoministeriö Maa- ja metsätalousministeriö Työ- ja elinkeinokeskus Tekes Finpro Matkailun

Lisätiedot

Pohjanmaa. Keski-Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Uusimaa. Kanta-Häme Varsinais-Suomi

Pohjanmaa. Keski-Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Uusimaa. Kanta-Häme Varsinais-Suomi TYÖLLISYYSKEHITYS VAROVAISEN POSITIIVISTA Varsinais-Suomen työllisyystilanne on kuluvan syksyn aikana kehittynyt hiljalleen positiivisempaan suuntaan. Maakunnan työttömyysaste laski lokakuussa koko maan

Lisätiedot

Toimitusjohtajan katsaus

Toimitusjohtajan katsaus Liite 4 Digia Oyj Toimitusjohtajan katsaus 16.3.2011 Juha Varelius Toimitusjohtaja Katsauskauden 2010 pääkohdat Katsauskauden pääkohdat Liikevaihto kasvoi selvästi 130,8 (120,3) miljoonaa euroa, kasvua

Lisätiedot

Miten tukea pienten yritysten kansainvälistymisen haasteita?

Miten tukea pienten yritysten kansainvälistymisen haasteita? 1 Miten tukea pienten yritysten kansainvälistymisen haasteita? Yritysrakenne Suomessa 0,2 0,2 Suuryritykset: Suuryritykset 623 (250- hlöä) 623 0,9 Keskisuuret yritykset: 2 479 5,7 Pienyritykset: 15 175

Lisätiedot

REKRYTOINTIONGELMAT SEKÄ TYÖVOIMAN KYSYNTÄ JA TARJONTA TYÖVOIMATOIMISTOISSA Tilanne syyskuussa 2008

REKRYTOINTIONGELMAT SEKÄ TYÖVOIMAN KYSYNTÄ JA TARJONTA TYÖVOIMATOIMISTOISSA Tilanne syyskuussa 2008 Työ- ja elinkeinoministeriö SET/TUTE 26.11.2008 Mika Tuomaala REKRYTOINTIONGELMAT SEKÄ TYÖVOIMAN KYSYNTÄ JA TARJONTA TYÖVOIMATOIMISTOISSA Tilanne syyskuussa 2008 1. Avointen työpaikkojen sekä rekrytointiongelmien

Lisätiedot

Elintarvikealan pk-yritysten toimintaympäristö 2013

Elintarvikealan pk-yritysten toimintaympäristö 2013 Elintarvikealan pk-yritysten toimintaympäristö 2013 Toimintaympäristötutkimuksia tehty n 4 vuoden välein Edelliset 2004 ja 2008 Sähköinen kysely Tukena Ruoka-Suomi teemaryhmä ja Aitojamakuja.fi Kohderyhmänä

Lisätiedot

Tallamaria Maunu, erikoissuunnittelija työ- ja elinkeinoministeriö puh. 050 433 1011 Liittyy: HE 51/2015 vp

Tallamaria Maunu, erikoissuunnittelija työ- ja elinkeinoministeriö puh. 050 433 1011 Liittyy: HE 51/2015 vp Eduskunnan työelämä- ja tasaarvovaliokunnan kuuleminen 19.11.2015 klo 12.15 Tallamaria Maunu, erikoissuunnittelija työ- ja elinkeinoministeriö puh. 050 433 1011 Liittyy: HE 51/2015 vp Vuorotteluvapaasijaisena

Lisätiedot

Työllisyys Investoinnit Tuotannontekijät työ ja pääoma

Työllisyys Investoinnit Tuotannontekijät työ ja pääoma Erkki Niemi RAKENNEMUUTOS 1988..2007 Nousuja, laskuja ja tasaisia taipaleita Yleinen kehitys Tuotanto Klusterit tuotantorakenne ja sen muutos Työllisyys Investoinnit Tuotannontekijät työ ja pääoma 1 Alueiden

Lisätiedot

Toimitusjohtajan katsaus

Toimitusjohtajan katsaus Toimitusjohtajan katsaus Kimmo Alkio Yhtiökokous 2015 Vuosi 2014 kohti kasvua Strategian toteutus jatkuu suunnitellusti Hyvä kehitys IT-palveluissa Vakaa kehitys kohti 10 %:n liikevoittomarginaalia Palveluja

Lisätiedot

Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus joulukuu 2014. 4.12.2014, Lasse Krogell

Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus joulukuu 2014. 4.12.2014, Lasse Krogell Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus joulukuu 2014 4.12.2014, Lasse Krogell Yritysrakenne TOL 181 Painaminen ja siihen liittyvät palvelut Lähde: Tilastokeskus Vuosi Yrityksiä Henkilöstö Liikevaihto

Lisätiedot

Näkemyksestä menestystä. Mainostoiminta. Toimialaraportit ennakoi v vatv liiketoimintaympäristön muutoksia www.toimialaraportit.fi

Näkemyksestä menestystä. Mainostoiminta. Toimialaraportit ennakoi v vatv liiketoimintaympäristön muutoksia www.toimialaraportit.fi Näkemyksestä menestystä Mainostoiminta Toimialaraportit ennakoi v vatv liiketoimintaympäristön muutoksia www.toimialaraportit.fi Työ- ja elinkeinoministeriö Maa- ja metsätalousministeriö Opetus- ja kulttuuriministeriö

Lisätiedot

Tilinpäätöstiedote 1-12/2010 4.2.2011

Tilinpäätöstiedote 1-12/2010 4.2.2011 Digia Oyj Tilinpäätöstiedote 1-12/2010 4.2.2011 Juha Varelius Toimitusjohtaja Pääkohdat 2 2011 Digia Plc Katsauskauden pääkohdat Liikevaihto kasvoi selvästi 130,8 (120,3) miljoonaa euroa, kasvua 8,7 prosenttia

Lisätiedot

TALOUSHALLINNON PALVELUT

TALOUSHALLINNON PALVELUT TALOUSHALLINNON PALVELUT TOIMIALARAPORTTI JOULUKUU 2002 MARJA TOIVONEN 2 SISÄLLYSLUETTELO sivu 0. SAATTEEKSI 3 1. TIIVISTELMÄ 4 2. TOIMIALAN MÄÄRITTELY JA SISÄLTÖ 6 2.1. Toimialan kuvaus ja rajaus 6 2.2.

Lisätiedot

23.2.2016 Matti Paavonen 1

23.2.2016 Matti Paavonen 1 1 Kasvu antaa pelivaraa talouden ongelmat on silti ratkaistava 23.2.2016, Palvelujen suhdannekatsaus Matti Paavonen, ekonomisti 2 IV/2015: Palvelujen volyymi kasvoi 2,1 % Toimialojen tuotannon volyymin

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006

ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006 ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006 PROF. MARKKU VIRTANEN HELSINGIN KAUPPAKORKEAKOULU PIENYRITYSKESKUS 5.10.2005 Markku Virtanen LT-OSAAMISEN VERKOSTON MAKROHANKKEEN KUVAUS Makrohankkeen

Lisätiedot